Fuksi-Kapitaali 2012 by Jaakko Meriläinen

2 1 i fuks

Kapitaali

Varjossa

paljon onnea vaan

Varjo-opinto-opas kertoo, millaisia kurssit “oikeasti” ovat.

Tässä lehdessä onnitellaan ainakin viidesti.

Gallup

MOI!

Miltä tuntuu olla naisena miesten joukossa?

Moni taho tervehtii uusia fukseja ja tuutoritkin esittäytyvät.

Sisällys 4

Tuutorivastaavalta

Muistilista

Tässä ovat tuutorit

Oppiainevastaavan tervehdys

Fuksisyksyn tapahtumakalenteri

KTTO:n hallitus

Puheenjohtajan tervehdys

Opintosihteeriltä 19

Maisterin vinkit fukseille

Maalta kaupunkiin

Kuvia opiskelijaelämästä

Varjo-opinto-opas

Kelaatko opintotukiasioita?

Sanakirja

Gallup

Kapitaalista

Muistathan leikata talteen tämän lehden loppupuolelta löytyvän fuksipassin! Siihen kerätään pisteitä muun muassa erilaisista tapahtumista. Ahkera pisteidenkeruu palkitaan loppuvuodesta!

Tuutorivastaavalta Alkusyksyn aikana kuulet onnitteluja varmasti joka tuutista jo kyllästymiseen asti. En aio tehdä poikkeusta, joten onneksi olkoon! Olet päässyt opiskelemaan taloustiedettä Helsingin yliopistoon. Pääsykoeurakka ja ilkeän piinaava odotus ovat takana, ja nyt olet taloustieteen sekä valtsikan fuksi. Opiskelu yliopistossa on varsin erilaista kuin lukiossa, ja jokaisen mieli varmasti tulvii kysymyksiä ja innostuksensekaista odotusta. Johdattelijoinasi taloustieteen ja yliopiston ihmemaailmaan toimii kahdeksan tuutoria ja opaskarttanasi parhaillaan lukemasi ainejärjestölehtemme Kapitaalin fuksinumero. Tarvitsit apua sitten kurssivalinnoissa, derivoinnissa tai vaikkapa toogan sitomisessa, olemassaolomme tarkoitus on auttaa sinua. Fuksivuosi on varsin huoletonta aikaa: vaikka opinnot vaativatkin työskentelyä, gradun aihetta ei tarvitse pähkäillä, kun kandityökin häämöttää jossain kaukana edessäpäin. Uusille fukseille on luvassa huimasti bileitä ja muuta hassuttelua jo elokuun puolivälistä lähtien. Osa tulevan vuoden aikana hankkimistasi kokemuksista säilyy taatusti ikuisesti unohtumattomina, joskin osan olet saattanut sujuvasti unohtaa jo seuraavana aamuna. Jotkut sanovat, että opiskeluaika on elämän parasta aikaa, ja että fuksivuosi on opiskeluajan paras vuosi. Niin tai näin, se kannattaa elää täysillä niin opintojen kuin oheistoiminnankin merkeissä. Syksyllä nähdään! Samuli Sadeoja

“

Samuli Sadeoja luotsaa tänä vuonna taloustieteen tuutoreita.

Tarvitsit apua sitten kurssivalinnoissa, derivoinnissa tai vaikkapa toogan sitomisessa, olemassaolomme tarkoitus on auttaa sinua.

Fuksikapitaali 2012 päätoimittaja Samuli Sadeoja / jutut tämän vuoden tuutorit, Markku Lanne, Matti Mitrunen, Lauri Jauhiainen, Anton Nikolenko ja Ville Voutilainen / kuvat Jussi Välipirtti, Lauri Jauhiainen ja Jaakko Meriläinen / taitto Jaakko Meriläinen / painos niin iso, että jokaiselle fuksille riittää lehti / tykkää Kapitaalista Facebookissa www.facebook.com/kapitaali / lue Kapitaali sähköisenä www.issuu.com/kapitaali / Kapitaali on KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti, ja tämä on Kapitaalin erikoisnumero fukseille

Oppiainevastaavan tervehdys

Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina sekä oppiaineen vastuuhenkilönä.

Toivotan oppiaineen koko henkilökunnan puolesta kaikki uudet opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan taloustiedettä. Samalla haluan onnitella teitä pääsykoemenestyksestänne. Olette tulleet Suomen johtavaan alan yksikköön, joka pystyy tarjoamaan tasokkaan ja monipuolisen opetusohjelman. Täydennettynä kanssamme samoissa tiloissa toimivien Aalto-yliopiston ja Hankenin taloustieteen laitosten tarjonnalla se on taatusti maan kattavin. Taloustiede on suhteellisen vaativa opinala, jonka opiskelu edellyttää hyviä menetelmällisiä valmiuksia. Tutkinto rakentuu kumuloituvasti siten, että keskeisten teoriakurssien sisältö perustuu tutkinnon eri vaiheissa aiemmin opitulle. Rakenteeltaan taloustieteen tutkintovaatimukset ovat selkeät ja lähes samanlaiset kaikissa taloustieteen koulutusohjelmissa myös kansainvälisesti. Opintojen rungon muodostavat eri tasoilla mikro- ja makrotalousteorian kurssit, joilla opittua sitten täydennetään kunkin oman kiinnostuksensa mukaan valitsemilla erikoiskursseilla. Varsinaisten taloustieteen opintojen lisäksi tutkintoon sisältyy Helsingin yliopistossa selvästi enemmän menetelmäopintoja kuin muissa suomalaisissa taloustieteen opinto-ohjelmissa. Näillä matemaattisten menetelmien ja ekonometrian kursseilla sekä matematiikan ja tilastotieteen sivuaineopinnoilla on suuri merkitys paitsi opintojen myös työllistymisen kannalta. Oppiaineen matemaattisuuden vuoksi opinnot muodostuvat pääasiassa luentokursseista harjoituksineen päinvastoin kuin useimmissa muissa Valtiotieteellisen tiedekunnan aineissa, joissa kirjatentit voivat olla sopiva opintojen suoritustapa. Syynä kurssimaisuuteen on myös se, että keskeinen tavoite on taloustieteen käsitejärjestelmän ja taloudellisen ajattelutavan omaksuminen. Ilman harjoituksiin sisältyvää opitun tiedon soveltamista tätä tavoitetta on vaikea saavuttaa. Laajahkoiksi kursseiksi jaksotetun opinto-ohjelman tarkoitus on siis helpottaa opintojen etenemistä, ja monipuolisen kurssiohjelman ylläpitämiseen oppiaine käyttää perustellusti paljon resursseja. Olisikin toivottavaa, että opinnot suoritettaisiin suositellussa järjestyksessä ja ensimmäisen vuoden menetelmäopinnot otettaisiin vakavasti, vaikka niiden todellinen merkitys saattaakin kirkastua vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa. Markku Lanne

Muistilista 1. Opiskelupaikan vastaanottaminen. Vastaanota opiskelupaikka annettujen ohjeiden mukaisesti. Huolehdi samalla ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisesta, jos et vielä ole jäsen. 2. Lyyra-hakemus. Opiskelijakorttia kannataa hakea mahdollisimman pian osoitteessa www.lyyra.com. Ennen kortin saapumista joudut todistamaan opiskelijastatuksesi hyväksymistodistuksella. 3. Hanki ATK-tunnukset. Hanki tunnukset yliopiston tietojärjestelmiin saamiesi ohjeiden mukaisesti. 4. Hanki HKL:n opiskelija-alennus. Opiskelija ajelee julkisilla puoleen hintaan. Hae siis tarvittava todistus päärakennuksen opiskelijaneuvonnasta ja toimita se HKL:n palvelupisteeseen. 5. Opiskelijakalenteri. HYY:n jäsenenä olet oikeutettu saamaan opiskelijakalenterin. Niitä jaetaan alkusyksystä päärakennuksella. 6. Kursseille ilmoittautuminen. Fuksina asiasta ei kannata hätäillä. Kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa www.weboodi.helsinki.fi. Kurssiilmoittautumista harjoitellaan orientoivalla viikolla. 7. Sähköpostilistoille liittyminen. Kaikkien kannattaa liittyä ainakin KTTO:n ja Kannunvalajien sähköpostilistoille. Ohjeet löytyvät esimerkiksi KTTO:n nettisivuilta: www.ktto.fi. 8. Fuksien ensimiittiin tuleminen. Katso tämän lehden kalenterista, milloin fuksit tapaavat ensi kerran ja mitä muuta syksyllä tapahtuu!

Fuksisyksyn tapahtumakalenteri 18.8. Ensimiitti Tutorien ja fuksien ensitapaaminen Kaivopuistossa. Tutustutaan ja pidetään hauskaa. Jatkot Kuppalassa. Tutoreilta lisäinfoa sähköpostilla tai tekstarilla lähempänä.

13.9. Fuksimökki Kansiksen perinteinen mökkireissu Porkkalan takamaille. Kaikki mukaan! 17.9. Fuksiristeily Kannunvalajien järjestämä meriseikkailu.

25.8. KannuGames Tapahtuma kaikille valtsikan uusille opiskelijoille. Pidetään hauskaa Suomenlinnassa.

28.9. Fuksisitsit I 29.9. Fuksisitsit II Sitsit eli akateeminen pöytäjuhla fukseille.

vk 35 Orientoiva viikko

16.10. Roomalaiset Toogabileet Alinassa.

27.8. Kampuskierros 27.8. Peli-ilta Rentoa hengailua porukalla punavuorelaisessa baarissa.

28.8. Fuksien selvä tiistai Nimi kertoo kaiken. Illanviettoa Idan saunalla. 3.9. Yliopiston avajaiskarnevaalit ja Kannunkaatajaiset Rehtori tarjoaa viinit ja lähes kaikki yliopistomaailmaan liittyvät järjestöt esittäytyvät ympäri kampusta. Kannunvalajat järjestää ohjelmaa Kuppalan pihalla.

