Pohjois-Karjala luonnollisesti!
Sisällys
© Kirjakaari ja tekijät, 2016
Elämää Pohjois-Karjalassa .................................... 4 Valokuvat
Eija Irene Hiltunen
Kannen kuva
Saana Säilynoja
Sivu 12
Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry (oikealla)
Sivu 32–33
Karelia Expert Matkapalvelu Oy
Kulttuuri..................................................................................58 Liikunta ....................................................................................76
Sivu 42
Pekka Ovaskainen (alhaalla)
Sivu 43
Topi Ylä-Mononen
Sivu 55
Jaakko Kilpiäinen (ylhäällä)
Sivu 68
Jarno Artika (ylhäällä)
Sivu 69
Eero Tuomisto
Sivu 82
Sanomalehti Karjalainen Oy
Sivut 92–93
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Sivut 118–119
John Deere Forestry Oy
Sivu 127
Hukka Design Oy (alhaalla oikealla)
Sivun 3 kartta
Jukka Hannula
Teksti
Eero Tuomisto
Graafinen suunnittelu
Tähkä Design, Eero Tuomisto, Eija Irene Hiltunen
Greystone Oy, Tiina Mustonen, www.greystone.fi
Paino
Saarijärven Offset, 2016
Kustantaja
Kirjakaari, www.kirjakaari.fi
ISBN 978-952-7187-14-2
Ympäristö............................................................................. 28 Karjalaisuus........................................................................ 45
Koulutus ................................................................................86 Biotalous ...............................................................................98 Teollisuus .........................................................................108
Pohjois-Karjala on Suomen itäisin maakunta. Sillä on 304 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Manner-EU:n itäisin piste sijaitsee Hattuvaaran kylässä Ilomantsissa. Pohjois-Karjalan kunnista Joensuu, Lieksa, Nurmes, Kitee ja Outokumpu ovat kaupunkeja. Joensuu on yliopistokaupunki ja yksi maailman merkittävimmistä metsäosaamiskeskittymistä. Pohjois-Karjalan vahvuutena ovat runsaat luonnonvarat sekä bioenergian ja metsäntutkimuksen monipuolinen osaaminen. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali maakunta, jossa fossiilista öljyä ei käytetä energiantuotannossa. Heinävesi siirtyy Etelä-Savosta osaksi Pohjois-Karjalaa vuoden 2019 alussa.
ELÄMÄÄ POHJOIS-KARJALASSA
Tervetuloa ilon maakuntaan! Pohjois-Karjalan maakuntakeskukseen Joensuuhun on matkaa Helsingistä
440 kilometriä
Vaasasta
490 kilometriä
Oulusta
405 kilometriä
Tampereelta
395 kilometriä
Pietarista
395 kilometriä
Miksi ihmeessä Pohjois-Karjalan sanotaan olevan syrjässä? Sehän on ihan keskellä. Luonnollisesti. Kun ruuhka-Suomesta tullaan Pohjois-Karjalaan, muuttuu elämä piirun verran erilaiseksi. Se on sitä karjalaisuutta, sisään rakennettua iloa ja vieraanvaraisuutta, mutta myös verratonta osaamista. Karjalaisuus on vähän niin kuin mukavat tohvelit. Sellaiset, jotka odottavat Sokos Hotelli Kolin vastaanotossa. Ja nehän ovat klassikoita, Lieksassa valmistettuja Reinoja ja Ainoja. Lämpimästi tervetuloa!
4
5
6
RANNALLA TAVATAAN: J채채peitteen alla talven piilotellut Pielisjoki rantoineen muuttuu kes채ll채 vilkkaaksi vapaa-ajankohteeksi.
7
8
9
PYÖRÄLLÄ PÄÄSEE: Polkupyörä on Joensuun kokoisessa kaupungissa aivan lyömätön kulkuväline. Sininen virta on katutaideteos, joka ohjaa porttien kautta Joensuun taidemuseolta torille.
10
11
JOKI ELÄÄ: Joensuun keskustaa halkova Pielisjoki on osa kaupunkilaisten arkea, aina lohenkalastusta ja matonpesua myöten. Joensuu on Suomessa ainoa kaupunkikeskusta, jossa voi nähdä myös hinaajan vetämässä tukkilauttoja. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimistorakennus, vuonna 1852 valmistunut Pielisjoen linna, on kaupungin vanhin kivirakennus.
12
13
PAKKASPÄIVÄ: Vuodenajat näkyvät ihmisten arjessa. 14
15
JÄÄN TUNTU: Pohjois-Karjalan lukuisat järvet ovat monenlaisen virkistyksen lähde myös talvella. Pilkkiminen on kaikenikäisten harrastus. Kiteellä hiihtämään pääsee aivan kaupungin keskustasta. Kiteenjärven ympäristö kuuluu PohjoisKarjalan vanhimpiin asuinpaikkoihin.
