Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaslehti helmikuu 2018

Kotisuora Posti Oy JULKINEN TIEDOTE

sote HÄRKÄTIEN

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen lehti Sinulle

HELMIKUU 2018

Tiimi hoitaa tehokkaammin Kahdesta tuli kolme Piristystä palvelutalosta

7 9

10

Sote-palvelujen yhteystiedot

s. 4–5

Sote-uudistus: kärkihankkeet ja muutosjohtaja Antti Parpo

s. 14–15

Sisällys HÄRKÄTIEN SOTE

4–5

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen lehti

6–7

Helmikuu 2018 Julkaisija: Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue

8–9

Päätoimittaja: Toimialajohtaja Tarja Miikkulainen Toimitus ja kuvat (ellei muuta mainittu): Elina Lavonen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Hurraa Paino: Lönnberg Print & Promo

10–11 12–13

Painosmäärä: 10 500 Kannen kuva: iStockphoto

14–15

Lehteen liittyvät palautteet: kirjaamo@lieto.fi

16

Palvelemme sinua ja perhettäsi: sote-yhteystiedot Terveyskeskus Tiimi hoitaa tehokkaammin Diabetes hallintaan vastaanotolla Rotanmyrkystä nykyaikaan Astmaatikon hoito uudelle tasolle Lapsiperheet Kahdesta tuli kolme Lapsen etu aina mielessä Lapsista kerätään tietoa Ikäihmiset Piristystä palvelutalosta Apua kotona pärjäämiseen Vanhusten ja vammaisten asialla Nuoret ja työikäiset Aktiivista elämää pyörätuolissa Kuntoutuksella hyvinvointia Tulpparyhmä käyntiin Ryhmästä elämänvoimaa Sote-uudistus Tekeillä lapsi- ja perhepalvelujen vallankumous Tavoitteena hyvinvoiva ikäihminen Tapaa muutosjohtaja Antti Parpo Palveluita trimmataan yhä paremmiksi

Lieto pystyy kilpailemaan palveluilla Sote-uudistuksen valmistelu sekä valmistautuminen palvelujen ja henkilöstön siirtymiseen maakunnan järjestämisvastuulle vuoden 2020 alusta on käynnissä.

Tavoitteenamme on hyvin toimiva lähipalvelukokonaisuus: paikallista palvelua tulevaisuudessakin.

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen perustehtävä on edistää ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä. Järjestämme lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että palvelut perustuvat väestön tarpeisiin sekä monipuoliseen kokonaisarvioon kunkin asiakkaan kohdalla. Pyrimme ennakointiin ja varhaiseen tukeen palveluita suunniteltaessa ja myönnettäessä.

Juuri nyt koemme tärkeäksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustamalla jokaista ylläpitämään omaa kuntoaan ja toimintakykyään. Tavoitetta tukee esimerkiksi erilaisten asumismuotojen lisääminen ikääntyvälle väelle. Aktiivisen ja hyvän elämän edellytyksiä luodaan rakentamalla kuntalaisille puistoalueita ja ulkoilureittejä sekä toteuttamalla Valmankartanon ja Tarvasjoen hyvinvointikeskuksen palvelukeskittymät. Uusi toimintakeskus rakennetaan kehitysvammaisten ihmisten kuntoutuksen ja toimintakyvyn parantamiseksi.

Näistä satsauksista tulokset näkyvät ajan kanssa kuntalaisten sairastavuuden vähentymisenä.

Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti. Nopean yhteydenoton mahdollistavalla palveluohjauksella vastaamme terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin askarruttaviin kysymyksiin, jotta tarpeellinen apu saadaan perille oikeaan aikaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin tuetaan kuntalaisten työ- ja toimintakykyä esimerkiksi hoitamalla kansansairauksia, kuntoutuksella sekä aktivoimalla työttömiä ja osatyökykyisiä. Nuorten mielenterveys- ja sosiaalityön tarpeeseen vastataan nuorten parissa tehtävällä työllä. Liikkumista edistäviä hankkeita toteutetaan yhdessä liikuntatoimen ja Lieto-opiston kanssa. Väestöä ohjataan terveellisiin elämäntapoihin ja ravitsemukseen kouluiästä lähtien.

Ikäihmisten palveluissa painopiste on kotona elämisessä. Tavoitteena on purkaa laitosmaista asumista ja lyhentää ympärivuorokautisen hoidon jaksoja.

Tätä tukevat uudet palvelut: geriatrinen arviointiyksikkö, kotikuntoutus, kotiutustiimi ja avosairaala. Pidämme huolen, että kotihoitoa on saatavilla tarvetta vastaavasti asiakkaan valinnan mukaan. Ruskan kuntoutusjaksot, päivätoiminta ja erilaiset tapahtumat pitävät lietolaiset vanhukset aktiivisina ja virkeinä.

Näemme terveyskeskuksen tulevaisuuden sote-keskuksena, joka tarjoaa palveluita paikallisesti. Meiltä on saatavissa myös erityispalveluita valinnanvapaus- ja sote-järjestämislakien mukaisesti.

Pääkirjoitus

Tarja Miikkulainen Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja

Tarja Miikkulainen Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja

Palvelemme sinua ja perhettäsi Liedon kunta Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut PL 24 (Kirkkotie 13), 21421 Lieto Puh. 02 4873 300 kirjaamo@lieto.fi etunimi.sukunimi@lieto.fi

Terveyspalvelut Ota yhteyttä terveysasemallesi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia sekä pitkäaikaissairauksien hoitoa varten. Annamme puhelimitse myös neuvontaa ja ohjeita sairautesi omahoitoa varten sekä palvelemme lääkemääräysasioissa (reseptit).

Ajanvaraustiedot: Liedon pääterveysasema Hyvättyläntie 7, 21420 Lieto ma—to klo 8—15.30, pe 8—14.30 p. 02 4873 7231 Tarvasjoen terveysasema Hämeen Härkätie 610, 21450 Tarvasjoki ma—ke klo 8—15.30, to klo 8—12 p. 02 4873 7535 Tarvasjoen puheluihin vastataan Liedon pääterveysasemalla to klo 12— 15.30 sekä pe klo 8—14.30.

Marttilan terveysasema Kirkkotie 1, 21490 Marttila ma—to klo 8—15.30, pe klo 8—14.30 p. 02 4873 7525 Kosken Tl terveysasema Ikkarmäentie 5, 31500 Koski Tl ma—to klo 8—15.30, pe klo 8—14.30 p. 02 4873 7530 Terveysasemilla on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Voit jättää takaisinsoittopyynnön, jolloin vältyt pu-

Hätätilanteessa soita

112

Kun ihminen on hengenvaarassa, soita hätänumeroon 112, josta saat apua ja ohjeita. Henkeä uhkaavia tilanteita ovat esimerkiksi: -- sydänpysähdys tai kova rintakipu -- reagoimattomuus eli tajuttomuus -- hengittämättömyys tai voimakas hengenahdistus -- kouristelu -- halvausoireet kuten äkillinen raajan velttous tai puhevaikeudet

4 HÄRKÄTIEN sote

helimessa jonottamiselta. Ilta-aikoja kiireettömälle hoitajavastaanotolle on mahdollista varata Liedon pääterveysasemalle.

Kuulo- ja puhevammaisten tekstiviestipalvelu p. 050 4499 562. Numeroon voi lähettää Liedon, Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken vastaanottotoimintaan, päihde- ja mielenterveystoimintaan, neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon suunnattuja ajanvaraus- ja peruutusviestejä. Vastaamme ainoastaan kuuloja puhevammaisten tekstiviesteihin.

Kiireellinen tilanne Kiireellistä arviota tai hoitoa vaativia oireita ovat esimerkiksi: -- äkillisesti alkanut kova päänsärky -- kova vatsakipu -- äkillisesti merkittävästi alentunut yleisvointi -- vakavat vammat Kaikilla Härkätien terveysasemilla on mahdollisuus hoitaa kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita asemien ollessa avoinna. Soitathan aina ensin.

