Lietonen, helmikuu 2020 by Liedon kaupunki

Helmikuu 2020

Kunnan tiedotuslehti asukkaille

Kaavoituskatsaus 2020 s. 6–11 RUOHOMÄENTIE JA UUSI LIITTYMÄ 10-TIELLE

Useita merkittäviä liikennerakentamishankkeita käynnistymässä

Liittymän rakentaminen alkaa 2020.

INNOlla kasvuun

Melukylän päiväkodissa panostetaan innostavaan oppimisympäristöön s. 3

Senioritalo valmistuu

Liedon keskustassa rakenteilla oleva senioritalo valmistuu elokuussa 2020 s. 4

SATTEENMÄEN ALIKULKU

TAMMI-NENÄMÄKI YHDYSTIE

Elyn hanke, joka toteutetaan 2020.

Asemakaavan laatiminen vireillä (kaavoitusohjelman kohde 5.40). PÄÄSKYNTIE

Saattohoito tukee potilasta ja perhettä s. 5

Katu ja kevyen liikenteen väylä rakennetaan 2020.

LÄNSI-AVANTINTIEN JATKO

LOUKINAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄ

TUULISSUONTIEN JATKO (kunta)

Tammen liittymän siirto valmis, katuyhteys Avantiin aukeaa liikenteelle keväällä 2020.

Toteutetaan 2020.

Työ alkaa 2020 olevan Tuulissuontien parantamisella.

AVANTIN ERITASOLIITTYMÄ

KEHÄTIEN 4-KAISTAISTAMINEN

TUULISSUONTIEN JATKO (valtio)

Asemakaava hyväksyttiin 27.1.2020. Tiesuunnitelma laaditaan 2020.

Työt käynnistyvät kesällä 2020 ja valmistuvat 2023.

Pukkilan eritasoliitymän ja Suopohjantien välinen osuus valmistuu 2021.

ALISIPPAANTIEN RISTEYSSILTA

PUKKILAN ERITASOLIITTYMÄ

Valmistuu 2021.

Kirjastossa tapahtuu KIRJASTON PELI-ILTAPÄIVÄT keskiviikkoisin 11.3., 25.3., 8.4. ja 22.4. klo 14.30–16.30 Tervetuloa pelaamaan lautapelejä kirjastoväen kanssa. Joillakin kerroilla myös muuta ohjelmaa tarjolla. KUNNOSSA – HYVINVOINTITAPAHTUMA tiistaina 17.3. klo 14–17 Tule tarkastuttamaan näkösi tai mittauttamaan verenpaineesi, verensokerisi tai hemoglobiinisi. Testaa lääkerobottia, virtuaalipaitaa, virtuaalitodellisuuslaseja ja Moto Tiles -liikuntalaattoja. Kuule tietoa ravitsemuksesta, osteoporoosista ja Omakannasta. Yhteistyössä Liedon kirjasto, Novidan lähihoitajaopiskelijat, Liedon liikuntatoimi ja Liedon Optiikka.

parissa. Sen jälkeen Röyhkä & Pyysalo -duo esittää kappaleita aikaisemmasta tuotannostaan. Tapahtuma on ilmainen, ja sisään mahtuu 60-70 kuulijaa. Yhteistyössä Liedon kirjasto ja Liedon kulttuuritoimi. TERVETULOA SATUTUNNILLE LIEDON KIRJASTOON! Kevään satutunnit perjantaiaamuisin 6.3., 3.4. ja 8.5. klo 9.30-10 Iltasatutunnit tiistai-iltaisin 17.3., 14.4. ja 19.5. klo 17.30-18.

Vaski-kirjastojen yhteisessä verkkokirjastossa (vaski.finna.fi) voit uusia lainasi, tehdä varauksia ja paljon muuta.

LIEDON KIRJASTON LUKUPIIRI kokoontuu keväällä kunkin kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17–18:

KOTIMATKA? –LIVEKUUNNELMA torstaina 19.3. klo 16.30 ja klo 17.30 Kim Asunta

3.3. Runokerta – Katri Vala: Kaukainen puutarha

Kotimatka? on kerännyt turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisilta henkilöiltä tarinoita, kokemuksia ja tuntoja elämästä Suomessa. Muistoista, haaveista ja peloista muodostuu tila, jonka halki musiikki ja tekstin tarinat meidät kuljettavat.

5.5. F. Scott Fitzgerald: Kultahattu.

Lietolaislähtöinen Kim Asunta kertoo esityksessään epätasa-arvon ja eriarvoisuuden vaikutuksista ja näyttäytymisestä maailman viime aikaisissa kriiseissä, kuten Irakissa ja Syyriassa. Asunta on toiminut useilla kriisialueilla, ja Suomen Punaisen Ristin delegaattina hän on ollut mm. avaamassa neljää sairaalaprojektia Syyriaan.

NOVELLIKOUKKU

KAUKO RÖYHKÄ Q&A SEKÄ KAUKO RÖYHKÄ & SEVERI PYYSALO tiistaina 21.4. klo 17.30, kunnantalon aula, Kirkkotie 13

Uusia palveluja Vaski-verkkokirjastossa

7.4. Bernhard Schlink: Lukija

Ohjelmassa on siis 20-luvun tunnelmaa ja vähän muutakin. Tervetuloa yhteisten lukukokemusten äärelle!

Tule kuuntelemaan novelleja! Novellikoukussa sukelletaan tarinoiden maailmaan. Ota oma käsityösi mukaan ja neulo tai virkkaa itsellesi tai lahjaksi – tai istahda hetkeksi vain kuuntelemaan novelleja. Jokaisella kerralla on eri lukija. Kevään Novellikoukku-ajat Liedon kirjastossa: ke 25.3. klo 17.30 ke 22.4. klo 17.30

Lukuviikon kunniaksi muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä kertoo kirjallisesta tuotannostaan lyriikkojen, romaanien sekä muistelmien ja elämäkertojen

Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla sekä samalla nelinumeroisella tunnusluvulla, jota tarvitset lainausautomaatin ja omatoimialueen käyttöön.

VUODEN 2020 ALUSSA VERKKOKIRJASTOSSA OTETTIIN KÄYTTÖÖN UUSIA PALVELUJA Verkkomaksaminen

Haluaisitko lukulähetiksi?

Voit maksaa Vaski-kirjastojen myöhästymis- ja muistutusmaksut sekä noutamattoman varauksen maksun kätevästi verkossa. Kirjauduttuasi verkkokirjastoon pääset verkkomaksamiseen Maksut-välilehdeltä. Verkossa et voi vähentää maksujasi osissa, vaan maksat koko saldon kerralla.

LUKEMINEN ON AUTTAMISTA

Lainaushistoria

Lukulähetit käyvät palvelutaloissa lukemassa ääneen ikäihmisille. Lukulähettinä toimiminen on helppo tapa auttaa vanhuksia, jotka eivät itse pysty lukemaan. Elämä voi olla yksinäistä ja virikkeetöntä, vaikka ympärillä olisi hoitohenkilökuntaakin. Lukulähetti tuo piristystä päivään ja kohtaamisen lukemisen ohessa. Lähetti voi olla tärkeä tuulahdus ulkomaailmasta ja hän voi tarjota uusia ajatuksia ja keskustelunaiheita. Lukulähetti voi itse valita, kuinka usein, mitä ja missä hän käy lukemassa. Sitoutuminen ainakin joksikin aikaa olisi kuitenkin tärkeää, koska vanhuksille sopivat palvelut, jotka ovat tuttuja, turvallisia ja säännöllisiä. Lukulähetit lukevat joko yhdelle vanhukselle tai pienelle ryhmälle. Osallistujien määrä mietitään jokaisen lähetin kanssa yhdessä. Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja: virpi.salo@lieto.fi tai p. 040 652 0491

Lietonen – Liedon kunnan tiedotuslehti kuntalaisille Julkaisija: Liedon kunta Kirkkotie 13, PL 24, 21421 Lieto Lehteen liittyvät palautteet: viestinta@lieto.fi

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

Lehden tulevat ilmestymisajat 2020: Huhtikuu/2020: ilmestyy 16.4. Elokuu/2020: ilmestyy 30.7. Marraskuu/2020 (Muutokset ilmestymisaikataulussa ovat mahdollisia)

Verkkokirjastoon on mahdollista tallentaa tiedot siitä, mitä kirjoja olet Vaski-kirjastoista lainannut. Kytke palvelu käyttöösi Omat tiedot-välilehdellä. Lainaushistoria alkaa tallentua siitä hetkestä alkaen, kun asetus on laitettu päälle. Varausten ensisijainen noutopaikka Omat tiedot-välilehdellä voit nyt myös valita oletusarvoisen noutopaikan verkkokirjastossa tekemillesi varauksille. Jos siis noudat varauksesi Liedon kirjastosta, kannattaa valita Lieto ensisijaiseksi noutopaikaksi. Tämä valinta nopeuttaa varauksen tekoa ja auttaa estämään tilanteita, joissa varauksille on vahingossa tullut väärä noutopaikka.

