Infra 4/2017 by Infra-lehti

Tässäkö totuus infratöistä: Viikot kuravellissä, surkealla palkalla? Eikä! s. 15 KOVA VÄYLÄKISA YLLÄTTÄÄ

Yritysjohtajat: suomalainen liikenneinfra kilpailee globaalisti. Pääomat löytävät meille väyliä pitkin. Sivu 12

URAPOLUN ALKUPÄÄSSÄ

Missä he ovat nyt: lehdessä kuusi vuotta sitten haastatellut infra-alan opiskelijat? Lue ja ylläty iloisesti! Sivu 27

ISOT JA PIENET YHDESSÄ

Pitääkö pää- ja alaurakoitsijan olla aina vastakkain? Iso vie, pieni vikisee? Tule kiertueelle kertomaan kantasi. Sivu 35

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 4/2017

www.infra.fi/lehti

Infrarakentajien salat julki Tampereella – opot vierailivat ratikan jäljillä. SIVU 16

ALEKSI JOKELA JA SOHVI HYVÄRINEN: ”SIISTI ALA!”

Konekuskiksi vai johtohommiin? Näin pääset infra-alalle – lue vinkit! SIVU 30

INFRA-LEHTI

4/2017

INFRA-LEHTI

4/2017

PÄÄKIRJOITUS

Hyvä kohtelu on kivaa, mutta sekään ei riitä Anu Ginström Päätoimittaja

TÄNÄ SYKSYNÄ on puhuttu paljon rakennushankkei- pitää kiinni silloinkin, kun joku tarjoaa saman työn den pilkkomisesta runsaisiin alaurakoihin ja alan vai- halvemmalla. Raha tulee kyllä takaisin pienempinä keudesta parantaa tuottavuutta ja laatua monitoimi- kustannuksina matkan varrella. jaisissa hankkeissa. Arvostusta ja osaamisen kunnioitusta on myös ala Ei ole ehkä reilua (eikä ainakaan realistista) vaatia urakoitsijoiden hyvä kohtelu. Epäkohdan havainneen paluuta 1970-luvun malliin, jossa yksi iso urakoitsija alaurakoitsijankaan ei pidä tyytyä kertaamaan tapahtoteutti urakat yksin. Elämme erikoistujien aikaa. Isois- tunutta omassa ABC:n kahvitaukoporukassaan, vaan takin menestyvät ne, jotka osaavat taitaviedä asiaa rakentavasti eteenpäin uravimmin yhdistellä omaa ja kumppanien kan johdolle. erityisosaamista tehokkaaksi toimitusketjuksi. EIKÄ TÄMÄKÄÄN RIITÄ. Hyvä kohtelu on Kun yksi iso tilaa ja kymmenen pientä kivaa, mutta vielä tärkeämpää ovat yhteierikoisosaajaa toteuttaa, vastuu hankkeesta On set tavoitteet ja yhteiset kannustimet koko kuitenkin pirstaloituu. Monen toimijan ra urakointiketjussa. On varmistettava, että varmistettava, kennustyömaalle on vaikea luoda tehdaskaikki voittavat, jos hanke toteutuu suunettä kaikki maisia, vakioituja olosuhteita, joissa tuonitelmien mukaan. tantopanosten ja prosessien tosiaikainen voittavat, jos Yle Uutiset kertoi 19.11.2017, että Heljohtaminen olisi mahdollista. singin kaupunki harkitsee ottavansa jathanke toteutuu Pirstaleisuuttakin voidaan silti hallita ja kossa katutöissä kilpailukriteeriksi myös asteittain vakioida, kunhan raivataan esteet suunnitelmien urakan keston. Tämäkin on yksi keino oh hyvän johtamisen tieltä. jata kaikkia ketjun osia tekemään osuumukaan.” tensa hyvin. TYÖN HUOLELLINEN suunnittelu ja päätoteuttajan Jotta yhteinen tavoite toteutuisi, pääurakoitsijan todelliset mahdollisuudet johtaa työmaata ovat perus- alaurakoitsijoineen on istuttava jo suunnitteluvailähtökohta. Selkeät työnkulut, selkeät odotukset eri heesta alkaen saman pöydän ääreen, ja kaikkien osatyövaiheille, tarkka dokumentointi ja yritysrajat ylit- puolten pitää päästä vaikuttamaan lopputulokseen. tävä osaamisen arvostus niin ikään. Saman pöydän äärellä se kaverin kunnioituskin kasMyös päätoteuttajan johtamistaidot on pantava pun- vaa. tariin. Kyse ei ole vain asioiden, vaan myös – ja ennen kaikkea – ihmisten johtamisesta. Hyvä yhteishenki ja INFRA RY JA DESTIA tekevät tänä talvena historiaa työmaan osallisten keskinäinen kunnioitus syntyvät käynnistämällä kiertueen, jolla pienet ja isot infraesimerkillisestä ja inspiroivasta johtajuudesta. alan osaajat haastetaan keskustelemaan yhdessä te Osaamisen arvostuksen on lähdettävä alan sisältä. kemisen kipupisteistä. Lue sivulta 35 mistä on kyse, Kelvottomaksi todetulta alaurakoitsijalta ei pidä enää ja tule tekemään kanssamme mahdottomasta mahtilata. Hyväksi havaituista kumppaneista taas tulee dollista!

”

J E T R O M AT I L A I N E N , @J E T R O M AT I L A I N E N

INFRA-LEHTI

SOMETTAJA. Jetro Matilainen on mukana Liikenneviraston tie- ja siltahankkeiden toteutuksessa eri puolilla Suomea ja jakaa Twitterissä kuvia työmailta ja niiden vierestä – usein yläilmoistakin.

TUNNELMIA. Eräänä aamuna Matilainen ehti kuvata Jännevirran sillan juuri h-hetkellä ennen hernerokkasumua. Sillan teräsrakenteita hitsattiin 30 metrin korkeudessa.

4/2017

SISÄLLYSLUETTELO

5 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA Haloo-palsta ui merille. Rekrytointi oudon

HYVÄ VALINTA. ”Kattava ja monipuolinen ala.” ”Pääsee vaikuttamaan isoihin asioihin.” ”Skaala on ihan uskomaton.” TTY:n opiskelijat Aleksi Jokela ja Sohvi Hyvärinen kehuivat vuolaasti infra-alaa opinto-ohjaajien vierailulla.

edessä: samanaikaisesti vallalla osaajapula ja työttömyys. Valtioiden väyläkisa: edessä kipeitä valintoja ja resurssien kohdennusta.

15 TOISINAJATTELIJA 16 INFRA ON YHTÄ PÖTKÖÄ! Talot pystyputkea, infra vaakasuuntaista

JANNE SUNTIO

pötköä? Opinto-ohjaajat vietiin vertauskuvin infra-alan maailmaan Tampereella.

P E K K A FA L I

22 EI PAKOLLA VAAN ILON KAUTTA Infra-ala eli maa- ja vesirakentaminen kiinnostaa nyt myös somessa.

27 OMAN URAN RAKENNUS TYÖMAALLA Missä he ovat nyt: lehdessämme kuusi

30 NÄIN PÄÄSET INFRA-ALALLE Tiet, kadut, sillat, terminaalit ja kunta-

vuotta sitten haastatellut infraopiskelijat? No kiinnostavissa töissä tietenkin.

tekniikka etsivät rakentajia ja kunnossapitäjiä. Valitse tyylisi: tekijä, työnjohtaja, iso pomo – infra-alalla on töitä kaikille!

ALAN KOULUUN. Kokosimme yhteen opintopolut, joita pitkin pääsee maarakentamisen maailmaan.

33 JÄSENSIVUT J U S S I T U O K KO L A

33 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 34 ISOT JA PIENET RAKENTAJAT YHDESSÄ 38 LIITTOPÄIVÄT OULUSSA JAMMATEN. Jukka Juolan muuvit ovat tuttu näky Liittopäivien parketeilla.

42 LIITY INFRA NUORIIN 44 ONNISTUMISIA

45 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström, @gnstrm puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Tanja Väkevä puh. 0207 476 384 tanja.vakeva@rakennustieto.fi

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä. JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Soi Kouvolan asemalla ROK

H E S K A KO R H O N E N

ROK-TÄHDET. Oppimiskeskuksen päätoteuttaja oli Kreate ja ratateknisestä suunnittelusta vastasi VR Track – molemmat INFRAn jäseniä. Vasemmalta vastaava työnjohtaja Vesa Penttinen, rakennuttajakonsultti Matti Tossavainen ja työnjohtaja Jukka Nieminen.

Ratatekninen oppimiskeskus ROK avasi ovensa Kouvolassa 10.10.2017. Oppimiskeskuksesta tulee suomalaisen rataosaamisen kehittämisen ja ylläpidon keskus. Se tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia aidoissa olosuhteissa harvoin esiintyviin ongelma tilanteisiin eri ammattir yh mille. Tarjolla on muun muassa vaihde- ja turvalaitetekniikan

koulutushalli, hitsaus- ja hiontahalli sekä ulkona sähköradan ja tasoristeyksien koulutusalueet. Osaavat radanpidon ammattilaiset ovat turvallisen rataliikenteen avainhenkilöitä. ROKissa voi hankkia valtion rataverkolla edellytettäviä radanpidon työpätevyyksiä. Oppimiskeskuksen asiakkaita ovat eri tekniikkalajien (sähkö, turvalaitteet, vaihteet) ammattilaiset. Halliin on sijoitettu Ganz-, Siemens DRS-, Thales- ja Simis-Casetinlaitteet. Hallissa on kaksi

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

”Hyvistä kuskeista pula” Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

SAVI SIIRTYY. Juha Lönnqvist ruoppaa merellisissä maisemissa. ”Ei mikään hassumpi työpäivä.”

J U H A L Ö N N QV I S T

TEKSTI: SARI OKKO

Särkisalon edustalla, Salo ke 8.11. klo 10.05 Puhelimessa: toimitusjohtaja-työmies Juha Lönnqvist, Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy Missä olet? Merellä lillun hinauksessa Salon Särkisalon ja Kemiönsaaren tietämillä. Odotan ponttoonitelakoneen hytissä pääsyä savenkuljetusproomulle. Työmaalle on tehty matkaa jo puolitoista tuntia. Mitä perillä tapahtuu? Luvassa on ruoppaushommia. Menen syventämään yhden yksityisen talon rantaa

ja siirtämään savea naapurirannan täytteeksi. Olet siis itse puikoissa? Kyllä vaan. Tykkään olla merellä töissä. Täällä on rauhallista ja saa tehdä töitä omaan tahtiin. Muu porukka tekee sitten maahommia muualla. Onko komeat maisemat? Hieno päivä on, aurinko paistaa ja lämmintä vajaat kymmenen astetta. Sää on melko tyyni, joten mikäs tässä on ollessa.