Liedon pääterveysaseman päivystys on auki arkisin klo 8—16, p. (02) 4873 7200, Hyvättyläntie 7 Ilta- ja yöpäivystys Turun yhteispäivystyksessä T-sairaalassa osoitteessa Savitehtaankatu 1, 20520 Turku. Arkisin klo 16—8, arkipyhinä sekä viikonloppuisin alkaen pe klo 16—ma klo 8, p. (02) 313 8800 Omaistiedustelut yhteispäivystyksessä p. (02) 313 8930 Kuulovammaisten tekstiviestipalvelu yhteispäivystykseen p. 050 592 4740 Laboratorio Ajan varaaminen edellyttää, että sinulla on lääkärin lähete. Voit varata ajan itsellesi laboratoriotutkimuksia varten: -- internetissä Tykslabin maksuttomalla ajanvarausohjelmalla www.tykslab.fi -- puhelimitse 02 313 6321 ma—pe klo 7—14.30 (eniten puhelinvastaajia on klo 12—14.30) Verinäytteen ottoa varten on yleensä oltava syömättä ja juomatta 12 tuntia ennen kokeen ottamista. Tutkimuspäivän aamuna saa juoda lasin vettä.

Härkätien alueen toimipaikat ja aukioloajat: -- Liedon pääterveysasema, Hyvättyläntie 7, arkisin klo 7.30—12.30 -- Kosken Tl terveysasema, Ikkarmäentie 5, 31500 Koski Tl, näytteenottopäivät ti ja pe klo 7—11

-- Marttilan terveysasema, Kirkkotie 1, 21490 Marttila, näytteenottopäivät ma ja ke klo 7—10.30 -- Tarvasjoen hyvinvointikeskus, Hämeen Härkätie 610, 21450 Tarvasjoki, näytteenottopäivät ti ja to klo 7—10 Muut näytteenottopisteet: www.tykslab.fi Kuvantaminen Röntgentutkimuksiin (= keuhkot, poskiontelot ja luusto), hammaskuvauksiin sekä ultraäänitutkimuksiin pääset lääkärin lähetteellä.

Puh. (02) 4873 7401 Avoinna ma—pe klo 8—15.30 Ajanvaraus ma—pe klo 8—15, p. 050 388 1152 Hammashuolto Ajanvaraus kaikkiin hammashoitoloihin ma—pe klo 8—15.30, p. 02 4873 7353 Särkyajanvaraus ma—pe klo 8—11.30 Takaisinsoittopyynnön voi jättää klo 15:een saakka nauhoitteen ohjeiden mukaisesti.

Kuulo- ja puhevammaisille tarkoitettu tekstiviestipalvelu, p. 050 3408 887 ma—pe 8—15 Hammashoidon päivystys ma—pe virka-aikana p. 02 4873 7353 Virka-ajan ulkopuolella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen hammaslääkäripäivystys T-sairaalassa osoitteessa Savitehtaankatu 1, Turku.

Ajanvaraus arki-iltaisin klo 15.30—18, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9—11, p. 02 313 1564 Muuna aikana virka-ajan ulkopuolella saa neuvontaa äkillisiin vaivoihin T-sairaalan yhteispäivystyksen puhelinneuvonnasta, p. 02 313 8800 Päivystys on tarkoitettu välttämätöntä kiireellistä hampaiden ja suun hoitoa tarvitseville. Esimerkiksi tavanomainen hampaan tai paikan lohkeaminen ei edellytä päivystyshoitoa.

Fysioterapia Fysioterapiatarvetta arvioidaan lääkärin vastaanotolla.

Fysioterapian ja apuvälinelainaamon ajanvaraus, p. (02) 487 37405 Sairaalapalvelut Vuodeosastojen vierailuaika on päivittäin klo 12—19. Osastojen ohella Härkätien sairaalapalveluissa toimii avosairaala, kotiuttamistiimi sekä geriatrinen arviointiyksikkö.

Kaikki yhteystiedot ja kattavat palveluesittelyt löytyvät kunnan nettisivuilta: www.lieto.fi

Ikäihmisten palvelut Palvelukeskus Ruskaan ja Tarvasjoen hyvinvointikeskukseen voi tulla ruokailemaan ja viihtymään ystävien seuraan. Siellä tarjotaan myös järjestöjen, seurakunnan sekä kunnan järjestämää ryhmätoimintaa. Kysy lisää henkilökunnalta!

Ikäihmisten palveluohjauspiste toimii palvelukeskus Ruskassa. Palveluohjaaja on tavattavissa ilman ajanvarausta keskiviikkoisin klo 9—11 osoitteessa Hyvättyläntie 9. Tavoitat palveluohjaajan myös puhelimitse numerosta 050 5931 706. Puhelinajat ovat maanantaina ja keskiviikkona klo 9—11 sekä perjantaina klo 12—14.

Palveluohjauksen sähköpostiosoite on palveluohjaus.ruska@lieto.fi johon voi halutessaan lähettää postia palveluohjaajille. Liedon kunnan kotisivuilla on myös käytössä sähköinen palveluohjaus nimeltään Seniorihelppis.

Pyydä apua tai kysy neuvoa omaan, ikääntyneen perheenjäsenen tai ystävän tilanteeseen suojatun tietoyhteyden kautta. Liedon kunnan ammattilainen vastaa seuraavan arkipäivän aikana.

Kotihoidon palvelutarpeen arvioinnit hoitaa kotihoidon kokenut työntekijä.

Ota yhteyttä kotiutushoitajaan, p. 050 5686 199, tai palvelukoordinaattoriin, p. 050 3055 204. Kotihoitoon liittyvissä kiireellisissä asioissa voit soittaa numeroon 0500 320 398.

Voit olla yhteydessä aikuissosiaalityöhön, kun tarvitset tukea arjen asioiden hoitamiseen tai vaikeaan elämäntilanteeseen.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Voit ottaa yhteyttä, kun sinua on kohdannut vaikea elämäntilanne, olet huolissasi omasta tai läheisesi päihteiden käytöstä tai koet mielenterveystai päihdeongelman vaikuttavan oman tai läheisesi toimintakykyyn niin, että arki ei tahdo sujua. Palvelemme Liedon, Kosken Tl ja Marttilan asukkaita.

Työntekijöiden puhelinajat ja yhteystiedot löytyvät kunnan verkkosivuilta (www.lieto.fi). Soittopyynnön työntekijöille voit jättää myös terveyskeskuksen ajanvaraukseen, p. 02 4873 7231 Vammais- ja kehitysvammapalvelut Tarkoituksenamme on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja. Eteenpäin neuvoo asiakaspalvelusihteeri, p. 044 058 0607

Lapsiperheiden palvelut Tarjoamme lapsiperheille päivähoidon, koulun ja nuorisotyön ohella tukea ja neuvoja perheissä esiin nouseviin kysymyksiin ja arjen haasteisiin.

Mieltä askarruttavissa asioissa voit ajasta ja paikasta riippumatta ottaa yhteyttä ammattilaisiimme suojatulla sähköpostilla Helppis-sivuston kautta.

Linkki löytyy Liedon kunnan nettisivuilta (www.lieto.fi).

Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut käsittää vammais- ja kehitysvammapalvelut, aikuissosiaalityön, lastensuojelun sekä psykososiaaliset palvelut.

Saat henkilöstömme yhteystiedot kunnantalon alakerran palvelupisteestä, p. 02 4873 300, tai kunnan verkkosivuilta (www.lieto.fi). Sosiaalipalveluiden neuvonta, p. 050 524 3784 ja p.

044 058 0607 Sosiaalipäivystykseen saa yhteyden kiireellisessä sosiaaliavun tarpeessa virka-ajan ulkopuolella hätäkeskuksen kautta, p. 112

Pyydä apua tai kysy neuvoa omaan, perheenjäsenen tai ystävän tilanteeseen. Liedon kunnan ammattilainen vastaa sinulle seuraavana arkipäivänä.

Neuvoa voit kysyä myös nimettömänä.

