SSEY Kuulumisia 2/2016 by Mainoset

Kuulumisia Jäsenlehti 2/2016 Julkaisija: Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ssey.salo@gmail.com Päätoimittaja: Sini Ketonummi Ulkoasu, taitto ja tarvittaessa ilmoitusvalmistus: Minna Lahti Kansikuva: Minna Lahti Kansikuvassa poseeraa MW-tallin 13-vuotias Gotlanninruss ruuna ”Pepe” eli Pegaso. Ilmestyminen ja jakelu: Lehti lähetetään jäsenille kaksi kertaa vuodessa. Jäsenlehden löydät myös SSEY:n kotisivuilta www.ssey.fi Kuulumisia-jäsenlehteen ovat tervetulleita aihepiiriin sopivat artikkelit ja kuvat. Voit ostaa lehdestä myös edullisia ilmoituspaikkoja. Kirjoitukset, kuvat, ilmoitukset ja muu aineisto: minna.lahti@mainoset.fi

Sisältö

03 04 06 10 14 16

Puheenjohtaja terveiset Puuharyhmän uutiset Työmehiläisen elämää Luonnoneläimen auttaminen SSEY kiittää Jokainen hevonen opettaa sinulle jotakin

HALLITUS Puheenjohtaja ja SSEY koiratoiminta Sini Ketonummi puh. 044 2636 422 sini.ketonummi@gmail.com Varapuheenjohtaja ja kenttätoiminta Katja Säkkinen puh. 040 5661 204 katjamhs@gmail.com Sihteeri, kirppiksen vuorovastaava ja SSEY:n kannatustuotteet Hennamari Lotsari puh. 040 5784 501 hennamari.lotsari@sskky.fi SSEY Kissalan toiminta Sissi Laine puh. 040 834 9086 sissi.laine@gmail.com Markkinointi, mainonta ja Kuulumisia-jäsenlehti Minna Lahti puh. 040 9308 820 minna.lahti@mainoset.fi Rahastonhoitaja sekä kirpputoritavaran ja lahjoitusten vastaanotto Pirkko Villman puh. 050 3415 461 villmanpirkko@gmail.com Tapahtumat ja varainhankinta Elina Lindström puh. 044 5372 335 pippuri_82@hotmail.com MUUT ASIAT Jäsensihteeri Piia Halme jasensihteeri.ssey@gmail.com Sijaiskotitoiminta Henni Johansson henni.johansson@hotmail.com HUOM! Kaikki hallituksen jäsenet käyvät omassa palkkatyössään tämän toiminnan ohella, eivätkä aina ole puhelimella tavoiteltavissa. Siis kärsivällisyyttä.

Jäsenmaksut 2016 Jäseneksi voit liittyä verkkosivuillamme www.ssey.fi Aikuinen 30€ Nuorisojäsen (alle 15 v.) 15€ Perheenjäsen 15€ Ainaisjäsenyys 250€ Myös sinä voit tukea toimintaamme jäsenmaksullasi. Liittymällä Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen jäseneksi lisäät eläinten hyvinvoinnin painoarvoa yhteiskunnassamme ja olet mukana eläinsuojelutyössä. Yhdistys tekee työtä eläinten hyväksi jäsenmaksujen ja lahjoitusten turvin. Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksessä on noin 300 jäsentä. Kiitos tuestasi ja tervetuloa mukaan! Osoitteenmuutokset Muistathan ilmoittaa aina osoitteenmuutokset ja muutkin muutokset yhteystiedoissasi meille! Näin sinulle tulee katkeamattomasti SEY:n Eläinten Ystävä -lehti ja SSEY:n Kuulumisia -jäsenlehti. Voit ilmoittaa osoitteenmuutokset sähköpostitse: jäsensihteeri.ssey@gmail.com

Puheenjohtajan terveiset Syystervehdys jäsenet! Olemme saaneet nauttia upeasta syyskuusta, lämpöä ja aurinkoa on riittänyt! Merkatkaahan kalenteriinne tiistai 1. marraskuuta. Tuolloin pidetään yhdistyksen Syyskokous, jossa käydään sääntömääräiset asiat ja valitaan hallitus ensivuodelle. Kaikki paikat ovat uudelleen valinnassa, ja tämän hetkisestä kokoonpanosta on ainakin muutama jättäytymässä pois tarjolta, joten ehdolle saa asettua. Syyskokous on myös mukava tilaisuus tavata toisiamme ja mahdollisesti kysyä toiminnastamme – osallistua ja vaikuttaa! Kirjoittaessani tätä on eläinten viikko aivan kynnyksellä. Vuoden teemaeläimenä SEY on nostanut esiin hevosen. Lehdessämme on mielenkiintoinen haastattelu keskittyen hevosen lajityypilliseen elämään. Kuten aina, kaipaamme joukkoomme aktiivisia tekijöitä!! Teette osanne jo kannatusjäseninämme – meiltä löytyy kuitenkin paljon pientä puuhaa monenmoiseen tekemiseen. Aikaa ei tarvitse antaa paljon eikä koko ajan, muutama tunti kuukaudessa on jo paljon ja voit vaikuttaa! Yhdistyksessä on erilaisia toimia ja tehtäviä, joista jokainen voi miettiä omien vahvuuksien ja kiinnostuksien mukaan mieluisensa. Muun muassa kirpputorille tarvitaan viikonloppuisin tavaroiden järjestelijöitä ja tapahtumiin tarvitaan vaikkapa kahvin keittäjiä ja pullanleipojia  Varojenhankinta toiminnan ylläpitämiseksi on yksi tärkeimpiä tehtäviämme. Lähes jokainen eläin, jonka kanssa yhdistys asioi, vaatii eläinlääkärikuluja eikä aina ihan perustarkastus riitä. Joskus vaaditaan myös suurempia leikkauksia, kuten koirilta kohdunpoisto yllättäen iskeneeseen tulehdukseen, johon perhe ei ole osannutkaan taloudellisesti varautua. Myös vapaaehtoistyö suoraan eläinten parissa on vaihtoehto. Tuo osa työstämme vaan on usein henkisesti hyvin raskasta, on surun hetkiä ja myös paljon iloa - mutta toiminta palkitsee takuuvarmasti.

