SISÄLLYS Kiuruvesi
12
Iisalmi
18
Lapinlahti
34
Maaninka
44
Siilinjärvi
50
Kuopio
60
Nilsiä • Tahko
114
Leppävirta
126
Varkaus
132
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
VUOKSEN VIRRAN VÄÄRYYS
Kuva Ari Jumppanen
Kuopio Region-tutkimusmatkaa taivaalta johti lentäjä-tanssija-koreografi-näyttelijä Sami Saikkonen. Kuvassa myös lentävät tutkimusmatkailijat Tarja Anunti ja Ismo Apell.
Tietokirjoissa sanotaan, että Vuoksen vesistö on Järvi-Suomen suurin yhtämittainen vesialue, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella itäisessä Suomessa. Koska vesistön mutjakan kokoinen isoveli on nimeltään Suur-Saimaa, käytetään lähes koko järvialueesta kansan keskuudessa nimeä Saimaa. Mutta kun kyseistä vesistöä noustaan Varkaudesta pohjoiseen livoskellen Euroopan suurimmaksi saareksi mainitun Soisalon lanteita, tapahtuu jotain outoa. Vesireittiä ei enää kutsutakaan Saimaaksi, vaan se jää kokonaan paitsi tästä suomalaiskansallisen sisävesimaiseman synonyymiksi tulleesta erisnimestä. Jää, vaikka onkin luonnonkaunis ja kivan polveilevainen. Miksi näin?
7
No, tutkitaanpas. Varkaudesta ylöspäin vesireitit tunnetaan Kallaveden, Iisalmen ja Nilsiän reittien nimillä. Mitä tahansa puropahasia nämä reitit eivät ole, vaan historian saatossa niitä myöten on taitettu merkittäviä matkoja niin kaupanteko- kuin naima-asioissakin. Kerrotaan, Savossa kun kerrotaan kaikenlaista, että kyseisistä reiteistä löytyy historiallisia karttamerkintöjä jo 1400-luvulta. Joku Venetsian laivaston kartantekijä kuuluu niitä vapisevalla sulkakynällä hauraalle paperille piirrelleen ja kirjoittaneen kartan kulmaan, että Savossa pistältäneet venetsialaiset toivat tullessaan kalakukon, jonka päälle laivan lihavin mies sattui istumaan. Toisin sanoen kyseisten karttamerkintöjen avulla pystyy tutkimaan paitsi vesireittien myös pizzan historiaa.
Mutta yhtä kaikki, kaikenlaista on näitä reittejä myöten kuljetettu. Esimerkkinä mainittakoon valtakuntamme ammoisista vientituotteista tärkein eli terva. Savon mustaa kultaa vietiin vesiteitä pitkin aina antiikin Roomaan asti. Tervaan ihastuneet roomalaiset taas kävivät hakemassa Savosta muijikseen täkäläisiä naisia, jotka ovat tunnettuja sitkeydestään, sisustaan ja paksuista reisistään. Näitä tarunhohtoisia ihanaisia olentoja kuuluu aikanaan kulkeutuneen Egyptiin saakka, ja jo tuon nyt arvannee jokainen, että kuka ne pyramidit aikanaan rakensikaan? No savolainen nainen, tietysti.
9
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
10
Savolaiset vesireitit ovat siis Niilin suistoakin tärkeämpiä, koska niitä myöten savolainen sielunmaisema ja uutteruus ovat levinneet ympäri maapallon. Teiden parannuttua ja matkantekovehkeiden kehityttyä savolaiset rupesivat siirtymään etelään lähinnä autoilla ja junilla. Paljon heitä sinne menikin, ja oikeastaan Helsinkiä voidaan pitää yhtenä Kuopion lähiöistä. Paljon heitä on tullut sieltä takaisinkin – ja hyvä niin, koska Savossa on ihmisen hyvä olla. Nyt me tarkastelemme Savon tienoota Kuopion, Iisalmen ja Nilsiän vesireiteiltä käsin.
Kuva Olavi Rytkönen
ISMO APELL JA ANTTI HEIKKINEN kirjalliset kutaleet TARJA ANUNTI kuvallinen kehveli
PS: Ai miksikö se Saimaa sitten loppuu sinne Varkauteen? Niin no. Emme me vaan tiedä. Eikä se tässä kirjassa kyllä selviäkään. Mutta moni muu asia selviää, ja sekin on jo savolaisten kohdalla ihan hyvin.
11
kiuruvesi Savolainen on hauska, ”leppoisa, välitön ja
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
ystävällinen. Varsinkin omasta mielestään. Hän on kuin savolainen metsä. Tuttu ja turvallinen. Hän voi kuitenkin olla ulkopuoliselle myös outo, viekas tai veikeän ilkikurinen.