Sähköpostiosoite tarvitaan, jotta voimme vastata kysymykseesi.

Neuvolat ja kouluterveydenhuolto Neuvolapalveluina tarjotaan äitiys-, ehkäisy- ja lastenneuvolapalveluita, jotka ovat kuntalaisille maksuttomia.

Neuvolat toimivat ajanvarauksella

ja alueittain Liedossa, Koskella Tl ja Marttilassa. Työntekijöiden puhelinajat ja yhteystiedot löytyvät kunnan verkkosivuilta (www.lieto.fi).

Kouluterveydenhuolto toimii joka koululla.

Terveyskeskuksen erityispalvelujen lisäksi käytettävissä on alueellisen lastenlääkärin palvelut ja mm. Voimaperheet -verkkokurssi.

Perhepalvelut Voit saada apua perheesi arjen asioihin. Liedon perhepalvelut käsittävät mm. lapsiperheiden kotipalvelut, perhetyön ja perheohjauksen.

Yhteydenotot, p. 050 3150 330 tai 046 923 7797 Perheneuvola Perheneuvola tarjoaa tukea vanhemmuuteen tai perhettä kohdanneen vaikean elämäntilanteen käsittelyyn.

Perheasioiden sovittelua on mahdollista saada eroa harkittaessa osana lastenvalvojan palvelua.

Liedon perheneuvola palvelee Liedon, Marttilan ja Kosken Tl lapsia, nuoria ja perheitä.

Yhteystiedot löytyvät kunnan verkkosivuilta (www.lieto.fi). Asiakkaita ohjaa asiakaspalvelusihteeri ma—pe klo 9—15, p. 050 595 2693 Lastenvalvoja Huolto-, elatus- ja tapaamisoikeussopimukset vahvistaa lastenvalvoja. Puhelinaika ti, ke ja to klo 11—12, p. 040 632 5256 Lastensuojelu Lastensuojelu turvaa viime kädessä lapsen oikeudet. Lastensuojeluilmoituksia voi tehdä virka-aikana asiakaspalvelusihteereille p. 044 058 0607 tai 050 524 3784

Potilas- ja sosiaaliasiamies Potilas- ja sosiaaliasiamies Kati Lammi (OTM) neuvoo ja auttaa julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasta asiakas- ja potilaslakien soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yhteydenotot vain puhelimitse ma klo 12—14 ja ti—to klo 9—11, p. 050 559 0765

HÄRKÄTIEN

sote 5

Rotanmyrkystä nykyaikaan

Diabetes hallintaan vastaanotolla Härkätien terveyskeskuksessa toimii kaksi diabetekseen erikoistunutta terveydenhoitajaa ja diabetesvastuulääkäri.

Hoitajan vastaanotolla asiakas saa ohjausta laaja-alaisesti diabeteksen ehkäisyyn, painonhallintaan, ravitsemukseen, diabeteksen omahoitoon ja seurantaan liittyen. Diabetestiimi suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa hoitotavoitteet ja lääkityksen.

Diabeteshoitaja ohjaa potilaalle omaseurannan ja lääkityksen toteutuksen. Diabeetikoille on tarjolla myös ryhmämuotoista ohjausta, johon sisältyvät liikunnanohjaajan ja suuhygienistin pitämät osiot.

Diabeetikon hoidon seurannalla pyritään ensisijaisesti ylläpitämään hyvää toimintakykyä ja ehkäisemään diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia. Tarvittaessa diabeteshoitajat konsultoivat lääkäriä lääkitysasioissa.

Käynnit diabeteshoitajalla suunnitellaan yksilöllisen hoitosuunnitelman ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Silmänpohjakuvaukset ja jalkojen tutkimus tehdään säännöllisesti. Diabeetikon vuosikontrollit lääkärillä toteutuvat noin kerran vuodessa.

Vastaanotolla tehdään tarvittaessa lääkärin lähetteellä myös uniapnea-, holter- tai valtimopaineenmittauksia.

Terveydenhoitaja Mia Taalikka

6 HÄRKÄTIEN sote

Eteisvärinä on yleisin hoitoa vaativa rytmihäiriösairaus Suomessa, ja sen esiintyvyys lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Eteisvärinässä sydämen eteisten toiminta on hallitsematonta, mikä lisää riskiä verihyytymien muodostumiseen sydämen eteisiin.

Pahimmassa tapauksessa hyytymä voi lähteä liikkeelle verenkierron mukana ja päätyä aivoverisuoniin aiheuttaen aivoinfarktin tai keuhkovaltimoihin aiheuttaen keuhkoveritulpan. Tätä riskiä voidaan merkittävästi vähentää antikoagulanttihoidolla, joka viivästyttää veren hyytymistä ja ehkäisee tehokkaasti hyytymien muodostusta.

Marevan (varfariini) oli aiemmin ainoa lääkevaihtoehto aivoinfarktiriskin vähentämiseen. Marevan-hoito vaatii säännöllisen verikoeseurannan, sillä lääkkeen pitoisuus ja sen vaikutus vaihtelevat herkästi yksilöstä, ruokavaliosta ja muista lääkkeistä riippuen.

Antikoagulaatiohoito on mullistunut viimeisten vuosien aikana, kun olemme saaneet käyttöömme uudet niin sanotut suorat antikoagulantit.

Näiden suorien antikoagulanttien vaikutus on ennalta arvattavampi,

lääkkeen annostus on aina sama, eikä erillisiä verikokeita vaikutuksen seuraamiseen tarvita. Lisäksi ne on todettu tutkimuksissa vähintään yhtä tehokkaiksi ja turvallisemmiksi kuin Marevan-hoito.

Aloitamme Härkätien terveyskeskuksessa projektin, jonka tarkoituksena on käydä läpi kaikki Marevan-hoitoa eteisvärinän vuoksi saavat potilaat.

Lähestymme kirjeitse etenkin niitä potilaita, joiden Marevan-hoito toteutuu huonosti, ja tarjoamme informaatiota uusista lääkkeistä.

Jos Marevan-hoito toteutuu huonosti eli INR-arvo heittelee, hyötyy potilas merkittävästi lääkevaihdosta suoraan antikoagulanttiin. Uusia suoria antikoagulantteja on neljä: Pradaxa (dabigatraani), Xarelto (rivaroksabaani), Eliquis (abiksabaani) ja Lixiana (endoxabaani). Lääkevaihdos ja lääkkeen valinta tehdään yhdessä lääkärin kanssa.

Mikäli saatte postissa kirjeen, tutustukaa rauhassa sen sisältöön. Teihin otetaan myöhemmin yhteyttä puhelimitse lääkitystänne koskien.

Terveyskeskuslääkäri Aleksi Keski-Oja

Astmaatikon hoito uudelle tasolle Härkätien terveyskeskuksessa astmapotilaan hoito on ollut viime vuoden erityiskehittämiskohde. Ajatus lähti siitä huomiosta, että astmaatikkoja oli tilastollisesti alueellamme paljon enemmän kuin heitä oli hoidon piirissä.

Uusia astmadiagnooseja tehtiin liian vähän suhteessa väestöön. Lisäksi monet hoidon piirissä olevat astmaatikot olivat huonossa hoitotasapainossa eivätkä käyneet lainkaan astmakontrolleissa. Etenkin vanhukset olivat alidiagnosoituja, ja monella heistä oli hoitamaton astma.

Kehittämistyön seurauksena astmapotilaan hoito on parantunut. Astmadiagnooseja on tehty paljon enemmän aiempaan verraten. Potilaiden hoitotasapaino ja ymmärrys astman omahoidosta on parantunut. Ja mikä tärkeintä, potilaat ovat olleet tyytyväisiä tehostuneeseen otteeseen astman hoidossa.

Astmapotilaiden hoito on terveyskeskuksessamme lääkärin ja hoitajan yhteistyötä. Mikäli tutkimuksissa todetaan astma, aloittaa lääkäri hoidon

ja määrää lääkityksen. Astmahoitajan vastaanotolla opetetaan astman omahoito ja käydään potilaan kanssa läpi jatkohoitosuunnitelma.