16
17
18
UUTTA ILMETTÄ: Joensuun Penttilänranta on keskustan uusi, voimakkaasti kasvava asuinalue. Uutta ilmettä on haettu rohkeilla väreillä. Pielisjoen molemmille rannoille kasvanutta kaupunkia yhdistävät useat sillat. Ylisoutajan kävelysilta edustaa uutta, ennakkoluulotonta suunnittelua.
19
20
RAKENNUSPERINNETTÄ: Puu-Nurmes on historiallisesti arvokas suojelukohde Nurmeksen kaupungin sydämessä. Se on yksi Suomen parhaiten säilyneistä puutaloalueista. Pääosa rakennuskannasta on vuosilta 1880–1930.
21
22
PUUTALO: Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimipaikka ja Euroopan metsäinstituutin (EFI) päämaja sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston kampuksella vuonna 2004 valmistuneessa puurakenteisessa Metla-talossa. Luken tehtävänä on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä biotaloutta. Se tekee tutkimusta erityisesti metsän, maatalouden sekä riista- ja kalatalouden parissa. EFI on kansainvälinen järjestö, joka verkottaa Euroopan metsäntutkimuksen osaajat.
23
YHDISTÄVÄ TEKIJÄ: Jokien ja järvien pirstomaa maakuntaa yhdistävät 646 siltaa ja 2 lossia. Kuvan lossi kulkee Rääkkylän ja Liperin rajalla Arvinsalmessa. Juuan Hirvensalmessa lossi yhdistää Paalasmaan saaret mantereeseen. Joensuussa sijaitseva Suvantosilta on 542 metriä pitkä ja samalla Suomen yhdeksänneksi pisin silta. Vuonna 1930 valmistunut Lieksan Kaarisilta on ainoa kaksikaarinen silta Suomessa.
24
25
HILJENTYMÄÄN: Valamon ortodoksinen munkkiluostari Heinävedellä toivottaa vieraat tervetulleiksi ympäri vuoden. Vanhan perinteen mukaan luostarin tulee elättää itse itsensä, ja Valamon pääelinkeino onkin matkailu: luostarissa käy vuosittain yli 100 000 vierasta. Heinävedellä sijaitsee myös toinen Suomen luostareista, Lintulan nunnaluostari.
26
27
YMPÄRISTÖ
Järvi-Suomi kohtaa Vaara-Karjalan Koli ja sieltä Pieliselle avautuva näkymä ovat suomalaisen kansallismaiseman ikoneita. Koli on monenlaisen luovuuden lähde ja innoittanut taiteilijoita kautta aikojen aina Sibeliuksesta sellisti Jussi Makkoseen. Pohjois-Karjala sijaitsee Vaara-Karjalassa ja itäisen Järvi-Suomen maisemamaakunnassa. Mäkinen ja kumpuileva maasto on seudulle tyypillistä. Alkuperäinen asutus sijaitsi vaarojen laella, jotka olivat hyviä viljelysseutuja. Rakennettu kulttuurimaisema, Pohjois-Karjalan vaarakylät, on myös maakunnan kansallismaisemia. Pohjois-Karjalassa metsät kasvavat erinomaisesti. Alueen havupuuvaltaisuus on maakunnan vaurauden lähde, ja metsä on edelleen Pohjois-Karjalan talouden tukijalka. Maa-alasta 81 prosenttia on metsän peitossa. Alueella on 2 200 järveä, joista Pielinen on neljänneksi suurin järvi Suomessa.
28
29
KANSALLISMAISEMA: Pielisen rannalla Lieksassa sijaitseva Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara. 30
31
KANSALLISMAISEMA: Sonkaja on tyypillinen vaarakylä Ilomantsissa. Rakennukset sijaitsevat peltojen ympäröiminä vaarojen laella. 32
Perinteiset viljapellot ovat monin paikoin vaihtuneet viinimarjaviljelmiksi. 33
LEIPÄPITÄJÄ: Elinkeinorakenne Pohjois-Karjalassa on muun Suomen tapaan muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Maatalouden tilakoot ovat kasvaneet, ja monet pientilat on lopetettu kannattamattomina. Niiralan tilalla maakunnan leipäpitäjässä Liperissä tehdään toukotöitä useamman koneen voimin. Pohjois-Karjalan peltoalasta lähes neljännes on luomuviljeltyä. Luomutuotantotiloja on eniten Kiteellä ja Polvijärvellä.
34
35
TALVEN TUNTU: Kun lämpötila laskee -30 asteeseen, on luontokin aivan hiljaa. 36
37
LUONTOMATKALLA: Pohjois-Karjalan luonto tarjoaa retkeilijöille upeita reittejä. Petkeljärven kansallispuiston mäntyvaltaiset harjut Ilomantsissa ovat elämys kansainvälisille vieraille. Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa lasketaan koskia puuveneillä.