Yksi tärkeä osa-alue on myös sijaiskotitoiminta. Väliaikaisen kodin tarjoaminen lemmikille siksi aikaa, kun hän etsii loppuelämän kotiaan. Yhdistykselle tulevat eläimet ovat kaikki hyvin erilaisia ja sopivia monenlaiseen arkeen. Osa kaipaa huolenpidon lisäksi enemmän seuraa, jotkut aikaa, jotkut koulutusta ja mahdollisesti enemmän hoitoa. Jotkut vievät vähän tilaa, jotkut vähän enemmän ja ainoana vaarana on, että lähes kaikki vievät koko sydämen. Hyvää talven odotusta kaikille. Nähdään m arraskuussa!

Sini

Sini Ketonummi Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja

Puuharyhmän uutiset TULEVIA TAPAHTUMIA 2016

MENNEITÄ TAPAHTUMIA 2016

SSEY osallistuu/järjestää/toimii yhteistyössä

SALON MUSTI JA MIRRIN TAPAHTUMA 29.10. SSEY kerää tuotelahjoituksia ja jakaa infoa yhdistyksestä klo 10-14.

AUTTAJA-MESSUT 8.10. Salohallilla SSEY oli mukana messuilla jakamassa tietoa yhdistyksessä toimimisesta sekä keräämässä varoja yhdistyksen löytöeläintoimintaan. Lisäksi Eläinten viikon teemaan sopien ulkona pääsi hevoskärryajelulle.

JOULUTASSU-KERÄYS 5.-18.12. Joulutassu-keräyksen tarkoituksena on tukea ensisijaisesti vähävaraisten kotien lemmikkieläinten hyvinvointia Salon alueella ja kerätä konkreettisia, uusia joululahjoja eläimille. Joulutassu-keräys toteutetaan aina yhteistyössä Salon kaupungin sosiaaliviraston ja vapaaehtoisten aktiivien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Keräyspisteitä löytyy paikallisista kaupoista, eläinlääkäriasemilta ja eläintarvikeliikkeistä. Lahjoita myös eläimille joulu! RAHANKERÄYSTEMPAUS / HERKKUKEKSIT Yhdistys järjestää rahankeräystempauksen Kakkutukun herkkukeksien myynnin muodossa. Herkkuja voi tilata 11.12. mennessä Elinalta, pippuri_82@ hotmail.com tai ostaa suoraan kirpputorilta tai tapahtumista.

MATCH SHOW 21.2. Salon Koirahalli Yhdistys järjesti tapahtumaan buffetin. ELÄINYSTÄVÄN PÄIVÄ 14.2. Kauppakeskus Plaza SSEY ja SKOT eli Suomen Koirien Turvakoti järjestivät yhteistyössä Plazan kanssa jo toista kertaa eläinten hyväntekeväisyystapahtuman kauppakeskuksessa. Päivässa oli mukana myös Eläinsuojelukeskus Tuulispää, Viipurin Koirat ry, Kodinvaihtajat ry sekä Kodittomat Bulgarian Koirat ry. FUN & HOBBY 24.1. Kauppakeskus Plaza SSEY oli Plazan yhdistysten ja harrastajien esittelytapahtumassa mukana kertomassa oman yhdistyksensä toiminnasta.

Liity sinäkin

PUUHARYHMÄÄN! Puuharyhmän toiminta on yhdistykselle elintärkeää. Puuharyhmä kerää varoja yhdistyksen toimintaan, joilla mahdollistetaan muun muassa monen löytöeläimen hoito. Kaipaamme uusia innokkaita henkilöitä mukaan puuharyhmäämme. Voit osallistua ryhmän toimintaan juuri sen verran, mitä arkesi antaa myöden. Ota yhteyttä: Katja, katjamr72@gmail.com tai Elina, pippuri_82@hotmail.com

KUVA REIMA MUKKALA

HYVÄNMIELEN TORI 27.11. Yhdistys myy tapahtumassa kannatustuotteita ja arpoja.

TARTTUVAA MAINONTAA MAINOSET

Salolainen tehokas ja joustava mainostalo

KAER OY www.kaer.ﬁ

- sekä eläinystävällinen  Koirankoulutusta ammattitaidolla Koulutus perustuu uusimpaan tutkittuun tietoon. Olemme erikoistuneet ongelmakoirakoulutukseen, arjen taitojen opettamiseen sekä hajutunnistuskoulutukseen Koira oppii ilosta ja innosta, mikä on tutkitusti tehokas koulutustapa ja tärkeä osa koiran tasapainoista ja onnellista elämää. Tarjoamme käytösklinikan, kursseja sekä yksityisopetusta. Olemme sitoutuneet Suomen Eläintenkouluttajat ry:n eettisiin sääntöihin.