Astmahoitajan vastaanotolla kaikki astmapotilaat saavat ajantasaista tietoa sairaudestaan, elintapojen merkityksestä omahoidossa sekä muun muassa ohjausta lääkitykseensä ja sen ottotekniikkaan.

Astmahoitajan kokemuksen mukaan monet pitkään astmaa sairastaneet ovat yllättävän tietämättömiä sairautensa hoidosta. Työ onkin pitkälti tiedon jakamista ja potilaan omahoitovalmiuksien parantamista. Astmahoitajamme pitää myös vastaanottoa tupakasta vieroittuville.

Hoitosuositusten mukaan astmaatikon on hyvä käydä määräaikaiskontrolleissa astmahoitajalla vuoden—kahden välein.

Seuraava kehittämiskohteemme Härkätien terveyskeskuksessa on keuhkoahtaumatautipotilaan hoito.

Sairaanhoitaja Katja Matikka

Tiimi hoitaa TEHOKKAAMMIN Härkätien terveyskeskuksessa on toiminut parin vuoden ajan joka arkipäivä akuuttivastaanotto, jossa kahden hoitajan ja yhden lääkärin tiimi ottaa ajanvarauksella vastaan äkillisesti sairastuneita. Monet akuutit infektiot sekä äkilliset tuki- ja liikuntaelinvaivat hoituvat tätä nykyä akuuttivastaanotolla.

Esimerkiksi kuumeista flunssaa potevalle annetaan vastaanottoaika akuuttitiimin hoitajalle, joka haastattelee ja tutkii potilaan. Kokeneet hoitajat pystyvät toteamaan tavallisia sairauksia ja antamaan hoito-ohjeita.

Lääkäri kuvaan vasta tarvittaessa Kaksi hoitajaa ottaa jatkuvalla syötöllä vastaan potilaita, ja keskimmäisessä huoneessa työskentelevä lääkäri astuu kuvaan tarpeen vaatiessa: tutkii potilaan, tekee diagnoosin ja määrää hoidon. Työaikaa säästyy, sillä taustat on selvitetty ja potilas valmisteltu, kun lääkäri tulee huoneeseen.

- Tämä on todella tehokasta toimintaa.

Päivän aikana akuuttivastaanoton läpi kulkeva potilasmäärä on melkoinen, ja tulee käytettyä tehokkaasti kaikkien ammattiryhmien osaamista. Toiminta tukee myös henkilökunnan yhteistyötä, vuorovaikutusta ja kehittymistä ammatillisesti, toteaa terveyskeskuslääkäri Aleksi Keski-Oja. Koko ajan taitavampia hoitajia ja helpotusta päivystykseen Kaikki talon lääkärit tekevät akuuttivastaanottoa vuorollaan. Lääkäreiden pyrkimyksenä on tiimityön ohessa kouluttaa sairaanhoitajia. Mitä pidempään akuuttivastaanotto pyörii, sitä taitavampia hoitajia Härkätiellä on.

- Toiminta vähentää myös päivystyksen kuormaa, jolloin siellä pystytään paremmin keskittymään esimerkiksi rintakipu- ja vammapotilaiden hoitoon.

Päivystyspoliklinikka toimii entiseen tapaan hoitaen korkeamman riskin potilaita, jotka tarvitsevat enemmän

tutkimuksia ja ensihoitoa, selittää Keski-Oja. Härkätiellä sovelletaan lääkäri-hoitajatyöparimallia, joka osaltaan vahvistaa hoitotyön moniammatillisuutta.

Aleksi Keski-Oja ja Rita Jyläntö muodostavat yhden työparin.

- Meillä on yhteisiä tuttuja potilaita, joiden asioita hoidamme. Voin matalalla kynnyksellä konsultoida Aleksia potilaiden asioissa pitkin päivää. Tutun lääkärin kanssa on helppo työskennellä, mikä tuo joustavuutta ja tehokkuutta toimintaan, arvioi sairaanhoitaja Rita Jyläntö.

Toisinaan Keski-Oja ja Jyläntö tekevät myös yhteisvastaanottoa, jolloin tavoitteena on yleensä luoda hoitosuunnitelma pitkäaikaissairaalle potilaalle.

Terveyskeskuslääkäri Aleksi Keski-Oja ja sairaanhoitaja Rita Jyläntö muodostavat työparin, mikä tuo joustavuutta ja tehokkuutta päivittäiseen hoitotyöhön.

HÄRKÄTIEN

sote 7

Lapsen etu aina mielessä

Lapsista kerätään tietoa Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut lähtee mukaan hankkeeseen, jossa kerätään tietoa pienten lasten ja perheiden hyvinvoinnista, terveydestä sekä palveluiden käytöstä ja palvelukokemuksista.

Alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista ei ole tällä hetkellä saatavilla monipuolista seurantatietoa.

Kunnat voivat hyödyntää saatuja tuloksia palveluiden ja toiminnan kehittämisessä. Näin lapsiperheiden tarpeet tulevat entistä paremmin huomioiduiksi. Tutkimuksen toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kohderyhmiä ovat nelikuiset vauvat ja nelivuotiaat lapset perheineen. Ensimmäinen valtakunnallinen tiedonkeruu tapahtuu tänä vuonna helmikuun ja lokakuun välillä. Jatkossa tiedonkeruut toteutetaan joka neljäs vuosi.

Tutkimukseen osallistuminen on vanhemmille vapaaehtoista. Tietoa kerätään lasten vanhemmilta, lastenneuvolan terveydenhoitajilta sekä terveyden- ja sosiaalihuollon rekistereistä.

Vanhemmat saavat lisätietoa tutkimuksesta neuvolakutsun yhteydessä sekä lastenneuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla.

Perinteinen käsitys on, että jos lastensuojelun kanssa joutuu tekemisiin, kohta ovat lapset huostassa ja kaikki mennyttä. Liedon lastensuojelun sosiaalityöntekijä Anton Pihlanto ja sosiaaliohjaaja Piritta Ingman oikaisevat tätä luuloa.

- Kyllähän meidän tehtävämme on nimenomaan tukea perheitä kasvatustehtävässä, jotta lapset pystyisivät asumaan kotona. On tietenkin tilanteita, joissa lapsen etu vaatii huostaanoton. Sijoituskin pyritään tekemään lapsen edun mukaisesti, yhä useammin perhehoitoon, sanoo Pihlanto.

Kun lastensuojelua tarvitaan, hyvin usein taustalla on vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia. Etenkin pikkulasten kohdalla työssä näkyy aikuisten kyvyttömyys vastata lasten tarpeisiin. Lastensuojelu auttaa myös kasvatuksellisissa ongelmissa esimerkiksi, kun teinien kanssa loppuvat keinot kesken. Erokriisit kärjistyvät yhä useammin lastensuojeluasioiksi.

Jos on yksi selkeä ongelma, apua saa muualtakin. Kun ongelmat alkavat kasaantua yhteen perheeseen, sellaisessa tilanteessa usein tarvitaan lastensuojelua.

Lastensuojelun asiakas on lapsi, ja hänen etunsa mukaan toimitaan lastensuojelulakia noudattaen.

- Luottamuksen luominen ja avoimuus ovat tärkeitä lähtökohtia työssä, jotta saadaan lapsen ääni kuuluviin. Perheen kanssa luonnollisesti tehdään yhteistyötä, jotta saataisiin sinne luotua niin hyvä tuki, että lapsen olisi turvallista kasvaa kotona, muotoilee Ingman.

Lopputuloksen kannalta keskeistä lastensuojelussa on työntekijöiden myönteinen palveluasenne.

- Suhtautumisen pitää olla lasta ja perhettä kunnioittava. Täällä monesti puhutaan hyvin vaikeista ja arkaluontoisista asioista. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi ihmisenä, toteavat Ingman ja Pihlanto.