38
39
HILJAISUUS: Pohjois-Karjalan erämaassa voi kokea täydellisen hiljaisuuden. 40
41
VILLIELÄIMIÄ: Lasten ja nuorten eräleirillä ensikosketus villipetoihin voi olla täytetty näätä. Pohjois-Karjalassa on Suomen tihein karhukanta, arviolta noin 350 yksilöä. Todennäköisyys ihmisaran karhun kohtaamiseen on kuitenkin äärettömän pieni. Myös ahma ja susi kuuluvat alueen eläimistöön. Suurimmalla todennäköisyydellä ahman voi nähdä Lieksassa, Erä-Eeron kuvauskojusta.
42
43
44
KARJALAISUUS
Sanovat että se tarttuu... Voiko olla totta, että karjalaiset hautajaiset ovat iloisempi tapahtuma kuin pohjalaiset häät? Onhan se mahdollista. Sitä paitsi karjalaisella iloisuudella on tapana tarttua. Pitäkää varanne! Karjala on maantieteellinen alue paitsi Suomessa myös Venäjällä. Itä ja länsi ovat aina kohdanneet Karjalassa, ja kulloinenkin valtapolitiikka on määrittänyt suhteen laadun – sodan, rauhan ja rajat. Pohjois-Karjalalla on vahva oma identiteettinsä. Ortodoksinen karjalaisuus on osa sitä. Ortodoksisuus kuitenkin liudentuu länteen mentäessä, jossa Pohjois-Karjala kohtaa Savon. Kanssakäyminen savolaisten kanssa on vilkasta ja vaikutus molemmin puolin suurta. Pohjois-Karjalassa puhuttu murre muistuttaa vahvasti Savon murretta. Kun eteläsavolainen Heinävesi liittyy osaksi Pohjois-Karjalaa vuoden 2019 alussa, kasvaa maakunnan kulttuurinen kirjo entisestään.
45
TORI: Talveksi hiljentynyt torikauppa kukoistaa kesäisin. Torilla tavataan!
46
47
48
IDÄN VAIKUTUSTA: Idän kirkon traditio muokkasi karjalaista ruokakulttuuria satojen vuosien ajan. Karjalaisissa pidoissa on aina vallinnut hilpeä tunnelma, ja perinteet elävät. Kaadetun karhun kunniaksi järjestettävät karhunpeijaiset on elvytetty ohjelmalliseksi ruokatapahtumaksi Ilomantsissa. Maailman suurin karjalanpiirakka leivottiin sekin Ilomantsissa, Parppeinvaaran piiroofestivaaleilla. Niin laajalle on nimisuojattu karjalanpiirakka levinnyt Suomessa, että ennätys on kyseenalaistettu useammassakin maakunnassa.
49
PASSIT, OLKAA HYVÄ: Suomen ja Venäjän välinen raja ylitetään kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Poikkeuksen tekee ortodoksinen ristisaatto vesiteitse Ilomantsin Mutalahden kylästä naapurikylään, Venäjän Melaselkään. Melaselkä on vanha, autioitunut ortodoksikylä, joka jäi sodan päätyttyä Venäjän puolelle. Pohjois-Karjalassa virallinen rajanylitys tapahtuu Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kautta Tohmajärvellä. Normaalivuosina rajanylityspaikan kautta kulkee noin 1,5–1,6 miljoonaa rajanylittäjää.
IDÄN KIRKKO: Ortodoksisen kirkon asema Itä-Suomessa on vahva. Suomen ortodoksisimman kunnan, Ilomantsin väestöstä lähes viidennes kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Suomen väestöstä ortodokseja on yksi sadasta. Uskonto näkyy arjessa monin eri tavoin, mutta se ei erottele ihmisiä. Ekumeeniset, niin ortodokseille kuin luterilaisille järjestetyt yhteistilaisuudet, ovat hyvin tavallisia.
50
51
VENÄJÄN RAJALLA: Pohjois-Karjalan rajavartiostolla on valvottavanaan 304 kilometriä maarajaa Kiteeltä Nurmekseen. Suomen sinivalkoisten ja Venäjän punavihreiden rajapyykkien välissä kulkeva linja on manner-EU:n itäisin ulkoraja. Rajalla ei ole aitaa, mutta liikkuminen rajavyöhykkeellä on kielletty ilman rajavyöhykelupaa. Vierailun manner-EU:n itäisimmälle pisteelle Ilomantsin Hattuvaaraan voi tehdä ilman vyöhykelupaa.
52
53
54
ARKKITEHTUURIA: Bomban talo Nurmeksessa on merkittävä matkailukeskus, joka edustaa perinteistä rajakarjalaista rakennustyyliä. Rajakarjalaisia vaikutteita on myös Heinävaaran puurakenteisessa koulussa Joensuussa. Murtovaaran talomuseo Valtimolla on ainoa Itä-Suomen vaara-asutuksesta kertova museo.