Helmikuu 2020 Lehden ulkoasu ja taitto: A1Media Oy Painopaikka: Eura Print Oy Painosmäärä: 8500 kpl https://issuu.com/liedonkunta

INNOlla kasvuun Melukylän päiväkodissa panostetaan innostavaan oppimisympäristöön

Kuva: Mostphotos

Melukylän päiväkoti Liedon keskustassa on mukana Innovatiiviset oppimisympäristöt - Varhaiset toimijat hankkeessa (6.6.2018-30.6.2020). Hankkeelle myönnettiin Opetushallituksen rahoitus hakuryhmässä innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa. Liedon Varhaiset toimijat hankkeessa kehitetään toiminnallisia ja aktivoivia ulko- ja sisäympäristöjä, joita täydennetään tarkoituksenmukaisilla digitaalisilla laitteilla. Innovatiiviset oppimisympäristöt -hankkeen puitteissa Melukylän päiväkodin oppimisympäristön uudistamisessa painottuvat lasten kielelliset taidot, erityisesti suomi toisena kielenä -opetus (S2), sekä matemaattiset ja motoriset taidot.

INNOSTAVA YMPÄRISTÖ LUO LAPSILÄHTÖISTÄ TOIMINTAA Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristöllä tarkoitetaan monia asioita. Päiväkodin sisätilat, pihat ja lähiympäristöt sekä yhteisöt, käytännöt ja välineet muodostavat yhdessä alustan kaikelle oppimiselle. Oppimisympäristöllä on fyysisen ympäristön lisäksi psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Laadukas ympäristö tukee lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua. Päiväkodin tilojen tarkoituksena on antaa lapsille mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen, taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen ja innostaa leikkiin. Hankkeen myötä olemme kokeilleet uusia käytäntöjä ja miettineet tilojen hyödyntämistä uudella tavalla. Melukylän päiväkodissa on neljä ryhmää, jotka sijaitsevat omissa siivissä eri puolilla taloa. Hankkeen innoittamana olemme lisänneet vierailuja toisten ryhmien tiloihin järjestämällä teemaviikkoja ja projekteja, joissa koko talon tilat ovat yhteisessä käytössä. Näin toimimalla niin lapset kuin aikuisetkin ovat saaneet matkan varrella uusia leikki-ideoita, hyviä vinkkejä tilojen monipuoliseen käyttöön ja ryhmien välinen yhteistyö on tullut näkyväksi myös vanhemmille.

MELUKYLÄN PÄIVÄKODIN UUDISTUVA OPPIMISYMPÄRISTÖ Melukylässä lapset osallistuvat vahvasti projektien suunnitteluun jo niiden alkuvaiheessa, ovat aktiivisia

toimijoita projektien aikana sekä arvioivat toimintaa. Esimerkiksi syksyllä järjestetyssä liikuntaprojektissa lapset ottivat tableteilla valokuvia haluamistaan kohdista ympäri taloa. Pienryhmittäin lapset suunnistivat valokuvien ohjaamina ja periltä he löysivät liikunnallisia tehtäviä. Liikuntaviikon lopuksi lapsilta kysyttiin mielipiteitä siitä, mikä oli kivaa ja mikä kannattaisi tehdä toisin. Lasten mielipiteiden ja ideoiden pohjalta liikuntaprojekti uusitaan tämän kevään aikana.

lasten käytössä sekä kotiympäristössä, että varhaiskasvatuksessa. Laitteiden turvallisen käytön opettaminen lapsille on meille tärkeä pedagoginen tavoite. Uudet laitteet tuovat edistyksellisiä tuulia Melukylään. Laitteet antavat vauhtia, mutta suunnan näyttää kuitenkin varhaiskasvatuksen henkilöstö yhdessä lasten kanssa. Tästä on hyvä aloittaa idearikas ja uudenlainen vuosikymmen.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN KÄYTTÖ VARHAISKASVATUKSESSA Innovatiiviset oppimisympäristöt hankkeen avulla Melukylän välineistöä uudistetaan, erityisesti tietoja viestintäteknologisia laitteita on hankittu lisää. Päiväkotiin on hankerahoilla ostettu uusia tablettitietokoneita, suuri kosketusnäyttö, Blue-Bot -robotteja, liikuntavälineistöä ja aistimateriaaleja. Varhaiskasvatuksessa tietoja viestintäteknologiaa voidaan käyttää apuna kaikilla oppimisen alueilla. Tarpeen mukaan laitteet tuovat monipuolisuutta ja uusia mahdollisuuksia niin vauhdikkaisiin leikkeihin kuin lepohetkiinkin. Ne antavat myös uusia näkökulmia lasten kiinnostuksen kohteiden huomioimiseen. Isolla kosketusnäytöllä voi esim. harjoitella kynänkäyttöä, lukumääriä, palapelin tekoa tai laululeikkejä. Tableteilla dokumentoidaan lasten kehitystä ja oppimista. Tabletilla kuvattuihin videoihin palaamalla lapset arvioivat omaa toimintaansa ja nauttivat onnistumisista yhä uudestaan. Vanhemmillekin olemme päässeet näyttämään palasia heidän lapsensa päivästä kuvien ja videoiden avulla. Matemaattisten taitojen opettelemisen tueksi Melukylään on hankittu Blue-Bot-robotteja, joiden avulla harjoitellaan mm. matemaattisia käsitteitä, suuntia ja koodausta. Teknologiaa hyödynnetään myös kielellisten taitojen opettelussa. Jos lapsen äidinkieli on joku muu kuin suomi, opetetaan suomea toisena kielenä (S2-opetus). Hankkeen kautta Melukylään ostettiin lisenssejä S2 -opetuksessa apuna käytettävään Moomin Language School opetusohjelmaan. Muumipelin harjoitukset, hauskat hahmot ja värikäs maailma tempaavat pienen oppijan mukaansa, vahvistavat oppimista ja rohkaisevat puhumaan. Pelaamisen lisäksi kieltä opetellaan leikkimällä, laulamalla ja askartelemalla yhdessä muiden lasten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologisia laitteita on

Teksti: Varhaiskasvatuksen opettajat Satu Jokiniemi ja Eveliina Suutarinen

Kosketusnäyttö houkuttelee lasta piirtämään, pelaamaan ja toimimaan yhteistyössä toisten lasten kanssa. Suurelta näytöltä on katsottu lasten kuvaamia videoita, tabletilla kuvattuja lasten esityksiä ja näytelmiä sekä kuvia erilaisista toimintatuokioista.

Sadonkorjuujuhlassa kierrettiin erilaisissa toimintapisteissä. Toimintaohjeet kullekin pisteelle selvisivät tabletilla luetuista QR-koodeista.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

Liedon keskustassa rakenteilla oleva senioritalo valmistuu elokuussa 2020 Seniori-ikäiset kuntalaiset voivat perinteisen kotihoidon tai hoivakotiin muuton sijasta valita nyt myös palveluasunnon senioritalo Aurahovista. Liedon keskustaan Keskustien varteen on rakenteilla Aurahovi -niminen senioritalo, joka valmistuu uusille asukkaille elokuussa 2020. Senioritaloon tulee 38 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa, jotka ovat kooltaan 30-42 neliöisiä. Asunnot on tarkoitettu ikääntyneille. Esteettömän kerrostalon alakertaan tulee ruokasali, oleskelutiloja sekä saunaosasto. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat säännöllisten apukäyntien lisäksi muun muassa siivous- ja pesulapalvelut, minkä lisäksi talossa järjestetään yhteisiä aktiviteetteja asukkaiden mieltymysten mukaan. Hoiva- ja tukipalvelut talossa tuottaa turkulainen Aurahovi Senioripalvelut Oy. Kohderyhmään kuuluvat ikäihmiset voivat maksaa osan palvelusta kunnan tarjoamalla palvelusetelillä. Talon asukkaille myönnetään palveluseteli palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Arvioinnin tekee Liedon kunnan vanhuspalveluiden geronomi p. 040 182 9435, joka myös vastaa palvelusetelin myöntämisestä. Palvelusetelissä on seitsemän eri avun tarpeen luokkaa alkaen neljästä tunnista kuukaudessa aina yli 60:een tuntiin kuukaudessa. Liedon vanhuspalvelujohtajan Ulrika Lundbergin mukaan uusi senioritalo tuo kaivatun lisäyksen kunnan vanhuspalveluiden palveluvalikkoon. Jatkossa kunnan asiakasohjauksessa on yksi vaihtoehto lisää, kun kuntalaisille voidaan perinteisen kotihoidon tai hoivakotiin muuton sijasta suositella senioriasumista Aurahovissa, toteaa Lundberg. Aurahovin toimitusjohtaja Tomas Grönroos näkee, että Liedossa ja Varsinais-Suomessa yleensäkin ikääntyneiden eri asumismuotoja on niukasti tarjolla. Me haluamme tarjota tähän ajattelumalliin uuden vaihtoehdon. Senioritalossamme asutaan itsenäisesti vuokralla kerrostaloasunnossa ja apua saa sovitusti tarpeen mukaan. Seuraa ja ruokaa on tarjolla alakerrassa, kun niitä kaipaa, kuvaa Grönroos.

