Ajankohtaista

Lakiuudistus korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta aiheuttaa edelleen vaikeuksia hoidon saatavuudessa Oulussa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n, mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet Oulussa rekrytointivaikeuksien, koronan ja uuden lakimuutoksen vuoksi. Oulun ylioppilaslehti haastatteli YTHS:n asiantuntijoista mielenterveystyön Pohjoisen alueen alueylilääkäri Liisa Kemppaista, vastaavaa psykologia Maria Kaikkosta, yleisterveyden alueylilääkäriä Riitta Mäkelää sekä aluejohtaja Anna Arola-Järveä mielenterveyspalveluiden tilanteesta.

Mielenterveyspalveluissa puhelinyhteydenottoihin vastataan kahden päivän sisällä, mutta psykiatriselle sairaanhoitajalle on kolmen kuukauden jono

Oulun ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) kerrotaan, varsinaiseen psykiatrisen sairaanhoitajan alkuarvioon pääsemistä joutuu tällä hetkellä odottamaan kuukausia, mutta hoidontarpeen arvioon pääsee heti samana tai seuraavana päivänä kuin hoidontarpeenarviosta otetaan yhteyttä. Vaikka ensimmäistä kontaktia YTHS:n ammattilaiseen ei tarvitse siis odottaa kuin korkeintaan kaksi arkipäivää, sen jälkeen voi jäädä pitkäksi aikaa omilleen.

Tällä hetkellä YTHS:lle on suunnilleen kolmen kuukauden jono psykiatrisen sairaanhoitajan alkuarvioon rekrytointivaikeuksista johtuen, YTHS:n asiantuntijat kertovat. Lisäksi yhteydenotot mielenterveysasioissa ovat kasvaneet viime vuosina jo ennen koronaa ja etenkin sen aikana. Myös uusi lakimuutos on ruuhkauttanut palveluita, vaikka Oulun YTHS onkin käyttänyt apunaan rekrytointia ja toiminnan sisäisiä järjestelyjä sekä palveluvalikon ja resurssien rakentamista uuden lain mukaiseksi, jotta palvelut saataisiin sujuvammiksi. Käytännön muutoksia ei kuitenkaan ole vielä nähtävissä esimerkiksi edellä mainitun psykiatrisen sairaanhoitajan rekrytointivaikeuden vuoksi, vaikka opiskelijat ovatkin esittäneet toiveita mielenterveyspalveluiden pariin pääsemisen sujuvoittamisesta.

Uudesta digimielenterveysklinikasta tavoitellaan apua jonottaville opiskelijoille

Vaikka lakimuutoksen ympärillä vallinnut keskustelu on keskittynyt pääsääntöisesti ammattikorkeakoulun liittymiseen YTHS:n palveluiden piiriin, on kyseessä kuitenkin kokonaisvaltainen palvelumallin uudistus. Yksi lakimuutoksen merkittävistä konkreettisista toimista mielenterveyspalveluiden suhteen on digimielenterveysklinikka, joka aloitti toimintansa tämän vuoden syyskuussa. “Digimielenterveysklinikka on tarjonnut hoitoa niiden yksiköiden potilaille, jotka odottavat aikaa omaan tiimiin”, YTHS:ltä kerrotaan.

YTHS on myös avannut uuden anonyymin MieliChat-palvelun, jossa voi saada apua ja tukea mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. MieliChat palvelee arkisin YTHS:n Self-verkkopalvelussa, jossa mielenterveyspalvelujen linjat ovat pidemmät kuin yleisterveyden, jotta yhteydensaanti mielenterveysasioissa nopeutuisi. YTHS:n chat-palveluiden jonotusajat kuitenkin vaihtelevat paljon päivästä ja yhteydenottomääristä riippuen, eikä niille ole samanlaista tiettyä vastausaikarajaa kuin puhelinyhteydenotoille.

Joissain tapauksissa YTHS tarjoaa lyhytterapiaa kuntoutusterapian sijasta

Vaikka opiskelijat tunnistavat hyvin ongelman, jonka vuoksi he hakeutuvat palveluihin, tilanne jäsentyy myös lisää vastaanottokäynneillä. YTHS:llä pyritään löytämään sopiva ratkaisu ja tukimuoto opiskelijan tilanteeseen hoitajien ja opiskelijan yhteistyönä, vaikka hoitaja tekeekin lopullisen päätöksen näkemyksensä mukaan. YTHS voi esimerkiksi ohjata opiskelijan kääntymään Kelan tarjoaman maksullisen kuntoutusterapian puoleen, vaikka YTHS:llä onkin tarjolla myös omien psykologiensa tarjoama ilmainen lyhytterapia, joka kestää yleensä kaksi kuukautta sisältäen viikoittaiset käynnit terapiassa, ja joka voisi auttaa opiskelijaa kuntoutusterapian sijasta.