Syksyn aikana tapahtuu myös paljon muuta kaikkea kivaa. Kannattaa liittyä KTTO:n ja Kannunvalajien sähköpostilistoille, ohjeet löytyvät osoitteesta www.ktto.fi. Lisäksi kannattaa käydä tykkäämässä KTTO:sta Facebookissa.

4.6. KTTO:n fuksiaiset Legenda, joka alkaa iltapäivällä ja päättyy joskus. Tätä et saa jättää väliin! Pakollinen varustus: kravatti, jonka kohtalo on avoin… 6.9. Kannun fuksisuunnistus Kaikki valtsikan fuksit sekaisin keskenään ja päästään. Hulvaton tapahtuma, josta varmasti puhutaan ja vaietaan.

Tää ll

äo

nK upp

ala.

Loppusyksystä juhlitaan myös KTTO:n vuosijuhlaa. Tänä vuonna ainejärjestö täyttää 53 vuotta. Oikealla kuva viimevuotisista vuosijuhlakemuista.

Tässä on aita. Saatat joutua kiipeämään sen yli.

NEA SAMULI

tia

lt eama a auk

raava

a tuu

llaisi a, mi

u at! Tu rit ov

tää lähet

AIN

KKO JAA

mi.su

etuni

t a v o ä s s ! ä T t i r o t u u t e voit

l toreil

eu Lue s

öpos sähk

en teese osoit

ki.fi.

helsin

i@ kunim

TUU

MERI

JANNE

HENRIK

nen - tästä syksystä tulee varmasti myös todella jees, Aino toivoo. Tuutorina olemisen lisäksi Aino toimii tämän vuoden Kannunvalajien hallituksen taloudenhoitajana. Aino tykkää kulttuuririennoista, smalltalkkaamisesta, ravintoloista ja ravinteleista, li-päätteisistä sanoista, hyvästä läpästä ja huonosta läpästä, vieraista kielistä ja matkustelusta. Hän ei pidä luontodokumenteista enkä tillistä ja koska kukaan fukseistamme tuskin on kumpaakaan, kannattaa siis ihmeessä mennä juttelemaan! Aino auttaa mielellään, jos tulee jotain kysyttävää ja lörpötteleen jonninjoutavistakin. Aino sauvakävelee satunnaisesti, mutta älä huolestu - hän on silti ihan ok.

Samuli Sadeoja Sydämeltään länsivantaalainen, mutta kesän aikana tiukasti Munkkiniemeen juurtunut Samuli on toisen vuoden opiskelija, joka halusi elää oman fuksisyksynsä uudestaan ja ryhtyi tuutoriksi. Opiskelulta yli jäävän ajan - jota toisinaan näyttäisi riittävän hämmästyttävän paljon - hän viettää kuntosalilla treenaten, ahkerasti työskenellen ja opintotukien tulorajoja manaten. Hallitusvastuuta hän pakoilee mystisessä virkistysvastaavan tehtävässä. Samuliin on melko vaivatonta tutustua, koska hänellä ei ole tapana jättää KTTO:n tapahtumia väliin. Nea Hänninen Nea on 21-vuotias toisen vuoden kansislainen. Hän majailee tällä hetkellä aina niin aurinkoisessa Puotilassa, jonne hän on päätynyt monen mutkan kautta kotikaupungistaan Järvenpäästä. Opiskelun lisäksi Nea myy lottoa, kiertää opiskelijatapahtumia ja satunnaisesti urheilee. Hän tykkää myös kissoista, kaikenlaisita hömppäsarjoista ja Portaalissa istuskelusta. Nea toivoo, että tulevasta syksystä tulee yhtä mukava kuin hänen omasta fuksisyksystään.

Tuuli Tähtinen Tuuli ”Tuuli Tähtinen” Tähtinen, KTTO:n aarrearkun vartija 2011 ja Vuoden Fuksi 2010, saapui matikan laitoksen kautta kurvaten tuomaan KTTO:hon hienostuneisuutta omalla hienostuneen leidin käytöksellään. Opintoja on hänellä tällä hetkellä takana kaksi vuotta, edessä todennäköisesti vielä muutama. Tämä Pitäjänmäeltä Kamppiin muuttanut sulosilmä suhtautuu hieman varauksellisesti kaikkeen ”mikä tapahtuu susirajan takana”, mutta tästä huolimatta Tuulia voi pitää varsin suvaitsevana ja avomielisenä veijarina. Tuulin kanssa on mukava läppää heittää ja keskustella mistä tahansa aiheesta – Tuulin laaja yleissivistys mahdollistaa viiltävien analyysien tekemisen mistä vain. Tuuli viihtyy bileissä sekä järjestäjänä että juhlijana ja kisakuntoa riittää aina loppuun saakka, joka usein koittaa jatkoilla Kampin residenssissä. Niin älyttömältä kuin se tuntuukin, niin näiden edellä mainittujen hyvien puolien lisäksi Tuulissa riittää ihanuutta muissakin muodoissa vaikka kuinka paljon. Satunnaisesta huutelusta ei kannata olla moksiskaan, vaan kannattaa ehdottomasti tutustua!

Jaakko Meriläinen Jaakko Meriläinen on neljättä vuottaan yliopistolla viettävä, käytännössä gradua vaille valmis, kansantaloustieteen opiskelija. Tänä vuonna hän tuutoroi erityisesti vanhempia opiskelijoita. Aikaisemmin Jaakko on toiminut KTTO:n hallituksessa toisena yrityssuhdevastaavana, toisena opintosihteerinä ja toisena vuosijuhlavastaavana, tuutorina sekä Kapitaali-lehden päätoimittajana. Jaakko on kotoisin Pohjois-Pohjanmaan helmestä Haapavedeltä ja jakaa mielellään muiden kanssa tarinoita pohjolan mailta. Vapaa-aikaansa hän kuluttaa soittamalla eri soittimia – hänen omintakeiseen soitinrepertuaariinsa kuuluvat muun muassa eri kokoiset kanteleet, huuliharppu, ukulele, nenähuilu ja soittosaha. Myös matematiikkaa ja tilastotiedettä hän pitää rakkaina harrastuksinaan. Jaakon seinällä on valkotaulu, ja hän syö mielellään pullaa.

Meri Sintonen Meri Sintonen ei ole tavallinen tuutori, ei. Meri oli viime vuoden itseoikeutettu ”vuoden fuksi” -palkinnon voittaja, koska hän otti opiskelijaelämän kokonaisuudessaan vakavasti. Hän opiskeli ja biletti, biletti ja opiskeli. Kellon ja promillemäärän ollessa kaksi hän pohti kuinka millä bussilla pääsee parhaiten seuraavan päivän laskareihin. Hän sai hyviä arvosanoja ja oli kaikissa bileissä. Kun yhtälöön lisätään Merin taipumus kärsiä kahden päivän krapuloista, hänen kaikkivoipaisuu-

Aino Kalmbach Aino Kalmbach tulee kaukaa susirajan takaa Suomen Ateenasta. Siperiasta ja kameleista selvittyään hän aloittaa syksyllä kolmannen opiskeluvuotensa ja toisen vuotensa tuutorina. Ainon fuksisyksy oli eeppinen ja viime syksy vähintäänkin yhtä ikimuistoi-

Tuutoreihin pääsee tutustumaan esimerkiksi KTTO:n fuksien ensimiitissä. Sen ajankohdan ja paikan löydät tämän lehden tapahtumakalenterista. Viime vuonna ensimiitissä vieraili myös Serla-orava!

Fuksit saavat kysyä Henksulta neuvoa mistä vaan opintosuunnitelmista naisasioihin. Menestys hänen avullaan ei välttämättä kuitenkaan ole taattua. Henrikin mielestä KTTO on tosi jeejee ja toivottaa kaikki fuksit tervetulleeksi mukaan hassutteluihin.

tensa ylittää tavallisen taloustieteilijän ymmäryksen. Nämä saavutukset tulivat kovalla työllä ja hänen mielestään fuksivuoden päättymisessä parasta on ”ettei enää täydy bilettää niin paljon”. Varoitankin heti tässä yhteydessä kaikkia fukseja olla luottamasta ensivaikutelmaan. Tällä hennolla ja hiuksiaan sormensa ympäri pyörittelevällä nuorella naisella on munaa. Meri on KTTO:n hallituksen taloudenhoitaja ja kestää kokouksesta toiseen ”naiset kuuluu keittiöön” -tasoista vitsiä. Ja fuksipojat hei, vaikka Meri on tosi kiva ja mukava teille, niin älkää vaivautuko. Meri ei harrasta valtsikan poikia koska ”ei jaksa kaikkee draamaa ja säätöö”.

Janne Karkkolainen Janne Karkkolainen on syntyjään espoolainen, sittemmin töölöläistynyt ja nykyisin munkkiniemeläinen elämäntapaekonomisti. Tuutoroinnin lisäksi hän vastaa kansislaisten oman yhdistyksen yrityssuhteista perinteikkäästi jo toista vuotta. Vapaa-ajallaan Janne tavoittelee ylintä indifferenssikäyrää BJJ:llä ja lukemalla. Uutena harrastuksena Janne on saanut kipinän ranskaan, ja yrittääkin nyt kovasti masteroida kielioppia sekä ääntämistä. Lisäksi hän seuraa politiikkaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, mutta poliittisesti aktiivinen Janne ei ole. Jos Janne saisi yhden toiveen, hän toivoisi, että ihmiset eivät peruisi excu-ilmoittautumisiaan aivan viime hetkillä.