13
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta Koko Vuoksen vesistö saa puolueettomien ja vääristelemättömien tutkimustemme mukaan alkunsa läheltä Heinäkylää, Sulkavan kylän pienestä lähteestä aivan Selkäydenmäen kupeessa. Yli 60 kilometrin matkan lähteen vesi vaeltaa, yltyy norosta puroksi ja purosta joeksi. Sitten se päätyy lampien ja pikkujärvien kautta Kiurujärveen. Ja Kiurujärvi, se sijaitsee Kiuruvedellä. Kiuruvesi, tuo Vuoksen vesistön alkulähteen oma asutuskeskus, on tunnettu maitopitäjä. Siellä on lehmiä niin paljon, että Kiuruveden Vihreillä niityillä – nyttemmin Iskelmäviikoilla – monena vuonna luottojuontajana touhunnut Klaus Thomassonkin perusteli pestiään sillä, että täytyyhän tällaisessa kylässä olla yksi sonnikin. Suomen suurin maidontuottaja Kiuruvesi ei tosin enää ole, se titteli meni kuntaliitosten ansiosta Kokkolalle, mutta Suomen suurimman naudanlihantuottajan kunniakasta titteliä Kiuruvesi kantaa edelleen. Kiuruvedestä ja maataloudesta puhuttaessa on huomionarvoista myös se, että pitäjästä on lähtöisin yksi Suomen kahdestatoista alkuperäisestä maatiaiskanakannasta. Aikanaan kyseinen kanakanta kuuluu kyllä olleen niin sisäsiittoisessa tilassa, että osa kanoista kulki takaperin ja loput potkivat toisiaan kaikilla kolmella jalallaan. Sitten tuli 1960-luvun alussa muuan Yrjö Luttinen, joka keräsi kanoja Koivumäestä, Naurismäestä ja Huttuahosta ja pisti tohinaksi. Tätä nykyä kiuruvetiset kanat ovat varsin asiallisia ja onnellisia eläjiä.
14
KIURUVESI
Pittää olla ihteensä läppeen kyllästynyt, jos Kiurujärveen hukuttautuu. (toim. huom. keskisyvyys on 40 cm)
15
KIURUVESI Kiuruveden nähtävyyksistä mainittakoon ensimmäisenä Saarikosken kanava, Euroopan ainoa käsikäyttöinen puukanava, joka on sittemmin lisätty Museoviraston ylläpitämälle merkittävien suomalaisten kulttuuriympäristöjen listalle. Urheilumiehet tietävät Kiuruvedestä KiuPan, KiurUn, Kiuruveden Kiekon sekä painonnostoseurat Jänteen ja Teräksen. Gourmet-henkisemmät taas väräyttävät ripseään kuullessaan sanan mykyrokka. Tuota yläsavolaista – ja miksei myös pohjoissavolaista – perinneruokaa valmistetaan seuraavalla tavalla: 1) Otetaan sika. Tapetaan se. Kaltataan se. Otetaan veret talteen. Otetaan sisäelimet talteen. Otetaan lihat talteen. 2) Tehdään verestä muun muassa ohrajauhoja hyväksi käyttäen mykyjä. Laitetaan ne kattilaan. Samaan kattilaan laitetaan sisäelimet. Sitten perunat. Keitetään. 3) Syödään. Otetaan lisää. Pannaan kattila kylmään. 4) Lämmitetään. Syödään seuraavana päivänä. Huomataan, että soppa ei muuta kuin paranee. Ollaan ähkyssä. Ollaan onnellisia. Kiuruvedellä mykysoppaa syödään usein. Kuten myös muurinpohjalettuja, jotka ovat muuten julmetun hyviä nekin. Näistäkin syistä Kiuruvedellä asuu onnellinen kansa.
17
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
”
iisalmi Metsän läpi päästäkseen on kuulijan kuljettava yli raiskattujen hakkuuaukeiden, ojitettujen soitten, jokien ja umpeenkasvaneiden järvien. Kaikki tämä vain huomatakseen olevansa totaalisesti eksyksissä.
19
iisalmi
21
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Kiuruvedeltä jatkamme etelään. Sinne liplattelee Vieremän venereitti ohi uuteen kukoistukseensa nousseen Koljonvirta Teatterin ja Koljonvirran leirintäalueen. Jokainen historiaan tutustunut tietää, että samoissa maisemissa on aikanaan sodittu ja ankarasti: Suomen sodassa 1808 Koljonvirran tanhuvilla kylmeni monen vainolaisen kynsi. Kyllä siinä tarinaa riittäisi, jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut… Myöhemmin J. L. Runeberg veisteli Koljonvirran taistelun lopullisesti kansakunnan muistiin kirjoittamalla Vänrikki Stoolin tarinoihin kertomuksen Sven Tuuvasta, höpelöstä ja hyväsydämisestä soturista, joka pisti vihollisen omin voimin pakettiin Koljonvirran sillalla. Myöhemmin Runebergin tarinasta tehtiin autenttisille tapahtumapaikoille näytelmä, ja toki Sven Tuuva on seikkaillut Veikko Sinisalon näköisenä myös elokuvassa, jonka ohjasi Iisalmen oma poika Edvin Laine. Laine olikin merkittävä kulttuurimies, muistattehan esimerkiksi Pohjantähtileffat sekä sen ainoan ja oikean Tuntemattoman sotilaan sekä lukuisat ohjaukset esimerkiksi Suomen Kansallisteatteriin. Mutta ei Laine ainoa iisalmelainen kulttuurijätti ole, sillä Iisalmen miehiä ovat kiistämättä myös kirjailijat Juhani Aho, Kauppis-Heikki ja Olavi Säisä.
22
iisalmi
Puutavaran uitto on edelleen Iisalmessa nykyp채iv채채 23
iisalmi Kuva Sanna Repo
Kesällä 2015 ihmeteltiin tätä kauppa-autoa Koljonvirta Teatterissa 13 000 ihmisen voimin.
Savolaiset ovat kuuluisia iloisesta luonteestaan ja rehvakkaasta mielestään. Kuvan henkilöillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
25
iisalmi
Juhani Ahon onkikivi
27
iisalmi
Saarikosken kanava on Euroopan pohjoisin käsikäyttöinen puukanava, jossa paikallinen näyttelijän alku menetti poikuutensa 1980-luvulla. Sen jälkeen Museovirasto on lisännyt kanavan valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin Suomessa.
