Lietonen, helmikuu 2021 by Liedon kaupunki

Helmikuu 2021

Kunnan tiedotuslehti asukkaille

KAAVOITUSKATSAUS 2021 s. 6–11

Säästöpankkitalon ympäristön suunnitteluja tontinluovutuskilpailu käynnistyy

Varhaiskasvatuksen toimintaterapeutti luo onnistumisia arjen keskelle s. 5 Liedon lukiosta luontevasti maailmalle s. 3

Ovatko koronarokotteet turvallisia? Veli-Matti Leinonen johtava ylilääkäri, tartuntatautien vastaava lääkäri

Koronavirusrokotetta saatiin Lietoon viikolla 1, jolloin ensin rokotettiin potilaita hoitavat ja koronanäytteitä ottavat terveydenhuollon ammattilaiset. Sen jälkeen rokotteen ovat saaneet ympärivuorokautisen hoivan asukkaat ja henkilökunta. Vähitellen päästään muihin ikääntyneisiin ja riskiryhmäläisiin ja lopuksi työikäiseen väestöön. Rokotteita on kehitetty hyvin nopealla aikataululla alle vuodessa. Tuo kehitysnopeus herättääkin kysymyksiä rokotteiden turvallisuudesta. Ennen koronaa rokotteiden kehittäminen vei vuosia, koostuen kolmesta eri tutkimusvaiheesta ja sen jälkeen tutkimusraporttien kirjoittamisesta. Lopuksi kaikki materiaali toimitettiin lääkeviranomaisille myyntiluvan hakemiseksi. Miten nyt tämä kaikki on voinut onnistua lyhyessä ajassa? Onko tutkimusprosessissa jossain vaiheessa ”oikaistu” esimerkiksi pienemmillä osallistujamäärillä ihmistutkimuksissa? Kiireellisestä aikataulusta huolimatta kehitystyössä ei ole ohitettu mitään vaadittavaa tutkimusvaihetta. Tutkimusdatan keräämisessä on käytetty ns. rullaavaa menetelmää, jolloin dokumentteja on välitetty viranomaisille sitä mukaan, kun tietoa on tullut. Tämä on nopeuttanut koko prosessia. Lisäksi koko tiedemaailma on yhdessä ollut mukana tutkimustyössä.

LIETO-VIIKOT JÄRJESTETÄÄN 2.–15.8.2021 Elokuussa päästään nauttimaan taas Lieto-viikkojen tapahtumakimarasta, kun ympäri Lietoa järjestetään monipuolisesti pieniä ja suuria tapahtumia. Lieto-viikkojen suunnittelupalaverit lietolaisille toimijoille järjestetään verkkotapaamisina torstaina 6.5. ja keskiviikkona 2.6. klo 18–20. Tarkemmat sisällöt ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan huhtikuussa. Lisätietoja: kulttuuri- ja nuorisotyöntekijä Suvi Torikka, suvi.torikka@lieto.fi Liedon vapaa-aikapalvelut

Rokotteet on tehty nopeasti, mutta ei hätiköiden. Kolmannen vaiheen tutkimuksiin ei ole otettu tavallista vähempää ihmisiä. Modernan kolmannen vaiheen rokotekokeeseen on osallistunut 30 000 ja Pfizerin ja Biontechin tutkimukseen yli 40 000 koehenkilöä. Rokotteista on tutkimustietoa 8 kuukautta rokottamisen jälkeen. Niiden teho on ollut riittävän hyvä myyntiluvan saamiseksi, yli 90 %. Influenssarokotteiden vastaava teho on ollut 60-80%, vaadittava teho on ollut 50 %.

Tiedetäänkö, että rokotteesta ei aiheudu haittavaikutuksia, jotka ilmenevät vasta vuosien kuluttua rokotteen ottamisesta? Vakavien haittojen riski on äärimmäisen pieni, koska uudet RNA-rokotteet edustavat uutta rokoteteknologiaa. Ihmisen soluihin kuljetetaan vain geneettinen koodi, joka hajoaa elimistössä nopeasti. Tämän jälkeen ihmisen puolustusjärjestelmä kykenee tunnistamaan tietyn proteiinin ja osaa torjua koronaviruksen tartuntahetkellä. Eli elimistöön ei laiteta mitään viruksen kappaleita, vaan sille annetaan ohje, jolla se tuottaa tiettyä viruksen osaa ja oppii siten torjumaan koronaviruksen. Uudet rokotteet eivät myöskään sisällä säilöntäainetta, joka oli Pandemix-sikainfluenssarokotteen pitkäaikaishaitan lähteenä 10 vuotta sitten. Uudet rokotteet ovat tutkimuksissa osoittautuneet yhtä tehokkaaksi ja turvallisiksi henkilöille, joilla on esimerkiksi astma, krooninen keuhkosairaus, diabetes tai korkea verenpaine. Yleiset allergiat tai ruoka-aineallergiat eivät haittaa rokotteen ottamista. Allergisuus on kuitenkin mahdollista jollekin rokotteen ainesosalle, ja tällöin rokotetta ei tule ottaa. Rokotteisiin liittyviä lieviä haittoja voi tulla, kuten muissakin rokotteissa. Tavanomaisimmin ilmenee pistosalueen paikallisia oireita, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys ja vilunväristykset. Erityisesti kuumereaktio on yleistä toisen rokoteannoksen jälkeen. Rokote voi estää koronavirustautiin sairastumisen kokonaan tai estää sen vakavampi tautimuoto. Vaikea-asteisen tautimuodon voi saada nuorempikin ilman perussairauksia. Rokotteet voivat vähentää tartuntoja myös lieventämällä oireita. Yskiessä sinkoilee tehokkaasti viruksia kantavia pisaroita, ja jos yskiminen vähenee, tartuntavaarakin pienenee. Yhteenvetona totean uusien rokotteiden olevan turvallisimpia rokotteita, joita tähän asti on valmistettu. Rokotteen uskaltaa ja kannattaa ottaa.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

Lietonen Liedon kunnan tiedotuslehti asukkaille Helmikuu 2021 Julkaisija: Liedon kunta Kirkkotie 13, PL 24, 21421 Lieto Lehteen liittyvät palautteet: viestinta@lieto.fi Lehden ulkoasu ja taitto: A1Media Oy Kannen kuva: Liedon kunta, mittaustoimi Painopaikka: Printhaus Painosmäärä: 8500 kpl https://issuu.com/liedonkunta