Yksilöllistä ja ylellistä hoivaa koirallesi - ammattitaidolla ja lämmöllä! Kodikas, lämminhenkinen ja häkitön koirahoitola, jossa henkilökunta on koulutettu. Koirasi saa leikkiä ja temmeltää vapaana! Mainoset / Maigrafi Oy, Kivistönrinne 9, Salo puh. 040 5226 874 tai 044 731 3971

www.mainoset.fi

Koiran koulutus- ja hoitolapalvelut KAER Oy, Huhdintie 154, Perniö puh. 0466 000 444|info@kaer.fi| www.kaer.fi

TEKSTI SSEY / MARI NIEMINEN, MEHILÄISTARHAAJA KUVAT KARI NIEMINEN, KIMMO MÄKIRANTA, IRENE JAAKKOLA JA KUVAPANKKI

Työmehiläisen elämää Tänään, kun laitoin hunajaa aamuteen joukkoon mietin sitä ahkeraa työmehiläistä, joka on tovereineen osallistunut niihin moniin vaiheisiin, jotta minulla olisi tänäänkin se lusikallinen hunajaa. Minkälaista työmehiläisen elämä sitten oikeasti on? Mehiläisyhteiskunnassa, eli yhdessä mehiläispesässä elää noin kuusikymmentätuhatta jäsentä. Pesässä on kolmenlaisia yksilöitä. Työmehiläisiä, jotka ovat kaikki naaraita, kuhnureita, jotka ovat kaikki koiraita, sekä yksi emomehiläinen eli kuningatar, joka on kaikkien pesän mehiläisten äiti, ja voi suotuisissa olosuhteissa elää jopa viisi vuotta. Kuten jo nimestäkin voi päätellä, työmehiläiset tekevät kaikki mehiläispesän työt. Kuningattaren tehtävä on tuottaa munia, ja kuhnurit ovat yhteiskunnassa vain lisääntymistä varten. Työmehiläinen tekee töitä heti syntymästään alkaen. Ensimmäiset päivät se viettää sikiöosastolla puhdistaen kennoja, joista on juuri kuoriutunut mehiläisiä. Se ruokkii toisissa kennoissa olevia pieniä mehilästoukkia medellä ja siitepölyllä. Näitä tehtäviä työmehiläinen hoitaa ensimmäisen elinviikkonsa ajan. Toisella elinviikollaan työmehiläinen opettelee suunnistusta. Se tekee pieniä suuntautumislentoja pesän ulkopuolella ja opettelee tuntemaan pesän sijainnin. Tässä vaiheessa työmehiläisen vaharauhaset ovat myös kehittyneet ja uutena työtehtävänä on mehiläispesän kennojen rakentaminen. Lisäksi työmehiläinen vastaanottaa kenttämehiläisten

pesään tuomaa mettä ja kypsyttää sitä hunajaksi, sekä pakkaa siitepölyä tiiviisti kennoihin. Tämän ikäinen työmehiläinen huolehtii lisäksi pesän siisteydestä ja kuljettaa pesästä ulos roskia ja jätteitä. Kolmannella elinviikollaan työmehiläinen saattaa siirtyä taas uuteen tehtävään, pesän vartijaksi. Muita työmehiläisten tehtäviä mehiläispesässä ovat pesän lämmönsäätely joko tuulettamalla tai lämmittämällä pesää, sekä kuningattaren hyvinvoinnista huolehtiminen. Viimeiset pari elinviikkoaan työmehiläinen toimii kenttämehiläisenä. Kenttämehiläisen tehtävänä on kerätä luonnosta mettä ja siitepölyä. Mettä työmehiläinen kerää mesikupuunsa ja siitepölyä jaloissaan oleviin siitepölyvasuihin. Työmehiläinen voi lentää keruumatkoillaan jopa kolmen kilometrin päähän, josta se jälleen palaa takaisin pesään. Yhden hunajakilon tuottamiseen tarvitaan muutaman miljoonan kukan mesi. Lentomatkana se olisi yhdelle mehiläiselle useamman kerran maapallon ympäri. Kesällä työmehiläinen elää kuukauden päivät kokoajan ahkerasti työskennellen. Talvella työmehiläinen elää reilut puoli vuotta. Talvimehiläiset syntyvät pesään syksyllä. Ensimmäiset kolme viikkoa kuluvat samaan tapaan kuin keväällä ja kesällä syntyneillä työmehiläisillä. Tämän jälkeen, ilmojen viiletessä, mehiläiset alkavat kerääntyä talvipalloksi. Pallon keskelle asettuu kuningatar ja muut mehiläiset pakkautuvat kuningattaren ympärille. Mehiläiset eivät nuku talviunta tai vaivu horrokseen, vaan pysyvät pienessä liikkeessä koko talven. Näin ne pitävät pesän, ja ennenkaikkea kuningattaren lämpimänä. Mehiläiset pystyvät säätelemään pesän lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan niin, että kuningattaren lämpöolosuhteet ovat koko talven ajan 25-35 °C. Talvella kuningatar ei muni, mutta aloittaa muninnan taas keväällä, kun lämpötila ja olosuhteet ovat sille suotuisat. Kevättä odotellessa siis.

