4 minute read

Kansainvälisyyttä hanketyöllä – Skåne yllättää

Teksti ja kuvat: Taina Simola

”Haluavatko suomalaiset matkustaa lomallaan Ruotsiin ja osallistua siellä luontoaktiviteetteihin, kuten melontaan, pyöräilyyn, patikointiin tai vaelluksiin?” – Tämä oli ruotsalaisen Cykla & Vandra Sjuhärad luontomatkailuhanketta vetävän Erik Johnsonin kysymys, kun pidimme yhteistä luontomatkailun Outdoor Leader-webinaaria helmikuussa 2021. Hän, kuten varmasti moni muukin ruotsalainen matkailuammattilainen, haluaa tietää mikä on matkailun ja erilaisten aktiviteettien kiinnostavuus naapurimaissa. Se pitäisi varmaan selvittää ja kysyä suomalaisilta mikä kiinnostaa Ruotsissa. Halutaanko matkustaa Tukholmaa kauemmas, ihan sinne ruotsalaisten maaseudulle? Samoin tietysti voisimme kysyä ruotsalaisilta, kiinnostaako perheloma, kaveriloma tai aktiivinen luontoseikkailu Suomessa? Olisiko lähialueelle, kuten Pohjoismaihin suuntautuva omatoimiloma vaihtoehto esimerkiksi Keski-Euroopan kaupunkilomalle tai rantalomalle?

Advertisement
Ristikkotalon seinä, Ystad

Ristikkotalon seinä, Ystad

Edustan työni puolesta maaseudun kehittämistyötä, jota tehdään EU-rahoituksen puitteissa Maaseuturahaston tuella ja tarkemmin sanottuna Leader-rahoituksella. Olemme tehneet Ruotsin suuntaan kansainvälisiä hankkeita Leader-toiminnan ja maaseudun kehittämisen kautta jo yli 10 vuotta. Nykyinen Outdoor Leader -yhteistyöhankkeemme on ollut luontomatkailun kehittämistä, toinen toisiltaan oppimista, jossa tutkitaan hyvien käytäntöjen siirtämistä – missä kumppanit ovat onnistuneet, voimmeko itsekin saada asiat onnistumaan samalla tavalla tai ehkä hieman paremmin. Kansainväliset hankekumppanit Ruotsista löytyivät Boråsin läheiseltä Sjuhäradin alueelta ja toinen kumppani keskeltä Skånea. Minulla on ollut aiemmin käsitys, että Skåne on jotenkin erikoinen alue koko Ruotsissa. No, se taisi olla pääsääntöisesti skånelainen murre, joka on kuulostanut kovin erikoiselta. Hankekumppani Skånesta tuntui aika hauskalta. Mitä voisimme oppia heiltä?

Tyttäreni suoritti vuosina 2019–20 Skånessa Lundin yliopistossa juridiikan maisteritutkintoa. Vierailimme pariin kertaan mieheni kanssa myös Skånessa. Minulle kävi siis hyvin, kun sain yhdistettyä oman hanketyön ja pienen lomailun samaan pakettiin. Sain tutustua näin ensimmäistä kertaa Skånen alueeseen ja tietysti katsoin maakunnan tarjontaa myös luontomatkailun kehittämisen kannalta.

Nyt täytyy todeta, että kyllä Skåne erilaista Ruotsia on, ainakin näin lounaissuomalaisin silmin katsottuna. Mitä lähemmäs tulee eteläisintä Ruotsia, huomaa ensimmäisenä luonnon siellä olevan hyvin erilaista, kun vertaa sitä Tukholman ja Jönköpingin maaseutualueisiin, puhumattakaan Lounais-Suomesta. Mekin ajelimme autolla moottoritietä vaivattomasti Tukholmasta kohti Malmön metropolialuetta ja Lundia, joka sijaitsee vain vajaan tunnin matkan päässä Malmöstä. Skånessa kumpuilevat laajat vihreät peltoaukeamat ovat maisemallisesti hallitsevia, siellä täällä näkyy lehtipuuta vain pieninä metsikköinä. Havupuita ei kasva Skånessa luontaisesti lainkaan, jotain istutettuja lehtikuusimetsikköjä näimme, kun vierailimme muutamassa luontomatkailukohteessa.

Nyt täytyy todeta, että kyllä Skåne erilaista Ruotsia on, ainakin näin lounaissuomalaisin silmin katsottuna .