LIEDON LUKIOSTA SIJOITUTAAN

luontevasti maailmalle Kuva: Petteri Heinonen

Noin vuosi sitten kävin viimeisiä lukiokurssejani ja penkkarit sekä lukuloma häämöttivät nurkan takana. Muutamaa viikkoa aiemmin olin lähettänyt hakemukseni Iso-Britanniaan, Aberdeenin yliopistoon. Olin jo pitkään haaveillut ulkomailla opiskelemisesta ja abivuoden alussa opon kanssa jatko-opiskeluista keskustellessa kerroin tästä haaveesta. Juuri lukion ja kaverien tuen ja kannustuksen myötä uskalsin hakea ulkomaille opiskelemaan. Syksyn aikana opon kanssa tutustuttiin Britteihin hakemiseen ja opiskeluvaihtoehtoihin. Itse hakemus tuli lähettää tammikuun puoleen väliin mennessä ja ennen tätä minun piti kirjoittaa motivaatiokirje, jossa kerron miksi sopisin haluamaani yliopistoon ja tieteenalaan. Hakemukseen tuli myös liittää suositukset, jotka englannin opettajani kirjoitti minulle hakemukseen. Kirjoituksien jälkeen sain hakemukseni Briteistä takaisin, ja sain kuulla, että pääsen sisään Aberdeenin yliopistoon, kunhan saan tietyt arvosanat kirjoituksista. Kirjoituksien tuloksia saikin jännittää toukokuun puoliväliin asti mutta odotus palkittiin ja arvosanani täyttivät yliopiston vaatimukset. Sitten vain valitsin mihin koulutusohjelmaan haluaisin mukaan niistä viidestä vaihtoehdosta, johon hain tammikuussa. Päädyin loppujen lopuksi valitsemaan Biological sciences -koulutusohjelman, sillä koin, että koulutus olisi laajempi biologian kannalta verrattuna jonkun tietyn alan opiskeluun, kuten genetiikan tai meribiologian. Viime syksynä muutin sitten Aberdeeniin. Koronaviruksen takia opiskelu tapahtui

osaksi etänä ja osaksi lähiopetuksena. Lähes kaikki luennot olivat etänä mutta biologian käytännön harjoitukset sekä ranskan suulliset ja kirjalliset tutoriaalit olivat lähiopetuksena kampuksella. Yliopistolla on tarkka koronastrategia ja se näkyi kampuksella esimerkiksi siten, että käytäville oli merkitty kulkusuunnat, jottei opiskelijoiden satunnaisia kohtaamisia käytävillä olisi niin paljon. Yliopiston tiloissa tuli myös aina käyttää maskia. Miksi sitten päädyin ulkomaille opiskelemaan biologiaa? Lukiossa osallistuin useisiin kansainvälisiin projekteihin ja niiden kautta

Kuva: Venla Heinonen

pääsin tapaamaan opiskelijoita ympäri Eurooppaa. Kansainvälisessä ryhmässä toimiminen oli minusta mielenkiintoista ja siksi haaveilin ulkomailla opiskelusta. Toiseksi minua veti ulkomaille se, että haluan tulevaisuudessa ehkä olla tutkija. Tutkimusta on helpompi tehdä maailmalla englanniksi kun on jo opiskellut englannin kielellä. Olen aina pitänyt oppimisesta ja kaikki kouluaineet ovat kiinnostaneet minua. Erityisesti minua ovat kiinnostaneet luonnontieteet mutta myös esimerkiksi kieliä on tullut opiskeltua. Koska en oikein koskaan osannut päättää, mikä minua kiinnostaisi eniten, tuli lukio aikana opiskeltua melko paljon kursseja. Loppujen lopuksi kursseja kertyikin yli 100. Kiinnostuksen erityisesti biologiaan löysin vasta myöhemmin lukioaikana. Osallistuin kakkosvuoden keväällä biologian kenttäkurssille, jossa teoria pääsi myös käytäntöön. Oli mukava päästä näkemään mitä muutakin kuin teoriaa biologia voi olla. Myös biologian oppitunnit perinnöllisyydestä sekä genetiikasta saivat minut erityisesti kiinnostumaan biologiasta. Koronavirustilanteen pahenemisen takia yliopistollani siirryttiin kokonaan etäopetukseen ja aikaisintaan syksyn ”normaaliin” palataan maaliskuussa. Opiskelenkin nyt Suomesta käsin Aberdeenissa ja teen töitä opiskelun ohella. Ehkä ensi syksynä asiat ovat paremmin ja opiskelu on kaikkialla kaikin puolin helpompaa. Terveisiä kaikille Liluun!

Aberdeenin yliopiston kampuksen King’s College.

Teksti: Venla Heinonen

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

Kierrätyskeskus Kisälli tuo palvelut lähemmäs asukkaita Kisälli suunnittelee uutta lietolaisille tarkoitettua noutopalvelua, jonka tarkoituksena on kiertää pakettiautolla haja-asutusalueilla keräämässä sähkölaitteita, vaarallista jätettä ja metalliromua. Asukkaat voivat suunnitelmien mukaan toimittaa keräykseen myös sellaisia käyttökuntoisia pieniä tavaroita, jotka tulevat Kisällin kierrätysmyymälään myyntiin. Isompia tavaroita kuten huonekaluja ja suuria kodinkoneita ei voida ottaa vastaan. Niille voi edelleen halutessaan tilata ovelta ovelle -kuljetuksen Kisällin kuljetuspalvelulta. ”Haluamme tuoda palvelut lähelle asukkaita”, kertoo kierrätysmyymälän oppisopimusopiskelija Marko Häkkinen. Häkkinen suorittaa parhaillaan lähiesimiestyön ammattitutkintoa ja suunnittelee noutopalvelua osana opintojaan. ”Olemme pyrkineet olemaan yhteydessä asukkaisiin ja yhdistyksiin palvelun suunnittelussa”, sanoo Häkkinen ja jatkaa: ”Olennaista on selvittää, missä palvelu koetaan tarpeelliseksi ja miten usein sitä käytettäisiin.”

Kuva: Reeta Kolkkala

Noutopalvelun rinnalle on kierrätyskeskuksessa ajateltu ottaa mukaan myös muita sen palveluita. Palveluun voidaan yhdistää Kisällin tuotteiden myyntiä, kierrätysneuvontaa tai esimerkiksi korjausompelimon palveluita. Asukkaat voisivat samalla tuoda rikkinäisiä vaatteitaan ja ne palautettaisiin takaisin korjattuina seuraavan noudon yhteydessä. Aiheesta kerrotaan lisää kierrätyskeskus Kisällin verkkosivuilla lieto.fi/kierratyskeskuskisalli.

HAMPAIDEN EROOSIO – LIUKENEVATKO HAMPAASI?

Pikaopas aikuisen suun hyvinvointiin Mitä on hampaiden eroosio? Hampaiden kiilteen tai hammasluun kemiallista liukenemista kutsutaan hammaseroosioksi. Happamat ruoat ja juomat liuottavat hampaan pintaa. Närästys, refluksi ja toistuva oksentelu tuovat hampaita vahingoittavaa hapanta mahanestettä suuhun. Vähentynyt syljeneritys ja kuiva suu altistaa hammaseroosiolle.

Mistä tunnistaa hammaseroosion? Hampaiden liukenemisen seurauksena hampaiden pinta ei enää kiillä kuten aiemmin, hampaat kuluvat ja hammasluu voi paljastua kiilteen alta. Hampaiden vihlonta, laakeat kuopat hampaissa sekä hampaan kärkien ja paikkojen lohkeilut voivat olla merkkejä hammaseroosiosta. Koska hampaiden eroosiomuutosten korjaaminen voi olla vaativaa ja kallista, hampaiden eroosion eteneminen tulisi pysäyttää mahdollisimman nopeasti!