Henrik Vartiainen Henrik ”Hoovee” ”Henksu” Vartiainen on 24-vuotias Espoolainen joka ajelee taksia Stadissa ja välillä myös opiskelee. Hän toimii myös toista vuotta KTTO:n hallituksessa ja vaalii ainejärjestömme perinteitä. Hän tykkää myös penkkiurheilusta ja urheilee itse kun penkistä ylös pääsee. Varsinkin FC KTTO ’59 on erittäin lähellä hänen sydäntään.

Taloustieteen oppiaineella on myös kolme kansainvälisten opiskelijoiden tuutoria. He ovat vuonna 2012 Daniel Jyllikoski, Laura Luoto ja Aliisa Koivisto. 11

KTTO:n hallitus 2012 Ohto Soininvaara, puheenjohtaja Juhani Koskinen, varapuheenjohtaja ja tasa-arvovastaava Meri Sintonen, taloudenhoitaja ja vuosijuhlavastaava Janne Karkkolainen, yrityssuhdevastaava Markus Paasiniemi, sihteeri, tiedottaja ja web-vastaava Ville Voutilainen, opintosihteeri Henrik Vartiainen, sisäsuhdevastaava, kv-vastaava Aleksi Paavola, ulkosuhdevastaava ja alumnivastaava Atro Andersson, tapahtumavastaava Samuli Sadeoja, virkistysvastaava Anton Nikolenko, ympäristövastaava ja strategisten resurssien vastaava Niko-Matti Ronikonmäki, kulttuurivastaava Lauri Pullinen, urheiluvastaava Mattias Lagerspetz, matkavastaava

Lue hallitusväen esittelyt ja katso kuvat KTTO:n nettisivuilta: www.ktto.fi.

Mangustit (Herpestidae) on petoeläimiin (Carnivora) kuuluva nisäkäsheimo. Mangusteja on Aasiassa, Afrikassa, Karibialla ja Etelä-Euroopassa yli 30 lajia. Mangustit painavat yleensä yhdestä viiteen kiloon ja niitä on kooltaan 30 senttisistä liki metrin mittaisiin. Mangustit ovat pitkiä, hoikkia eläimiä, jolla on lyhyet jalat. Pää on pieni ja pyöreä, ja siinä on teräväkärkinen kuono.

Puheenjohtajan tervehdys Tervehdys, arvon kansistoveri, ja KTTO:n koko hallituksen puolesta onnittelut sisäänpääsystä! Pääset nyt liittymään taloustieteen opiskelijoiden hienoon seuraan; siitä kannattaa olla ylpeä. KTTO on lyhenne sanoista Kansantaloustieteen opiskelijat ry. Se on taloustieteen opiskelijoille leipää ja sirkushuveja tarjoileva ainejärjestömme – edunajaja, viihdyttäjä ja opiskelun tuki. KTTO:n tarkoituksena on toimia sinun hyödyksesi opintoasioissa, tutustuttaa työelämään, ja tehtailla kaikenlaista viihdetoimintaa. Alkusyksyn fuksirientoja tosin järkkäilevät pääosin tuutorit, mutta KTTO:n hallituskin takapiruilee tuutoreiden apuna. Syksyllä järjestämme esimerkiksi Roomalaisten nimellä kulkevat toogabileet ja ulkomaanreissun Istanbuliin. Arvokkaat vuosijuhlat ovat myöhemmin syksyllä. Vaikka järjestö täyttää tänä vuonna 53 vuotta ja on nimensä puolesta jämähtänyt menneeseen – oppiaineen nimestähän ”kansa” putosi pois jo viime vuonna – tavoitteenamme ei ole vain ylläpitää perinteitä, vaan myös kehittää kaikenlaista uutta meininkiä. KTTO:n toimintaa ei pyöritä pelkkä hallitus. Myös sinua tarvitaan tekemään hommasta vielä kiinnostavampaa. Ja jos järjestötoiminta nappaa – uusi hallitus valitaan marras-joulukuussa… KTTO auttaa sinua myös toteuttamaan valtsikalaista puoltasi. Pidämme yllä tiiviitä yhteyksiä valtsikan muihin ainejärjestöihin, tiedekuntajärjestö Kannunvalajiin sekä erinäisiin muihin opiskelijaporukoihin, kuten Kauppiksen ja Hankenin kansistyyppeihin. Taloustieteen opiskelu on juuri nyt tavallistakin mielenkiintoisempaa – talouden suuret ilmiöt näyttäytyvät edessämme Euroopan myllerryksessä joka päivä. Vaikka tulevaisuus on hämärän peitossa, on kuitenkin selvää: KTTO pysyy aktiivisena niin nousu- kuin laskusuhdanteissakin ;) Suosittelen ottamaan kaiken irti fuksisyksystä. Muiden fuksien lisäksi kannattaa tutustua myös vanhempiin opiskelijoihin – heiltä kuulee arvokkaita neuvoja ja onhan ne ihan ok tyyppejäkin. Opiskelun oheistoiminta on hubaa, mutta ihan siihen opiskeluunkin kannattaa panostaa. Pohja myöhemmille opinnoille luodaan peruskursseilla. Hauskaa yliopistoelämää ja mahtavaa syksyä toivottaen, Ohto Soininvaara

13 13

Ohto Soininvaara on KTTO:n eli kansantaloustieteen opiskelijoiden ainejärjestön puheenjohtaja vielä ensi syksyn.

Varjo-opinto-opas

Anton Nikolenko

Rakas fuksi, Koska virallisen opinto-oppaan informaatioarvo lähestyy kaikissa kohdissa nollaa, olen tehnyt koosteen KTTO:n varjo-opinto-oppaasta kandi-vaiheen tärkeimpien kurssien osalta. Esitetyt mielipiteet ovat subjektiivista yhden ihmisen itkuvirttä. Kurssien luonteeseen kannattaa kuitenkin tutustua aina etukäteen. Kun sinulla on käsitys eri kurssien vaativuudesta, osaat suunnitella opintoaikataulusi ja välttää periodit jossa opintotaakka on kestämätön tai olematon. Älä tyydy tämän tekstin tietoihin, vaan kysy aina tuutoriltasi tai muilta opiskelijoilta tietoa kurssista jonka aiot suorittaa. Auta myös muita opiskelijoita kirjoittamalla jo suoritetuista kursseista KTTO:n varjo-opinto-oppaaseen netissä.

Ka1 Kansantaloustieteen perusteet:

Ka4 Mikrotaloustieteen kurssi:

Sisältö on pitkälti sama kuin sisäänpääsykokeessa, mutta opiskelua täydennetään laskuharjoituksilla. Tenttien tehtävät ovat samanlaisia kuin laskarit. Koska olet selvinnyt pääsykokeesta selviät tästäkin vaikka lukematta. Ja niin suurin osa onkin tehnyt, jättänyt lukematta kun samaan aikaan on vaikeampia kursseja, ja päässyt läpi rimaa hipoen.

Pekka tykkää omenista ja päärynöistä. Niiden hinnat ovat sitä ja tätä. Sitten derivoidaan puoli tuntia monta muuttujaa sisältävä funktiota saadaksemme tietää kuinka monta niitä omenia ja päärynöitä Pekan Alepa-reissulla ostoskassiin oikein tulee. Kurssin sisältö ei ole siinänsä vaikea, mutta laskarit ovat. Tämä johtuu lähinnä siitä, että kun teoria on käyty luennolla läpi, eteen lyödään harjoitustehtävät joiden matemaattisista ratkaisutavoista sinulla ei ole mitään käsitystä. Käyt katsomassa KTTO:n nettisivuilta edellisten vuosien tehtävien ratkaisut ja toteat tehtävien pysyneen täysin samoina. Kopioit vastaukset oppimatta mitään. Tästä kurssista selviät lukemalla kirjaa huolellisesti ja tekemällä laskuharjoitustehtävät. Laskareista saa lisääpisteitä tenttiin, mutta vain jos pääsee tentistä läpi. Tenttien tehtävät muistuttavat pitkälti laskareita ja samoja asioita kysytään vuodesta toiseen. Kysy tuutoriltasi enemmän tai katso KTTO:n tenttiarkistoa netissä. Luennolla voi käydä jos halua nähdä elämänilonsa menettäneen jatko-opiskelijan luennoimassa. Mutta ei niistä luennoista mitään hyötyä ole.

Ka2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely: Tämä kurssi muistuttaa todennäköisesti eniten sitä mitä kansiksen opiskelu on unelmissasi ollut. Jokaiselle luennolla on eri luennoitsija ja he puhuvat valitsemastaan aiheesta. Luennoilla kannattaa käydä, koska suurin osa luennoitsijoista on hyviä ja paikalla olevat sivuaineopiskelijat nolaavat itsensä säännöllisesti tyhmillä kysymyksillä. Lukemalla luentomonisteet kerran ajatuksella läpi ennen tenttiä voit saada itsellesi ensimmäisen vitosen opintosuoritusotteeseen. Ka3 Globaali talous: Kurssi on käytännössä johdatus taloushistoriaan. Luennoilla käydään läpi talouden vaiheita kivikaudesta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Voit käydä luennolla jos aihe kiinostaa, mutta tehokkaampa ajankäyttöä olisi lukea mikä tahansa aiheesta tehty kirja. Kurssin arvostelu koostuu tenti ja kahdesta esseestä. Esseet saa kasaan parin päivän työskentelyllä ja ahkerasti googlettamalla. Tentistä pääse läpi yleissivistyksellä ja lukemalla päivää ennen luentokalvot läpi. Jos jostain syystä haluat tavoitella kolmosta parempaa arvosanaa, joudut näkemään suhteuttoman paljon vaivaa, koska tentistä saatetaan kysyä mitä lajikkeita kuului Engalnnin 1800-luvun neljän kasvin vuoroviljelyyn tai mikä oli desimaalin tarkkuudella maailmantalouden keskimääräinen kasvuvauhti vuosina 1000-1950.