Yhteistyö korkeakoulujen kanssa

Joissain tilanteissa nähdään parhaaksi opiskelukyvyn tukeminen yhteistyössä opiskelijan ja korkeakoulun edustajan kanssa. Yksittäisten tilanteiden lisäksi YTHS tekee myös yhteistyötä niin oppilaitosten kuin opiskelijajärjestöjen kanssa terveyden eri osa-alueiden teemoissa tukien siten mielenterveyden edistämistä. YTHS esimerkiksi osallistuu erilaisiin opiskelijatapahtumiin kertomaan palveluistaan ja järjestämään hyvinvointitempauksia. Lisäksi YTHS:n asiantuntijat luennoivat eri tilaisuuksissa, kuten korkeakouluille suunnatuisssa webinaareissa. YTHS:ltä lisätään, että “yhteisen työn tavoitteena on opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.”

Palvelupolku mielenterveyspalveluihin YTHS:llä

Hakeutuminen mielenterveyspalveluihin Oulun YTHS:llä alkaa ottamalla yhteyttä hoidontarpeen arviointiin, jossa opiskelija pääsee kertomaan tilanteestaan ja opiskelukyvystään, ja joka toimii ainoastaan etänä - joko soittamalla valtakunnalliseen palvelunumeroon tai kirjoittamalla SelfChatin kautta.

Myös arviointeja seuraavat varsinaiset tapaamiset voidaan järjestää etänä, mutta lähitapaamisetkin ovat mahdollisia. “Etävastaanotot ovat laajasti käytössä, mikä on sopinut monille opiskelijoille oikein hyvin”, YTHS:ltä kerrotaan.

Hoidontarpeen arvioinnin jälkeen opiskelijan oman hoitotiimin hoitaja soittaa opiskelijalle ja pyrkii järjestämään ensimmäisen varsinaisen käynnin mahdollisimman nopeasti puhelun jälkeen ruuhkatilanteen salliessa, huomioiden tilanteen kiireellisyyden ja vaikutuksen opiskeluihin - jos opiskelijan terveydellinen tilanne siis estää häntä opiskelemasta, pääsee tapaamiseen ja hoitoon paljon nopeammin kuin jos se ei haittaa nimenomaan opiskelua.

YTHS:n asiantuntijat kertovat, että tyypillinen hoitojakson kesto on pari kuukautta, mutta myös pidempiaikaista hoitoa

on saatavilla. Hoidontarpeen, hoitojakson ja prosessin määrittäminen tapahtuu asiakaslähtöisesti ja tapauskohtaisesti, joka lähtee liikkeelle ensimmäisestä varsinaisesta tapaamisesta psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, jossa opiskelijan tilanne kartoitetaan haastattelemalla ja kyselylomakkein. Tämän tapaamisen jälkeen käyntejä järjestetään hoitomallin mukaisesti tiiviisti enintään parin kuukauden ajan. Näillä käynneillä opiskelija saa tukea ja jäsennystä tilanteeseensa, toisinaan jopa tarpeeksi käyntien lopettamista varten.

“Tämä tiivis alkuhoito on monelle riittävää, mutta mikäli hoidon tarve on suurempi, opiskelija ohjataan yleislääkärin vastaanotolle”, YTHS:n asiantuntijat kertovat. Mikäli siis nähdään parhaaksi jatkaa hoitoa, laatii lääkäri hoitosuunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa. Joissain tilanteissa tämä tarkoittaa opiskelijan ohjaamista YTHS:n psykiatrille kuntoutuspsykoterapia-arvioon, jonka kautta pääsee maksulliseen Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.

YTHS:n omia hoitovaihtoehtoja hoitosuunnitelmaan ovat mm. psykologien toteuttama kahden kuukauden viikoittainen lyhytterapia, lääkehoito, nettiterapia ja ryhmämuotoiset hoidot, joihin pääsee ajanvarauksen, hoitajan tai lääkärin hoitosuunnitelman kautta. YTHS:n asiantuntijoiden mukaan “opiskelijat ovat kokeneet [YTHS:n tarjoaman ryhmätoiminnan] hyväksi ja vaikuttavaksi tukimuodoksi.”

