1 minute read

Kolumni Ruben Waara: Valloittava

VALLOITTAVA HANGONKYLÄ VALLOITTAVA HANGONKYLÄ

TEKSTI MATTI REMES KUVA TAPIO KEKKONEN TEKSTI MATTI REMES KUVA TAPIO KEKKONEN

Olen asunut Hangonkylässä jo pitkälle yli kaksikymmentä vuotta ja olen täysin vakuuttunut siitä, ettei parempaa paikkaa voi olla. Nyt jopa tutkimuskin sen vahvistaa.

Suomalaisten arvomaailmassa tapahtui jo ennen epidemiaa merkittävä muutos, mutta vasta poikkeustilanteet herättelevät ihmisiä voimakkaammin.

Aalto Yliopiston asenteita ja arvostuksia tutkineet opiskelijat ovat päätyneet seuraa vaan yhteenvetoon. (Muutamaan lauseeseen tiivistetty satojen sivujen tutkielma.)

Alexander Stubin pääministerikausi oli henkinen vedenjakaja. Silloin vielä arvostettiin kansainvälisyyttä ja sitä, että joku osasi englantia ja pukeutui hyvin. Small-talk oli tärkeää. Nyt on toisin, päinvastoin. Puhumattomuus ja pussaamattomuus ovat valttikorttejamme. Suomalaisuus ja kotoisuus ovat vahvassa nousussa. Hiljainen, eristäytynyt ja juro maa on julistettu jo useasti maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta vasta nyt suomalaiset alka vat itse uskoa siihen.

Politikka nojasi aiemmin liiketalouden lainalaisuuksiin. Nyt pehmeät arvot ovat nousussa ja kuka tahansa voi puhua vakavasti ja uskottavasti sellaisistakin asioista kuin: rakkaus, onni, viihtyminen ja yksinkertaisuus.

Aalto Yliopiston opiskelija teki gradutyönään kyselyn ihmisten arvostuksista ja kaupunkien osien erilaisuuksista. Tutkimuksessa käsiteltiin myös Hangon kaupungin eri alueita. Tutkimuksen vastaajina oli sekä asukkaita, että muualla asuvia, riitti kun tiesi tai tunsi alueet.

Hangonkylää pidettiin viehättävänä ja inhimillisenä kaupunginosana, kun taas radan toinen puoli, niin sanottu keskustan puoli, oli vastaajien mielestä henkiseltä olemukseltaan ahdistava ja turhamainen. Vanhanaikainen ja öky. Juppi.

Hangonkylän sen sijaan todettiin vastaavan ihannealuetta. Esimerkiksi yhteisöllisyys oli Hangonkylässä vahva, asunnot olivat sopivan kokoisia ja viehättäviä. Seutua pidettiin turvallisena ja ihmisen kokoisena polkupyräalueena. Kauppoja toivottiin lisää.

Mitä tämä tarkoittaa kuntapäättäjien kannalta?

Kannattaisi panostaa yksinkertaisiin pehmoarvoihin. Nyt ei ole tärkeää enää se mihin parkkipaikka tulee vaan mihin se ei ainakaan tule. Tärkeää on se kuinka helposti polkupörällä pääsee kioskille ja lähikauppaan, jonka muuten pitäisi olla pieni ja korkeintaan kolmen sadan metrin etäisyydellä kodista. Suuri, kallis ja uusi ei ole kaunista vaan persoonatonta. Pieni, edullinen ja itsetehty ovat hyvän rakentamisen määreitä. Persoonallinen ja outo pitää olla. Istutukset ja katujen kunto vaikuttavat useita kymmeniä prosentteja asuntojen hintoihin. Siis kotikadun tulee olla viehättävä. Iso valkoinen vene on junttia, mutta puutarha on pop.

Taidan siirtyä puutarhaan juomaan raparperimehua itse tehdyn veistoksen viereen ja syömään naapurin innovaatiotohtorin tekemää pullaa.

Ruben Waara Satuhahmo Matti Remeksen Hanko-romaaneissa. Ruben Waara on kirjailija Matti Remeksen Hanko-kirjojen keksitty päähenkilö. Kirjailija ei edes tunne Ruben Waaraa.

This article is from: