Edustajiston vaalit

Edustajiston vaalit – vaikuttamista oman pankin asioihin

OP Länsi-Suomen edustajiston vaalit ovat ensi syksynä. Haastattelimme OP Länsi-Suomen asiakkuusjohtajaa Heidi Widbomia aiheeseen liittyen. Hän kertoi meille edustajiston toiminnasta ja myös siitä, mitä edellytetään ehdokkaaksi asettuvilta syksyn vaaleissa.

Tulemme huomaamaan, että kyseessä ei ole vain vanhemman asiakaskunnan juttu, vaan myös opiskelijan kannattaa tutustua aiheeseen – joko käyttämällä omistaja-asiakkaana äänioikeuttaan vaikuttaakseen pankkinsa asioihin, tai jopa asettumalla ehdolle syksyllä.

Heidi Widbom

Mikä on edustajisto ja mitä se tekee?

Edustajisto on Osuuspankin ylin päätöksentekoelin ja sen jäsenet kuuluvat pankin omistaja-asiakaskuntaan. Heidät valitaan vaaleilla, joissa jokainen omistaja-asiakas saa käyttää yhtä ääntä saadakseen haluamansa edustuksen tähän päätöksentekoelimeen. Tällä hetkellä edustajistoon kuuluu 50 jäsentä, mutta pankin hallintoneuvoston päätöksellä seuraavaan tulee 40 jäsentä. Edustajisto kokoontuu varsinaisesti kerran vuodessa, yleensä keväällä. Käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi tilinpäätöksen esittäminen, päätöksen tekeminen sen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille edelliseltä tilikaudelta. Osakeyhtiöissä vastaava kokous on yhtiökokous. Edustajisto valitsee myös hallintoneuvoston, joka kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa. Sen tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuspankin hallintoa ja päättää säännöissä määrätyistä asioista.

Millaisia hakijoita edustajistoon on ollut?

Ennen ehdolle asettuneet ovat olleet enemmän poliittisesti aktiivisia omistaja-asiakkaita, erityisesti siksi, että aiemmin käytettiin suhteellista vaalitapaa. Neljä vuotta sitten otettiin ensimmäisen kerran käyttöön enemmistövaalitapa, jolloin ainoastaan ehdokkaan saamalla äänimäärällä on merkitystä. Ehdolle asettuneiden joukossa on ollut laajasti edustajia eri ikä- ja ammattiryhmistä. Nuoria on ollut ehdolla ja halutaan jatkossakin, sillä edustajiston halutaan kuvaavan mahdollisimman laajasti omistaja-asiakaskuntaa. Poliittinen aktiivisuus ei ole edellytys eikä tarkoituskaan, koska edustajistoon halutaan kaikenlaisia oman pankin kehittämisestä kiinnostuneita omistaja-asiakkaita. Omistaja-asiakkaat päättävät äänestämällä, keitä edustajistoon pääsee.

Edellytykset ehdolle asettumiselle? Finanssialan osaaminen?

Edellytyksenä ehdolle asettumiseen on täysi-ikäisyys, täysi oikeustoimikelpoisuus ja tietenkin omistaja-asiakkuus. Ehdolle asettumisen prosessi on todella helppo ja hakijat ovat sanoneet tätä mielenkiintoiseksi kokemukseksi. Omistaja-asiakkaaksi pitää olla liittynyt 31.5. mennessä, mikäli haluaa asettua ehdolle. Siihen on siis vielä aikaa tämän artikkelin ilmestyessä. Osaamista finanssialasta ei vaadita, sillä edustajistoon halutaan tavallisen taustan omaavia omistaja-asiakkaita. Tietysti kiinnostusta aiheeseen on hyvä olla sen verran, että lähtee mukaan ehdolle!

Hakiessa esimerkiksi finanssialalle pystyy tätä kautta tuomaan esille omaa kiinnostusta alaa kohtaan.

Opiskelija, miksi asettua ehdolle?