Suomalainen dekkariharrastaja tuntee Skånen kaupungeista parhaiten Ystadin, joka on Wallander-kirjoista ja -elokuvista tuttu paikka. Toki Wallanderin suosio on huomioitu matkailijan kannalta. Wallander-elokuvissa esiintyvää kahvilaan piti päästä käymään, kun sitä mainostettiin ja kahvilassa sai maistaa Wallanderin nimikkoleivosta. Ystad lähialueineen kiehtoo historiansa ja luontonsa puolesta. Siellä ollaan aivan eteläisimmässä Ruotsissa ja sama yhteinen Itämeremme välkkyy kauniisti rantateiltä ja luontopoluilta. Halutessaan voisi jatkaa Ystadista lyhyellä laivamatkalla suoraan Puolaan ja eteenpäin Manner-Eurooppaan.

Wallander-leivos, Ystad

Wallander-leivos, Ystad

Keskustelimme luontomatkailun asioista kollegojen kanssa Skånessa ja löysimme yhteisiä kehittämisen aiheita. Meillä Turun alueella luonto on lähellä ja kaupunkilaisilla on helppo päästä tutustumaan metsiin, saaristoon tai järvimaisemiin, jopa Föli-bussilla pääsee sesonkiaikaan Kurjenrahkan kansallispuistoon. Emme koe juuri nyt, että lähiluonto olisi uhattuna ja sitä ei enää riittäisi kaikille virkistykseen, mutta totta kai luonnon kantokyvyllä on kaikkialla rajansa, myös Turun seudulla ja erityisesti saaristossa. Kestävän kehityksen huomioimiseen tarvitaan malleja ja tapoja toimia, jotta korvaamattomia vahinkoja tai haittoja ei synny.

Skånessa läheisillä suurkaupungeilla on työntövoimaa maaseudulle ja luontokohteisiin, koska metropolialueella asuu paljon väkeä hyvin tiheästi. Skånen maakunta-alue on noin Varsinais-Suomen maakunnan maa-aluetta vastaavan kokoinen, mutta väestöä Skånessa on noin 1,3 miljoonaa, kun varsinaissuomalaisia on vähän vajaa puoli miljoonaa. Maaseudulla on sitten puolestaan vetovoimaa, kun kaupungeista halutaan ainakin joskus maaseudulle rauhoittumaan, ellei ole mahdollisuutta asua maalla. Skånessa elämään vaikuttaa myös naapurimaa Tanska. Läheinen, tunnin junamatkan päässä oleva Kööpenhaminan metropolialue ja sitä kautta kaikenlainen liikenne niin työmatkojen kuin vilkkaan rahtiliikenteen osalta luo haasteita kestävälle kehitykselle ihan kaikilla sektoreilla. On siis ymmärrettävää, että juuri luontokohteiden kestävyys on luontomatkailun kehittämisen tärkeimpiä asioita kaikkialla.

Varmasti suomalaiset löytävät läheltäkin paljon nähtävää ja koettavaa . Niin kotimaassa kuin naapurimaiden alueella .

Skånen maakunta on ainakin kaupunkipyöräilyn osalta valtavan askeleen edellä, jos vertaa pyöräilyn perusinfraa siihen, mitä meillä Suomessa näkee. Lundin kaupunki on tunnettu kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa 100 000 asukkaan väestöstä lähes puolet on opiskelijoita. Lundissa asuvat pyöräilevät ympärivuotisesti. Varmasti jokainen Skånessa asuva omistaa polkupyörän ja sadetakin. Siellä sataa vuosittain todella paljon, mutta se ei pyöräilyä ja liikkumista estä. Kaikkialla on pyöräilijöitä ja tuntuu, että Lundin keskustassa liikutaan pyöräilyn ja julkisen liikenteen ehdoilla, raitiovaunujen raiteet oli vastikään rakennettu ja liikenne on nyt alkanut joulukuussa 2020. Myös muualla Skånessa näkyy tämä hiilineutraalin liikkumisen arvostus. Junayhteydet ovat mainiot yli rajojen ja Malmössäkin pyöräilijät ovat täyttäneet keskikaupungin. Luontomatkailun osalta asiat tuntuvat olevan hyvin, kun luonnonsuojelualueita reitteineen on käytössä ja myös pyöräilyreittejä löytyy pitkin koko maakuntaa.

Ja vielä siihen lomailuun – kun rajoitteet sen joskus taas täysimääräisesti sallii – niin varmasti suomalaiset löytävät läheltäkin paljon nähtävää ja koettavaa. Niin kotimaassa kuin naapurimaiden alueella. Nykyisin tietoa saa etukäteen niin paljon kuin vain haluaa etsiä ja matkustaminen on helppoa niin julkisilla kuin omalla autollakin. Polkupyörän selästä tai patikoiden löytää vielä lisää ulottuvuuksia lomaansa. •

Kattegatin silta

Kattegatin silta