29
iisalmi Aikoinaan 1770-luvulla paikallinen vääräleuka kertoi lämpimikseen Kuopiosta Kiurujokea pitkin tulleelle kunnanlääkäri Elfenbergille, että lampaiden sorkat sotkeva punainen, ruosteraudalta maistuva ja tunkkainen lähdevesi on terveellistä. Hän kertoi, että naapurin vanha ja rampa kuuromykkä eukko oli Runnin lähteen vettä juotuaan vaipunut yöksi koomaan ja aamulla kukonlauluun herättyään saanut kuulonsa ja puhekykynsä takaisin sekä juossut terveenä pois. Lääkäri Elfenberg uskoi kuitenkin lammaspaimenen letkautuksen, joi lasin pahanmakuista ruostevettä, irvisti ja juoksi pois. Loppu onkin Runnin kylpylän historiaa.
31
Säveltaiteen saralta iisalmelaisista voidaan mainita vaikkapa Karl Collan ja Jaakko Teppo, erilaisten sarkojen kyntäjiä ja viimeisen päälle komean elämäntyön tehneitä ukkoja molemmat. Ja jos nyt tuntuu siltä, että säveltäjiä ja taiteilijoita löytyy joka kylästä muutenkin, niin yhdellä asialla pystyy Iisalmi koko Suomen kuntakartan nokittamaan: mistään muualta ei löydy Formula 1 -tähti Nico Rosbergin mummolaa.
iisalmi
No entäs sitten Olvi? Ei ole sattumaa, että maineikas virvoitusjuomatehdas sijaitsee juuri Iisalmessa. Iisalmesta kun sattuu löytymään maailman parhaiten oluen valmistamiseen soveltuva pohjavesi. Priimaa Paloisjoen rannalla pukkaa tulemaan muutenkin, sillä Genelecin tehtaat valmistavat Iisalmessa maailman parhaita studiokaiuttimia, ja iisalmelainen metalliteknologia on valehtelematta oman alansa huippua ihan maailmanlaajuisestikin. Kulttuuri- ja taide-elämä Iisalmessa ei ole suinkaan sammunut edellä mainittujen suurten poikien poismenon myötä, sillä Iisalmessa piisaa tänäkin päivänä laajalla skaalalla monenlaista taidetarjontaa aina teatterista konsertteihin ja kuvataiteesta kirjallisuustapahtumiin. Hengenkulttuurin lisäksi jalustalle voidaan syystä nostaa myös liikuntapalvelut – Iisalmessa riittää urheilumahdollisuuksia niin kevyemmän kuntoilun kuin ankaran hikoilunkin himoitsijoille. Ja jos jatkuva meno alkaa tympäistä, tarjoaa Iisalmi myös monia rauhoittumispaikkoja. Yhtenä niistä mainittakoon Kirkkopuisto, joka on Iisalmelle samalla tavalla kaupungin keuhkot kuin New Yorkille Keskuspuisto. Lyhyesti kiteyttäen: Iisalmessa elää tekemisen meininki!
33
lapinlahti Sillä kantakirjasavolainen ” on täysin oma ilkikurisen
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
suomalais-ugrilaisen evoluution kehittämä ihmisrotunsa. Lehmän maidossa ja kalakukossa marinoitu DNA-ketju saa aikaan sen, että sudeettisavolaisella on vilpitön ja pyyteetön huoli siitä, että muilla menee paremmin.
35
lapinlahti Aikoinaan, kun Halosen taidevalimon ylpeydet eli Mannerheimin ratsastajapatsas ja Kolmen sepän patsas vietiin Helsinkiin, olivat lapinlahtelaiset kovin ylpeitä omasta taidevalimostaan. Ovat he sitä toki vieläkin ja mikseivät olisi, mutta eivät heidän ylpeydenaiheensa siihen jää. Lapinlahti kun on savolaisuuden suurinta eliittiä, minkä tähden Lapinlahdella järjestetään vuosittain myös yleisurheilun Eliittikisat. Lisäksi Lapinlahdella järjestetään vuosittain Juusto- ja viinijuhlat. Juustoa juhlissa nautiskellaan siksi, että Lapinlahdella elää paikallisen Valion juustolle ihanaisesti tuoksuva menestystarina. Suomeksi sanoen pitäjässä on meijeri, ja iso onkin, ja laadukas. Eikä Lapinlahdelle kuskata maitoa yksinomaan muualta päin maakuntaa, vaan pitäjästä löytyy lehmäkarjaa omastakin takaa. Muutenkin maanviljelys on Lapinlahdella voimissaan. Mutta entäs se viini? No, se nyt sopii hyvin juustojen kanssa nautittavaksi, ja toisekseen Lapinlahti on antanut inspiraatiota monelle taiteilijalle. Ja taiteilijathan ovat tunnetusti persoja viinille. Väärnin Pappilassa, joka on nykyisin kohonnut entiseen loistoonsa tai ehkä vielä ehompaan, syntyi aikoinaan esimerkiksi Juhani Aho. Hänen ansiostaan Lapinlahdella pysähtyvä matkalainen muistaa edelleen Matin ja Liisan, nuo Rautatie-romaanissa peltihepoa katsastamaan lähteneet rakastettavat maalaiset.
Legenda kertoo, että kuvassa olevan Nerkoon kanavan raudoittaja harjoitteli salaa pilkkiä läheisellä järvellä ja voittikin vuonna 1973 silloiset Suomen suurimmat pilkkikilpailut, jossa palkintona oli Larven-merkkinen moottorikelkka. Kertoman mukaan hänen nimensä oli Urho.