Ka5 Makrotaloustieteen kurssi: Yksi kansiksen “bread and butter” kursseista, laskareilla höystettynä. Virallisen opinto-opas väittää, että on suoritettava Ka4, jotta tästä kurssista voi suoriutua, mutta se ei ole totta. Laskareista täytyy olla 50% tehtynä jotta pääsee tenttiin, 90% prosentilla saa yksikköä paremman arvosanan, jos pääsi tentistä läpi. Laskarit eivät ole mahdottomia, mutta edellyttävät kirjan huolellista lukemista. Ne ovat myös paljon mielenkiintoisemmat kuin KA4:sen, erityisesti näin pankki- ja valtiontalouskriisien aikaan. Kirja on iso ja sitä on hankalaa löytää kirjastoista. Sen lukeminen on yllättävän hidasta, kun jokaisella sivulla tuntuu olevan niin paljon asiaa ja pikkutärkeää kaavaa. Huomaat myös jääväsi lukemaan mielellään “bokseja”, joissa teoriaa tarkastellaan tosimaailmassa, vaikka se ei varsinaisesti auta sinua tenteissä yhtään. Itse tentissä pärjää ilman matikkaa melkein puolissa tehtävistä. Kurssin hankaluus piilee siinä, että tenttejä on vain yksi. Älä tee niinkuin minä ja jätä kirjan lukemista viimeiselle viikolle. Vaikka lukisit joka päivä kahdeksan tuntia viikossa, et ehdit lukemaan kaikkea, saatikaan kertamaan laskareita. Luennot jakavat ihmisten mielipiteet: toisten mielestä niistä on hyötyä, toisten mielestä ei. Käy kokeilemassa.

Ka9 Työelämään perehtyminen: Helpoimmat opintopisteet ikinä. Menet vaikka KTTO:n järjestämälle yritysvierailulle tai “tiedettä ja viiniä” tapahtumaan, syöt ja juot, ja kirjoitat muutaman hassun sanan (A4 on enemmän kuin tarpeeksi) siitä mitä kuulit. Tässä voit epäonnistua vain juomalla itseltäsi muistin ja kaverit pois (sen kirjoituksen voi tehdä myös kaverin muistiinpanoista). Tässäkin tapauksessa uusia mahdollisuuksia suorittaa ka3 tulee kuukausittain.

laskareista saa lisäpisteitä, mutta niiden avulla ei voi päästä läpi. Kurssilla on kaksi välikoetta, jotka ovat samansisältöisiä, mutta helpompia kuin laskarit. Jos tavoitteesi on ainoastaan päästä läpi, voit yrittää opetella laskutavat ulkoa ja toivoa parasta. Kahtena edellisenä vuonna osa opiskelijoista valitti, oikeutetusti, liian lyhyestä tenttiajasta ja seurauksena kaikille jaettiin lisäpisteitä. Tämä toi mukavaa windfall-efektiä niille, jotka eivät olleet tenttiin kunnolla lukeneet, mutta sen varaan ei kannata laskea. Tämä on vaikea kurssi ja vaatii työtä.

Ka6 erityisopinnot: Ka6 on yleisnimitys niille pienille kursseille, joissa paneudutaan jonkun tietyn aihealueen, kuten työmarkkinoiden tai julkisen talouden teorioihin. Ainoa kursseja yhdistävä tekijä on niistä saatavien opintopisteiden määrä. Jotkut on helppoja, jotkut on vaikeita. Jotkut on mielenkiintoisia, toiset ei. Kysy tuutoreilta neuvoja ja kokemuksia tai lue KTTO:n varjo-opintoopasta netissä. Virallinen opinto-opas väittää monen Ka6:sen kohdalla, että edellytyksenä on Ka4:sen suorittaminen. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä tunnet mikroa riittävästi jo sisäänpääsykokeiden perusteella, joten voit ottaa näitä kursseja jo ensimmäisellä periodilla.

Matemaattisen analyysin kurssi: Opiskellaan matematiikkaa sen itsensä vuoksi. Todistamista, induktiota, derivointia. Jos sait lukion pitkästä L:n niin tulet nauttimaan tästä kurssista, muuten et. Luennoitsija Juha Partanen on poikkeuksellisen innostunut ja motivoitunut yksilö, mutta se ei auta jos ja kun et tiedä/muista matematiikasta paljoa. Et yksinkertaisesti pysy kärryillä luennolla. Tässä välissä KTTO lähettää sinulle pelastavan enkelin: matematiikan tukikurssin. Tukikurssi on harhaanjohtava nimi, koska käytännnössä kaikille KTTO:laisille tukikurssi on se varsinainen kurssi, jonka tunnilla opit vähintään sen mitä kurssin läpipääsy vaatii. Pääset kurssin läpi käymällä ”tukikurssilla” ja tekemällä laskuharjoitustehtävät. Laskarit ovat helvetin vaikeita. Niistä ei yksin selviä, joten kannattaa kokoontua porukalla jonnekkin ratkomaan niitä. Laskareista kannattaa tehdä 80%, koska sillä määrällä saat sen verran lisäpisteitä, että sinun tarvitsee saada vain 25% tenteistä päästäksesi läpi. Tenttitehtävät ovat paljon helpompia kuin laskarit.

KA7 Ekonometrian johdantokurssi: Tällä kurssilla pääset lähemmäksi sitä mitä ekonomistit oikeastaan tekevät. Alussa kerrataan tilastotiedettä ja sitten sitä sovelletaan tutkittavaan asiaan. Oikeastaan ”taloustieteen matemaattiset menetelmät”-nimi sopisi paremmin tälle kurssille ka8:aa paremmin. Kuten muissakin kursseissa tarjottuna on luennot ja laskarit. Laskareista ei saa pisteitä, mutta voi olla ihan hyvä ajatus käydä niissä varmistamassa että osaat laskea. Luennoista saatava hyöty on yksillöllistä, mutta kannattaa varmistaa että sinulla on ainakin yksi kaveri kuuntelemassa, koska siellä usein jaetaan sanallisesti hyviä vinkkejä tenttiin. Tentit ovat olleet jatkuvaa korjausliiketta liian helposta liian vaikeaan, mutta tämä ei ole ongelma – vaikeaa tenttiä seuraa aina helppo uusintatentti. Kurssi ei ole niin vaativa kuin makron ja mikron kurssit, mutta siihen kannattaa panostaa. Opit asioita joita tulet tarvitsemaan työelämässä ja maisterivaiheen opinnoissa.

Matemaattisen analyysin jatkokurssi: Jatketaan siitä mihin ensimmäinen kurssi jäi. Integrointia, derivointia, matriiseja. Jatkokurssi on teknisempi ja joidenkin mielestä helpompi. Muuten kaikki mitä on ensimmäisestä kurssista sanottu pätee myös tähän.

KA8 Taloustieteen matemaattiset menetelmät: Koko kurssi on käyttännössä matemaattisen analyysin jatkon jatkokurssi. Tarkoitus olisi kai periaatteessa soveltaa opittua matematiikkaa taloustieteseen, mutta se ei kovin helposti onnistu ja vuodesta toiseen tutkitaan mm. kettu- ja kanipopulaatioiden vaihteluja. Jos on luottavainen omiin matemaattisiin taitoihin, voi käydä kuuntelemassa luentoja. Jos analyysin kurssitkin tuottivat vaikeuksia, kannattaa hankkia itselleen aiheseen liittyvä kirja ja panostaa laskareiden tekemiseen sen kanssa. Tehdyistä

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta 1: Helpohko ja selkeä kurssi, jonka aihealue on helpompi kuin analyysin. Käy luennolla, lue luentomateriaali ja tee laskarit lisäpisteiden takia. Tentin tehtävät ovat helpompia kuin laskarit. Harva on yöunia menettänyt tämän kurssin takia, ja tuskin tulet sinäkään.

Data-analyysi R-ohjelmistolla: Tämä tilastotieteen opintoihin kuuluva kurssi ei siinänsä ole pakollinen, mutta helpoin ja kätevin tapa suorittaa kandiin vaadittu tilastotieteellisen ohjelmiston kurssi, koska joudut opettelemaan R-ohjelmiston käyttöä joka tapauksessa maisteriopintojen aikana. Itse ohjelmasta voisi sanoa sen verran, että se on exelille samaa kuin MS-DOS on Windowsille: Siinänsä pätevä ohjelma, jolla ei ole käyttöliittymää. Joudut opettelemaan koodamista jotta voit tehdä yksinkertaisia asioita vaikeasti, niin kuin proffessorit ovat niitä tottuneet tekemään. Kurssilla on luentoja ja eräänlaisia vapaaehtoisia laskuharjoituksia. Ainakin laskareissa kannattaa käydä ja yrittää kirjoittaa itselleen ylös mitä varten kutakin koodia käytettiin. Kurssin arvosteluperuste ja suoritustapa on harjoitustyö, jossa annetusta tietokannasta sinun täytyy analysoida pyydettyjä asioita pyydetyllä tavalla ja kirjoittaa ylös kaikki koodit mitä käytit. Yhteistyötä muiden kanssa ei saisi tehdä, mutta koska tämä vaatimus on täysin absurdi, kaikki tekevät yhteistyötä. Tämä paljasti että työstä saatu arvosana on käytännössä satunnaismuuttuja, koska lähes identtisillä tavoilla tehty harjoitustyö antoi yhdelle arvosanan 3 ja toiselle 5. Kurssi ja harjoitustyö ei ole teoreettisesti haastava, mutta jos et ole kokenut koodaaja, kannattaa varata siihen aikaan. Toinen kotimainen aka virkamiesruotsi: Koska et päätynyt Hankenille, lienee turvallista olettaa toisen kotimaisen tarkoittavan sinulle ruotsia. Jos koet osaavasi sitä, ainoa epämukavuus on se, että joudut puhumaan ja kuunteleman sitä muutamia tunteja. Jos, kuten enemmistö, et oikein hallitse ruotsia, kurssin suorittaminen saattaa muodostua infernaalisen pitkäksi ja rasittavaksi urakaksi. Ongelmana on se, että jotkut opettajat suhtautuvat ruotsin kieleen fanaattisella pieteetillä, eivätkä suostu uskomaan, että virkamiesruotsiin läpipääsyyn vaaditaan vain C2-tason osaamista eli se, että pystyt ilmaisemaan ajatuksesi jotenkuten ymmärettävästi vaikka kieliopissa olisi jatkuvia ja toistuvia virheitä. Koska vaatimustaso ei missään muussa kurssissa vaihtele niin paljon, kannattaa panostaa aikaa siihen, että selvität eri opettajien tavat kurssin jo suorittaneilta. Älä myöskään ”lähde kokeilemaan” vaativan opettajan kurssia, koska et mahtunut muille kursseille. Hän saattaa hyväksyä sinun suullisen taidon tulokset, mutta hylätä kirjallisen kokeen. Tämän jälkeen et voi enää vaihtaa opettajaa ja tutkintoosi jää ikuisesti virkamiesruotsilimboon.