Haluatko auttaa? Sijaiskotitoiminta toisin sanoen eläimen väliaikaisena kotina toimiminen Kaikki eläinsuojeluyhdistyksen kotia etsivät eläimet ovat sijaiskodeissa, koska yhdistyksellä ei ole tiloja, missä eläimiä voisi pitää odottamassa sitä oikeaa omistajaa. Varsinkin kissoille tarvitaan tilapäishoitopaikkoja! Sijaiskoti auttaa yhdistyksen henkilöitä löytämään kullekin eläimelle juuri sen oikean kodin. Sijaiskodin tulee varautua siihen, että eläimen pysyvän kodin löytyminen voi kestää muutamasta päivästä useisiin kuukausiin. Kodin löytymiseen asti sijaiskodin tulee huolehtia eläimen jokapäiväisestä hyvinvoinnista. Sijaiskodissa voi olla lemmikkejä jo entuudestaan, mutta yhdistysten eläimet pitää pystyä eristämään muista eläimistä tartuntatautien riskin vuoksi. Yhdistys maksaa eläimestä koituneet kulut ja eläinlääkärikäynnit, mutta muita ”hoitopalkkioita” yhdistys ei pysty maksamaan. Sijaiskotina toimiminen on erittäin antoisaa ja joskus myös haastavaa. Eläimiä on erilaisia, joista toiset ovat arkoja, toiset sosiaalisempia. Sijaiskoti ja yhdistyksen henkilöt miettivät yhdessä kunkin eläimen kohdalla, millaiseen sijaiskotiin sen voi majoittaa. Sinun ei siis tarvitse pelätä, että joudut ottamaan kotiisi puolivillin eläimen, jonka kanssa et usko pärjääväsi. Joskus sijaiskoti kiintyy eläimeen niin paljon, että sijaiskoti muuttuukin pysyväksi kodiksi. Mutta se on tietysti sitten toinen tarina  Jos koet, että tämä olisi sinulle sopiva tapa auttaa kodittomia eläimiä, ota yhteyttä: Henni Johansson, henni.johansson@hotmail.com Katso lisätietoja tilapäishoitopaikkoihin kohdistuvista toiveista www.ssey.fi

Kotia etsivät Yhdistys etsii aktiivisesti koteja lemmikeille, jotka tällä hetkellä ovat yhdistyksen sijaiskodeissa odottamassa sitä omaa oikeaan perhettään. Kotia etsiviin lemmikkeihin voi käydä tutustumassa yhdistyksemme facebooksivuilla.

Lemmikkieläimille

pieneläinpäivystys Muistathan, että Turun, Salon, Someron sekä Liedon, Raision ja Uudenmaankaupungin yhteistoiminta-alueiden lemmikkieläimille tarkoitetun pieneläinpäivystyksen numero on

0600 124 44

Päivystysnumero kertoo päivystävän klinikan

PieneLäinTen häTäPäivySTyS:

Turun Eläinsairaala Satakunnantie 162, 20320 Turku www.elainsairaalaturku.fi

PARTURI KAMPAAMO

Kauppakeskus Linjuri (2. krs.) Vilhonkatu 14, 24100 Salo Puh. 010 327 2034 Palvelemme ma-pe 9-18, la 9-16 www.hairlekiini.fi facebook.com/hairlekiini

Tykkää meistä Facebookissa! Saat ajankohtaista tietoa tärkeistä yhdistyksen asioista ja tapahtumista, mm. kotia etisivistä lemmikeistä ja karkureista. Lisäksi voit käydä keskusteluja ja jakaa tietoa yhteisön jäsenten kesken. Tervetuloa mukaan!

EHYT - Talo täynnä toimintaa!

ehyt.info

Maorlantie 1, 24800 Halikko puh. (02) 7221 221 Nettiajanvaraus: ehyt.info/ajanvaraus facebook.com/ehyt.info Klinikka on avoinna myös lauantaisin!

Kuva: Wella Professionals

Kauppakeskus Plaza, (02) 777 6400 Vilhonkatu 8, 24100 Salo ma-pe 8-20|la 8-18|su 12-16 Kuusjoen sivuapteekkimme palvelee osoitteessa Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki ma-ke 9.00-16.30|to 9.00-17.00|pe 9.00-16.30 www.salonvanhaapteekki.ﬁ Olemme myös facebookissa.

Monipuolinen valikoima tuotteita lemmikkien terveyden ja sairauden hoitoon. Meiltä bonusta itsehoitotuotteista. Ei koske lääkkeitä.

Eläinklinikka EHYT EHYT Trimmi EHYT Lemmikkipesula Aunelin Koirakoulu Vetman Oy Fysioterapeutti/osteopaatti Leena Piira Koirahierojat Minna Oksanen & Tuija Vahlroos Metalvet Oy EHYT Outlet Salon Eläinfysio KAER Oy Ihmisfysioterapeutti Heidi Ekroos

10 TEKSTI JA KUVAT SSEY / SISSI LAINE

Luonnoneläimen auttaminen on

JOKAISEN VELVOLLISUUS Osa 3: Suloiset ja vaarattomat siilit kaipaavat apuamme

Meistä jokainen on varmasti joskus törmännyt tilanteen, jossa kohtaa apua tarvitsevan luonnoneläimen. Tilanne tulee usein eteen yllättäen, emmekä aina tiedä miten juuri silloin tulisi toimia. Moni haluaisi myös ennaltaehkäistä mahdollisimman tehokkaasti meistä ihmisistä luonnoneläimille aiheutuvaa haittaa, mutta on epävarma miten toteuttaa ajatusta käytännön tasolla. Lisäksi monet haluavat kukin tavallaan auttaa luonnoneläimiä esimerkiksi ruokkimalla lintuja ja siilejä tai vaikka rakentamalla pesäpönttöjä linnuille, lepakoille ja liito-oraville. Tästä syystä päätimme aloittaa juttusarjan, jossa annamme vinkkejä siitä, miten toimia luonnoneläinten hyväksi erilaisissa tavanomaisissa tilanteissa. Juttusarjan ensimmäisessä osassa kävimme läpi miten toimia tilanteessa, jossa kohtaat loukkaantuneen luonnoneläimen. Toisessa osassa keskityimme niinkin arkiseen asiaan kuin roskaamiseen ja siitä aiheutuviin vaaratilanteisiin luonnoneläimen näkökulmasta. Juttusarjan kolmas osa on omistettu siileille.

