Miltä näyttää pohjoismaisen nuorisojärjestön tulevaisuus?

Teksti & kuvat: Maria Karjalainen

Oulun seudun Pohjola-Nordenin nuoret (OSPNN) on Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton (PNN) pohjoisin paikallisosasto, joka järjestää kuukausittain pohjoismaisia tapahtumia 15-29-vuotiaille nuorille Oulussa (ja muualla Pohjois-Suomessa). OSPNN:n entinen puheenjohtaja Maria Karjalainen avaa muutamia näkökulmia pohjoismaisten nuorisojärjestöjen tulevaisuuden mahdollisuuksista juuri PNN:n paikallisosastojen kannalta.

Koronavuosi on muuttanut paljon järjestömaailmassa. Fyysiset tapahtumat ovat jääneet, eikä matkojakaan ole voinut tehdä. Kaikki toiminta on siirtynyt digitaaliseksi, eikä esimerkiksi nykyinen OSPNN:n hallitus ole voinut nähdä vielä kertaakaan fyysisesti. Etätyöskentely on osaltaan ollut haaste, mutta toisaalta myös luonut mahdollisuuksia järjestöhommissa. Etätapahtumien myötä yhä useammalla nuorella on ollut mahdollisuus osallistua toimintaan, mutta näin vuoden kokemuksella on myös mainittava, että etätapahtumiin voi olla haastavaa saada osallistujia. Jos päivän istuu jo koneen ääressä, niin ei välttämättä jaksa enää sen jälkeen osallistua etätapahtumiin. Toisaalta on myös kilpailua yhä useamman tapahtuman välillä, kun etäaikana on niin paljon etätapahtumia tarjolla.

Etätapahtumat ovat kuitenkin tuoneet uutta intoa pohjoismaisella tasolla yhteisten tapahtumien luomiseksi. Vaikka jo ennen koronaa oli olemassa melko hyvät mahdollisuudet etätapahtumiin, niin vasta koronan myötä siitä on tullut osa arkipäivää. Ilman suurempaa suunnitteluakaan pystyisi järjestämään etänä yhteistapahtuman vaikka norjalaisen tai islantilaisen sisarjärjestön kanssa. Etätapahtumat ovat korostaneet digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä rajojen ylittävässä yhteistyössä. On silti hyvä muistaa, että fyysiset kohtaamiset ovat mukavampi tapa saada uusia ystäviä ja todella luoda yhteyksiä. Tulevaisuuden kannalta etätapahtumat ovat sopivia täydentävässä roolissa ylläpitämään yhteyksiä ja näkemään toisia pohjoismaisia nuoria.

Toisten pohjoismaisten nuorten tapaaminen vahvistaa pohjoismaista kiinnostusta.

Mutta vaikka yhteydet toimisivat, kuinka kiinnostuneita nuoret ovat pohjoismaisuudesta ja miten he sitä arvottavat? Järjestöpuolella voi huomata, kuinka on yhä haastavampaa löytää innokkaita aktiiveja ja kuinka yleisesti kiinnostus järjestötoimintaan on laskenut. Nykyään on myös yhä enemmän mahdollisuuksia kansainvälisesti, jolloin Pohjoismaat saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Omien huomioideni pohjalta pohjoismainen yhteistyö ja konteksti nähdään kuitenkin positiivisena asiana. Sen vahvistamiseksi olisi tärkeää, että pohjoismaiset nuoret pääsisivät tapaamaan toisiaan ja oppimaan toisilta. Esimerkiksi itse vaihto-opintojen aikana Tukholmassa huomasin kuinka vähän ruotsalaisnuoret tuntevat Suomea ja maiden yhteistä historiaa.

Yhtenä mielenkiintoisena teemana on myös nuorten pohjoismainen kielitaito. Tämän vuoden maaliskuussa Pohjoismainen ministerineuvosto julkaisi Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa? -raportin. Sen pohjana oli kielitaitoa ja asenteita eri kieliä ja kulttuureita kohtaan kartoittava kysely, johon osallistui yli 2 000 Pohjoismaissa asuvaa 16–25 -vuotiasta nuorta. Kyselyn pohjalta voi todeta, että skandinaavisten kielten osaaminen vaihtelee paljon eri Pohjoismaiden välillä. Useassa maassa suuri enemmistö on sitä mieltä, että yhden tai useamman skandinaavisen kielen (muun kuin oma äidinkieli) ymmärtäminen on vaikeaa. Sen sijaan englanti nähdään helppona kielenä. Jos pohjoismaisia mahdollisuuksia opiskelujen, töiden ja kulttuurikokemusten kannalta monipuolistettaisiin, voisi tilanne olla erilainen.