Oletko ollut kauan yrittäjä? Nyt 32 vuotta. Ala on vuosien saatossa muuttunut paljon. Ennen tehtiin töi tä pääasiassa maataloudelle, ny kyään ei oikeastaan yhtään. Merihommat ovat ilahduttavasti kasvaneet. Lisäksi teemme mm. kunnallistekniikkaa ja kaapelitöitä. Miltä työtilanne näyttää? Viime syksystä lähtien työtilanne on vilkastunut, vaikka ei meillä ole koskaan hiljaista ollut. Vain rahat ovat

tiukassa, kun mikään ei saa nykyään maksaa mitään. Työllistätkö muita kuin itsesi? Parikymmentä ihmistä. Hyviä kaivurikuskeja on vaikea löytää, koska kaikista ei vain ole tähän hommaan, vaikka halua olisi. Parhaat tulevat maatiloilta, joissa on lapsesta asti pyöritty koneiden kanssa. Kenelle seuraavaksi soitellaan? Soittele Konekauha Oy:n Tuomo Piekalle Vantaalle.

4/2017

JESSE REILIMO

täydellistä vaihdetta ja ulko alueella lukuisia muita vaihdetyyppejä. Sisävaihteet on kytketty asetinlaitteisiin. Oppimiskeskus toimii myös varautumismateriaalin ylläpitopisteenä. Esimerkiksi kokonainen asetinlaite voidaan toimittaa tarvittaessa nopeasti muualle, sa moin vaihdeosia. Liikenneviraston Kouvolan ra tapihalle rakennuttama ROK on koko rata-alan käytettävissä. Vastaavaa keskusta ei ole aiemmin Suomessa ollut.

Aikuisenakin ehtii vielä infra-alalle Ensin useita yrityksiä opiskella eri aloja, aina opintie jää kesken. Sitten maarakennusalan ammattitutkinnon pariin aikuisopiskelijana, ja kas: muutamassa vuodessa meinaa olla jo erikoisammattitutkintokin plakkarissa. Nyt ammattiopintojen ohessa valmistuu vielä rakennusmestarin amk-tutkinto. Totta vai tarua? Ihan totta. Polku koulupudokkaasta tosihom-

TOIVEAMMATISSA. ”Yrittäminen on elämäntapa”, Tuomo Piekka sanoo.

Hakuninmaa, Helsinki to 9.11. klo 8.05 tia kasvanut ihan älyttömästi. Esimerkiksi nuorten työllistäminen on tosi hankalaa, kun pitää olla lippua, lappua ja korttia. Kaikenlaiset paperihommat ovat lisääntyneet. Miten muuttaisit tilannetta? Työllistäminen pitäisi tehdä pienyrittäjälle helpommaksi. Olisi hyvä, jos työmaalle voisi ottaa potentiaalisen nuoren kokeilemaan vaikka viikok si, jolloin näkisi, tuntuuko homma omalta vai ei. Poltetta pitää löytyä, jotta tätä jaksaa tehdä. Mistä oma polte löytyy? Olen ollut pikkupojasta asti kiinnostunut ko neista. Olisin aikanaan maksanut viikkorahoista, että olisin päässyt kaivinkoneella ajamaan. Jossain vaiheessa hankkiuduin lapiotöihin paikalliseen yritykseen ja siellä pääsin sitten eteenpäin. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita lapsuuden tutulleni Alanderin Matille.

sessä. Petrin mukaan homma onnistuu, kun tekee itselleen ai kataulut ja yrittää pysyä niissä. Kipinän oppimiseen voi löytää vielä aikuisiällä. Rakennusalalla on etenkin kasvukeskuksissa niin kova pula ammattiosaajista, että ikä alkaa olla pelkkä numero. Etenkin työnjohto-osaajia havitellaan töihin eläkepäiviltäkin. Koskaan ei ole liian myöhäistä valita elämänsä ala.

Veturitie, Helsinki to 9.11. klo 11.30

Miksi ryhdyit yrittäjäksi? Halusin kokeilla, riittäisikö töitä itsensä työllistämiseksi. Mieluummin sitä itselleen tekee kuin toiselle. Työllistätkö muitakin? Tällä hetkellä vain itseni. Töitä olisi varmaan toisellekin, mutta työllistäminen on tehty Suomessa liian vaikeaksi. Puolenkymmentä korttia pitää olla plakkarissa ja kursseja käyty ennen kuin on työmaalle tänä päivänä asiaa. Keitä työllistäisit? Nuoria olisi hyvä saada alalle. Sellaisia, jotka ovat alasta ja työn tekemisestä oi keasti kiinnostuneita. Mikä työssäsi on parasta? Koneet ja oman kädenjäljen näkeminen. On hienoa ajaa vaikkapa Turun moottoritiellä Lohjanharjun tienoilla ja katsella menneitä töitä. Painaako yrittäjä pitkää päivää? Etenkin kesällä päivät helposti ve nyvät. Yrittäjyys on elämäntapa, jo ten tunteja ei pariaatteessa lasketa, mutta kun lasketaan, niin kyllä päivään noin 12 työtuntia mahtuu. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Ari Sappiselle Karkkilaan

Puhelimessa: toimitusjohtaja Matti Alander, AM Infra Oy Mitä kuuluu? Hyvää kiitos. Olen Pasilassa kadunrakennustyömaalla, kauppakeskus Triplan naapurissa. Töitä on luvassa puoleksitoista vuodeksi ja kova tohina on päällä. Miten päädyit alalle? Nuorena ajoin sora-autoa ja myöhemmin pääsin maarakennusliikkeeseen ajamaan kaivinkonetta. Kun yrittäminen alkoi kiinnostaa, hankin ensimmäisen oman kaivinkoneen.

HYTTINÄKYMÄT. Matti Alanderin työpaikan ikkunasta näkyy kaapelia ja kaupunkia.

LUE KOKO JUTTU: Bit.ly/2ihDEtJ JA ETSI OMA TIESI: Opintopolku.fi.

M AT T I A L A N D E R

Puhelimessa: toimitusjohtaja Tuo mo Piekka, Konekauha Oy Huomenta, mitä puuhaat näin aamusta? Työmaalla ollaan Kuninkaantammen kaupunginosassa. Teemme parhaillaan puukerrostalojen reunatäyttöjä isolle rakennusalan yritykselle. Millainen on työtilanne? Olen ollut yrittäjänä kohta 25 vuotta ja töitä on riittänyt. Pääosin teemme alaurakointia uudisrakennuskohteisiin sekä talvikunnossapitoa. Odotatko kovaa talvea? Odotan joko erittäin lumista tai täysin lumetonta talvea. Välimuoto on hankala: se tarkoittaa jatkuvaa kyttäämistä ja pohdintaa, onko lumitöitä vai ei. Onko teillä oma lumimies? Poika pääsee armeijasta joulukuussa, jo ten hän ottaa vastuuta lumitöistä. Tarvittaessa tietenkin vuorotellaan. Miten ala on muuttunut? Rahaasiat ovat vaikeutuneet ja byrokra-

miin on Amiedun aikuisopiskelijan Petri Heinäsen. ”Opinnot eivät tuntuneet helpoilta ennen, mutta ammattitutkinnossa sain vain näyttää, että osasin. Opiskelu ei kestänyt kauaa, eikä tarvinnut lukea niin paljon”, muistelee Petri Amiedu. fi:ssä julkaistussa haastattelussa. Lopulta lukeminenkin alkoi sujua, ja tekemiseen löytyi tehokkuutta. Oli pakko. Sen lisäksi että mies opiskelee kahta tutkintoa, hänellä on kolme lasta, päivätyö ja osakkuus infra-alan yrityk-

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Uusi osaaja mestoilla: BIM Manager Digitalisaatio näkyy maarakentamisessa. Urakoitsijat hyödyntävät työmailla koneohjausta, ja kopte rikuvauksella tuotetaan 3D-mal leja. Robotit, IoT ja 3D-tulosta minen tekevät tuloaan. Kuumin digitrendeistä on tietomallintaminen eli BIM (Building Information Modeling). Lyhyessä ajassa niin suunnittelutaloihin kuin infraurakointiin on syntynyt kokonaan uusi BIM

Managerien ammattikunta, jonka vastuulla on tietomallintamisen hyötyjen tuominen liiketoiminnan tueksi, Viasys VDC:n toimitusjohtaja Heikki Halttula toteaa Viasysin blogissa. ”Trendi ei ole pelkkää hypetystä. Taustalla on useita kansainvälisiä tutkimuksia, jotka kiistatta todistavat tietomallintamisen hyödyt. BIM-pohjainen toimintamalli parantaa rakentamisen laatua, tuo kustannussäästöjä, lisää ympäristöystävällisyyttä ja minimoi virheet. BIM on merkittävä

mahdollistaja myös rakennusalan viennin kasvulle”, Halttula kirjoittaa. Tietomallipohjainen prosessi vie rakentajat siiloutuneista toimintatavoista yhteiseen toimintamalliin ja prosessiin. Tietoa kerätään ja jaetaan yhteisessä digitaalisessa ympäristössä rakennusprojektin joka vaiheessa. Viasysin tuotepäällikkö Jarkko Sireeni kertoo blogissa myös lennokkikartoituksista, joilla saadaan kustannustehokkaasti hyödyllistä lähtöaineistoa

infrarakennuskohteiden tietomallintamiseen. Kohteen valokuvaamiseen käy mikä tahansa UAV-lennokki, jolla saadaan tuotettua geopositioituja valokuvia, joissa on mukana sekä gps-sijainti että kuvaussuunta. Myös 2D-aineistot on helppo konvertoida 3D-tietomalleiksi. ”Joillakin lennokeilla kuvaus voidaan tehdä myös alhaalta ylöspäin, jolloin pystytään mallintamaan myös ulokkeet, syvennykset, sillat ja tunnelit”, Sireeni kirjoittaa.

