Infra 1/2018

Haloo, onko työmaalla? Asko Leino Masiineri Oy:stä elää golfkentistä. s. 8–9 VUODEN KUNTATILAAJA

Historian ensimmäinen Vuoden kunta­tilaaja on Oulu. Ketterä Imatra palkittiin kunniamaininnalla.

Sivu 13

www.infra.fi/lehti

INFRAA METSÄSTÄJILLE

SÄPINÄÄ SUOSIKKITAPAHTUMISSA

Sipoon ampumarata on metsästys­ harrastajien suosiossa. Nyt siitä tulee entistä ehompi ylijäämämailla.

Sivut 20–24

Kiviainespäivillä kunto joutui kivenkovaan testiin. Infraristeilyllä otettiin sentään rennommin.

Sivut 30–32 ja 34

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 1/2018

Tulevaisuudessa rakennetaan yhä enemmän uusiomateriaaleilla UUSI KOULUTUS VAUHDITTAJANA

14

2

INFRA-LEHTI

1/2018

3

4

INFRA-LEHTI

5

1/2018

PÄÄKIRJOITUS

Lisää kokeilu­ hurmosta infran rahoitukseen Anu Ginström Päätoimittaja

SIPILÄN HALLITUKSEN aikana julkisessa keskustelussa SEKÄ KOKEILUSTA että pilotoinnista voi innostua myös on toistunut yksi muotisana ylitse muiden: kokeilu- liikaa. kulttuuri.

INFRAn ympäristöpäällikkö Juha Laurila puhuu Yhtäkkiä meilläkin epäonnistumisia siedetään, ja INFRA Uudenmaan lehdessä pilotointikierteestä. niitä pidetään jopa välttämättöminä kehittymisen Epäluulo kierrätysmateriaaleja kohtaan on johtavaiheina. Fail fast -ideologiaa on raotettu joskus täs- nut siihen, että nyt pilotoidaan yhä uudestaan ja säkin lehdessä. uudestaan samoja materiaaleja eri kohMuotitermit voivat tuottaa myös hämteissa, kun ei oikein muuta uskalleta. mennystä. Johan meillä on näitä pilotteja Pitäisi päästä jo toimintatapojen muut– eikö pilotti ole sama asia kuin kokeilu? tamiseen, Laurila pohtii.

Ei ihan. Kokeilussa opitaan pienellä vaiMyös yksittäisillä hankinnan osavalla ja resursseilla jotain uutta kehitteillä alueil­la pilotoinnista tuntuu tulleen toisolevasta ideasta. Pilottia taas on yleensä Yhtäkkiä tuva käytäntö, josta ei meinata päästä pohjustettu vaivoja säästämättä, vakaana meilläkin eteenpäin. aikeena muuttaa jokin asiantila. Siinä mis­ epäonnistumisia Nähty on sekin, että monivuotisen ­sä norsukin syödään pala kerrallaan, myös pilottiprojektin jälkeen loppuyhteenveto pilotissa maistellaan viisaasti yhtä palaa siedetään, ja jää tekemättä. Harva sana maistuu niin niitä pidetään ennen kuin haukataan koko herkku, tesbyrokraattisen karhealta kuin loppurataten näin muutoksen edellytyksiä ensin jopa välttämätportti, mutta jatkuvan muutoksen loputvalitulla koealueella. tomalla letolla sillekin on paikkansa.

”

töminä.”

INFRA-ALALLA NIIN urakoitsijat kuin myös infratyön teettäjät – valtio ja kunnat – ovat innokkaita pilotoimaan ja kokeilemaan.

Yhdessä on kehitetty ja pilotoitu uusia urakkamalleja, joilla urakoinnin laatu ja tuottavuus on saatu nou­­semaan. Mainitaan esimerkkeinä vaikka hoidonjohtourakat ja laatulupausurakat. Allianssiurakan yleistyminenkin lähti pilotoinnista liikkeelle.

Ahkera pilotointi on mahdollistanut myös käynnissä olevan, urakan perinteisiä toteutusmuotoja kehittävän PETOKE-hankkeen. Siinä uusia urakkamuotoja viedään suoraan kokeiluun valtion ja kuntien infratöihin. Mukaan otetaan isoissa allianssihankkeista opittuja parhaita toimintatapoja niiltä osin kuin ne ovat pienempiin urakoihin sovitettavissa.

KOSKA PILOTOINTIIN on sidottu paljon voimavaroja ja se työllistää sekä tilaajaa että urakoitsijaa normaalia enemmän, on aiheellista kysyä, miten saatuja kokemuksia on hyödynnetty.

Pilotoinnin pitäisi olla systemaattista ja suunnitelmallista – ei poukkoilua edestakaisin eri asioiden välillä, kuten helposti tapahtuu.

Yhdessä asiassa infra-alalla pitää kuitenkin huokaista, että päästäisiinpä edes kokeiluun tai pilotointiin asti.

Siitä, miten infran peruskorjaus- ja investointitarve rahoitetaan tulevaisuudessa on nyt selvitetty lukemattomissa työryhmissä ja eri konklaaveilla. Toivoa sopii, että seuraavalla hallituskaudella asian jatkuvasta vatkaamisesta ja hämmentelystä edetään viimein konkreettisiin tekoihin.

6 PETRI JUNTUNEN

INFRA-LEHTI

MITÄ NÄET? Syntyykö tässä jätettä vai tulevaa rakennusmateriaa­ lia? ”Kun nyt kysytään, mitä kivi­ aineksia on saatavilla, jatkossa kysytään, mitä uusiomateriaaleja on saatavilla”, TTY:n Pirjo Kuula tiivisti uusiomateriaaleja käsit­ televässä koulutuksessa.

SIVUT 14–17

KIRITTÄVÄÄ. Rakennus­ jätteen hyödyntämisaste on Suomessa tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Tavoitteena on nostaa luku muutamassa vuodessa 70:een.

7

1/2018

SISÄLLYSLUETTELO

5 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Salakavalat työmaapuhelut yllättävät taas

MAKEE JUTTU. ”Mikään ei oo niin makeeta kuin se, että ihmiset innostuvat työs­ tään ja kehittävät sitä kuten oululaiset hankintaosaajat tekevät.” Paitsi ehkä tämä.

Vuoden kuntatilaajia muis­ tettiin muun muassa suklaalla.

Haloo-palstalla. Ministeriö aikoo panna jätteet kiertoon digitaalisesti.

13 KIERTOTALOUDEN KÄRKEEN!

Julkisia rakennuttajia kaivataan kiertotalouden

kärkijoukkoihin suunnannäyttäjiksi.

18

14 VOIKO JÄTTEILLÄ RAKENTAA?

No totta kai, ja nyt uusiomaarakentami

ANU GINSTRÖM

seen on viimein tarjolla koulutustakin.

SEPPO NÄRHI

18 VUODEN KUNTATILAAJA ON OULU

Historian ensimmäisessä kuntatilaajakisassa jaettiin myös kunniamaininta.

20 SAVIMAITA AMPUMARADAN RAKENTEISIIN

Maankaatopaikat siirtyvät pian historiaan.

Nyt nousussa: ylijäämämaiden isot hyötykäyttöprojektit.

26 HAITAT HALLINTAAN Rakentamisen aikaiset haitat ovat

kesytettävissä.

TULIPA KUKKEA. Kaurialan Liikenne­ puisto kesällä 2017. Puiston kasvualusta syntyi vähin kul­ jetuksin, seulomalla paikalla olevat pintamaat. Monimuotoi­ suutta lisättiin istuttamalla monipuolinen perennala­ jisto, joka tarjoaa ravin­ toa hyönteisille.

26

29 JÄSENSIVUT I N F R A L A I S T E N M AT K A - A L B U M I

29 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 30 KIVIAINESPÄIVÄT 2018 33 UUSI MARA-ASETUS 34 INFRARISTEILY 2018

MESSUHULINAA. Jukka ja Pärre kävi­ vät sekoittamassa kii­ nalaistyttöjen esityk­ sen Shenzhenissä.

38 MADE IN CHINA

39 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 40 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström, @gnstrm puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

38

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuotta­ vat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Rakennusteollisuus RT:n johtoon tuli inframies R A K E N N U S T E O L L I S U U S R T: N K U VA PA N K K I

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajana aloitti vuoden 2017 lopulla Aleksi Randell.

UUSI KONSEPTI. Randell siirtyi raken”Tulevaisuuden infrassa nusalan yritysten on kyse konseptien luomi­ sesta eli käytännössä valtion edusmieheksi Turun ja kaupunkien infrarakentamisen kaupunginjohtajan yhdistämisestä. Voittavassa kon­ septissa rakennuttajat, raken­ tehtävästä. Edeltäjä tajat ja rahoittajat kootaan RT:ssä, Tarmo yhteen”, Randell muotoili Kauppalehden haastatte­ Pipatti siirtyi eläklussa syksyllä. keelle.

Aleksi Randell (42) johti Turun kaupunkia vuodesta 2010 lähtien.

Randellin kaudella Turun talous tervehtyi ja kaupungin vetovoima nousi niin muuttajien kuin yritystenkin silmissä.

Tätä ennen hän toimi usean vuoden ajan Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna. Valtionhallinnossa hän on työskennellyt ministerin erityisavustajana liikenne- ja viestintäministeriössä.

Randellilla on useita merkittäviä luottamustehtäviä sekä koke-

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kevättä ja golfia ilmassa?

Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

KATU UMPEEN. Vesija viemärityöt on saatu päätöksen aamun hämä­ rässä. On aika nostaa ajo­ sillat kuorma-auton kyytiin.

ARI SAPPINEN

TEKSTI: SARI OKKO

Ankkurisaarentie, Westend, Espoo ma 29.1. klo 8.05 Puhelimessa: yrittäjä-toimitusjohtaja Ari Sappinen, Maanrakennus A. ­­ Sappinen Ky Huomenta, työn touhussako jo?

Seiskan pintaan aloitellaan. Nyt ol­­ laan päättelemässä omakotitalon työmaalla vesijohto- ja viemäri­­­­­lii­­ toksien jälkitöitä ja laittamassa ka­­ tua liikennekuntoon. Noste­­­­­taan juu­ ri ajosiltoja kuorma-auton kyy­­tiin.

Millä porukalla olette liikenteessä? Kahden hengen porukalla

ollaan. Itse olen lapiomiehenä ja kaverina on kaivinkonekuski. Yrittäjä on aina siellä, missä tarvitaan.

Kauanko olet yrittänyt? Kohta 30 vuotta. Yritys perustettiin 1990luvun laman aikoihin. Ala on muuttunut paljon. Esimerkiksi ennen omakotitaloja tehtiin hyvin pitkäl­­­­­­ti hartiapankkivetoisesti, kun taas nykyään urakointi on ulkoistettu lä­hes kokonaan.

Töitä siis riittää? Koko ajan on ka­­

lenterit täynnä ja kysyntää paljon.

Meillä on ollut täysityöllisyys jo monta vuotta. Pitkää päivää tulee tehtyä: välillä työmaalla, välillä toimistolla.

Mikä on valttinne? Jaa-a, hyvä kysymys. Enpä ole ajatellut. Kai me olemme pelanneet niin rehellistä peliä, että se kantaa vuodesta toiseen. Tehdään se, mitä luvataan.

Onko rakennusjätteiden kierrätys osa arkea? Kyllä me paljon ra­­

kennusjätettä, kuten betonia ja puutavaraa sekä jonkun verran pilaantuneita maita ajetaan. 2010-­­­­­luvulla ei ole kaatopaikalle viety kuormaakaan, vaan kaikki menee kierrätykseen ja jatkokäyttöön. Kierrätys on tullut jäädäkseen.

Miten yrittäjä lomailee? Veri vetää pohjoiseen mökkeilemään, hiihtämään ja laskettelemaan.

Kenelle seuraavaksi soitellaan?

Soittele Masiinerin Asko Leinolle.

9

1/2018

Kaupunkipolitiikkaa yli vaalikausien

Tällaiset teesit naulattiin Helsingin metropoliselvityksessä, jossa ehdotetaan myös solmittavaksi uusi metropolisopimus nykyisen MAL-sopimuksen päälle.

Uusi sopimus olisi MAL-sopimusta laajempi. Se sisältäisi myös kasvun vauhdittamisen kannalta olennaiset koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikat, sillä sopimuksen piiriin tulisivat valtion ja kuntien lisäksi alueen korkeakoulut.

Selvityksessä ehdotetaan myös pääradalle kolmatta raidetta. Osa nopeista junayhteyksistä tulisi

ohjata lentoaseman kautta Helsingin keskustaan ja tulevaisuudessa Tallinnaan saakka. Seudun sisäisiä yhteyksiä tehostettaisiin ruuhkamaksujärjestelmällä, joka hillitsee liikenteen haittoja ja lisää pelivaraa liikenneinvestointeihin.

Metropoliselvityksen tilasivat Hypo, PAM, Rakennusteollisuus RT, Rakennustietosäätiö, SAK ja Sitra. Selvityksen toteutti MDI.

Golfkentän laidalla, Nurmijärvi ke 31.1. klo 14.00

Linnanmäki, Helsinki pe 2.2. klo 10.00

Puhelimessa: toimitusjohtaja-yrittäjä Asko Leino, Masiineri Oy Hei, onko tilanne päällä? Morjens, ei tässä mitään. Ollaan epävirallisella työmaakäynnillä Nurmijärvellä ja Karkkilaan menossa.

Töitäkö pukkaa? Nyt ei ole varsinaisesti työmaita käynnissä. Olem­ ­me erikoistuneet golfkenttien ra­­ ken­­tamiseen, kunnostamiseen ja hoitoon, joita ei talvella tehdä. Ko­­ neita huolletaan, uuta kehitellään ja sesongin alkua odotellaan.

Riittääkö golfkentillä töitä? Niillä me elämme, eikä juuri muuta ehdi­ ­tä tekemään. Kaikki sai alkunsa sii­ ­tä, että pyydettiin töihin, muttei silloisilla salaojakoneilla golfkentän hommia saanut tehtyä. Kehittelin seuraavan talven ajan sopivaa ka­­ lustoa, ja siitä homma alkoi työllistää.

Koska työsesonki alkaa? Helmikuun lopulla, kun lumesta ja roudas­ ­ta päästään. Ensin tehdään kenttien hiekoituksia ja sitten maarakentamista sekä kunnostus- ja muu­­­­tos­ töitä.

Missä työmaat ovat? Pääsääntöisesti Etelä-Suomessa, mutta tarvittaessa myös vähän kauempana.

Poh­­­­joisimpia paikkoja on ollut Ruuhikoski Golf Seinäjoella. Ensi kesänä aloitellaan Espoossa, sitten mennään Hankoon ja myöhemmin muun muassa Peurungalle Jyväskylän ku­­ peeseen.

Puhelimessa: toimitusjohtaja Ville Finér, Kaivuupalvelu Finér Oy Mitä kuuluu, missä menet? Linnanmäen työmaalle ajetaan. Täällä uusitaan laitteita ja restauroidaan paikkoja kevääksi. Olemme tehneet alueen maarakennustöi­­tä kahdeksan vuotta.

Eli siellä ei nyt huvitella? Kyllä täällä ihan töitä tehdään. Eilinen rankka lumisade toi omat lisähaasteensa, kun pitää tehdä ensin lumityöt, jotta pääsee varsinaisiin töihin. Pääsääntöisesti teemme pohjaurakoita ja katutekniikkatöitä isoil­­­­le rakennusliikkeille. Kaikki työ-

maat ovat Kehä III:n sisäpuolella.

Kauanko olet ollut alalla? Käytännössä aina. Faijalla on oma maarakennusyritys, jossa minä ja broidiAntti oltiin aikanaan töissä. Vuonna 2005 perustin oman yrityksen, ja Antilla oli omansa. Koska teimme käytännössä yhdessä töitä, mutta kahdesta eri yrityksestä käsin, pistimme jokin aika sitten hynttyyt yh­­ teen.

Onko ala muuttunut? Aika vähän.

Samojen ongelmien kanssa painitaan tänään kuin kolmetoistakin vuotta sitten.

Millaisia ongelmia riittää? Hy­­ västä työvoimasta on suuri ja jatkuva pula. Ammattitaitoa tai riittävää koulutustakaan ei tunnu löytyvät. Ei riitä, että osaa käsitellä kai­­­­vu­­konetta, vaan pitäisi myös tietää, mitä sillä tehdään.

Mitä kiertotalous teidän työmailla merkitsee? Varsin vähäistä se on. Kyse on lähinnä maa-ainesten kanssa pulaamisesta. Jonkin verran käytetään vaahtolasieristettä.

musta myös kansainvälisestä toiminnasta ja vaikuttamisesta. Hän on valtiotieteen maisteri, joka opiskeli pääaineenaan taloustiedettä.

Nopeat yhteydet maakuntakeskuksista pk-seudulle, tunnin juna Turkuun. Jo ensimmäisinä työkuukausinaan Randell on nostanut esiin infra-alalle tärkeitä asioita.

Liiton ruorissa on selvästi inframies, jolla on terävää ym­­ märrystä infran ja toimivien liikenneyhteyksien roolista Suomen kilpailukyvyn mahdollistajana.

Mitä dynaamisempi metropolialue, sitä suurempi kansantalouden kakku.

Modernissa taloudessa kaupunkialueen kilpailukyky on valtion kilpailukykyä ratkaisevampaa yritysten valitessa sijaintiaan.

Suomi tarvitsee kansainvälisemmän, saavutettavamman ja kilpailukykyisemmän pääkaupunkiseudun. Verrokkeina ovat PohjoisEuroopan muut metropolit.

TOT T I M A N S O KO S K I

KONEEN KYYDISSÄ. Jos maarakentajalla ei ole golfkentälle sopi­ vaa kalustoa, se kehi­ tetään itse. Asko Leino näyttää mallia.

TYÖTÄ VAI HUVIA? Ville Finérillä on nyt töitä Linnanmäel­l ä, jotta kesällä voidaan taas huvitella.

JUHANA SALAKARI

Käytättekö uusiomateriaaleja?

