1 minute read

Euphoria heijastaa ajan henkeä

Teksti: Markus Patomo

HBO:n palkittu sarja Euphoria (2019-) tarkastelee 17-vuotiaan Rue Bennetin elämää nimeämättömässä yhdysvaltalaisessa kaupungissa. Päähenkilön seuraamisen lisäksi sarja kuvaa kaupungin nuorison elämää laajemminkin. Nuoret rakentavat käsitystään ympäröivästä maailmasta, kukin omista lähtökohdistaan käsin. Rakkaus, seksi ja muut nuortenelokuvien greatest hits asetetaan tavanomaista laajempaan kehykseen. Euphoriassa nuorten maailma ei muodostu pelkästään henkilöhahmojen välisistä suhteista, vaan myös paineita asettavista sosiaalisista normeista.

Advertisement

Se, minkälaisina sarjan henkilöhahmojen kohtaamat ongelmat esitetään, on heijastuma alistavia rakenteita kritisoivasta poliittisesta keskustelusta.

Sarjaa katsoessa on ilmeistä, että henkilöhahmojen valinnassa on huomioitu representaatio, joka ei kuitenkaan tee muodosta poikkeusta 2020-luvun ilmapiirissä. Edukseen Euphoria erottuu siinä, ettei monimuotoisuuteen pyritä vain kiintiöiden täyttämiseksi, vaan sarjassa kuvataan myös, miten esimerkiksi transfobia tai misogynia vaikuttavat sarjan hahmojen elämään. Sosiaalisten normien toiminnan kuvausta täydentää myös niitä ylläpitävän toiminnan esittäminen. Henkilöhahmojen kaveripiirit ja perheet vaalivat tiettyjä käsityksiä esimerkiksi kehosta, seksuaalisuudesta ja rakkauselämästä, jotka vaikuttavat nuorten omiin käsityksiin ja toimintaan. Sarjan antagonisteja ei esitetä vain itsessään pahoina ihmisinä, vaan heidät kuvataan vallitsevan kulttuurin tuotteina, joiden myrkylliset käyttäytymismallit ovat ympäristöstä opittuja eivätkä synnynnäisiä ominaisuuksia.

Euphoria ei tyydy monien nuortensarjojen- tai elokuvien tapaan kuvaamaan nuorten elämää vain draamana. Sarjan välittämän viestin tulkintaan vaikuttaa epäilemättä myös ajankohtainen julkinen keskustelu. Feminismin neljännen aallon, mikäli tällaista typologiaa suodaan käytettävän, esiin nostamat ongelmakohdat ja representaatiosta käytävä keskustelu velvoittavat viihteen tuottajia harkitsemaan, miten he kuvaavat populaarikulttuurissa yleisesti käsiteltyjä elämänalueita. Se, minkälaisina sarjan henkilöhahmojen kohtaamat ongelmat esitetään, on heijastuma alistavia rakenteita kritisoivasta poliittisesta keskustelusta.

Kokonaisvaltaisena yhteiskunnallisena analyysinä Euphoriaa ei tietenkään voida pitää, eikä tätä tulisi sarjalta odottaakaan. Sarja kuitenkin nyökkää aikamme feministiselle kulttuurikritiikille käsittelemällä henkilöhahmojen välisiä ongelmia osana laajempia yhteiskunnallisia rakenteita.