ALAN HOMMISSA

Rekrytoinnin ihanuus Rakennusalan rekrytointi on oudon ongelman äärellä. Yhtäällä osaajista on huutava pula, toisaalla työttömiä ammattilaisia on sankoin joukoin. Pitäisikö olla huolissaan? TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: PEKKA FALI

akennusteollisuus RT:n asiamies Lauri Pakkanen on kahden vaiheilla. Nyt puhutaan ai heesta, jossa tosiasiat lyövät toisiaan korville. Faktaa on, että osaavista ihmisistä on aina pulaa, niin suunnittelijoista, työmaatoimihenkilöistä kuin koneenkuljettajista. Faktaa on sekin, että alalta löytyy paljon työttömiä. ”Esimerkiksi Pohjois-Savossa on haettu ratkaisuja suorastaan huutavaan työvoimapulaan. Maarakennusalan peruskoulutus tuo tilanteeseen helpotusta, mutta samaan aikaan Tilastokeskuksen mukaan liki 40 prosenttia rakennusalan perustutkinnon suorittaneista oli ainakin vielä pari vuotta sitten vuosi valmistumisen jälkeen ilman töitä.”

Mitä tästä pitäisi ajatella? ”Miten on mahdollista, että tietyllä alalla on samaan aikaan suuri työvoimapula ja korkea työttömyysaste? Jos noin 800 valmistunutta jää valmistuttuaan suoraan

työttömäksi, kyse ei voi olla vain siitä, et teikö työn tekeminen kiinnostaisi”, Pakkanen pohtii. Ongelmaa kärjistää alan vaatimustason kova kasvu ja väestörakenteen muutos. Porukka ikääntyy eikä lapsia synny riittävästi. Vuonna 2010 lapsia syntyi 61 000, viime vuonna 53 000. ”Tälläkään hetkellä peruskoulun päättäneistä ei löydy riittävästi kiinnostusta maarakentamiseen. Jos ammattikoulutukseen hakee nyt 0,7 henkilöä yhtä paikkaa kohti, myös jatkokoulutuksen hakijapula kasvaa tulevaisuudessa.”

Työ ja tekijät kohtaamaan Pakkanen lähtisi seulomaan osaajia alan työttömistä. Tarvitaan yhä enemmän täydennys-, täsmä- ja muuntokoulutusta. ”Kyse on siitä, miten nyt hyödyntämätön osaamispotentiaali saadaan käyttöön. Alan tekijät löytyvät opiskelijoista, työttömistä, alan vaihtajista ja maahanmuuttajista. Työvoiman esiin kaivaminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitos-

ten, TE-toimistojen, viranomaisten ja paikallisten yritysten kesken”, Pakkanen summaa. ”Olemmekin rakentaneet ratkaisun, jota yritykset kovasti kehuvat. Metropolia am mattikorkeakoulu on kouluttanut työttömistä muiden alojen korkeakoulutetuista muuntokoulutuksella infra-alalle työnjohtajia. Keväällä 2017 aloitetun pilotin tulokset ovat niin hyviä, että uusi haku on jo avattu.” Alalla saattaa olla myös peiliin katsomisen paikka. ”Olemmeko osanneet viestiä kilpailukykyisistä palkoista, työn monipuolisuudesta, työssä oppimisesta ja koulutusmahdollisuuksista riittävän kiinnostavasti”, Pakkanen kysyy.

Konkareita soitellaan keikkahommiin Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen tietää työvoiman saannissa olevan vaikeuksia etenkin toimihenkilötasolla. Tämä juontaa juurensa 1990-luvun lopulle, jolloin rakennusmestareiden koulutus ajet-

4/2017

tiin näköalattomasti alas. ”Vaikka koulutus virisi sittemmin kymmenen vuoden tauon jälkeen uudestaan, kyse on nyt ensimmäistä kertaa ikääntymisestä johtuvasta rakenteellisesta ongelmasta. Meillä on tietyillä aloilla työntekijöiden markkinat, mikä on johtanut siihen, että eläkkeellä oleville konkareillekin soitellaan ja tarjotaan keikkahommia”, Pakarinen sanoo. Koko rakennusalalla työskentelee tilastojen mukaan noin 180 000 henkilöä, joista 100 000 on suorittavassa työssä, 40 000 toimihenkilöinä ja 40 000 yrittäjinä. Tilastokeskuksen mukaan alalta löytyy noin 16 000 työtöntä ja noin 4 000 avointa työpaikkaa. Joka neljännellä olisi siis lukujen perusteella mahdollisuus työllistyä.

Kuramontusta digitalisaatioon Jos Pakarinen saisi päättää, hän vaikuttaisi myös alueelliseen liikkuvuuteen. Kyse on esimerkiksi siitä, saadaanko porukat tekemään keikkahommaa töiden perässä tai siitä, pitäisikö kouluttaa enemmän siellä,

11 HALUATKO LIITTYÄ TAI KUULLA LISÄÄ JÄSENYYDESTÄ? KATSO www.infra.fi/liity

INFRA ry sai syyskuussa 2017 riveihinsä 17 uutta jäsenyritystä – 70 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Nyt rakennetaan paljon, ja tuen ja kumppanuuden merkitys kasvaa. Vain osallistumalla voit vaikuttaa alan suuntaan. Tule jäseneksi ja kysy paikalliselta toiminnanjohtajalta, miten etenet luottamushommiin.

MENESTYSR ESEPTI. Rakennusalan koulutusta ja työtä vailla olevia osaajia kaivataan eniten siellä, missä tällä hetkellä eniten rakennetaan: kasvukeskuksiin. Kuvassa Roope Niemelä ja Kai Hagström Lapin ammattiopistolla syksyllä 2013.

mistä työtkin löytyvät, ku ten pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Ou lussa. Yhtenä liikkuvuutta lisäävänä käytännön keinona Pakarinen pitää paljon puhuttua varainsiirtoveron poistamista asuntokaupasta. Pari prosenttia voi tuntua pieneltä, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla kyse on jopa muutaman kuukauden palkasta. Pitäisi tukea myös reissumieheksi ryhtymistä ja tarkastella päivärahojen maksua pitkissä projekteissa. ”Tulevaisuutta olisi hyvä katsoa ajoissa eikä vasta sitten, kun hätä on jo kädessä. Ala saattaisi kiinnostaa, jos siitä osattaisiin kertoa oikealla tavalla. Onhan rakentaminen paljon muutakin kuin kuramontussa läträämistä. Digitalisaatio tuo koko ajan uusia mahdollisuuksia.”

Huippuosaajaksi voi kasvaa YIT:n rekrytointi- ja resurssipäällikkö Timo Piilillä pitää kiirettä. ”Rekrytointihaasteet ovat tuttuja kaikenkokoisissa organisaa

tioissa. Vaikka olemme teh eet paljon rekrytointia hel n pottavia asioita, pulaa on etenkin työnjohtajista ja työmaainsinööreistä.” Näin siitäkin huolimatta, että yrityksessä pyörähtää vuodessa 700 alan harjoittelijaa ja valmistuneista palkataan vuosittain useita kymmeniä vakituiseen työsuhteeseen. Rakennusalan korkea kouluopiskelijoille yritys tarjoaa viiden opintopisteen kokonaisuuden syventäviin rakennusalan opintoihin. Sama mahdol lisuus on nyt tarjolla myös tradenomiopis kelijoille. Aina rekrytointi ei onnistu, vaikka mitä tekisi. Piili kertoo yhdestäkin Espoon kaupungin hankkeesta, jossa urakkasopimus velvoitti työllistämään työmaalle puoleksi vuodeksi kaksi työtöntä työnhakijaa. ”Aika erikoinen hanke, eikä kandidaattien hakeminenkaan ollut ihan helppoa. Kovan yrityksen ansiosta löysimme lopulta kaksi henkilöä, joista toinen jatkoi meillä vielä hankkeen jälkeenkin.”

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Betonivyyhti alkaa purkautua

INFRA MAHDOLLISTAJANA

Kova väyläkisa yllättää EK selvitti eri alojen yritysvaikuttajien näkemyksiä liikenneinfrasta. Kaikki haastateltavat painottivat Suomen liikenneinfran kilpailevan globaalisti. Mitä pidemmälle yritykset pystyvät maan infrakehitystä ennakoimaan, sitä houkuttelevampaa tänne on sijoittua ja investoida. TEKSTI: ANU GINSTRÖM

oni ei miellä Suomen olevan väylienkin osalta tiukassa kilpailutilanteessa. Infraa ja logistiikkapalveluita analysoidaan tarkasti, kun yritykset tekevät valintoja liiketoiminnan sijoittamisesta Suomeen tai muualle. Suomen ero kilpailijamaihin on suuri. Esimerkiksi Ruotsista kappaletavara saavuttaa Keski-Euroopan markkinat 24–48 tuntia Suomea nopeammin. Pitkäjänteinen väyläpolitiikka on tuonut Ruotsiin ja Norjaan kansainvälistä pääomaa teollisuuteen. Yritysjohtajat peräänkuuluttavat Suomeenkin kunnianhimoista väylävisiota Ruotsin ja Norjan tapaan. Tarvitaan 12 vuoden aikajänteellä tehtävä suunnitelma, joka ulottuisi yli hallituskausien. Johdonmukaisuus on tärkeää, sillä yritykset joutuvat tekemään omiakin investointejaan jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. ”Perheyrityksen kvartaali on 25 vuot ta”, yksi EK:n liikenneinfraselvityksen haastatelluista, Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen kärjistää.

