20
21
Suomalaiset saunomisympäristöt On suuri rikkaus, että maailmassa on niin monenlaisia ihmisiä. Jokainen on arvokas yksilö. Kaikki me etsimme rauhoittumista, hyvinvointia ja hetken irtiottoa arjesta omalla tavallamme. Yhä useammalle meistä paras rauhoittumisen lähde on sauna. Saunoja on mitä erilaisimmissa paikoissa, ja saunatyyppejä ja saunomistapoja on joka lähtöön. Kukin löytää varmasti itselleen sen sopivimman saunan, nautinnon ja elämyksen.
#facts
Lauteet tehdään puusta. Laudepuuksi valitaan useimmiten kuusta, mäntyä, tervaleppää tai haapaa.
22
23
KOTISAUNA Suomalaiset totuttelevat saunan lämpöön ihan pienestä pitäen. Perinne kulkee sukupolvelta toiselle, ja saunominen opitaan kotona. Sauna on suomalaisen oma kotikylpylä, joka on valmiina hemmottelemaan meitä ympäri vuoden aina halutessamme. Huoneistosauna tarjoaa yksin asuvalle tai perheelle mahdollisuuden saunomiseen vaikka joka päivä. Asuntokohtaisia saunoja löytyy Suomesta lähes kaikista 1970-luvun jälkeen rakennetuista taloista, jopa yksiöistä. Kerros- ja rivitaloasunnoissa on usein pieni, kompakti sauna ja sähkölämmitteinen kiuas. Omakotitaloissa on lähes poikkeuksetta oma sauna, ja uusimpana trendinä on hankkia sähköllä lämpiävän sisäsaunan rinnalle puulämmitteinen pihasauna. Kerrostaloista löytyy usein kaikille asukkaille yhteisiä niin sanottuja yhteisösaunoja, joista voi varata oman saunavuoron.
24
25
Lapset ja saunominen Pienetkin lapset saunovat turvallisesti vanhempiensa kanssa. On kuitenkin muistettava, että lapset kestävät lämpöä selvästi huonommin kuin aikuiset. Lasten onkin hyvä istua alemmilla lauteilla ja viipyä saunassa lyhyempiä aikoja. Myös vesileikit ovat saunassa lasten mieleen. Ihan pienille vauvoille saunominen ei sovi, sillä heidän lämmönsietokykynsä on vielä huono. Isompienkin lasten kannattaa antaa poistua saunasta heti, kun siltä tuntuu. Saunomista opitaan kotona pikkuhiljaa, ja niin sauna voi olla koko perheen ilon aihe.
26
27
#facts
Kesähuviloita ja -mökkejä on Suomessa jo yli puoli miljoonaa. Niissä ei asuta ympäri vuoden, ja monessa kunnassa kesäasukkaat kaksinkertaistavat kunnan väkimäärän.
mökkisauna Keväällä, kun luonto heräilee, myös suomalaisten mieli alkaa kaihota kesämökeille ja puulämmitteisen saunan lauteille. Mökkielämä on osa suomalaista elämäntapaa parhaimmillaan. Mökkeilyyn kuuluu lähes aina sauna ja saunominen. Saunan lämmittämiseen varataan mökillä enemmän aikaa kuin arkena. Puut haetaan liiteristä ja pilkotaan sopivan kokoisiksi, vedet peseytymiseen kannetaan järvestä ja vasta sitten alkaa puusaunan kärsivällinen lämmitys. Kesämökiltä löytyy tavallisesti se kunkin ihmisen mielestä maailman paras sauna. Tai sitten useampi lempisauna: nykyään saatetaan hankkia useampikin sauna ja tehdä mökistä oma saunamaailma.
#Facts
Sauna parantaa ääreisverenkiertoa. Saunojat – erityisesti iäkkäämmät – eivät palele viileässä yhtä herkästi kuin saunomista välttävät.
28
29
On terapeuttista katsella puukiukaan tulipesän elävää tulta jo saunaa lämmittäessä. Koivun ja tervan tuoksut ovat hurmaavia. Kesämökeillä ei ole aina sähköjä, ja esimerkiksi syksy tuo saunomiseen aivan omanlaisensa tunnelman valoisien kesäöiden jälkeen: saunaan mennään kynttilän valossa, ja ulkoa kajastavat lyhtyjen kutsuvat valokehät. Mökillä saunomiseen saattaa vierähtää monta tuntia. Välillä käydään uimassa järvessä ja vilvoitellaan laiturilla tai saunan terassilla. Mikä olisikaan enää hienommalla tavalla suomalaista? Pitkään saunomishetkeen liittyy usein myös maistuva ruoka.
# Facts
Polttopuiden hankinta alkaa keväällä puiden kaatamisella. Kesällä puita kuivataan auringossa katoksen alla, syksyllä ne siirretään ilmavaan varastoon ja alkutalvesta pilkkeet ovat valmiita tulipesään.
30
31
Vinkkejä tulen sytyttämiseen • Käytä vain kuivia polttopuita, jotka ovat tulipesään sopivan pituisia. Sopivat ovat noin 10-15 cm tulipesän syvyyttä lyhyempiä. • Säilytä parin päivän puut sisällä lämpimässä, ei kuitenkaan asuinhuoneissa. • Polttopuut kuivuvat lopullisesti vasta tulipesän lämmössä: muista jättää savupelti hieman raolleen. • Tulen sytyttämisen taito on kaasujen polttamisen taitoa. Savukaasu on puusta kuumentamalla irtoava kaasu. • Laita ensimmäiseen pesälliseen pieniä puita ja vasta seuraaviin suurempia. • Kasaa pilkkeiden päälle pieniä kuivia tikkuja ja hieman tuohta tai paperia. • Sytytä puut ensin aina päältäpäin. Silloin kaikki, mikä kaasuuntuu, myös leimahtaa ja palaa. • Tulipesää ei tule täyttää kokonaan. Jätä myös kaasuille tilaa palaa. • Nauti tulen lämmöstä ja valosta.