Täyttömaita käytetään välillä paljonkin, vuosittain 200–5 000 kuutiota. Määrä riippuu kulloisestakin tarpeesta ja saatavuudesta. Lähtökohtaisesti aina kysellään, pienempiäkin määriä.

Mikä työssä on parasta? Komeat puitteet. Missä muualla maarakentaja pääsee samanlaiseen toimintaympäristöön: menet aa­­mulla töihin, jossa on roskat ke­­rätty ja nurmikot leikattu. Moni maa­­­­­­rakentaja ei työmaalla pikkukengissä pärjää (naurua).

Golfaatko itsekin? Ei pysty, kun kierrokseen menee viidestä kuuteen tuntia. Sitä voi joko pelata tai tehdä töitä.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soittele vaikka Ville Finérille.

LISÄTIETOA NETISSÄ: 51.fi/ch8

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kuntatekniikka.fi kurvasi koekadulle Ylijäämäkiviaines, betonimurske ja teollisuuden sivuvirrat sopivat hyvin infrarakentamiseen. Koska infratöitä kuten väyliä teettävät eniten kunnat ja valtio, julkiset toimijat ovat suunnannäyttäjiä uusiomateriaalien käytössä.

Kasvukeskus Oulu näyttää jo mallia. Kaupungissa rakennetaan paljon uutta, minkä vuoksi myös vanhaa puretaan, ja betonimursketta kertyy enemmän kuin voi-

daan käyttää hyödyksi. Alueella syntyy vuosittain myös lähes ­ 100 000 tonnia turve- ja puu­ peräistä lento- ja pohjatuhkaa voimalaitosten polttoprosesseissa, Kuntatekniikka.fi uutisoi.

Oulun Resurssiviisas infra -projekti tehosti uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa.

Tuotteistamattomien materiaalien kuten purkubetonin ja rakeistetun tuhkan käyttö ohjeistettiin.

Purkulupamenettelyä kehitetään, jotta purku­betoni ja sen ominaisuudet olisivat jäljitettävissä.

Lisäksi 400 metrin koekadulla testataan erilaisia kierrätysmateriaaleista tehtyjä rakenneyhdistelmiä. Katuun asennetut mittalaitteet selvittävät suotoveden määrää, haitta-aineita ja rakenteen lämpötilakäyttäytymistä.

Kaupungin ohjeistuksia päivitetään kertyvän tiedon mukaan.

Tutkittavana on myös, miten kiertotalous huomioitaisiin jo maankäytön suunnittelussa. Oulun ylijäämämaiden läjitys­alueet täyttyvät lähivuosina. Lue lisää Kunta­tekniikka.fi:ssä: 51.fi/cAc

Pima-maat puhtaiksi imulla ja pulsseilla Helsingin Vuosaarentiellä maaperää on puhdistettu poistaen huokosilmaimulla maaperästä haihtuvia hiilivety-yhdisteitä. Ruosilankujalla taas maa puhdistuu menetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä. Jännitteen aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita.

KIERTOTALOUTTA DIGITAALISESTI

Jätteet yhdelle luukulle Ministeriö valmistelee valtakunnallista jätteiden ja sivuvirtojen sähköistä markkinapaikkaa.

Mitä infrarakentajan pitäisi tästä ”yhden jäteluukun hankkeesta” tässä vaiheessa tietää?

TEKSTI: SARI OKKO JA ANU GINSTRÖM, KUVA: 123RF

M

arkkinapaikan valmistelusta ja selvitystyöstä ym­­ päristöministeriössä vastaava asiantuntija Jenni Leh­­tonen muistuttaa, että työ on aluillaan, mutta ensimmäiset askeleet on otettu. Idea markkinapaikasta syntyi viime vuonna uudistuneen jätelain yh­­ teydessä.

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva valtakunnallinen jätesuunnitelma sisältää jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn ta­­ voitteet vuoteen 2023 sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisäksi suunnitelmassa on esitetty jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn pidemmän ajan tavoitetila aina vuoteen 2030.

Rakennus- ja purkujätteen hyödyntä­ misaste halutaan nostaa 70 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.

Jätelaki ja markkinapaikka tehostavat ra­kentamisen jätteen kierrätystä sekä ra­­ kennusmateriaalien käyttöä.

Markkinapuute esiin Valtakunnallinen jätteiden ja sivuvirtojen

sähköinen markkinapaikka on yksi keino jätelain tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeella on Lehtosen mukaan kaksi päätavoitetta.

Pitkän aikavälin tavoite on toteuttaa kiertotalouden kansallinen ja koko valtakunnan kattava digitaalinen alusta, jossa voi ilmoittaa ja mahdollisesti käydä kauppaa saatavilla olevista ja tarvittavista jätteistä, tuotannon sivuvirroista sekä jätepalveluista.

Lyhyellä aikavälillä tavoite on helpottaa kunnan toissijaiseen järjestämisvelvollisuuteen perustuvan jätehuoltopalvelun eli niin sanotun TSV-palvelun edellyttämää markkinapuutteen arviointia.

Kunnalla on velvollisuus järjestää asumisessa syntyvän jätteen sekä laadultaan siihen rinnastettavan yhdyskuntajätteen jätehuolto. TSV-palvelulla tarkoitetaan kunnan toissijaista velvollisuutta järjestää myös muun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija sitä palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte soveltuu laadultaan ja määrältään kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.

”Tähän TSV-palvelun markkinapuutteen arviointiin markkinapaikka tarjoaa vastauksen”, Lehtonen summaa.

Rakennusjätteet kiertoon Käytännössä markkinapaikka tarkoittaa sitä, että jätettä tai sivuvirtoja tuottava toimija voi alustan avulla löytää materiaa­­­­lil­ ­le hyödyntäjän. Tai toisinpäin toimija voi itse löy­­­­­­tää markkinapaikalta omis­­­­­­sa rakennushankkeissaan hyödynnettäviä ma­­ teriaaleja. ”Tarkoituksena on ke­­hittää helppokäyttöinen kanava, jota kautta jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäjät voivat löytää tarvitsemiaan palveluita”, Lehtonen kuvaa. ”Ensimmäinen versio markkinapaikasta valmistuu tavoitteen mukaan ensi vuoden aikana, mutta tarkempaa aikataulua emme

11

1/2018

267 TULEVAISUUTTA. Suomeen kaavaillaan digitaalista alustaa, jossa voisi ilmoittaa ja mahdolli­ sesti käydä kauppaa saata­ villa olevista tai tarvittavista jätteistä, tuotannon sivu­ virroista sekä jätepalve­ luista.

tässä vaiheessa voi määritellä. Suunnittelu on kesken ja esimerkiksi markkinapaikan hallinnointia ja palvelujen sisältöä koskevat linjaukset ovat vielä tekemättä.”

Tällä hetkellä ajatuksena on, että markkinapaikan käyttöön velvoitettaisiin lainsäädännöllä TSV-palvelun tarvitsijat ja TSVpalvelua tarjoavat.

Muilta osin toimiminen markkinapaikalla olisi vapaaehtoista. Kohderyhmiksi on tunnistettu yritykset ja yhteisöt, joiden toiminnasta syntyy jätteitä ja sivutuotteita, jätehuolto- ja kiertotalouspalveluita tarjoa­ ­vat yritykset ja yhteisöt, jätemateriaalia ja sivutuotteita käyttävät yritykset, asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset sekä kuntien jätehuoltoviranomaiset.

Yhden luukun periaate Lehtosen mukaan markkinapaikalle on tarvetta. ”Järjestimme viime vuoden marraskuussa työpajan, jo­­ hon kutsuimme aiheesta kiinnostuneita tahoja. In­­ nostus kertoo sekä kysynnästä että di­­gitalisoinnin trendistä.”

Erilaisia alustoja ja markkinapaikkoja jätteiden ja si­­ vuvirtojen hyödyntämiseksi on jo olemassa niin Suomessa kuin maailmalla. Laaja-alaista, ajantasaista, kan­­­­sallista ja koko valtakunnan kattavaa digitaalista markkinapaikkaa ei ole kuitenkaan aiemmin toteutettu. ”Markkinapaikan avulla saadaan tietoa materiaalivirroista, kehitetään jätteiden ja sivuvirtojen markkinoita ja arvonluontia, vastataan kiertotalouden haas­teisiin nykyi-

TONNIEN RINNALLE TARKASTELUUN KULJETUSTEN ARVO. LUE LIIKENNEVIRASTON, EK:N JA LIITTOJEN SELVITYS: 51.fi/che

Suomen teillä kuljetettiin vuonna 2015 tavaraa 267 miljoonaa tonnia. Eniten kumipyöräkuljetuksista riippuvaisia olivat suomalaisvatsat täyttävä elintarviketeollisuus sekä tiekuljetuksilla 12 mrd euron vientitulot mahdollistava metsä­ teollisuus. Teknologiateollisuus käyttää teitä tonneissa mitattuna melko vähän, mutta kuljetettu tavara voi olla huomattavan arvokasta.

Myös pienten volyymien kuljetukset voivat siis olla tärkeitä. Väyliin liittyviä tarpeita tuleekin tarkastella perinteisten tonnimäärien lisäksi myös vertailemalla kuljetettujen tonnien arvoa.

sen materiaalikierron lop­­­­­­­pu­­­­päässä sekä autetaan luomaan uusia toi­­mijaverkostoja ja liiketoimintaa”, Lehtonen toteaa. ”Pidemmälle katsottuna markkinapaikka toimii kiertotalouden digitaalisena alustana helpottaen erityisesti vielä hyödyntämättömien materiaalivirtojen käyttöä.

Tämä on lähtökohta, jonka pohjalta markkinapaikka laajenee vähitellen laajemmak­ ­si vaihtoalustaksi.”

Infraurakoitsijat mukaan Markkinapaikka tekee materiaalin kierrättämisen nykyistä näkyvämmäksi ja helpommaksi. Ympäristöministeriö ottaa suunnitteluun mukaan sen potentiaaliset käyttäjät. ”Toivomme saavamme mukaan laajasti alan toimijoita, jotta markkinapaikka palvelisi heitä tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Tavoitteena on alusta, jota eri toimijat haluavat käyttää”, Lehtonen sanoo.

INFRA ry:n ympäristöpäällikkö Juha Laurila pitää markkinapaikan toteuttamisessa tärkeimpänä asiana TSV-velvoitteen osoittamista. Oleellista on sekin, että rakentamisen sektori ja suuret materiaalivirrat saadaan valjastettua mukaan.

Isona haasteena Laurila pitää sitä, miten kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. ”Markkinapaikalla on potentiaalia, jos se toimii siten, että tiedetään, miten ja missä materiaalivirrat liikkuvat. Tällä hetkellä tätä tietoa ei saa kootusti mistään, mikä tekee maa-ainesten junailusta haastavaa.” ”Parhaimmillaan markkinapaikka ko­­ koaa hajallaan olevan tiedon yhteen paikkaan läpinäkyvästi. Toimiessaan se on merkittävä uusi askel kohti kiertotaloutta”, Laurila tiivistää.

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Yrityksiä jotka elävät jätteestä

Rakennusala on suurimpia jätteen tuottajia kaivosteollisuuden jälkeen.

EU:n jätedirektiivi edellyttää, että vuoteen 2020 mennessä jäsenmaat kierrättävät 70 prosenttia rakennusja purkujätteistään materiaalina.

Jahka infratyön tilaajat rohkaistuvat käyttämään kohteissaan yhä enemmän uusiomateriaaleja, Sitran listalle voi tulla lisää tunkua myös rakennusalalta. Kierrätys luo uutta liiketoimintaa.

123RF

Sitra listasi kiertotalouden tämän hetken kiinnostavimmat yritykset.

Yksi oli ZenRobotics, joka kehittää ja myy jätteenlajittelurobotteja, jotka poimivat rakennus- ja purkujätteestä hyötykäyttöön erilaisia materiaaleja. Tarkempi erottelu lisää jätteen uusiokäyttömahdollisuuksia.

Helsinkiläisyrityksen robotit louskuttelevat jo leukojaan Aasiassa, Australiassa, Pohjois-

Amerikassa ja Euroopassa. Pian myös Kalifornian lämmössä.

Sitran listalla on myös lappeenrantalainen Wimao. Yritys suunnittelee kierrätysmateriaaleista biokomposiittituotteita, jotka voivat soveltua esimerkiksi infrarakentamiseen. Raakaaineeksi käyvät monet jätemateriaalit kuten muovit ja puukuidut.

Virtolainen SR-Harvesting puolestaan purkaa korjauskelvottomat traktorit osiin sekä korjaa, tarkastaa ja myy ne eteenpäin takuun kanssa.

WAU. Sitran listalla versoo kymmeniä kiertota­ loudesta eläviä yrityk­ siä. Katso kaikki: Sitra. fi/hankkeet/kiertota­ louden-kiinnosta­ vimmat.

TYÖTURVALLISUUS

Terveenä kotiin x 254 Leveys kymmenen metriä, ympärillä 100 000 ohikulkijaa päivittäin – arvaa mikä työmaa? No Tampereen raitiotiehän se. Haastavista lähtökohdista huolimatta tällä työmaalla tapahtuu todella vähän työtapaturmia. Miksi?

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

T

ampereen raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki, Pöyry Finland, VR Track ja YIT Rakennus.

Alianssissa lähdettiin tavoittelemaan nollan tapaturman linjaa. Haastatteluhetkellä hanketta oli tehty 254 päivää putkeen ilman ensimmäistäkään tapaturmaa.

Hankkeen vaativuuteen nähden turvallisuustaso on saatu pysymään erinomaisena. Allianssin turvallisuuspäällikkö Kalle Koivuniemen mukaan tämä onnistuu tekemällä tavalliset jutut mahdollisimman laadukkaasti. ”Turvallisuustyöhön on myönnetty riittävästi resursseja, joten turvallisuuteen on mahdollisuus paneutua. Työmaalla myös kannustetaan aktiivisesti havainnoimaan työympäristöä ja tartutaan oikeasti esiin nostettuihin ongelmiin ja kehityskohteisiin. Kolmas avaintekijä on hankkeelle ni­­ metty täysipäiväinen liikennejärjestelysuunnittelija, jonka työ ehkäisee liikenteestä aiheutuvia riskejä.”

KAUPUNKILAINEN, KÄRSIVÄLLISYYTTÄ! RATIKKATYÖN LÄHELLÄ SALLITTU AJONOPEUS ON ALENNETTU, KOSKA TÖITÄ JOUDUTAAN TEKEMÄÄN METRIEN PÄÄSSÄ LIIKENTEESTÄ JA JOPA AJOKAISTOILLA. RAJOITUKSET TAKAAVAT, ETTÄ IHMISET JA AUTOT PYSYVÄT EHJINÄ.

Työskentelyä ahtaassa tilassa

Satavuotiaan malliprojektiksi?

Kaupunkiympäristöä rakennettaessa suurin turvallisuusriski on juuri ympäröivä vilkas liikenne. Raitiotietä rakennetaan Suomen toiseksi suurimman kasvukeskuksen vilkkaimmille väylille aivan kaupungin sy­­ dämessä. ”Työmaan vaikutusalueella seikkailee päivittäin arviolta 100 000 ihmistä, joten kaikkien työsuunnitelmien lähtökohdan tulee olla yhteispeli liikenteen kanssa”, Kalle Koivuniemi sanoo.

Työn alla olevat väylät ovat niin vilkkaita, ettei niitä voida missään vaiheessa katkais­ ­ta kokonaan liikenteeltä. Työalue onkin useim­­miten leveydeltään vain kymmenen metrin luokkaa. ”Tähän pieneen tilaan tulee mahduttaa itse työstettävä alue, maarakennuskoneet, tarvikkeet ja turvalliset kulkureitit. Ahtaassa tilassa alueet on pidettävä hyvässä järjestyksessä, jotta työ saadaan ylipäänsä tehtyä.

Jokaisen tulee tuntea turvalliset käytännöt koneiden lähellä liikuttaessa.”

Työturvallisuuden parantamiseen ei ole nopeita oikoteitä. Raitiotieallianssilla luotetaan ennen kaikkea siihen, että hyvä turvallisuusjohtaminen puree. ”Työnjohdon ja muun organisaation valvonta pitää yllä haluttua vaatimustasoa ja toisaalta viikoittaisissa turvavarteissa pyritään lisäämään työntekijöiden turvallisuusosaamista ja havainnollistamaan, miksi tiettyjä asioita vaaditaan”, Koivuniemi kuvailee. ”Avoin keskustelu auttaa parantamaan hankkeen turvallisuuskulttuuria ja antaa toivottavasti joillekin eväitä turvalliseen työhön myös uran myöhemmissä käänteissä.”

Miten on, voisiko Raitiotieallianssista tulla satavuotiaan Suomen malliprojekti työturvallisuudessa? ”Ehdottomasti haluamme olla kaikessa toiminnassamme infra-alan malliprojekti Suomessa! Työturvallisuudella on tässä merkittävä osa.”

13

1/2018

SANAVALMIIT

Kiertotalouden kärkeen!

TIESITKÖ? KIVI­ AINEKSIA KULUU SUOMESSA NOIN 20 TONNIA PER ASUKAS JOKA VUOSI. YLI 70 PROSENTTIA NIISTÄ KÄYTETÄÄN JULKISISSA HANKKEISSA, LÄHINNÄ LIIKENNEVERKKOIHIN. PURKUMATERIAALI ON SAATAVA KORVAAMAAN LUONNONMATERIAALEJA.

Materiaalit on saatava kiertämään, mutta luonnon­varojen verotus on tähän väärä keino. Tarvitaan julkinen sektori, joka ottaa suunnan­ näyttäjäroolin, kirjoittavat RTT:n ja INFRAn ympäristövastaavat.

TEKSTI: PEKKA VUORINEN JA JUHA LAURILA, KUVA: 123RF

KIERTOTALOUDEN VAATIMUSTEN kas­ vaessa rakennusalan ratkaisut nousevat yhä tärkeämmiksi, sillä ala on yksi suurimpia luonnonvarojen kuluttajia ja jätteiden tuottajia.