Lisätietoja Liedon kunnan vanhuspalvelut: Geronomi Saara Johansson, p. 040 182 9435 tai avopalveluiden esimies Sari Pihlaja, p. 050 4652211. Onko sinulla kysyttävää vanhuspalveluista? Olemme Liedossa siirtyneet alueelliseen asiakasneuvontaan. Vastaamme puheluihin arkisin klo 9–15 numerossa 02-2626164. Sähköisen palvelun osoite on www.asiakasneuvonta.fi, jossa voit asioida myös chat-keskustelun välityksellä.

Asukashaku senioritaloon on käynnistynyt. Kiinnostuksesta voi ilmoittaa Aurahovin kotisivuilla www.aurahovi.fi Infotilaisuus Palveluasumisen palveluseteli ja senioritalo Aurahovi 16.3. klo 16:00 Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9 Tilaisuudessa paikalla Liedon kunnan vanhuspalveluiden palveluohjauksen ja Aurahovin edustajat

Lieto-opiston juhlavuoden tapahtumia Lieto-opiston musiikinopettajien konsertti Liedon kirkossa pe 27.3. klo 18.30. Vapaa pääsy. Kirkkotie 14, Lieto Lieto-opiston perinteinen kevätjuhla Liedon kunnantalon valtuustosalissa ke 8.4. klo 18.00. Vapaa pääsy. Kirkkotie 13, Lieto. Lieto-opiston ja Kaarinan kansalaisopiston harmonikkaopiskelijoiden konsertti Liedon kunnantalon valtuustosalissa la 25.4. klo 15.00. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen on kahvitarjoilu. Kahvimaksu on vapaaehtoinen. Kirkkotie 13, Lieto. Tulatei-kuoron 10-vuotis juhlakonsertti su 26.4. klo 15.00 Opistotalon salissa. Ohjelmamaksu + kahvilippu 10€. Kirkkotie 11, Lieto

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

Liedossa välitetään viljelijöistä Liedon maaseutupalvelut on solminut Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan kanssa varhaisen välittämisen kumppanuussopimuksen ja kuuluu Melan Välitä viljelijästä -verkostoon. Välitä viljelijästä -projektin tähtäin on maatalousyrittäjien jaksamisen tukemisessa ja haasteellisissa elämäntilanteissa auttamisessa. Taustalla on huoli viljelijöiden taloudellisesta ahdingosta ja hallinnollisesta taakasta. Kun ongelmiin tartutaan jo varhaisessa vaiheessa, seuraukset eivät ehdi kasvaa ja kasautua. Kumppanuussopimuksella maaseutupalvelut on sitoutunut Melassa suunniteltavaan varhaisen välittämisen toimintamalliin. Tarkoituksena on muodostaa maatalouden sidosryhmistä tukiverkko, joka osaa tunnistaa maatalousyrittäjän uupumuksen ja avuntarpeen, uskaltaa ottaa asian puheeksi ja kykenee ohjaamaan viljelijän asiantuntija-avun piiriin. Ennen sanottiin, että hevoseton mies on huoleton. Maaseudun hevoset ovat vähentyneet, mutta huolille ei

ole käynyt samoin. Asiat on tärkeä ottaa puheeksi, sillä jakamalla huolet pienenevät. Puheeksi ottamista voi harjoitella perheen ja ystävien parissa. Maaseutuasiamiehenkin juttusille voi tulla, ja myös viestittäminen on hyvä yhteydenpitokeino, jos paikalle pääseminen on hankalaa. Maakunnassa toimivan Menestyvä maatilayritys2 -hankkeen työntekijöiden Ari Heikkilän ja Anita Karppisen kautta maatalousyrittäjät voivat hakea Välitä viljelijästä -projektista ostopalvelusitoumuksen asiantuntijapalveluun. Palvelu voi olla esimerkiksi kuormittavaa tilannetta helpottavaa terapiaa tai talousneuvontaa. Hanketyöntekijöihin voi olla muutenkin yhteydessä, kun haluaa keskustella elämäänsä ja yrittäjyyteensä liittyvistä asioista. Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Yhteystiedot: Ari Heikkilä, p. 050 4723527; Anita Karppinen, 0400 451334, tai etunimi.sukunimi@mtk.fi Tarjolla olevat maksuttomat asiantuntijapalvelut kannattaa ehdottomasti hyödyntää, vaikkeivät huolet olisi suuriakaan.

Saattohoito tukee potilasta ja perhettä Saattohoito tukee potilasta ja perhettä silloin, kun parantavaa hoitoa ei enää ole mahdollista antaa ja potilaan elämä lähestyy loppuaan. Saattohoito on osa palliatiivista (oireenmukaista) hoitoa. Hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen ja kärsimyksen vähentämiseen. Kuolemaan liittyy aina menetyksestä johtuvaa surua ja suruprosessiin monenlaisia tunteita. Jotkut potilaat ahdistuvat ja masentuvat lähestyvästä kuolemasta. Toisaalta taas kuolema voidaan kokea vapauttavana, kivuttomana tilana. Omaiset usein haluaisivat läheisensä elävän mahdollisimman pitkään, mutta usein heidänkin jaksamisensa on koetuksella hoidon aikana. Saattohoitoa kunnassamme on vanhustenhuollon yksiköissä, sairaalaosastolla ja potilaan kotona. Tavoitteena on, että elämän viimeiset hetket voi viettää lähellä omaisiaan ja omaa elinpiiriään.

SAATTOHOITOA KEHITETÄÄN SAATTOHOITOTYÖRYHMÄSSÄ Tämän vuoden painopistealueena Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on saattohoidon kehittäminen. Jotta saattohoito Liedossa olisi parasta mahdollista, sitä kehitetään yhteistyössä sairaalaosaston, tehostetun palveluasumisen, kotihoidon, kotisairaalan, Liedon seurakunnan ja Novida ammattiopiston lähihoitajakoulutuksen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Tyks:n palliatiivisen poliklinikan kanssa. Yhteistoiminta-alueemme potilaita siirretään keskussairaalasta omaan kuntaan loppuvaiheen hoitoon, lähelle omaisiaan. Koulutusten järjestäminen saattohoitoon liittyviin aiheisiin on osa saattohoidon kehittämistä. Aiheina ovat kuoleman kohtaaminen, vuorovaikutus kuoleman lähestyessä ja itse kuoleman puheeksi ottaminen, mikä ei ole helppo asia - joskus edes ammattilaiselle. Lisänä tänä vuonna on vapaaehtoisten kouluttaminen tukihenkilöksi saattohoitoon. Vapaaehtoinen ei korvaa ammattilaista ja hänen tehtävänsä onkin olla vain lähellä, jotta kuoleva ei ole yksin. Vapaaehtoisten kouluttamiseen osallistuvat seurakunta ja sairaalapalvelut yhdessä. Koulutusten lisäksi hoidon tueksi on valmisteilla saattohoidon opas. Vs. osastonhoitaja Riitta-Leena Aittokoski suorittaa työn ohessa lähiesimiehen ammattitutkintoa ja opiskeluun liittyvässä kehittämistehtävässä hän valmistelee saattohoito-opasta henkilökunnan käyttöön. Opas on jatkossa tukena saattohoidon eri toimipisteissä.

SAATTOHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA Liedon terveyskeskuksen osastolla saattohoidossa oleville potilaille on varattu yhden henkilön huoneet. Huoneissa potilaan omainen voi olla lähellä aina kuin on tarpeen, yöpyminenkin on mahdollista. Huoneiden nykyisellään askeettista sisustusta suunnitellaan viihtyisämmäksi yhdessä Turun ammattikorkeakoulun taidealan kanssa oppilastyönä.

SAATTOHOITOA KEHITETÄÄN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA Sairaanhoitaja Heli Isaksson opiskelee palliatiivisen hoitotyön kliiniseksi asiantuntijaksi Turun ammattikorkeakoulussa. Opintoihin liittyvässä kehittämisprojektissa Heli tutkii palliatiivisen hoitotyön kehittämistä Liedon kunnan tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Kehittämisprojektin tavoitteena on tarjota kuntalaisille palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelut entistä kattavammin omaan hoitopaikkaan ilman turhia siirtoja erikoissairaanhoitoon tai muihin hoitoyksiköihin. Vaikka saattohoidon osaamista on yksiköissä paljon, voidaan sitä edelleen kehittää.