37
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
38
lapinlahti
39
lapinlahti Mutta kenties otollisin paikka muualta tulleille taiteilijasieluille on ollut Väisälänmäki, tuo Savon oma Koli. Vuosisatojen ajan se on lietsonut taidemaalareita huimiin suorituksiin, ja sen miljööstä ovat ammentaneet niin lapinlahtelaiset Halosen veljekset, Riitta Loiva eli Miina Äkkijyrkkä ja monet, monet muut merkittävät kaunosielut. Samoissa maisemissa syntyi vuonna 1893 myös Eero Järnefeltin ulkoilmamaalaus Raatajat rahanalaiset eli Kaski. Maalauksessa koskettavan riutuneena esiintyvän pikkutytön mallina toimi paikallinen Kokkosen Johanna, joka sattui tuomaan eväitä taiteilijan mallina touhunneille maalaisille ja jonka Järnefelt valjasti mannekiinikseen. Taulussa Johanna on resuinen ja nälkiintynyt haamu, jonka vatsa pullottaa pettuleivän turvottamana. Todellisuudessa Kokkosen tyttö kuitenkin oli iloinen, pulska ja punaposkinen savolaistyttö, josta taiteilija teki pulavuosien symbolin. Nykypäivänä Lapinlahdella ei enää kaskea polteta, ja pettuleipäkin on vaihtunut herkulliseen juustoon. Mutta taidetta, kulttuuria, maataloutta, teollisuutta ja savolaisuutta Lapinlahdelta löytyy sangen sopivana pakettina yhä edelleen.
41
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Se on savolaista taidetta se. 42
lapinlahti
43
maaninka Vaikka muut heimot ” väittävät sitä kateudeksi,
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
on se tämän kansan ainoa ja loppumaton eteenpäin vievä voima. Tuhansien kaskien kaataja, ojien kyntäjä, kirpeiden pakkasöiden lämpö ja perheiden vankkumaton turva, joka ei petä koskaan.
45
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Suomen ensimmäisessä, vuonna 1909 ilmestyneessä, tietosanakirjassa kerrotaan, että Suomen korkein vapaana virtaava vesiputous sijaitsee Maaningalla ja on 46 metriä korkea.
46
Maaninka Maisemien lisäksi Maaninka on antanut Suomelle erinäisen joukon varsin mielenkiintoisia merkkihenkilöitä. Siellä ovat päästäneet ensiparkaisunsa tai elelleet esimerkiksi kansanedustajat Nestor Väänänen, Tuula Väätäinen, Taavetti Lapveteläinen ja Mirja Ryynänen. Merkittävistä kulttuurimaaninkalaisista mainittakoon ensinnä Helena-sarjan kirjoittanut Aino Räsänen ja toiseksi näyttelijä Toivo Tuomainen. Itse asiassa Tuomaisen mainitseminen on savolaisuutta hehkuttavassa kirjassa välttämätöntä, sillä tämä Mustan Pörssin mainoksista tutuksi tullut monitoimimies oli eläessään jollakin tavalla kaiken mahdollisen savolaisuuden ruumiillistuma. Tuomainen oli lupsakka, pieni ja pyöreä haitaria soitteleva ukko, jonka olemuksesta löytyi sekä savolaista viekkautta että sydämellistä lämpöä. Tuomaisen Topin ansiota on myös ehkä kaikkien aikojen paras filmille tallennettu savolaiskuvaus eli Rauni Mollbergin ohjaama Siunattu hulluus, jossa Tuomainen näyttelee Rummukaisen Filippusta. Katsokaapa kohtaus, jossa Tuomainen syö kalakukkoa, maiskuttelee suutaan ja pudottelee ilmoille Simo ”Aapeli” Puupposen nerokasta tekstiä viisaasta miehestä. Katsokaa, nauttikaa ja oppikaa jotain hyvin olennaista savolaisuuden syvimmästä ytimestä. Vuonna 1872 perustettu Maaninka liittyi osaksi Kuopiota vuoden 2015 alusta alkaen.
49
siilinjärvi Savolaisilla on vahvat – ” jo vuosisatoja pitkät –
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
perinteet tarinankerronnassa. Tämä isältä pojalle jatkunut monimuotoinen kielentaito on lahja, jolla uudet sukupolvet opetetaan uutteriksi ja mielikuvitusrikkaiksi tarinankertojiksi.
51
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Siilinjärvi on hyvänkokoinen, väkirikas ja virkeä pitäjä. 52
Siilinjärvi
Siilinjärvi on hyvänkokoinen, väkirikas ja virkeä pitäjä. Vuonna 2015 se rynnisti neljällä asukkaalla Varkauden ohi Pohjois-Savon väkirikkaimmaksi kunnaksi ja sai suitsutusta hyvänä asuinpaikkana.
53
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
54
Siilinjärvi
Siilinjärveltä löytyy teollisuutta, jonka kärkenä rynnistää Yara eli paikallisten suussa Kemira ja oikein vanhojen paikallisten puheissa Rikkihappo. Se on järjettömän suuri teollisuuskompleksi kantatie seiskavitosen varressa. Lentokoneesta katsottuna alue on niin iso, että sen rinnalla seiskavitoselta avautuva sinänsä huljakka teollisuusmaisema näyttää pelkältä kioskilta. Näkymää katsoessa on helppo ymmärtää, että siilinjärveläisille kivi tuo leipää.
55
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Kuva Mauno Luukkonen
56
Siilinjärvi
Taiteen saralla Siilinjärvestä tunnetaan SiiliFolkfestivaali ja innokas teatterielämä. Kasurilan laskettelukeskus ja golfkenttä tuovat urheilumaailman mukavuudet aivan äärelleen, ja itse asiassa Siilinjärveltä löytyy myös maailman kauneimmaksi raakattu lentokenttä. Yleisen tiedon mukaan Rissalan kenttä Karjalan Lennostoineen sijaitsee Kuopiossa, koska Helsinki-Vantaalta ei koskaan lennetä Siilinjärvelle vaan Kuopioon. Tässäpä mahtaakin olla koko Savon suurin salaliitto. Kuinka monet ovatkaan lentäneet Siilinjärvelle, vaikka ovat luulleet pyrähtävänsä Kuopioon? Mutta tuskin heitä on harmittanut, koska siilinjärveläisten maisemien kauneutta kelpaa katsella niin ilmasta kuin maasta käsin.