Alan materiaalitehokkuus nousee hyödyntämällä rakentamisessa yhä enemmän purkumateriaaleja ja teollisuuden sivuvirtoja primääristen luonnon raaka-aineiden kuten kiviaineksen sijaan.

Myös rakennustyömailla syntyvät maaja kiviainesmassat saadaan uusiokäyttöön, kunhan niille on varattuna käyttökohteita tai välivarastointipaikkoja lyhyen kuljetusmatkan päässä rakentamispaikalta. Kiertotalouden kannalta ylijäämämassojen uusiokäyttö on valtava kysymys, sillä kiviainekset ovat Suomen ylivoimaisesti käytetyin rakennusmate­riaali.

SUOMESSA RAKENNUSTEOLLISUUS on sitoutunut kiertotalouden edistämiseen.

Onnistuakseen se tarvitsee kuitenkin julkisen sektorin, joka asettuisi asiassa edelläkävijäksi. Nyt näin ei ole.

Markkinoilla on jopa CE-merkittyjä uusiomateriaaleja, joita julkinen sektori ei halua käyttää omissa hankkeissaan, vaikka ne täyttäisivät kaikki tekniset ja toiminnal-

liset vaatimukset ja olisivat tasavertainen vaihtoehto uudelle materiaalille. CE-merkitty betonimurske on tästä hyvä esimerkki.

Rakennusalalla kehitetyt loistavat kierrätystuotteet jäävät näin ilman kysyntää.

Kiertotalouden vauhdittamiseen tarvitaan myös ennustettava, investointihalukkuutta lisäävä ja selkeä sääntelykenttä. Nyt yritysten toimintaa vaikeuttaa viranomaistulkintojen vaihtelu eri puolilla maata. Urakoitsija ei etukäteen tiedä, tulkitaanko ylös kaivettu maa puhtaaksi maa-ainekseksi.

Kolmas konkreettinen kehittämishaaste viranomaisille ja päättäjille liittyy maa- ja kiviainesmassojen koordinointiin. Paikat massojen välivarastointiin ja kierrättämiseen on varattava jo kaavatasolla ja läheltä rakentamiskohteita. Jos tämä ennakointi puuttuu, rakentamisesta yli jäävä käyttökelpoinen kiviaines kuljetetaan kauas. Se kasvattaa rakentamisen hiilijalanjälkeä ja hintaa.

SUOMESSA NOUSEE säännöllisesti pinnalle keskustelu luonnonvaroihin kohdistuvan veron tarpeesta. Viimeksi on puhuttu ekologisesta verosta.

Jo vuonna 2012 valtiovarainministeriö selvitti maa-ainesveron tarkoituksenmu-

kaisuutta. Veron yhdeksi ongelmaksi todettiin valtion ja kuntien iso osuus kiviainesten käyttömääristä. Vero siirtyy lopputuotteiden hintoihin, jolloin julkinen sektori maa-aineksen pääkäyttäjänä olisi veron suurin maksaja. Verotuotto jäisi alhaiseksi ja sen keräämisestä aiheutuisi tuottoa suuremmat kulut.

Koska suurin osa rakentamisen jätteistä koostuu maa- ja kiviaineksista, verokannustinta käytettäessä maankaatopaikalle olisi käytännössä asetettava jätevero. Tämä ei toimisi nykytilanteessa. Maankaatopaikoille on hyvin vähän vaihtoehtoja, kun kaavoissa ei ole varattu riittävästi paikkoja kierrätettävien maa-ainesten varastointiin ja käsittelyyn.

RAKENTAJIEN ON vaikeaa edistää kiertotaloutta yksin. Sääntelyn, rakenteiden ja asenteiden on ensin muututtava toimintaympäristössä. Tarvitsemme julkisia rakennuttajia, kaavaviranomaisia ja päättäjiä, jotka astuvat rohkeasti kehityksen kärkeen.

Kirjoittajista Vuorinen on Rakennustuote­ teollisuus RTT ry:n ympäristö- ja energiajoh­ taja ja Laurila INFRA ry:n ympäristöpäällikkö.

Liitot ovat osa Rakennusteollisuus RT:tä.

14

INFRA-LEHTI

VIELÄ VÄHÄISTÄ.

Luonnon kiviaineksia käytetään infrarakentami­ seen tällä hetkellä arviolta 100 miljoonaa tonnia vuo­ dessa. Uusiomateriaalla kuten purkubetonilla on korvattu kiviainestarpeesta tähän asti noin prosentti.

ESIMERKIKSI PURKUMATERIAALEISTA, TUHKASTA JA TEOLLISUUDEN SIVUVIRROISTA SAA KELPO MATERIAALIA MAARAKENTAMISEEN. KÄYTÖN ESTEENÄ ON OLLUT MUUN MUASSA OSAAMISEN PUUTE. UUSI KOULUTUS VASTAA TÄHÄN.

15

1/2018

VOIKO JÄTTEILLÄ RAKENTAA? Kyllä voi, ja sitä tehdään yhä enemmän. Uusiomaarakentamisen erikoisopintojakso viisastuttaa ja viitoittaa tietä tulevaan. Koulutuksen suosio on ylittänyt kaikki odotukset.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: PETRI JUNTUNEN JA JUKKA JÄRVI (S. 17)

V

irastotalon auditorio Helsingin Pasilassa on pullollaan tiedonjanoisia opiskelijoita. Syksyllä 2017 käynnistynyt uusiomaarakentamisen erikoisopintojakso on edennyt neljänteen lähiopetuspäivään. Tänään perehdytään ympäristökestävyyteen ja sen tutkimiseen sekä metsäteollisuuden sivuvirtoihin.

Opintojakson taustalla on UUMA2-ohjelma, jossa huomattiin, että uusiomaarakentamisen vankemmalle osaamiselle olisi kysyntää. Tahtoa uusiomateriaalien käytölle löytyi, mutta tietoa puuttui, mikä osoittautui tehdyn kyselyn perusteella suurimmaksi uusiomateriaalien käytön esteeksi. ”Päätimme vastata kysyntään, joka olikin sitten niin suurta, että opiskelupaikat vietiin suorastaan käsistä”, projektipäällikkö Pirjo Kuula Tampereen teknillisestä yliopistosta ja geotekniikan professori Leena KorkialaTanttu Aalto-yliopistosta kertovat.

Jotain ihan uutta Uusiorakentamisen erikoisopintojakso suunnattiin sekä alan opiskelijoille että ammattilaisille. Noin

sadasta osallistujasta opiskelijoita on noin 30 ja ammattilaisia noin 70. Lisäksi mukana on etänä noin 60 viranomaista.

Koulutus koostuu kuudesta lähipäivästä, jotka pidetään vuoron perään Helsingissä ja Tampereella sekä ryhmätehtävistä, harjoitustöistä ja tenteistä. Koulutuksen sisällön tuottamiseen osallistuvat yliopistojen ja muiden asiantuntijoiden lisäksi materiaalien tuottajat sekä muut alan toimijat ja yritykset. Tutkintoopiskelijoille koulutus on ilmainen, muille osallistujille maksullinen. ”Näin monen toimijan yhteinen koulutus on jotain ihan uutta; vastaavaa ei ole tässä laajuudessa aiemmin tehty. Kiinnostus koulutusta kohtaan kertoo siitä, että uusiomateriaaleista kaivataan lisätietoa, jotta niitä osattaisiin ja uskal­lettaisiin käyttää laajemmin ja jär­­ jes­­tel­­mäl­­­­li­­­sem­­­min”, Kuula ja Korkiala-Tant­­tu toteavat.

”

Kysyntä oli niin suurta, että opiskelupaikat vietiin käsistä.”

Hereillä ja ajan hermolla Korkiala-Tantun mukaan Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja, joilla voitaisiin korvata luonnon kiviainesten käyttöä – ja samalla vähentää jätteiden määrää.

>>

16

INFRA-LEHTI

POTENTIAALIA. INFRA ry:ssä arvioi­ daan, että uusiomate­r iaa­ leilla voitaisiin parhaim­ millaan korvata noin viisi prosenttia luonnonkiviai­ neksen tarpeesta infra­ rakentamisessa.

KUN UUSIOMATERIAALIKOULUTUSTA ON TAAS TARJOLLA, KUULET SIITÄ ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA INFRAN UUTISKIRJEEN TILAAJANA. TILAA KIRJE ITSELLESI JA YRITYKSESI AVAINHENKILÖILLE: info@infra.fi.

”

Mukana on paljon suunnittelijoita ja konsultteja.

Seuraavalle kurssille toivomme urakoitsijoita.”

”Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa on tehokas keino edistää materiaalitehokkuutta ja vähentää rakennushankkeen ympäristövaikutuksia. Uusiomateriaaleja käytetään jo, mutta määrät ovat vielä pieniä maarakennuksen käyttämien materiaalien kokonaisvolyymeihin verrattuna. Käyttöä voidaan lisätä osaamista kasvattamalla, mutta myös uusia materiaaleja tuotteistamalla”, Korkiala-Tanttu pohtii.

Uusiomaarakentamisen trendi tulee EU:sta, ilmastotavoitteista ja kiertotalousajattelusta. Suomi ei ole uusiomaarakentamisessa Kuulan mukaan ehkä ihan kärkikahinoissa, mutta oikealla tiellä ollaan. ”Jos suomalaisessa maarakentamisessa käytetään luonnonkiviaineita noin sata miljoonaa tonnia vuodessa, ihan nopeasti uudet materiaalit eivät tätä määrää korvaa. Eteenpäin kuitenkin mennään pienin askelin. Kun tietoisuus kasvaa, uusiomateriaaleja osataan käyttää jatkossa aiempaa suunnitellummin.”

Kivi saa kilpailijoita Maarakentamisessa käytettäviä uusiomateriaaleja saadaan muun muassa ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista sekä vanhojen maarakenteiden materiaaleista. Niitä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai komponentteina korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia tai parantamassa niiden ominaisuuksia. ”Uusiomateriaaleja käytetään nyt noin miljoona tonnia vuodessa. Käyttö on vaihtelevaa, mutta esimerkiksi metalliteollisuuden kuonista uusiokäytetään kaikki”, Kuula toteaa.

Tuotteistettuja ja käytössä olevia materiaaleja edustavat erilaiset murskeet, vaahtolasi, masuunihiekka ja rengasrouhe. Paljon odotuksia on ladattu nyt esimerkiksi energiantuotannon kuoniin ja tuhkiin.

”Tulevaisuudessa uusiomaarakentaminen on ihan normaalia rakentamista ja arkipäivää. Kun nyt kysytään, mitä kiviaineksia on saatavilla, jatkossa kysytään, mitä uusiomateriaaleja on saatavilla”, Kuula tiivistää.

Kakkoskurssi syksyllä Kaikkien aikojen ensimmäinen uusiomaarakentamisen erikoisopintojakso päättyy huhtikuussa. Jatkoakin on jo luvassa. ”Katsomme tämän koulutuksen loppuun, keräämme palautetta ja otamme opiksemme jatkokehitystä ajatellen. Uusi teemaan liittyvä erikoisopintojakso aloitetaan syksyllä, mutta sisältö on vielä työn alla”, Korkiala-Tanttu sanoo. ”Ensimmäisellä opintojaksolla on mukana paljon suunnittelijoita ja konsultteja, mutta seuraavalle kurssille toivomme saavamme mukaan myös alan urakoitsijoita. Tulevan koulutuksen sisältöä pyritäänkin painottamaan siten, että se puhuttelee paremmin myös heitä”, Kuula lisää.

Faktat pöytään Uusiorakentamisen erikoisopintojakso UKI 2017–2018:

• • • •

ammattilaisille ja tutkinto-opiskelijoille (opintojakson laajuus 5 op) koulutus koostuu kuudesta lähipäivästä, ryhmätehtävistä, harjoitustöistä ja tenteistä koulutuksen järjestävät Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja UUMA2-ohjelma; sisältöön osallistuvat myös materiaalituottajat ja muut alan toimijat paketin hinta ammattilaisille on 900 € + alv (tai yksittäinen päivä 300 € + alv), opiskelijoille koulutus on ilmainen.

17

1/2018

Opiskelijat: Tälle oli tarvetta

”Kyse on arvoista” Uusiorakentamisen erikois­ opintojakso UKIn opiskelijat tunnistavat kovan tarpeen uusiomateriaaleja koskevalle tiedolle. Kierrätystä tutkittiin oikeissa infrakohteissa.

Eija Multanen työskentelee E18 Hamina-Vaalimaa -moottoritien eli Hava-rakennushankkeen ym­­ päristöpäällikkönä YIT:llä. Kokemusta uusiomateriaaleista on kertynyt meluvallista, jonka to­­ teutuksessa käytettiin energia­­ teollisuuden tuhkia ja kuonia. ”Halusin oppia lisää uusiomateriaalien käyttämisestä, jotta osaan ottaa tulevissa hankkeissa vielä paremmin myös niitä huomioon eri rakenteiden toteutusvaihtoehtoja vertailtaessa”, Multanen sanoo.

Uusiomateriaalien käyttö on ollut toistaiseksi yksittäiskohteiden varassa. Jatkossa uusia materiaaleja on tarkoitus käyttää laajemmin, suunnitelmallisemmin ja järjestelmällisemmin – tietoon perustuen ja turvallisesti. ”Käytön lisäämiseksi kaiva­­taan elinkaariarvioinneista saatavia lisätietoja, jotta osaisimme vertailla myös eri materiaalien ym­­ päristövaikutuksia materiaalivalintoja tehtäessä.”

Multasen mukaan uusiomateriaaleihin liittyvät epäluulot johtuvat usein tiedon ja kokemuksen puutteesta. ”Kun asiaan perehdytään pa­­ remmin, voidaan osoittaa, että uusiomateriaalien käyttö on järkevää. Kyse on myös arvoista, eli neitseellisen kiviaineksen säästämisestä ja jätteen vähentämisestä.”

”Kymmenen pistettä” Uusiomaarakentamisen opintojaksolla Multanen kuuluu pienryhmään, jonka harjoitustehtävänä oli valita uusiomateriaali Tampereen Sammonkadun rai-

tiotien yhteyteen tulevan kevyen­ liikenteenväylän rakenteisiin.

Vaihtoehdoista sopivimmaksi valittiin jätteenpolton kuona.

Multasen kanssa samassa ryhmässä on Turussa SM Maanpääs­ ­sä työskentelevä ja Aalto-­yli­ opistossa geotekniikkaa opis­ke­­ le­­va Juho Laulajainen. Lau­­­­­­­­­­­­­­­lajaisella on jo rakennusin­si­nöö­ rin tutkinto ammattikorkeakoulusta sekä vuosien työkokemus. ”En osannut odottaa koulutukselta juuri mitään enkä tiennyt koulutuksen teemasta lähtökohtaisesti paljonkaan, mutta kurssin aikana olen saanut paljon uutta tietoa. Uusiomaarakentamisen ja uusien materiaalien opinnoille on tarvetta”, Laulajainen kuvailee.

Kokemusta uusiomateriaalien käytöstä on kertynyt piharakenteissa tarvittavista täyttömate­­ riaaleista, kuten vaahtolasista, rengasrouheesta ja betonimurskeesta. ”Mitä enemmän uusiomate­­ riaaleja käytetään, sitä enemmän osaamista kertyy. Kokemuksen myötä uusiomateriaalien käyttö suunnittelussa helpottuu ilman pelkoa siitä, että otetaan riskejä”, Laulajainen sanoo ja antaa kymmenen pistettä kurssin järjestämisestä.

”Hyvä ympäristön kannalta” Tampereen teknillisen yliopiston DI-opiskelija Joel Heiskan pääaineena on infrarakentaminen. ”Opintojen aikana uusiomaarakentamista on käsitelty joillakin kursseilla, mutta varsin pintapuolisesti. Kun kuulin tästä erikoisopintojaksosta, päätin heti hakea mukaan. Uusiomateriaalien käyttö lisääntyy koko ajan, mikä on hyvä asia ympäristön kannalta.”

Heiska arvostaa erityisesti sitä, että kurssilla pääsee tekemään

KOKEMUS INNOSTI. Tampereen teknillisen yli­ opiston viidennen vuoden rakennustekniikan opiskelija Joel Heiska on lopputyötä ja muu­ tamaa kurssia vaille valmis DI. Infrarakentamiseen erikoistuva Heiska koki arvokkaaksi, että UKI-kurssilla pääsi tekemään yhteistyötä alan kokeneiden ammattilaisten kanssa.

yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa, mikä ei koulunpenkillä onnistu. Parhaaseen antiin Heiska lukeekin ryhmätyöskentelyn.

Myös kurssin asiantuntijoiden laaja ja monipuolinen kirjo on teh­­­­nyt vaikutuksen. ”Laadukas toteutus kaiken kaikkiaan”, Heis­ ­ka kiittää.

Heiskan ryhmän harjoitustyö liittyy VT9:n levennyshankkeeseen, jossa toteutetaan kes­­­­­­­­ki­­kai­ ­­­teellinen ohituskaista Yli­sky­ läntien ja Orituvan väliselle osuudelle. Toteutusta varten vertailtiin uusiomateriaaleista betonimursketta, masuunihiekkaa ja jätteenpolton kuonaa.

Valituksi tuli betonimurske, koska sen katsottiin soveltuvan parhaiten tierakenteeseen. Betonimurske oli myös kustannustehokas vaihtoehto ja sitä oli saatavilla lähialueelta.

”Sopivasti saappaat savessa” Rakennuttamispäällikkö Tommi Itkosella on reilun 20 vuoden kokemus jätteenkäsittelystä eri rooleissa. Työnantaja Rosk´n Roll jätehuoltopalvelut huolehtii kuntien jätehuollon velvoitteista suun­­­­­nittelusta aina jätemateriaa­ ­lien kierrätykseen. ”Meiltä pyydetään ratkaisuja esimerkiksi jätemaiden käsitte-

lyyn, johon pyrimme jatkuvasti kehittämään uusia vaihtoehto­­­­­­ja. Uusiomaarakentamisen erikoisopintojakso vastaa tähän huutavaan tarpeeseen tarjoten kaivattua lisätietoa”, Itkonen to­­ teaa. ”Uusiomaarakentamista tarvitaan koko ajan enemmän, kun markkinoille tuodaan uusia jätteistä jalostettuja tuotteita. Jotta kiertotalous lähtisi kunnolla lentoon, markkinoille pitää luoda kysyntää ja siihen tarvitaan osaavia asiantuntijaverkostoja.”