Tätä kautta voi vaikuttaa oman pankin asioihin. Opiskelija voi nähdä tämän myös niin, että kun on ollut sitä kiinnostusta ja lähtenyt ehdolle vaaleihin, tulevaisuudessa siitä voi olla hyötyä myös työhakutilanteissa. Hakiessa esimerkiksi finanssialalle pystyy tätä kautta tuomaan esille omaa kiinnostusta alaa kohtaan. Edustajistosta pääsee aina myös jonkin verran jäseniä aiemmin mainittuun hallintoneuvostoon. Kun on jossain vaiheessa kerännyt tarpeeksi kokemusta, etenkin hallintoneuvostosta, on mahdollista päästä jopa hallitukseen. Opiskelijan näkökulmasta ehdolle lähteminen on suositeltavaa niille, jotka ovat kiinnostuneita oman pankin asioihin vaikuttamisesta, finanssialasta ja mahdollisuudesta edetä oman pankin hallinnossa.

Mitä edustajiston jäsenyys vaatii aikataulullisesti?

Aikataulullisesti edustajiston jäsenyys ei vaadi paljon, sillä varsinainen kokous on vain kerran vuodessa keväällä. Kokousta ennen lähetetään edustajiston jäsenelle siihen liittyviä materiaaleja. Niihin perehtymällä voi tarvittaessa esittää kysymyksiä ja tehdä päätöksiä, sillä joskus asioista joudutaan äänestämään. Oman kiinnostuksen mukaan mennään, sillä kukaan ei tarkista sitä, kuinka perehtynyt on asiaan. Lisäksi muuten seuraamalla vuoden aikana finanssialaa pystyy paremmin kokouksessa keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä. On toivottavaa, että kokouksessa tulee omistaja-asiakkaiden ääni esiin. Jokaisesta kokouksesta maksetaan kokouspalkkio.

Vaikka ei lähtisi ehdolle, miten omistaja-asiakas pääsee käyttämään äänioikeuttaan?

Äänestäminen tapahtuu 4.–17. marraskuuta pääsääntöisesti OP:n nettisivuilla. Jos ei ole käytössä omaa verkkopankkia, äänestysohjeet lähetetään omistaja-asiakkaalle kirjallisena. Alaikäisillä on myös oikeus äänestää edustajiston vaaleissa omistaja-asiakkaana. Moni on pankin omistaja-asiakas, mutta ei kuitenkaan käytä mahdollisuutta vaikuttaa edustajiston vaaleissa. On toivottavaa, että tämä mahdollisuus vaikuttaa oman pankin toimintaan ymmärrettäisiin paremmin.

Hetkonen, mikä ihmeen osuuskunta?

Olemme puhuneet haastattelun ajan omistaja-asiakkaista ja heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa osuuskunnan toimintaa edustajiston vaalien kautta. Osuuspankki on asiakkaidensa omistama pankki. Haastattelun lopuksi Heidi Widbomia pyydettiin avaamaan lisää, millaista on työskennellä osuuskunnassa, tässä mielenkiintoisessa yritysmuodossa. Osuuskunnan toimintaa hahmottaessa on mielenkiintoista verrata sitä osakeyhtiöön, joka oli haastattelijalle paljon tutumpi yritysmuoto. Osuuskunnassa perustarkoitus on edistää jäsentensä taloudellista menestystä ja hyvinvointia, kun taas osakeyhtiössä pyritään samaan mahdollisimman hyvä tuotto sijoitetulle pääomalle. Osakeyhtiössä voitot jaetaan osinkoina omistajille sijoitetun pääoman perusteella, mutta osuuskunnassa voitto jakaantuu omistaja-asiakkaille palvelujen käytön mukaan. Widbom nosti esille mielenkiintoisen ominaisuuden, että vallankäytön osalta kukin jäsen käyttää yhtä ääntä. Tämän myötä osuuskuntaa ei voi niin sanotusti vallata, sillä kukaan ei voi saada enempää kuin yhden äänen. Tämä poikkeaa jälleen selvästi osakeyhtiöstä, jossa tyypillisesti osakkeiden määrä määrittää äänimäärän. Arvot ovat pehmeämmät osuuskunnassa kuin perinteisessä osakeyhtiössä. Paikallisuus ja yhteiskunnallinen vastuu painottuvat toiminnassa, mikä näkyy mm. olemalla mukana hyväntekeväisyydessä ja tekemällä yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa. Tulevaisuuden kannalta vastuullisuus ja tällaiset arvot ovat selkeä kilpailuetu. –Työntekijänä koen tämän kaltaisten arvojen olevan lähellä omaa arvomaailmaani, Heidi Widbom toteaa haastattelun lopuksi.