Liedon lastensuojeluun on viime vuosina saatu rekrytoitua sitoutuneita sosiaalityöntekijöitä. Kullakin neljästä sosiaalityöntekijästä on nyt 20—40 asiakasta, mikä on kohtuullinen määrä ja antaa mahdollisuuksia tehdä entistä vaikuttavampaa ja pitkäjänteisempää asiakastyötä. Lisäksi lastensuojelussa työskentelee kaksi sosiaaliohjaajaa, perheohjaaja, psykologi ja perhetyöntekijöitä perhepalveluista.

Ennaltaehkäisevillä palveluilla ja varhaisella puuttumisella pyritään jatkuvasti vähentämään lastensuojelun tarvetta kunnassa.

Lastensuojelun työntekijät Piritta Ingman ja Anton Pihlanto ovat jo tuoneet asiakkaitaan Liedon uusittuun kirjastoon, jossa on viihtyisä lastenosasto.

- Jos mahavaivat unohdetaan, Sara on iloinen tyttö. Parasta onkin se, kun hänet saa hymyilemään, esittelevät ylpeät vanhemmat Paula Arviola ja Henri Aaltonen.

”

Kahdesta tuli kolme Tarvasjokelaisten Paula Arviolan ja Henri Aaltosen elämä mullistui viime syksynä, kun he saivat esikoisensa.

Takana on vauvan vatsanväänteiden takia valvottuja öitä, mutta se ei himmennä vanhemmuuden tuomaa onnea.

- Harjoittelua nämä ensimmäiset kuukaudet ovat olleet tietysti. Asiat ovat nyt vähän eri tärkeysjärjestyksessä kuin aiemmin, toteaa isä sylissään nelikuinen Sara-tytär.

- Kun on nukkunut huonosti, tämä kaikki voi tuntua raskaalta. Mutta heti, kun saa nukuttua, on paljon valoisampaa, hymyilee äiti.

Lastenneuvolasta he ovat saaneet tukea ja tietoa muun muassa vauvan iltaöisiin kitinöihin liittyen. Heti on helpompaa, kun tietää, mistä ne johtuvat. Neuvolakäynnit ovat muutenkin tärkeitä, kun lapsen kasvua ja kehitystä seurataan, että kaikki menee niin kuin pitää.

Neuvolan terveydenhoitaja Anne Vainio mainitsi viimeksi, että lähistöllä on joku yksinäinen äiti pienen lapsen kanssa.

- Sanoin, että minun puhelinnumeroni saa ehdottomasti antaa, ja odotan soittoa. Ihanaa, jos tämmöinen onnistuu neuvolan kautta, että yhdistetään äitejä. Enhän minäkään tunne täältä ketään, kun olen muualta tullut, sanoo Paula Arviola. Äiti on ottanut paljon itsekin selvää lapsen saamiseen liittyvistä asioista. Äitiysneuvolasta hän sai tukea ajatuksilleen odotusaikana. Myös isä on osallistunut mahdollisuuksien mukaan neuvolakäynneille raskauden toteamisesta asti.

- Tykkäsin ihan valtavasti äitiysneuvolan terveydenhoitajasta Anja Rannasta. Meillä synkkasi tosi hyvin. Ja ihmekös tuo, sillä hän on ollut minun

Ihanaa, jos tämmöinen onnistuu neuvolan kautta, että yhdistetään äitejä.

neuvolantätini Liedossa silloin, kun olin itse viisivuotias, kertoo Arviola.

Odotusaika sujui hyvin, ja synnytyskin oli loppujen lopuksi ihan kiva kokemus.

- Odotusajan perhevalmennuksessa oli kertomassa kokemuksiaan pariskunta, joka oli saanut lähiaikoina vauvan. Se oli ihan loistavaa preppausta, kun oli oikeat ihmiset, oikeat tunteet ja se vauva siinä heillä. Ihan eri kuin että lukisit jostain paperista.

HÄRKÄTIEN

sote 9

- Niin kauan kuin hiukankin täällä pärjään, haluan olla kotona. On semmoista omaa vapautta, ja saa itse päättää: jos ei muuta jaksa, niin vaikka makoilee koko päivän, sanoo Taimi Laaksonen.

Piristystä palvelutalosta Taimi Laaksonen huutelee tulijaa peremmälle vanhan maalaistalon tuvassa Tarvasjoen kirkonkylän kupeessa.

Liikkuminen on käynyt hankalaksi iän myötä, mutta sukulaisten ja kunnan kotipalvelun turvin hän pärjää ihan hyvin kotona — eikä haluaisi muualla ollakaan.

- Aamulla tulee kotipalveluihminen, tekee puuron ja laittaa lääkkeet. Ruoka tuodaan iltapäivällä. Vieressä asuva poikani tulee pikkupojan kanssa joka päivä töiden jälkeen mammaa katsomaan. Naapurin Kaarinakin poikkeaa tässä melkein päivittäin. Tykkään olla kotona, kun siihen on niin tottunut, tuumaa rouva.

Talviaikaan ei tule paljon ulos mentyä, mutta kesällä Taimi Laaksonen istuskelee pihalla ja kävelee postilaatikolle. Päivät kuluvat pitkälti telkkaria katsellessa ja joskus vähän liiaksi-

10 HÄRKÄTIEN sote

”

Miksi se ruikuttamisesta tulee?

Parempi, kun nauraa.

kin makoillessa. Elämänpiiri on käynyt pieneksi, mutta Laaksonen on tyytyväinen.

- Miksi se ruikuttamisesta tulee? Parempi, kun nauraa, hän hohottaa.

Joka neljännen viikon Taimi Laaksonen viettää Tarvasjoen hyvinvointikeskuksessa intervallihoidossa. Sinnekin hän menee mielellään, kun tietää taas pääsevänsä kotiin. Intervallijakso on piristävää vaihtelua kotielämään.

- Siellä tulee oltua aktiivisempi. On pitkät käytävät, joita kävellään. Ja kun pääset sänkyyn, jo huudetaan kaf-

felle ja taas kohta syömään. Siellä palvellaan hyvin ja lääkärikin on samassa talossa. Kaikki melkein ovat tuttuja, vanhoja tarvasjokelaisia.

Kotona ollessa kotipalvelun päivittäinen käynti tuo Laaksoselle turvallisuuden tunnetta. Puheliaana ihmisenä hän mielellään seurustelisi hoitajien kanssa enemmänkin, mutta ymmärtää sen, että heillä on monta paikkaa käytävänä.

- Ammatti-ihmiset kun käyvät, kyllä he sen sitten näkevät ja hommaavat eteenpäin, jos on niin, ettei kotona enää pärjää. Ihmisen täytyy ajatella realistisesti ja sopeutua siihen, mikä tilanne on, tuumaa Laaksosen Taimi.

Apuja kotona pärjäämiseen Liedon vanhuspalveluissa on aloittanut loppuvuodesta toimintansa moniammatillinen kotikuntoutustiimi, jonka tavoitteena on tukea ikääntyviä lietolaisia, jotta he pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään kotona. Palvelu on tarkoitettu yli 65-vuotiaille lietolaisille.

- Olennaista on, että asiakas itse määrittelee, mitkä asiat hänen elämässään ovat niitä, joista hän haluaa suoriutua itsenäisesti, vaikka toimintakyky heikkenee. Pitää olla omaa tahtoa ja motivaatiota kuntoutua. Ainoastaan sitä kautta harjoittelusta saadaan vaikuttavaa, sanoo toimintaterapeutti Taru Rajavaara.

Hänen lisäkseen kotikuntoutustiimissä työskentelevät fysioterapeutti Jenni Wirtanen ja hoitaja Marika Nordlund.

He kaikki keskittyvät vähän eri osa-alueisiin.

- Elämä siellä kotona voi helpottua olennaisesti jollain apuvälineellä tai toimintatavan muutoksella. Jos esimerkiksi ruoanvalmistuksessa on ongelmia, mietimme keinoja sen sujuvoittamiseksi. Korotettu tuoli voi auttaa jaksamaan hellan ääressä tai pystykahvaveitsi leikkaamaan leipää.

Keittiön kaapit voidaan järjestää uudelleen, jotta astiat ovat ulottuvilla, mainitsee toimintaterapeutti.