Miten pysäyttää/välttää hammaseroosio? • Juo janoon vettä, vältä mehuja, virvoitusjuomia, happamia urheilujuomia, energiajuomia ja makuvesiä. • Vältä napostelua. Syö säännöllisesti 5-6 kertaa vuorokaudessa pureskelua vaativaa ravintoa. Vältä sokeripitoisia ruokia ja juomia. • Syö happamat hedelmät ja marjat pureskeltavina ruokailujen yhteydessä. Tiesitkö, että sama hedelmä mehuksi puristettuna ja juotuna on moninkertaisesti vahingollisempaa hampaillesi? • Nauti aina aterian päätteeksi ksylitolituotteita, täysksylitolipastilleja tai purukumia ainakin 6 palaa vuorokaudessa. Pala juustoa tai lasi maitoa aterian päätteeksi vähentää myös happamien ruokien ja juomien aiheuttamaa hampaan pinnan liukenemista.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

• Harjaa hampaat pehmeällä harjalla 2 kertaa vuorokaudessa fluorihammastahnalla, puhdista hammasvälit säännöllisesti useamman kerran viikossa. Vältä valkaisevia hammastahnoja.

Onko minulla riski hammaseroosioon? Tarkista oma riskisi: vastaa seuraaviin 8 kysymykseen joko KYLLÄ tai EI. 1. Syön tiheästi, useammin kuin 5-6 kertaa päivässä, napostelen. 2. Syön usein happamia ruokia (marjoja, sitrushedelmiä, omenoita, hapankaalia, etikkaa sisältäviä tuotteita). 3. Juon mehuja, makuvesiä, virvoitus-, energia- tai urheilujuomia useamman kerran viikossa. 4. Olen kasvissyöjä. 5. Minulla on refluksi, röyhtäilen tai oksentelen usein. 6. Minulla on lääkityksiä (esim. astma-, verenpaine- tai psyykelääkkeitä). 7. Minulla on kuiva suu. 8. En käytä ksylitolituotteita aterioiden jälkeen. Mitä useampaan kysymykseen vastasit kyllä, sen korkeammaksi hammaseroosiovaara kasvaa. Voisitko muuttaa jotakin tavoissasi ja vähentää eroosion riskitekijöitäsi? Anna hampaillesi mahdollisuus säilyä terveenä! Teksti: Suun terveydenhuolto/Preventioryhmä

s oto Kuva: Mostph

VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTATERAPEUTTI

luo onnistumisia arjen keskelle

Elina Virolainen toimii varhaiskasvatuksen toimintaterapeuttina Liedon kunnan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. MITÄ ON LASTEN TOIMINTATERAPIA? Lasten toimintaterapia etsii keinoja lapsen tukemiseen samalla kun lapsi harjoittelee arjen toimia kuten leikkiminen, pukeminen ja ruokailu. Toimintaterapiassa huomioidaan lapsen kehityksellinen taso, mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja arjessa esiin nousevat haasteet. Lapsi oppii mielekkääksi kokemansa puuhailun tai leikin kautta ja saa samalla tärkeitä onnistumisen kokemuksia. MIKSI VARHAISKASVATUKSEEN TARVITAAN OMA TOIMINTATERAPEUTTI? Varhaiskasvatus on lapselle tärkeä toimimisympäristö kodin rinnalla. Lapsi viettääkin useita tunteja viikossa päiväkodissa. Vaikka käytettävissä on vain vähän aikaa lapsen havainnointiin ryhmässä tai keskusteluihin varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa, pyrkivät terapeutit löytämään päiväkotien arjessa toteutettavia, lasta tukevia keinoja lapsen tukemiseen. ”Toimintaterapeutti oppii työssään tuntemaan päiväkodit sekä niiden henkilökunnan ja lapset. Tällöin on mahdollista miettiä käytäntöjä, jotka tukevat yksittäisiä lapsia ja samalla myös ryhmän kaikkia lapsia sekä varhaiskasvattajia”, kertoo Elina Virolainen. Toimintaterapeutti voi auttaa varhaiskasvattajia ja huoltajia ymmärtämään lapsen toiminnan taustoja. Välillä saatamme vaatia lapsilta liian vaikeita asioita suhteessa lapsen valmiuksiin ja taitoihin. Toimintaterapeutti voi auttaa ymmärtämään, miksi lapsi ei kykene vielä tiettyyn asiaan ja millaisia asioita tekemällä lapsi kykenee myöhemmin vaikeampaankin asiaan. Kun lapsen tukemisessa hyödynnetään lapsen vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita, saadaan onnistumisia myös lapselle haastavissa asioissa ja motivaatio uusien asioiden harjoitteluun säilyy. MILLOIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTATERAPEUTTIA TARVITAAN? Yleensä toimintaterapeutti ammattilaisena tulee perheille tutuksi, kun lapsi saa lähetteen toimintaterapeutin arviointiin ja saa sitä kautta mahdollisesti toimintaterapiajakson. Terapiajaksot toteutetaan tarpeen mukaan vastaanotolla, kotona tai päiväkodissa. Nämä ovat tärkeitä lapsen yksilöllisiä prosesseja eikä varhaiskasvatuksen toimintaterapeutin ole tarkoitus korvata arvioivia terapeutteja tai lasten kuntouttavia terapeutteja. Varhaiskasvatuksen toimintaterapeutti toimii osana kunnallista varhaiskasvatusta ja tällöin lähetteitä ei tarvita. Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi jo pienenkin huolen tai haasteen kohdalla pyytää toimintaterapeutilta vinkkejä ja saada hyvin matalalla kynnyksellä keinoja lapsen arjen tukemiseen. Kyseessä voi olla yleisesti koko ryhmän toimintaa koskeva tai yksittäisen lapsen haaste. Kun jo pienen huolen herätessä pystytään tukemaan lasta, saatetaan välttää isomman tuen tarvetta myöhemmin. Lapsi kehittyy paremmin ympäristössä, joka tukee hänen tarpeitaan ja jossa hän saa onnistumisen kokemuksia. Välillä on hyvä oppia erehdyksen kautta, mutta arki täynnä haastavia tilanteita ja epäonnistumista ei motivoi lasta yrittämään. Varhaisella tuella pystytään ennaltaehkäisemään isompia haasteita. Toimintaterapeutin ja varhaiskasvattajien yhteistyöllä voidaan löytää uusia toimintatapoja, jotka mahdollistavat jokaisen lapsen tasavertaisen osallistumisen varhaiskasvatuksen arkeen.

Kuvat: Sami Luoto Kuvissa Elina Virolainen ja päiväkodin lapsiryhmä.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

Kaavoitusohjelma 2021–2023

Kirkonseutu, Ilmarinen, Loukinainen, Littoinen 3.06 TASTONMETSÄ II / LOUHENPOLUN ALUE (18-22) Alueelle on tehty 2014 kaavaluonnos, jossa on osoitettu uusi pientaloalue olevan asuinalueen länsi- ja pohjoispuolelle Turun rajan tuntumaan. Kaavassa on myös mukana Sammontien puuttuva kaavoittamaton osa. Yksityinen on esittänyt kaavoittamattomalle vanhalle kasvihuonealueelle kaavoitusta tehokkaammalle pientalokohteelle. Kaavaan otetaan mukaan myös viereiset omakotitontit ja kuntoradan ja tanssilavan aluetta. Kaava on suunniteltu tehtäväksi vuosien 2021 ja 2022 aikana.

3.25 KORTTELIN 31075 MUUTOS (21) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan AR-korttelin pientä laajentamista, koska asuntojen pihoja on tehty virkistysalueen puolelle.