Kuva Mauno Luukkonen
57
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Se on Siilinjärvi.
Ilmestys, Pekka Jylhä 2000, © Kuvasto 2016
58
Kuva Jaakko Suvala, Siilinjärven kunta
Siilinjärvi Samantyyppinen salaliittoteorialta haiskahtava totuus pätee muuten myös Sakari Kuosmaseen. Kaikki luulevat Kuosmasta kuopiolaiseksi, haastattelujen perusteella jopa Kuosmanen itse. Siilinjärven keskusta sijaitsee Kuopioon vievän moottoritien alkulähteillä, ja kappaleen matkaa kalakukkokaupunkia kohti hurautettuaan voi matkailija havaita Siilinjärven mene ja tiedä tärkeimmän maamerkin. Se on moottoritien varressa kallioleikkauksen laella seisova Ilmestys-patsas. Kaurispatsas onkin komea, raikas, valoisa ja kauneudellaan aivan kuin sielua imuroiva. Eli aivan samanlainen kuin Siilinjärvi itsekin.
59
”
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
kuopio Tätä yleensä naapureista ja työkavereista kertovaa, monisanaista ja vivahteikasta verbaalilaulantaa on ilo kuunnella taloissa ja torpissa, kylillä ja toreilla. Luonnonkauniin miljöön keskellä se nousee oudosti tajuntaan kuin linnunlaulu kauppakeskuksen betonisessa parkkihallissa.
61
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
”Odottamattomia kohtaamisia” julistaa Kuopion kaupungin mainoslause. Se tietää kutinsa, sillä Kuopio on odottamattomien kohtaamisten luvattu kaupunki. Miettikääpä kesäistä päivää torilla: lihapiirakka tai munkki kouraan ja kahvimuki toiseen käteen. Pöytään istumaan, sielu avoimeksi. Ei siinä pitkään mene, kun satunnainenkin käypäläinen pääsee juttusille aetosavolaisen ihmisen kanssa. Ehkä siinä kysellään vieraan alkuperät ja matkan tarkoitukset, mutta kohtaamisesta poistuessaan lähtijän mieli on viimeisen päälle hyvä. Hän on saanut maistaa aimo annoksen oikeaa savolaisuutta, ja oikeasta savolaisuudesta jää hyvä mieli.
oikeasta savolaisuudesta jää hyvä mieli 62
kuopio
65
kuopio
67
kuopio
69
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Kuopio ei kuitenkaan ole yksinomaan kalakukkojen, torielämän ja Puijolta avautuvien maisemien muodostama savolaisuuden pyhättö. Se on kehittyvä, kasvava ja monipuolinen asuinkeskus hyvien yhteyksien päässä vähän joka paikasta. Kuopioon pääsee kätevästi autolla, junalla ja lentäen – vaikka kenttä onkin oikeasti Siilinjärvellä – ja tämän kirjan teeman muistaen täytyy mainita myös vesireitit. Kuopion satamasta lähtevälle on tie avoinna aina valtameriä myöten, mutta paljon Kuopioon myös tullaan valtamerien takaa.
70
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Vilkas elinkeinoelämä, teollisuus ja oivat opiskelumahdollisuudet ovat tehneet Kuopiosta eloisan Savon sydämen, jossa toimii yli 200 vientiyritystä ja jonka alueen teollisuudesta tuleva liikevaihto kasvaa selvästi maan keskiarvoa vilkkaammin. Mutta eivät kuopiolaiset ole juuriaan unohtaneet, sillä menestystarinoita syntyy esimerkiksi metsästä, ja myös maanviljelys voi Kuopion alueella paremmin kuin hyvin.
72
kuopio
Savon henkisestä pääkaupungista käsin tehdään kauppaa...
73
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
74
kuopio
75
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
”
Tämä ystävällinen, juoruiluksikin väitetty, varmana pidetyn tiedon jakaminen asianosaisen tietämättä, on väärinymmärretty kultainen ominaisuus. Todellisuudessa se on vain savolaisen sielun lähimmäisenrakkautta, jolla säästetään läheinen ihminen totuuden tuskalta ja surulta. Mittee syvän ee tiiä, sitä se ee sure.
76
kuopio Koulutus tekee hyvää! Savon koulutuskuntayhtymä on 17 pohjoissavolaisen kunnan yhteinen voimainponnistus oman maakunnan parhaaksi. Savon sydämessä tarjotaan viidellä eri paikkakunnalla tasokasta ja monialaista koulutusta lähes 20 000 onnelliselle vuodessa. Koulutuskuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä, jonka repertuaari on laaja, ammatillisesta peruskoulutuksesta työelämän kehittämishankkeisiin. Työelämän ammattitaidon tulee olla korkeatasoista, siksi kaikenikäisiä savolaisia ja savolaishenkisiä kannustetaan kehittämään osaamistaan työelämän tunnetusti muuttuvien tarpeiden mukaan.