Rajavaara painottaa, että kaikki muutokset tehdään yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen.

Fysioterapeutin ohjauksessa asiakas voi harjoittaa tasapainoa, ulottuvuutta tai lihasvoimaa — mitä hänen tilanteensa sitten vaatiikin. Ammattilaisten tuella on mahdollista miettiä turvallista liikkumista kotona ja mielekästä sisältöä päiviin. Jollekulle voi olla apua muistiharjoitteista.

Asiakkaalle annetaan ohjeita ja tehtäväksi harjoitteita toimintakyvyn kohentamiseksi. Tiivis yhteistyö kotihoidon ja omaisten kanssa edesauttaa, että harjoitteet tulevat myös tehtyä.

- Suurimmalla osalla ikäihmisistä on vahva tahto asua kotona. Sitä kautta voi herätellä myös sitä motivaatiota.

Kotikuntoutus on tutkitusti kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Oma tahto sekä fyysiset ja kognitiiviset valmiudet ratkaisevat lopputuloksen, toteaa Taru Rajavaara.

Kotikuntoutustiimin toimintaterapeutti Taru Rajavaara esittelee apuvälineitä, joilla voidaan tukea päivittäisistä toiminnoista suoriutumista: rannetuki, tarttumapihdit ja sukanvetolaite.

Vanhus- ja vammaisneuvosto palkitsi loppuvuodesta Härkätien terveyskeskuksen suun terveydenhuollon hyvästä asiakaspalvelusta.

Palkintoa jakamassa neuvoston puheenjohtaja Arja Niemelä ja varapuheenjohtaja Seija Jurmu.

Vanhusten ja vammaisten äänitorvi Liedossa toimii aktiivinen vanhusja vammaisneuvosto, joka on koottu kunnassa toimivien järjestöjen valitsemista edustajista. Neuvoston tehtävänä on viedä vanhusten ja vammaisten asioita eteenpäin kunnassa ja toimia heidän äänitorvenaan päättäjien suuntaan.

Liedon kunta on avannut Suomi 100 -rahaston, jonka turvin neuvosto voi toteuttaa paikallisia hankkeita kohderyhmänsä hyväksi vuosina 2017—2019.

Tällä rahalla on jo hankittu katukuvaan senioripenkkejä sekä pyörätuolisuojia ja laulukirjoja laitosasukkaiden iloksi. Palvelukeskus Ruskaan on ostettu korotettuja tuoleja ja sälekaihtimia sekä laitettu salin äänentoisto kuntoon. Ruskaan, Liedon pääterveysasemalle ja Tarvasjoen hyvinvointikeskukseen on tulossa info-tv:t.

Neuvosto tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, ja sen mielipide huomioidaan vanhus- ja vammaisasioiden valmistelussa.

- Me olemme vanhusten ja vammaisten edunvalvojia kunnassa. Meihin voi ottaa yhteyttä näissä asioissa ja kyllä otetaankin, sanoo neuvoston puheenjohtaja Arja Niemelä.

AKTIIVISTA ELÄMÄÄ pyörätuolissa Härkätien terveyskeskuksen suun terveydenhuollon henkilökunta palkittiin loppuvuodesta hyvästä hoitotyöstä ja asiakaspalautteesta. Lietolainen Nina Merikanto sairastaa MS-tautia, minkä vuoksi suun terveydestä on huolehdittava erityisen hyvin.

- Käyn säännöllisesti suuhygienistillä ja hoidan hampaitani myös itse hyvin, jotta ei esimerkiksi pääsisi tulemaan tulehdusta, joka voisi aktivoida perussairauttani. Hyvin olen päässyt hoitoon ja saanut tarvitsemani palvelun. Hammashoitolassa on aina ollut ystävällinen henkilökunta ja hyvä vastaanotto, mikä on kyllä aika paljon itsestäkin kiinni, pohtii Merikanto.

Jokainen asiakas on itse vastuussa siitä, että hampaat tulee hoidettua.

Suun terveydenhuollon ammattilaiset tarjoavat siihen tukea ja neuvoja.

Positiivinen esimerkki Nina Merikannolla todettiin MS-tauti vuonna 1997. Hän on elänyt 20 vuotta sairauden kanssa ja istunut puolet tästä ajasta pyörätuolissa.

- Tällä hetkellä pärjään hyvin sairauden kanssa toimivan lääkehoidon ansiosta. Pyörätuolia käyttävänä haluan olla positiivinen esimerkki siitä, että sairaudesta huolimatta voi elää normaalia elämää.

Merikannon kokemusta on hyödynnetty monessa yhteydessä. Hän vaikuttaa Liedon vanhus- ja vammaisneuvostossa ja toimii Lounais-Suomen neuroyhdistyksen kokemuskouluttajana.

Kokemusasiantuntijaksi Viime keväänä Nina Merikanto valmistui ensimmäisten joukossa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kokemusasiantuntijaksi.

Turun AMK:n kouluttamilla kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista tietoa siitä, miltä tuntuu sairastua ja sairastaa, olla hoidossa ja kuntoutuksessa.

Heitä ohjaa halu kehittää palveluita ja auttaa muita oman kokemuksensa pohjalta.

- Tuon kokemustani sairaanhoitopiirin käyttöön, kun palveluita kehitetään.

Tähän mennessä olen antanut panostani kuvantamisen, laboratorion ja neurologian toimintojen käyttöön. Olen saanut myös simuloidun potilaan koulutuksen, jonka myötä toimin harjoituspotilaana hoitoalan opiskelijoille.

Aktiivisuus palkitaan Aktiivinen ihminen saa näkyvää ja tuntuvaa aikaan. Liedon pääterveysasemalle pyörätuolilla tai lastenvaunuilla kulkevat saavat kiittää Nina Merikantoa sujuvasta sisäänpääsystä.

- Sisäänkäynnin yhteydessä oli ennen jyrkkä ja kapea luiska, josta en päässyt itse sisään, vaan jouduin aina pyytämään apua. Otin sinnikkäästi yhteyttä kuntaan, jolloin siihen asfaltoitiin leveä kaistale, josta pääsee kulkemaan itsenäisesti myös pyörätuolilla.

MS-taudin kanssa 20 vuotta eläneen Nina Merikannon motto on: ”Älä pelkää, jää hyvä elämä elämättä.”

12 HÄRKÄTIEN sote

Ryhmästä elämänvoimaa

Kuntoutuksella hyvinvointia Fysioterapia, toimintaterapia ja kuntoutus, myös psyykkinen, on nostettu ykkösasioiksi Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa ja ymmärretty niiden merkitys ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.

Tulevaisuudessa fysioterapiayksikössä keskitytään ennaltaehkäisevään toimintaan kuten koululaisten fyysisen kunnon ja ryhdin parantamiseen sekä aikuisten elintapaohjaukseen. Työikäisen väestön palveluissa on tavoitteena nopea pääsy palvelun piiriin suoravastaanoton kautta, mihin Härkätien fysioterapeutit saavat tänä vuonna koulutusta.

Ikäihmisten palvelut parantuvat merkittävästi kotikuntoutuksen ja geriatrisen arviointiyksikön työpanoksella. Myös sairaalaosastoilla kuntoutus on pääosassa ja jokaisen potilaan aktivointiaikaa mitataan päivittäisessä hoitotyössä.

Fysioterapiayksikön palveluiden piiriin pääsee tällä hetkellä Härkätien terveyskeskuksen lääkärin kirjoittamalla lähetteellä ja erikoissairaanhoidon lääkärin lähetteellä esimerkiksi leikkauksen jälkeen.

Leena Nikulainen fysioterapiayksikön esimies

Tulpparyhmä käyntiin Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden sydän- ja aivohalvauspotilaille käynnistyy Tulpparyhmä keväällä 2018 Liedon terveyskeskuksessa.