Vaikka erilaisia mielenterveyspalveluita ja hoitomuotoja Oulun YTHS:ltä siis löytyy, niihin pääseminen ei kuitenkaan ole aina helppoa ja noin kolmasosa opiskelijoista ei olekaan ollut tyytyväinen koronan aikana saamaansa tukeen YTHS:ltä, joka paljastuu OYY:n viime keväisestä koronakyselystäkin.

Hoidontarpeen arvioinneissa myös keskitytään erityisesti mielenterveyden negatiivisiin vaikutuksiin opiskelu- tai työkykyyn. Mikäli terveys ei siis haittaa opiskelua, avun pariin pääseminen kestää. •

Haku hallopediksi käynnissä 15. marraskuuta asti

Haku Oulun yliopiston hallinnon opiskelijaedustajiksi eli hallopediksi seuraavalle kaudelle on käynnissä 18.-10-15.11.2021. Hallopedit valitaan kaksivuotiselle kaudelle, seuraava kausi alkaa vuoden 2022 alusta.

Haussa ovat avoimena kaikki muut yliopiston halloped-paikat, paitsi yliopiston hallituksen opiskelijaedustajien paikat. Näihin paikkoihin päättyi haku aiemmin syksyllä, ja edustajistokokouksen äänestyksen ja päätöksen perusteella opiseklijaedustajiksi yliopiston hallitukseen valittiin Teemu Virtanen ja Miriam Putula. Hallopedit ovat Oulun yliopiston hallinnon opiskelijaedustajia, jotka toimivat opiskelijoiden äänen esiintuojina päätöksenteossa. Oulun yliopistossa hallopedejä on toista sataa ja he vaikuttavat kaikkialla yliopiston hallinnossa hallituksesta tutkinto-ohjelmatoimikuntiin saakka. Hallopediksi voi hakea kuka tahansa OYY:n jäsen. Käynnissä olevassa haussa voi hakea yliopistokollegion lisäksi paikkoja monista yliopistotasolla ja kaikissa tiedekunnissa toimivista toimielimistä sekä YTHS- ja ravintolatoimikunnista.

Opiskelijat ovat toimielinten täysivaltaisia jäseniä ja osallistuvat täten toimielinten päätöksentekoon sekä muuhun keskusteluun. •

Oulun yliopistoon uusi oppimistieteiden koulutusohjelma

Oulun yliopisto laajentaa syksystä 2022 kasvatustieteiden tiedekunnan koulutustarjontaa oppimistieteiden koulutusohjelmalla. Koulutusohjelma on ensimmäinen suomeksi tarjottava kyseisen tieteen opintosuunta, vaikka maailmalla oppimistieteet (Learning Sciences) on jo vakiintunut koulutusalana. Oppimistieteiden koulutusohjelma tähtää modernien työyhteisöjen kehittämiseen yhdistäen kasvatuspsykologian perinteen digitalisoituviin toimintaympäristöihin. Uusi tutkinto-ohjelma tulee tekemään yhteistyötä Oulun yliopiston englanninkielisen Learning, Education and Technology (LET) -maisteriohjelman kanssa, Oulun yliopistolta tiedotetaan. Ensi kertaa oppimistieteiden kandidaatti- ja maisterikoulutukseen voi hakea kevään 2022 yhteishaussa, jossa opiskelupaikkoja koulutusohjelmaan on haettavissa 32. •

Suomen ensimmäinen jatkuvan oppimisen professori aloitti Oulun yliopistossa

Oulun yliopistossa pyritään vahvistamaan jatkuvan oppimisen tutkimusta ja koulutusta. Suomen ensimmäinen jatkuvan oppimisen professori Anu Kajamaa on aloittanut tehtävässään Oulun yliopistossa 1. lokakuuta. Professuuri tukee viime vuonna avattua jatkuvan oppimisen yliopisto JOY-palvelua. Professuuri sijoittuu oppiminen ja oppimisprosessit -tutkimusyksikköön ollen näin osa kasvatustieteiden tiedekuntaa, ja tavoitteena on vahvistaa tutkimusta koulutuksen uusista malleista, osaamisen kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta osana organisaatioiden arkityötä. Anu Kajamaa on taustaltaan filosofian tohtori ja aikuiskasvatustieteilijä. Hänen tutkimusalojaan ovat kollektiivinen ja jatkuva oppiminen, yhteistoiminta sekä organisaatiomuutokset. Ennen professuuriaan Oulun yliopistossa Kajamaa työskenteli oppimisen ja organisaatiomuutosten dosenttina ja yleisen- ja aikuiskasvatustieteeen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa. •