55
56
LAULUMAILLA: Kantele soi nykyään vain aikaisempaa vahvemmin. Suomen suurin soitinvalmistaja, rääkkyläläinen Koistinen Kantele, on nostanut ikiaikaisen kansallissoittimemme museosta nykypäivään. Moderni kantele on suomalaisen osaamisen ja yhteistyön huipputarina. Karjalan laulumaiden soittimesta on kehitetty kansainvälisesti kiinnostava instrumentti, joka on helissyt jo muun muassa New Yorkin Carnegie Hallissa.
57
KULTTUURI
Susi kulttuurimatkalla Kulttuuri kohtaa kulkijan kun pronssiin valettu kosiosusi on flirttailee avoimesti Joensuun torilla. Taiteiden ystäville Pohjois-Karjala tarjoaa runsaan kirjon niin tapahtumia kuin pysyviä näyttelyitä. Musiikilla on maakunnan kulttuurielämässä aivan erityinen rooli, ollaanhan nyt Karjalan laulumailla. Ilosaarirock, Lieksan Vaskiviikko, Nurmeksen laulujuhlat, Kihaus Folk -kansanmusiikkifestivaali Rääkkylässä sekä Suomen suven avaus Joensuun Laulurinteellä keräävät yhteen musiikin ystäviä sankoin joukoin. Maakunnassa on juuret myös sellaisilla maailmanluokan yhtyeillä kuin Nightwish ja Värttinä. Karjalainen tarinankerronta, runonlaulu, on jäänyt historiaan, mutta tarinankerronnan perinne elää edelleen vahvana. Se puhkeaa loistoonsa kesäisin harrastajateattereissa.
58
59
60
ARVOTAIDETTA: Taidemuseo Onni sijaitsee aivan Joensuun keskustassa, vanhassa Lyseorakennuksessa. Albert Edelfeltin maalaus Virginie eli Parisitar on museon helmi. Joensuussa on myös yksi Suomen merkittävimmistä kiinalaisen taiteen julkisista kokoelmista.
61
IKKUNA MAAKUNTAAN: Kulttuuri-, museo- ja matkailukeskus Carelicum Joensuussa on ikkuna pohjoiskarjalaisuuteen. Pohjois-Karjalan museon, Hilman, pysyvät näyttelyt kertovat maakunnan ja osittain myös Laatokan Karjalan historiasta.
62
63
64
PUU ELÄÄ: Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen omaleimainen kädenjälki näkyy monumentaalisissa veistoksissa, joista monet ovat esillä julkisissa tiloissa ympäri maakuntaa. Ryynäsen ateljee, kirkko taiteilijakoti ja kahvio muodostavat vaikuttavan tutustumiskohteen Lieksan Paaterissa.
65
66
ILOSAARI: Heinäkuun toinen viikonloppu räjäyttää Joensuun juhlatunnelmaan. Suomen toiseksi vanhin rockfestivaali, vuonna 1971 ensi kerran järjestetty Ilosaarirock, kokoaa Laulurinteelle parhaimmillaan yli 50 000 vierasta.
67
LAULULAVA: Joensuun laulurinne taipuu moneksi. Talvella lavan jyhkeiden rakenteiden katveessa hiihdetään, ja sieltä on jo yli 30 vuoden ajan avattu Suomen suvi 6000 koululaisen voimin. Kesällä Laululava tarjoaa mahtavat puitteet Ilosaariockille ja Nightwish on lavalla kuin kotonaan
68
69
70
KAUPUNGIN TÖISSÄ: Joensuun kaupunginorkesteri on 35-henkinen sinfoniaorkesteri, jolla on monipuolinen ohjelmisto. Orkesterilla on vuosittain noin 80 esiintymistä, joista kolmasosa on sinfoniakonsertteja. Varsinainen työ tehdään jo harjoituksissa. Atso Almila on orkesterin kunniakapellimestari.
71
72
KESÄLLÄ TEATTERISSA: Kesä ja harrastajateatterit liittyvät saumattomasti yhteen. Maakunnan noin 20 kesäteatteria tuovat näyttämötaiteen ulkoilmaan. Suomen itäisimmän kylän, Möhkön, kesäteatteri on laajalti tunnettu. Näyttämö sijaitsee kyläkeskustaa halkovan Koitajoen rannalla.
73
JOEN YÖ: Joensuun tapahtumakesä huipentuu vuotuiseen kaupunkifestivaaliin. 74
75
LIIKUNTA
Enemmän tai vähemmän tosissaan Urheilu, liikunta tai ulkoilu. Rakkaalla harrastuksella on monta muotoa. Mutta yksi asia on varma. Aina kun suomalainen saa numerolapun rintaansa, tulee leikkimielisestäkin kisasta astetta totisempi. Luonnollisesti näin käy myös Pohjois-Karjalassa. Maailmanluokan urheilutapahtumia voi seurata Kontiolahden ampumahiihtokeskuksessa, jolla on Kansainvälisen ampumahiihtoliiton A-luokitus. Se on totista touhua se. Lukuisat hiihtotapahtumat värittävät talven lyhyitä päiviä, ja elokuussa voimia ja yhteispeliä koettelee Karelia-Soutu. Kirkkoveneet starttaavat Lieksasta; pienveneet ja kanootit Ilomantsin Mutalahdesta. Ja mikäpä olisi upeampi ympäristö maratonille kuin Koli. Vaarojen Maratonilla koetellaan kestävyyttä lokakuussa.