Siili on suloinen ja vaaraton eläin, jonka touhua on mielenkiintoista seurata. Valitettavasti kuitenkin siilien määrä on vähenemässä koko Suomessa. Tästä syystä onkin tärkeää nostaa esille sitä, miten jokainen meistä voi myötävaikuttaa siilin elämään. Siilikannan vähenemiseen on vaikuttanut eniten liikenne, tiheä rakentaminen ja talvipesien puute. Nykyisin myös ihmiset pitävät pihansa siistimpänä kuin ennen, eikä siileille löydy enää sopivia talvipesiä. Jokainen pystyy osaltaan auttamaan myös siilien talvehtimista jättämällä pihalle talveksi risuista ja lehdistä kekoja, joihin siili voi rakentaa pesän itselleen tai rakentamalla itse siilille talvipesän. Mikäli risu/lehtikeko poltetaan keväällä, niin muista aina tarkistaa ensin, ettei keossa ole siiliä tai muuta eläintä. Myös ruokinnasta on siilille hyötyä. Ruokinta aloitetaan keväällä huhti-toukokuussa, kun siilit alkavat liikkua. Ruokinta keskeytetään siilin omaksi parhaaksi kesä-heinäkuuksi, sillä onhan siili luonnonvarainen eläin, jonka kuuluu normaalista kesästä selvitä itse. Mikäli kuitenkin kesällä on hankalat sääolosuhteet siilille esim. takatalvi, kylmyys, kuivuus/helteet sekä rankkasateet, niin silloin ruokintaa ja veden tarjoamista on syytä jatkaa. Syksyllä ruokinta aloitetaan uudelleen ja sitä jatketaan niin kauan kuin siilejä käy syömässä, joten ethän lopeta ruokintaa kesken. Siili on yöeläin, joten ajoita ruokkiminen hämäräaikaan ja samaan paikkaan. Siili oppii tunnistamaan ruoka-ajan täsmällisesti ja kipittää aina silloin syömään. Syksyn ruokinnasta on siilille eniten hyötyä, jotta se ehtii kerryttämään rasvakerrostaan ennen talvihorrosta. Siilin selviytyminen talvihorroksesta Suomen oloissa edellyttää, että sen on painettava vähintään 800 g. Horrostaessa (6-7kk) se ei syö mitään ja onkin keväällä herätessään todella nälkäinen. Mikäli tapaat syksyllä pieneltä näyttävän siilin tai kesällä siilin poikasen harhailemassa päättömästi vailla päämäärää tai yksin kyhjöttämässä avoimella paikalla, niin ilmoita asiasta lähimmälle

Tämä vajaa kahden vuorokauden ikäinen 24 g painava siili tuli yhdistyksen hoitoon viime hetkellä, kun emo ei enää palannut pesälle.

Valitettavasti sisarus ehti menehtyä, mutta tämä siili saatiin pelastettua nopealla lämmityksellä, pipettiruokinnalla ja stimuloinnilla (autettu virtsaaminen ja ulostus).

Kuvan siili tuli yhdistyksen hoitoon ulkopuolisen puututtua tilanteeseen lasten kiusatessa siiliä. Puututhan aina tilanteeseen, mikäli havaitset kyseistä toimintaa.

Siili on rauhoitettu eläin. Siilin pesää ei saa hävittää eikä siilejä saa pyydystää, häiritä, siirtää tai tappaa. Lähde: Siili kiikarissa, lisätietoa siileistä löytyy www.siilikiikarissa.fi

Siilin poikasta syötetään 0,5-1 tunnin välein ympäri vuorokauden kissan äidinmaidonvastikkeella tai itse tehdyllä maidonvastikkeella.

Siileille sopivia ruokia • vedellä turvotettu kissan- ja koiran kuivamuona • kissan- ja koiran tölkkiruuat ja makkarat • ROUHITTU maapähkinä • kypsennetty suolaton kala tai liha lisäravintona, ei ainoana Vinkkejä siilin ruokintaan • Keväällä ja syksyllä ruuan joukkoon loraus ruokaöljyä. • Juomaksi puhdasta vettä • Pese siilin kuppi joka päivä kuumalla vedellä ja pese kätesi hyvin sen jälkeen.

Ote eläinsuojelulaista

KUVA SSEY / MINNA LAHTI

eläinsuojeluyhdistykselle. Älä poistu paikalta ennen kuin olet saanut toimintaohjeet eläinsuojeluyhdistyksestä. Jos vastaan tulee todella pieni tai välittömässä avuntarpeessa oleva siili, voit ottaa sen talteen pahvilaatikkoon. Pahvilaatikon pohjalle olisi hyvä laittaa pyyhe ja toisen voi taitella pohjan päälle pesäksi. On erittäin tärkeää huolehtia siitä, että siili pysyy lämpimänä. Tämä onnistuu esimerkiksi niin, että asetat lämminvesipullon laatikon pohjalla olevan pyyhkeen alle (älä kuitenkaan käytä pullossa kiehuvaa vettä). Tämän jälkeen on heti otettava yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen tai luonnonvaraisten eläinten hoitopaikkaan ja selvitettävä siilin jatkohoitopaikka.

Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Jos eläin on kuitenkin sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan asianmukaisesti.

PALVELEVA KAUPPAKESKUS KESKELLÄ KAUPUNKIA! ! a t s e m - Hyvä

Kauppakeskus Plaza, Vilhonkatu 8, Salo www.kauppakeskusplaza.fi facebook.com/kauppakeskusplaza

S-market: ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 Erikoisliikkeet: ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-16 Katso liikekohtaiset palveluajat netistä.

