PÄIVIN PALSTA

INSPEHTORIN KEVÄTTERVEHDYS: ETÄOPISKELUA VUODEN AJAN – MITEN YLLÄPIDÄN OPISKELUMOTIVAATIOTA?

Tämän lehden julkaisuaikana tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun siirryimme covid-19-pandemian vuoksi etäopiskeluun. Kukapa olisi tuolloin arvannut, että pandemian aiheuttamat rajoitukset tulevat kestämään näin pitkään.

Etäopetusta edellyttävä tilanne on vaatinut opiskelijoilta erilaisia opiskelutaitoja kuin aikaisempi läsnäoloon pohjautuva opiskelu. Opetuksen kuunteleminen verkosta on monen kohdalla johtanut multitaskingiin, jossa luennon kuuntelemisen ohella hoidetaan sähköposteja, yritetään lukea tenttiin, tehdään kotitöitä ja viestitellään kavereille. Moni sortuu multitaskingia yrittäessään multipaskingiin, jossa tehdään samanaikaisesti montaa asiaa paskasti. Tälle ilmiölle tyypillistä on, että se ”Uuvuttaa tekijänsä, mistään ei tule valmista ja se keskeneräinenkin on ihan paskaa.” (- Joni Jaakkola, Twitter).

Tehokkaassa etäopiskelussa korostuvat suunnitelmallisuus, systemaattisuus, päämäärätietoisuus ja itsesäätelytaidot. Kannattaa noudattaa jonkinlaista päivärytmiä ja miettiä, mikä on tärkein opiskelutehtävä ja varata sille aikaa. Muun muassa näitä tekijöitä käsittelinkin edellisessä kirjoituksessani. Entä miten ylläpitää opiskelumotivaatiota tilanteessa, jossa elävän elämän kontaktit opiskelukavereiden ja opetushenkilökunnan kanssa ovat vähäiset, ja päivittäinen elämänpiiri on rajoittunut pitkälti kotioloihin?

Motivaatiossa on kyse toimintaa suuntaavista, ylläpitävistä ja estävistä tekijöistä. Motivaatio-sanalla viitataan käyttäytymistä virittävien ja ohjaavien tekijöiden järjestelmään, jossa vietit, tarpeet, halut ja sisäiset yllykkeet ohjaavat päämääräsuuntautunutta toimintaa. Myös palkkiot tai rangaistukset voivat toimia motiiveina. Monen ihmisen helmasynti on välittömän mielihyvän tavoittelu, vaikka se saattaa estää myöhemmän, paljon tärkeämmän tavoitteen saavuttamisen.

Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäisestä motivaatiosta on kysymys, kun opiskelija opiskelee siksi, että oppiminen itsessään on mielekästä ja palkitsevaa. Ulkoisella motivaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija opiskelee ulkoisten palkkioiden toivossa tai "sanktioiden" pelossa. Ulkoiset motiivit voivat perustua suoranaiseen pakkoon tai toiminnan tärkeyden ja hyödyllisyyden ymmärtämiseen. Ulkoisia motiiveja voivat olla esimerkiksi valmistuminen arvostettuun, mieluisaan tai hyvin palkattuun ammattiin, arvonannon osoitukset muilta ihmisiltä, opintolainahyvityksen saaminen tai opintotukikuukausien loppuminen. Ulkoisen motivaation vuoksi aloitettu opiskelutehtävä voi muuttua sisäi-

seen motivaatioon perustuvaksi esimerkiksi silloin, kun ulkoisen pakon vuoksi tiettyä opintokokonaisuutta suorittamaan ryhtynyt opiskelija innostuukin aiheesta sekä kokee toiminnan palkitsevaksi ja oppimisen mielekkääksi. Useat ihmiset eivät pysty parhaimpaansa pelkästään sisäisen motivaation vuoksi, vaan ulkoinen motivaatio toimii lisätehosteena.

Tapaamiset opiskelukavereiden kanssa innostavat ja mahdollistavat vertaistuen saamisen. Niitä kannattaa ehdottaa omaaloitteisesti ja aktiivisesti. Graduntekijöiden kannattaa pyytää ohjauspalaveria, jos ajatus kiertää kehää tai työ ei muusta syystä edisty.

Onnistuneesti saavutetut osa- tai välitavoitteet lisäävät motivaatiota. Siksi kannattaakin pilkkoa opiskelu pienempiin osakokonaisuuksiin. Itselläni oli opiskeluaikana tavoitteena lukea tenttiin 100 sivua joka päivä. Lukeminen oli hidasta, koska asia oli uutta. Kävimme kaveriporukalla tauolla 15–20 sivun välein ja aika usein keskustelimme tauon aikana siitä, mitä olimme lukeneet, tai mitä jonkun aineen tenteissä oli aiemmin kysytty. Jos luin päivän urakan nopeasti, pääsin palkinnoksi aikaisemmin harrastusten tai kavereiden pariin. Jos taas vitkuttelin, jouduin tinkimään vapaa-ajastani. Tiettyyn kellonaikaan alkava harrastus toimi hyvänä ulkoisena motivaattorina suorittaa opiskelupäivä tehokkaasti. Tässä toki auttoi sekin, että minun opiskeluaikanani ei ollut kännyköitä eikä internetiä.

Opiskelu etenee sitä paremmin, mitä useampia sisäisiä ja ulkoisia motivointitekijöitä tehtävien suorittamiseen liittyy. Mielenkiintoiseksi koetut ja hyvin edistyvät opinnot vahvistavat jo itsessään motivaatiota.

Jos motivaation löytäminen on vaikeaa, kannattaa miettiä, mitä hyvää tietyn tehtävän tekemisestä seuraa. Tavoitteen voi myös visualisoida vaikka näkemällä itsensä mieluisassa työpaikassa työn touhussa. Kannattaa sopia tapaamisia opiskelukavereiden kanssa ja luoda itselleen pientä painetta asettamalla välitavoitteita. Siistiin työtilaan ja hyviin opiskeluvälineisiin kannattaa satsata, jos se suinkin on mahdollista. Illalla voi listata muutaman pienen seuraavan päivän aikana tehtävän asian, joiden tekeminen sitten tuottaa onnistumisen tunteen. Aloittaminen on usein vaikeinta, ja tehtävä sujuu monesti ennakoitua paremmin, kun siihen vain ryhtyy.

Kannattaa olla itselleen armollinen. Jokainen kärsii joskus motivaation puutteesta ja vitkuttelee sellaisiinkin tehtäviin ryhtymistä, joiden tekemisestä on itselleen ilmeistä hyötyä. On suotavaa rentoutua välillä ja olla murehtimatta opinnoista. Kun ei opiskele, kannattaa nauttia vapaa-ajasta hyvällä mielellä eikä harmitella sitä, että ei tee sillä hetkellä mitään hyödyllistä. Sen sijaan, että miettisi, mitä kaikkea taas jäi tekemättä, voi iloita niistä pienistäkin asioista, joita on saanut tehtyä.