Koulutus on vastannut Itkosen odotuksia. ”Kouluttajat ovat am­­ mattilaisia ja koulutuksen sisältö monipuolinen. Ote on riittävän käytännönläheinen, eli opiskellaan sopivasti saappaat savessa – sitähän maarakentaminen käytännössä on.”

Itkosen pienryhmän harjoitustehtävänä on suunnitella katusaneerauksia uusiomateriaaleja hyödyntämällä. Erilaisia mate­­ riaalivaihtoehtoja punnitaan asfalttimurskeesta kaivumaitten kautta aina ferrokromikuonan hyödyntämiseen.

Itkonen on tehnyt urallaan paljon rekrytointeja, joten hän ar­­ vostaa koulutusta siitäkin näkökulmasta. ”Tämäntyyppisen koulutuksen suorittaminen kiinnit­­tää opiskelijan cv:ssä huomion.”

18

INFRA-LEHTI

KUNTATILAAJA 2017

VOITTOISAT. Hankintaosaa­ jat Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäris­ töpalveluista sekä Oulun Vedeltä Vuoden kun­ tatilaaja -palkinto­ kahveilla.

Paras kunta­ tilaaja on Oulu Mikä Suomen kunta hyödyntää taitavimmin markkinoiden potentiaalin ja tekee hankinnat kustannustehokkaimmin?

TEKSTI JA KUVA: ANU GINSTRÖM

O

ulu on Vuoden kuntatilaaja 2017. Palkinto tuli pitkäjänteisestä kehitystyöstä toimivan tilaaja-tuottajamallin eteen.

Oulun kaupunki on tietoisesti luonut myös paikallisille pk-yrityksille edellytyksiä kilpailla infrahankkeistaan. Se käy markkinavuoropuhelua yrittäjien kanssa löytääkseen parhaat ratkaisut ja kehittääk­­seen omaakin toimintaansa.

Tilaaja-tuottajamalli kehitettiin Oulun tekniselle sektorille jo 2000-luvun alussa.

Mallissa julkinen taho tilaa palvelun ja joko kunnan yksikkö tai ulkopuolinen taho tuottaa sen. Yhä useammin paikallinen yritysosaaja.

Oulu tehosti ja säästi Oulun tilaaja-tuottajamalli on tuonut palvelutuotantoon merkittävää säästöä ja joustavuutta. Ennen lähes kaikki tehtiin itse.

Nyt noin puolet katujen kunnossapidosta ja viheralueiden hoidosta teetetään yksityisillä yrityksillä, investoinneista lähes 80 prosenttia. Oulun omakin toiminta tehostui, kun omat ja yksityissektorin työt alettiin tehdä samalla laatutasolla ja samoilla tarjouspyyntö-, sopimus- ja työmaakokouskäytännöillä. ”Palveluiden laatu- ja hintakehitystä on seurattu vuodesta 2002. Alussa oma tuotanto oli 120 prosenttia kalliimpaa kuin yksityinen. Nyt olemme päässeet 10–15 prosentin eroon, mikä on huikea saavutus”, Oulun yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kuvailee.

Yrityskentässä arvostetaan sitä, että kaupunki kertoo avoimesti aikeistaan hankkia palveluita markkinoilta ja kuuntelee yrit-

VUODEN KUNTATILAAJA VALITTIIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA. EHDOTUKSIA PERUSTELUINEEN KERÄSI INFRATOIMIALAA RAKENNUSTEOLLISUUS RT:SSÄ EDUSTAVA INFRA RY. VOITTAJAN VALITSI INFRAN HENKILÖSTÖ PAIKALLISTOIMISTOILTA JA KESKUSLIITOSTA ­H ELSINGISTÄ.

täjien palautetta ja ideoita. ”Näin syntyy toimivat markkinat, mikä tarkoittaa edullisempia palveluita ja alueellista elinvoimaa. Kun yritys pärjää ensin kotimarkkinoilla, sillä on seuraavaksi tähtäimessä kasvu ja laajeneminen”, paikallisia infrayrittäjiä edustavan INFRA Pohjoisen toiminnanjohtaja Olli Airaksinen pohtii.

Kunniamaininta kovalle kehittäjälle Kuntatilaajakisassa annettiin myös kunniamaininta Imatralle, joka on osoittanut, että pienikin kunta voi viedä läpi uskomattomia kehityshankkeita.

Vuonna 2014 hankintaosaajat keskitettiin Imatran YH-Rakennuttaja -osakeyh­ tiöön, joka on kaupungin tytäryhtiö. Operaatio laski käyttötalousmenoja 20–25 prosenttia, ja työn laatu parani.

Imatra on myös inventoinut perusteellisesti katu- ja vesihuoltoverkostonsa. Tulevia menoja ei arvailla, vaan korjausvelkaa lyhennetään pitkäjänteisesti ja ostopalveluja hyödyntäen.

Infran inventointi on yksi palanen kaupungin viimeistä piirtoa myöten digita­­ lisoidussa talousseurantajärjestelmässä.

Järjestelmässä voi porautua isoista toimi­ ala­kokonaisuuksista aina yksittäisten yksiköiden tosiaikaisiin avainlukuihin asti.

Yhdyskuntatekniikan osalta voidaan esimerkiksi valitulta vesihuolto- tai katuverkoston osalta selvittää pa­­rilla klikkauksella sen tila: rakentamis- ja korjaushistoria, uudishankintahinta, korjausvelka ja nykyarvo. Tarvittaes­­sa voidaan suodattaa esiin vaikka vain 1960-luvulla rakennettu ver-

kosto ja tarkastella siihen liittyviä tietoja.

Gallialaiskylän henkeä Imatralla on menty eteenpäin pienen gallialaiskylän ennakkoluulottomuudella, kuvailee Imatran YH-Rakennuttajan toimitusjohtaja Lassi Nurmi. Nurmi toimi vielä viime keväänä Imatran kaupungininsinöörinä. Nyt pestissä jatkaa Päivi Pekkanen, joka kehuu Nurmen digitalisaation eteen tekemää työtä. Samalla tiellä jatketaan.

Esimerkiksi Tuulikallion alueurakassa tosiaikaiset tiedot työmaan etenemisestä saadaan suoraan kaivukoneen kauhasta konenäköä hyödyntäen.

Taatakseen paikallaisen urakoitsijajoukon digiosaamisen kaupunki lähti Saimian Digi-Infra-kehityshankkeeseen, jossa on järjestetty urakoitsijoille, tilaajille sekä suunnittelijoille koulutusta digivalmiuksien haltuunottoon. ”Kun osaamisesta pidetään yhdessä huolta, varmistetaan samalla, että paikallisyrittäjien kilpailukyky on kunnossa, kun alueella tulee isoja valtiollisia hankkeita, kuten Luumäki-Imatra kaksoisraidehanke”, Pekkanen huomauttaa.

Miksi kehittää hankintoja?

Hankinnoilla vaikutetaan kunnan talouden terveyteen, palvelujen laatuun ja paikal­ lisen elinkeinotoiminnan vireyteen sekä ehkäistään harmaata taloutta. Ostopalvelut vapauttavat merkittävästi koneisiin, tiloihin ja henkilöstöön sidottua kunnan rahaa. Yritysten kautta kunta pysyy kiinni uusimmissa ja tehokkaimmissa työtavoissa ja teknologioissa.

1/2018

19

20

INFRA-LEHTI

SAVIMAITA AMPUMARADAN RAKENTEISIIN

Sipoossa on avattu Maapörssin, Sitowisen ja Kuljetus- ja Maarakennus P. Salosen yhteisprojekti: ylijäämämaiden hyötykäyttökohde, jossa otetaan vastaan saven kaltaisia huonolaatuisia puhtaita maita. Vastaanottoa on jouduttu jo rajoittamaan valtavan tarjonnan vuoksi.

TEKSTI JA KUVAT: KAISA SALMINEN

21

1/2018

”

Maa-aineksia kuskataan Helsingistä Hyvinkään ja Mäntsälän väliin sekä Loviisan taakse.”

SIPOOLAISEN AMPUMARADAN perällä puhdistetaan maa-aluetta haulien jäänteistä. Viereiset maavuoret ovat hautautuneet lumipeitteen alle. Niille johtava tienpätkä on liukas, märkä ja hiljainen.

Maapörssin perustaja Jari Nordström kertoo, että alun perin ylijäämämaita oli tarkoitus ottaa ampumaradalla vastaan koko vuoden, mutta syksyn jatkuvien vesisateiden vuoksi se jouduttiin keskeyttämään.

Kasat vaativat kuivatusta, koska savipitoisia maaaineksia on tuotu liian nopeasti eivätkä maakerrokset kestäisi autojen painoa. Myös pilaantuneet maat pitää kaivaa tulevien rakenteiden alta pois.

Ylijäämämaita olisi pääkaupunkiseudulla tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, koska lähinnä Espoolla ja Vantaalla on vastaanottopaikkoja – eivätkä ne huoli muiden kuntien maita.

Nordström kuvaa painetta valtavaksi. ”Ympäristölupia on myönnetty uusia loppusijoituspaikkoja varten, mutta ne ovat vasta rakenteilla. Kaikki vanhat ympäristöluvat ovat täyttyneet. Maa-aineksia kuskataan Helsingistä Hyvinkään ja Mäntsälän väliin sekä Loviisan taakse. Meiltäkin kysytään koko ajan, milloin tämä vastaanottopaikka SAVISTA MENOA. Ylijäämä­ maita kertyy kasvukeskuksissa avataan, vaikka se on ilmoitettu toistaiseksi nyt tonnitolkulla. Maarakenta­ suljetuksi.” jilla on huutava pula isoista raken­ nuskohteista, joissa niitä voisi hyö­ dyntää heti, ilman välivarastointia muualla. Sipoossa savimaat sujah­ tavat kunnostettavan ampuma­ radan meluvalleihin.

Työläs ympäristölupaprosessi

Ampumaradan Sipoossa omistaa Suomen Metsästysyhdistys eli SMY. Kaikki rakennustyöt on tilattu yhteenliittymältä, johon kuuluvat maa-ainesten hankinnasta vastaava Maapörssi, rakennussuunnittelusta ja pilaantuneiden maa-ainesten eli pima-maiden valvonnasta vastaava Sitowise sekä maarakentamisesta ja kuljetuksesta vastaava Kuljetus- ja Maarakennus P. Salonen Oy. ”Kansankielessä puhutaan usein maankaatopaikoista, mutta tämä on kierrätystä parhaimmillaan. Yli- >>

22

INFRA-LEHTI

KANNATTI. Ympäristölu­ van haku oli pitkä prosessi, mutta nyt ampumaradan äänisei­ nien rakennustyöt voidaan rahoit­ taa maa-ainesten vastaanotolla.

Kuvassa Maapörssin perustaja Jari Nordström, SMY:n varapuheenjoh­ taja Pasi Siikaluoma ja Sitowi­ sen pima-valvoja Jyri Aho.

Kierrätetyn maa-aineksen käyttö kasvaa SEPPO NÄRHI

Millaista potentiaalia ylijäämämaiden kierrättä­misessä on tulevaisuudessa? ”Pääkaupunkiseudulla on ylijäämämaiden hyötykäyttökohteille todella iso tarve, koska varsinaisia maankaatopaikkoja on rajallisesti, jos lainkaan tarjolla. Tulevaisuudessa esimerkiksi ur­heilurakentamisessa tulorahoitus muodostunee aika vahvasti puhtaiden maa-ainesten vastaanot­to­maksuista. Myös peltoja voi parantaa ylijäämämaiden, etenkin saven avulla, mutta lupakäytännöt ovat hyvin vaihtelevia, ja ne pitää muistaa tarkistaa ympäristöviranomaiselta.”

Jari Nordström, toimitusjohtaja Maapörssi

jäämämaan ja purkubetonin vastaanotosta saatavalla rahalla rakennamme erilaisten ampumalajien pitkäaikaista harrastuspaikkaa ja teemme kaikki ympäristöluvan vaatimat rakennustyöt, esimerkiksi 150 metriä ääniseinää”, Nordström sanoo.

Aina kun maa-aineksia kipataan johonkin muual­ ­le kuin luvanvaraiselle maankaatopaikalle, on varmistettava, että lupa-asiat ovat kunnossa. SMY:n varapuheenjohtaja Pasi Siikaluoma kertoo, että ympäristöluvan haku kesti monta vuotta ja edellytti muun muassa melumallinnuksia ja ammunnan äänitason mittauksia eri vuodenaikoina. ”Olihan se työläs prosessi, mutta ampumaradan vanha ympäristölupa oli menossa umpeen ja rata olisi todennäköisesti pitänyt sulkea, jos emme olisi saaneet uutta ympäristölupaa. Meillä ei ollut yhdistyksenä rahaa ympäristöluvan vaatimia melusuojia ja muita rakenteita varten. Nyt pystymme rahoittamaan nämä rakenteet maa-ainesten vastaanottomaksuilla”, Siikaluoma toteaa tyytyväisenä.

Isoja hyötykäyttökohteita tarvitaan Maapörssi tunnetaan nettipalvelua tarjoavana yrityksenä, joka auttaa maa-aineksia tarvitsevia ja niitä tarjoavia tahoja löytämään toisensa.

Tällainen suorakierrätys on Nordströmin mukaan kuitenkin rajallista, koska sopivia rakennuskohteita ei ole tarpeeksi tarjolla. Yhtiö onkin ottanut strate­­ giakseen etsiä hyötykäyttökohteita, joissa voidaan hyödyntää kerralla isompia määriä kaikkein huonolaatuisimpia maa-aineksia.

”

Pystymme rahoittamaan nämä rakenteet maa-ainesten vastaanottomaksuilla.”

23

1/2018

Maankaatopaikat historiaan?

Visiona kiertotalousalusta Talon- ja infrarakentamisen johtava konsulttiyhtiö Sitowise tiivisti yhteistyötään Maapörssin kanssa, koska sen tavoitteena on laajentaa toimintaansa uudenlaisiin nettipal­ ­veluihin. Yrityksellä on myös haluja olla edistämässä kierrätystä maarakentamisessa.

Urakoitsijat voivat ostaa Maapörssin nettipalveluista lipukkeen, jota vastaan ne voivat tuoda ylijäämämassojaan hyötykäyttöpaikalle. ”Esimerkiksi SMY:n ampumaradan vallirakenteis­ ­sa voimme hyödyntää savi- ja pintamaita – ja vastaavaa toimintaa on ollut aiemmin muillakin urheilupaikoilla. Nyt eletään nousukautta ja rakentaminen on niin kiivasta, että suorakierrätyksen rinnalle tarvitaan isompia kohteita hyötykäyttöä varten”, Nordström korostaa.

Maapörssin toiminta jatkuu hänen mukaansa ennallaan taannoisista yritysjärjestelyistä huolimatta. ”Sitowise osti meidät ja toimimme jatkossa omana yksikkönä, osana Sitowisen kiertotalousyksikköä. Toimipisteemme on nykyisin Sitowisen pääkonttorissa Espoon Tapiolassa.

Betonikappaleillekin on käyttöä Sipoon ampumaradalle on kuskattu ylijäämämaiden lisäksi purkubetonia sekä jalostettuna betonimurskeena että työmaalta irrotettuina betonikappaleina.

Ely-keskukselta on saatu lupa hyödyntää 0–300 millimetrisiä purkubetonikappaleita meluvallin stabiliteetin varmistukseen. ”Alun perin oli ajatus tukea meluvalleja kivellä ja louheella, mutta ajatus hylättiin, koska betonijäte ajaa saman asian ja tukee alkuperäistä ajatusta vallin rakentamisesta kierrätystuotteilla. Ei ole järkeä haudata ampumaradan valleihin hyvää suomalaista graniittikalliota, jos voidaan käyttää kierrätysmateriaaliakin”, Nordström pohtii.

Sitowise osti Maapörssin vuoden 2017 marraskuussa. Saman vuoden ke­­ väällä tapahtui myös kokoluokkaa suu­­­­­­­­­­rempi järjestely, kun Sito ja Wise Group yhdistyivät Sitowiseksi.

Sito oli ollut jo sitä ennen rakentamassa nettipohjaisia liikennepalvelu­ ­ja yhteistyössä kuntien kanssa Mobility as a Service -hankkeessa.

Maarakennusalalle haluttaisiin ke­­ hittää vastaavanlaista kiertotalousalustaa helpottamaan maa-ainesten kierrätystä. ”Tutkimme yhdessä Maapörssin ja kuntien kanssa, mitä mahdollisuuksia 5G ja esineiden internet voisivat tarjota tähän. Tulevaisuudessa maailma on hyvin erilainen; tiedämme esimerkiksi täsmälleen, missä maarakennuskoneet ja kuormat liikkuvat, sekä mitä maa-aineksia ne sisältävät”, Sitowisen kiertotaloustoimialan johtaja Eija Ehrukainen visioi.

Jo lähempänä tulevaisuudessa ta­­ voitteena on edistää rakennushankkeiden ylijäämämaiden kuten saven hyötykäyttöä konkreettisilla yhteistyöhankkeilla. ”Sitowise suunnittelee ja valvoo kiertotalouden hankkeita sekä hakee lupia ja tekee Mara-ilmoituksia. Maapörssi järjestää hankkeisiin nettipalvelunsa kautta massoja tarpeen mu­­ kaan. Periaatteenamme on avoimuus, eli otamme massoja lähtökohtaisesti vastaan keneltä vain”, Ehrukainen havainnollistaa yhteistyötä.

Kierrätyspuisto vaihemaakuntakaavaan?

Ensimmäinen yhteinen hyötykäyttökohde löytyi Sipoosta. Kohteen kaoottinen tilanne symboloi Ehrukaisen mielestä ylijäämätilannetta pääkaupunkiseudulla laajemminkin; tarjontaa löysistä savimaista oli heti niin

paljon, että kohde oli pakko laittaa syksyllä 2017 tilapäisesti kiinni. ”Kiertotalous maarakentamisessa alkaa toimia kunnolla vasta sitten, kun Sipoon kaltaisia kohteita on riittävästi.

