Vaihtaritarina

TEKSTI JA KUVAT: HILLA HÖYHTYÄ

Hola hola vaan kaikille täältä Etelä-Amerikasta! Oon tosiaan neljännen vuoden opiskelija Hilla ja opiskelen tän lukukauden Montevideossa, Uruguayn pääkaupungissa. Oon kerennyt viettää täällä hyvän tovin, sillä koulu alkoi jo elokuun alussa, mutta onneksi on vielä enemmän aikaa edessä kuin takana. Montevideo ja yleisesti Uruguay on Etelä-Amerikan mittapuulla aika pikkiriikkinen paikka. Tässä maassa on asukkaita rapiat kolme miljoonaa ja erityisesti verrattuna naapurijättiläisiin Brasiliaan ja Argentiinaan se on tosi vähän. Varmaankin tästä syystä monesti paikalliset kysyy heti ensimmäisiksi: Miksi Uruguay? Täällä hetken oleskelleena kysymys ei tule yllätyksenä, mutta vastaus on kolmijakeinen: turvallisuus, espanjan kieli ja ihmiset. Hakuvaiheessa en tiennyt muuta kuin sen, että Uruguay on yksi turvallisimmista Etelä-Amerikan valtioista ja täällä puhutaan espanjaa. Ja ne olivatkin sillä hetkellä taikasanat, sillä serkkuni oli pelotellut minua kidnappauksista ja espanjan kieli saa mulla sukat pyörimään jaloissa. Kolmas juttu, eli ihmiset tuli mulle sitten tutuksi paikan päällä ja voinkin sanoa, että ne tekevät tämän paikan erityiseksi. Uruguayssa paikalliset ovat niin kultaisia, että ei edes sanoja meinaa löytyä. Lisäksi muut vaihto-opiskelijat ovat niin avoimia ja helposti lähestyttäviä, että olisi mahdottomuus olla tykkäämättä heistä. Ja heidän joukostaan olenkin löytänyt itselleni jo rakkaita ystäviä. Vaihdossa oleminen on ollut hyvin virkistävää. On ollut ihanaa tutustua uusiin ihmisiin, kulttuuriin ja kieleen. Tietenkin vaikeuksiakin voi kohdata, lentoja saattaa missata ja uusi kieli saattaa tuntua vaikealta. Lohduttavaa on ollut kuitenkin huomata, että kaikki järjestyy ja ympäriltä löytyy aina avuliaita ihmisiä, kun uskaltaa vain kysäistä. Eikä vaikeuksia kannata pelätä, sillä niistähän syntyy ne kaikista hauskimmat tarinat. Sanoisin siis syvällä kokemuksen rintaäänellä, että suosittelen vaihtoon lähtemistä kaikille. Tekee hyvää irrottautua omasta tutusta ja turvallisesta hetkeksi ja kokeilla jotain uutta. Sitä arvostaa myös omia rakkaita läheisiä vielä vähän kovempaa, kun on hetken viettänyt aikaeron ja etäisyyden päässä.