76
77
VAARAMAISEMASSA: Vaara-Karjala tarjoaa loistavat puitteet maakunnan lukuisille hiihtotapahtumille. Pogostan Hiihto Ilomantsissa on maakunnan ainoa massatapahtuma, jossa retkisarjan lisäksi hiihdetään myös kilpaa. Lieksassa hiihdettävät Kolin Maisemahiihto, Ahmanhiihto ja Ruunaan Koskihiihto ovat rentoja retkitapahtumia, samoin kuin Pielisen ja Pyhäselän jäähiihdot.
78
79
KESKELLÄ KAUPUNKIA: Kun puhutaan urheilusta, ei hevosurheilua voi Pohjois-Karjalassa sivuuttaa.
80
Joensuun Linnunlahdella, vain k채velymatkan p채채ss채 ydinkeskustasta, on ravattu vuodesta 1974. Vauhdissa suomenhevoset.
81
82
MAAILMANLUOKKAA: Kontiolahden ampumahiihtokeskus on lajin maailmanmestaruuskisojen ja maailmancupien pitopaikka. Kaisa Mäkäräisen menestys on nostanut lajin suosion huippuunsa. Pesäpallo on kansallislaji, jota pelataan maakunnassa laajalti. Miesten superpesissarjassa Kiteen Pallo ja Joensuun Maila sekä naisten sarjassa Viinijärven Urheilijat edustavat lajin huippua.
83
84
HULLUNA TATTEIHIN: Pohjoiskarjalaisen vientituotteen, herkkutatin, sesonki hullaannuttaa ympäri maailman. Tatinkeruun maailmanmestaruudesta kisataan vuosittain Tuupovaarassa – enemmän tai vähemmän tosissaan.
85
KOULUTUS
Alle kaksvitoset Joensuu on opiskelijakaupunki. Niinpä kolmasosa joensuulaisista on alle 25-vuotiaita. Kun puhutaan Joensuusta, ei yliopiston merkitystä voi liiaksi korostaa. Se on ollut koko maakunnan kehityksen moottori lähes 50 vuotta. Vuonna 2010 Joensuun yliopisto yhdistyi Kuopion yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopistoksi. Samalla syntyi yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Itä-Suomen yliopisto sijoittuu maailman 300 parhaan yliopiston joukkoon useissa kansainvälisissä vertailuissa. Osaavia ammattilaisia työelämän tarpeisiin valmistuu Karelia-ammattikorkeakoulusta. Karelian tärkeimpiä koulutus- ja tutkimusaloja ovat uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä kestävät energiaratkaisut ja materiaalit. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on pohjoiskarjalaisten kuntien omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Koulutusta ja muita palveluja eri puolilla maakuntaa tuottavat Pohjois-Karjalan ammattiopistot sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto.
86
87
88
OPISKELIJAELÄMÄÄ: Itä-Suomen yliopiston tiivis kampus Joensuussa on kaupunkikuvan keskeisiä elementtejä. Yliopiston perustehtävänä on tutkimus ja opetus. Strategisilla tutkimusalueillaan se ottaa vastuuta maailmanlaajuisista haasteista. Metsien, globaalimuutoksen ja biotalouden tutkimus on yliopistossa kansainvälistä huipputasoa. Opiskelijoiden riennot, kuten vappumarssi ja Alkukivien lakitus, ovat näkyvä osa opiskelijaelämää.
89
WE LOVE JOENSUU: Itä-Suomen yliopisto yhdistää nuoria ympäri maailman. Kiinalaisen Nanjingin yliopiston vaihto-oppilaat riemuitsevat Joen yö -tapahtumassa.
90
91
92
JUKAJOKI: Kontiolahdella virtaavan Jukajoen pudistaminen on ollut Itä-Suomen suurin vesiensuojeluhanke. Se on malliesimerkki siitä, kuinka raskaasti vaurioituneita vesistöjä voidaan kunnostaa yhdistämällä tiede ja paikallinen perinnetieto. Jukajoki nivoutui tiiviiksi osaksi Karelia-ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmaa. Jukajoen hyväksi tehty työ palkittiin vuonna 2015 kansallisella Energy Globe Award Finland -palkinnolla.
93
94
AMMATTIOPPIA: Nuorten ammattikoulutus on käytännönläheistä, ja oppilaitoksissa valmennetaankin tulevaisuuden osaajia yhdessä työelämän kanssa. Pohjois-Karjalan ammattiopistojen opiskelijat ovat menestyneet erittäin hyvin vuosittain järjestettävissä ammattitaidon Taitaja-SM-kilpailuissa.