77
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
78
kuopio
Opiskelijakaupunkina Kuopio tarjoaa monenmoista. Itä-Suomen yliopisto on kansainvälistä huipputasoa esimerkiksi kansantautien, biotalouden ja ilmastonmuutoksen tutkimisessa. Kuopion Tiedepuisto taas on erinomainen yhdistelmä erilaisia osaamisaloja, ja Ylä-Savon ammattiopisto on kouluttanut alueen yrityksille lukemattoman määrän taitavia työntekijöitä. Nuorten ja aikuisten koulutusta kehitetään Savon ammatti- ja aikuisopistossa; Pelastusopisto taas antaa oppeja turvallisuusalan ammattilaisille.
79
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Savoniaammattikorkeakoulun Microkadun kampuksen Simulaatiokeskus soveltuu erityisesti terveysalan toimintojen oppimiseen turvallisessa ympäristössä
80
81
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
82
kuopio Vain savolaiset Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat onnistuneet suunnittelemaan rehtorinsa johdolla moottoripyörän. Rehtori Mervi Vidgrén Savonia Shopperin sarvissa. Monialaisen Savoniaammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuivat moottoripyörän suunnitteluun, muotoiluun, markkinointiin, tuotantoon, huoltoon ja ympäristöasioihin.
83
kuopio Kaiken edellä kerrotun tietäen ei ole ihme, että Kuopio on miettinyt viime aikoina tarkasti brändiään ja löytänyt sen. Ja se on hyvä, sillä vaikka savolainen on aina ollut uuttera kehumaan itseään, tekee Kuopio sen vain aiheesta. Nousu hassujen savolaisten kansoittamasta junttilasta alati kasvavaksi kärkikaupungiksi on melkoinen temppu. Mutta ei Kuopio ole juuriaan unohtanut, ei sillä. Kalakukot paistuvat siellä edelleen, murre mutjahtelee, vierailu Puijon tornissa saa sielun huokaisemaan ja kulttuurihistoriaa edustavat yhän torin kupeessa liikekeskukset Minna ja Aapeli. Ostoslaitokset ovat saaneet nimensä kaupungin tunnetuimmilta kirjailijoilta Minna Canthilta ja Simo ”Aapeli” Puupposelta. Kuva Aleksi Rajala Kuva Aleksi Rajala
85
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Kuopio on hävyttömän monipuolinen 86
kuopio
87
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
88
kuopio
89
kuopio
91
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
92
kuopio Liikunta- ja urheilumahdollisuudet ovat hyvät, harrastamaan pystyy melkein mitä vain ja kulttuuritarjonnan kirjoa ei voi moittia harmaaksi. Kuopion kaupunginteatteri on tunnettu ja arvostettu taidelaitos, ja muita tärkeitä kulttuurihirmuja ovat perinteiset tapahtumat, kuten Kuopio Tanssii ja Soi sekä Viinijuhlat. Molemmat tilaisuudet ovat jo käsitteitä, ja niiden perässä tullaan Kuopioon pitkienkin matkojen päästä ja vuosi vuoden jälkeen. Hieman henkisempää kulttuuria edustavat Kuopion Museo, Korttelimuseo ja suviaikaan avoinna oleva Pikku-Pietarin Torikuja. Hengellisimmästä annista taas mainittakoon Ortodoksinen kirkkomuseo. Onhan niin, että viime sotien jälkeen Savon seudulle asutettiin melkoinen määrä Karjalan evakkoja, jotka rikastuttivat kummasti savolaisten elämää ja kyläkuvia. Alkujähnäyksiä mahtoi paikoitellen olla, mutta ajan olossa savolaiset ja karjalaiset oppivat elämään toistensa kanssa sulassa sovussa sekä hyväksymään sen, että idästä tulleen tulleen emännän leipoma riisipiirakka nyt vain on toisen mallinen kuin savolaiseukon rypyttämä.
93
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
94
kuopio
Johannes Takanen, 1849-1885 J.V. Snellmanin rintakuva, (1884) 1886 pronssi, Kuopion kaupungin kokoelma
95
kuopio
97
Canthin patsas lukeutuu myös Kuopion perinteik-
kuopio
käimpiin nähtävyyksiin. Toinen merkkihenkilön pysti löytyy legendaarisen Väinölänniemen tanhuvilta. Siellä juoksee pronssiin valettuna Hannes Kolehmainen, urheilijalegenda. Hän juoksee housut jalassa, vaikka alkujaan Kolehmaisen patsasta kaavailtiin alastomaksi, kuten Paavo Nurmen vastaavaa. Asialle laittoi kuitenkin tenän Kolehmaisen leski, joka ilmoitti Hanneksen juosseen housut jalassa eläessäänkin. Urheiluun viittaa myös nykyisten kuopiolaisten kuuluisuuksien lista. Kaikkihan tietävät, että Kuopiosta löytyvät KalPa ja KuPs, Timosen Kimmo, Atik Ismail ja niin pitkä rivi Kapasia, ettei niiden kanssa pysy laskuissa pirukaan. Edesmenneistä legendoista täytyy tietysti mainita Spede Pasanen, savolaisen nokkeluuden ja sananväännön suuri mestari. Niin että moneksi siitä on, Kuopiosta. Ei se ole enää pikkukaupunki, mutta ei onneksi liian isokaan. Se on savolaisen kokoinen. Ja myös ihmisen kokoinen.
99
kuopio
Aikoinaan tätä Kallaveden siltamaisemaa hallitsi niin kutsuttu ”vanha Rouva Saksanseisoja”-nostosilta, joka pysäytti tehokkaasti niin laiva- kuin autoliikenteenkin aina halutessaan. Rouvan oikukkuudesta suivaantuneina emme ottaneet tätä myös Paksu-Bertaksi kutsuttua siltaa lainkaan kuvaan. Kallaveden uusi silta rakennettiin vuonna 2013 vanhan Bertan jumien vuoksi. Kerrotaan, että viimeisinä hetkinään Bertta seisotti jopa ministerejä Kallavedellä Queen-laivalla. Ministerien laivaretkeä varten Berttaa oli rasvattu kokonaisen viikon ajan, jotta se nousisi ja laskisi sujuvasti. Voitelusta huolimatta Bertta jäi viimeisellä nousullaan ennen kiinni hitsaamista jöpöttämään pystyyn eikä laskeutunut lainkaan alas. Koko liikenne pysähtyi.
