BENGTSKÄRIN HAAHKAT

KANSAINVÄLISEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA

TEKSTI PAULA WILSON KUVAT PETRI JÄRVINEN, NORA WILSON

Bengtskärin majakkasaaren jatkuvasti kasvava haahkayhdyskunta on alkanut herättää kansainvälistä huomiota haahkatutkijoiden keskuudessa. Tänä vuonna tehtiin taas uusi pesintäennätys, kun noin 500 emoa pesi saaressa. Osana kansainvälistä tutkimusprojektia majakan haahkoja tutkittiin tämän vuoden touko- ja kesäkuussa Turun yliopiston toimesta. Työtä johti ranskalainen tutkija Céline Arzel. Hänen tehtävänään oli yhdessä norjalaisten ja suomalaisten tutkijoiden kanssa selvittää Bengtskärin haahkojen terveydentila ja käyttäytyminen.

Emojen painoa ja kokoa mitattiin ja niistä otettiin verinäytteitä. Emo voi pesinnän aikana menettää jopa 40 % painostaan. Emoja seurattiin muun muassa valvontakameroiden sekä pesiin asetettujen keinomunien avulla. Keinomunat oli varustettu elektronisilla laitteilla, jotka rekisteröivät kuinka usein emo käänsi niitä pesässä. Myös munien lämpötila rekisteröitiin. Sopiva lämpötila ja munien säännöllinen kääntäminen on tärkeää poikasten kehittymisen kannalta. Vastakuoriutuneiden poikasten nokasta otettiin DNA-näytteitä vanutukkojen avulla.

Kansainvälisen projektin tavoitteena on selvittää, miksi koiraslintuja on huomattavasti enemmän kuin naaraslintuja. Kysymyksenasettelu on laaja, ja projektissa tutkitaan muun muassa sitä, kuoriutuuko munista enemmän koiraslintuja ja jos näin on, niin mistä syystä. Tutkijat haluavat selvittää, voiko epäsuhta johtua ympäristömyrkyistä tai kemikaaleista. Epäsuhtaa naaraiden ja koiraiden lukumäärässä on havaittu myös muissa merilinnuissa, kuten telkissä.

Bengtskärin haahkat saivat tutkijoilta paljon kehuja. Ne eivät pelännet ihmisiä ja pysyivät rauhallisina kun niistä otettiin mittoja ja verikokeita. Heti toimenpiteiden jälkeen ne palasivat kiltisti pesilleen ja jatkoivat hautomista. Norjalainen tutkija Amalie Ask kertoi, että Svalbardissa haahkat olivat paljon haastavampia tutkimuskohteita. Ne olivat pelokkaita ja niitä oli vaikea saada kiinni. Toisin kun Bengtskärissä, haahkat yrittivät koko ajan päästä pakoon toimenpiteiden aikana.

Me suomalaiset voimme olla ylpeitä Bengtskärin haahkojen yhteistyökyvystä. Toivokaamme että tutkimukset osoittavat, että haahkamme ovat myös terveitä ja että niiden pesintä saaressa jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Muualla saaristossa paitsi Bengtskärissä haahkakanta on romahtanut. Suurin syy tähän on merikotkien lisääntyminen. Bengtskärissä ihminen on haahkan liittolainen ja suojelija. Sekä henkilökunta että matkailijat pitävät merikotkat loitolla ja linnut ovat oppineet luottamaan ihmisiin.

BENGTSKÄRIN TAISTELUSTA

Tänä kesänä on kulunut tasan 80 vuotta Bengtskärin taistelusta. Tasavuosina taistelun muistojuhlaa on yleensä vietetty suurin juhlallisuuksin ja monen sadan kutsuvieraan läsnä ollessa, mutta koronaepidemian takia taistelun muistoa kunnioitetaan tänä vuonna vain pienen sotilaspiirin keskuudessa. Taistelun vuosipäivänä 26.7 Uudenmaan prikaati järjestää tilaisuuden, jossa merivoimien komentaja pitää juhlapuheen. Taistelussa kaatuneiden muistoksi lasketaan seppele. Suuri yleisö on tervetullut saareen vasta tilaisuuden jälkeen. Yhteysalukset liikennöivät normaalisti saareen iltapäivän aikana.

Vuonna 2000 valmistunut replica vuonna 1879 rakennetusta Eugenia-jahdista pääsee näillä näkymin tänä kesänä taas purjehtimaan. Silloin kun Eugenia ei ole liikenteessä, saatat bongata sen toisesta kotisatamastaan Kasnäsista. Kesän alustavan ohjelman mukaan Eugenia purjehtii Kasnäsista Öröseen ja takaisin heinäkuussa tiistaisin. Muina aikoina laiva on vuokrattavissa käyttöön koko päiväksi tai lyhyempiin purjehduksiin. Mikäli tilanne sallii, Eugenia tarjoaa yleisöpurjehduksia esimerkiksi Baltic Jazzissa, Norpas-tapahtumassa sekä September Openissa. Kyselyt ja varaukset Eugenialta, Saaristovaraukselta ja Kasnäs Hotellilta.

Bengtskärissä tulipalo taistelun aikana.

Suomalaisia sotilaita taistelun jälkeen.

EUGENIAJAHTI