32
33
Täytetyt perunat ja kananmunat 12 annosta 4 keitettyä perunaa 6 keitettyä kananmunaa Täyte 25 g ohuita (kylmäsavu)paistiviipaleita 1 prk (125 g) piparjuurituorejuustoa 2 rkl majoneesia Lisäksi ohuita (kylmäsavu)paistiviipaleita ruohosipulia Viipaloi perunat kuorineen. Kuori ja halkaise munat. Hakkaa kylmäsavupaistiviipaleet hienoksi muruksi. Sekoita juuston ja majoneesin kanssa tahnaksi. Pursota seos perunaviipaleille ja munanpuolikkaille. Koristele paistiviipaleilla ja ruohosipulilla.
#facts
Suomessa on ollut yleisiä saunoja 1800-luvulta saakka. Yleinen sauna tarkoittaa saunaa, joka on maksua vastaan kenen tahansa käytettävissä. Yleiset saunat liittyvät teollistumiseen ja kaupungistumiseen: maaseudulta kaupunkeihin muuttanut työväestö tarvitsi pesutiloja, koska asunnoissa ei sellaisia vielä ollut.
34
35
Yleinen sauna Yleisiä saunoja on eritasoisia ja -hintaisia. Matkailijat löytävät saunoja myös uimahalleista, hotelleista, kylpylöistä ja muista matkailukohteista. Suomalainen voi käydä uimahallissakin pelkästään saunan takia, jos saunaa ei satu itsellä olemaan.
Urbaanit saunat kiinnostavat Yleiset saunat ja muut yhteisölliset paikat lisääntyvät kaupungeissa. Saunominen suo mahdollisuuden rentoutua porukalla ja vaihtaa ajatuksia päivän polttavista aiheista. Yleiset saunat ovat ennen kaikkea urbaania saunomista ja tapa pysähtyä arjen keskellä. Ulkomaalaisille yleiset saunat ovat hyvä tapa tutustua suomalaiseen saunakulttuuriin ja suomalaisiin. Yleisten saunojen tarjoamat saunaelämykset eroavat toinen toisistaan, ja jokaisessa saunassa on erityinen tunnelma. Meren rannalla Helsingissä sijaitseva Löyly on uuden suomalaisen saunatrendin ytimessä. Löyly on arkkitehtuuriltaan moderni puurakennus, jonka terassitilat ulottuvat meren päälle. Saunominen, vilvoittelu ja ruokailu onnistuvat aivan meren rannalla. Helsingin Kauppatorin kupeessa Katajanokalla on Allas Sea Pool -merikylpylä altaineen ja saunoineen. Forum Sauna Turussa taas edustaa perinteistä suomalaista yleistä saunaa, jossa saa myös sauna- ja hemmotteluhoitoja.
36
37
Urbaani sauna Sauna kuuluu jokaiseen hotelliin ja uimahalliin kaikissa Suomen kaupungeissa. Uimahallien saunat ovatkin monen kunnan tai kaupungin ainoita ”yleisiä” saunoja. Uimahallit yleistyivät 1960-luvulla, kun suomalaisten uintitaitoja haluttiin parantaa uintiopetuksella. Suomessa on nykyään noin 220 uimahallia ja yli 50 kylpylää. Sauna löytyy hotellista kuin hotellista, poikkeuksetta. Suomalaisten hotellien saunoissa tarjotaan saunaelämyksiä niin yksittäisille asiakkaille kuin ryhmillekin. Yleiset saunavuorot ovat kaikkien käytettävissä, ja osa saunapalveluista on saatavilla tilauksesta. Suomessa on tarjolla myös monenlaisia saunaan liittyviä elämyspalveluja. Matkailukohteissa saunominen on usein ohjattu tapahtuma ja saunatilat suunnattu erikokoisten ryhmien virkistyskäyttöön. Saunaelämys voi olla vaikkapa aidon savusaunan kokeminen tai veneretki saunalautalla suomalaiseen saaristoon.
38
39
#FACTS
Ensimmäinen suomalainen uimahalli, Yrjönkadun uimahalli, rakennettiin vuonna 1928. Se on rakennushistoriallisesti arvokas ja säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä jo vuosikymmenten ajan.
#Facts
Saunajooga huoltaa selkää ja niskahartiaseutua. Se on myös hyvää vastapainoa liiallisen istumisen kuormittamalle keholle.
40
41
sauna hyvinvointitilana Sauna on todellinen hyvinvointitila, joka sopii muuhunkin kuin vain löylyttelyyn. Saunajooga on kokemus, jossa yhdistyvät mieto lämpö, saunan hiljaisuus sekä joogaan pohjautuvien yksinkertaisten liikkeiden rentouttava ja vahvistava vaikutus. Saunajooga ja saunapilates ovat suomalaisia lajeja, jotka sopivat niin kotisaunaan kuin yleisiin saunoihin.
#Facts
Saunajooga poistaa tehokkaasti kuona-aineita. Noin 45 minuuttia kestävän harjoituksen aikana kehosta poistuu jopa litra nestettä.
Harjoitukset tehdään noin 50 asteen lämmössä saunan lauteilla istuen. Lämpö tekee kropasta elastisemman ja tehostaa näin joogaan ja pilatekseen pohjautuvien lempeiden liikkeiden vaikutusta. Lämmössä jäykätkin nivelet, lihakset ja selkäranka venyvät paremmin. Harjoitus ei hoida ainoastaan kehoa, vaan myös mieli kiittää. Harjoitus auttaa rentoutumaan ja keskittymään hetkeen.