”Nyt sitoumus [väylälinjauksiin] on haet- logistiikkajohtaja Mika Salmijärvi kehuu. tava hallituksen vaihtumisen jälkeen uudelTeollisuudelle HCT on avainasemassa, leen. Alle neljän vuoden aikaikkuna on mutta etenkin massateollisuus tarvitsee liian lyhyt yritykselle, jonka inves myös junia. Monissa maissa raiteilla tointipäätökseen vaikuttaa maa on parempi palvelukyky kuin TARVITAAN ilmanmarkkinahintojen kehiSuomessa. PRIORISOINTIA. VAHVOJEN VAHVISTAtys”, täydentää Yara Suomen Merenkulussa Yaran HemMINEN SÄTEILEE LAAEero Hemming. ming huolehtisi siitä, että SuoJASTI. LUE EK:N SELVITYKSESTÄ JA TUTUSTU men satamiin päästään yhtä YRITYSJOHTAJIEN Tiet, raiteet, satamat suurilla aluksilla mitä kuljeHAASTATTELUIHIN: bit.ly/2y4Vkiu Perustakseen 12 vuoden suuntusreitin toisessakin päässä käynitelma tarvitsee tietoa, valtakuntetään. SSAB:n logistiikkajohtaja nallista näkemystä ja valintoja. TieSeppo Tervonen selvittäisi Suomen verkkoa tulisi analysoida liikenteellisin lukuisten satamien kuljetusvirtojen volyyperustein ja valita tarvepohjaisesti muu- mit ja reitit ja valitsisi sitten satamat, joitama yhteysväli, joista kehitetään super- den tehokkuutta parannetaan. käytäviä, EK linjaa. Siltarumpupolitikointi saa haastatelluil ”On tärkeää voida luottaa myös siihen, ta huutia. ”Kohdennukset liikenteen mu että pitkällä jänteellä tieverkko kaupun- kaan, poliittiset painotukset vinouttavat”, geissa ja taajamien välillä mahdollistaa kul- toimitusketjujohtaja Pasi Lehtinen Sinebry jetusten keskinopeuden säilyvän”, Lidlin choffilta kiteyttää. Sipponen summaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sel”HCT on toiminut hyvin. Se mahdollis- vitystyö perustui 12 yritysjohtajan haastattaa pakkaamisen valmiiksi rullakoihin, jol- teluun. Työn pohjalta tehtyjä EK:n linjaukloin tavara säilyy laadukkaana”, Keskon sia oli sorvaamassa myös INFRA ry.

123RF

Betonirakentamisessa paikoin havaittujen lujuuskatojen johdosta Rakennusteollisuus RT kutsui keväällä 2017 selvitysmiehen arvioimaan, miten betonirakentamisen laatu saadaan taas kokonaan hallintaan. Selvitystyön teki DI Tapani Mäkikyrö maalis–syyskuussa 2017. Loppuraportti julkaistiin 14. marraskuuta. Työ perustui rakennusalan ja sen sidosryhmien laa-

jaan kuulemiseen. ”Rakentamisessa on parantaTyössä muodostuu koko misen varaa niin tilaajan toiminnaiskuva betoniranassa, betonin valmistuksessa, kentamisen laatyömaan työnsuunnittelussa KOKO KETJU tuongelmista ja kuin itse betonoinnissa”, KUNTOON. Miten minä voin parantaa kehittämistarMäkikyrö tähdensi raportoimintaani betonin peista Suotin julkistustilaisuudessa. laadun turvaamiseksi? Lue betoniselvitykmessa. Sa Selvitystyötä tuki taussen tulokset: www. malla vahvistaryhmä, johon kuuluivat infra.fi. tuu, että onLiikennevirasto, Tukes, gelmat koskevat ympäristöministeriö, Kiwa lähinnä voimakkaasti Inspecta, Aalto-yliopisto, RTY ry, nostettuja, säänkestäviä erikoisRAKLI ry, SKOL ry ja Suomen betoneita ja vaativia rakenteita Betoniyhdistys ry sekä Rakennuskuten siltoja. teollisuus RT ry:stä mm. INFRA ry.

4/2017

INFRA-LEHTI

4/2017

123RF

TOISINAJATTELIJA

Viikot kuravellissä, surkealla palkalla hereille. Miten meidän eläkkeetkin tulevaisuudessa hoituu… – Tarvitaankohan noita amiksia ja opettajia edes jatkossa, opetushan siirtyy työpaikoille ja verkkoon? – Niin, yhtä hyvin työnantajat voisivat itsekin hoitaa ton ammatillisen koulutuksen.

SAMAAN AIKAAN työmaalla: Kaivukoneen ilmastoidussa ohjaamossa soi hiljaa musiikki. Palkallisessa työharjoittelussa oleva Jonna valmistautuu viimeiseen ammattiosaamisen näyttöönsä ja tutkii tabletilla työmaan sähköisiä suunnitelmia. Työpaikkaohjaaja Kalle ja 20 vuotta konemiehenä ennen opettajaksi siirtymistään toiminut Pekka seuraavat vierestä, kun Jonna lataa tarvittavat 3D-mallit ja johtotiedot pilvipalvelusta kaivukoneen koneohjausjärjes telmälle. Onnistuneiden liikennejärjestelyjen ansiosta liikenne kadulla sujuu Jonnan töiden edistyessä lähes normaalisti. Kohde on tyypillinen kuntatekniikan korjaustyö, joita tekemään tarvitaan runsaasti osaajia myös lähivuosikymmeninä. Jonnakin hakeutui alalle, koska tiesi, että hyväpalkkaista ja mielekästä infra-alan työtä on tarjolla runsaasti. Tästä näytöstä selvittyään hän puntaroisi, ha keeko jo ensi keväänä ammattikorkeakouluun, vai kävisikö ensin pari vuotta töissä. Muutaman vuoden päästä voisi perustaa vaikka oman maarakennusyrityksen. Jos sitä osaavaa työvoimaa silloin vain jostain löytyisi…

Tekstin takana R I I K K A PA A R A

KESKUSTELU KAUPUNKIBUSSISSA: – Tääkin katu on taas revitty auki! Mihinkään ei päästä ja pitäis olla jo toimistolla… – Ei se ihme oo, että hommat kestää… Tossakaan montussa ei viikkoon oo näkynyt yhtään ihmistä töissä. Varmaan jääny ryyppy päälle… – No sitähän se tolla alalla on, ja ymmärtäähän sen. Viikot ollaan kainaloita myöten montun pohjalla kuravellissä, säästä riippumatta ja surkealla palkalla. Sääliks käy ihmisparkoja… – Kato nyt tota touhua! Konekuski selaa kännykkää ja kaks ukkoo kattoo vierestä. Ja homma seisoo. Eikä tossa työs sä edes mitään ihmeellistä ole. ERI MIELTÄ, SAMAA MIELTÄ? Kunhan vipuja kääntelee, niin MENE BLOGIIN kone hoitaa. INFRARY.WORD PRESS.COM JA OTA – Masan poika, se Joni, jou KANTAA. tu toissa vuonna amikseen just tolle alalle… – Ei päässy lukioon? – Ei varmaan… Kyllä on tulevaisuus siinäkin. Masaa käy sääliks, kun saa pelätä poikansa puolesta; just luin lehdestä, että joku oli taas hautau tunut kaivantoon. – Ei ne työturvallisuusasioista välitä tolla alal la tippaakaan, ei sinne nuoria sais ees päästää! – Luulis, että ainakin koulussa opetettais? – Mitä amiksessa muka oppii? Siellä kun istuu kolme vuotta, niin paperit saa käteen! Välillä jollain koneenraadolla vähän kaivelee kuoppia koulun pihalle. – Varsinaisia lökäpöksyjä melkein kaikki nykynuoret kyllä onkin. Aamuisin niitä ei saa edes

Jere Hänninen Jere Hänninen on TTS Työteho seuran maarakennusalan koulutuspäällikkö. TTS järjestää infra-alan koulutusta sekä Vantaalla että Rajamäessä (www.facebook.com/ TTSMaarakennusala). Koulutukseltaan Hänninen on insinööri (AMK), ja hänellä on sekä ammatillisen opettajan että näyttötutkintomestarin pätevyydet. Aiemmin Hänninen on toiminut yli kymmenen vuotta eri tehtävissä rakennustyömailla. Hän kokee erityisen tärkeäksi yhteistyön infra-alan eri toimijoiden välillä, jotta kipeästi kaivattuja osaajia saataisiin koulutettua työvoi mapulasta kärsivälle alalle.

INFRA-LEHTI

INFRA ON YHTÄ PÖTKÖÄ! Mitä on infra? Tunteeko ammatinvalintaa miettivä nuori alan, joka on hurjassa nosteessa? ”Jos maisemasta poistettaisiin talot, jäljelle jäisi infra. Rakennukset ovat pystyä, infra on pötköä”, opinto-ohjaajien tutustumisaamupäivää isännöivä Janne Suntio kiteyttää. Infra muokkaa fyysistä ympäristöämme niin, että meillä on siellä hyvät oltavat.

TEKSTI: EEVA HIRVOLA-KOSTAMO, KUVAT: JANNE SUNTIO

4/2017

”

Pirkanmaalla on alkamassa ja suunnitteilla todella isoja hankkeita.”

anne Suntio, Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry:n asiamies, ottaa vastaan vieraita Tampereen Tornihotellin aulassa. Puheensorina täyttää aamiaisravintolan, kun paikalle ilmoittautuneet 34 opinto-ohjaajaa tankkaavat energiaa aamupäivän ohjelmaa varten. Tamperelaisten rakennusalan oppilaitosten ja alan järjestöjen yhteinen viesti opinto-ohjaajille on, että infra-ala työllistää nyt hyvin ja kärsii osaajapulasta. Todella isoja rakennushankkeita on alkamassa ja suunnitteilla esimerkiksi Pirkanmaalla. Projektipäällikkö Antti Knuutila Liikenne- ja infraalan osaamisen kehittämisfoorumista muistuttaa, että Tampereen raitiotien ja pääkaupunkiseudun Kehäradan ja Länsimetron kaltaiset infrahankkeet kertovat kaupunkialueiden kovasta kasvusta. Hyvä infrastruktuuri on kaupunkirakenteen selkäranka, joka takaa kulkureitit kaupunkien sisällä ja niiden välillä sekä toimivan työmatkaliikenteen. Raitiotietyömaa levittäytyy valkokankaalle, kun Tampereen ammattikorkeakoulusta loppuvuonna 2017 valmistuva Santeri Heinonkoski aloittaa esityksensä. Heinonkoski tuntee aiheen juurta jaksain, sillä hän on jo ehtinyt työllistyä Raitiotieallianssin UUTTA PÄIN. Tampeprojekti-insinööriksi. reen seudun opinto-ohjaajat Kesäinen kuva Sammonaukion keskentutustuivat rakennusalan töihin aidossa ympäristössä. Kaupunkien eräiseltä työmaalta on sokkeloinen näky. isoissa infran rakennus- ja korjaus”Kun reittiä tehdään rakennetun ympähankkeissa tarvitaan osaajia kauas tulevaisuuteen asti Pirkanmaalla ja ristön keskelle, uutta ratkaistavaa ilmenee koko Suomessa. Kuvassa taakse päivittäin. Raidetta ei esimerkiksi voi rakenjää Ratinan kauppakeskuksen työmaa. taa kohtaan, jossa kulkee raiteen suuntaisesti putkia ja johtoja. Paljon aikaa menee siihen, että johtoja siirrellään”, Heinonkoski kertoo.