101
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
102
kuopio
103
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Oksapoika & Siskotyttö
Oksapoika, Pekka Kauhanen 2014, pronssi, teräs ja alumiini, Kuopion kaupunki, © Kuvasto 2016
106
Siskotyttö, Taru Mäntynen 1984, pronssi, Kuopion kaupunki, © Kuvasto 2016
kuopio
kuopio
109
111
kuopio
ANTI - Contemporary Art Festival 2014, Madeleine Flynn ja Tim Humphrey: Megafoni-projekti
113
NILSIÄ tahko Nokkelin kiertoilmaisuin ” savolainen ajattelee lämmöllä •
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
kuulijaansa.
Siksi hän ei mielellään sano kuulijasta pahaa suoraan. Lihavasta sanotaan, että laihempiakin on nähty. Ruma on muuten terve.
115
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Kansanrunousarkiston mukaan Nilsiässä on niin paljon rosvoja, että reppu kannattaa pitää etupuolella. YouTuben mukaan Nilsiässä ei asu ketään muita kuin Hannu Karpon julkisuuteen nostama Öljysheikki. Yleisen käsityksen mukaan Nilsiä on pikkuinen kylä Tahkon vieressä. Lisäksi aika monet kyselevät, onko Nilsiä tehnyt kuntaliitoksen Tahkon vai Kuopion kanssa. Oikea vastaus on Kuopion.
116
nilsiä•tahko Aivan absoluuttinen totuus on kuitenkin se, että Nilsiä elää Tahkosta ja kehittyy Tahkon mukana. Matkailu on Kuopioon liittyneen exkunnan suurin syömähammas, jonka ykkösnaskaleita ovat laskettelu ja golf. Toki Nilsiässä myös tissiä koetellaan, sillä se on maidontuottajana Savon seudun kärkipäätä. Nilsiässä on kolme suurta vuorta: Tahko, Kinahmi ja Pisa. Kinahmi on valjastettu teollisuuden käyttöön jo aikaa sitten; Pisa sen sijaan jöllöttää luonnonsuojelualueena aivan niin kuin kansallismaisemalle kuuluu. Ihailtavaa luontoa Nilsiästä löytyy muutenkin, ovathan savolaismaisemat somia Nilsiässäkin.
119
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
120
nilsiä•tahko
121
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta Kuva Jani Räsänen
122
nilsiä•tahko
Kuva Jani Räsänen
123
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
124
nilsiä•tahko Hiljentymismahdollisuuksista kannattaa mainita ennen muuta Aholansaari. Körttiläisyyden esikuva Paavo Ruotsalainen ei ollut eläessään profeetta omalla maallaan, mutta jotakin tämä perheensä viimeisen leivän konttiinsa napannut kylähullu teki oikein: Ruotsalaisen ajatuksia arvostavat vaeltavat Ukko-Paavon kotisaareen vuosi vuoden jälkeen. Ilman Aholansaaren isäntää olisivat monet Siionin virret jääneet veisaamatta niin Nilsiässä kuin muuallakin. Oikeastaan vanha nilsiäläinen sananparsi kuvastaa aika hyvin savolaista luonnetta: ”Piru mielessä – Siijjoni huulilla.” Nilsiästä löytyy myös lukuisia nuoria kirjailijanplanttuja – tai ainakin yksi. Hänen ihailijamääränsä on vieläpä harvinaisen helppo ilmoittaa, koska se on täsmälleen sama kuin Nilsiän terveyskeskuksen kroonikko-osaston kulloinenkin asukasluku.
125
LEPPÄVIRTA Huumorintajuisena ” nautiskelijana ja
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
mukavuudenhaluisena tunnettu savolainen ei viitsi, eikä jaksa, takertua leppoisan maailmansa tylsiin yksityiskohtiin, kuten selvittää kylällä kuultujen tarinoiden alkuperää, saatikka totuutta. Paitsi jos juoru, iva tai kyseenalainen huumori kohdistuu häneen itseensä. Silloin tämä kaskipeltojen kasvatti nousee voimaan suureen. Silloin saadaan tuta, mikä on savolaisen mielenlaadun syvin olemus: kostonhalu.
127
leppävirta
”Suomalainen luonto tarjoaa uskomattomia elämyksiä: kauneutta, puhtautta, hiljaisuutta, rauhaa sekä mahdollisuuden marjastaa, sienestää ja kalastaa.” Näin kerrotaan Leppävirran kunnan nettisivuilla. Ja mikäs on kertoessa, sillä suomalainen luonto on kaunista Leppävirrallakin. Erityisen kunnioitettavaa on se, että Orinoron rotkon pohjalla talven lumet säilyvät kesäkuulle saakka, ja tämän ilmiön kääntäminen markkinavaltiksi on osoitus leppävirtalaisesta nerokkuudesta. Yleensähän suomalainen noituu kesäkuisen lumihavainnon alimpaan helvettiin ja toteaa koko loppuvuoden menevän sen myötä päin prinkkalaa. Mutta ei Leppävirralla. Siellä se otetaan mahdollisuutena.