95
96
MUSISOIDEN: Mitäpä olisi Joensuun kulttuurielämä ilman konservatoriota. Se on maakunnan merkittävin musiikkioppilaitos, jossa opiskelee vuosittain yli 1200 eri-ikäistä oppilasta. Koulutustarjonta on laajaa ja kattaa niin klassisen musiikin, popin, jazzin kuin kansanmusiikinkin.
97
BIOTALOUS
Eroon öljystä ja hiilestä Mitä pitäisi ajatella maakunnasta, joka on asettanut tavoitteekseen fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisen vuoteen 2020 mennessä? Öljyvapaa maakunta on Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston asettama kunnianhimoinen tavoite, joka sanoo ”heipat” fossiileille. Tavoite on kova, mutta näyttöäkin löytyy. Pohjoiskarjalaisen ihmisen hiilijalanjälki on kansallista keskiarvoa selvästi pienempi. Uusiutuvan energian osuus lähestyy maakunnassa jo 70 prosenttia, kun valtakunnallisena tavoitteena on tuottaa vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia energiasta uusiutuvilla energiamuodoilla. Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkosto, HINKU, yhdistää ilmastonmuutoksen torjumiseen sitoutuneita kuntia. Pohjois-Karjalan kunnista enemmistö on jo verkoston jäseniä. Uusi teknologia tulee avuksi. Fortumin Joensuun tehtaalla tislattu bioöljy vähentää kasvihuonepäästöjä jopa 90 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
98
99
PUUSTA ÖLJYÄ: Joensuun sähkö- ja lämpövoimalan yhteyteen rakennettu bioöljylaitos valmistaa öljyä itäsuomalaisesta metsähakkeesta ja puubiomassasta. Energiayhtiö Fortumin pyrolyysilaitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.
100
101
LÄHIRUOKAA: Liperiläinen Viherkaste Oy kasvattaa lähes puolentoista hehtaarin alalla salaattia ympäri vuoden. Yritys on yksi alan johtavista salaatintuottajista Suomessa.
102
LÄHILÄMPÖÄ: Valtava kasvihuonekompleksi lämmitetään pohjoiskarjalaisella puuhakkeella.
103
104
KOIVUNMAHLAA: Huhtikuussa koivut heräävät talviuniltaan ja koivunmahla alkaa virrata. Kun koivupuu puhkaisee lehtisilmunsa, on mahlakausi ohi. Lyhyen, vain noin kolme viikkoa kestävän, mahlakauden aikana Nordic Koivu Oy tuottaa satoja tuhansia litroja koivunmahlaa sekä valmiiksi kuluttajatuotteiksi että kosmetiikka- ja juomateollisuuden raaka-aineeksi. Yhtiö on kehittämänsä teknologian ansiosta maailman johtava koivunmahlan tuottaja. Yli 97 prosenttia yrityksen tuotannosta menee vientiin.
105
PYLVÄIKSI: Mäntytukki on edelleen lyömätön pylväsmateriaali. Sähkö-, tele- ja valaisinpylväitä sekä ratapölkkyjä valmistava Scanpole Oy on Euroopan suurimpia pylvästoimittajia. Tukit jalostetaan pylväiksi Nurmeksen Höljäkässä. LAUDOIKSI: Binderholz Nordic Oy:n Lieksan ja Nurmeksen sahat jalostavat kuusta ja mäntyä rakennusteollisuuden tarpeisiin Pielisen rannalla. Euroopan suurimpiin saha-alan perheyrityksiin kuuluva itävaltalainen Binderholz-konserni työllistää Pohjois-Karjalassa noin sata henkilöä.
106
107
TEOLLISUUS
Meillä kyllä osataan Maakunnan johtavia teollisuudenaloja ovat metsä- ja puuteollisuus sekä elintarvike-, muovi-, metalli-, kivi- ja matkailuteollisuus. Perinteisten alojen lisäksi maakuntaan on syntynyt useita innovatiivisia ja teknisesti kehittyneitä yrityksiä. Oppimisen digitalisaatioon erikoistuneesta IT-yritys Arcusys Oy:stä on tullut kansainvälinen toimija. Tiedonhävitysohjelmistojen markkinajohtaja Blancco Oy Ltd toimii 15 eri maassa, mutta sen pääkonttori on edelleen Joensuun Tiedepuistossa. Joensuu on yksi Euroopan tärkeimmistä fotoniikan tutkimuksen ja yritystoiminnan keskuksista. Tutkimusta tehdään Itä-Suomen yliopistossa melkein 10 professuurin voimin. Fotoniikkaklusterin yrityksistä Nanocomp Oy Ltd:n juuret ovat Itä-Suomen yliopistossa, jossa yritys perustettiin vuonna 1997. Vahvasti kansainvälistyvä Nanocomp on erikoistunut mikro- ja nanofotoniikkaan. Yhtiö tarjoaa kattavan palvelukokonaisuuden aina optiikan komponenttien suunnittelusta massavalmistukseen. Valmistus pohjautuu yrityksen kehittämään rullalta rullalle -teknologiaan.
