PÄIVIN PALSTA

PALAUTTEEN VASTAANOTTAMISTA KANNATTAA OPETELLA

Onko korjaavan palautteen vastaanottaminen vaikeaa? Saako kritiikki veresi kiehumaan ja kyseenalaistamaan palautteen antajan ammattitaidon ja motiivit? Kun on panostanut seminaarityön tai gradun kirjoittamiseen, saattaa kritiikki tuntua jopa henkilökohtaiselta loukkaukselta. Opinnoissa, työelämässä sekä yksityiselämässäkin on hyödyllistä tarkastella omaa toimintaansa objektiivisesti ja hyödyntää saamaansa palautetta. Siksi palautteen vastaanottamista kannattaa tietoisesti opetella. On inhimillistä, että korjausehdotusten saaminen tuntuu kurjalta, jos on käyttänyt paljon aikaa tekstin kirjoittamiseen ja ollut siihen itse tyytyväinen. Mielenkiinto on ehkä siirtynyt eteenpäin seuraavaan tehtävään, eikä vanhan työn hiominen enää kiinnosta. Saattaa myös tuntua siltä, että palautteen antaja ei ole ymmärtänyt asioita oikein, tai että hän on kommentoinut tekstiä liian pintapuolisen tarkastelun pohjalta. Pitäisi kuitenkin muistaa, että rakentavan palautteen tarkoituksena on se, että vastaanottaja voi muokata työtään paremmaksi ja saavuttaa tavoitteensa. Palaute mahdollistaa kehittymisen sekä kirjoittajana että oikeuden asiantuntijana. Jos palautteen vastaanottaminen tuntuu hankalalta, tulisi kuitenkin muistaa, että palautteen antaja on käyttänyt aikaa juuri sinun työsi lukemiseen ja kehittämisehdotusten pohtimiseen. Lähtökohtaisesti hänen tarkoituksenaan on ohjata ja auttaa – ei loukata tai vähätellä tekemisiäsi. Jos kritiikki tuntuu murskaavalta, kannattaa hengähtää hetki. Voimakkaan tunnekuohun ja ensireaktion aikana ei kannata lähettää palautteen antajalle tulikivenkatkuista ”vastinetta”. On parempi kiittää palautteesta ja ilmoittaa, että palaa asiaan, kun on perehtynyt palautteeseen tarkemmin. Kriittiseenkin palautteeseen kannattaa suhtautua avoimesti ja pyrkiä ymmärtämään sen antajan näkemyksiä. Palautteen antajalta tarkempien perustelujen pyytäminen tai keskustelu erilaisista vaihtoehdoista palautteen hyödyntämiseksi voi olla kannattavaa. Myös toinen mielipide esimerkiksi opiskelu- tai työkaverilta voi olla hyödyllistä. Hyvin rakennettu palaute on tarpeeksi täsmällistä, ja korjausehdotusten lisäksi siinä tuodaan esiin myös työn onnistuneita puolia. Hyödyllinen palaute ei anna valmiita ratkaisuja – vaikka opiskelija niitä joskus toivookin – vaan saa ajattelemaan ja hahmottamaan eri vaihtoehtoja. Palautetta prosessoidessa on hyvä muistaa, että ihmisellä on tapana kiinnittää kriittiseen palautteeseen enemmän huomiota kuin positiiviseen niiden määrästä huolimatta.

Jos asiaa rauhassa harkittuasi olet joistakin asioista eri mieltä, voit perustella kantasi ja toimia oman näkemyksesi mukaisesti. Kyse on sinun työstäsi, joka osoittaa sinun näkemyksesi tarkasteltavana olevasta asiasta.

Se, joka osaa vastaanottaa palautetta voi välttyä monelta turhalta konfliktilta ja itsesääliltä. Rehellisyys ja itsekriittisyys voi kuitenkin olla vaikeaa, etenkin, kun sydämessä tietää palautteen osuneen oikeaan. Rakentavan palautteen jälkeen on kypsää ja ammattimaista pohtia ratkaisuja ja kertoa, mitä on tehnyt puheena olleen asiaintilan korjaamiseksi. Palautteen vastaanottaminen vaatii nöyryyttä ja itsereflektiota. Kyky ymmärtää ja hyödyntää kritiikkiä voi kuitenkin olla juuri se ratkaiseva asia, joka auttaa kehittymään paremmaksi kirjoittajaksi tai työelämän ammattilaiseksi. Kyky, joka mahdollistaa kehittymisen seuraavalle tasolle.

Päivi Korpisaari