Ihmisen ja liito-oravan ehdoilla Esitys käy läpi ratikkareittiä kohta kohdalta. Turvallisuutta parannetaan risteyksissä, joissa on tapahtunut onnettomuuksia. Liito-oravien mahdollisuudet hyppiä metsän keskelle rakennettavan rataosuuden yli on >>

INFRA-LEHTI

DIGI TULEE. Sami Jaakkolan visiona on kehittää mittaustyötä niin, että toimisto ja työmaa keskustelevat keskenään täysin uusien digitaalisten työkalujen välityksellä. Vielä työkalut eivät ole infrapuolella ihan valmiita, mutta niitä kehitetään koko ajan.

SUOMI ON EDELLÄKÄVIJÄ MALLIPOHJAISESSA RAKENTAMISESSA: https://buildingsmart.fi/

otettu huomioon. Havainne- ja valokuvat kertovat, että vaunut ja pysäkit ovat esteettömiä ja katukiveyksen asennus Hämeenkadulle on käsityötä. Sami Jaakkola työskentelee Heinonkosken tapaan VR Trackillä. Jaakkola vastaa raitiotiehankkeen mit tauksista. Hän havainnollistaa, miten digitaaliset välineet ja tietomallinnus mullistavat kaivukoneenkuljettajien työtä ja maastomittauksia. ”Mittaaminen oli aiemmin sitä, että suunnittelijat tekivät suunnitelmat ja mittaushenkilö merkitsi suunnitelmat rakentamista varten maastoon. Nykyään työtä helpottaa mallipohjainen rakentaminen, jossa kolmiulotteiset suunnitelmat siirretään etänä suoraan toimistolta kaivukoneen näytölle koneohjausjärjestelmään.”

Kaivukoneet tietoverkossa Jaakkola kirjautuu karttapohjaiseen projektinhallintajärjestelmään. Google Mapsin päälle rakennetusta järjestelmästä nähdään, että koneenkuljettaja kaivaa parhaillaan ratapohjia kohteessa. Järjestelmä kertoo sijainnin lisäksi muun muassa, mitä välipohjakerroksia paikalla on tehty ja mikä on kulloinkin maan korkeus. Samalla kun kuljettaja kaivaa, hän ottaa työstään tarkkeet eli mittauspisteet. Niiden avulla toimistolla voidaan varmentaa, että lopputulos vastaa 3D-suunnitelmaa. Materiaalia säästyy, eikä turhaa työtä tehdä. Mallipohjaisen rakentamisen myötä maarakennuskoneenkuljettajan työ on muuttunut oleellisesti. Kone-

ohjausjärjestelmä neuvoo kuljettajaa kaivamaan suunnitelmien mukaan juuri oikeasta kohdasta. Tietomallien avulla työn jälki on yhdenmukaista, vaikka tekijöitä on useita. Mittaushenkilöt käyvät pääasiassa vain tarkistamassa, että koneiden työn jälki ja koneohjausjärjestelmät ovat kunnossa.

Helpot digitaaliset työkalut Opoja askarruttaa, miten helppoa käyttäjien on oppia uudet järjestelmät. Sami Jaakkola kertoo esimerkin eräältä työmaalta. Kuljettaja kertoi tehneensä kaivukonehommia vuodesta 1976, eikä ollut aiemmin käyttänyt koneohjattua konetta. Jaakkola näytti, miten kone käynnistyy, ja kus ki oppi käytön saman tien. LIKEn Antti Knuutila lisää, että koneohjausjärjestelmää on käyty esittelemässä opiskelijoille pelillisen simulaattorin avulla, ja nuoret ovat oppineet järjestelmän käyttöä todella helposti. Hankkeella käytössä oleva projektinhallintajärjestelmä toimii myös maastossa Android-puhelimilla ja -tableteilla. Kun vastaan tulee yllätyksiä tai muuten dokumentoitavia asioita, työntekijä välittää niistä tiedon järjestelmään. Historiatieto ja dokumentaatio jää luontevasti koko hankkeen käyttöön. Jaakkola näyttää esimerkkinä työmaalta otetun kuvan, joka muun tallennetun tiedon tapaan on kaikkien käytettävissä. Kun seuraava työntekijä tulee maastoon samaan kohtaan, hän saa koneelta tiedot, mitä paikalla on aiemmin tapahtunut.

”

Digitaaliset välineet ja tietomallinnus mullistavat kaivukoneenkuljettajien työtä ja maastomittauksia.”

4/2017

UUSIKSI MENEE. Infra-ammattilaiset muokkaavat ympäristön toimivammaksi. Kun ratikka tulee, Sammonkatu ja Teiskontie kohtaavat eri tavalla. Big Roomin seinällä on tilaa myös perinteisille tulosteille katusuunnitelmista.

TUOTANTOTALOUS POHJANA. Santeri Heinonkoski on innostunut työstään Raitiotieallianssilla. Hän opiskelee edelleen tuotekehitystä ja tuotantotaloutta TAMKissa. Opinnäytetyö valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä.

Terveisiä Tampereen teknilliseltä yliopistolta

Opiskelijat: ”Siisti ala!” Opinto-ohjaajilla oli tutustumispäivän aikana tilaisuus haastatella kahta rakennustekniikan opiskelijaa heidän kokemuksistaan. Soh vi Hyvärinen opiskelee toista ja Aleksi Jokela neljättä vuotta Tampereen teknillisessä yliopistossa. ”Hyvä että opoille on järjestetty tällainen tutustumistilaisuus. Tämä on todella kattava ja monipuo linen ala”, Hyvärinen toteaa. THINK BIG. ”Tällä alalla pääsee vaiAleksi Jokela ja Sohvi Hyvärinen tiekuttamaan isoihin asioi tävät, että infrassa hin. Voi päättää koko kaupääsee jo opiskeluaikana tekemään pungin liikenteen tai asuisoja juttuja. misen tulevaisuudesta tai vaikka torjua ilmastonmuu tosta. Skaala on ihan uskomaton”, Jokela mainitsee. ”Niin, ja vaihtoehtoja on monia, voi suunnitella kaikenlaista lähtien vaik

k a kesämökistä aina kauppakeskuksiin tai raitioteihin asti. TTY:ltä ei valmistu vain yhteen tiettyyn ammattiin, vaan saa niin laaja-alaisen koulutuksen ja vahvan asiantuntijapohjan, että voi tehdä melkein mitä vain”, Hyvärinen lisää. Molemmat muistuttavat, että infraalalla on Tampereella tarjolla monenlaista koulutusta paitsi TTY:llä, myös ammattikorkeakoulu TAMKilla ja ammattioppia tarjoavalla Tredulla. Jokela kertoo oman ammatinvalintansa olleen selvä jo yläasteesta saakka, ja kesätyöt raksahommissa vahvistivat sitä. Hyvärinen oli tehnyt valinnan sattuman kautta ja innostunut vasta hakemisen jälkeen huomattuaan, miten hyvän valinnan oli tehnyt. ”Tämä on ihan erilainen maailma, kuin mitä olin ikinä kuvitellut.”

INFRA-LEHTI

Kokenut ammattilainen lähti lisäoppiin E E VA H I R V O L A - KO S TA M O

”Työ on muuttunut paljon paperikuvien kääntelystä ja maaston mittaamisesta. Digitaalisilla työkaluilla saadaan paljon enemmän ja nopeammin aikaan. Raitiotieallianssi on tarjonnut tietomallintamisesta lisäkoulutusta myös konekuskeille uusien järjestelmien käytön tueksi.”

KATSO TEPPO VIINIKAN HAASTATTELUVIDEO OSOITTEESSA http://51.fi/bBo

UUTTA KIPINÄÄ. ”On ollut mielekästä opiskella työn ohessa. Siitä innostuu koko ajan vain lisää, kun oppii uutta”, Teppo Viinikka tuumaa.

Paperien kääntely maastossa vaihtui digiin VR Trackin Teppo Viinikka työskentelee mittaustyönjohtajana Tampereen Raitiotieallianssilla. Hän viihtyy vauhdikkaasti kehittyvällä alalla ja on aloittanut insinööriopinnot työn ohessa. ”Työtä tehdään nykyään niin vahvasti tietomallipohjaisesti, että päiväni kuluvat pääosin tietokoneen takana. Käsittelen malleja ja tuotan mittatie toa sekä kaivukoneisiin että mittaushenkilöille. Mittaustietoa saadaan järjestelmän kautta joka ikiseltä ko neelta. Otan vastaan tiedot ja tarkistan, että kaikki tieto on oikeassa paikassa. Se on laadunvalvontaa, jota tehdään koko rakentamisen ajan luovutusta varten. Laadunvalvontaa on sekin, että suunnittelusta tuleva materiaali tarkistetaan vielä kerran, ennen kuin sitä aletaan hyödyntää rakentamisessa. Suunnitteluaineisto ja mitattu ai neisto eivät palvele vain rakentamishetkeä, vaan ne jäävät talteen ja niitä voidaan hyödyntää jatkossa kunnossapidossa. Se on tosi iso askel eteenpäin. Voidaan helposti löytää tieto siitä, mitä aiemmin on tehty, eikä tar-

vitse aloittaa uutta suunnittelukierrosta nollasta ja maaston tutkimisesta.”

Digitaalisuus muuttaa työtä ”Työ on muuttunut paljon paperikuvien kääntelystä ja maaston mittaamisesta. Digitaalisilla työkaluilla saadaan paljon enemmän ja nopeammin aikaan. Raitiotieallianssi on tarjonnut tietomallintamisesta sisäistä koulutusta sekä konekuskeille lisäkou lutusta uusien järjestelmien käytön tueksi. Mitä enemmän itse jaksaa opiskella, sitä pidemmälle pääsee. Joka päivä voi oppia uutta. Lähdin aikanaan kesätöihin lapiomieheksi ja olen sen jälkeen ollut alalla, ajanut kaivinkonetta ja tehnyt kymmenen vuotta maastotöitä mittamiehenä. Tänä syksynä aloitin insinööriopinnot Lapin ammattikorkeakoulussa. Monimuoto-opinnoissa on verkko luentoja neljänä iltana viikossa ja lukuvuoden aikana yhteensä kuusi lähijaksoa. Opiskelu onnistuu hyvin työn ohessa. Alan kokemus on helpottanut paljon opintoja, olen saanut joistakin peruskursseista vapautuksenkin.”

