BONUS PATER FAMILIAS

ESPALLE MARS!

Jodelin sisältöä seuratessa tulee usein vastaan kysymyksiä siitä, kannattaako opiskelut hoitaa loppuun, tai löytyykö työtä, jos espa ei kiinnostakaan? Yleisestä ilmapiiristä on muutenkin havaittavissa, että valmistumisen jälkeen kaikki tiet veisivät espalle, jossa suurin osa juristeista on töissä – vai onko? Statistiikkaa tarkastellessa huomataan, että espa ei olekaan läheskään suurin juristipesäke. 2018 n. 46 % juristeista oli työllistettynä julkisella puolella (valtiolla, kunnissa jne.), kun samaan aikaan kaikki asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot työllistivät vain n. 17 % juristeista. Muita työllistäjiä ovat suuret yli 50 FTE yritykset 21 %, pienet alle 50 FTE yritykset 7 %, yhdistykset 6 % ja konsulttiyritykset 3 %. Jos kuitenkin asianajotoimistoihin ja lakiasiaintoimistoihin työllistyy alle viidennes ja espalle tästä vain osa, niin miksi espa on mielikuvissa niin vahva ja suuri juristin loppusijoituspaikka? Näen tämän mielikuvan muodostumisella kaksi pääsyytä: laajat trainee-ohjelmat ja onnistuneen markkinoinnin. Sen lisäksi, että espalle palkataan useissa sykleissä mieletön määrä harjoittelijoita ja näin edesautetaan oikkarien työllistymistä ja työelämäntaitojen kehittymistä, markkinoi espa itseään aivan eri tavalla kuin muut yritykset – valtiosta puhumattakaan. Tämä on opiskelijoiden kannalta hyvä asia, koska markkinointi avaa espan kohdalla olevia uravaihtoehtoja ja tuo niitä opiskelijoiden tietoisuuteen, excuilla viihdytään ja tarjoiluista nautitaan. Koska markkinointi on erittäin kohdistettua ja tehokasta, muiden mahdollisten tulevien työnantajien markkinoidessa merkittävästi vähemmän, muodostuu mieleen hieman virheellinen kuva työmahdollisuuksista. Nykymaailmassa kaikki mainonta ja sisältö on kohdennettua, mikä johtaa kapeakatseisuuden lisääntymiseen. Informaatiota on vapaasti tarjolla enemmän kuin koskaan, mutta informaation laajempi tutkiminen jää helposti vähemmälle, kun vastaus syötetään sinulle suoraan. Tämä on ilmeistä esimerkiksi poliittisessa diskurssissa, jossa omalle näyttöpäätteelle ilmestyy omasta feedistä fiksulta vaikuttava kannanotto lakiesitykseen – vastakkainen kanta usein jää katsomatta. Sama efekti toistuu peilikuvana toisella puolella diskurssia. Kun katse on maalissa, eikä tietoisesti seuraa mitä ympärillä tapahtuu, pääsee varmasti perille, mutta moni mahdollisesti parempi mahdollisuus tule sivuutettua. Jo opiskeluaikana tulee helposti lokeroitua itseänsä. Vero-opinnot olivat mielenkiintoisia, joten minusta tulee verojuristi; olin traineena M&Apraktiikassa, joten minusta taitaa tulla M&Ajuristi. Omien intohimojen tunnistaminen ja urapolun suunnittelu on tärkeää ja tarpeellista, mutta opiskelijana kukaan meistä ei ole sitoutunut mihinkään urapolkuun. Opiskeluaika on täydellinen hetki tutkia tutkintomme mahdollistamia mahdollisuuksia selvittämällä, millaista juristin työ on erilaisilla työnantajilla ja mitä tutkintomme mahdollistaa, sillä tutkintomme suorittaneille on myös vähemmän juridisia töitä tarjolla. Älkää siis kävelkö läpi oikiksen työelämään napit korvissa ja nenä näytössä tarttuen ensimmäiseen kädenlämpöiseltä tuntuvaan reittiin, vaan tutkikaa eri mahdollisuuksia ja tarkastelkaa erilaisia urapolkuja, jotta selvitätte omat mielenkiinnon kohteenne laajasti. OTM-tutkinto avaa yleistutkintona lukemattoman määrän eri ovia, mutta jos tätä ei tiedosta, jäävät nämä mahdollisuudet käyttämättä. Älkää siis ottako informaatiota sinisilmäisesti vastaan annettuna, vaan olkaa uteliaita, tutkikaa ja pohtikaa – siitä maailma aukeaa.

Teemu Lehti Hallituksen puheenjohtaja