TOTILLA TAVATAAN

PÖTYÄ PÖYTÄÄN, PUOLUEET

Tavan takaa riidellään, onko oikein sanoa perussuomalaisia äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Taloustieteilijät ovat arvioineet perussuomalaisen talouspolitiikan linjan vasemmistolaiseksi, mikä sekoittaa pakkaa entisestään. Kostoksi Jussi Halla-aho on kutsunut vihreitä ääriliikkeeksi. Eräällä tavalla eduskunta onkin ääriään myöten täynnä, ja äänestäjät ovat äärettömän kyllästyneitä. Mitä vaihtoehtoja leimakirveille ja äärietuliitteelle voisi olla?

Ehkä Suomen puoluekenttä pitäisi uudistaa vastaamaan niitä asioita, jotka suomalaisille ovat oikeasti tärkeitä. Ensimmäisenä olisi syytä perustaa laskiaispullahillopuolue ja laskiaispullamantelimassapuolue eli tuttavallisemmin hillosilmät ja mantelinmaiskuttajat. Ennen kuin tyrmäät ajatuksen täysin päättömänä, mietipä uudestaan!

Hillosilmät puolustaisivat vimmalla tukia kotimaiselle marjastukselle, ja taustavaikuttajina puolueessa olisi elintarviketeollisuuden edustajia. Toisin sanoen jäljet johtavat sylttytehtaaseen. Puolueen vaalislogan olisi tässä konservatiivisessa keskustapuolueessa tietysti vanhoilliselta kuulostava ”Oletko sinä mies vai marjanpoimija?”

Toinen luontainen jako tapahtuisi joulutorttujen kohdalla. Konservatiivisen torttuideologian kannattajat hyväksyvät vain luumuhillolla kuorrutettuja tähtitorttuja. Tämä sanamuoto ilmenee ikivanhasta reseptikirjasta, josta kaikki muukin Pyhä Totuus löytyy. Hieman pehmeämpi puolue olisi luumuhilloruusut, joiden joulua ei pilaa se, vaikka joulutorttu ei olisikaan tähden muodossa – tärkeämpää on solidaarisuus joulutorttujen välillä. Nämä kaksi puoluetta, luumutähdet ja luumuruusukkeet, voisivat aika ajoin muodostaa hallituksen.

Kolmantena olisi pienpuolue gorgonzolaviikunahillojoulutortut, joiden kanssa kukaan ei suostu yhteistyöhön. Muiden joulutorttupuolueiden on vaikea nähdä yhteistä arvopohjaa gorgonzolaviikunahillotorttujen kanssa. Niiden mukaan kyseisen pienpuolueen ehdotukset ulkomaisten marjojen sulkemisesta Suomen torttukulttuurin ulkopuolelle rikkoo Suomea koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

Oppositiossa kohtaloaan voivottelisi kansallinen juustoliitto, joka kipuilee luumutähtien ja luumuruusukkeiden hallitustaipaleella, eikä sille heru kannatusta. Juustoliitto ei tunnu saavan rivejään kasaan, sillä saman puolueen alla majailevat perinteikkäät uunijuustot, yritteliäät maitojuustot, työssäkäyvät juhannusjuustot ja nuoret Eurooppa-myönteiset leipäjuustot. Puolueella on hieman porvarillinen maine juuston heittämisestä katolle, eikä puolueen kuntavaalislogan ”Aikainen lintu madon nappaa – mutta vasta toinen hiiri saa juuston” sytytä äänestäjiä.

Noh, ehkä haaveeni vallankäytön keskittämisestä elintarvikkeiden ympärille ei toteudu ihan lähipäivinä. Tästä huolimatta on tärkeää, että jokainen äänestää tulevissa kuntavaaleissa. Kunnissa ja kaupungeissa päätetään keskeisimmistä elämäämme liittyvistä asioista. Jokaisen ääni on merkityksellinen.

Jopa niiden, jotka eivät pidä mantelimassasta laskiaispullissa.

Totti Hämäläinen