Käymme parhaillaan neuvotteluja useiden tahojen kanssa ja luulen, että maarakennusala alkaa olla yhä enemmän valmis miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yksittäisten hankkeiden avulla tätä ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista, vaan maa-ainesten hyötykäyttöä pitää alkaa suunnitella jo kaavoitusvaiheessa”, hän korostaa. ”Nythän esimerkiksi vaihemaakuntakaavoja on tehty jätehuollolle. Miksei tehtäisi vaihemaakuntakaavaa, jossa mietittäisiin samalla sekä louheiden että savimaiden käsittely kuntoon? Miksei voisi kaavoittaa esimerkiksi kierrätyspuistoja?”

Allianssimallilla win-wintilanteeseen?

Sitowise ja Maapörssi tekevät yhteistyötä muun muassa Vantaan kanssa, joka on ilmoittanut olevansa kiertotalouskunta. Se tarkoittaa Vantaan projekti-insinööri Jukka Hietamiehen mukaan resurssiviisautta – eli käy­­­tännössä sitä, että 70 prosenttia purkumateriaalista kierrätetään. Li­­ säksi massatasapainoon on alettu pa­­ nostaa kaavoituksessa.

Vantaan kunnianhimoisena tavoitteena on jättää kaikki rakentamisessa syntyvät massat lähelle rakentamisaluetta ja käyttää ne esimerkiksi puistoihin, pihoihin ja parkkipaikkoihin. ”Yijäämämaita ei kannata enää viedä maankaatopaikoille, koska ne menevät joka tapauksessa kiinni jollain aikavälillä. Lisäksi tarkoitus on ryhtyä stabiloimaan pehmeikköjä jätteenpolttolaitosten ja teollisuuden sivutuotteilla”, Hietamies kertoo. ”Haasteita tuo se, että Vantaalla ei ole juuri omia maa-alueita. Lisäksi yksityinen urakoitsija haluaa viedä helposti kierrätettävät louheet pois kaava-alueelta ja jättää sinne vaikeasti kierrätettävät savet. Järkevämpää olisi, jos kaikki hyötyisivät. Siinä mielessä allianssimalli voisi sopia hyvin kiertotalouden kaavoitushankkeisiin.”

>>

24

INFRA-LEHTI

METSOT SOITIMELLA? Maarakentamisessa ylivoi­ maisesti isoin ympäristövai­ kutus saadaan aikaan ottamalla ylijäämämaat hyötykäyttöön ja leikkaamalla niiden kuljet­ telu minimiin. Kaivukoneet kuin metsot nokatuksin Sipoon työmaalla, joka viitoittaa tietä tulevaan.

Alkumetreillä mennään Sipoon ampumaradalle oli haastattelua tehtäessä marraskuussa tuotu jo 130 000 tonnia ylijäämämaita.

Ympäristölupa sallii yhteensä 450 000–500 000 tonnin vastaanoton, joten projekti on vasta alkumetreillä.

Nordström arvioi projektin valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä.

Suorakierrätys on edustanut aikaisemmin noin 50:tä prosenttia Maapörssin liikevaihdosta, mutta meneillään olevan Sipoon ison hyötykäyttöprojektin myötä suorakierrätyksen osuus on putoamassa 30 prosenttiin.

Tarkkaa tietoa Maapörssin nettipalvelun kautta suoraan kiertävien maa-ainesten määrästä ei ole, mutta onnistumisia arvioidaan tapahtuvan suhteellisen paljon. Ilmoituksia on tehty ja maa-aineksia kysytty yhteensä noin 4,5–5 miljoonan kuution edestä vuosittain. ”Varsinkin hyvälaatuiset materiaalit pääkaupunkiseudulla löytävät aina paikan; esimerkiksi moreenista ja muista vanhoista rakennekerroksista on jatkuva pula.”

Osa artikkelista on julkaistu aiemmin INFRA Uusimaa -lehdessä 2/2017.

Uudellamaalla 31 000 metsästäjää 123RF

Purkubetonia ei hänen mielestään kannattaisi kuljettaa murskattavaksi, jos jossain on tarvetta kokonaisille betonikappaleille. ”Me tarvitsemme betonikappaleita, koska voimme sijoittaa niiden reunoille vallirakenteissa huonompilaatuisia savimaita, jotka muuten leviäisivät”, Nordström sanoo. ”Tällaisessa hankkeessa kannattaa miettiä myös kustannuksia ja tehdä rakenteet halvimmalla mahdollisella tavalla”, Siikaluoma täydentää.

Siikaluoma pitää tärkeänä myös pilaantuneiden maiden minimointia. ”Tarkoitus on rakentaa vallin päälle – todennäköisesti savesta – tiiviskalvo, joka pysäyttäisi haulit ja es­­ täisi niitä tunkeutumasta puhtaisiin maa-aineksiin.

Kalvorakenteen voi tarvittaessa myöhemmin puhdistaa, jolloin vältytään häiritsemästä vallirakenteita.”

Lisää harrastemahdollisuuksia Sipoon ampumaradalla on nyt neljä haulikkorataa skeet-, trap- ja compak-harrastajille. Rakennustöiden ansiosta tarjonta laajenee. ”Saamme sporting-ammunnan harrastajille vielä yhden uuden compakradan ja vihdonkin radan kivääriampujille, joille meillä ei ole ollut ennen tarjota suorituspaikkaa. Lisäksi pystymme järjestämään aiempaa isompia kansallisen tasojen kilpailuja”, SMY:n Pasi Siikaluoma iloitsee.

Sipoon rataa käyttävät haulikkolajien harraste- ja kilpa-ampujat sekä ampumataitojaan ylläpitävät metsästäjät. Helsingin riistanhoitoyhdistys vuokraa sitä aloittelevien metsästäjien koulutuksiin. ”Ammutuissa kiekkomäärissä laskettuna Sipoo lienee Uudenmaan kolmanneksi suosituin haulikkorata”, Siikaluoma arvioi.

Suomen Metsästysyhdistys SMY on Suomen vanhin ampumaseura. Sen historia alkaa vuodesta 1865. Seuralla on talvisin harjoituksia Maunulan ur­­

heiluhallin ja Helsingin urheilutalon ampumaradoilla. Sipoon, Hollolan, Hyvinkään, Mäntsälän ja Santahaminan radoilla on kesätoimintaa. Vallilassa voi harjoitella ilmapistooli- ja riistamaaliammuntaa.

SMY:n harrastajista valtaosa metsästää. Koko Uudellamaalla on 31 000 metsästyskortin haltijaa, pelkästään pk-seudulla lähes 14 000.

Uusmaalaiset metsästävät paljon ja monipuolisesti. ”Muun muassa hirveä, ja valkohäntäpeu­­raa, vesilintuja, rusakkoa, metsäkaurista, sepelkyyhkyä, supikoiraa ja ket­­­­tua, merialueilla jonkin verran harmaahyljettä ja lä­­ hinnä Itä-Uudel­­la­­maalla villisikaa ja siellä täällä ka­­­nalintujakin. Suurpedoista ainoa sään­­nöllisesti metsästetty on ilves”, Metsästäjäliiton tiedottaja Kai Tikkunen kertoo.

Ampumaratojen tilanne on liiton mukaan haastava koko maassa. Harrastajia riittäisi, mutta ympäristölupaprosessi on raskas ilman apua.

Anu Ginström

1/2018

25

26

INFRA-LEHTI

PAIKALLISTA. Kanerva­ nummen puiston rakenta­ mista Vantaan Hakkilassa. Koh­ teessa hyödynnettiin paikallisia pohjamaita pinnan muotoilussa ja valmistettiin pintamaista kasvualus­ taa. Hämeenlinnassa peruskorjattiin vastaavalla kestävän ympäristöra­ kentamisen mallilla Kaurialan lii­ kennepuisto. Siellä kasvualusta syntyi seulomalla paikalla olevat pintamaat.

HAITAT HALLINTAAN Miten suunnitella, rakentaa ja ylläpitää rakennettua ympäristöä niin, että rakentamisen ympäristö­ kuorma kevenisi? KESY-hanke kokosi kestävän ympäristörakentamisen pääperiaatteet yhteen.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: SEPPO NÄRHI

KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN (KESY) -hanke kokoaa yhteen keinot, joilla pienennetään rakentamisen ympäristöhaittoja.

Hanketta vetää maisema-arkkitehti Emilia Weckman. MMM Hanna Tajakka Viher-Arkista toimii konsulttina ja Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi ohjausryhmän sihteerinä.

Mistä ryhmä lähtisi liikkeelle haittojen hillitsemiseksi? Rakennusvaiheessa tärkeintä on ainakin minimoida kuljetusmatkoja, sillä niistä syntyy rakentamisessa eniten ympäristökuormaa. ”Jo kaavatasolla uudet rakennusalueet pitäisi suunnitella niin, että rakennuskohteessa tai heti lähi­alueel­ ­la on varattu tila rakennuspaikalla syntyvien mate­ riaalien ja kaivumassojen välivarastointiin”, Seppo När­ ­hi kertoo esimerkin. ”Lisäksi uusilla ja peruskorjattavillakin alueilla on

”

Työmaalla on olennaista lajitella maa-ainekset.

Suosimalla lähituotteita vähennetään kuljetuksia.”

tärkeää suojella säästettävät alueet maanpinnan rikkomiselta ja maan tiivistymiseltä. Tähän kuuluu myös kasvillisuuden juurialueiden suojeleminen esimerkiksi suoja-aidoin.”

Rakentaminen aiheuttaa myös melua ja päästöjä.

Mikä auttaisi niihin? ”Valitaan työkohteeseen sopivimmat koneet ja laitteet sekä käytetään – jos mahdollista – koneita, joiden melutaso on alhainen. Lähivuosina monissa työkoneissa ja laitteissa yleistyvät sähkömoottorit, jolloin melu ja päästöt vähenevät. Koneet on myös huollettava säännöllisesti”, Närhi summaa.

Biotoopit ja hulevedet huolena Hanna Tajakka muistuttaa, että rakentaminen voi myös hävittää tai pilata eläinten ja kasvien kasvuympäristöjä eli biotooppeja.

27

1/2018

”

Jo kaavatasolla uudet rakennusalueet pitäisi suunnitella niin, että lähellä on tila kaivumassojen välivaras­tointiin.”

”Biotooppeja suojellaan ohjaamalla rakentaminen ja rakentamisen aikaiset työmaatoiminnot alueille, jotka ovat jo valmiiksi tiivistyneitä, kaivettuja tai muuten käsiteltyjä. Luonnontilassa oleville alueille tulee määritellä riittävät suojaetäisyydet rakennustyömaasta”, Hanna Tajakka toteaa. ”Haittoja ehkäistään myös puhdistamalla ja ohjaamalla pois rakennusalueen ympäristöstä rakentamisen aikaiset hulevedet. Erityisesti haitta-aineiden ja hienoaineksen pääsyä luonnontilassa oleville alueil­ ­le pitää välttää.”

Emilia Weckman muistuttaa, että myös hulevesien luonnonmukainen käsittely vaatii tilavarauksia jo maankäytön suunnittelussa. Suunnittelun merkitys vain kasvaa ilmaston ääri-ilmiöiden yleistyessä. ”Tiiviisti rakennetut ja kovia, läpäisemättömiä pintoja sisältävät ratkaisut aiheuttavat esimerkiksi kaupunkitulvia, jotka puolestaan aiheuttavat haittaa infrarakenteille. Hulevesien muodostumista taajamaalueilla vähennetään luonnonmukaisin, maanpäällisin ratkaisuin. Näitä voivat olla viivytysaltaat katutai viheralueilla, sadepuutarhat, lammet, kosteikot, suodatuskaistat sekä vesien johtamiseen soveltuvat ratkaisut kuten viherpainanteet, kanavat, kourut, ojat ja hulevesiuomat. Näitä tulisi käyttää kaikkialla, missä se on mahdollista”, Weckman sanoo.

Maarakentajakin voi vaikuttaa Myös maarakentajalla on koneen kauhansa pelissä, kun rakentamisen ympäristövaikutuksia pienennetään. Materiaalien ja maa-ainesten välivarastoinnissa on oltava entistäkin tarkempi, ja hulevesiin vaikuttavat jätteet pitää minimoida. ”Työmaalla on oleellista lajitella rakentamisessa syntyvät maa-ainekset, niin pinta- kuin pohjamaa, ja käyttää ne hyödyksi. Jatkossa todennäköisesti pintamaita hyödynnetään kasvualustan valmistamiseen rakennuspaikalla. Suosimalla lähituotteita vähennetään kuljetuksia. Rakentamisen aikana pitää varmistaa, että ympäristöön ja erityisesti vesistöön ei valu maa-aineksia”, Seppo Närhi sanoo.

Närhille KESY-hankkeen tärkein oppi oli, että kestävä toimintatapa yleistyy vain, jos tilaaja sitä vaatii.

Tilaajan on myös varmistettava, että jokaisessa prosessin vaiheessa suunnittelusta kunnossapitoon asti pysytään asetetuissa tavoitteissa.

Vaikka oli tiedossa, että kestävä kehitys on monimuotoinen asia, Hanna Tajakka yllättyi hieman siitä, kuinka erilaisista palikoista kestävä toiminta rakentuu viher- ja infra-alallakin.

”Jokainen rakennushanke voi olla eri tavalla KESYhanke. Myös se on yllättävää, että usein kestävässä toiminnassa kyse voi olla hyvinkin yksinkertaisista ratkaisuista, jotka vain jäävät huomioimatta, koska on totuttu tekemään asioita tietyllä tavalla.”

Tajakka korostaa, että tilaajan KESY-osaamisen ja tahtotilan lisäksi on tärkeää, että KESY-asiat sisällytetään alan laatuvaatimuksiin ja työohjeisiin. ”Näin ne siirtyvät varmimmin kaikkien toimijoiden käyttöön. Tavoite on, että muutamien vuosien kuluttua ei puhuta erikseen KESYn mukaisista viherja infrahankkeista, vaan toimintatapa olisi peruskauraa: yleisesti sovittu ja vaadittu. Siihen suuntaan ol­­ laan selkeästi menossa. Useat kaupungit Suomessa ja maailmanlaajuisesti ohjaavat jo rakentamista KESYperiaattein.”

Jos olet poterossa, kerro huolesi Toive KESY-mallin luomiseen tuli kentältä, ja kiinnostusta ja innostusta on riittänyt. Emilia Weckmania hämmensikin alussa, että halua muutoksen ei kuitenkaan heti löytynyt joka puolelta. ”Osa istuu poterioissa ja on muutoksesta huolissaan. Meidän täytyy tavoittaa nämäkin toimijat ja kuulla huolen aiheita. Kyse ei ole pakkotoimista, vaan tässä luodaan tavoitetilaa toiminnan muutokselle. Itse opin tässä, että asennemuutokset vievät aikaa.”

Pieni joukko työskentelee omista lähtökohdistaan jo nyt pitkälti kestävän ympäristörakentamisen periaattein, eikä se ole heille mitään uutta. ”Jotta toimintatapa laajenisi koko kentälle, tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön, asetuksiin ja työohjeisiin. Mara-asetus osoittaa, että olemme jo pitkällä menossa.”

Opiksi koko alalle Viherympäristöliiton 2016 käynnistämässä KESYhankkeessa ovat olleet viheralan lisäksi mukana RALA, Rakennustietosäätiö ja Rakennustuoteteollisuus.

Hankkeessa kuvattiin viherhankkeen prosessi haastattelemalla tilaajia, valvojia, suunnittelijoita, rakentajia ja kunnossapitäjiä. Tilaajia edustivat muun muassa Espoo, Helsinki, Tampere ja Vantaa, Helsingin seura­kuntayhtymä, ATT, Haahtela-Yhtiöt ja Espoon asunnot.

KESY-toimintamalli lomakkeineen, tarkistuslistoineen ja muine hyötymateriaaleineen tulee maksutta kaikkien käyttöön osoitteessa www.vyl.fi.

28

INFRA-LEHTI

29

1/2018

JÄSENSIVUT SE KIERTÄÄ SITTENKIN

Kiviainespäivillä (s. 30) selvisi, miten ja missä materia kiertää. MARAasetus (s. 33) kertoo, millä ehdoilla.

KUKOISTAVAT HULEVESINIELUT

Kekkilä on kehittämässä sopivan läpäisevää kasvualustaa Ruotsin mallia mukaillen (s. 35).

ENNALTAEHKÄISE TAPATURMAT

Turvallinen työpaikka -kampanja kannustaa yrityksiä panostamaan työturvallisuuteen (s. 37).

K U VA : T O M M I A H L B E R G

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Hallittua purkamista Rakennus- ja purkujätteestä syntyy hyvin vuolas jätevirta, jolle on asetettu syystäkin kovat kierrätys- ja hyödyntämistavoitteet.

EU:SSA RAKENNUS- ja purkujätteen kierrätys- ja materiaalin hyödyntämistavoitteeksi on asetettu 70 prosenttia. Yhtä tärkeä tavoite on syntyvien materiaalien hyödyntäminen laadukkaasti.

Tavoitteisiin pääsy edellyttää meiltä toimintatapojen kehittämistä.

Kaikki purkutyön vaiheet pitää toteuttaa hyvin. Kun niin suunnittelussa, selvityksissä, kartoituksissa kuin itse purkutyössäkin käytetään alan asiantuntijoita ja vastuullisia toimijoita, lopputuloksena on turvallinen ja ympäristövaikutuksiltaan vähäinen purkutyö.

NYT PURKUTÖITÄ ei aina tilata tai tehdä kaikilta osin asianmukaisesti. Syitä ovat kustannussäästöt, aikataulutus tai osaamisen puutteet. Myös asbesti- ja haitta-ainekartoitusten teettämisessä ja kartoitusten kattavuudessa ja laadussa on paljon vaihtelua. Huonosti tai puutteellisesti tehdyt kartoitukset vaarantavat niin purku-urakoitsijan työntekijät kuin lähiympäristön asukkaatkin. Kehitettävää on koko purkuhankkeen hallinnassa purettavan rakennuksen tai rakenteiden ennakkoselvityksistä aina itse purkuun.