4.27 VANHAN HÄRKÄTIEN ITÄISEN ALUEEN AK JA AKM (20-22) Vanhan Härkätien ja Aurajoen välissä oleva rakennettu omakotialue kaavoitetaan ja samalla tehdään tarkistuksia Loukinaisten vanhan koulun ja Kukonaskeleen alueelle. Kaava on suunniteltu tehdä vuosina 2021–22. Kaava on luonnosvaiheessa.

4.20 MYLLYMÄKI (19-21) Kaavalla tutkitaan Haimiontien varren rakentamattoman korttelissa 42018 olevan AKR-tontin ja Myllymäenpuiston maankäyttö esim. asuin- tai toimitilarakentaminen. Kaavassa on mukana Loukinaistentien pohjoispään muuttaminen maantien alueesta katualueeksi. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavaehdotus on parhaillaan nähtävänä.

4.16 HAKKISTEN RISTEYSALUE (21-23) Kaavalla selvitetään yhdystien toteutusta Metsolantielle ns. Kaarinantien linjausta pitkin ja tutkitaan risteysaluejärjestelyjä. Samalla selvitetään risteysalueen maankäyttö ja valo-ohjaus. Liikenteelliset ratkaisut kytkeytyvät hankkeeseen 4.19.

4.19 POHJOISRINNE AK JA AKM (21-23) Kaavalla tutkitaan alueen maankäyttö esim. Hämeentien joukkoliikennekäytävään tukeutuvaa tehokkaampaa asumista tai toimitilarakentamista aikoinaan paloasemaa varten kaavoitettuun KTY-kortteliin sekä Hämeentien pohjoispuoleisiin KTY-kortteleihin.

4.24 VANHALINNAN ALUEEN AKM (20 - 22) Vanhalinnan asuinpientalojen kaava-alueeseen on suunniteltu tehdä pieniä tarkennuksia Turun yliopistosäätiön aloitteesta. Kaava on suunniteltu tehdä vuosina 2021–22.

4.02 TAMMEN LAAJENNUS (23-) Alueen pohjoisosaan on suunniteltu yleiskaavan mukaista pientaloaluetta. Yksityisen maanomistajan osalta laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. Kaavalla täydennetään Loukinaisten pientalotonttitarjontaa.

5.49 AVANTINTIEN POHJOISPUOLI AK (21) Kaavalla tutkitaan teollisuusalueen laajentamista ja viheryhteyksiä Avantintien pohjoispuolella alkuvuonna 2021.

5.51 LAVATIEN MUUTOS (21) Kaarinan kaupunki on laatimassa kaavaa Avantin länsipuoleiselle alueelle. Kaavan muutoksessa tutkitaan yhteyttä Länsi-Avantintieltä Kaarinan kaupungin puolelle. Alueen liikenne osoitetaan Liedon puolelta, joten kaava tehdään Kaarinan kanssa yhteistyössä. Kaavaan liittyy maankäyttösopimusmenettely.

5.52 MURSKETIEN ALUEEN MUUTOS / RASKAAN LIIKENTEEN PYSÄKÖINTIALUE (21) Mursketien alueella on suunniteltu hulevesien johtamista. Kaavassa on mukana myös alueen osoittaminen raskaan liikenteen pysäköintiin Länsi-Avantintien pohjoispuolella.

5.05 JÄRVELÄ (23-) Alue on yleiskaavassa selvitysalue, jonka soveltuvuus pysyvään tai loma-asutukseen ja ympäristöystävälliseen työpaikkarakentamiseen selvitetään. Alueelle kohdistuu suurta virkistys- ja luonnonsuojelupainetta. Kaava edellyttää maankäyttösopimuksia.

5.01 JÄRVELÄNTIEN ASUIN-, PALVELU- JA YRITYSALUE (21-22) Tuulissuon eritasoliittymän eteläpuolelle on suunniteltu tehdä asemakaava asuin-, palvelu-, työpaikka- ja virkistystoiminnoille vuodesta 2021 alkaen tarpeen mukaan. Maanomistustilanteesta riippuen kaavoitusajankohtaa voidaan siirtää.

5.04 LITTOISTEN VESILAITOKSEN MUUTOS (22-23) Littoisten vesilaitoksen mahdollinen myynti ja tuleva käyttö ovat olleet esillä viime vuosina. Alueen kaavanmuutosta on siirretty eteenpäin vuosiin 2022–2023.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

8.11 SÄÄSTÖPANKKITALON YMPÄRISTÖN SUUNNITTELUJA TONTINLUOVUTUSKILPAILU

1.25 TEIJULAN LAAJENNUS (20-21) Teijulaan kunnan varikon ja Vintalantien välille on suunniteltu pientaloasutusta täydentämään Kirkonseudun tonttitarjontaa. Kaavaluonnos oli nähtävänä 17.12.2020–3.2.2021

1.08 POHJOIS-NUOLEMO (23-) Nuolemon kaavaa on tarkoitus laajentaa pohjoiseen kunnan maille. Samalla ratkaistaan Koivukannontien toteutus. Alueelle on ajateltu n. 15–20 omakotitonttia. Kaavoitus on siirretty alkamaan vuonna 2023.

1.28 HUOLTOMIEHENTIE (20-21) Kaavatyön tavoitteena on voimassa olevan yleiskaavan mukaisen työpaikka-alueen kaavoittaminen sekä tutkia yleiskaavan mukaisen pientaloalueen sijoittamista alueelle. Samalla ratkaistaan 10-tien risteysalueen muutostarpeet. Vanhan Tyllintien osalta selvitetään kaavatyössä mahdollisuus läpiajon katkaisemiseen. Kaavaluonnos oli nähtävänä 1.10.– 30.10.2020.

1.39 SEURAKUNNAN ALUE (20-22) Seurakunta on esittänyt seurakuntatalon ja pappilan viereisten alueiden kaavoittamista tehokkaammin. Kaavoitukseen liittyy maankäyttösopimus. Muutoksia on suunniteltu myös Hyvättyläntien eteläpuolelle.

1.45 KIRKKOTIE - JOKIRANTA AK JA AKM (21) Ely-keskus on esittänyt, että Kirkkotie pitäisi muuttaa valtion maantiestä kunnan katualueeksi. Kaavan muutoksessa on mukana myös Jokirannan virkistysalueen suunnittelu, kirkon alue ja Nautelankosken museon osaksi tulleen Annantuvan muuttaminen omakotitontista museorakennusten tontiksi. Samalla selvitetään Kirkkotien status. Kaavatyön aikataulua vaikeuttaa Säästöpankkitalon alueen kilpailun eteneminen, jossa tarvittaessa varaudutaan Säästöpankkitalon alueen kaavan muutokseen.

1.47 SAUKONOJANTIE 5 (21 - 22) Kunta on ostanut maata ja vanhan tilakeskuksen Saukonojantien ja Savijoen varresta. Alueiden ja rakennusten käyttöä mietitään kaavoituksen yhteydessä ohjelman mukaan vuonna 2021.

1.09 SAUKONOJANTIE II / YHDYSTIEN MUUTOS (21-23) Nuolemontien ja Hämeentien välisen yhdystien rakentamista on suunniteltu. Hämeentien ja Simpukkatien väliin on yleiskaavan mukaisesti suunniteltu työpaikkarakentamista, mutta myös julkisten palvelujen ja asumisen sijoittumista alueelle tutkitaan.