108
109
110
TURVALLISUUDEN IKONI: Lukitus- ja turvaratkaisuja tuottavan Abloyn tuotteet ovat olleet yli 100 vuotta osa suomalaista arkea. Joensuussa lukkoja on valmistettu vuodesta 1968. Abloy Oy on osa maailman johtavaa oviympäristöratkaisujen toimittajaa ASSA-ABLOY-konsernia, jolla on vientiä yli 90 maassa.
111
112
MAAN AARTEET: Kaivannaisteollisuudella liitännäisineen on merkittävä rooli maakunnan taloudessa. Kultakaivos avattiin Ilomantsin Pampaloon vuonna 2011. Polvijärvelle vuonna 2012 avatusta Kylylahden kaivoksesta louhitaan kuparia, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä ja kultaa.
113
VANHA KAIVOS: Maailman suurimman ruostumattoman teräksen valmistajan, Outokumpu Oyj:n, alkujuuret löytyvät Pohjois-Karjalasta, Outokummusta. Kaivostoimintaa paikkakunnalla ei enää ole, mutta kaivostoiminnan jäljet näkyvät Vanhan Kaivoksen miljöössä, josta on tehty monipuolinen perhematkailukohde.
114
115
116
PUU KOMPPAA MUOVIA: Havusellun ja muovin yhdistelmästä syntyvä puukuitukomposiitti rikkoo musiikkialan ennakkoluuloja, sillä joensuulainen kitaravalmistaja Flaxwood Oy valmistaa siitä ruiskuvalettuja kitaroita ja soitinosia. Puukuitukomposiitilla voidaan korvata myös uhanalaisia sademetsän puita, joita on perinteisesti käytetty laadukkaiden klarinettien valmistukseen.
117
118
METSÄN KONEET: John Deere Forestry Oy suunnittelee ja valmistaa pyöräalustaisia tavaralajimenetelmän metsäkoneita Suomessa. Vuonna 1972 perustettu Joensuun tehdas työllistää noin 400 henkilöä. Tehtaalla valmistetaan kaikki John Deeren kuormatraktorit, pyöräalustaiset harvesterit ja kuormaimet. Koneiden tuotekehitys ja -testaus tapahtuu Tampereella. Noin 250 henkeä työllistävä Tampereen yksikkö vastaa myös hallinnosta ja markkinoinnista Eurooppaan. Koneiden kotimaisuusaste on noin 80 prossenttia, ja koneista noin 90 prosenttia menee vientiin. John Deeren osuus maailman metsäkonemarkkinoista on yli 40 prosenttia.
119
TIEN TASALLA: Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja löytyy Kiteeltä. Veekmas Oy on perheyritys, jonka tuotteet ovat käytössä ympäri maailman Huippuvuorilta Boliviaan.
120
METSÄN KONEET: Kesla Oyj on suomalainen metsäteknologian moniosaaja. Sen tuotteet kattavat puunkorjuun koko tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita viedään yli 35 maahan, ja viennin osuus yhtiön tuotannosta on noin 70 prosenttia. Yhtiöllä on tuotantoa Joensuun lisäksi Kesälahdella.
121
PUUKUITUA: Selluloosaa käytetään perinteisen paperi- ja pakkausteollisuuden lisäksi teknisissä tekstiileissä, vaatetuksessa ja elintarviketeollisuudessa. Stora Enson Enocell Uimaharjussa valmistaa vuosittain 450 000 tonnia sellua, josta noin kolmannes on tekstiiliteollisuuden käyttämää liukosellua. Tehtaalla on investoitu voimakkaasti uusiutuvan energian käyttöön. Yhtiön omilta sahoilta tulevalla purulla korvataan fossiilista polttoöljyä.
122
123
124
SUOMEN VANHIN: Suomalainen viiniteollisuus on nuorta, mutta innovatiivista. Suomen vanhin viinitila, Hermannin Viinitila Ilomantsissa, on perustettu vuonna 1989. Hermanni, Valamon luostari ja näiden kahden yhteinen Valamon Viinihermanni hallitsevat huomattavaa osaa Suomen tilaviinimarkkinoista. Tynnyreissä kypsyy nykyisin myös viskiä.
125
126
KUUMAA KIVEÄ: Juuan vuolukivi on Suomen kivituotannon kovaa ydintä ja uunivalmistaja Tulikivi Oyj on ollut kivituotannon kehittämisen tiennäyttäjiä. Tuupovaaralainen Hukka Design puolestaan valmistaa vuolukivestä koriste- ja käyttöesineitä.