”Tätä meidän ei tarvitse Tredussa edes opettaa. Opiskelijat osaavat käyttää kännyköitä”, koulutuspäällikkö Mika Uronen ammattiopisto Tredusta huomauttaa. Milloin koneenkuljettajaa ei sitten enää tarvita? VR Trackin Jaakkolan mukaan se on vielä kaukana jo turvallisuudenkin takia. Reitillä voi olla esimerkiksi maanalaisia rakenteita, joita ei välttämättä näy kartoissa. ”Tietomallinnuksella luotu tietovaranto on käytettävissä projektin koko elinkaaren ajan. Tieto on tallessa vielä 30 vuodenkin päästä, kun tehdään korjausrakentamista”, Knuutila muistuttaa vielä.

Tinja ihastui infraan Raitiotieallianssin tiloissa työn touhussa ovat viestintäharjoittelija Tinja Juutilainen ja mittaustyönjohtaja Teppo Viinikka. Juutilainen opiskelee puheviestintää Tampereen yliopistossa ja tutkii kandidaattityössään, miten raitiotiehanke nähdään Facebookin Tampere-ryhmässä ensimmäisen rakennusvuoden aikana. Aiemmin kulttuuriviestinnän parissa työskennellyt Juutilainen kertoo ihastuneensa infrarakennusalaan. ”Tämä on vieras kenttä, mutta mitä enemmän opin, sitä hienompaa on huomata, miten paljon täällä on osaamista, josta en ollut ennen kuullutkaan. Jatkuvasti tulee vastaan mielenkiintoisia asioita, ja tietoa saa aina kun kysyy. Minun pitää ensin itse sisäistää asiat, jotta voin viestiä niistä ymmärrettävästi muille.” Teppo Viinikka on tänä syksynä aloittanut insinööriopinnot työn ohessa. Opinnäytetyön aiheen päättämiseen on vielä aikaa, mutta hän yrittää löytää jonkin sopivan kulman tietomallintamiseen. Esimerkiksi

4/2017

VALMISTA KOHTI. Sami Jaakkola ja Santeri Heinonkoski tutkivat Sammonkadun ratikkatyömaan tulevia kadun rakenteita.

MITÄ ALLIANSSIHANKKEEN BIG ROOMISSA TAPAHTUU? KATSO VIDEO: www.51.fi/Big

INFRAN RAKENTAJA TAI MUU AMMATTILAINEN, TARVITSETKO APUA DIGITALISAATIOON? ILMOITTAUDU TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN: www.tamk.fi/-/diginfra-koulutus 15.12. MENNESSÄ.

koneohjausjärjestelmiin perehdyttäminen voisi olla hyvä aihe. Antti Knuutilan mukaan tietomallipohjainen rakentaminen näkyy nyt vahvasti opinnäytetöissä. Tietomallinnusopetusta tarjotaan tutkintokoulutusten li säksi myös täydennyskoulutuksissa. Tästä on esimerkkinä tammikuussa alkava DigInfra-täydennyskoulutus, jossa kehitetään digiosaamista infrarakenteen koko elinkaaren näkökulmasta. TAMKin koulutukseen voi ilmoittautua 15.12.2017 asti. Sami Jaakkolan mukaan usein ajatellaan liian helposti, että ensin koulu, sitten työelämä. Nykyään kuitenkin myös työelämässä saa opiskella jatkuvasti pysyäkseen kärryillä alan kehityksessä. Esimerkiksi infrapuolella mallipohjaista rakentamista kehitetään juuri nyt kovaa vauhtia, ja Suomi on kehityksessä edelläkävijöitä. Santeri Heinonkoski lisää, että nyt valmistuvat opiskelijat pääsevät luomaan ihan uutta standardia.

”Silmiä avaava päivä” Työmaavierailujen jälkeen palataan hotellille, jossa joukkoon liittyy TTY:n professori Jukka Pekkanen. Hän kertoo, että 30 prosenttia TTY:n rakennustekniikan opiskelijoista valitsee infran suuntautumisvaihtoehdokseen. Teitä ja liikenneyhteyksiä tarvitaan ja myös älyliikennettä kehitetään. TTY on rakennusalan vetovoimaisin yliopisto, josta valmistui 120 diplomi-insinööriä vuonna 2016. Opinto-ohjaajat Johanna Rautasalo Tammerkosken lukiosta ja Pia Pulkkinen Sammon keskuslukiosta kertovat hanke-esittelyn ja työmaakierroksen avanneen

”

Tietomallipohjainen rakentaminen näkyy nyt vahvasti opinnäytetöissä.”

silmiä. Konkreettisten esimerkkien jälkeen rakennusalasta on helpompi kertoa oppilaille. ”Aion käyttää sitä, että infra on vaakaa ja talonraken nus on pystyä”, Pulkkinen hymyilee. Opinto-ohjaajilta kysytään usein, miltä opintopoluilta voi työllistyä. Siksi on hyvä tietää, että rakennusalalla on hyvä työllisyys: töitä riittää Pirkanmaalla vuosiksi eteenpäin ja osaajat työllistyvät nyt suoraan koulun penkiltä. Aamupäivä muistutti siitäkin, miten paljon tietoteknistä osaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä, myös maarakennuskoneen ohjaamossa. Rakennusala tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja ammatillisista opinnoista korkean asteen tutkintoihin. Vierailukohteena olleen Raitiotieallianssin muodos tavat Tampereen kaupunki tilaajana sekä palveluntuottajat YIT Rakennus, VR Track ja Pöyry Finland. Allianssin yhteisissä tiloissa, niin sanotussa Big Roomissa työskentelee 65 henkilöä. Rakennustöissä ahkeroi päivittäin 200–300 ammattilaista.

Miksi infra-alalle? ”Maarakennusalan opiskelija pääsee koulun penkiltä suoraan myrskyn silmään – töihin. Alan opiskelijat pääsevät nyt valitsemaan, mihin Suomen mielenkiin toisimmista työmaista haluavat työllistyä. Opiskelu on myös hyvin käytännönläheistä, ja luokassa istumista on todella vähän.” Koulutuspäällikkö Mika Uronen ammattiopisto Tredu

INFRA-LEHTI

Ei pakolla vaan

ILON KAUTTA

Infra-ala rynnisti someen. Muutamassa vuodessa alan toimijat ovat keränneet ympärilleen yhteensä tuhansia seuraajia ja keskustelijoita, ja määrä kasvaa koko ajan. TEKSTI: ANU GINSTRÖM , KUVAT: JULKAISIJOIDENSA LUVALLA SUORAAN SOMESTA

”PARHAIMMILLAAN TAVOITAMME Facebookin kautta yli 200 000 ihmistä. Mainonnan ja markkinoinnin hinta-laatunäkökulmasta tämä hakkaa kohdentamattomanakin printtimedian mennen tullen, kun haetaan tunnettuutta ja jalansijaa brändille. More is more.” Myynti- ja markkinointipäällikkö Christoffer Tallqvistilla on syytä iloon. Oma työpaikka, Kokkolasta ponnistava rakennus- ja kaivosalan yritys Tallqvist, painii reaalimaailmassa vielä pk-yritysten sarjassa, mutta kisaa sosiaalisessa mediassa, lähinnä Facebookissa, kertaluokkaa isompien yritysten sarjassa. Christoffer Tallqvist vastaa yrityksen some-näkyvyydestä toistaiseksi yksin, mutta tänä talvena on tarkoitus koulia muutama muukin tuottamaan kriittisellä silmällä asiatekstiä, jonka Christoffer sitten jakaa valikoituja kohderyhmiä palvellen. Henkilöbrändäykselle Tallqvistilla ei olla vielä sy tytty. Somessa näytään vain yrityksen nimellä ja lo golla. Isommissa organisaatioissa sen sijaan puhutaan jo sujuvasti työntekijälähettiläistä, vaikka termi ei aina miellytä. ”Olemme tietoisia, että parempaakaan ei ehkä löydy. Tärkeintä on, että ihmiset itse haluavat olla somessa mukana. Me viestinnän ammattilaiset olemme auttaneet lähinnä oivalluttamalla, että omassa työssä on hyvä olla keskustelemassa ja jakaa tietoa. Kannus-

”

Jos uskallamme päästää työntekijän tekemisiin asiakkaidemme kanssa, niin toki somessakin voi olla työntekijänämme.”

tamme työntekijöitämme merkitsemään profiilikuvaukseensa ’töissä @VRTrack’ tai vastaavaa läpinäkyvyyden parantamiseksi, mutta pakko ei ole”, VR Trackin viestintäjohtaja Hanni Marin kuvailee. ”Kokemukset ovat olleet hyvin positiivisia. Olemme saaneet somessa laajasti esiin osaamistamme ja henkilöitä työmme takana. Someaktiivisuudesta on tullut hyvää palautetta myös rekrytoinneissa.”

Työpaikka, josta halutaan puhua VR Track ei kontrolloi tai kyylää työntekijöitään so messa. ”Lähtökohtamme on, että jos uskallamme päästää työntekijän tekemisiin asiakkaidemme kanssa, niin toki somessakin voi olla työntekijänämme. Pitää olla luottamus siihen, että rakennamme työpaikkaa, josta halutaan puhua” Hanni Marin kertoo. Destialla työntekijälähettiläiksi on nostettu kesätyöntekijät, jotka ovat kahtena edellisenä kesänä kertoneet vuoroviikoin kuvin ja videoin työstään Instagram-yleisölle. Sometus kannatti: tänä vuonna kesätyöhakemuksia tuli enemmän kuin koskaan aiemmin ja seuraajamäärät ovat kasvaneet huimasti. Myös kesätyöntekijät kokivat tehtävän mieluisaksi. ”Haluamme kertoa tarinoita siitä, miten destialaiset muuttavat maailmaa toimivammaksi hanke hank-

4/2017

MITÄ TEHDÄ SOMESSA? VAHVISTA ASIANTUNTIJUUTTASI, KERRO YRITYKSESTÄSI, OLE LÄSNÄ VASTAAMASSA KYSYMYKSIIN JA NOSTAMASSA OMIA KESKUSTELUNAIHEITASI. KIITÄ KUN ON KIITOKSEN PAIKKA.