Parannettavaa on myös haitallisten aineiden poistamisessa, purkamisessa syntyvien materiaalien tarkoituksenmukaisessa erottelussa, jätteiden hyödyntämisessä ja jalostamisessa sekä määrien ja laadun tilastoinnissa, samoin laadunvarmistuksessa ja valvonnassa.

KEHITETTÄVIEN ASIOIDEN lista on siis pitkä, mutta toimeen on jo tartuttu.

Yhteistyössä ympäristöministeriön, ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n ja Suomen Purkuliik­keiden liitto ry:n kanssa INFRA ry selvittää parhaillaan keinoja purkuprosessien parantamiseksi sekä sitä, miten voisimme entisestään edistää purkamisessa syntyvien materiaalien uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä.

Hankkeessa selvitetään keinoja lisätä purkuhankkeiden laatua ja läpinäkyvyyttä kaikissa vaiheissa. Samalla luodaan purkukatselmuksen ohjeet ja päivitetään Purkutyöt – ohjeita teettäjälle ja tekijälle -ohjeistus. Hankkeen päätoteuttaja on Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.

Juha Laurila ympäristöpäällikkö, INFRA ry

MITEN TEILLÄ PURETAAN? MITKÄ OVAT PURKUTÖIDEN SUURIMMAT ONGELMAKOHDAT? MITEN LISÄTÄ PURKUTÖIDEN LAATUA? OSALLISTU PURKUTÖIDEN KEHITTÄMISEEN. OTA YHTEYTTÄ JUHA.LAURILA@ INFRA.FI

INFRARISTEILY & ERKKIHEIKKILÄ OY S. 34 | NOSTURINKULJETTAJAKOULUTUS EU:SSA S. 36

30

INFRA-LEHTI

KIVIAINESPÄIVÄT 2018

Materia kiertämään

ja väylät toimiviksi Materiaalien tehokas hyödyntäminen säästää luontoa ja vähentää kustannuksia, julistettiin INFRAn Kiviainespäivillä. Yksi INFRAn vuoden päätapahtumista houkutteli Tampereelle 153 jäsentä ja yhteistyökumppania.

TEKSTI JA KUVAT: SAIJA SYVÄOJA

”ESIMERKKITYÖMAALLA Kauhakorvenkadulla puolet niistä hiilidioksidipäästöistä, joihin voitiin vaikuttaa, tuli kiviaineksista, ja seuraavana listalla oli asfaltti,” kiinteistökehityskoordinaattori Katariina Rauhala Tampereen kaupungilta kertoi Tampereen kaupungin teettämän päästötutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keinot, joilla helposti ja kustannustehokkaasti voidaan vähentää työmaan hiilidiok­ ­sidipäästöjä. ”Keinoja olivat esimerkiksi kiviainesten tuonti täyttöihin läheltä, hiekan korvaaminen pohjatuhkalla suodatinkerroksessa, matalalämpöasfaltin käyttö ja betonimurskeen käyttö massavaihdossa” luetteli Rauhala. ”Näillä muutoksilla päästövähennys oli yhtensä 67 500 kiloa vastaten esimerkiksi 114:ta edestakaista matkaa Hanko–Utsjoki tai 54:ää Thaimaan matkaa.”

Rauhala toi esiin esimerkkityömaan hui-

mia hiilidioksidipäästöjä INFRAn järjestämillä Kiviainespäivillä tammikuussa Tampereella.

Kierrätysajatus mukaan jo suunnitteluun Jotta materiaalia voidaan kierrättää menestyksekkäästi, kaupungilla on oltava vahva rooli rakentamisessa. Kierrätysnäkökulma täytyy ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. ”Tampereella on käytössä älykäs karttapalvelu. Sovelluksesta näkee, mitä työmaita on parhaillaan käynnissä. Lisäksi kaupungilla on oltava esittää hyödynnettäville ma­­ teriaaleille välivarastointipaikkoja ja heikkolaatuisille massoille loppusijoituspaikkoja”, Rauhala kertoi.

Tampereen kaupungilla harjoitellaan ensin omissa infrahankkeissa kiertotalout­ ­ta. Uusien tapojen omaksuminen vaatii kou­­­­lutusta ja sitoutumista sekä selkeää oh­­ jeistusta ja linjaamista.

Suhdannekäyrä on vielä nouseva Mihin kaikkeen käytämme kiviaineksia?

Mistä työmaan materiaalivirrat tulevat ja minne menevät?

Lehtori Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoi, että kiviainesalan tilastointi ontuu. ”Työmailla on paljon materiaalien sivuvirtoja, joita ei tilastoida. Työmaan sisäiset siirrot voivat olla jopa 35 prosenttia. Kun ote­­­­taan omalta työmaalta uutta kiveä, se sekoittaa raportointia” Nippala toteaa.

Rakentaminen käy kuumana ja kaupungistuminen näkyy alan luvuissa. Nippalan arvion mukaan esimerkiksi kiviainesten tarve katujen rakentamiseen, vesihuoltoon, ympäristö- ja betonirakenteisiin sekä talonrakentamisen aluetöihin kasvaa vuoteen 2025 asti.

Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen valotti rakennusalan suhdannetilannetta yleisemmin. >>

31

1/2018

SUOSITTU TAPAHTUMA. Kiviainespäiville osal­ listui 153 kuulijaa. Mukana olivat myös ständeillään yhteis­ työkumppanit Metso, Wiktrak­ tor, Mitta Oy, Sandvik Mining & Construction Oy, Taratest Oy, Tamtron Oy, Saranco Oy ja Epiroc Oy (ent. Atlas Copco Louhintatekniikka).

KIVEÄKIN KOVEMPI KUNTO? LiikU teki osallistujille kuntotestin. Osallistujat olivat keskivertoa painavam­ pia sekä hieman huonommassa kuntoisuusluokassa. Puristus­ voima oli kuitenkin keski­ määräistä parempi, mikä ennustaa hyvää toimin­ takykyä eläkeiässä.

KIINNOSTUNEITA KUULIJOITA. Kierto­ talouden periaatteiden omaksuminen vaatii kou­ lutusta ja sitoutumista sekä selkeää ohjeis­ tusta.

32

Tänä vuonna rakentamisen kaikki sektorit ovat kasvussa. Alan työllisyys on kasvanut 20 000 henkilöllä vuodesta 2015 vuoteen 2018. Työttömyysaste on 7,4 pro­ senttia, ja se on painunut alle yleisen työt­­tö­­­­myys­asteen UUTTA VERTA. 8,6.

Syksyllä 2017 Tampe­ ”Tällä hetkellä on reen pormestarin tehtä­ vissä aloittanut Lauri Lyly ammattitaitoisen työavasi Kiviainespäivät. Juha voiman saanti keskeiArvolan pesti INFRAn kivi­ aines- ja murskausjaoston sin kasvun este” kertoi puheenjohtajana start­ Sami Pakarinen. tasi puolestaan vuoden alusta. ”Lisäksi öljyn hinta on noussut tasaisesti kesäs­­­­­­­­tä lähtien ja maarakentamisen kustannukset ovat nousseet rakennuskustannuksia nopeammin. Inf­­ra­­ra­­ kentamises­sakin liikevaihdosta suuri osa kertyy Helsin­ki-Turku-Tampere-akselilta ta­­­­­lon­­­­­­rakentamisen tapaan.”

Infrarakentamisessa on tänä talvena Tampereen kasvun tarina näkyvissä enää vaatimatonta kasvua.

TAMPEREELLA ON Suomen toiseksi nopein Infraurakoitsijat odottivat kuluvasta talkasvuvauhti. Nettokasvu on noin 3 000 asuvesta edellisvuosia heikompaa. Valtion kasta vuodessa. panostukset ovat tänä vuonna perusväy­­ ”Tilastojen valossa olemme yksi Suomen länpidossa, mutta ensi vuosi vaikuttaa vai­ halutuimmista paikoista asua. Meidän onkin ­keal­­ta ilman lisäpäätöksiä. huolehdittava, että Tampere on sekä yritysten ”Kun sijoittamisesta tehdään yleistä kasvun että hyvän elämän mahdollistaja”, Tam’kansanhuvia’, alkaa minulla hälytyskelpereen pormestari Lauri Lyly kertoi Kiviailot soimaan. Silloin alkaa matka alaspäin. nespäiviä avatessaan.

Vielä eivät kellot soi”, lohduttaa Sami PakaTampereella on neljä isoa haastetta lähivuorinen. sina: työllisyyden parantaminen, isojen infraPakarinen huomautti myös, että liikenhankkeiden toteuttaminen, talouden tasapaineyhteyksillä tulee olemaan suuri merkinottaminen sekä sote- ja maakuntauudistus. tys Suomen menestymiseen tulevaisuu”Tampereella on ollut jo seitsemän miinusdessa. merkkistä budjettivuotta. Mieluummin kuitenSaavutettavuus on kin painin kasvavan kaupungin talousongelkilpailuvaltti mien kanssa kuin supistuvan. Ongelma on positiivinen.” ”Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, mutta Tampereen työttömyysprosentti on 13,4 – elinkeinoelämä käyttää koko Suomea”, prosuurempi kuin maassa keskimäärin. fessori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:stä muistutti. ”Elinkeinoelämälle koko Suomi ”Työllisyyden parantaminen on ykköstavoitteemme. Suuret investointihankkeet tukevat on tärkeä.” tätä. Lisäksi meillä on esimerkiksi työllisyyden ”On paljon helpompi siirtää laivaa kuin kuntakokeilu tämän vuoden loppuun asti. Ko­­ tehdasta, siksi riittävä määrä erikoistuvin lupaus on kuitenkin, että järjestämme kaineita satamia on avainasemassa. Suomen tie- ja rautatiekuljetukset ovat osa globaakille nuorille ensimmäisen työpaikan ja jalan oven väliin työmarkkinoille”, lupaa Lyly. lia kuljetusketjua ja vientiteollisuudelle tär­­­­keitä.”

TALOUTTA TUKEVIA uusia kaupunkikehiMäntynen esitti kolme teesiä, joilla Suo­ tyshankkeita ovat Tampereen raitiotie sekä ­mi pärjää tulevaisuuden haasteissa.

Ensinnäkin Suomen saavutettavuus on Tampereen Kansi ja Areena.

Kansi ja Areena tulevat olemaan alue, jossa nostettava muiden Pohjoismaiden tasolle. vapaa-aika, palvelut ja asuminen yhdistyvät.

Toiseksi on ymmärrettävä, että infran ke­­ Kaupunki on hankkeessa osakkaana 60 miljoohittäminen parantaa elinkeinoelämän kilnalla eurolla. ”Julkinen raha laittaa liikkeelle pailukykyä ja kansainvälistymistä. Lopulta toimiva infra mahdollistaa työvoiman liikhankkeita, jotka muuten eivät toteutuisi”, Lauri Lyly toteaa. kuvuuden kaupunkiseudulla ja niiden vä­­ ­lillä.

INFRA-LEHTI

Raitiotiehanke on 15 kilometriä pitkä ja valmista on nyt kilometrin verran. Raitiotie tiivistää kaupunkirakennetta, ja sen varrella rakennetaan uudet asuinalueet Hiedanranta ja RantaTampella. ”Hiedanrantaan on kaavailtu yli 20 000 asukkaan kaupunginosa. Ilman ratikkaa asukasmää­ ­rä olisi ehkä noin 5 000.”

Muita isoja hankkeita ovat lisäksi Hämpin parkin laajennus ja Sulkavuoren vedenpuhdistamo. ”Vedenpuhdistamohanke on jäänyt muiden varjoon, vaikka kustannusarvio on kuitenkin 300 miljoonaa euroa eli yhtä paljon kuin raitiotien.”

Puhetta on ollut myös tunnin junasta Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle, valtatie 3:n oikaisusta sekä uudesta kehätiestä. ”Kaikki uudet infrahankkeet vaativat alussa tietysti investointeja, mutta toimivat realisoi­­ tuessaan työllistäjinä ja talouden moottoreina”, kuvailee Lauri Lyly.

Mikä tekee Tampereesta halutun? ”Kilpailuvaltteinamme ovat osaavat ihmiset, laadukkaat palvelut, monipuolinen koulutus- ja kulttuuritarjonta, kohtuuhintainen asuminen sekä kehittyvä ja viihtyisä kaupunkiympäristö ja hyvät liikenneyhteydet.” ”Esimerkiksi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tuleva yhdistyminen on merkittävä asia. Tampereelle rakentuu korkeakouluyhteisö, jossa tekniikka ja yhteiskunta kohtaavat”, pormestari mainitsee.

Lauri Lyly aloitti Tampereen pormestarina syksyllä 2017. Lyly on työskennellyt SAK:n puheenjohtajana ja edunvalvontajohtaja sekä Sähköliiton puheenjohtajana. Vapaaaikanaan hän mielellään hiihtää, lukee tai pelaa golfia.

33

1/2018

LAURI ASANTI

POIS, POIS. Uudesta MARA-asetuk­ sesta on poistettu pääl­ lekkäiset säännökset ympä­ ristönsuojelulain ja jätelain kanssa. Asetusta sovelletaan väyliin, kenttiin, valleihin sekä teollisuus- ja varas­ torakennusten pohjara­ kenteisiin.

MARA-asetus tuo jätteet hyötykäyttöön Vuoden vaihteessa voimaan tulleen MARA-asetuksen on määrä helpottaa jätemateriaalin käyttöä kohteissa, joissa se soveltuu luonnon kivi- ja maa-aineksia korvaamaan.

UUDEN MARA-ASETUKSEN tarkoituksena on, että maarakentamiseen soveltuva jätemateriaali saadaan käytettyä tuottavaan tarkoitukseen osana infrarakentamista sen sijaan, että se päätyisi kaatopaikalle.

Jätteiden hyödyntäminen säästää luonnon kivi- ja maa-ainesvaroja, erityisesti hiekka- ja soramuodostumia.

Hyötykäytön edellytyksenä on, että rakentaminen on suunnitelmallista ja kohteet ovat alueen maankäytölle asetettujen tavoitteiden ja rakentamisesta annettujen määräysten mukaisia. Maarakentamiskohteille on oltava aito tarve. Kohteesta riippuen tarve osoitetaan lakisääteisellä suunnitelmalla, luvalla, ilmoituksella tai kunnan rakennusjärjestyksellä.

Ilmoitusten käsittely on edelleen valtion valvontaviranomaisen ely-keskuksen tehtävä.

UUDESSA MARA-ASETUKSESSA sallitaan jätteiden hyödyntäminen myös yksityisomistuksessa olevilla alueilla. Tietyt her-

kät alueet, kuten 1- ja 2-luokan pohjavesialueet ja esimerkiksi lasten leikkipuistoksi tarkoitetut alueet on kuitenkin rajattu so­­ veltamisalan ulkopuolelle. Jätteiden hyödyntäminen on näillä alueilla mahdollista vain ympäristöluvalla.

Soveltamisalaan on lisätty uusia jätemateriaaleja nykyisten rinnalle. Näitä ovat yhdyskuntajätteen polttolaitoksella syntyvä käsitelty pohjakuona, tiilimurs­­­­ke, asfalttimurske ja -rouhe, valimohiekat, kalkit sekä rengasrouhe ja kokonaiset renkaat.

Lisäksi uudessa asetuksessa haitallisten aineiden raja-arvot ovat rakennekohtaisia toisin kuin vanhassa MARA-asetuksessa, jossa raja-arvot on annettu materiaalikohtaisesti.

Joillekin jätemateriaaleille on annettu erityissäännöt siitä, missä rakenteissa niitä saa käyttää.

Esimerkiksi betonimursketta ja käsiteltyä jätteenpolton pohjakuonaa ei saa käyttää vallirakenteissa. Rajoituksilla pyritään

ohjaamaan kyseiset jätemateriaalit jatkojalostukseen ja sitä kautta laadukkaampaan hyödyntämiseen.

ASETUKSEN SOVELTAMISALAN laajeneminen vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää ja tuo säästöä jätteen tuottajille.

Hyödynnettävien jätteiden laadunvarmistus ja analyysit aiheuttavat jonkin verran lisäkustannuksia. Yrittäjän kannalta tämä on kuitenkin positiivinen asia, koska parempi laadunhallinta näkyy suoraan tuotteen laadussa.

Voimaan tulleen MARA-asetuksen myötä maarakentajat voivat yhä helpommin hyödyntää uusia jätemateriaaleja. Jätettä voi käyttää maarakentamisessa esimerkiksi yksityisillä teillä, metsäautoteillä ja teollisuusrakennusten sekä varastojen pohjarakenteissa.

Saija Syväoja LISÄTIETOA 51.fi/MARA

34

INFRA-LEHTI

S A I J A S Y V Ä OJ A

HISTORIAN 10:S INFRARISTEILY

Infran tekijät Itämeren laineilla Laiva oli lastattu 8.–10. helmikuuta 430 innokkaalla infraihmisellä, mielenkiintoisella ohjelmalla, sopivalla tarjoilulla ja hyvillä keskusteluilla.

INFRARISTEILYÄ ISÄNNÖIVÄT Onninen Oy, INFRA ry ja ensimmäistä kertaa mukana ollut Vesilaitosyhdistys.

Torstain avajaistilaisuudessa kuultiin uudesta Verkkotietopiste.fi-palvelusta, koulutusreformista, suhdanteista ja huoltovarmuudesta. Etenkin koulutus puhutti.

Osallistujien mielestä suurin syy alan rek­­rytointivaikeuksiin ovat puutteet työnhakijoiden ammattitaidossa ja osaamises­ ­sa. Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen viittasi esityksessään RT:n suhdanneselvitykseen, jossa siinäkin suurimmaksi kasvun esteeksi on todettu am­­ mattitaitoisen työvoiman saanti.

VRJ Länsi-Suomi Oy:n varatoimitusjohtaja Henrik Bos toi esiin huolensa koulutusreformista.