Tämä tässä on KTTO:n varjo-opintoopas. Tai oikeastaan vain kooste sen tärkeimmistä ensimmäisten vuosien kursseista. Koska virallisen opintooppaan sisältämä informaatioarvo kurssien sisällöstä lähestyy usein nollaa, kannattaa KTTO:n nettisivuilta löytyvään ei-niin-viralliseen oppaaseen tutustua. Sieltä löydät kokeneempien tieteenharjoittajien vinkkejä kurssien suorittamiseen sekä vanhoja kurssikokeita, jotka osoittautuvat erityisen hyödyllisiksi tenttiä edeltävän illan paniikkilukemista silmällä pitäen. Varjo-opinto-opas on vapaasti jokaisen opiskelijan muokattavissa. Mikäli luennoilla istuessasi keksit jotain lisättävää kurssien kuvauksiin tai mielesi tekee vain avautua kurssin käytännöistä, ota älypuhelin kauniiseen käteesi, surffaa oppaan sivuille ja anna panoksesi kyseisen kurssin kohdalle. HUOM! Erityisen tärkeää on saada mahdollisimman moni tentti koearkistoomme. Niinpä taloustieteen, matematiikan ja tilastotieteen kurssien koekysymyspapereiden toimittamisesta hallitukselle on luvassa fuksipisteitä, mikä jokaisen vuoden fuksin tittelistä haaveilevan kannattaa muistaa! Ville Voutilainen

Opintosihteeri esittäytyy Hola! Olet tämän jo varmasti sataan kertaan kuullut, mutta tulkoon vielä kerran: onnea opiskelupaikastasi ja tervetuloa taloustieteen ihmeelliseen maailmaan Olen Voutilaisen Ville, 3. vuoden valtsikalainen ja toimin vielä syyslukukauden ajan KTTO:n opintovastaavana. Olen kansislaisten äänitorvi oppiaineemme ja laitoksemme väen suuntaan, joten mikäli joskus löydät itsesi tuskailemasta opintoihin liittyvien kysymysten kanssa, etkä tiedä kenen puoleen kääntyä, kannattaa ottaa riski ja kokeilla minua. En välttämättä osaa kaikissa asioissa itse sinua neuvoa, mutta tiedän varsin usein kuka osaa. Minut löytää parhaiten ah-ainaniin-tunnelmallisesta Econ 3. kerroksen ATK-luokasta tai Arkusta kahvia keittämästä. Ja mikäli matikka tökkii syksyllä, voidaan asiaa tarkastella laskaribileiden merkeissä Pasilan residenssissä. Valkotaulu sieltä löytyy, kunhan tuot mukanasi kahvia/kaljaa! Syyskuussa nähdään! Ville Voutilainen

Villen fuksisyksy Aloitin yliopisto-opintoni Valtsikassa vuonna 2010. Ensimmäinen vuosi kului valtio-opin pääaineopiskelijana, mutta huomasin nopeasti kansiksen olevan salattu rakkauteni. Pääaineenvaihto minulle myönnettiin keväällä 2011 ja seuraavana syksynä edessä oli fuksivuosi vol. 2 taloustieteilijänä. Koska Weboodissani lukee PERINTEISESTI kansantaloustiede ja koska valtio-oppivuotenani ehdin suorittaa osan kansiksen peruskursseista, pystyin sivuuttamaan muutaman muilta fukseilta vaaditun kurssin. Syksyn aikana suoritin Matemaattisen analyysin kurssin, Lineaarialgebrat 1&2, Mikrotalousteorian kurssin sekä JOO-opintoina Hankenin rahoituksen kurssin johdannaisten hinnoittelusta. Yhteensä noppia syksyltä kertyi 40, vaikkakin rahiksen kurssin käytännössä tentin vasta joululomalla. Varsinkin matematiikan kursseihin sain uppoamaan runsaasti aikaa, mutta ehdinpä käydä vielä osa-aikatöissä vakuutusasiamiesyhtiössä. Puoli vuotta hurahti kuin siivillä, ylimääräistä aikaa ei opiskelun, työssäkäynnin ja opiskelijaelämän jäljiltä juurikaan jäänyt. Muutamat juhlat jouduin sivuuttamaan tulevan norsuntappodarran pelossa, mutta muuten olen varsin tyytyväinen toisen perättäisen fuksivuoden suoritukseeni. Viihdyin ainejärjestössämme niin hyvin, että päätin hakea hallitukseen opintosihteeriksi (mikä on osoittautunut ns. onnistuneeksi ratkaisuksi!).

Kelaatko opintotukiasioita? Matti Mitrunen

Jokaisen opiskelijan täytyy elää ja tässä marginaalisesti auttaa valtion laitos nimeltään Kela. Nyt kun olet päässyt sisään yliopistoon ja vieläpä parhaimpaan oppiaineeseen, sinun tulee mennä Kelan sivuille. Siellä voit sähköisesti hakea opintotukea. Saat tukea aikaisintaan syyskuusta, ja tällöin tukihakemus on tehtävä syyskuun loppuun mennessä, muuten menetät kuukauden tuet. Kela tukee opiskelua kolmella eri tavalla: opintorahalla, asumistuella ja opintolainan vakuuttamisella. Näistä kolmesta osasta muodostuvia tukikuukausia on jokaisella opiskelijalla käytössään 55 kappaletta eli 6,1 lukuvuotta. Opintorahaa saa joka kuukausi 298 euroa. Opintoraha on valitettavasti veronalaista tuloa ja Kela pidättääkin siitä aina 10%, jos ei sille toisin ilmoita. Lisäksi saat asumistukea maksimissaan 201,60 euroa kuukaudessa. Tämän saadakseen kuukausittaisten asumiskulujen tulee olla yli 252 euroa (per tukea hakeva henkilö), mutta tätä alemmat vuokrat ovat kuitenkin Helsingissä lähes utopiaa. Täyden asumistuen ehtona on myös, ettei asuntosi ole vanhempien omistama. Toisaalta ehkä näin opiskelujen alettua olisi jo aika muuttaa pois kotoa. Siis yhdeksänä kuukautena vuodesta, aina kuukauden neljäntenä päivänä tilille napsahtaa hieman alle 470 euroa.

lainastaan ja loput korosta pääomitetaan eli lisätään lainasummaan. Kelan sivuilta löytyy seuraava esimerkki: Opiskelija on nostanut lainaa 4 000 euroa ja opintolainan korko on neljä prosenttia. Puolen vuoden korkokaudelta opiskelija maksaa itse yhden prosentin koron (20 euroa) ja loppuosa korosta, eli kolme prosenttia, lisätään lainan pääomaan (60 euroa). Lainapääoma on koron pääomituksen jälkeen 4 060 euroa. Huono juttu opintotuen saamisessa on, että silloin pitää myös opiskella. Kela vaatii viisi opintopistettä tukikuukautta kohden eli 45 opintopistettä lukukautta kohden. Useimmille pelkkä opintotuki ei riitä elämän ja loputtomien opiskelijarientojen rahoittamiseen, ja tällöin täytyy mennä töihin. Työtä tehdessäsi törmäät asiaan nimeltä tuloraja. Se tarkoittaa sitä, kuinka paljon voit vuodessa tienata ennen kuin joudut maksamaan tukia takaisin. Tämä tuloraja vaihtelee tukikuukausien mukaan, mutta jos nostat normaalit yhdeksän kuukautta, tulorajasi on 11 850 euroa. Tämäkin summa on vuoden keskiarvo, eli ei ole väliä missä ajassa sen tienaat. Jos jostain syystä et saa riittävää määrää opintopisteitä tai jos saat liikaa palkkaa, muista palauttaa vapaaehtoisesti tukia Kelalle. Jos et sitä tee, Kela perii omansa takaisin 15% korolla.

Tämän ”ilmaisen” tuen lisäksi voi ottaa myös opintolainaa, jonka valtio takaa. Lainan suuruus on maksimissaan 300 euroa kuukaudessa, mutta sitä yleensä nostetaan kerralla suurempia määriä, eikä tietenkään sitä tarvitse ottaa niin paljon. Opintotukea hakiessa kannattaa samalla hakea myös lainan valtiontakausta, se on hyvä olla valmiina vaikka lainaa ei aikoisikaan heti nostaa. Opintolaina maksetaan takaisin tietysti vasta opintojen päätyttyä, mutta jo opiskellessa tulee opiskelija maksaa 1% korkoa

“ 19

Huono juttu opintotuen saamisessa on, että silloin pitää myös opiskella.