SAATTOHOITO KOTONA Kotisaattohoito on Liedossa ollut jo pitkään mahdollista kotisairaalan, kotiutustiimin ja kotihoidon yhteistoimintana. Kotisaattohoitoa varten kotiin tarvitaan perustarpeista huolehtiva taho sekä taho joka vastaa lääketieteellisestä hoidosta. Kivunlievitys on tehokasta myös kotihoidossa. Käytössämme on uudenaikaiset kipupumput, josta potilas saa lääkettä tasaisesti ja riittävästi. Seurakunnasta voi kutsua kotiin työntekijöitä (diakoni, diakonissa tai pappi), jos potilas sitä toivoo. Myös vapaaehtoiset voivat jatkossa tulla kotiin tueksi.

SAATTOHOITO KOSKETTAA MYÖS HENKILÖKUNTAA ”Ihminen tulee tutuksi. Saattovaiheen aikana ihminen käy läpi elämäänsä, tehtyjä asioita ja valintoja. Joskus puhutaan myös asioista, joista potilas ei ole koskaan voinut edes omaisen kanssa puhua.” Hoitajat ja lääkärit kokevat saattohoidon yksilöllisesti. Pitkä, ehkä koko potilaan sairausjakson kestoinen hoitosuhde tuo hoitoon omat erityispiirteensä. Vaitiolovelvollisuus koskee myös kuoleman jälkeistä aikaa. Lääkäri Anna Viljanen arvostaa saattohoidon parissa työskentelevää henkilökuntaa. ”Kotisairaalan henkilökunta täällä Liedossa on vastuuntuntoista ja ammattitaitoista. Heillä on pitkä kokemus ja kaiken toiminnan tavoitteena on potilaan hyvä hoito.”

VAPAAEHTOISET LÄHIMMÄISINÄ JA TUKENA SAATTOHOITOPOTILAALLE ”Saattohoitotyöryhmä teki opintokäynnin syksyllä 2019 Terhokotiin Helsinkiin, jossa kuultiin mm. vapaaehtoistoiminnasta liittyen saattohoitoon. Tästä tuli idea aloittaa vapaaehtoistoiminta myös täällä Liedossa.” kertoo ylihoitaja Minna Ruohonen-Ylikoski. ”Monesti sairaalahoidossakin tulee hetkiä, että potilas tuntee yksinäisyyttä, vaikka hoitohenkilökuntaa on lähellä. Omaiset voivat olla kaukana ja myös heidän tuen tarpeensa saattaa olla valtaisa.” Liedon seurakunnan projektityöntekijä Teija Alipirjelä suunnittelee ja kehittää saattohoidon vapaaehtoistoimintaa seurakunnan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. ” On enemmän kuin hienoa, että Lietokin haluaa kehittää palliatiivista- ja saattohoitoa. Innolla odotan, mitä kaikkea hyvää saadaan tuoda ihmisten elämään, kun se on hauraimmillaan. Lieto ottaa hienon ja tärkeän askeleen kohti inhimillisyyttä hoidon kokonaisvaltaisuuden kehittämisessä. Hoitohenkilökunta on kiinnostunutta ja toivovat lisäkoulutusta itselleen.” kertoo Teija Alipirjelä ”Vapaaehtoisten avulla omaisten ja potilaiden saataville tuodaan ammattitaitoista, vaitiolovelvollista, koulutettua läsnäoloa, viipymistä ja tukea, sekä kaikkea extraa mitä ikinä saadaankaan mahdollistettua.” Vapaaehtoiset valitaan huolella tehtävään sen vaativuuden vuoksi. Valintaseulan läpäisseille järjestetään koulutusta aiheesta sekä työn alettua mm. työnohjausta ja vertaistukea. Vapaaehtoistoiminnasta on jatkossa tietoa Liedon Seurakunnan verkkosivuilla.

Saattohoidon kehittämisessä aktiivisesti mukana ovat (vasemmalta oikealle): Minna Ruohonen-Ylikoski (ylihoitaja), Elise Roselli (kotisairaalan sairaanhoitaja), Teija Alipirjelä (Liedon srk:n projektityöntekijä), RiittaLeena Aittokoski (vs. osastonhoitaja) ja Heli Isakson (sairaanhoitaja). Kuva: Eija Kares

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

Kaavoitusohjelma 2020–2022

Kirkonseutu, Ilmarinen, Loukinainen, Littoinen 3.20 LOUHENPOLUN ALUE (20) Yksityinen on esittänyt kaavoittamattomalle vanhalle kasvihuonealueelle kaavoitusta tehokkaammalle pientalokohteelle. Kaavaan otetaan mukaan myös viereiset omakotitontit ja kuntoradan ja tanssilavan aluetta. Kaava on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2020 aikana.

3.06 TASTONMETSÄ II (18–21) Alueelle on tehty 2014 kaavaluonnos, jossa on osoitettu uusi pientaloalue olevan asuinalueen länsi- ja pohjoispuolelle Turun rajan tuntumaan. Kaavassa on myös mukana Sammontien puuttuva kaavoittamaton osa.

1.12 SILLILÄ 4 (20–21) Sillilän eteläpuolelle on suunniteltu kaavoittaa pientaloasutusta alkaen vuodesta 2020. Maanomistustilanteesta riippuen kaavoitusajankohtaa voidaan siirtää. Alue on Kirkonseudun vaihtoehtoinen pientalokohde.

3.19 VÄÄNTELÄ - ALILONTTINEN (22–) Väänteläntien varteen laaditaan pientalo ja maatilamatkailukohteen asemakaava. Aiemmin kaavoitusohjelmassa ollut hanke palautetaan ohjelmaan kunnan saatua Vääntelästä keskeisiä maa-alueita haltuunsa. Kaava on suunniteltu aloittaa vuonna 2022.

1.16 SILLILÄ - HAIMIONMÄKI YHDYSTIE (23–) Kaavalla tutkitaan yleiskaavan yhteystarpeen mukaista tielinjausta Sillilästä Haimionmäkeen, mikä muodostaisi osan VT10 rinnakkaistieverkkoa sekä lisärakentamista tien varrelle. Linjaus tutkitaan vireillä olevassa Kanta-Liedon osayleiskaavassa.

4.20 MYLLYMÄKI (19–20) Kaavalla tutkitaan Haimiontien varren rakentamattoman korttelissa 42018 olevan AKR-tontin ja Myllymäenpuiston maankäyttö esim. asuin- tai toimitilarakentaminen. Kaavassa on mukana Loukinaistentien pohjoispään muuttaminen maantien alueesta katualueeksi. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavaluonnos oli nähtävänä 24.10.–20.11.2019.

4.16 HAKKISTEN RISTEYSALUE (21–22) Kaavalla selvitetään yhdystien toteutusta Metsolantielle ns. Kaarinantien linjausta pitkin ja tutkitaan risteysaluejärjestelyjä. Samalla selvitetään risteysalueen maankäyttö ja valo-ohjaus. Liikenteelliset ratkaisut kytkeytyvät hankkeeseen 4.19.

4.19 POHJOISRINNE AK JA AKM (20) Kaavalla tutkitaan alueen maankäyttö esim. Hämeentien joukkoliikennekäytävään tukeutuvaa tehokkaampaa asumista tai toimitilarakentamista aikoinaan paloasemaa varten kaavoitettuun KTY-kortteliin sekä Hämeentien pohjoispuoleisiin KTY-kortteleihin.

4.24 VANHALINNAN ALUEEN AKM (20–21) Vanhalinnan asuinpientalojen kaava-alueeseen on suunniteltu tehdä pieniä tarkennuksia Turun Yliopistosäätiön aloitteesta. Kaava on suunniteltu tehdä vuosina 2020–21.

4.02 TAMMEN LAAJENNUS (22–) Alueen pohjoisosaan on suunniteltu yleiskaavan mukaista pientaloaluetta. Yksityisen maanomistajan osalta laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimusta. Kaavan toteutusaika riippuu alueen liikennejärjestelyistä, kaava on siirretty alkavaksi v. 2022, mutta voi alkaa jo v. 2020.

5.40 AHTONKAAREN AK JA AKM (18–20) Alueelle on suunniteltu korttelien laajennuksia ohikulkutievarauksen poistuttua. Mukana on myös laajennus ja tarkistuksia Nenämäen alueella ja virkistysalue, jossa mm. liito-oravareviirit on huomioitu. Kaavoitusohjelman mukainen kaava 4.11 Tammi-Nenämäki yhdystie on liitetty tähän kaavaan. Ehdotus oli nähtävänä 23.1.–21.2.2020.