1.30 YDINKESKUSTA (21-23) Kaavahankkeeseen liittyy keskustan liiketilojen uudistamishankkeita. Samalla tutkitaan Hämeentien varren kaavoittamattomien pientaloalueiden kaavoitusta keskustan ideakilpailun periaatteita noudattaen. Kaavoitus edellyttää maakauppoja/maankäyttösopimuksia.

1.29 UUSI KIEVARINTIE (15-23) Kaavatyöllä selvitetään kunnan omistamien kiinteistöjen maankäyttö sekä alueen liikenteellisiä järjestelyjä. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä 2015.

1.27 TAATILAN LÄMPÖLAITOS 2 (20-23)

1.41 REKIKUJAN AKM (19-21) Jukolantiellä on suunniteltu jatkaa Rekikujaa kevyen liikenteen väylänä. Samalla tehdään tonttijärjestelyjä viereisille alueille nykytilanne huomioon ottaen. Kaava pyritään tekemään loppuun vuoden 2021 aikana.

Taatilan lämpölaitos 2 asemakaava on vaihtoehtotarkastelua Liedon Lämmön uuden lämpölaitoksen sijainnille. Alueeseen sisältyvänä erillisenä kaavan muutoksena on aloitettu Valjasmäen eteläpuolelle Taatilan KTY-korttelin kaavan muutos, jossa tutkitaan tuki- ja palveluasumishankkeen sijoittamista alueelle. Kaavaluonnos oli nähtävänä 24.11.–7.12.2020.

1.46 RUOHOKUKKULA (22-23) Kunnan hankkimien maiden käyttöä mietitään Kärpijoentien ja Tutka-asemantien varressa. Kaava on suunniteltu tehdä vuodesta 2022 alkaen.

4.26 MATINTALO 4 AK JA AKM (20 - 22) Matintalo 2 -kaava-alueesta on rajattu Matintalo 4 -kaava-alueeksi pohjoisosa, johon kohdistui kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana useita muistutuksia. Mahdollisesti tehdään uusi kaavaehdotus, mikäli alueen liikenneratkaisu aiheuttaa merkittäviä muutoksia kaavaan.

4.25 MATINTALO 3 AK (20-21) Matintalo 2 -kaava-alueesta rajattiin Matintalo 3 -kaava-alueeksi Ratuntien eteläpuoli sekä Ratun Tallin alue. Aluetta on suunniteltu maanomistajien kanssa yhteistyössä ja koska yksityisen maalle tehtiin merkittäviä muutoksia, kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville 2.7.–14.8.2020. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus.

5.44 SIIVENTIE - RATUNTIE (21-22) Tuulissuon Siiventien ja Loukinaisten Matintalon kaava-alueen välinen alue kaavoitetaan pääosin asumiselle ja virkistykselle. Siiventien varteen tutkitaan siistiä toimitilarakentamista. Maanomistustilanteesta riippuen kaavaa voidaan siirtää myöhemmäksi.

Käyttösuunnitelmaan liittyvän kaavoitusohjelman 2021–2023 on kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksynyt 9.12.2020. Kartalla on esitetty kaavoitusohjelman 2021–2023 asemakaavat sekä muut vireillä olevat asemakaavat ja suunnitelmat. Rajaukset ovat ohjeellisia ja tarkentuvat kaavatöiden aikana. Kohteista on lyhyet selostukset aikatauluarvioineen. Karttaan on katkoviivalla merkitty ne kohteet, jotka ovat ohjelmakauden ulkopuolelle siirrettyjä ja joiden toteutukseen liittyy aikataulullisia epävarmuustekijöitä.

5.50 SUOPOHJAN AK (21-22) Uuden Tuulissuontien jatkeen varteen suunnitellaan työpaikkarakentamista vuosien 2021–22 aikana.

Vuoden 2021 tärkeimmät asemakaavakohteet on merkitty vihreällä.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

Asemanseutu 2.02 KAILASSUONKALLIO 2 (20-) Kailassuonkallion laajemmalle alueelle on maakuntakaavassa osoitettu merkintä E: erityistoimintojen alue ja luonnonvarojen ja -arvojen vaihemaakuntakaavassa osoitettu merkintä ejk: kiviainesten ottoalue ja materiaaliterminaalit. Kaavatyötä viedään eteenpäin maanomistajavetoisena hankekaavana. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus.

2.18 SÄKYLÄNTIEN- AROSUONTIEN TYÖPAIKKA-ALUE (21) Kaavan tavoitteena on laajentaa Asemanseudun yritysaluetta Säkyläntien ja Arosuontien välisille alueille vuoden 2021 aikana.

2.06 LIEDON PORTIN LAAJENNUS 2 (22-23) Työpaikka-aluetta on tarkoitus laajentaa Säkyläntien länsipuolelle. Kaavaan on varauduttu ottamaan Nummenkulmantien haja-asutusalue mukaan. Samalla alueen liikennejärjestelyt suunnitellaan turvallisemmiksi. Kaavoitus on siirretty alkamaan 2022.

2.15 POIKOJA 3 ASEMAKAAVA JA MUUTOS (20-21) Poikojan kaava-aluetta on suunniteltu jatkaa pohjoiseen päin vuosina 2020–21. Samalla mietitään uudelleen Poikoja 2 -alueen tonttijakoa siten, että alueella olisi erikokoisia tontteja kysyntää vastaamaan.

2.12 TIEMESTARINTIEN JATKO II AK JA AKM (21-22) Tiemestarintien kaava-aluetta on suunniteltu jatkaa länteen päin vuosina 2021-22. Maanomistustilanteesta riippuen kaavaa voidaan siirtää myöhemmäksi.

2.04 ZOOLANDIA (16-22) Alueelle on tehty 2013 kaavaluonnos, jossa on laajennettu Zoolandian toiminnalle varattua aluetta sekä osoitettu Zoolandian pohjoispuolelta kunnan maalta alueita asuinpientaloille.

2.17 ASEMAN AK JA AKM (22-23) Alue on erotettu Zoolandian kaavasta sen nopeuttamiseksi. Liedon vanhan aseman kohdalle radan molemmille puolille tehdään kaavan tarkistuksia ja yleiskaavan mukaista työpaikkarakentamista. Kaava on siirretty vuosille 2022–23.

2.01 KAILASSUONKALLIO 1 (15-22) Kaava-alue käsittää lähinnä nykyisiä yrityksiä laajennustarpeineen sekä laajennusalueita luoteeseen. Kaavaluonnos oli nähtävänä 26.11.2020–5.1.2021.

Vuoden 2021 tärkeimmät asemakaavakohteet on merkitty vihreällä.

Tarvasjoki 7.04 MEIJERIN MUUTOS (21-22) Kaavalla tutkitaan toteutumattoman alueen maankäyttöä ja mietitään yhteyttä rantaan. Kaavan muutos on suunniteltu tehdä vuosien 2021–22 aikana.

7.03 TYLLIN ALUEEN MUUTOS JA LAAJENNUS (15-22) Kaavan tavoitteena on lisätä Tyllin alueen tonttivarantoa teollisuus-, varastoja toimitilarakentamiselle. Kaava on ehdotuksen hyväksymisvaiheessa. Kaava oli virallisesti nähtävillä 19.8.–18.9.2014.