LÄHETTILÄÄT. Henrik Saarnio ja Jetro Matilainen eivät Twitterissä työnantajaansa peittele. VR Trackissa puolestaan tiedetään, että pehmoiset ja karvaiset asiat vetoavat aina.

”

Juttu vuoden kesätyöntekijästämme keräsi huikean määrän klikkejä ja reaktioita.”

keelta”, Destian viestintäpäällikkö Johanna Otranen kiteyttää.

Samoilla kanavilla Eri kanavista yrityksissä on yleensä käytössä Facebook, Instagram, LinkedIn ja Twitter. Destialla on kokeiltu myös Snapchatiä kampanjaviestinnässä. Isoimmilla toimijoilla voi olla oma alusta sisäiseenkin someen, esimerkiksi VR Trackissa ja Destialla Yammer. ”Yammer toimii meillä avoimemman ja aktiivisemman viestintäkulttuurin airueena. Kun tiedon jakaminen ja keskustelu ovat tuttua yhtiön sisällä, sujuu se luontevasti myös ulkoisissa some-kanavissa”, Jo hanna Otranen kertoo. ”Kaikissa kanavissa ei tarvitse silti välttämättä olla mukana, vaan kannattaa selvittää, missä omat kohderyhmät ovat”, Liikenneviraston viestintäpäällikkö Juha Stjärnstedt muistuttaa. ”Meille tärkeimmät kanavat ovat Facebook ja Twitter. Fb:ssä meillä on yli 20 hankesivua, joissa käydään vilkasta keskustelua vaikkapa tiehankkeiden liikennejärjestelyistä, jotka vaikuttavat lasten koulumatkaan. Viestit saa kohdistettua alueellisesti ja vastaukset kysymyksiin näkyvät isolle määrälle ihmisiä kerralla. Twitterissä tavoitamme asiantuntijat, median ja päättäjät. Joka kanavalla on selkeä rooli. Emme tuut-

taa samaa tavaraa kaikkialle. Käytämme myös pieniä summia viestien mainostamiseen näkyvyyden takaamiseksi.” Liikennevirasto suosii etenkin näyttäviä infografiikoita. Samaa tehokeinoa hyödyntää Destia, joka yllättää välillä Hesarin tasoa hipovalla datajournalismilla. Infrahankkeiden rakentumista ja työvaiheiden digitalisoitumista havainnollistavien grafiikoiden kyljessä näkyy Destian logo, mutta netissä levitessään ne päivittävät mielikuvia koko toimialasta.

Roolitukset kanavittain

• •• •

Facebook: suuri yleisö. Esimerkiksi tienkäyttäjä voi osallistua keskusteluun, kysyä tai jättää palautetta. Palaute on parempi ottaa vastaan omilla sivulla kuin keskustelupalstoilla. Instagram: nuoret, potentiaaliset uudet työntekijät. LinkedIn: asiantuntijat, potentiaaliset uudet asiantuntijatyöntekijät. Rekryilmoitukset saavat paljon klikkejä ja ovat yritykselle markkinointimahdollisuus. Twitter: media, asiakkaat, päättäjät, alan vaikuttajat. Ajoittain myös kilpailijoiden kanssa yhteistyötä alan edistämiseksi hahstagien, jakojen ja tägäysten avulla. Tanja Oksa, Destia

INFRA-LEHTI

TALLQVIST TALLQVIST PANOSTAA JAETTAVAN SISÄLLÖN LAATUUN. SOME-KUVATKIN OTETAAN JÄRJESTELMÄKAMERALLA JA KÄSITELLÄÄN ENNEN JULKAISUA. VÄHEMPIKIN VOI RIITTÄÄ, KOKEILE! JOS TARVITSET APUA, JÄSENENÄ VOIT AINA KYSYÄ MYÖS INFRAN VIESTIJÖILTÄ: INFO@INFRA.FI.

LÄMMÖSSÄ. Tallqvistin laadukkaat postaukset INFRA Nuorten "Malagan-leiriltä" sai Caterpillarin päämajankin huomion.

Ihmisiä ja kettuja, ei toistoa Lähes kaikki toimijat ovat huomanneet, että uratarinat ja ihmiset kiinnostavat somessa lopulta eniten. ”Tämä koskee kaikkia kanavia, mutta erityisesti Facebookia. Esimerkiksi juttu vuoden kesätyöntekijästämme keräsi huikean määrän klikkejä ja reaktioita. Myös yksinkertaiset kilpailut Facebookissa kiinnostavat, vaikka palkintona olisi pelkkä jäätelökuponki”, Destian somea päivittävä Tanja Oksa mainitsee. ”Instagramissa taas toimivat työmaakuvat ja -videot, joissa on tekemisen meininkiä, mutta yhtä lailla lyhyet esittelyt työntekijöistämme keräävät reaktioita. Kaikkein parhaiten menestyvät julkaisut, jotka sisältävät kuvia tai videoita.” Pienemmässä yrityksessä taiteillaan joskus toiston välttämiseksi. Kun työmaita on rajallinen määrä, on pyrittävä jaksottamaan postauksia. ”Toisto puuduttaa seuraajat pidemmän päälle. Ihmisiä kiinnostavat tarinat, jotka poikkeavat arjesta. Infraalan näkökulmasta kiinnostavaa jaettavaa sisältöä ovat isot koneet tai kokonaisuudet, erikoiset työvaiheet tai vaikka kuva ketusta työmaalla. Ne kiinnostavat yleensä enemmän kuin yleiset ja mitäänsanomattomat kalustokuvat. Pelkkä laadukas kuva ja tekstin muotoilukin herättävät huomiota”, Christoffer Tallqvist tietää.

Joskus käydään allikossa Destiassa on huomattu, että somessa toimiminen on jatkuvaa oppimista ja vaatii nopeaa reagointia. ”Olemme linjanneet, että reagoimme pääsääntöisesti vain toimistoaikoina. Tämä on ajoittain osoittautunut haasteelliseksi”, Tanja Oksa kertoo. ”Edellisenä iltana Facebookiin on voitu jättää soratien kunnosta kommentti, joka on illan ja yön aikana kerännyt sata tykkäystä ja kymmeniä kommentteja. Pahimmillaan tie ei edes ole Destian kunnossapidossa, mutta kommentin vuoksi se on jo meidän vastuullamme useiden ihmisten mielestä.” Hankalalta näyttävässä tilanteessa on hyvääkin: virheet on helppo oikoa, kun keskustelu käydään omalla sivulla. Keskustelupalstoilla se olisi vaikeampaa. ”Joskus taas Twitterissä on lähtenyt illan ja yön aikana leviämään Destiaa koskeva mielipidekirjoitus. Kaikkien tweettien jäljittäminen ja niihin vastaami-

”

Parhaiten menestyvät julkaisut, jotka sisältävät kuvia tai videoita.”

nen on työlästä, mutta avoin asioiden käsittely on toiminut. Kun palautteisiin vastaa, palautteen lähettäjä on tyytyväinen ja jopa kiittää.”

Monta tapaa aloittaa Kun someen mentiin, VR Trackilla kanaviin imaistiin ensimmäisenä johtoryhmä. Työntekijät ovat seuranneet perässä oman halunsa mukaan. Destiassa viestintäyksikkö vakiinnutti yrityksen asemat somessa, ja nyt haastetaan johtoa mukaan. Kaikki näkevät bisnesetuja tiedon jakamisessa ja näkyvillä olemisessa. VR Trackillä on on jopa toimintasuunnitelmassa nostettu työaikaa some-tekemiselle perinteisen tekemisen lisäksi. Hanni Marin kehuu etenkin sisäistä somea. ”Se tuo selvää bisneshyötyä ajansäästönä, parantuneena tiedonkulkuna, tiimityökaluna ja parhaiden käytäntöjen jakopaikkana.” Onko someen meneminen nyt jo myöhäistä? Selvästi ei: melko hiljan someen hypänneessä Destiassakin seuraajamäärät ja liikenne verkkosivuilla kasvavat yhä. Somen alkuhuumasta toettuaan kaikki yritykset painottavat silti sisällön laatua ennen määrää. ”Alussa seurasimme seuraajien tai vaikka twiittien määrää, mutta ne eivät ole enää valideja mittareita. Haluamme kasvattaa keskustelua ja sitä myös pyrimme mittaamaan”, Hanni Marin päättää.

Sanastoa & menestysvinkkejä

• • • • • •

Hashtag: aihetunniste, avainsana. Merkitään laittamalla #-merkki sanan alkuun. ”Häsä” auttaa kiinnostavien aiheiden seuraamista somen tietotulvassa. Tägäys: merkkaus. Kun haluat somessa jonkun ihmisen tai yhteisön huomion, lisää tekstiisi @-symboli ja suoraan sen perään kohteen käyttäjänimi. Postaus: oma keskustelunavauksesi somessa. Suosi rohkeasti näitä, mielellään kuvan tai videopätkän kera! Jako: Toisen tuottaman sisällön jakaminen. Lisää mukaan mahdollisuuksien mukaan oma näkökulmasi. Näissä some-rooleissa menestyt: ratkaisija, rakentaja, mahdollistaja. Varo näitä rooleja: valittaja, aina muilta vaatimassa, peräpeiliin tuijottaja. Anu Ginström (@gnstrm)

4/2017

INFRA-LEHTI

ROHKEASTI KIERROKSIA. Soili Ketomäki on ehtinyt kiertää usean työnantajan palveluksessa. Tavoitteena on oppia uutta ja nähdä laajasti erilaisia hankkeita. Hän kehottaa iskemään hanskat rohkeasti saveen: ”Parhaiten rakentamista oppii ryvettymällä. Osaaminen vahvistuu, kun uskaltaa kysyä ja lähtee rohkeasti mukaan.”