SSEY kiittää! Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry on kiitollinen saamastaan avusta lukuisille yrityksille ja yksityishenkilöille, joilta on saanut korvaamatonta apua mm. uusiin toimitiloihin liittyen sekä yhdistyksen toiminnan ja eläinten auttamisen mahdollistamiseksi.

• Sammalon Eläinklinikka Oy • Virtasen Moottori Oy • Eila Ripatti, Margit Luoto, Rauno Rauhala, Miiro Rauhala, Hannu Suominen, Lasse Suominen ja Matti Tulonen • Tanja Lehtinen ja MW-talli • Erityiskiitos kaikille kenttätoiminnassa avustaneille, mm. hätämajoituksen tarjonneille sekä luonnonvaraisten eläinten lopetuksessa auttaneille. Apunne on korvaamatonta! • Kiitos myös kaikille, jotka ovat antaneet tilapäishoitopaikkoja ja pysyväiskoteja eläimille, lahjoituksia antaneille henkilöille ja yrityksille, Salon alueella toimiville yrityksille, jotka ovat lahjoittaneet arpajaispalkintoja • Jäsenet ja muut tukijat • Kaikki lehdessämme mainostaneet - ilman tu keanne ei olisi tätä lehteäkään • Kaikki Joulutassu-keräykseen osallistuneet!

KUVA SSEY / HENNI JOHANSSON

SSEY haluaa kiittää tuesta, avusta ja yhteistyöstä seuraavia yrityksiä ja henkilöitä: • Animagi Salo • Eläinklinikka EHYT Oy ja EHYT Outlet, Halikko • Hämeen Lukko Oy / Mikko Both • KAER Oy, SKOT ry ja Tanja Karpela • Kauppakeskus Plaza ja Anni Rasilainen • Kemiön Löytöeläintalo - Axxel Brusaby ja henkilökunta • Lemmikkiliike HurMur Salo • Mainostoimisto Mainoset • Maripa Oy / Pasi Paakkonen • Musti ja Mirri Salo • Perniön Eläinsuojeluyhdistys ja Leena Aho • Petpoint, Salon Akvaarioliike, Salo • Plastex • Prisma Halikko • Salon Jätehuolto Oy / Mikko Brandt • Salon Kaupunginkirjasto • Salon Koirahalli • Salon Rakentajat • Salon Seudun Ammattiopisto / logistiikan opettajat ja opiskelijat • Salon Seudun Koulutuskuntayhtymä

KUTSU

yhdistyksen syyskokoukseen Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n

SYYSkokouS

Tiistaina 1.11. klo 18-19, Salon kaupunginkirjasto, Laurin Sali osoite: Vilhonkatu 2, 24100 Salo

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat: yhdistyksen hallituksen ja tilintarkastajien valinta sekä muut sääntömääräiset asiat.

Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen toiminnasta ja siihen osallistumisesta kiinnostuneet! Tervetuloa! Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n hallitus

Osallistu Kuulumisia -jäsenlehden tekoon!

Haluatko ilmoittaa lehdessämme?

SSEY ottaa mielellään vastaan jäsenten kirjoittamia juttuja löytöeläimen adoptointiin liittyen tai mielestäsi tärkeistä eläinten hyvinvointiin liittyvistä tai muista ajankohtaisista asioista. Jutun ja mahdolliset kuvat voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: minna.lahti@mainoset.fi

Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistys kaipaa kipeästi yrittäjien tukea, jotta lehden tekeminen olisi mahdollista. Haluatko sinä olla mukana tukemassa paikallista eläinsuojelutyötä mainostamalla lehdessämme? Ilmoitusvaraukset ja tiedustelut: minna.lahti@mainoset.fi

Muistathan liittää viestiisi myös yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin ja sähköposti) ja mainita samalla, jos et halua nimeäsi julkaistavan tarinan yhteydessä. Kirjoittajan yhteystietoja ei julkaista lehdessä tai missään tiedotusforumissa ilman kirjoittajan suostumusta. Mainitsethan myös, mikäli et halua kuvia julkaistavan SSEY:n kotisivuilla tai tiedotteissa. Kuvia ei käytetä tai julkaista missään muualla.

Muistathan, että tarvittaessa myös valmistamme ilmoituksesi veloituksetta! Hinnat Tarkan ilmoituskoon saat varauksen yhteydessä.

Koko sivu: 300 € 1/2 sivua: 160 €

1/4 sivu: 90 € 1/8 sivu: 60 €

Kiitos kaikille lehdessämme mainostaneille!

16 JA KUVAT SSEY / MINNA LAHTI TEKSTI

Jokainen hevonen

opettaa

sinulle jotakin Tänä vuonna SEYn Eläinten viikon teemana on hevonen. Vaikka monista hevosten ylläpidossa olevista ongelmista onkin jo päästy, on hevosten kohtelussa ja kouluttamisessa edelleen ongelmia. Lähes koko ikänsä hevosten kanssa tekemisissä ollut Tanja Lehtinen korostaa, että hevosten tulisi saada olla hevosia eli elää mahdollisimman hevosmaista elämää. Onneksi tänä päivänä on tarjolla tutkittua tietoa eläinten käyttäytymisestä, myös hevosten osalta. Tanja muistuttaa, että omaa osaamistaan onkin tärkeä päivittää.