127
KANTAVA TEKIJÄ: Betoniteollisuus on merkittävä työllistäjä Pohjois-Karjalassa. Kymmenien tonnien painoisia elementtejä valmistuu Pielisen Betoni Oy:n Outokummun tehtaalla. Viidellä paikkakunnalla toimiva yritys on Suomen suurimpia betonielementtien valmistajia, ja tuotteet ovat osa ihmisten arkea, kuten näkyy Joensuun Prismassa.
128
129
100 MEGAA TEILTÄ MEILLE: Asiointi maakunnan ihmisten ja yritysten kanssa on mutkatonta myös verkossa. Maaseutukuntia liitetään nopeisiin valokuituverkkoihin kiihtyvällä vauhdilla. Ilonetin kuitukaapelit on kaivanut ja aurannut kumpuilevaan vaaramaisemaan Joensuulainen Viestra Oy. Yhtiö on rakentanut kaapeliverkkoja useita tuhansia kilometrejä Pohjois-Karjalan alueella. Nyt kun tieto kulkee syrjäisimmillekin alueille 100 Mb/s, niin mikäpä meille on tullessa!
130
131
Taideteokset s. 10–11
Tekijät: Osmo Karttunen, Antti Torikka, Enja Hyvärinen ja Marja
s. 60−61
Joensuun taidemuseo Onni, kuvat julkaistu Joensuun taidemuseo Onnin luvalla.
Purto. Joensuun kaupungin 150 v. juhlateos. Sininen virta -kaupunkitaideteos, 2004.
Albert Edelfelt, Maisema Porvoosta 1899, Arla Cederbergin
Yrjö Liipola, Vapauden patsas 1923, pronssi, © Kuvasto 2016
kokoelma, Joensuun taidemuseo s. 10, 74–75
Thorsten Waenerberg, Suursaarelta 1891, Arla Cederbergin kokoelma, Joensuun taidemuseo
s.50
yläkuva: Ristisaatto Melaselkään 2015, passintarkastus Nehvon-
niemessä. Oikealla Ilomantsin kirkkoherra Ioannis Lampropoulos.
alakuva: Ristisaatto Melaselkään 2015, rajavartiosto valvoo ja
turvaa rajavesillä liikkumisen.
s. 51
Ristisaatto Melaselkään 2015, Tihvinän Jumalanäidin ikoni oli
Joensuun taidemuseo
Taisto Martiskainen, runonlaulaja Ogoi Määränen 1981, pronssi,
Victor Westerholm, Maisema 1886, Arla Cederbergin kokoelma, Joensuun taidemuseo
s. 61
(yläkuva) Joensuun taidemuseo valmistunut 1894, arkkitehti Theodor Decker.
julkaisu Suojärven pitäjäseura ry:n luvalla. s.58−59
Gunnar Berndtson, Muisto 1891, Arla Cederbergin kokoelma, Joensuun taidemuseo
sai kunniatehtävän kuljettaa ikonia veistämässään veneessä. s. 54
Albert Edelfelt, Virginie 1883, Arla Cederbergin kokoelma, Joensuun taidemuseo
Muuten tämä kopio on Mutalahden tsasounassa. Mutalahden tsasounan staaroosta (isäntä) on kätevä puuseppä. Teuvo Matfeinen
Victor Westerholm, Talviaurinko 1893, Arla Cederbergin kokoelma, Joensuun taidemuseo
siirtyi Ilomantsin profeetta Elian kirkoon. Tämän ikonin kopio vierailee veneristisaatossa alkuperäiselle paikalleen Melaselkään.
Eero Järnefelt, Kallio 1880-luku, Olavi Turtiaisen kokoelma, Joensuun taidemuseo
ennen sotia Melaselän tsasounassa, josta se eri vaiheitten jälkeen
Pekka Halonen, Kevättulva 1895, Arla Cederbergin kokoelma,
(alakuva) Haudanvartija, varhainen Tang-dynastia (618–907), Onni Okkosen kokoelma, Joensuun taidemuseo
Henna Onnela ja Eija Hänninen, Susi kosiomatkalla eli Kosiosusi -veistos 2007, pronssi, julkaistu Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry:n luvalla.
s.62–63
kuvat julkaistu Kulttuuri-, museo- ja matkailukeskus Carelicumin luvalla.
s.64–65
Eva Ryynäsen ateljee ja Paaterin kirkko, Eva Ryynäsen veistoksia Lieksan Paaterissa. Julkaistu Pielisen museon luvalla.
Kun välitön karjalaisuus yhdistetään verrattomaan osaamisen, syntyy asioita ja tuotteita joilla on merkitystä. Metsä ja biotalous ovat Suomen itäisimmän maakunnan, Pohjois-Karjalan, osaamisen ydintä. Yliopistokaupunki Joensuuta ei ole turhaan kutsuttu Euroopan metsäpääkaupungiksi.
ISBN 978-952-7187-14-2