5.36 AVANTIN ERITASOLIITTYMÄ (19–20) Kaava liittyy Turun kehätien parantamiseen ja nelikaistaistamiseen. Eritasoliittymä olisi hyvin tarpeellinen lisääntyvän rekkaliikenteen takia. Kaava on hyväksytty valtuustossa 27.1.2020.

5.05 JÄRVELÄ (23–) Alue on yleiskaavassa selvitysalue, jonka soveltuvuus pysyvään tai loma-asutukseen ja ympäristöystävälliseen työpaikkarakentamiseen selvitetään. Alueelle kohdistuu suurta virkistys- ja luonnonsuojelupainetta. Kaava edellyttää maankäyttö-sopimuksia.

5.04 LITTOISTEN VESILAITOKSEN MUUTOS (21–22) Littoisten vesilaitoksen mahdollinen myynti ja tuleva käyttö ovat olleet esillä viime vuosina. Alueen kaavanmuutosta on siirretty eteenpäin vuosiin 2021–2022.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

3.04 HALMELAN LAAJENNUS II (19–20) Halmelan kaava-aluetta on suunniteltu laajentaa pohjoiseen kunnan maalle. Kaava hyväksymisvaiheessa. Kaavalla haetaan Ilmaristen seuraava pientalojen tontinluovutuskohde ja tavoitteellinen luovutusajankohta on vuosi 2021.

Käyttösuunnitelmaan liittyvän kaavoitusohjelman 2020–2022 on kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksynyt 12.12.2019 talousarvion mukaisena. Kartalla on esitetty kaavoitusohjelman 2020–2022 asemakaavat ja muut vireillä olevat asemakaavat ja suunnitelmat. Kaavoitusohjelman kaava 4.11 on yhdistetty kaavaan 5.40. Rajaukset ovat ohjeellisia ja tarkentuvat kaavatöiden aikana. Kohteista on lyhyet selostukset aikatauluarvioineen. Karttaan on katkoviivalla merkitty ne kohteet, jotka ovat ohjelmakauden ulkopuolelle siirrettyjä ja joiden toteutukseen liittyy aikataulullisia epävarmuustekijöitä.

1.25 TEIJULAN LAAJENNUS (22–) Teijulaan kunnan varikon vierelle on suunniteltu pientaloasutusta täydentämään Kirkonseudun tonttitarjontaa. Kaava on siirretty ohjelmassa vuodelle 2022, mutta sitä voidaan aikaistaa riippuen muiden pientaloalueiden kaavoitustilanteesta.

1.08 POHJOIS-NUOLEMO (22–) Nuolemon kaavaa on tarkoitus laajentaa pohjoiseen kunnan maille. Samalla ratkaistaan Koivukannontien toteutus. Alueelle on ajateltu n. 15–20 omakotitonttia. Kaavoitus on siirretty alkamaan vuonna 2022. Alue on Kirkonseudun vaihtoehtoinen pientalokohde.

1.28 HUOLTOMIEHENTIE (20) Huoltomiehentien kaavahankkeeseen liittyy Vanhan Tyllintien ja Huoltomiehentien risteysalueen ratkaisu VT 10:lle. Kaavatyössä selvitetään yleiskaavan mukaisen työpaikka-alueen maankäytön tyyppiä ja laatua. Kaava voidaan siirtää eteenpäin johtuen maanomistustilanteesta.

8.11 Korttelin 11134 tontinluovutuskilpailu (20–21)

1.39 SEURAKUNNAN ALUE (21–22) Seurakunta on esittänyt seurakuntatalon ja pappilan viereisten alueiden kaavoittamista tehokkaammin. Kaavoitukseen liittyy maankäyttösopimus. Muutoksia on suunniteltu myös Hyvättyläntien eteläpuolelle.

1.09 SAUKONOJANTIE II / YHDYSTIEN MUUTOS (20–22) Nuolemontien ja Hämeentien välisen yhdystien rakentamista on suunniteltu. Hämeentien ja Simpukkatien väliin on yleiskaavan mukaisesti suunniteltu työpaikkarakentamista, mutta myös julkisten palvelujen ja asumisen sijoittumista alueelle tutkitaan.

1.47 SAUKONOJANTIE 5 (21) Kunta on ostanut maata ja vanhan tilakeskuksen Saukonojantien ja Savijoen varresta. Alueiden ja rakennusten käyttöä mietitään kaavoituksen yhteydessä ohjelman mukaan vuonna 2021.

1.45 KIRKKOTIEN AKM (19–20) Ely-keskus on esittänyt, että Kirkkotie pitäisi muuttaa valtion maantiestä kunnan katualueeksi. Kaavan muutoksessa on mukana myös Nautelankosken museon osaksi tulleen Annantuvan muuttaminen omakotitontista museorakennusten tontiksi.

1.30 YDINKESKUSTA (20–22) Kaavahankkeeseen liittyy keskustan liiketilojen uudistamishankkeita. Samalla tutkitaan Hämeentien varren kaavoittamattomien pientaloalueiden kaavoitusta keskustan ideakilpailun periaatteita noudattaen. Kaavoitus edellyttää maakauppoja/maankäyttösopimuksia.

1.29 UUSI KIEVARINTIE (15–20) Kaavatyöllä selvitetään kunnan omistamien kiinteistöjen maankäyttö sekä alueen liikenteellisiä järjestelyjä. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä 2015.

1.27 TAATILAN LÄMPÖLAITOS 2 (21–22) Taatilan lämpölaitos 2 asemakaava on vaihtoehtotarkastelua Liedon Lämmön uuden lämpölaitoksen sijainnille. Kaavatyössä mietitään myös Valjasmäen eteläpuolen rakentamista.

1.46 RUOHOKUKKULA (20) 1.41 REKIKUJAN AKM (19–20) Jukolantiellä on suunniteltu jatkaa Rekikujaa kevyen liikenteen väylänä. Samalla tehdään tonttijärjestelyjä viereisille alueille nykytilanne huomioon ottaen.

4.04 MATINTALO 2 (18–20) Aluetta on suuunniteltu vuosien 2021-2022 pientalotonttien luovutuskohteeksi. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä vuoden vaihteessa ja kaava on hyväksymisvaiheessa.

5.44 SIIVENTIE - RATUNTIE (20–21) Tuulissuon Siiventien ja Loukinaisten Matintalon kaava-alueen välinen alue kaavoitetaan pääosin asumiselle ja virkistykselle. Siiventien varteen tutkitaan siistiä toimitilarakentamista. Maanomistustilanteesta riippuen kaavaa voidaan siirtää myöhemmäksi.

Kunnan hankkimien maiden käyttöä mietitään Kärpijoentien ja Tutkaasemantien varressa. Kaava on suunniteltu tehdä vuonna 2020, mutta voi siirtyä myöhemmäksi.

Mistä saan tietoa vireillä olevista kaavoista? Yleisesti: • Kunnan internet-sivuilta: www.lieto.fi > Asuminen ja ympäristö > Kaavat ja kiinteistöt • Kaavoitusohjelmasta (hyväksytään talousarvion osana loppuvuodesta ja käyttösuunnitelman osana alkuvuodesta)

5.45 PÄÄSKYNTIEN AKM (20)

• Kaavoituskatsauksesta (julkaistaan kerran vuodessa, yleensä maaliskuussa)

Kaavalla muokataan kortteleita 54136 ja 54168 vastaamaan paremmin alueesta kiinnostuneiden yrittäjien tarpeita. Virkistysaluekaista poistetaan ja Pääskykalliontien yhteys Pääskyntielle siirretään lännemmäksi. Lisäksi ympäristöön tehdään pieniä tarkistuksia. Kaava on ehdotusvaiheessa.

Yksittäisten kaavojen osalta:

5.27 ITÄ-TUULISSUO (19–20)

• Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan esityslistoilta ja pöytäkirjoista (luettavissa kunnan internet-sivuilla)

Avantin / Tuulissuon työpaikka-aluetta laajennetaan itään. Kunta on hankkinut maat, johon on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Kaava on ehdotusvaiheessa.

• Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulutuksista (julkaistaan sanomalehdessä ja kunnan internet-sivuilla)

• Vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen osalta myös kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston esityslistoilta ja pöytäkirjoista

5.01 JÄRVELÄNTIEN ASUIN-, PALVELU- JA YRITYSALUE (21–22) Tuulissuon eritasoliittymän eteläpuolelle on suunniteltu tehdä asemakaava asuin-, palvelu-, työpaikka- ja virkistystoiminnoille vuodesta 2021 alkaen tarpeen mukaan. Maanomistustilanteesta riippuen kaavoitusajankohtaa voidaan siirtää.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

Kaavoitusohjelma 2020–2022 Asemanseutu 2.02 KAILASSUONKALLIO 2 (20–) Kailassuonkallion laajempi alue jää odottamaan maakuntatason selvitystä alueen maankäytöstä. Kaavatyötä viedään eteenpäin maanomistajavetoisena hankekaavana. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus.