Salolainen Tanja Lehtinen on ollut tekemisissä hevosten kanssa lähes koko ikänsä. Hevoskärpänen puraisi jo 6-vuotiaana, jolloin Tanja aloitti Anisissa ratsastuksen alkeiskurssin. Tanja kävi ratsastustunneilla vuosia ja ensimmäisen hevosen, Pekin, hän hankki 2000-luvun alussa yhdessä kaverinsa kanssa. Peki oli lämminvärinen tammavarsa, jonka Tanja koulutti alusta asti kaverinsa kanssa. Hevoshommat jäivät vähemmälle muutamaksi vuodeksi Tanjan pojan Severin synnyttyä, ja Peki jäi Tanjan kaverin omistukseen. Aika pian tämän jälkeen Tanja kuitenkin tutustui Mariin, joka kasvatti hevosia. Kun Marin tallille syntyi lämminverisen ja ahaltekin risteytys, tammavarsa Darla, oli Tanja myyty. Hän osti Darlan itselleen 2007. Tanja myös koulutti Darlan itse alusta asti. Vuonna 2009 Tanja osti yhdessä ystäviensä kanssa budjonnyorin Enkelin ja 2016 suomenhevosruuna Vikken. Enkeli siirtyi kuitenkin Tanjan kaverin omistukseen viettämään harrastehevosen elämää. Vuosien mittaan Tanja on auttanut MW-tallilla tuntien pidossa tallin omistajaa ja kouluttanut omia hevosiaan. Nykyään Tanjan hevoset ovat täysihoidossa MW-tallilla ja Darlan liikunta hoituu vuokraajien toimesta. Vikke käy välillä tunneilla, mutta Tanja ratsastaa sillä myös itse.

Hevosten kanssa työskentely on pitkäjänteistä Tanja on aina käyttänyt hevostensa kanssa puhdasta maalaisjärkeä eikä ole lähtenyt mukaan erilaisiin uusiin kokeiluihin. Hän on aina pyrkinyt siihen, että hevoset saavat elää mahdollisimman luonnollista ja lajityypillistä elämää. Tanja on myös aina kuunnellut hevosia ja kouluttanut niitä sen mukaan. Tanja onkin määrätietoinen, mutta lempeä hevosten kanssa. - Hevosten kanssa työskennellään pitkäjänteisesti ja koulutuksen tai ratsastuksen suhteen asioissa edetään vasta sitten, kun hevonen on siihen varmasti valmis. Kiirehtimällä tai painostamalla ei synny mitään, Tanja tietää. - Luottamuksen täytyy olla molemminpuolista: hevosen täytyy pystyä luottamaan ihmiseen, jotta saadaan jotain hyvää aikaiseksi.

Inhimillistäminen vähentää lajinomaista käytöstä Tanja pitää tärkeänä sitä, että hevonen saa elää lajinomaista elämää. Onneksi ongelmat hevosten ylläpidossa ja koulutuksessa ovat

vähentyneet, mutta vielä tänäkin päivänä ongelmia on. Yksi haaste on liiallinen varovaisuus, jolloin hevosta saatetaan pitää ikään kuin ”pumpulissa”. Hevosia inhimillistetään liikaa. Tällöin mahdollisuus lajinomaiseen käyttäytymiseen vähenee. - Tänä päivän ihmistenkin ruokavaliosta puhutaan paljon ja kiistellään siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Lähes kaikilla tuntuu olevan asiasta oma mielipide. Tätä samaa näkee myös hevosten ruokinnassa, Tanja kertoo. - Kokeillaan kaikenlaista uutta, josta ei ehkä vielä kuitenkaan ole tarpeeksi tietoa, miten se toimii pitkällä aikavälillä. Myös laiduntamiseen liittyy varovaisuutta. Tanja itse suosii pihattoelämää. Vaikka hevonen viettäisi yönsä tallissa, Tanja pyrkii siihen, että hevonen saisi viettää suurimman osan vuorokaudesta ulkona. - Tämä siksi, että näin hevonen toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Se saa laiduntaa ja liikkua vapaasti, syödä tarjolla olevaa heinää, saada aivotyöskentelyä, seurustella lajitoveriensa kanssa ja tuntea olonsa hevoseksi. Hevonen ei viihdy yksin eikä ihminenkään voi korvata lajitoverin seuraa, Tanja muistuttaa.

Tarkkana varusteiden kanssa Hevosten koulutuksessa tärkeää on myös se, että varusteet ovat hevoselle sopivia ja ammattilaisen toimesta tarkastettu. Varusteiden tulee istua juuri oikealla tavalla. - Tiedetään, että hevonen tuntee miten kärpänen istahtaa kankun päälle. Jos jokin varuste ei istu kunnolla ja painaa ratsastuksen aikana, voi vain kuvitella miltä hevosesta tuntuu. Se tuottaa kipua, Tanja huomauttaa. - Varusteiden tulee olla laadukkaita ja taustatyö on todella tärkeää.

Hammashoito tärkeää Tänä päivänä hevosten hammashoitoon kiinnitetään onneksi paljon aikaisempaa enemmän huomiota. On ymmärretty, että monien ongelmien takana syy voikin olla hampaiden huonossa kunnossa. - MW-tallillekin tuli joku aika sitten hevonen, jota ei saatu lukuisista yrityksistä huolimatta lihomaan. Hevonen oli lihasköyhä ja aavistuksen laiha, mutta ei laadukkaasta ruokinnasta huolimatta vain saanut lisää painoa tai lihaksia. Lopulta syy tähän löytyi hampaista. Kun hampaat saatiin kuntoon, alkoi muutosta tapahtua pikkuhiljaa. Nyt kyseinen hevonen voi hyvin tilanteeseen nähden, mutta hampaiden hoitoon on kiinnitettävä erityishuomiota koko loppuelämän ajan, Tanja kertoo.