Maisterin kalliita neuvoja fukseille Hannu Kivimäki

Moni peruskurssien kanssa henkihieverissä taisteleva fuksi pohtii, kuinka hän koskaan oikein selviää maisteriksi. Tämän artikkelin tarkoitus on esittää tähän kysymykseen vastauksentapainen ehdotelma. Ei kuitenkaan vastausta, vaan ainoastaan hieman omaan kokemukseen perustuvia vihjeitä. Itselläni kansantaloustieteen tutkinnon suorittaminen oli hauskaa aikaa. Ei sen takia, että luennot olisivat olleet hyviä (tai hauskoja), vaan koko paketin takia: kansiksen opiskelussa suurin osa ajasta kuluu joko opiskeluun itse ja muiden kanssa tai oheistoimintaan, kuten tarpeettoman pitkiin ruokailuihin Hämiksellä tai luokattomaan huumoriin Arkussa. Tämän artikkelin idea voisikin siten olla paitsi motivoida ihmisiä valmistumaan, myös kertoa miten matkalla voi ottaa ilon irti. Opiskeluaika on hyvää aikaa Joten siitä kannattaa ottaa ilo irti. Ensimmäisenä vuonna ja varsinkin ensimmäisenä syksynä riittää sekä opiskeltavaa, että oheistoimintaa. Näiden tasapainottaminen voi olla vaikeata, mutta pitää muistaa että tässäkään asiassa ratkaisu tuskin löytyy rajapisteestä. Lisäksi kansis on sikäli kiva aine, että sen opiskelu ja sosiaalinen elämä eivät ole toistensa substituutteja. Kansiksen opiskelu on ehkä yllättäenkin huomattavasti sosiaalisempaa toimintaa kuin oikeastaan minkään muun valtsikan aineen opiskelu. Näin on paristakin syystä: Ensinnä kaikki käyvät periaatteessa samat runkokurssit, eli samat naamat näkyvät luennoilla mahdollisesti vielä viidenkin vuoden päästä. Toiseksi laskuharjoituksia tehdään yleensä yhdessä ja tähän kuluu perinteisesti merkittävä osa

Sosiaalisen elämän voi rakentaa opiskelun ympärille, ja näin ehdottomasti kannattaakin tehdä, kannustaa Hannu Kivimäki. Kuvassa kansiksen opiskelijat sitsaavat ranskan opiskelijoiden kanssa. opiskeluun käytetystä ajasta. Lisäksi laitoksemme sijaitsee erillään kaiken maailman sosiologeista, joten käytävillä törmää pääasiassa kanssaopiskelijoihin. Sosiaalisen elämän voi siis rakentaa opiskelun ympärille, ja näin ehdottomasti kannattaakin tehdä. Vihjeitä itse opiskeluun Kansantaloustiede on monelle vaikea aine, mutta muutaman asian jälkeen tutkinnon suorittaminen

helpottuu huomattavasti. Ytimekkäästi ilmaistuna opiskeluissa kannattaa priorisoida ja kokeilla. Priorisoida kannattaa sekä eri kurssien välillä, että tietyn kurssin sisällä. Toisaalta kannattaa kokeilla runsaasti eri kursseja ja suorittaa näistä loppuun mielenkiintoisimmat. Alla joitakin mielestäni elämää helpottavia neuvoja. Runkokursseihin kannattaa panostaa. 12 opistopisteen mikron ja makron kurssit sekä 10 opintopisteet analyysin kurssit voivat olla oikeasti haastavia. En usko, että kukaan on ollut vaikeuksissa KA6-kurssien suorittamisen takia, mutta moni on sormi suussa suurempien peruskurssien kanssa. Nämä kurssit vaativat työtä, mutta tämä työmäärä palkitaan suurien opintopistemäärien muodossa. Aika moni tuntuu käyvän nämä kurssit pakon edestä kahteen kertaan, mutta riittävällä panostuksella ne ovat suoritettavissa ensimmäisenä vuonna. Oppikirjojen lukeminen kannattaa. Luennot ovat usein huonoja ja joskus hyviä, kun taas kansiksen oppikirjat ovat lähes aina loistavia. Tämä kannattaa hyödyntää: meidän oppikirjat ovat oikeasti hyviä verrattuna varsinkin muihin laitoksemme oppiaineiden kirjallisuuteen. Kurssikirja kannattaa hankkia käsiinsä nimenomaan heti kurssin alkuun, koska jos kirjan saa käsiinsä kaksi viikkoa kurssin alun jälkeen, on kurottavaa helposti 100–200 sivua. Kurssikirjat loppuvat yleensä ennen kurssien alkua yliopiston kirjastoista, mutta niitä saa myös useista muista kirjastoista (esimerkiksi Hämäläis-osakunnan kirjastosta). Lisäksi oppikirjojen ostaminen ei ole kallista, vaikka moni näin tuntuu ajattelevan. Kannattaa ostaa netistä vanhempi painos käytettynä. Usein tällainen vanha painos kelpaa kurssikirjaksi ihan yhtä hyvin kuin uusikin. Esimerkiksi Varianin Microeconomics kirjan (uusimman painoksen kanssa lähes identtinen) kuudes painos maksaa tätä kirjoitettaessa Amazon.co.uk:ssa käytettynä huikeat kaksi puntaa. Luentokursseissa luennoitsija on tärkeämpi kuin kurssin aihe. Suurin osa oppilaista tuntuu valitsevan valinnaiset luentokurssit aiheen perusteella. Kuitenkin huono luennoitsija saa pilattua aiheen kuin aiheen, kun taas hyvä luennoitsija tekee etukäteen tylsänkuuloisestakin kurssista mielenkiintoisen. KA6-kursseja on sekä meillä että kauppiksella itse asialla melko paljon ja suosittelenkin valitsemaan nämä kurssit luennoitsijan perusteella. Luennoitsijan tason taas voi vaikka itse käydä tarkistamassa parilla ensimmäisellä luennolla. Kannattaa pyrkiä asioiden ymmärtämiseen. Monesta kurssista pääsee läpi opettelemalla joukon matemaattisia kikkoja, joilla koetehtävät ratkeavat. Jos asiasta haluaa kuitenkin jotain ymmärtää (eli jos

kursseista haluaa hyötyä) kannattaa panostaa siihen asioiden ymmärtämiseen. Loppukaneetti Maisterintutkinnon suorittaminen tuntuu vaikealta erityisesti heti opintojen alussa ja toisen kerran sitten gradua tehdessä. Kuitenkin jos opinnoissa pääsee hyvään alkuun, on esimerkiksi fuksivuoden kevät helpompi kuin syksy. Ensimmäisenä vuonna suosittelen täten vahvaa aloitusta, sillä asioiden oppiminen vie etenkin alussa runsaasti aikaa. Matematiikka tuntuu mahdottomalta, mutta pitää muistaa että viimeistään kolmen vuoden päästä sama matematiikka tuntuu naurettavan helpolta.

“ Matematiikka tuntuu mahdottomalta, mutta pitää muistaa että viimeistään kolmen vuoden päästä sama matematiikka tuntuu naurettavan helpolta.

sanasto [sanasto], mon. sanastot: 1. kaikki kielen sanat; 2. niiden sanojen joukko, jotka jokin tietty henkilö tai ryhmä hallitsee ja ymmärtää; 3. lista sanoista ja fraaseista, jotka on usein järjestetty aakkosten mukaan ja määritelty tai käännetty toiselle kielelle.

Mutta mitä on taloustiede? ”It is a fascinating discipline. What makes it most fascinating is that its fundamental principles are so simple that they can be written on one page, that anybody can understand them, and yet very few do”, määritteli Milton Friedman aikoinaan.

Anton Nikolenko

Hämis - Unicafea paremmin brändätty opiskelijasyöttölä Kampissa. Käteistä mukaan.

Aleksandria – Ryhmätyötiloja, tietokoneita ja muuta pientä kivaa mitä opiskelija tarvitsee. Kaikki samassa rakennuksessa Helsingin keskustassa.

Juomapelit – Kansiksen opiskelijoiden omaehtoista peliteorian opiskelua.

Alkoholi – Kiitos, mielelläni.

Kaisla – Olutravintola Kaisaniemessä. Suosittu paikka laskareiden tekemiseen ryyppämisen ohella.

Alina-Sali - Uudella ylioppilastalolla sijaitseva juhlatila ja Helsingin paras salakapakka. Sitsejä ja opiskelijabileitä lähes joka päivä. Tulee tutummaksi kuin oma keittiö.

Kannunvalajat – Kavereiden kesken ”Kannu” on valtsikkalaisten katto-opiskelijajärjestö. Järjestää paljon tapahtumia.

Arkku – KTTO:n erittäin viihtyisä virkistystila Economicumissa. Siellä kansislaiset keittävät itselleen kahvia ennen luentoa ja pähkäilevät yhdessä laskareita.

Kansantaloustiede – Oppiainemme nimi aina vuoteen 2011 saakka. Silloin tajuttiin että ”kansan”-etuliite on yleensä huono enne, kts. kansandemokratia, kansanmurha, kansanopisto ja kansanedustaja. Niinpä nykyään opiskellaan pelkistetysti taloustiedettä. Nimitys kuitenkin elää ainejärjestön nimessä, KTTO – Kansantaloustieteen opiskelijat.

Economicum – Kansantaloustieteen Mecca sijaitsee Arkadianmäen katveessa heti Luonnontieteellisen museon vieressä. Economicumin on pakkautunut verraton määrä taloustieteilijöitä yliopistolta. kauppakorkeakoulusta, Hankenilta ja eri tutkimuslaitoksista. Rakennuksessa pidetään suurin osa kansiksen luennoista ja laskareista, löydät sieltä myös kaikki rakastetut proffessorimme.