2.06 LIEDON PORTIN LAAJENNUS 2 (21–22) Työpaikka-aluetta on tarkoitus laajentaa Säkyläntien molemmille puolille. Kaavaan on varauduttu ottamaan Nummenkulmantien haja-asutusalue mukaan. Samalla alueen liikennejärjestelyt suunnitellaan turvallisemmiksi. Kaavoitus on siirretty alkamaan 2021.

2.14 LIEDON PORTIN MUUTOS JA LAAJENNUS (18–20) Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Yrittäjäntien yritystoiminnan jatkuvuus tonttien laajentamisella sekä Tiemestarintien linjauksen sujuvoittaminen ja Säkyläntien kevyenliikenteenväylän toteutus. Kaavaehdotus oli nähtävänä 9.10.–7.11.2018.

2.15 POIKOJA 3 ASEMAKAAVA JA MUUTOS (19–21) Poikojan kaava-aluetta on suunniteltu jatkaa pohjoiseen päin vuosina 2019–21. Samalla mietitään uudelleen Poikoja 2 -alueen tonttijakoa siten, että alueella olisi erikokoisia tontteja kysyntää vastaamaan.

2.12 TIEMESTARINTIEN JATKO (20–21) Tiemestarintien kaava-aluetta on suunniteltu jatkaa länteen päin vuosina 2020-21. Maanomistustilanteesta riippuen kaavaa voidaan siirtää myöhemmäksi.

2.04 ZOOLANDIA (16–21) Alueelle on tehty 2013 kaavaluonnos, jossa on laajennettu Zoolandian toiminnalle varattua aluetta sekä osoitettu Zoolandian pohjoispuolelta kunnan maalta alueita asuinpientaloille.

2.17 ASEMAN AK JA AKM (20) Alue on erotettu Zoolandian kaavasta sen nopeuttamiseksi. Liedon vanhan aseman kohdalle radan molemmille puolille tehdään kaavan tarkistuksia ja yleiskaavan mukaista työpaikkarakentamista.

2.01 KAILASSUONKALLIO 1 (15–21) Kaava-alue on rajattu käsittämään lähinnä nykyiset yritykset laajennustarpeineen. Kaava tehdään hankekaavana ja tästä johtuen voi siirtyä myöhemmäksi.

Tarvasjoki 7.06 TARVASJOEN KUNNANTALON MUUTOS (19–20) Kaavatyön tarkoitus on mm. entisen kunnantalon ja lääkäritalon tonttien käyttötarkoituksen muutos, Liedon Veden pumppaamon saneeraamisen ja huoltoyhteyden toteuttaminen sekä kunnantalon viereisten tonttien uudelleenjärjestely.

7.01 KOULUKESKUS - JÄÄHALLIN ALUE (18–20) Kaavan tavoitteena on luoda asemakaava asemakaavoittamattomalle, jo pääosin rakentuneelle alueelle. Kaavassa tutkitaan uuden liikuntahallin sijoittumista alueelle. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuus pientaloalueiden tiivistämiseen.

7.04 MEIJERIN MUUTOS (20) Kaavalla tutkitaan toteutumattoman alueen maankäyttöä ja mietitään yhteyttä rantaan. Kaavan muutos on suunniteltu tehdä vuoden 2020 aikana.

7.03 TYLLIN ALUEEN MUUTOS JA LAAJENNUS (15–21) Kaavan tavoitteena on lisätä Tyllin alueen tonttivarantoa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuus-, varasto- ja toimitilarakentamiselle. Kaava on ehdotuksen hyväksymisvaiheessa. Kaava oli virallisesti nähtävillä 19.8.– 18.9.2014.

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

Vuonna 2019 hyväksytyt asemakaavat Vuonna 2019 Liedossa hyväksyttiin 9 asemakaavaa:

30.1.2019 15.5.2019 15.5.2019 18.6.2019 18.6.2019

Tuulentien AKM Avanti 3, AKM Lämpökujan AKM Tiemestarintien AK ja AKM Nuolemontien AKM

28.8.2019 16.10.2019 11.11.2019 12.12.2019

Alisippaantien AK ja AKM Luolakalliontien AK ja AKM Perkiöntien AK ja AKM Loukinainen, kasvihuonealueen AKM

-> Luon -> Vireil -> tehtä www.va Kaava-a

AK: asemakaava, alueelle tehdään asemakaava ensimmäisen kerran AKM: asemakaavan muutos, alueella voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan

Mikä on kaavajärjestelmä?

Liitekar

Kaavoitus tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa maankäytön suunnitteluprosessia. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteeet (VAT). Kaavoitus jakautuu eri kaavatasoihin, jossa yleispiirteisempi ylemmän tason kaava ohjaa yksityiskohtaisempia kaavoja.

Yleiskaava

Asemakaava

Yleiskaava voi kattaa koko kunnan alueen tai vain osan (osayleiskaava). Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan mm. alueiden pääkäyttötarkoitukset (esim. asuminen, työpaikka, virkistys), uudet kokoojakadut ja uusien teiden yhteystarpeet sekä erilaiset ympäristökohteet (esim. maisema-alueet). Liedossa on voimassa yleiskaava koko kunnan alueella.

Asemakaavassa ohjataan yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin maankäyttöä. Asemakaavassa suunnitellaan mm. katualueiden leveys, korttelialueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus,rakennusten kerrosluku ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Joillekin asemakaava-alueille laaditaan kaavan lisäksi erilliset rakennustapaohjeet ohjaamaan rakentamista.

65 9/ 3< 3< V

3< 3

& $.

1:174

LH-1

4:25

4:24

17 nä

nä 52

T 45 OEN 22.8 PIJ 78 43

dBA 30 V 9 2500 1 t 60

14007 AL

1600

14008 AP-1

1.KIRKON

3:42

2 4:7

1600

4:220

III

IE KAT

UK IMP

e=0.20 27

22.7

dBA

2:47

4:218

16 22.4 15

58:1

e=0.30

4:221

21.4

Hyvättylä

20.3

Useita kuntia koskeva maakuntakaava laaditaan Varsinais-Suomen liitossa. Siinä esitetään maakunnan kannalta keskeiset asiat kuten taajama- ja keskusta-alueet sekä liikenteen pääväylien ja seudullisesti merkittävien viheralueiden sijoittuminen. Maakuntakaava voidaan laatia vaihekaavana, jolloin se käsittelee tiettyä teemaa/ teemoja (esim. tuulivoima).

Maakuntakaava

dB 14007 30 $3 60 KÄR 4 III & 10 AKR 3 VL 1250 V $. Kaavaprosessi ja osallistuminen PH III½ t 2100 $7 V 1 9/ aAO 60 $. III14011 2 mt 3 2 1600 3< LPA 1250 60 Kaavaprosessi alkaa kaavan vireille tulosta ja päättyy kaavan voimaan tuloon. Kaavaprosessin väli$3 e=0.20 AL 5 4 Kaava-asiakirjat 60 laajuudesvaiheiden määrä ja ajallinen kesto vaihtelee kaavan sisällöstä ja esim. V 14012 t II $3 kaavan vaikutusten A

dBA

INTIE

2:110

2100 49

R AJU

(esim. kaavassa uutta asemakaavaa tai kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta yksityisen maanomistajan kanssa)

III

Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto (KV)

ta riippuen. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu yksinkertaistetusti prosessin kulku. Kaavan valmisteAR lusta vastaa kunnan kaavoitustoimi ja kaavan hyväksymisestä kunnan luottamushenkilöt.

4:223

4:1

2:108

24.3

dBA

(14011)

2:49

2:112

2:107

4:32

700

Kaava-asiakirjoihin kuuluvat kaavakartta, kaavaselostus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä tarpeen mukaan laadittavat erilliset selvitykset. Kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen oikeudellisen kaavan. 4:29

8025.4

Vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat hyväksyy kaavoitus- ja rakennuslautakunta (KAAVRAK)

Aloitusvaihe

Luonnosvaihe

Ehdotusvaihe

Hyväksymisvaihe

Liedon asemakaavoituksessa ei yleensä ole erillistä aloitusvaihetta vaan aloitusvaihe ja luonnosvaihe on yhdistetty käsittelyn joustavuuden vuoksi.