Mistä saa tietoa vireillä olevista kaavoista? YLEISESTI: • Kunnan internet-sivuilta: www.lieto.fi > Kaavoitus ja maankäyttö > Asemakaavat, Yleiskaavat • Kaavoitusohjelmasta (hyväksytään talousarvion osana loppuvuodesta ja käyttösuunnitelman osana alkuvuodesta) • Kaavoituskatsauksesta (julkaistaan kerran vuodessa, yleensä helmikuussa) YKSITTÄISTEN KAAVOJEN OSALTA: • Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulutuksista (julkaistaan sanomalehdessä ja kunnan internet-sivuilla) • Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan esityslistoilta ja pöytäkirjoista (luettavissa kunnan internet-sivuilla) • Vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen osalta myös kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston esityslistoilta ja pöytäkirjoista

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

Vuonna 2020 hyväksytyt asemakaavat Vuonna 2020 Liedossa hyväksyttiin 17 asemakaavaa: 22.1.2020 Ravunpihan AKM 27.1.2020 Avantin eritasoliittymän AK ja AKM 18.3.2020 Pääskyntien AKM 18.3.2020 Luolakalliontien KLV, AKM 27.5.2020 Etusuoran jatko, AK 15.6.2020 Ahtonkaaren AK ja AKM

15.6.2020 16.6.2020 16.6.2020 16.6.2020 16.6.2020 26.8.2020 23.9.2020

Halmelan laajennus 2 AK Luolakallion AKM Tarviketien AKM Liedon portin AKM ja laajennus Tarvasjoen kunnantalon AKM Toivolankujan AK Pakurlantien AKM

28.9.2020 Matintalo 2 AK ja AKM 28.9.2020 Itä-Tuulissuon AK 26.10.2020 Tarvasjoen koulukeskuksen jäähallin alueen AK 18.11.2020 Halmelan laajennus 3 AK ja AKM

AK: asemakaava, alueelle tehdään asemakaava ensimmäisen kerran AKM: asemakaavan muutos, alueella voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan

Mikä on kaavajärjestelmä? Kaavoitus tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa maankäytön suunnitteluprosessia. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteeet (VAT). Kaavoitus jakautuu eri kaavatasoihin, jossa yleispiirteisempi ylemmän tason kaava ohjaa yksityiskohtaisempia kaavoja.

60 0

& 60

& $.

$3 Kaavaprosessi ja osallistuminen $ 65

68 14

39 1:130

1100 69

20.8 1:87

OL KU lt

21.6

p 1000 pj

lt lt lt

92 94

21.4

lt lt20

20.3

1:57

1:58

$3 60 9/ $7 V $3 60

1:175

1:174

1:156 13

I 2750

21.3 1:177

101 KY

200

21.9

1:176

180

ajo

179

178

26 27

Asemakaavassa ohjataan yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin maankäyttöä. Asemakaavassa suunnitellaan mm. katualueiden leveys, korttelialueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus,rakennusten kerrosluku ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Joillekin asemakaava-alueille laaditaan kaavan 4 11144 lisäksi erilliset rakennustapaohjeet KM-1 K1 p II ohjaamaan rakentamista. 2000 KAUPPATORI

ÄP

Yleiskaava voi kattaa koko kunnan alueen tai vain osan (osayleiskaava). Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan mm. alueiden pääkäyttötarkoitukset (esim. asuminen, työpaikka, virkistys), uudet kokooja65 kadut9/ ja uusien teiden yhteystarpeet V 3<erilaiset&ympäristökohteet (esim. sekä 3< 3< V maisema-alueet). Liedossa on voimas$. sa yleiskaava koko kunnan73alueella. 3<

LH-1 4:221

Useita kuntia koskeva maakuntakaava laaditaan Varsinais-Suomen liitossa. Siinä esitetään maakunnan kannalta keskeiset asiat kuten taajama- ja keskusta-alueet sekä liikenteen pääväylien ja seudullisesti merkittävien viheralueiden sijoittuminen. Maakuntakaava voidaan laatia vaihekaavana, 60 jolloin se käsittelee tiettyä teemaa/ 60 teemoja (esim. tuulivoima). 60

Asemakaava

Yleiskaava

HÄ

Maakuntakaava

58:1

e=0.30

KAAVA-ASIAKIRJAT

Kaavaprosessi alkaa kaavan vireille tulosta ja päättyy kaavan voimaan tuloon. Kaavaprosessin 60 välivaiheiden määrä ja ajallinen kesto vaihtelee kaavan sisällöstä ja esim. kaavan vaikutusten laajuudesta riippuen. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu yksinkertaistetusti prosessin kulku. Kaavan valmistelusta vastaa kunnan kaavoitustoimi ja kaavan hyväksymisestä kunnan luottamushenkilöt. Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto (KV) (esim. kaavassa uutta asemakaavaa tai kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta yksityisen maanomistajan kanssa)

Kaava-asiakirjoihin kuuluvat kaavakartta, kaavaselostus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä tarpeen mukaan laadittavat erilliset selvitykset. Kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen oikeudellisen kaavan.

Vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat hyväksyy kaavoitus- ja rakennuslautakunta (KAAVRAK) ALOITUSVAIHE

LUONNOSVAIHE

EHDOTUSVAIHE

HYVÄKSYMISVAIHE

Liedon asemakaavoituksessa ei yleensä ole erillistä aloitusvaihetta vaan aloitusvaihe ja luonnosvaihe on yhdistetty käsittelyn joustavuuden vuoksi.

Päätös kaavoituksen vireilletulosta (jos kaava-alue ei sisälly kaavoitusohjelmaan)

Kaavaehdotuksen (kaavakartta ja -selostus) hyväksyminen julkisesti nähtäville

Vastineet muistutuksiin

OSALLISTUMINEN:

Kaavaluonnoksen sekä OAS:n hyväksyminen Kaavaluonnos ja OAS nähtävillä Lausuntojen pyytäminen

Kaavaehdotus nähtävillä 30 vrk (vaikutuksiltaan vähäiset 14 vrk) Lausuntojen pyytäminen

Maanomistajien ja naapurien kuuleminen (kirje)

Ulkopaikkakuntalaisten maanomistajien kuuleminen (kirje)

Osallinen voi esittää mielipiteensä luonnoksesta (suullinen tai kirjallinen)

Osallinen voi jättää muistutuksen ehdotuksesta (kirjallinen)

Asemakaavan hyväksyminen Kaavan lainvoimaiseksi tulo (37 vrk päätöspöytäkirjan nähtäville panosta, ellei kaavavalitusta) Kaavan voimaantulo (kuulutus)

Mahdollisuus muutoksenhakuun hallinto-oikeudesta (maksullinen)

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

. %

% HW

9DKWR

. %

$XUD

% Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava HW

. %

= . %

H MN

9 9

5 9

/LHWR

. %

H MN

. 6

. %

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihe5 maakuntakaavassa käsitellään kierto- ja biotalouden 6 näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen nykykäyttö ja tulevaisuuden potentiaalit sovittaen nämä yhteen maa9 kunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden ja virkistysmahdollisuuksien turvaamisen kanssa. Kaavaehdotus oli 9 nähtävillä 3.9.–2.10.2020. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa 2021.