Omituinen käytös voi johtua kivusta Tanja muistuttaa, että mikään hevonen ei ole tahallaan ilkeä tai hankala. - Oudon käytöksen syynä voi usein olla kipu. Koska hevonen on saaliseläin, se ei helposti näytä

kipuaan ulospäin. Tanjalla on tästä omakohtainen kokemus. - Darlaa on aina ollut miellyttävä liikuttaa juoksutusliinassa. Yhtenä päivänä näin ei kuitenkaan ollut. Darla käyttäytyi omituisesti, ei liikkunut pyydetyllä tavalla ja oli suorastaan aggressiivinen – siis täysin päinvastainen kuin yleensä. Hälytyskellot soivat heti Tanjan päässä, mutta koska ulkoisesti mitään vikaa ei löytynyt, ei oireilun syytä ollut helppo selvittää. - Itku siinä ihan tuli. Ymmärsin, että Darla yrittää kertoa minulle käytöksellään, että kaikki ei ole hyvin. En vain millään keksinyt mistä kaikki johtui. Lopulta eläinlääkärin tarkastus paljasti syyn: Darlan molemmista takajaloista löytyi kinnerpatti, joista toinen oli vielä aktiivinen. Liikkuminen siis sattui ja aggressiivisella käyttäytymisellä Darla yritti vain viestittää sitä.

Ajattele aina ensisijassa eläintä Tanja muistuttaa, että hevosten kanssa toimiessa tulee aina ajatella ensisijassa eläintä. - Jos lähtee projektiin hevosen kanssa, on mietittävä tarkoin

mihin hevonen on soveltuva ja millainen sen rakenne on. Kun pohjatyön tekee kunnolla, on projektille luotu hyvä pohja. Ratsastustakin on aina hyvä opettella ammatitaitoisen opettajan ohjauksessa. - Maltti on valttia eikä edetä saisi liian nopeasti. Usein ratsastaja tekee niin kuin itselle on helpointa eikä mieti miten se 500-kiloinen eläin alla käyttäytyy. Moni asia koostuu pienestä palasista, jotka hevoselle tulee ensin opettaa. Hevoselle täytyy esimerkiksi ensin opettaa suoraan ratsastamista, sitten asettamista ja vasta tämän jälkeen taivuttamista. Kun nämä hallitsee niin voidaan alkaa harjoitella esimerkiksi avotaivutusta, Tanja huomauttaa. - Ratsastuksessa on syytä muistaa, että valmiiksi ei tule koskaan. Jokainen ratsastuskerta ja jokainen hevonen opettaa sinulle jotakin.

PetPoint Salo ja SSEY YHTEISTYÖSSÄ ELÄINTEN PUOLESTA!

SSEY:n jäsenille

5% alennus

ruoista, herkuista ja tarvikkeista! Alennus koskee normaalihintaisia tuotteita ja on voimassa 31.12.2016 asti. Etu korvaa kanta-asiakaskortin edellä mainittujen tuotteiden osalta.

Eläinystävän kauppa lemmikisi hyvinvointiin!

Ruoat, herkut ja tarvikkeet koirille, kissoille, kaloille, jyrsijöille, matelijoille, hevosille sekä ratsastajille.

Salon Akvaarioliike Oy

Vilhonkatu 11-13, p. 02-731 6950 ark. 10.00-17.30, la 9.00-14.00 www.salonakvaario.ﬁ

Voit auttaa eläimiä ja tukea yhdistyksen toimintaa eläinten hyväksi tekemällä lahjoituksen Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistykselle. Pienikin apu on tärkeä ja auttaa saavuttamaan enemmän. Voit valita juuri sinulle parhaiten sopivan tavan tehdä lahjoitus: • Tilisiirto: Tee lahjoitus SSEY:n lahjoitustilille: FI68 5410 8140 0136 61 (SOP) • Testamentti: Voit tehdä testamenttilahjoituksen • Tavaroiden lahjoitus: Voit lahjoittaa eläintenhoitoon liittyviä tarvikkeita ja/tai hyväkuntoista kirpputoritavaraa/vaatetta yms.

SSEY:n jäsenyys on

EläinYStävän toivElahja!

Muistathan, että voit antaa SSEY:n jäsenyyden myös lahjaksi! Jäsen saa kaksi kertaa vuodessa Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen Kuulumisia-jäsenlehden sekä neljä kertaa vuodessa SEY:n Eläinten ystävä -jäsenlehden. SSEY:n jäsenyys on lahja, jonka avulla voit tukea paikallista eläinsuojelutyötä. Lahjaksi menevän jäsenhakemuksen voit laittaa sähköpostitse jäsensihteerille: jasensihteeri.ssey@gmail.com. Kirjoitathan viestiisi selvästi lahjansaajan tiedot sekä lahjanantajan osoitetiedot laskutusta varten. Tietoa eri jäsenyyden vaihtoehdoista ja hinnoista löydät tämän lehden sivulta 2.

Tule mukaan toimintaan! Tarvitsemme kipeästi toimintaamme mukaan innokkaita avustajia muun muassa erilaisiin tapahtumiin. Apulaisen hommat eivät vaadi mitään erikoistietoja tai -taitoja. Voit osallistua tapahtumiin juuri sen verran miten oma arkesi antaa myöden. Jos toimintamme kiinnostaa, lähde rohkeasti mukaan! Voit ilmoittautua avustajaksi kenelle tahansa hallituksen jäsenelle. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 2. Pienillä teoilla on suuri merkitys! Tervetuloa joukkoon mukaan!

KUVA SSEY / MINNA LAHTI

Lahjoita SSEY:lle