129
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
kauneutta, puhtautta, hiljaisuutta, rauhaa... 130
lepp채virta
131
”
Savolaiset, tuo väärin ymmärretty kansa
VARKAUS Tästä jumalaa pelkäävästä kansasta kerrotaan myös, että syvä luterilaisuus ja körttiläisyys näkyvät Savossa arjen harmautena. Hyvä näin, sillä harmaushan on tosiasiassa hieno pohjaväri. Pröystäilemätön, hiljainen sävy, joka nöyränä antaa tilaa muille väreille, kulttuureille, ihmisille, persoonille ja yksilöille. Mutta onko näin? Ottakaa siitä itse selvä. Esimerkiksi tästä kirjasta.
133
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
134
varkaus
Suomalaisesta teollisuudesta kuuluu hyviä uutisia harvakseltaan. Varkaudesta niitä on kuitenkin saatu, ja vuonna 2014 Stora Enso (savolaisittain Kutsetti) ilmoitti investoivansa toistasataa miljoonaa euroa varkautelaisen paperiteollisuuden säilymiseen. Hyvä niin, sillä Varkaus on perinteinen tehdaspaikkakunta ja tehtaat ovat olennainen osa paitsi kaupungin imagoa myös katunäkymää. Pitkät piiput sojottavat katukuvassa vertaansa vailla olevina maamerkkeinä, ja niin kauan kuin piippujen suista nousee savua edes kuvainnollisesti, ovat Varkauden asiat mallillaan.
135
varkaus Imagollisesti Varkaus on syntynyt paitsi tehtaanpiippujen myös kaupunkia ympäröivien vesistöjen ympärille. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Varkaudesta löytyvät jo vuodelta 1323 peräisin olevasta Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jossa mainitaan Siitinselän rannalla sijaitseva lappalaisten talvikylä. Noin 700 vuotta myöhemmin maineikas savolaissyntyinen sanankäyttäjä Juice Leskinen loikkasi kroolaamaan kyseisen vesistön aaltoihin ja totesi, että ensimmäistä kertaa hän nyt siitin selässä ui. Lisäksi on aiheellista kertoa, että Varkauteen sijoitettiin Ruotsin Kuninkaallisen armeijan laivaston meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppania vuonna 1792, ja tästä syystä Varkautta kutsuttiin vuoteen 1809 saakka nimellä Laivalinna. Sitten Suomi siirtyi sotasaaliina osaksi Venäjää ja Laivalinnasta tuli Varkaus.
137
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Onneksi kuvioihin astui 1900-luvun alussa sa kauppaneuvos Ahlström. Hän ryhtyi kehittämään varkautelaista puunjalostusteollisuutta, ja pitäjän väkiluku kasvoi. Vuorineuvoksen suurena visiona oli luoda kaupunki teollisuuslaitosten ympärille. Ahlström teetätti asemakaavat, ja kaikki vaikutti oikein somalta, kunnes Suomea vuonna 1918 riiponut sisällissota loi Varkaudelle uuden henkisen asemakaavan. Se eli vuosikausia rakennusteknillistä suunnitelmaa vahvempana. Se on silti vain todiste siitä, että Varkaus on todellinen teollisuuspaikkakunta. Sellaisen viitan kantaakseen kylä tarvitsee vankan historian, ja vankka historia taas vaatii myös rupensa ollakseen uskottava.
138
varkaus
139
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
140
varkaus Vaikka teollisuudesta kertovat savupiiput näkyvät kauas, Varkaudesta löytyy paljon muutakin näkemisen väärtiä. Kaupunkiin lyövät leimansa ennen muuta vesistöt, ja koreaa maisemaa kannattaa ihastella esimerkiksi Vesitornin terassiravintolasta. Kulinaristisia nautintoja voi etsiä maistelemalla ainutlaatuista varkautelaista sampea. Varkaudessa on kosken kuohuja, ja kanaviakin löytyy enemmän kuin kaupunginvaltuustosta keskustalaisia tai perussuomalaisia. Mekaanisen musiikin museo kuuluu Varkauteen kuin jokin hyvin olennainen johonkin, johon jokin hyvin olennainen kuuluu. Kaupungin vanha puutaloalue on oiva osoitus siitä, ettei kaikkia suomalaisia taajamia ole vielä pilattu vieri viereen rakennetuilla persoonattoman kylmillä liikekiinteistöillä.
141
Odottamattomia kohtaamisia – Savoa ja savolaisuutta
Varkauden funkistyylisen kirkon Lennart Segerstrålen tekemä alttaritaulu on Pohjoismaiden suurin. Muista nähtävyyksistä voidaan mainita vaikkapa Varkauden tehtaiden vanha kellotorni ja kesäaikaan ihastuttava satama-alue. On se tietysti ihastuttava talvellakin, mutta harva sen vastenmielisessä viimassa tajuaa. Varkaudesta on ponnahtanut kansalliseen muistiin useita tuttuja nimiä, kuten musiikkimoguli Jaakko Salo, näyttelijä Mari Perankoski ja televisiolegenda Heikki Kahila. Pakko on mainita myös Esa Pakarinen, Könönpellon mullissa nyt jo ikiuntaan nukkuva nerokas taiteilija, joka ei ollut syntyperäinen varkautelainen, ei edes savolainen. Pakarinen vannoi viimeiseen saakka olevansa savolaisten itselleen nauramattomuutta vierastava karjalainen. Joka tapauksessa Pakarinen oli yhteen aikaan suomalaisille yhtä kuin Varkaus, ja paikallisen huoltoaseman vitriinistä löytyy tänäkin päivänä Pakarisen estradipersoona Severi Suhosta esittävä vahanukke.
142
varkaus
Kuva Olavi RytkĂśnen
Savolaista naljailua, sitä se on, taikka sitten ei.