Ryhmässä käsitellään sairastumiseen, toipumiseen ja hoitoon liittyviä asioita. Tavoitteena on, että kuntoutuja tunnistaa oman terveytensä ja hyvinvointinsa avaintekijöitä ja löytää keinoja, jotka helpottavat arjessa selviytymistä. Ryhmässä saa voimavaroja sairauden kanssa elämiseen. Toiminnassa toteutuu myös vertaistuki, kun

samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset tapaavat.

Avokuntoutusryhmällä on 10 viikoittaista kokoontumiskertaa ja myöhemmin kaksi seurantatapaamista. Sairaanhoitajan vetämään ryhmään otetaan kerralla kymmenkunta kuntoutujaa.

Lisätietoja: Satu Rämö puh. 050 305 3848

Liedon kunnan etsivän nuorisotyön ja psykososiaalisen yksikön yhteistyönä on toteutettu ryhmätoimintaa 18—29-vuotiaille nuorille syksystä 2015 lähtien. Toimintaa on kehitetty nuorilta ja yhteistyökumppaneilta saatujen palautteiden mukaan, ja nyt viikoittaisia ryhmiä on kaksi.

Maanantain ryhmä on avoin kaikille, torstain ryhmä rajatumpi ja toimii sitovalla ilmoittautumisella. Ryhmästä on muodostunut monelle tärkeä rutiini, joka rytmittää viikkoa. Mukana on nuoria erilaisista taustoista.

- Meillä on erilaisia haasteita elämässämme. Tämän tietäen on muidenkin helppo tulla ryhmään.

Olemme kokeneet tärkeäksi sen, että saamme olla sellaisia kuin olemme. Ryhmässä on avoin ilmapiiri ja toisiin on helppo tutustua.

Monet ovat ystävystyneetkin, kertovat toimintaan osallistuvat nuoret.

- Välillä käymme erilaisilla retkillä, jotka sovitaan ja suunnitellaan yhdessä. Ohjaajilta saa myös tukea esimerkiksi Kelan hakemuksiin ja voi huomata, että ohjaajat välittävät oikeasti meidän asioistamme, kuuluu nuorten viesti.

Nuorten avoimet ovet maanantaisin kello 13—15.30 Toimintakeskus Helmessä (Prinssinkuja 2).

Tarjolla toimintaa, hyvä porukka ja mahdollisuus saada ohjausta omaan elämäntilanteeseen. Torstaisin kokoontuu kiinteä ryhmä, jossa käsitellään arjenhallintaa tukevia asioita.

Kysy paikkaa ohjaajilta: Etsivä nuorisotyöntekijä Taru Leppimäki p. 050 439 9822 Kuntoutusohjaaja Marika Telenius p. 050 360 8237

HÄRKÄTIEN

sote 13

Sote-uudistus

Tekeillä LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN vallankumous Kaikkien Varsinais-Suomen kuntien yhteisen Lupa auttaa! -hankkeen tavoitteena on uudistaa alueen lapsi- ja perhepalvelut ennen uuden maakuntamallin alkua. Tuolloin palveluissa keskitytään olennaiseen ja vaikuttavaan toimintaan. Lapsi- ja perhepalvelut ovat asiakaslähtöisemmät, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut.

Lupa auttaa! -hanke muotoilee palvelut uudelleen vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin kuten helppoon saatavuuteen, digitalisoitumiseen ja asiakkaiden osallisuuteen.

Poimimme nykyisistä käytännöistä parhaat ja tehokkaimmat, testaamme ja skaalaamme ne koko maakunnan mittakaavaan sopiviksi. Raision kaupungin perhepalveluissa kehitetty Pyydä apua -nappi kasvaa koko maakunnan helpok-

ksi yhteydenottokanavaksi. Perhepalveluita on tarjolla kirjastoissa; päiväkodeista ja kouluista saa myös apua.

Lastenlääkärit jalkautuvat kuntiin.

Lupa auttaa! -hanke on osa valtakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden LAPE-muutosohjelmaa, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Varsinais-Suomessa me haluamme tehdä hankkeen vähän vetävämmin ja saada oikeasti muutosta aikaan. Nimikin jo kertoo olennaisen asennemuutoksen: jokaisella on lupa auttaa, sitä ei tarvitse keneltäkään pyydellä. Nimi viittaa myös hankkeen omaan toimintaan: se auttaa kuntien sote-ihmisiä tarjoamalla maksuttomat työvälineet ja toimintatavat muutokseen.

Lupa auttaa! -hanke alkoi maaliskuussa 2017 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Hankkeessa ovat mukana

kaikki Varsinais-Suomen kunnat, ja yhteisellä päätöksellä hanketta koordinoi Raision kaupunki. Hankkeen budjetti on 1,8 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: www.lupaauttaa.fi Muutosagentti Mikko Hulkkonen, p. 044 7971411 Hankepäällikkö Pia Suvivuo, p. 040 5701102 etunimi.sukunimi@raisio.fi

Härkätien sote mukana Varsinais-Suomen sote-kärkihankkeissa

Tavoitteena hyvinvoiva IKÄIHMINEN Ikäihmisten kärkihankkeessa tavoitteena on edistää väestön ikääntymistä mahdollisimman toimintakykyisenä ja hyvinvoivana. Kärkihankkeessa yhtenä keinona on kehittää Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluihin malli, jossa ikäihmisen on mahdollista saada tietoa, neuvoja ja ohjausta eri tavoin: puhelimella soittamalla, ottamalla yhteyttä sähköpostilla, sähköisen keskusteluyhteyden kautta tai käymällä neuvontapisteellä.

Esimerkiksi ruokailutottumuksiin liittyvillä kysymyksillä voi itse arvioida, miten terveellisesti ruokailee. Neuvoilla ja ohjauksella tuetaan ikäihmistä pitämään huolta itsestään. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota esimerkiksi ruokailuun, liikuntaan, yhdessäoloon ja asioihin, joita pitää itselleen tärkeinä. Asuinkunta ja järjestöt ovat myös tärkeässä roolissa erilaisen toiminnan mahdollistamisessa ja järjestämisessä sekä neuvonnassa ja ohjauksessa.

Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että ikäihmisen on mahdollista asuinympäristössään

14 HÄRKÄTIEN sote

ulkoilla turvallisesti, liikkua, hoitaa asioita, harrastaa ja pitää yhteyttä läheisiin ihmisiin. Kärkihanke välittää tietoa ja pyrkii edistämään sitä, että Varsinais-Suomessa olisi riittävästi sellaisia asuinympäristöjä ja asuntoja, joissa ikäihminen voi asua turvallisesti ja itsenäisesti. Kun ikää karttuu, on tarpeen arvioida oman kodin turvallisuutta ja kodissa tarvittavia muutoksia.

Pääsääntöisesti ikäihmiset haluavat asua omassa kodissa vielä siinä vaiheessa, kun he tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Maakunnassa pitää olla yhtenäiset kriteerit palvelujen myöntämiselle. Myös kotiin tuotavien palvelujen sisältöjä kehitetään ikäihmisten kärkihankkeessa.

Erilaiset sähköiset palvelut ja älyteknologialaitteet tarjoavat monia mahdollisuuksia myös ikäihmisille.

Niiden avulla voi olla yhteydessä läheisiin ja ammattilaisiin. Laitteiden välityksellä voi osallistua lauluhetkiin, jumppatuokioihin ja ruokailla yhdessä toisten kanssa. Älylaitteet voivat olla apuna myös siinä, että muistaa ottaa

lääkkeet ajallaan. Teknologia ei korvaa ikäihmisen ja ammattilaisen välistä kanssakäymistä. Teknologialla voidaan kuitenkin korvata monia rutiininomaisia ja raskaita tehtäviä ja näin vapauttaa ammattilaisen aikaa asiakkaalle.

Kehittämistyötä on tärkeää tehdä yhteistyössä ikäihmisten ja ammattilaisten kanssa. Ikäihmisillä on paras kokemus siitä, miten heidän toimintakykyään ja hyvinvointiaan voi tukea ja mitä tulee huomioida palvelujen tuottamisessa.

