HARRI VITIKKA KATSOO TULEVAAN MENNEEN KAUTTA

HEIDI RYTKY

Mobilia säätiön hallituksen puheenjohtaja Harri Vitikka on ollut tiealalla yli 20 vuotta. Tie- ja liikennetekniikan diplomi-insinööri toimii liikennejärjestelmäyksikön päällikkönä Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Työ koostuu strategisen tason liikennejärjestelmäsuunnittelusta ja selvitystöistä jokapäiväiseen asiakkaiden tarpeiden ratkaisemiseen.

– ELY-keskus vastaa valtion maanteistä Pirkanmaalla ja toimii joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla. Rahoitamme myös järjestäytyneiden yksityistiekuntien korjaushankkeita, kuten siltoja ja rakenteen parantamista, Harri Vitikka selvittää.

TULEVAISUUS ON DIGITAALINEN

Harri Vitikalla on mielenkiintoinen näköalapaikka. Tällä hetkellä on meneillään muun muassa uusi valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota tehdään pitkäjänteisellä tavoitteella 12 vuodeksi. Vitikan mukaan ilmastotavoitteet ovat tuoneet uutta näkökulmaa liikennesuunnitteluun erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa kestävien liikennemuotojen edistäminen on noussut vahvasti esiin. Digitalisaatio on tuonut käyttöön paljon uusia työkaluja, joiden mahdollisuuksien hyödyntämistä on lisännyt osaltaan koronan aiheuttama etätyö.

– Esimerkiksi maastokäynnit voi hoitaa kätevästi tietokoneen ääreltä, sen verran tiheään tahtiin eri toimijat kuvaavat tieverkkoa, Vitikka kertoo.

Suurimpana haasteena hän pitää rahoituksen riittämättömyyttä, mistä johtuvat ongelmat näkyvät erityisesti alemmalla tieverkolla.

– Elinkeinoelämän kuljetusten turvallisuus ja mahdollistaminen on tärkeää kaikilla teillä, hän korostaa.

Museomestari Tommi Aromaa saa vuoden 1965 Lokomon AJ 30 tiejyrän liikuttamiseen apua hallituksen jäseniltä Harri Vitikalta (etualalla),Janne Mäkilältä ja Ari Tenhoselta.

Kuva: Heidi Rytky

TIENPIDON HISTORIA ON TÄRKEÄ TARINA

Harri Vitikan mielestä on hienoa, että tienpidon kulttuuriperintöä on tallennettu pitkältä ajalta. Väylävirasto ja ELY-keskukset myös täydentävät Mobiliassa sijaitsevia kokoelmia säännöllisesti. Vaikka yleisön nähtävillä on vain hyvin pieni osa, eMobilian ja kohta myös Finnan kautta aineistoihin pystyy tutustumaan internetissä. Vitikka on ilahtunut siitä, että Koneita ja ihmisiä -näyttelyssä on erityisen paljon tienpitoon liittyvää esineistöä nähtävillä.

Säätiön puheenjohtaja tietää hyvin, että digitaalisuus on tätä päivää myös kulttuuriperinnön tallentamisessa.

– Toki tien päällä työtä tekevät edelleen ihan oikeat koneet, mutta usein tietokone ohjaa niitä jo enemmän kuin kuljettaja. Itsenäisesti liikkuvat koneet ovat tulossa työmaillekin. Tätä digitaalista tietoa tulisi arkistoida sillä tavalla, että se olisi tulevaisuudessa tutkijoiden ja yleisön saatavilla, Vitikka pohtii.

Vaikka oma työpäivä kuluu pitkälti tietokoneen ääressä, Harri Vitikka tunnustaa itsekin pitävänsä järeämmistä koneista.

– Olen ollut monena vuonna nuoruudessani talkoissa Kowan Teknologian Päivillä Vesilahden Rämsöössä. Siellä oli jos minkälaista työkalua ja moottoria nähtävillä, ja ihan työn touhussa. Sieltä on jäänyt jonkinlainen kipinä koneiden historian tutkiskeluun. Vanhat Koneet -lehti tulee nykyäänkin säännöllisesti luettua. Kyllähän koneiden ja automatisaation myötä ihmisen työtä on saatu muutettua entistä helpommaksi, Vitikka toteaa.