Erkkiheikkilä Oy on ollut yli 30 vuotta INFRAn jäsen. Yrityksessä tehtiin viime vuonna suku­ polvenvaihdos. ”MEILLÄ ON NYKYÄÄN toimihenkilöiden keski-ikä alle 30, jos isää ei lasketa mukaan” yrityksen toimitusjohtaja, 25-vuotias Arttu Heikkilä naurahtaa.

Erkkiheikkilä Oy on perheyritys. Artun sisko Emma Heikkilä hoitaa toimistoa ja hallinnollisia asioita, Emman puoliso Aku Korhonen toimii operatiivisena johtajana ja isä Erkki Heikkilä vaikuttaa hallituksen puheenjohtajana.

Yrityksen liikevaihto oli 2016 noin 9 miljoonaa ja se työllistää noin 50 ammattilaista.

”Miten käy alan opiskelijoiden, kun meille tulee yritykseen joukko nuoria ja sa­­ notaan, että kouluttakaa nuo. Kyllähän me yrittäjät näytämme, mi­­ten homma tehdään, mutta pedagogisia valmiuksia meillä ei ole.

Onko tässä yhtälössä liikaa putoajia ja hä­­ viäjiä?”, Bos pohti. ”Enää ei ole paluuta siihen, että yhdestä tuutista tulisi yhden alan osaajia. Koulutuspohja on laaja-alainen, ja koulutus am­­ mattiin tapahtuu yrityksissä”, Aalto yliopiston professori Riku Vahala vastasi. ”Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla tästä selvitään.”

”HANKINTALAKIA ei osata tulkita ja se on eniten väärin ymmärretty laki. Laki sallii enemmän kuin kieltää”, muistutti TEM:n entinen kansliapäällikkö ja hankintalain

erikoistuntija Erkki Virtanen.

Risteilyn päätösiltana juristi Sanna Kronström PTC Services Oy:stä oikaisi vielä lisää harhaluuloja hankintalaista.

Hankintaturisti-nimellä bloggaava Kronström nimesi esityksessään viisi tärkeintä seikkaa, jotka tarjoajan tulee muistaa tarjousta tehdessään. ”1. Jätä tarjous ajoissa, vaikka keskeneräisenä. 2. Vastaa siihen, mitä kysytään, älä laita tarjoukseen mitään ylimääräistä. 3.

Tilaaja ei tiedä teistä mitään. Kirjaa kaikki asiaankuuluvat referenssit tarjoukseen. 4.

Tarjous sitoo eikä sitä voi perua. 5. Kysy epäselvistä asioista ennen tarjouksen jättämistä.”

Saija Syväoja

S A I J A S Y V Ä OJ A

Nuorta voimaa Orimattilasta

KONKARIT. Marko Ylitalo (vas.), Ilmari ja Mauri Tauriainen ovat use­ asti keinuneet Itäme­ rellä Infraristeilyn tahdissa.

KANNELLA GABRIELLAN. Arttu Heikkilä (oik.) ja Jesse Paajanen rentoutuivat Infra­ risteilyllä. ”Hetkeksi voi lait­ taa kilpailuhenkisyyden sivuun, tavata tuttuja ja jutella muka­ via. Se on tärkeätä”, nuoret miehet toteavat.

Yritys tekee kokonaisurakointia kuten ka­­ dun- ja vesihuoltolinjojen rakennusta ja pohjatöitä sekä tarjoaa konepalveluja.

Referenssejä ovat Kouvolan asuntomessujen infratyöt ja Hennan pääväylän rakentaminen Orimattilassa.

INFRARISTEILYLLE Arttu lähti työpäällikkö Jesse Paajasen kanssa. Miehet ovat olleet ystäviä pienestä pitäen ja kertovat, kuinka hienoa on työskennellä alalla, jolla viihtyy. ”Minä olen osannut kaivaa lähes koko

ikäni. Jesse tuli yritykseen kesätöihin ja isä antoi antoi meidän yrittää, erehtyä ja onnistua, vaikka oltiin noviiseja”, Arttu kertoo. ”Täytyy olla intohimoinen suhtautuminen töihinsä niin syntyy tulosta”, Jesse jatkaa.

Arttu kertoo, että yritykseen on tulossa seuraavalla viikolla Metropolian muuntokoulutukseen osallistuneiden hakemuksia. ”Naiskuskeja otamme heti töihin, kun sellaisia vaan hakisi hommiin”, miehet sa­­ novat yhteen ääneen.

Saija Syväoja

35

1/2018

KEKKILÄ GROUP

YHTEISTYÖJÄSENEN ÄÄNI

SÄÄSTÖÄ.

Harkitut kasvu­ alustaratkaisut sääs­ tävät luontoa, urakoit­ sijan kukkaroa sekä tienkäyttäjän hermoja.

Lopputulos on li­­ säk­­s i kaunis.

Hulevedet hallintaan

KEKKILÄN TUOTEPÄÄLLIKKÖ PAULINA NYBERG ANTAA MIELELLÄÄN LISÄTIETOJA UUDESTA KASVUALUSTARATKAISUSTA, PUH. 020 790 4804, PAULINA. NYBERG@KEKKILA.FI.

Kaupunkien hulevesien hallintaa voi parantaa uusilla kasvualustoilla. Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia karkeista kasvualustoista 1990-luvulta lähtien.

KEKKILÄ GROUPIIN kuuluva Hasselfors Garden on reilun viiden vuoden ajan toteuttanut uudenlaisia kasvualustaratkaisuja Ruotsin suurimmissa kaupungeissa. Tuotepäällikkö Katja Börjessonin mukaan ko­­ kemukset ovat olleet hyviä. ”Teiden ja kevyen liikenteen väylien varressa olevat istutusalueet ovat mainioita hulevesinieluja. Uusilla kasvualustoilla on pystytty rakentamaan toimivia ja edullisia ratkaisuja hulevesien hallintaan. Kasvitkin ovat viihtyneet niillä hyvin”, Börjesson kertoo.

UUDET KASVUALUSTAT ottavat teiden ja kattojen hulevedet nopeasti vastaan, varastoivat kosteutta kasveille ja laskevat ylimääräisen veden vähitellen viemäriverkkoon.

Virtaamahuippujen tasaantumisen ansios­ ­­ta viemäriverkosto voi olla hieman ke­­ vyem­pi, mikä pienentää rakentamiskustannuksia. ”Kasvualustan huokostila määrää, kuinka paljon vettä se pystyy imemään. Riittävä ilmatila saadaan aikaan sepelillä. Istutuksen pohjalle laitetaan karkeaa, esimerkiksi 32–63 millimetrin sepeliä. Istutussyvyydessä käytetään hienompaa, esimerkiksi 2–6 millimetrin sepeliä. Jotta materiaalit eivät sekoittuisi, välissä on hyvä käyttää siirtymäkerroksena 8–16 millimetrin sepeliä”, Börjesson valottaa.

Sepeliin sekoitetaan ravinteita ja kosteut­ t­ a pidättävää hienoainesta, joka voi sisältää esimerkiksi biohiiltä ja kompostia. Kasvien juuret kasvavat nopeasti syvälle, koska ilmatilaa on runsaasti.

Hulevesikasvualustassa on orgaanista aineista 5–25 tilavuusprosenttia istutettavista kasveista riippuen. Perennoilla hienoa ainesta on enemmän kuin katupuilla.

Ongelmana kaupunkialueilla on usein maan pintakerroksen ja juuristoalueen tiivistyminen, jolloin kasvien juuret eivät saa riittävästi happea. Tällöin ne eivät pysty ottamaan kasvulle tärkeitä vettä ja ravinteita. Karkea kasvualusta ratkaisee tämänkin ongelman, sillä maan pintakerros pysyy huokoisena.

POHJAMAAN LAATU, esimerkiksi tiivis savinen maa tai läpäisevämpi sora, vaikuttaa veden kulkuun edelleen hulevesikasvualustasta. Vedet joko imeytyvät pohjamaahan tai ne johdetaan viemäriverkostoon.

Liikennealueilla istutusalueille sijoi­­ tetaan viemärikaivot ylimääräisen veden poistumista varten. Niitä ei tarvitse olla ko­­ vin tiheästi, sillä karkeassa maassa vesi liikkuu myös sivusuunnassa. Tämäkin säästää rakentamiskustannuksia.

Karkea kasvualusta tarvitsee alkuvaiheessa enemmän kastelua kuin enemmän orgaanista ainesta sisältävä multa, koska

se ei pidätä kosteutta yhtä tehokkaasti. ”Alussa pitääkin olla hereillä, jotta kasvit pääsevät hyvään kasvun alkuun. Ajan myötä kasvit selviävät vähemmällä kastelulla, koska juuristo pysyy terveenä ja pystyy kasvamaan laajalle alueelle ilmavassa maassa”, Börjesson tietää.

HULEVESIEN HALLINTAAN tarkoitetuista kasvualustoista on tehty ja tehdään parhaillaan tutkimuksia Ruotsissa. ”Kasvualustoja suunnitellessa tulee tiedostaa sopiva veden läpäisynopeus. On hyvä myös seurata, kuinka vedenimemiskyky muuttuu vuosien mittaan, kun istutusallas täyttyy juurista ja sen pintaan kertyy hiekoitushiekkaa, pölyä ja roskia”, Börjesson muistuttaa. ”Selvää joka tapauksessa on, että teiden varsien istutusalueiden pohjana ei voi käyttää samaa mursketta kuin teiden alla yleisesti käytettäviin rakennekerroksiin.

Kasvien juuret eivät pysty läpäisemään tiivis­­ty­­nyttä murskekerrosta, joka sisältää 0-lajitetta.”

Kekkilän asiantuntijat ovat tutustuneet Ruotsissa käytettyihin kasvualustaratkaisuihin. Kokemuksia ja tutkimustuloksia on hyödynnetty uuden, hulevesien hallintaan sopivan läpäisevän kasvualustan kehittämiseksi Suomen markkinoille.

Markku Pulkkinen

36

INFRA-LEHTI

S A I J A S Y V Ä OJ A

EDUNVALVONTAA

INFRAn piirien hallitukset koolla Helsingissä

NOPEAT SYÖVÄT HITAAT. Infrayrittäjien kannattaa seurata Peter Vesterbackan vetämän Tallin­ nan tunnelihankkeen etene­ mistä. Aihe kiinnosti Ilmari­ sen Heta Warto-Tillanderia sekä INFRA Nuorten JuhaPekka Kotilaista.

Kokouksessa pohdittiin koulutusta, alan vetovoimaa ja huumaannuttiin Tallinnan tunnelista sekä lätkäpsykologiasta. ”VAIHTELEE SUURESTI, miten infra­kou­­ lutus vetää. Vierailimme Tampereella amk:ssa. Siellä oli jouduttu tarjoamaan eioota, kun infran valinneita oli niin paljon”, MANKin nuorisoprojektin vetäjä Ant­­ti Knuutila kertoi torstain ryhmätyöpäivänä. ”Pääkaupunkiseudulle on taas ollut vaikea löytää perustutkinto-opiskelijoita”, Jere Hänninen TTS:stä täydentää.

INFRA Nuorten edustajan Antti Ruusunlehden mielestä ”aivopesu” infran puolesta

alkaa liian myöhään. Esimerkiksi amkopinnoissa jo heti ensimmäisenä vuotena pitäisi opiskelijoille päästä kertomaan menestystarinoita siitä, miten infra-alan va­­­­linneet ovat hypänneet pian koulun jälkeen tositoimiin isoihin hankkeisiin.

PERJANTAINA kokousväki huumaantui Peter Vesterbackan laajasta Tallinnan tunnelihanketta koskevasta esityksestä. ”Hankkeelle on tilaus ja se on vain tekemistä vail­

­le valmis”, Vesterbacka vahvisti.

Kokouksen lopuksi Ilmarisen paikalle kutsuma valmentaja Harri Rindell kertoi hilpeästi, voisiko joukkuepelaamisen vahvuuksia hyödyntää myös yritystoiminnas­ ­sa. Vastaus on kyllä!

Pisteenä iin päälle Rakennusteollisuuden uusi toimitusjohtaja Aleksi Randell kä­­vi esittäytymässä INFRAn ja piiriyhdistysten hallitusten väelle.

Saija Syväoja

E S TA

Eurooppalainen nosturin­ kuljettajan koulutus

YHTEINEN ASIA KIINNOSTI. ESTA:n ja ECOL-työryh­ män puheenjohtaja Ton Klijn vieraili Suomessa kertomassa nosturikuljettajakoulutuksen sisällöstä ja tavoitteista. Pai­ kalla oli 26 INFRAn nosturi­ alan yrittäjää, kouluttajaa ja muuta sidosryhmän edustajaa.

Eurooppaan on kehitteillä koulutusohjelma, jonka tavoitteena on samantasoinen ajo­­neuvonosturi­ kuljettajan pätevyys koko EU:n alueella.

JOKAISELLA EUROOPAN unionin jäsenvaltiolla on omat määräyksensä, jotka koskevat nosturinkuljettajien ammatillista pä­­te­ ­vyyttä ja sertifiointia. Ajoneuvonosturin kuljettajien koulutus vaihtelee eri EU-mais­ ­sa 16 tunnista 2 vuoteen.

Vuonna 2013 eurooppalainen nosturialan edunvalvontaorganisaatio ESTA ryhtyi selvittämään, voidaanko alalle saada yhteiseurooppalainen pätevyys nosturikuljettajille.

ESTA on aktiivisesti pyrkinyt määrittämään kriteerit nosturinkuljettajan pätevyydelle sekä pätevyyden ylläpitämiselle. Tässä työssä on ollut erittäin tärkeää hyvä yhteistyö yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä.

UUDELLA ECOL-KOULUTUKSELLA varmistetaan, että ajoneuvonosturikuljettajalla on

vaadittava pätevyys, toimi hän missä Euroopan maassa tahansa. Samalla halutaan yh­­ denmukaistaa ja nostaa koulutuksen tasoa kaikissa Euroopan maissa. ”Kun ajoneuvonosturinkuljettaja on käynyt ECOL-pätevyyden antavan koulutuksen EU:n sisällä, työnantaja voi luottaa, että palkattavalla kuljettajalla on tarvittava osaaminen, oli hän kotoisin mistä tahansa”, ESTAn puheenjohtajana vuonna 2017 aloittanut Ton Klijn vakuuttaa.

Kehitelty tutkintorakenne on valmis ja ohjausryhmä nimettiin syyskuussa 2017.

Pilottihanke on suunniteltu alkavaksi helmikuussa 2018.

ESTA USKOO VAKAASTI, että yhtenäinen eurooppalainen ajoneuvonosturikuljettajan koulutus parantaa sekä turvallisuutta että johtaa vahvempaan ja tehokkaampaan

nosturiteollisuuteen.

Euroopan ajoneuvonosturikuljettajan korttikoulutus (ECOL) on ESTAn lisensoima ja toteuttama.

MIKÄ ON ESTA? ”The European association of abnormal road transport and mobile ­­cranes” ESTA on erikoiskuljetus- ja ajoneuvonostureiden parissa toimivien yritysten ja sidosryhmien yhteisorganisaatio Euroopassa. ESTAn päätavoitteena on yhdenmukaistaa eurooppalaista lainsäädäntöä alan yritysten eduksi. 1976 perustetussa järjestössä on 17 jäsenmaata. INFRA ry:tä edustaa Pia Metsola.

Magnus Frisk LISÄTIETOA ENGLANNIKSI OSOITTEESTA www.ecol-esta.eu

37

1/2018

JUKKA JÄRVI

TYÖTURVALLISUUS

Turvallinen työpaikka -kampanja INFRA ry ja Fennia yhdessä Elon kanssa järjestävät työturvallisuus­kampanjan, jossa palkitaan kolme pa­­rasta piiriyhdistystä.

LISÄTIETOA: ARI KÄHKÖNEN, INFRA RY ARI.KAHKONEN@INFRA.FI, 050 511 6770 SEKÄ KARI BJÖRKLÖV, FENNIA KARI.BJORKLOV@FENNIA.FI, 050 558 1359.

VAKAA TILANNE. INFRAn tapaturma­ kyselyn perusteella jäsen­ yritysten tapaturmataajuus on alempi kuin Tapaturmavakuutuk­ sen julkaisemassa, koko maara­ kennusalan kattavassa virallisessa tilastossa. INFRAn jäsenillä tapa­ turmataajuus liikkuu tällä het­ kellä 15:n tietämissä. Miljoonaa työtuntia kohden sattuu siis keskimäärin 15 työtapa­ turmaa.

MIKSI KAMPANJA? Rakennusteollisuuden tavoitteena on kitkeä työtapaturmat jäsenyrityksissä minimiin vuoteen 2020 mennessä. Nolla tapaturmaa 2020 -hankkeen tavoite on kunnianhimoinen ja sen toteutumiseen on vielä matkaa.

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat sen sijaan ilahduttavasti vähentyneet.

Viime vuonna niitä sattui koko rakennusalalla ennätyksellisen vähän, vain neljä.

Yksikään kuolonturmista ei sattunut infraalalla.

Nyt käynnistettävän kampanjan tavoitteena on saada yritykset kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota työturvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn.

Lisäksi yrityksiä ja työntekijöitä halutaan kannustaa ottamaan käyttöön uusia, työturvallisuutta edistäviä apuvälineitä.

KAMPANJAN SÄÄNNÖT. 1. Kampanja tapahtuu INFRAn piiriyhdistysten välillä. Kolme parasta piiriyhdistystä palkitaan.

2. Kampanja-aika on 1.3.2018–28.2.2019.

3. Kriteereinä ovat työturvallisuushavainnot ja riskien arviointi.

3.1 Työturvallisuushavainnot lasketaan INFRAn kuukausikyselyn perusteella. Sijoitus lasketaan suhteuttamalla vastanneiden yritysten määrä piirin jäsenmäärään. Ha­­ vainnot ilmoitetaan kuukausittain ja lasketaan lopuksi yhteen piireittäin koko seuranta-ajalta. Summa jaetaan luvulla, joka saadaan kertomalla piirin jäsenyritysten määrä 12:lla.