Ikäihmisten kärkihanke tai I & O -kärkihanke on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Jokaisessa maakunnassa toimii muutosagentti edistämässä ikäihmisten palveluiden kehittämistä ja maakunnallisesti yhtenäisten palvelujen muotoutumista. Varsinais-Suomen KomPAssi-hanke on saanut rahoituksen ikäihmisten palveluohjauksen ja omaishoidon kehittämiseen.

Kirsi Kiviniemi Ikäihmisten kärkihankkeen muutosagentti Varsinais-Suomessa kirsi.m.kiviniemi@turku.fi

Ihmiset luovat muutoksen

— tapaa muutosjohtaja Antti Parpo

Mitä työtä teet muutosorganisaatiossa?

- Toimin sote-uudistuksesta vastaavana muutosjohtajana. Vastuullani on huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee Varsinais-Suomessa aikataulussa ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarkoitus on, että sote-palvelujen järjestämisvastuu voidaan siirtää kunnilta maakunnalle vuonna 2020. Samalla sote-muutoksen toimeenpanossa on huolehdittava siitä, että Varsinais-Suomeen saadaan toimiva ja taloudellisesti kestävä sote-palvelujen valinnanvapausmalli ja julkisen palvelutuotannon kokonaisuus.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

- Työ on kokonaisvaltaista ja vaatii vahvaa verkostoitumista. Suurimpia haasteita työssäni on varmistaa, että kaikki valmistelu, mitä julkiset organisaatiot Varsinais-Suomessa tekevät, tukee sote-uudistuksen valmistelua. Varsinais-Suomen julkisen sote-sektorin 22000 työntekijää ja 31 sote-organisaatiota on saatava katsomaan samaan suuntaan kohti yhteistä tavoitetta. Uudistus voi onnistua vain, jos eri toimijat luottavat toisiinsa ja valmistelu toteutetaan avoimuuden ilmapiirissä. On positiivista havaita, että Varsinais-Suo-

men sitoutumisaste uudistukseen on ajan myötä kasvanut ja yhteistyö on muodostunut sujuvaksi.

Toisen merkittävän haasteen tuottaa aikataulu. Aikataulun kireys kulminoituu erityisesti ict-järjestelmiin. Varsinais-Suomen sote-sektorin ict-järjestelmät ovat hajanaisia, ja tästä syystä maakunnan kyky vastaanottaa soten valinnanvapausmalli on heikohko. Jotta valinnanvapausjärjestelmä saadaan toimimaan, on asiakastiedon liikuttava tuottajalta toiselle. Lisäksi maakunnan on kyettävä seuraamaan, miten asiakasvirrat liikkuvat ja miten sote kokonaisuudessaan toimii. Nämä vaatimukset edellyttävät ict-järjestelmiltä paljon.

Mikä innostaa sinua työssäsi?

- Haasteet. Sote-muutosjohtajan työ on erittäin haastavaa ja kaukana rutiinien suorittamisesta. On mielenkiintoista päästä ratkaisemaan ja kehittämään laajoja yhteiskunnallisia asioita.

Tässä työssä voi konkreettisesti vaikuttaa yhteiskuntaan. Työssäni joudun toimimaan monien erilaisten ihmisten kanssa, mikä tuottaa oman positiivisen vivahteensa. On kiitollista nähdä, että jotkin pitkäänkin valmistelussa olleet ja demokratian päätöksenteon myl-

lyissä pyörineet asiat saadaan liikahtamaan eteenpäin.

Mitä mahdollisuuksia näet sote- ja maakuntauudistuksessa?

- Sote- ja maakuntauudistus tarjoaa mahdollisuuden parantaa peruspalvelujen saatavuutta. Tällä hetkellä on aito ongelma, että pääsy peruspalveluihin ontuu ja järjestelmä on palvelujen saatavuuden näkökulmasta eriarvoinen. Sote-uudistus pakottaa palvelutuotannon muuttumaan ja vastamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin aikaisempaa nopeammin.

Mitkä ovat Varsinais-Suomen vahvuudet, joita kannattaa jalostaa?

- Varsinais-Suomesta löytyy vahvaa sote-sektorin osaamista, ja meillä on merkittävää potentiaalia nostaa profiiliamme sekä kansallisella että kansainvälisemmällä tasolla. Sote-tutkimukseen, kehittämiseen ja liiketoimintaankin on perusteltua panostaa ja nähdä sote-sektori kustannusten rinnalla myös investointina. Sote-sektorilla tulee lisätä uskoa itseensä ja ryhtyä konkreettisesti toimeen. Suunnittelun rinnalla tarvitaan rohkeutta edetä asioissa ja positiivista draivia. ”Ei saa jäädä tuleen makaamaan.”

Lähde: kimpassa-allihopa.fi

PALVELUITA TRIMMATAAN yhä paremmiksi Laatujärjestelmän avulla Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut kehittää järjestelmällisesti kuntalaisten palveluita. Käytössä on jatkuva laadunparantamisjärjestelmä, joka perustuu Labqualityn SHQS-kriteeristöön. Se on puolueeton sosiaali- ja terveyspalveluille luotu arviointityökalu, jolla mitataan johtamisjärjestelmän ja palveluprosessien toimivuutta, resurssien hallintaa sekä arviointi- ja kehittämiskäytäntöjä.

Laaduntunnustus myönnetty 2016 Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluille on myönnetty kesäkuussa 2016 laaduntunnustus, joka on voimassa kolme vuotta. Myönnetty laaduntunnustus on terveyspalveluille jo kuudes, mutta ensimmäinen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen.

Laaduntunnustuksen on myöntänyt vuonna 1971 perustettu Labquality Oy, joka on riippumaton sairaanhoitopiirien, Kuntaliiton sekä eräiden ammatillisten ja alan yhdistysten omistama toimija. Yhtiön laatuneuvosto myöntää laaduntunnustuksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Joka vuosi toteutetaan

ulkopuolisten auditoijien toimittama ylläpitoauditointi.

Kuntalaisten antama palaute tärkeää Sosiaali- ja terveyspalveluissa jokainen yksikkö arvioi vuosittain omaa toimintaansa annettujen kriteereiden perusteella. Tavoitteena on, että itsearviointiin osallistuu henkilöstö mahdollisimman kattavasti. Yksiköt valitsevat kehittämiskohteet, joiden edistymistä organisaation laadunhallintajärjestelmä seuraa.

Kriteeristössä tärkeitä arviointikohteita ovat esimerkiksi asiakaslähtöisyys sekä palvelun tai hoidon saatavuus.

Laatutyön kannalta kuntalaisten antama palaute on kehittämistyölle ensiarvoisen tärkeää.

Koko henkilöstö kehittämistyöhön Laatutyöskentely on edistänyt myös sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensulautumista. Työkalun avulla laadunhallinta juurtuu osaksi jokapäiväistä työtä, osallistaa koko henkilöstön ke-

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelujen lehti Sinulle!

hittämistyöhön, tehostaa moniammatillista työskentelyotetta ja tukee johtamistoimintaa eri tasoilla.

Prosessien kehittämiseen oma henkilö Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on koulutettu prosessien kehittämistyöhön Lean Masteriksi sairaanhoitaja Eeva Kujansuu-Laine. Valmennus keskittyi sote-alalle räätälöityjen Lean-menetelmien hyödyntämiseen.

Kujansuu-Laine on laatinut Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluihin yhtenäisen Effica-potilastietojärjestelmän perehdytysmateriaalin. Tämä tukee yhtenäistä ja laadukasta kirjaamista, josta toinen ammattihenkilö saa nopeasti potilaan hoidon jatkuvuuden kannalta tarpeellisen tiedon, ja potilasturvallisuus lisääntyy.

– Koulutus tarjosi käytännönläheisiä menetelmiä ja välineitä toiminnan kehittämiseen ja vaadittavan erityisosaamisen vahvistamiseen. Prosesseja tulee tarkastella uudelleen miettien niiden sujuvuutta ja laadukkuutta, toteaa Eeva Kujansuu-Laine.

Hallinto- ja talouspäällikkö Marja-Leena Brander