(

0 9

9 . %

9 9

6 6

Kanta-Liedon osayleiskaava 2035 =

SR05

9 MA

AK SR07 PY/s SR08 AK VL AK SR24 PY/s PY

SR09

MY-1

MY-2

SR10

MY-1

SM-1 AT/s SM51

SM83

W SM90

SR16

a m

VL AP

SL34

AP AP AP

SL10

SL03

MY AP

SL50

SL45

AT AT

SM50

AT MU

W MA SM60

Kanta-Liedon osayleiskaavan alustava luonnos oli nähtävillä 27.10.–25.11.2016. Kaavan laatimisen edellyttämät luontoselvitykset valmistuivat 2019 ja kaavatyötä viedään eteenpäin 2021 aikana.

SM62

AT/s

SR22

MY M

T TP

T T

TPSL33

PY AT

T T

SL30

SR19

SR18

AT/s

SM66

SL16

M M

AT/s

SL25

luo

AT AT AT AT

AT/s

luo

AT/s

SM69

/,(72

TP-1

/81'2 Maaria–Ilmarinen osayleiskaava 2035 RA/s

luo

SL44AT

SL46

AT/s

S - 2SM65

AT/s

SR23

AT/s

SR11

AT/s

SR21

VU-1

M luo

VL VL AP

luo SL37

SM63S - 2

SM64

5.LITTOINEN

MU luo

AP AP

TP TP

TP T

TP VL TP luo TP

AP SM54

VL AP V

A/s

AP VL

SM72

SM70

A SM42AT/s

SM45 AP

VU VL

SR13

SM58

A/s

VL AP

VU AP

SM61

AP A

T T

VL VL

AP AP

AP SM67 AP

AP PY AP SM56 AP AP AP AP

C P C C

luo

AP AP VL AP AP

A/s

SM87

SM57

MA 4.LOUKINAINEN V

SM-1

SM59 PY/s SL38 SL32 MA SR14 SL21 PY AP SM86 MA

SR12

SM52

SM49

SM48 SM53

SM82

AT/s

C C

luo

SM71

SM88

AP MY SM44

SM43MA

SM36

ET-1

SM41

S-2

SM40

PY/s

3DLPLR

SR17

SL41

1.KIRKONSEUTUSM75

SL48

TP TP

AP VL

AT/s

SR06

AP PY AP

SM32

ET AP EH

SM68

SM38

SM37

SM35

SM34

SL49

AP AP TP 6 AP PY/s AP AP 6 MA

=AP

SM73

SM81

MY-1

T AT

SM74

AT/s

s e l-

AT/s

SM31

H MN

(

0DUWW

9 9

P OXR

$0 VU VP

PH OX

$3 9/

D P

VPN

$0 9/

9/ $3 $3

$3 $3 =

VP VP

KXOH

Maaria-Ilmaristen osayleiskaavaluonnos $3 sekä ulkoilureittisuunnitelmaluonnos olivat nähtävillä 2.5.–31.5.2017. Kaavaehdotus valmistellaan vuoden 2021 aikana. P

VU VP

KXOH

VPN

$3 V

UN\

VU \

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021 VY

$0 OH

KXOH

VU VU

$3 V

KXOH

98 .

$3 V

$7 V

VPN

9/ $3 UN

$3 .

$3 V UN

$3 V

$3 9/

$0 V

KXOH

UN\ =

Tonttitilanne Uudet omakotitontit

50.7

Vuoden 2021 päätontinluovutuskohde on Halmelan laajennusalue 2 ILMARISISSA. Alueelta luovutetaan 26 omakotitonttia sekä kolme rivitalotonttia. Omakotitonttien koot ovat 602–1334 m² ja hinnat 28 000–60 000 euroa. Kunnallistekniikan rakentaminen alueella on käynnistynyt, tonttien hakuajasta tiedotetaan tarkemmin kevään kuluessa.

43.5

1:135

KIRKONSEUDULLA kunnalla on 29 omakotitonttia heti vapaana Talviniityn alueella.

TARVASJOELLA on useita heti vapaita tontteja Virolan ja Päivärinteen alueilla.

40.2

ASEMANSEUDULLA kunnalla on heti vapaita tontteja Hiippakujalla.

32294 AP/PL

I e=0.22

39.3

I e=0.22

39.1

MERENALHONTIE

75 1:16 22

1 40.4

32293 AR

II e=0.22

s-lu

II e=0.25

7 8

1:62

43.9

AVANTIN alueella kysyntä yritystonteista jatkuu hyvänä. Heti vapaita tontteja on tarjolla ainoastaan Vikkeläkujalla ja Päivöläntiellä.

225

Ilmarinen, Halmelan laajennusalue 2.

TARVASJOELLA Tyllin teollisuusalueella on muutama heti vapaa yritystontti jäljellä.

Liedon kunta, kuntakehitys

Kaavatietokäsittelijä Arttu Pietikäinen p. 040 6304260

Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 050 3150395

Maankäyttöpäällikkö Ari Blomroos p. 050 0524044

Toimistopalveluesimies Marjo Yli-Alho-Virtanen p. 040 6203608

KÄYNTIOSOITE: Kirkkotie 13, 3. kerros

SÄHKÖPOSTIT: kaavoitus@lieto.fi | etunimi.sukunimi@lieto.fi

POSTIOSOITE: PL 24, Kirkkotie 13, 21421 Lieto

TONTINMYYNTI: tontit@lieto.fi | p. 050 4315380

AO 39

ASEMANSEUDULLA kunnalla on yksi vapaa tontti Yrittäjäntiellä. Tiemestarintien jatkamiselle ja uusien tonttien luovuttamiselle on olemassa kaavallinen valmius.

38.6

39.4

Yritystontit

32292 6 AO

Pakurla

43.4

TARVASJOELLA on heti vapaana rivitalotontti Jussintiellä Hyvinvointikeskuksen vieressä. Meijerin alueella kunnalla on omistuksessa rivitalotontti Paimionjoen rantamaisemissa. Alueelle laaditaan kaavanmuutos ennen tontinluovutusta (kaavoitusohjelman kohde 7.04).

ASEMANSEUDULLA on heti vapaana AP-PL -tontti Huppukujalla asuin- tai palvelurakentamiseen.

LOUKINAISISSA kunnalla ei ole tarjolla vapaita tontteja ammattirakentajille. Seuraavat Loukinaisiin tulevat tontit ammattirakentajille luovutetaan todennäköisesti Matintalo 2-alueelta vuonna 2022.

II e=0.25 40

PAHKALAU KKAANTIE

ILMARISISSA on heti vapaa rivitalotontti Halmelantien ja Kentäntien kulmassa.

TIE EN OL

PU LEN

KIRKONSEUDULLA on heti vapaita kerrostalotontteja Saukonojantien alueella Rapukujan varrella sekä vapaa rivitalotontti Ravunpihan päässä. Talviniityn alueella Ruohomäentien varrella on yksi heti vapaa rivitalotontti.

U TU

41.3

Asuintontit ammattirakentajille

Kaavoitusarkkitehti Pekka Sillanpää p. 050 5116902

38.9

32297 3 AO

YLISKULMAN alueella kunnalla on myynnissä muutamia rakennuspaikkoja Katavan alueella.

32296 AO

II e=0.25

1:9

41.7

29 62

LENK

39.4

I e=0.22

luo-1

ARTIN

32295 AO2

1:5

LUUV

Jatkuvan haun omakotitontit ILMARISISSA ja LOUKINAISISSA kunnalla ei ole tarjolla vapaita omakotitontteja. Seuraavat Loukinaisiin tulevat omakotitontit luovutetaan todennäköisesti Matintalo 2-alueelta vuonna 2022.