Kehari – Kehitysmaatutkimuksen opiskelija (ainejärjestö Keho). Eksyvät usein muiden valtsikalaisten juhliin, kun eivät omalla pienellä porukalla saa paljoa aikaiseksi (vähän niinkuin työelämässäkin joskus myöhemmin). Kehareiden vuosijuhlissa on kaksi ateriavaihtoehtoa: kasvis ja vegaani. Kaikesta huolimatta keharit ovat kivoja, tutustu. Mutta älä ota vastaan kahvia tai viiniä, se on aina sitä ”reilu kauppa” -skeidaa.

Fuksi – ensimmäisen vuoden opiskelija. Aina kun mokaat, muista sanoa: ”Antakaa minulle anteeksi, olen fuksi.” Haalari – Opiskelijan biletysuniformu. Hylkii mutaa ja oksennusta. Varoittaa tavallisia ihmisiä aloittamasta mitään kanssakäymistä kanssasi.

Klix U35 – Valtsikan kirjaston kahvila, joka on saanut nimensä legendaarisen kahviautomaatin mukaan. Suosittu kohtaamispaikka.

Humanisti – Nisti mikä nisti. Toteuttaa itseänsä muiden rahoilla opiskelemalla taidehistoriaa, estetiikkaa ja folkloristiikkaa. Valmistettuaan pääsee ylikoulutetuksi siivojaksi.

Kuppala – Entinen sukupuolitautiklinikka, siitä nimi. Nykyään valtikalaisten opiskelijoiden biletyspaikka tiedekunnan takapihalla. Paikka missä tuore fuksi ottaa elämänsä ensimmäiset perskännit, saa turpaansa ja menettää neitsyytensä.

HYY – Helsingin Yliopiston ylioppilaskunta. Hallinoi YTHS:ää, Unicafea ja kaikkea muuta sen monen miljoonan omaisuutta.

Kylteri – aka kauppislainen. Opiskelee kauppakorkeakoulussa. Näkee usein opiskelijajuhlissa. Ulospäin vaikuttavat oikein mukavilta ihmisiltä. Älä kuitenkaan imartele itseäsi jos joku kauppislainen yrittää lähestyä sinua, he haluavat vaan ”verkostua”. Varo erityisesti markkinointia pääaineenaan opiskelevia. Pahempia paskaa puhuvia pseudotieteilijöitä ei yliopistomaailmasta löydy.

HYY-vaalit - Kerran kahdessa vuodessa opiskelijalla on mahdollisuus tulla valituksi HYY:n edustajistoon. Kampusten kadut täyttyvät sadoista opiskelijoista, jotka yrittävät lahjoa karkeilla ja kortsuilla ohikulkevia opiskelijoita äänestämään heitä.

Lyyra – Opiskelijakortti. Täytä hakemus heti: http:// www.lyyra.fi.

Teekkari – Teknillisen Korkeakoulun opiskelija. Asustavat lähinnä Otaniemessä, mutta rohkeimmat yksilöt tekevät vaelluksia myös pääkaupungin puolelle. Yleensä harmittomia.

Magneettiavain – aka. fleksi. Taivarpu jolla valtsikka ja aleksandria aukenee myös aamuyöllä.

Sitsit – Akateeminen pöytäjuhla. Opiskelijat pukeutuvat hienosti ja istuvat pöytään. Sitten lauletaan ryyppämisestä niin kauan että ruoka jäähtyy ja alkoholi höyristyy laseista.

Medialainen – Viestinnän opiskelija (ainejärjestö Media). KTTO:laisen parhaita kavereita yliopistomaailmassa. Ainejärjestöjen välistä rakkautta osoitetaan paitsi pienin arkisin huomionosoituksin, myös vuosittain pidettävin KTTO<3Media sitsein. ”Olet klisheinen medialainen” on kauneinta mitä KTTO:lainen mies osaa naiselle sanoa.

Sillis – aka silliaamiainen. Vuosijuhlien jälkeisenä päivänä pidettävä tapahtuma, jossa krapula korjataan sillä millä se on tullutkin.

Metsätalo U40 – Valtsikan vieressä sijaitseva yliopiston monitoimitalo.

Sosiologia - ”Ei sosiologia mitään tiedettä ole. Siinä kerrotaan, miten ihminen syö, juo ja nussii – varmaan mielenkiintoista, mutta ei se mitään tiedettä ole.” Tämän viiltävän tieteenfilosofisen analyysin teki sodanjälkeisten vuosikymmenten vahva vaikuttaja, kansanedustaja, ministeri ja Suomen Pankin varapääjohtaja Aarre Simonen joskus 1970-luvun alussa.

Moodilainen – Tilastotieteen opiskelija (ainejärjestö Moodi). Se toinen ainejärjestö valtsikassa, jossa harrastetaan matikkaa. Kannattaa tutustua, heistä tulee erinomaisia alaisia sinulle kunhan valmistut. Joudut tutustumaan kuitenkin matikan laskareissa.

S-tieteilijä: yleisnimitys sosiologian, sosiaalipsykologian ja sosiaalityön opiskelijoille. Eivät ymmärrä matikasta mitään ja pyrkivät tekemään havaintoja ympäröivästä maailmasta ilman käyriä. Saattavat joskus käyttäytyä vihamielisesti KTTO:laisia kohtaan, mutta s-tieteilijän haukku ei haavaa tee.

Noppa – opintopiste. Think Pokemon. Kaikki kerätään, kaikki kerätään! Tai sitten ei. Oikislainen – aka. pykälisti (ainejärjestö Pykälä). Opiskelevat oikeustiedettä. Kovia ryyppäämään, kaikkina kolmena kertana vuodessa kun pääsevät irti pykälien ulkoa opiskelusta. Hämmentävän samanlainen ajatusmaailma KTTO:laisten kanssa. Oikein mukavia ihmisiä, eikä kenelläkään ole koskaan ollut liian montaa juristiystävää.

Suomen Wildlife Ry – Mystinen salaseura. Invite only.

Laskarit – Laskuharjoitukset. Ominainen piirre taloustieteen opiskelussa.

Unicafe – HYY:n ruokalaketju, joka tarjoaa kaloreita lautaselta elimmistöön reippaasti alle markkinahinnan. Kuten teoriaa ennustaa, joudut maksamaan osan hinnasta jonottamalla. Ruuanlaatu heikkoa, koska HYY:n vihervasemmisto haluaa välttämättä suosia lähiruokaa ja luomua.

Laskaribileet – Opiskelukaverit kerääntyvät vapaavalintaiseen paikkaan ja yrittävät ratkoa laskareita. Behavioristista pedagokiikka mukaillen on suositeltavaa, että kun tehtävät on tehty, on alettava ryyppämään. Se kannustaa tekemään laskarit.

Uusi ylioppilastalo – Tarkoitetaan käytännössä yhtä rappua Vanhan vieressä sijaitsevasta rakennuksesta. Täältä löytyy HYY:n toimisto josta voit noutaa opiskelijakorttisi, sekä paljon opiskelijoiden tiloja, kuten Alina- ja Mannerheimsalit.

Päärakennus – Täältä voit tulla hakemaan opiskelijakalenterin ja anoa opiskelijatukea. Isoissa saleissa on usein tenttejä. Muuten täysin turha rakennus.

Valtsikan kirjasto U35 – Unioninkatu 35:ssa sijaisteva tiedekuntakirjasto. Paljon kirjoja, vähän opiskelutiloja. Vähemmän tungosta kuin Aleksadriassa.

Opiskelijaelämä – ”Kun et opiskele, eikä sinulla ole elämää, voi viettää opiskelijaelämää.”

Valtsikka U37 – Valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennus, joka on ulkonäöltään iso ja kivinen. Metafora sille kuinka väärässä seurassa kansiksen opiskelijat valtikassa ovat. Sinulla tuskiin tulee olemaan yhtään luentoa tai mitään muutakaan asiaa sinne. Vanha Ylioppilastalo – HYY:n omistama rakennus Kolmen sepän patsaan vieressä. Joskus isoja opiskelijatappiota. Älä suunnittele vanhan valtaamista vaikka olisit kuinka vihainen jostain. Se on niin kulunut läppä. Vappu – vähintään kolmen päivän aukko muistissasi. Viro – opiskelijan Alko.

Kuppalassa pelattiin loppukeväästä beer pongia.

Voolainen – Valtio-oppin opiskelija (ainejärjestö VOO). Niitä on kaikkialla. Toisaalta ymmärtävät peliteoriaa, toisaalta opiskelevat marxilaisia ja feministisiä teorioita. Tykkäävät väitellä, mutta vastakohtana s-tieteilijöille ovat ihan päteviä siinä. Vuosijuhla – KTTO:n juhlista isoin ja kaunein, täynnä pukuloistoa ja puheita. Yksi – luku joka ei usein pidä paikkansa, esimerkiksi ”käydään yhdellä” osoittautuu useimmiten käymiseksi useammalla kuin yhdellä. Yliopistoliikunta – ahkerinkaan opiskelu ei kuluta kaloreita. Pidä perseesi kiinteänä tämän avulla. www.helsinki.fi/opiskelu/yliopistoliikunta KTTO:n suhdevastaavat järjestävät silloin tällöin excursioita taloustieteilijöiden työpaikkoihin. Tässä ainejärjestön viimevuotisia fukseja jututtamassa Erkki Liikasta Suomen Pankissa.

YTHS – ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö. Pääset siellä opiskelijana vähän nopeammin kuin tavallinen kuolevainen kunnan terveydenhoitolaitoksissa. Hammaslääkäriajoista on kuitenkin turha unelmoida, valmistut ennen kuin vuorosi tulee. Weboodi – netissä oleva järjestelmä, jossa voit ilmoittautua kursseille ja nähdä omat arvosanasi. Sinulla ei vielä ole tunnuksia, joten älä hätäile. Tuutori opastaa kädestä pitäen sitten kun on sen aika.