Päätös kaavoituksen vireilletulosta (jos kaava-alue ei sisälly kaavoitusohjelmaan)

Kaavaehdotuksen (kaavakartta ja -selostus) hyväksyminen julkisesti nähtäville

Vastineet muistutuksiin

Kaavaluonnoksen sekä OAS:n hyväksyminen

Kaavaehdotus nähtävillä 30 vrk (vaikutuksiltaan vähäiset 14 vrk)

Kaavaluonnos ja OAS nähtävillä

Lausuntojen pyytäminen

Kaavan lainvoimaiseksi tulo (37 vrk päätöspöytäkirjan nähtäville panosta, ellei kaavavalitusta)

Osallistuminen:

Lausuntojen pyytäminen

(Suome Hirvielä

Asemakaavan hyväksyminen

Kaavan voimaantulo (kuulutus)

Maanomistajien ja naapurien kuuleminen (kirje)

Ulkopaikkakuntalaisten maanomistajien kuuleminen (kirje)

Osallinen voi esittää mielipiteensä luonnoksesta (suullinen tai kirjallinen)

Osallinen voi jättää muistutuksen ehdotuksesta (kirjallinen)

Mahdollisuus muutoksenhakuun hallinto-oikeudesta (maksullinen)

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

alueet j Tuulivo

1b Eko

Luonnonarvojen ja â&#x20AC;&#x201C;varojen vaihemaakuntakaava

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa kĂ¤sitellĂ¤Ă¤n kierto- ja biotalouden nĂ¤kĂśkulmasta keskeisten luonnonvarojen nykykĂ¤yttĂś ja tulevaisuuden potentiaalit sovittaen nĂ¤mĂ¤ yhteen maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden ja virkistysmahdollisuuksien turvaamisen kanssa. Kaavan valmisteluaineisto oli nĂ¤htĂ¤villĂ¤ 26.3.â&#x20AC;&#x201C;27.4.2018, kuvassa ote kartasta â&#x20AC;?Ekologiset alueet ja reititâ&#x20AC;?. Kaava on tulossa ehdotuksena lausunnoille kuntiin ja tĂ¤mĂ¤n jĂ¤lkeen nĂ¤htĂ¤ville vuoden 2020 aikana.

Kanta-Liedon osayleiskaava AP

TP AP AP PY/s AP AP MA

SM37

AK SR07 PY/s SR08 AK VL AK SR24 PY/s PY

SR09

MY-1

SR16

a m

AP AP

VL AP

SL34

SM61

AP AP

MY AP

SL50

SL45

SR18

SL30

SR19

AT AT

SM50

PY AT AT

SM66

MA SM60

SL16

AT/s

SL25

AT AT AT

AT/s

luo

SL46

luo

SL44AT

AT/s

SM69

SM62

AT/s

SR22

MY M

EP AT

T T

Kanta-Liedon osayleiskaavan alustava luonnos oli nĂ¤htĂ¤villĂ¤ 27.10.â&#x20AC;&#x201C; 25.11.2016. Kaavan laatimisen edellyttĂ¤mĂ¤t luontoselvitykset valmistuivat 2019 ja kaavatyĂśtĂ¤ viedĂ¤Ă¤n eteenpĂ¤in 2020 aikana.

TPSL33

TP-1

T T

AT/s

SR11

VL RA/s

S - 2SM65

SR21

VU-1

VL AP

AT/s

SM42AT/s

SM45 AP

SM70

SR23

luo

M VL

5.LITTOINEN

SL10

SL03

VL AP

luo SL37

SM63S - 2

SM64

MU MU

luo

VL AP V

A/s

TP TP

SR13

SM58

A/s

AP SM54

TP T

TP VL TP luo TP

AP VL

C C

SM72

AT/s AT/s

AT/s

VL AP

VU AP

AP A AP

T T

AP SM67 AP

AP PY AP SM56 AP AP AP AP

VL VL

SM87

SM57

MA 4.LOUKINAINEN V

SM-1

SM59 PY/s SL38 SL32 MA SR14 SL21 PY AP SM86

C P C C

luo

AP AP VL AP AP

A/s

SM71

luo

SM90

SR12

SM52

SM49

SM53

SM74

SM82

SM83

SM43MA

MY-1

SM-1 AT/s SM51 SM48

MY-2

SR10

SM36

ET-1

VL AP MY SM44

SL49

S-2

PY/s

SM40

SM41

SM73

TP TP

SM88

luo

SR17

1.KIRKONSEUTUSM75

MU a

AP VL

ET AP EH

SM68

SM38 z

AP PY

SL48

VU SL41

SR06

AT/s

SM32

SM34

SM35

MY-1

T AT/s

1 z

SM81

s e l-

SR05

AT/s

SM31

/,(72 /81'2

Maaria-Ilmarinen osayleiskaava OH

9 9

P OXR

$0 VU VP

PH OX

$3 9/

UN\

D P

$3 V

KXOH

Maaria-Ilmarinen osayleiskaavaluonnos sekĂ¤ ulkoilureittisuunnitel$3 OH KXmaluonnos olivat nĂ¤htĂ¤villĂ¤ 2.5.â&#x20AC;&#x201C;31.5.2017. Kaavaehdotus valmistelD P laan vuoden 2020 aikana.

VPN

VPN .

UN\

$3 KXOH

$3 V

$0 OH

VU VU

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020 VY

KXOH

$7 V

VPN

9/ $3 UN

$3 .

$3 V UN

$3 V

$3 9/

$0 V

KXOH

9/ $3 $3

$3 $3 =

$0 9/

VP VP

VP VU

UN\ =

Tonttitilanne Uudet omakotitontit Vuoden 2020 päätontinluovutuskohteet ovat Henttalankujan alue Loukinaisissa sekä Talviniityn jatkoalue (Talviniitty II) Kirkonseudulla. Henttalankujan alueelta luovutetaan 5 omakotitonttia sekä yksi rivitalotontti. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin 1.2.-16.2.2020. Talviniityn jatkoalueelta luovutetaan 28 omakotitonttia. Talviniityn jatkoalueen kunnallistekniikan rakentaminen on käynnissä, tonttien hakuajasta tiedotetaan myöhemmin.

ET VL

Jatkuvan haun omakotitontit

Kirkonseudulla kunnalla on 24 omakotitonttia heti vapaana Talviniityn aloitusalueella (Talviniitty I) sekä kaksi omakotitonttia Maunulan laajennusalueella Honkametsänkujalla.

12154 AO 4 II 5 e=0.22

TALVINIITTY II

12156 3 AO e=0.22 II

12155 AO II

e=0.22

Ilmarisissa kunnalla on kolme omakotitonttia vapaana. Seuraavat Ilmarisiin tulevat omakotitontit luovutetaan todennäköisesti Halmelan laajennus II –alueelta (kaavoitusohjeman kohde 3.04).

12158 3 AO II

12157 3 AO II

e=0.22 2

Loukinaisten tonttitilanne riippuu Henttalankujan tonttihaun tuloksista. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin 1.2.–16.2.2020.

hule

Tarvasjoella on useita heti vapaita tontteja Virolan ja Päivärinteen alueilla.

10 9

hule

8 s-

Yliskulman alueella kunnalla on myynnissä muutamia rakennuspaikkoja Katavan alueella.

Kirkonseudulla on heti vapaita kerrostalotontteja Saukonojantien alueella Rapukujan varrella sekä vapaa AKR-tontti Kaijasenpellon alueella. Talviniityn alueella on heti vapaita rivitalotontteja.

II e=0.22 4

II e=0.22 2

VL a

12159 5 AO

e=0.25 t

1 2

12168 AO 2

TALVINIITTY I

Avantin alueella kysyntä yritystonteista jatkuu hyvänä. Uusia kovapohjaisia tontteja tulee luovutukseen Avanti 3 -alueelta.

e=0.25

12165 AO

1 5 2

4 a

12163 II AR e=0.25 t

I e=0.22

II e=0.22

Yritystontit

luo-3

12162 AR II z

Iu1/2 e=0.22 2

e=0.25 t

12164 1 AO

Asemanseudulla on heti vapaana AP-PL -tontti Huppukujalla asuin- tai palvelurakentamiseen. Tarvasjoella on heti vapaana rivitalotontti Jussintiellä Hyvinvointikeskuksen vieressä. Meijerin alueella kunnalla on omistuksessa rivitalotontti Paimionjoen rantamaisemissa. Alueelle laaditaan kaavanmuutos ennen tontinluovutusta (kaavoitusohjelman kohde 7.04).

s-l u

12161 AR II kk

jl-1

Loukinaisten tonttitilanne riippuu Henttalankujan tonttihaun tuloksista. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin 1.2.–16.2.2020.