3.1 Työturvallisuusriskien arviointia mitataan Turvallinen Yritys -palvelun avulla.

Jokaisesta Turvallinen Yritys -palvelun käyttöönotosta ropsahtaa piirille piste, samoin jokaisesta ensimmäisestä riksiarvioinnista.

Kukin jäsenyritys voi kerryttää pistepottia enintään kahdella pisteellä. Pisteet lasketaan yhteen vuoden lopussa piireittäin ja jaetaan piirin jäsenmäärällä.

4. Kummastakin arvioitavasta osasta paras piiriyhdistys saa 1 pisteen, toinen 3 ja kolmas 5 pistettä. Pisteet lasketaan yhteen ja vähiten pisteitä saanut palkitaan parhaana.

Jos kilpailussa päädytään tasatulokseen,

Tapaturmataajuus kpl/milj. työtuntia 15 10 5 0

01/2015

07/2015

01/2016

07/2016

01/2017

07/2017

turvallisuushavainto-osio ratkaisee. Jos kaksi piiriyhdistystä saa saman tuloksen turvallisuushavainnoista tai riskienar­­vioin­ ­nista, jaetaan kaksi ykkössijaa (1 piste mo­­ lemmille) eikä kakkossijaa ollenkaan.

5. Palkinnot: Paras piiriyhdistys saa 6 000, toiseksi paras 4 000 ja kolmanneksi paras 2 000 euroa.

6. Palkintoraha käytetään yhdessä piiriyhdistyksen ja Fennian / Elon kanssa sovittavaan tarkoitukseen piiriyhdistyksessä. Päätöksen käyttökohteesta tekevät piiriyh­ distyksen toiminnanjohtaja ja Fennian alue­­­­­­­johtaja.

7. Palkintolautakunnan muodostavat Fennian Taru Luontama, Kimmo Salojoki ja Kari Björklöv. INFRAa edustavat Nina Lindström, Paavo Syrjö ja Ari Kähkönen.

Jäsen, katse tänne!

Turvallinen yritys -palvelu On Safetum Oy:n mobiilipalvelu, jolla voi tehdä kännykällä turvallisuushavaintoja sekä työn vaara- ja riskien arviointia.

Fennian lakisääteisen tapaturmavakuu­tuk­sen asiakkaat saavat palvelun käyttöönsä yhteyshenkilön kautta tai ottamalla yhteyttä tyoturvallisuus@fennia.fi ja täyttämällä sopimuksen palvelun käytöstä. www.turvallinenyritys.fi INFRAn tapaturmakysely Lähetetään kuukausittain sähköpostilla yrityksen yhteyshenkilölle. Sähköpostin linkistä avautuvassa kyselyssä kysytään oman ja ulkopuolisen työvoiman työtunteja sekä työpaikkatapaturmien että turvallisuushavaintojen määrää. Tähän asti kysely on lähetetty INFRAn ja piirien luottamushenkilöille. Kysely laajennetaan koskemaan kaikkia jäsenyrityksiä.

38

INFRA-LEHTI

J U K K A A N N E V I R TA

MADE IN CHINA

Idän ihmeitä infrarakentajille

KATSEET KOHTI UUSIA SEIKKAILUJA. Messut ovat aina messuja ja matkoilla on ikävä tapa päättyä liian aikaisin, mutta niillä näkee mielenkiintoisia asioita, luo uusia kontakteja ja tapaa tuttuja. Suurkiitos kaikille matkaan osallis­ tuneille!

INFRA Länsi-Suomi järjesti marraskuussa messu-, koulutus- ja opintomatkan Kiinaan. Kohteina olivat Hong Kong, Macao ja Manner-Kiinan kaupungit Shenzhen, Shaoguan ja Kanton.

MATKASTA RAKENNETTIIN tiivis paketti, joka sisälsi muun muassa tutustumiskäyntejä rakennus-, tehdas- ja kulttuurikohteisiin, yritysvierailuja ja messuja unohtamatta.

Matka herätti jo suunnitteluvaiheessa mielenkiintoa. Mukaan lähti 24 infrarakentajaa ja yhteistyökumppania enimmäkseen INFRA Länsi-Suomesta, mutta myös INFRA Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta.

Keskiviikon taittuessa torstaiksi suora lento vei Helsingistä Hong ­Kongiin. Kymmenen tunnin matka ei väsyt­­tänyt liikaa: jo samana iltana ehdimme ihailemaan auringonlaskua ja ympärillä avau­­­­­­­tuvaa Hong Kongin valomerta.

Perjantaiaamu aukeni aurinkoisena, ja lähdimme bussilla kierrokselle tutustumaan Hong Kongin kulttuuri- ja infrakohteisiin. Iltapäivällä vierailimme yritysjuristi Jari Vepsäläisen perustamassa Fin­ trade-Mercer Ltd:ssä.

Vepsäläinen lähti 25-vuotiaana vuonna 1985 opiskelemaan kiinalaista lainsäädäntöä Kiinan kansanyliopistoon Pekingiin.

Hän on yhä sillä tiellä ja auttaa suomalaisia yrityksiä Kiinan markkinoille.

MATKAN ANTOISIMPIA hetkiä oli, kun Vepsäläisen paikalliset lakimiehet Maarian­­ haminasta lähtöisin olevan Jonatan Isaka­ ­sin johdolla kertoivat One Belt, One Road -hank­­­­keesta.

Suuren luokan hankekokonaisuudessa

ideana on rakentaa uusia, tehokkaita kauppareittejä Kiinasta Eurooppaan. Hanke kattaa tiet, sillat, kaasuputket, satamat, rautatiet, voimalaitokset ja muuta infraa. Ko­­ konaisuuteen kuuluvat niin meri- kuin maa­­­­­reititkin, vanhoja Euroopan ja Aasian yhdistäviä silkkiteitä mukaillen. Tavoitteena on yhdistää infran avulla noin 70 valtiota, joista 52 on vahvistanut mukana olonsa, myös Suomi. Liittyneiden maiden kokonaisväestömäärä on 4,4 miljardia eli 63 prosenttia maailman väestöstä.

Antoisan perjantaipäivän kruunasi yh­­ teis­illallinen Gordon Ramsayn Bread Street Kitchen & Bar -ravintolassa.

LAUANTAINA SIIRRYIMME vauhdikkaasti turbojet-lautalla Hong Kongista Aasian Las Vegasiin, Macaoon. Tutustuimme alueen infrarakentamiseen kuten 30 kilometriä pitkään kuusikaistaiseen Hong Kong–Zhuhai-Macau -siltaan, unohtamatta kulttuuria, historiaa ja kasinokierrosta.

Palasimme sunnuntaina Hong Kongin kautta Manner-Kiinaan Shenzheniin, jossa Ville Majanen esitteli perustamansa e-Villeverkkokaupan toimintaa. Kierroksella näimme tuhansien ja taas tuhansien tuotteiden alkulähteen. Majanen kertoi verkkokaupan nykytilasta ja siitä, kuinka tärkeää on luottamuksen saavuttaminen alihankintaketjuissa. Myöhemmin illallisella hän perehdytti meitä kiinalaiseen ruokakulttuuriin.

Tiistaina heti aamupalan jälkeen oli vuorossa yhdistetty kaupunki-, kulttuuri- ja työmaakierros Futianin ja Bujin kaupunginosiin, tutustuen HRC-alueen rakentamiseen sekä viemäriverkoston haasteisiin vanhalla suoalueella. Mietimme, miten suoalueesta syntyi 30 vuodessa yksi halutuimmista työmaista työntekijöiden keskuudessa.

METSON MURSKAINLAITETEHDAS kutsui keskiviikkona. Lähtö oli kello kuusi aa­­mul­ ­la, kun matkustimme luotijunalla 310 ki­lometriä tunnissa kohti Shaoguanissa sijaitsevaa tehdaslaitosta. Meidät otettiin kiinalaiseen tapaan iloisesti vastaan, ja isän­­­­­­­tämme, Metson Hannu Vakkuri esitteli kat­­tavasti tehtaan toimintaa.

Tehdaskierroksen, Metson tarjoaman maukkaan lounaan ja sääntömääräisen kulttuuriosuuden jälkeen jatkoimme luotijunalla kohti Guangzhoun alueen pääkaupunki Kantonia. Siellä tutustuimme muun muassa Kanton Toweriin. Myöhään samana iltana matkasimme luotijunalla takaisin Shenzheniin.

Ennen torstain yölentoa Hong Kongista Suomeen oli vielä koettava sanoinkuvaamattomat robotiikan ja automaation China Hi-Tech Fair 2017 -messut, jotka pidettiin upeassa Shenzhen Convention & Exhibition Centerissä. Messut ovat ei enempää eikä vähempää kuin teknologian ykkösmessut Kiinassa.

Jukka Annevirta

39

1/2018

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Varaudu uuteen tietosuoja-asetukseen TIETOSUOJA-ASETUSTA on sovellettava 25.5.2018 lukien henkilötietojen käsittelyssä.

Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja.

Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, terveystieto, osoite tai sähköpostiosoite.

Henkilötietoja eivät ole yrityksen tiedot tai yritykseen liittyvät tiedot, eivätkä tiedot, jotka eivät yksilöi ketään henkilöä.

HENKILÖTIETOREKISTERI muodostuu, jos on olemassa henkilötietoja, joita tallennetaan, säilytetään tai käsitellään jotakin käyttötarkoitusta varten. Silloin on aina nouda­ ­tettava tietosuoja-asetusta riippumatta sii­ ­tä, missä laajuudessa tai missä muodossa tietoja tallennetaan, säilytetään tai käsitellään.

Käytännössä yrityksessä on yleensä käytössä vähintäänkin työntekijärekisteri ja asiakasrekisteri.

Yrityksen on ennen 25.5.2018 varmistuttava, että henkilötietojen käsittely on tietosuoja-asetuksen mu­­kaista. Ensin pitää selvittää henkilötietojen käsittelyn tä­­ mänhetkinen tilanne. Tä­­män jälkeen yritys ar­­vioi, mitä sen on tehtävä, jot­­­­­­ta henkilötietojen käsittely olisi tietosuo­­ja-ase­­tuk­ ­sen mukaista.

Yrityksen on paitsi noudatettava henkilötietojen kä­­sittelyä koskevia periaatteita, myös osoitettava, että niitä noudatetaan ja että henkilötietojen käsittely on kaikin puolin tietosuoja-asetuksen mukaista. Osoittaminen edellyttää käytännössä henkilötietojen käsittelyn dokumentointia.

Yrityksen on myös arvioita riskit, joita henkilötietojen käsittelyyn liittyy sekä varmistuttava tietoturvasta ja riittävästä suojatasosta. Myös tietoturvaloukkauksiin on varauduttava; yrityksen tulee ennakoida, mitä mahdollisessa tietoturvaloukkauksessa tapahtuisi.

KORTENE

LAUKKANEN

TEE NÄIN: 1. Selvitä, mitä henkilötietoja yrityksesi käsittelee ja mitä henkilötietorekistereitä teillä on olemassa.

2. Varmista, että käsittelette henkilötietoja tietosuoja-asetuksen mukaisesti, ja että tietojen käsittelylle on peruste.

3. Päivitä ja korjaa virheelliset henkilötiedot.

4. Minimoi henkilötietojen käsittely ja säilytä henkilötietoja mahdollisimman lyhyen aikaa.

5. Anna rekisteröidylle henkilölle hänen pyytämänsä tiedot.

6. Kartoita henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit.

7. Suojaa henkilötiedot.

8. Varaudu ilmoittamaan tietoturvaloukkauksista.

9. Tee seloste siitä, miten henkilötietoja yrityksessäsi käsitellään. Jos henkilötietojen käsittely on ulkoistettu, huolehdi, että tietojen käsittelijän kanssa on sovittu tietosuoja-asetuksen edellyttämät asiat.

Katso lisää INFRA ry:n Elinkeino- ja työmarkkinatiedotteet 6/2017 ja 9/2017. Ks. Infra.fi > Jäsentiedotteet. (TO)

Varmista tärkeän tiedon saanti UUSISTA MÄÄRÄYKSISTÄ, ohjeista ja suosituksista saat tiedon tuoreeltaan muun muassa varmistamalla, että meiliisi tulee INFRAn uutiskirje jäsenille perjantaisin.

Voit lisätä sähköpostiosoitteesi itse verkossa INFRAn jäsenpalvelun Omat tiedot -kohdassa klikkaamalla Jäsentietojen muuttaminen -linkkiä.

Valitse yläpalkin valikossa ”Perustiedot” ja lisää kohtaan ”Haluan, että INFRAn jä­­ sentiedotteet lähetetään lisäksi näihin sähköpostiosoitteisiin” tarvittavat osoitteet.

Täällä voit myös poistaa ja päivittää osoit­­ tei­ta.

Vaivattomimmin voit tilata jäsenen uu­­ tiskirjeen osoitteesta info@infra.fi.

Pian tarjolla tunnelitöitä?

FinEstLink-hankkeen tekemän selvityksen mukaan Helsinki–Tallinna-tunnelin hinta on 13,8–20 miljardia euroa. Hintaan sisältyvät tunnelin suunnittelu ja rakentaminen sekä terminaalit, ratayhteydet ja varikot.

Maailman pisin rautatietunneli (103 kilometriä) yhdistäisi Suomen rataverkon Eurooppaan ja lyhentäisi matka-ajan Helsingin ja Tallinnan välillä puoleen tuntiin.

Rakentaminen voisi alkaa vuon­­­na 2025. Tunnelin kaivaminen alkaisi Helsingin päästä kohti Uppoluotoa, johon rakennettaisiin tekosaari. Tallinnan edustalle tulisi toinen tekosaari.

Tekosaaret rakennettaisiin kaivamisesta tulevasta materiaalista.

Syvimmillään rata kulkisi 215 metriä meren pinnan alapuolella Tallinnan edustalla.

FinEstLink on virkamieshanke, jonka perustajia ja toimeenpanijoita ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron ja Suomen liikenneministeriöt sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat.

Selvitystä ei pidä sekoittaa Peter Vesterbackan kiinalais­­ rahoitteiseen tunnelisuunnitelmaan. Se eroaa virallisesta hankkeesta monin tavoin.

Todennäköistä on, että yksityinen raha on tunnelihankkeessa mukana tavalla tai toisella. Rahoitusta tarvitaan monesta eri lähteestä.

INFRAn jäsenet maksutta messuille Kansainväliset rakennus- ja infraalan Intermat-messut sekä betonialan World of Concrete Europe -messut järjestetään Pariisissa 23.–28.4.2018.

INFRAn jäsenet ovat oikeutettuja ilmaiseen si­­säänpääsyyn näyttelyihin. Tiedotamme asiasta lisää INFRAn uu­­tiskirjeissä lä­­ hempänä ajankohtaa.

Lisää näyttelystä ja oheistapahtumista paris-en.intermatconstruction.com

40

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Den nya MARA-förordningen MARA-FÖRORDNINGEN som trädde i kraft vid årsskiftet ska underlätta användningen av avfallsmaterial i objekt där materialet lämpar sig för att ersätta naturligt jord- eller stenmaterial.

Syftet med förordningen är att avfallsmaterial som lämpar sig för markbyggnad ska kunna utnyttjas produktivt inom infrastrukturbyggande i stället för att hamna på avstjälpningsplats.

I och med MARA-förordningen som nu trätt i kraft blir det allt lättare för markbyggare att utnyttja nya avfallsmaterial. Vid markbyggnad kan avfallet exempelvis användas i enskilda vägar, skogsbilvägar och i geokonstruktioner i industri- och lagerbyggnader.

Att utnyttja avfall sparar dessutom på naturliga sten- och marktillgångar, i synnerhet sandoch grusformationer.

Kampanjen En säker arbetsplats INFRA RF OCH FENNIA ordnar tillsammans med Elo en arbetarskyddskampanj där de tre bästa distriktsföreningarna premieras. Tävlingstiden är 1.3.2018–28.2.2019. Tävlingskriterierna är antalet arbetarskyddsobservationer samt riskbedömning.

Antalet arbetarskyddsobservationer beräknas utifrån INFRAs månadsenkät och riskbedömningen mäts med hjälp av tjänsten Turvallinen Yritys (”Ett säkert företag”, www.turvallinenyritys.fi, på finska).

Målet med kampanjen är att få företag att fästa mer uppmärksamhet vid arbetarskyddet och förebyggandet av olyckor. Dessutom vill man uppmuntra företag och anställda att ta i bruk nya arbetarskyddsfrämjande hjälpmedel.

Information: Ari Kähkönen, INFRA ry ari.kahkonen@infra.fi, 050 511 6770 och Kari Björk­löv, Fennia kari.bjorklov@fennia.fi, 050 558 1359.

Kontrollerad rivningsprocess INFRA RF, MILJÖMINISTERIET, Miljöindustrin och -tjänster YTP rf och förbundet för rivningsföretag i Finland utreder som bäst förbättringsmetoder för rivningsprocessen och hur återanvändning och utnyttjande av material som uppstår vid rivning ytterligare kunde främjas.

Projektet utreder också metoder för att förbättra kvaliteten och transparensen i alla faser av genomförandet av rivningsprojekt. Målet med projektet är att skapa instruktioner för rivningssyn och att uppdatera anvisningarna Purkutyöt (Rivningsarbete – på finska).

Delta i utvecklingen av rivningsarbetet. Kontakta juha.laurila@infra.fi.

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 8 krs, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ INTERMAT-MESSUT PARIISISSA 23.–28.4.2018

LIITTOPÄIVÄ 3.11.2018, Helsinki

MONTTUMAANANTAI 14.5.2018

ASFALTTI-ALAN PALAUTEPÄIVÄ 8.−9.11.2018, M/S Mariella

LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT 11.−12.10.2018

YHDYSKUNTATEKNIIKKANÄYTTELY 15.−16.5.2019, Jyväskylä

1/2018

41

42

INFRA-LEHTI

1/2018

43

44

INFRA-LEHTI

1/2018

45

46

INFRA-LEHTI

1/2018

47

48

INFRA-LEHTI

1/2018

49

50

INFRA-LEHTI

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

1/2018

51

52

INFRA-LEHTI