Kieliyhteys on ollut pitkään keskeisessä roolissa pohjoismaisessa yhteenkuuluvuudessa ja yhteistyössä. Jos nuorten kieliosaaminen keskittyy vain englantiin, vaikuttaa se myös pohjoismaiseen kanssakäymiseen ja kiinnostukseen käyttää kieliä. Nykypäivänä englanti on hyvin läsnä nuorten elämässä esimerkiksi somen, tv-sarjojen ja opintojen kautta. Sen sijaan pohjoismaisia kulttuurikokemuksia ei tule niin paljoa vastaan, jolloin täytyy olla itse aktiivisempi niiden löytämiseen. Tämän kannalta eri sosiaalisen median alustat ovat keskeisessä roolissa, jotta nuoret kohtaisivat yhä enemmän pohjoismaista sisältöä. Juuri tässä on myös järjestötoiminnan kanssa mahdollisuuksia, saavuttaa yhä useampi nuori ja tuoda esille pohjoismaisia mahdollisuuksia. Toisaalta se vaatii paljon työtä luoda aktiivisesti sisältöä ja kiinnostuneita nuoria tekemään sitä.

Sosiaalisen median merkitys on noussut yhä tärkeämmäksi järjestötoiminnasta.

Viimeisen viiden vuoden pohjalta, jolloin olen ollut OSPNN:n toiminnassa mukana, voin todeta, että sosiaalisen median ja viestinnän merkitys on noussut merkittävästi. Jotta järjestö pysyisi relevanttina myös tulevaisuudessa, on sen uudistauduttava ja kehitettävä uusia konsepteja. Samalla odotukset sisällöstä ja toiminnasta ovat nousseet ja järjestötoiminnasta on tullut astetta ammattimaisempaa. On kuitenkin hyvä muistaa panostaa yhteishenkeen ja yhdessä tekemiseen, jotta aktiivina ja hallituslaisena on innostavaa olla mukana järjestössä. Ainakin itse ihastuin siihen yhteisöllisyyteen, joka OSPNN:n hallituksessa ja järjestössä oli, kun itse aloitin aktiivina. Tämä yhteisöllisyys toivottavasti jatkuu myös tulevaisuudessa ja laajenee vielä enemmän ympäri Pohjolaa. •

Hallitusesittely OSPNN

Iida Kalliokoski, 25, Oulu

· Puheenjohtaja

· Minua kiinnostaa Pohjoismaisuus, sekä nuorten vaikutusmahdollisuudet ja niiden lisääminen Pohjoismaita koskevissa asioissa.

· Järjestötoiminnasta olen saanut paljon taitoja, joita pääsen hyödyntämään myös työelämässä, olen saanut paljon kavereita toiminnasta sekä verkostoja.

Sini Tyybäkinoja, 22, Oulu

· Toinen tapahtumavastaava.

· Pohjoismaiden välinen yhteistyö ja nuorten liikkuvuus esimerkiksi Nordjobbin kautta Pohjoismaiden välillä kiinnostaa minua. OSPNN:n lämminhenkiset tapahtumat herättivät alun perin huomioni.

· Järjestötoimintaa on kaikkialla ja paras tapa tutustua siihen on osallistua! Uusiin ihmisiin tutustuminen on ehdoton plussa, samoin samanhenkisten ihmisten kanssa verkostoituminen.

Aapomikko Matti, 26, Oulu/Pello

· Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja.

· Pohjoismaisuus on mulle aina ollut tärkeää ja arkipäiväistä. Opintojen aloittaminen Oulussa mahdollisti toimintaan mukaan lähtemisen.

· Mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin sekä tutustua samanhenkisiin ihmisiin.

Taija Kuntonen, 23, Oulu

· Sihteeri ja toinen tapahtumavastaava

· Minua kiinnostaa Pohjoismaat ja järjestötoiminta, joten OSPNNin toimintaan osallistuminen oli helppo valinta.

· Järjestötoiminnassa pääse tutustumaan uusiin ihmisiin ja saa kokemusta, joista voi olla hyötyä töihin, tai muuten vaan mukavaa tekemistä opiskelujen ohelle.

Jonna Kyllönen, 18, Kajaani

· Viestintävastaava

· Pohjoismaiden yhteinen toiminta on aina kiinnostanut minua ja kun kuulin OSPNN:stä somen kautta, tiesin heti, että haluan lähteä toimintaan mukaan.

· Järjestötoiminta auttaa aina toimijoitaan kasvamaan ihmisenä, opettaa uusia taitoja ja antaa uusia kokemuksia sekä verkostoitumismahdollisuuksia. Samanhenkisten ihmisten tapaaminen on myös ehdoton plussa.

Maria Karjalainen, 24, Hämeenlinna

· Yhteistyövastaava

· Uusien ystävien saaminen ja upeiden kokemusten saaminen tapahtumissa, matkoilla ja hallituksen kanssa ovat innostaneet minua jatkamaan toiminnassa jo useamman vuoden ajan.

· Olen saanut paljon hyödyllistä kokemusta työelämää varten ja paljon uusia kavereita ympäri Suomea ja Pohjolaa. Olen saanut paljon itsevarmuutta edistää itselleni tärkeitä teemoja.