12160 AR II

Ilmarisissa on heti vapaa rivitalotontti Wärtsilän majan alueella.

luo-2 s-l

12166 AO

hule

I e=0.22

1 AO II e=0.22

12170 3 II AOe=0.22 VL

12171

1 2

12167 AO e=0.22 3

Iu1/2

12169 a 2 II AOe=0.22 VL 12172

6 5

Asuintontit ammattirakentajille

Asemanseudulla kunnalla on heti vapaita tontteja Hiippakujalla.

ajo

VL 2

12173 AO II

e=0.22

II e=0.22

Asemanseudulla kunnalla on muutama heti vapaa yritystontti jäljellä. Tiemestarintien jatkamiselle ja uusien tonttien luovuttamiselle on olemassa kaavallinen valmius. Tarvasjoella Tyllin teollisuusaluella on muutama heti vapaa yritystontti jäljellä.

Tontit vapaa-ajan rakentamiseen Kemiönsaaren Santasaaressa kunnalla on myynnissä yksi merenrantatontti vapaa-ajan rakentamiseen. Tie perille, ei lauttajonoja.

Liedon kunta

Kaavoitus ja tekniset palvelut

Kaavoitusarkkitehti

Suunnitteluavustaja

Pekka Sillanpää

Sanna-Mari Hyvönen

Juha Mäki

p. 050 5116902

p. 040 6304260

p. 050 3150395

Kaavoitusinsinööri

Osastosihteeri

Mittausinsinööri

Paikkatietosuunnittelija

Ari Blomroos

Marjo Yli-Alho-Virtanen

Janne Muikkula

Tuomo Hynynen

p. 050 0524044

p. 040 6203608

p. 050 4315380

p. 050 5963525

Vt. toimialajohtaja

Käyntiosoite: Kirkkotie 13, 3. kerros

Sähköpostit: kaavoitus@lieto.fi | etunimi.sukunimi@lieto.fi

Postiosoite: PL 24, Kirkkotie 13, 21421 Lieto

Tontinmyynti: tontit@lieto.fi | p. 050 4315380

tontit.lieto.fi Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

Lieto Suomen urheilugaalan

finalistina

Lieto pärjäsi loistavasti Suomen Liikkuvin Kunta –kilpailussa. Suomen Liikkuvin kunta –kilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Kuntaliiton, Urheilugaalan ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Hartwall Areenalla 16.1. järjestetyssä Suomen Urheilugaalassa oli iso joukko lietolaisia jännittämässä Liedon sijoitusta. Finaalissa palkinnosta kisasivat Liedon lisäksi Heinola ja Helsinki. Kolmen finalistikunnan valinnassa painottui erityisesti se, miten kunta on onnistunut kokoamaan yhteen toimijoita ja edistämään kuntalaisten monipuolista liikkumista. Lopullisen valinnan teki Urheilugaalan 300 hengen suuri raati. Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi valittiin tällä kertaa Helsinki.

Liedon ansioita kilpailussa luonnehdittiin seuraavasti: Liikkuva Lieto on monipuolinen ja strategisesti rakennettu liikuntaan ja liikkeeseen liittyvä palvelukokonaisuus. Kunnassa kumpuaa vahva yhteisöllisyys ja kuntalaisten oma-aktiivisuus, mitä tuetaan eri tavoin. Liedon vahvuuksia ovat perheliikunta, erityisryhmien huomioiminen sekä alueellinen yhteistyö muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa.

Helinä Nuutinen Vastaava liikuntasihteeri

KOKO PERHEEN VESIPEUHUT la 14.3. klo 13–15 uimahallilla Lapsille ja heidän vanhemmilleen. Vesilelut ovat käytössä. Normaalit sisäänpääsymaksut. Lapset ovat tapahtumassa vanhempien vastuulla! Tervetuloa uimaan! LUISTELUTAPAHTUMA TARVASJOELLA ke 18.3. klo 18–19.30 ATP-areenalla Ohjelmassa on vapaata luistelua, jääpelejä ja leikkejä. Ilmainen tapahtuma. Järj. Liedon Liikuntapalvelut sekä Tarvasjoen Urheilijat ry. VESISANKARIT UINTITAPAHTUMA la 4.4.2020 klo 13–16 Tarvasjoen uimahallilla Tule oppimaan tärkeitä taitoja uimahallimaksun hinnalla. Klo 13–14: Sup-laudat, sukellusvälineet, pelastusliivit Klo 14–15: Turvallisesti vedessä; harjoitellaan pelastamista Klo 15–16: Vauhdikas vesidisco ja vesikisat UNELMIEN LIIKUNTAPÄIVÄ PERHEILLE la 9.5.2020 klo 9.30–12.00 Lietohallilla Poniajelua, keppihevosrata, kuplafutista, temppurata, pomppulinna, kiipeilyä ja palloilua. Alle 4-vuotiaille on oma peuhutila. Tapahtumia sisällä ja pihalla. Puffet ja lettuja. Mukana MLL. Tapahtuma on ilmainen. Lapset ovat tapahtumassa vanhempien vastuulla! Tervetuloa mukaan! LIIKKUVA LIETO -KAMPANJAN VOITTAJAT Onnea voittajille! Palkinnot voi noutaa Liedon kirjastosta. Voittajat ovat: Asko Jussila, Merja Muurinen, Pentti Jääskeläinen, Marja-L Laakso, Eero Laakso, Leena Korhonen, Jarkko Mäenpää, Seija Seppälä, Anita Mäenpää ja Timo Prusila.

Tervetuloa liikkumaan! Liedon liikuntapalvelut

Nuorten kesätyö 2020 Kesätyöpaikkaa voi hakea lietolainen 15–19-vuotias nuori. Kunnan kesätyöt Liedon kunta tarjoaa jälleen kesätyötä nuorille. Tarjolla on kahden ja neljän viikon työjaksoja on siivoustyössä, lastenhoidossa, ikäihmisten hoivassa ja huolenpidossa, keittiötyössä sekä puistotyössä. Kesätyöpaikat arvotaan aloittain eli hakija voi itse päättää osallistuuko yhteen tai vaikka viiteen arvontaan. Haku on auki Kuntarekry.fi -palvelussa 24.2.–8.3. Kesätyöpaikkaa voi hakea 15–19-vuotias lietolainen nuori (syntynyt 2001–2005), joka on täyttänyt 15-vuotta 31.5.2020 mennessä. Kesätöihin palkataan nuoria, jotka eivät ole kesällä 2019 vastaanottaneet kunnan kesätyöpaikkaa. Haastattelujen kautta valitaan myös työntekijöitä Nautelankosken ja Vanhalinnan museoihin, Eläinmaa Zoolandiaan sekä kesäavustajat liikunta- ja nuorisotoimeen.

Kesätyötuki yrityksille Viime kesänä testattiin yrityksille suunnattua kesätyötukea, joka korvasi aiemmin käytössä olleet kesätyö-

Lieto tiedottaa | Helmikuu 2020

setelit. Hyvien kokemusten perusteella kesätyötuki yrityksille on käytössä myös tulevana kesänä! Liedon kunta myöntää tukea lietolaisen nuoren työllistävälle yritykselle. Työpaikka tai yritys voi olla myös Liedon ulkopuolella. Tuki on suuruudeltaan 350€ ja se maksetaan yritykselle jälkikäteen. Työnantajan tulee toimittaa tukihakemus kuntaan viimeistään 30.9.2020. Tuetun työsuhteen ehtona on, että lietolainen nuori on 15–19-vuotias, kesätyö kestää vähintään yhden kuukauden 1.6.–31.8.2020 välillä ja työaika on vähintään 30h/viikko. Palkka sovitaan työnantajan kanssa (työehtosopimuksen mukaan). Työnantaja huolehtii palkanmaksuun liittyvistä sivukuluista. Huom! Nuori voi saada joko kunnan kesätyöpaikan TAI kesätyötukipaikan – ei molempia. Lisätietoja: Marja-Leena Hämäläinen Rekrytointi- ja kehittämisasiantuntija marja-leena.hamalainen@lieto.fi, 040 1837 580

Aikataulu Kunnan kesätyöpaikat: Täytä hakemus Kuntarekry.fi -palvelussa 24.2.–8.3.2020. Haastattelut Nautelankosken, Vanhalinnan ja Zoolandian sekä liikunta- ja nuorisotoimen paikkoihin 9.–22.3.2020. Kunnan kesätyöpaikkojen arvonta suoritetaan 23.3.2020 ja ilmoitus paikan saaneille lähetetään 27.3. mennessä. Perehdytys kunnan kesätyöpaikan saaneille 6.5.2020 kunnantalon valtuustosalissa. Kesätyötukipaikat: Nuori, etsi itsenäisesti kesätyöpaikka ajalle 1.6.–31.8.2020. Kesätyötukilomake työnantajille löytyy osoitteesta: www.lieto.fi/kesatyo

Lietonen, helmikuu 2020

Articles inside

Liedon kunnan kaavoituskatsaus 2020