32298 II 2 AO e=0.22

Mittausinsinööri Janne Muikkula p. 050 4315380

Paikkatietosuunnittelija Tuomo Hynynen p. 050 5963525

tontit.lieto.fi Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

4:68

LUE SÄHKÖISIÄ AIKAKAUS LEHTIÄ MISSÄ JA MILLOIN VAIN! 15.2.2021 alkaen voit lukea kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä e-lehtipalvelu eMagzista myös kirjaston ulkopuolella. Voit avata lehden missä ja milloin vain! Palveluun kirjautumiseen tarvitset vain Vaski-kirjastojen kirjastokortin ja siihen liitetyn tunnusluvun. eMagzista löytyy luettavaksi 33 erilaista lehteä, esimerkiksi Suomen Kuvalehti, Image, Me Naiset, Hymy ja Tekniikan Maailma. NÄIN KÄYTÄT EMAGZ-PALVELUA ETÄNÄ ELI KIRJASTON ULKOPUOLELLA: Kirjaudu palveluun kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla. Lehti avautuu luettavaksi kansikuvaa klikkaamalla. Palvelu ilmoittaa, mikäli lehtien kaikki lukulisenssit ovat käytössä. Tällöin lehteä joutuu jonottamaan mutta näet millä sijalla olet jonossa. Lehti kokoelmaa voi selata sivulla alaspäin tai tietyn lehden voi valita suoraan vasemman yläreunan aakkosjärjestyksessä olevasta luettelosta. Lehtiä voi lähteä tutkimaan myös etusivun aihealuevalikosta. Lehden kansikuvan alla olevan painikkeen ”Avaa arkisto” takaa löytyy lehden aiemmat numerot vuoden ajalta. Palvelussa on erilaisia hakutoimintoja: yleishaku lehdistä löytyy etusivulta oikeasta yläreunasta ja Laaja haku -tekstin takaa löytyy erilaisia kenttiä, joissa voi esimerkiksi rajata hakuaikaa ja aihealuetta tai ottaa hakuun mukaan vain tiettyjä nimekkeitä. Automaattinen aikakatkaisu on 15 minuuttia viimeisimmästä sivukäännöstä, lukuaika on enimmillään kaksi tuntia. Hyvä selain lukemiseen on esimerkiksi Chrome tai Firefox. Palvelusta kirjaudutaan ulos oikeasta yläreunasta, painamalla ”Vaski-kirjastot (remote)”.

Lukuresepti – juuri sinulle

ee va: R Ku

t a K ol k k ala

Etsitkö luettavaa? Etkö oikein tiedä, mitä lukisit? Haluaisitko lukea jotain muuta kuin yleensä luet? Tuntuuko sinusta, että kaikki hyvät kirjat on jo luettu? Jos vastasit kyllä johonkin yllä olevaan kysymykseen, Lukuresepti auttaa! Liedon kirjastossa on nyt Lukuresepti-palvelu, joka helpottaa juuri sinulle sopivien kirjojen löytymistä. Lukureseptin avulla voit aloittaa uuden harrastuksen – lukemisen. Myös tauolla ollut lukuharrastus on helppo elvyttää henkilökohtaisella lukureseptillä. Kysymme toiveitasi ja etsimme niiden perusteella sinulle luettavaa. Täytä lomake Liedon kirjaston kotisivulla ja palauta. Saat sähköpostiisi 10–20 kirjan vinkkilistan. Voimme myös lainata sinulle kirjat valmiiksi kirjakassiin. Kassi on helppo ja nopea noutaa kirjastosta. Lukuresepti-lomakkeita on saatavilla myös kirjastossa. Vastaamme sinulle mahdollisimman pian, viimeistään kahden viikon kuluessa. Lukuresepti-palvelu on maksuton.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2021

Nuorten kesätyöt 2021 LIEDON KUNTA TARJOAA NUORILLE KESÄTÖITÄ! Kesätyöpaikkaa voi hakea 15–19-vuotias lietolainen nuori, joka on täyttänyt 15 vuotta 31.5.2021 mennessä. Kunnan kesätöitä suositellaan nuorille, jotka ovat vielä työkokemusta vailla. Kesätöihin palkataan nuoria, jotka eivät kesällä 2020 ole saaneet kunnan kesätyöpaikkaa. Hakemukset tulee jättää Kuntarekry.fi -palvelun kautta. Tarjolla on 2 ja 4 viikon työjaksoja mm. perussiivoustyössä, ikäihmisten hoivassa ja huolenpidossa, keittiötyössä, lastenhoidossa ja viheralueiden hoidossa. Haastattelujen kautta valitaan työntekijöitä mm. Nautelankosken ja Vanhalinnan museoihin, Eläinmaa Zoolandiaan sekä kesäavustajat liikunta- ja nuorisotoimeen. (Hakemukset Kuntarekry.fi kautta.) Arvontamenettely: Arvonta suoritetaan aloittain. Osallistut ainoastaan niiden alojen osalta arvontaan, jotka olet valinnut hakemuksessasi.

Kesätyötuki Liedon kunta myöntää tukea lietolaisen nuoren työllistävälle yritykselle. Yritys voi olla myös Liedon ulkopuolelta. Tuki on suuruudeltaan 350 euroa ja se maksetaan yritykselle jälkikäteen. Työnantajan tulee toimittaa kesätyötukilomake liitteineen kuntaan viimeistään 30.9.2021. Ehtona tuen myöntämiselle on, että nuori on 15–19-vuotias Lietolainen, kesätyö kestää vähintään kuukauden 1.6.–31.8.2021 välillä ja kesätyöntekijän työajan on oltava vähintään 30 h/vko. Palkka sovitaan työnantajan kanssa (työehtosopimuksen mukaan). Työnantaja huolehtii palkanmaksuun liittyvistä sivukuluista. Tukea ei myönnetä tehtävään, mistä on tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu tai lomautettu työntekijöitä tai lyhennetty heidän työaikaansa.

Aikataulu KUNNAN KESÄTYÖPAIKAT 22.2.–7.3. Täytä hakemus Kuntarekry.fi-palvelussa 8.–21.3. Kesätyöntekijöiden haastattelut (Zoolandia, Vanhalinna, liikuntatoimi, nuorisotoimi, Nautelankoski) 22.3. Kunnan kesätyöpaikkojen arvonta 4.5. Kesätyöinfo valituille kunnantalolla tai etäyhteydellä Kesätöitä on tarjolla 4 ja 2 viikon jaksoissa 7.6. alkaen. KESÄTYÖTUKIPAIKAT Nuori, hae työpaikkaa itsellesi ajalle 1.6.–31.8. Muista mainita oikeudestasi kesätyötukeen! Työnantajien kesätyötukilomake: lieto.fi/kesatyotuki Huom: Nuori voi saada joko kunnan kesätyöpaikan tai kesätyötuen, ei molempia.

Lietonen, helmikuu 2021

Articles inside

Ovatko koronarokotteet turvallisia?

Lukuresepti – juuri sinulle

VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTATERAPEUTTI luo onnistumisia arjen keskelle

Kierrätyskeskus Kisälli tuo palvelut lähemmäs asukkaita

LIEDON LUKIOSTA SIJOITUTAAN luontevasti maailmalle