Kun maalaispoika kaupunkiin lähti... Jaakko Meriläinen Kolmantena lukiovuotenani päätin vallankumouksellisesti hakea Helsingin yliopistoon. Keskiverto lukio-opintonsa päättävä haapavetisnuori olisi todennäköisesti suunnannut sadan kilometrin päässä sijaitsevaan Oulun yliopistoon. Mutta minua ei Oulu houkutellut. Kesäkuun 2008 alussa pakkasin laukkuni ja lähdin suureen maailmaan pääsykoeonneani koettamaan. Vastoin kaikkia odotuksia löysin perille koepaikalle ilman suurempia ongelmia ja olin vieläpä ajoissa. Pääsykoe meni vieläpä siinä määrin hyvin, että opiskelupaikka heltisi tuolla ensimmäisellä yrittämällä. Maanpuolustuksellisten velvollisuuksien vuoksi lykkäsin opintojeni aloittamista vuodella. Loppukesästä 2009 pakkasin isäni auton täyteen tavaraa ja lähdin taas suureen maailmaan onneani koettamaan. Vastoin kaikkia odotuksia löysin perille HOASin minulle tarjoamaan luksusasuntoon viehkeässä Meri-Rastilassa. Meri-Rastila teki minuun ikävä kyllä oitis lähtemättömän vaikutuksen. Jaan mielelläni lisää kokemuksiani soluasumisesta Itä-Helsingissä muissa yhteyksissä.

liittymään ja ainokaiset liikennevalot löytyivät ABC:n autopesulan kyljestä. Helsingissä kaikki oli toisin. Meri-Rastila sijaitsi metrolinjan varrella, joten metron käyttö tuli opeteltua ensimmäisenä. Varsin nopeasti ymmärsin, kummalta puolelta kulkevaan metrojunaan kannatti mennä. Ymmärsin myös sen, että ”Mellunmäki”-tekstillä varustetulla metrolla ei päässyt kotiin. Bussit ja raitiovaunut tuottivat eniten vaikeuksia. Niitä vaikutti olevan liikaa. Väitän nykyään hallitsevani Helsingin liikennejärjestelmän suhteellisen hyvin. Siksi väitän myös, että kuka tahansa muu voi oppia käyttämään pääkaupunkimme joukkoliikennettä moitteettomasti. Kunhan muistaa seisoa metron liukuportaissa oikealla, kaikki menee hyvin. Liikenteen lisäksi moneen muuhunkin asiaan tottuu aikanaan. Helsinkiläisten (erityisesti nuorten) nasaaliääni pistää aluksi korvaan pahasti, mutta pian sitä ei enää huomaakaan. Myös kielen rakenteet ja sanat saattavat kuulostaa ikävältä. Korva sopeutuu niihin kyllä. Kannattaa hyväksyä sekin tosiasia, että Helsinki on Stadi, ei Hesa. Helsingillä on valtavan paljon tarjottavaa. Harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat valtavat: on musiikkia, taidetta, teatteria, ravintoloita, urheilupaikkoja... Tähän tarjontaan kannattaa tutustua vaikkapa omien fuksitovereiden kanssa.

Ensimmäiset päivät Helsingissä kuluivat nopeasti. Suurin haaste oli liikenteen opetteleminen. Haapavedellä julkista liikennettä ei ollut nimeksikään. Ruuhkiakin syntyi vain harvoin kun kaksi traktoria sattui yhtä aikaa siihen ainoaan kierto-

Gallup

Miten pärjäät naisena kansislaisten joukossa? Taloustiede on aina ollut miesvaltainen oppiaine, eikä tämän vuoden fuksikatras tuo siihen poikkeusta. Fuksi-Kapitaalin toimitus kysyi muutamalta kansistytöltä, miten pärjätä miesten parissa.

Meri Sintonen (2. vuoden opiskelija): ”Pitää suhtautua niihin “naiset kuuluu keittiöön” -juttuihin oikealla asenteella. Ja kun pojat puhuu intistä, niin kannattaa mennä vaan siksi aikaa omiin maailmoihin tai jotain. Eikä saa antaa niiden aliarvioida.”

Katariina Pentti (4. vuoden opiskelija): ”Tokihan sitä isohkoon ainejärjestöön mahtuu jos jonkinlaista janaria, mutta oman kokemuksen mukaan kansispojat ovat pääasiassa aivan mahtavia tyyppejä. Ja jos joku joskus sanoo jotain tylysti, jaarittelee tylsiä tai voittaa kädenväännössä niin silloin voi vaihtaa hetkeksi juttuseuraa, valinnanvaraa onneksi riittää. Pojat on mutkattomia ja miesvaltaisuus on rikkaus! On tytötkin ok.”

Anna Stenroos (4. vuoden opiskelija): ”Ei sillä ole ollut mitään merkitystä, että olen nainen. Olen löytänyt hyviä kavereita kansispojista. Ja onhan kansislaisten joukossa tyttöjäkin.”

Kapitaalin päätoimittajan tervehdys Menikö aamukahvi jälleen kerran väärään kurkkuun, kun nokkela journalisti oli sekoittanut prosentin ja prosenttiyksikön? Tuttu tunne, mutta onneksi asiaan voi helposti vaikuttaa, nimittäin tulemalla tekemään taloustieteilijöiden omaa laatulehteä, Kapitaalia. Kapitaali ilmestyy nelisen kertaa vuodessa ja lisäksi kesäisin uusille opiskelijoille valmistuu Fuksikapitaali. Lehden sisällölle ei ole tarkkoja rajoja; tarkoituksena onkin tasapainoilla tiukan talousanalyysin ja opiskelijaelämästä kertovien juttujen välissä niin, ettei lehdestä tule Suomen Kuivalehteä, muttei toisaalta myöskään pelkkää sisäpiirivitsikokoelmaa. Kapitaalin, tuttavallisemmin Kapin, tekeminen on opettavaista puuhaa. Alkukeväällä silloisen SVAL:n (yhteiskuntatieteilijöiden työmarkkinajärjestö) järjestämässä excursiossa kerrottiin, että työelämässä kolme tärkeintä taitoa, joita yliopisto ei opeta, ovat selkeän perustekstin kirjoittaminen, tavallisimpien tietokoneohjelmien sujuva käyttö ja projektinhallintakyky. Yllättäen lehden toimittaminen liittyy kaikkiin kolmeen kohtaan. Tämän lisäksi toimittaminen on vieläpä hauskaa puuhaa, jossa pääsee tutustumaan suureen joukkoon ihmisiä ja kertomaan yleisölle omia hassuja mielipiteitään. Lauri Jauhiainen

Syksyllä kannattaa lähteä mukaan Kapitaalin toimituskuntaan. Lehden tekeminen on kivaa ja prosessiin osallistuminen takaa suunnattoman suosion opiskelijatovereiden keskuudessa. Odotellessa voit tutustua vanhoihin lehtiin osoitteissa www.issuu.com/kapitaali2011 ja www.issuu.com/kapitaali.

Kirjoita varjo-opinto-oppaaseen (5 op) Skannaa tentti KTTO:n nettisivuille (15 op) Kirjoita Kapitaaliin (20 op) Taita Kapitaali (30 op) Osallistu KTTO:n vuosijuhliin (10 op) Osallistu vuosijuhlien jatkoille (10 op) Osallistu vuosijuhlien sillikselle (10 op) Auta siivoamaan bileiden jälkeen (20 op) Tarjoa kalja Erkki Liikaselle (30 op) Tule valituksi KTTO:n hallitukseen (25 op) Tarjoa kalja professorille (15 op) Ui suihkulähteessä (8 po) Saa viitonen kurssista (5 op) Nyysi vanhemman opiskelijan haalarit (10 op) Jätä haalarit palauttamatta (10 op) Nyysi vanhemman opiskelijan alusvaatteet (10 op)

Osallistu fuksisitseille (10 op)

Tule KTTO:n mökkireissulle (25 op)

Käy toisen ainejärjestön bileissä (10 op)

Osallistu yritysvierailulle (10 op)

Osallistu Roomalaisiin (7 op)

Tule myydyksi orjana Roomalaisissa (20 op)

Selviä fuksien selvästä tiistaista (10 op)

Käy luennolla (5 op)

Käy krapulassa luennolla (3 op)

Esitä kysymys luennolla (5 op)

Halaa tuutoria (5 op)

Purista tuutoria perseestä (5 op)

Halaa professoria (10 op)

Käy Tallinnassa viinanhakureissulla (25 op)

Tutustu vanhempaan opiskelijaan (7 op)

Tutustu toisen ainejärjestön edustajaan (7 op)

Järjestä laskaribilieet (5 op)

Osallistu laskaribileisiin (5 op)

Pahoittele sanomalla: “Anteeksi olen fuksi!”

Ui Kauppiksen edessä (10 op)

Sammu jatkoille (6 op)

Pidä jatkot kotonasi (5 op)

Lähde jatkoille (5 op)

Tilaa haalarit (5 op)

Mene vapaaehtoisesti taululle laskareissa (5 op)

Vittuile kylterille (5 op)

Muita suorituksia ja kommentteja

Tarjoa tuutorille olut (10 op)

Tule KTTO:n fuksisuunnistukseen (10 op)

Vittuile teekkarille (5 op)

Juota opiskelukaverisi humalaan (5 op)

Tule Kannunvalajien fuksisuunnistukseen (10 op)

Kurssi Sano jotain sovinistista s-tieteilijän kuullen (10 op)

Suoritusmerkintä

Tule fuksien ensimiittiin (10 op)

Kurssi

Suoritusmerkintä

KTTO:n

FUKSIPASSi

2012

Tämän passin omistaa

Leikkaa tämä passi talteen ja kerää siihen opintopisteitä. Menestys pisteidenkeruussa palkitaan loppuvuodesta...