4/2017

OMAN URAN rakennustyömaalla

Opiskellessa moni miettii, mistä löytyy oma paikka työelämässä. Infra-lehti jututti uudestaan nuoria, jotka kuusi vuotta sitten kertoivat lehdelle infra-alan opiskeluistaan. Miten työura lähti rullaamaan valmistumisen jälkeen, Soili, Aki ja Samu? TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: HAASTATELTAVAT JA JANNE SUNTIO

OPISKELUAIKANA rakennusinsinööri Soili Ketomäki ajatteli, että töihin mennään joko urakoitsijalle tai tilaajalle. Todellisuudessa työtehtävien kirjo on paljon laajempi. ”Pitäisi miettiä enemmän, mistä on itse kiinnostunut. Opiskelu antaa paljon vaihtoehtoja, mutta ei rajaa juuri mitään pois”, Ketomäki sanoo. Ketomäki aloitti työuransa Destialla työnjohtotehtävissä jo ennen valmistumista. Pian valmistumisen jälkeen hän haki Teollisuuden Voiman trainee-ohjelmaan vuonna 2012. Käytännössä se tarkoitti työskentelyä Olkiluodon ydinvoimalan rakennuttamis- ja asiantuntijatehtävissä. Noin 1,5 vuoden aikana trainee-ohjelmaan osallistujat saivat koulutusta ydinalasta, reaktorin toiminnasta ja omasta tekniikanalastaan. Samalla tehtiin työtä, josta maksettiin normaalia palkkaa. Ohjelmaan kuului myös työkiertoa energiayhtiön eri tehtävissä muun muassa voimalatyömaalla. Ohjelman päättymisen jälkeen Ketomäki jäi työskentelemään Olkiluotoon rakennustekniikan toimistoon projekti-insinööriksi. ”Tästä työstä esimerkiksi turvallisuuskulttuuri, jatkuvan parantamisen käytännöt sekä tarkkuus ja perusteellisuus jäivät voimakkaasti osaksi työtapojani”, Ketomäki pohtii.

Työn ohessa diplomi-insinööriksi Olkiluodosta Ketomäen matka jatkui ensin A-Insinöörien ja myöhemmin Proxion CC:n palvelukseen. Työnantajan nimi vaihtui kesällä 2017 Weladoksi, vaikka työpaikka ja työtehtävät pysyivät samoina. Tällä hetkellä Ketomäki työskentelee valvojan ja projekti-insinöörin tehtävissä erilaisissa infrahankkeissa Weladon tie- ja katutiimissä.

”

Minulla on ollut joka paikassa poikkeuksellisen hyviä työkavereita ja esimiehiä.”

”Minulla on ollut joka paikassa poikkeuksellisen hyviä työkavereita ja esimiehiä. Olen päässyt kehittämään osaamistani ja käynyt esimerkiksi pätevöittämiskoulutuksia jo tässä vaiheessa”, Ketomäki kertoo. Työn ohessa Ketomäki on opiskellut diplomi-insinööriksi. Tavoitteena on saada paperit ulos keväällä 2018. Jatkossa Ketomäki haluaa tehdä ja nähdä monipuolisesti erilaisia työkuvioita. Erityisesti projektien hallinta kiinnostaa. Mitään erityistä asemaa tai titteliä hän ei tavoittele. ”No, projektijyrä voisi olla hieno titteli”, Ketomäki nauraa.

Urakka opetti tietomallintamista Isoisänsiltä kaartuu noin 170 metrin mittaisena Helsingin Kalasatamassa. Vuonna 2016 valmistunut kevyen liikenteen silta yhdistää uuden asuinalueen Mustikkamaan ulkoilumaastoihin ja Korkeasaareen. Aki Kopralle Isoisänsilta on erityinen maamerkki. Se oli hänelle ensimmäinen isompi urakka diplomiinsinööriksi valmistumisen jälkeen. Kopran työnantaja Kreate oli sillan pääurakoitsija. Kopran tehtäväkenttää oli rakennuskohteen tietomallintamisen hyödyntäminen työn suunnittelussa ja projektin koordinoinnissa. ”Helsingin kaupunki halusi viedä urakkaa eteenpäin uutta kokeilevalla hankintamallilla. Tietomallintaminen liittyi tähän”, Kopra kertoo. Kopra innostui siitä, miten tietomallinnuksessa pystytään tuomaan paljon tietoa yhteen visuaaliseen 3D-malliin sen sijaan, että tieto olisi hajallaan erilaisissa asiakirjoissa. Esimerkiksi siltarakenteiden lisäksi porapaalutuksen yksityiskohdat, käytettävän teräksen >>

INFRA-LEHTI

Urapolun tärkeä alkupää JANNE SUNTIO

HIENOJA HETKIÄ. Soili Ketomäen mukaan hienoimpia hetkiä ovat ne, kun työmaalla on saatu jotain yhdessä aikaan ja voitettu vaikeudet puhaltamalla yhteen hiileen.

Soili Ketomäki, 29 rakennustekniikan insinööri Turun ammattikorkeakoulun infralinjalta 2011 työnjohtotehtäviä Destialla 2011–2012 TVO:n trainee-ohjelmassa Olkiluodossa 2012–2013 projekti-insinöörinä TVO:lla Olkiluodossa 2013–2015 valvojana ja projekti-insinöörinä A-Insinööreillä 2015–2017 ja 2017 alkaen Weladolla tavoitteena diplomi-insinöörin tutkinto keväällä 2018. SAMU LAAKSO

• •• •• •

laatu, kaltevuuskulmat ja paikkatiedot olivat kaikki samassa mallissa.

Silta sai palkintoja

Samu Laakso, 29

• • • •

rakennustekniikan insinööri Turun ammattikorkeakoulun infralinjalta 2013 opintojen ohessa osa-aikainen katselmusinsinööri Varsinais-Suomen Räjäytyskonsulteilla työnjohtajana, työmaainsinöörinä ja kustannusinsinöörinä SRV Infralla pääkaupunkiseudulla 2014–2017 työmaapäällikkönä Kuntecin projektinjohtopalveluissa Turussa 2017 alkaen. K R E AT E

Aki Kopra, 30

• • • •

diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta yhdyskuntatekniikan puolelta 2013 töitä opintojen ohessa Insinööritoimisto Seppo Rantalalla sillanrakennusprojekteissa kesästä 2010 lähtien työmaainsinöörin, työnjohtajan ja projekti-insinöörin tehtävissä Insinööritoimisto Seppo Rantalalla, joka fuusioitui Kreateen kehityspäällikkönä Kreatella keväästä 2017 alkaen.

Isoisänsilta sai Vuoden silta 2017 -palkinnon. Jo aiemmin se voitti Tekla Global BIM Awards 2015 -kilpailun infrakohteiden sarjan. Keskeisenä perusteluna palkinnoissa oli tietomallinnuksen hyödyntäminen perinteisten piirustusten sijaan läpi koko hankkeen: suunnittelusta hankintaan, toteutukseen ja valvontaan saakka. ”Oli hienoa olla mukana valtakunnallisesti tunnustetussa hankkeessa oleellisessa roolissa. Nykyisin tuntuu hyvältä ajaa metrolla sillan ohi ja nähdä, miten ihmiset käyttävät sitä tyytyväisinä”, Kopra tiivistää. Tähän mielikuvaan kiteytyy myös Kopran lukioikäisenä herännyt kiinnostus infra-alaa kohtaan. On siistiä tehdä jotain, mikä on näkyvää ja pysyvää. Nykyisin Kopra kehittää infrarakentamisen tietomallinnusta Kreatella kehityspäällikkönä. Hän haluaa edetä urallaan mielekkäältä tuntuvin askelin. Luonteva jatkoaskel olisi siirtyä jossain vaiheessa projektipäällikön tehtäviin ja ottaa laajempaa vastuuta jonkun rakennuskohteen toteutuksesta. ”Infrarakentaminen on nyt hyvin hedelmällisessä tilassa. Digitalisaation hyödyt on alettu hoksaamaan alalla, mutta sitä ei vielä osata hyödyntää läheskään sen koko potentiaalilla”, Kopra pohtii.

Työ liikuttaa Keväällä 2014 tuore rakennustekniikan insinööri Samu Laakso haki töitä päivittäin ja kävi useissa työhaastatteluissa. Oman uran käynnistyminen ei ollut läpihuutojuttu. Kun vakituisempaa pestiä ei alkanut löytyä Turun seudulta, Laakso laajensi työnhakualuettaan. ”Ei tarvinnut kauaa hakea töitä pääkaupunkiseudulta, kun työpaikka löytyi. Pitää lähteä rohkeasti sinne,

”

On siistiä tehdä jotain, mikä on näkyvää ja pysyvää.”

4/2017

Kokemuksen ääni

Opiskelija, mieti tätä! Millaisia vinkkejä nuoret asiantuntijat antavat vielä koulussa pakertaville?

missä töitä on tarjolla eikä jäädä jumittamaan”, Laakso tiivistää. Laakso aloitti työt keväällä 2014 Maarakennus Oy Laatutyöllä. Myöhemmin SRV osti yrityksen, ja työnantajan nimi vaihtui SRV Infraksi. Myös Laakson työtehtävät ehtivät muuttua kolmen vuoden aikana. Ensimmäinen vuosi kului työnjohtajan tehtävissä. Sitten Laakso siirtyi työmaainsinööriksi ja myöhemmin kustannusinsinööriksi Kehä I:n työmaalle. Keväällä 2017 Laakso palasi jälleen Turun seudulle. Hän työskentelee nykyisin Kuntecilla työmaapäällikkönä. Laakso on asunut suurimman osan elämästään Varsinais-Suomessa. Siellä asuvat myös hänen perheensä ja pitkäaikaisemmat kaverinsa. Verkostot helpottavat monia arjen asioita. ”Pääkaupunkiseudulla ei ollut muuta kuin työ. Toki sielläkin alkoi tulla kavereita vähitellen”, Laakso kertoo.

Lisää oppia ongelmanratkaisuun Laakson mukaan koulu antoi hyvät eväät työelämään siirtymiseen. Yhteen asiaan hän kuitenkin olisi kaivannut tarkempaa paneutumista. ”Aika vähän puhuttiin ongelmatilanteiden ratkaisusta eli siitä, mitä pitäisi tehdä, kun kaikki ei menekään suunnitellusti”, Laakso pohtii. Laakso haluaa rakentaa omaa urapolkuaan nousujohteisesti. Työmaapäälliköstä seuraava askel olisi työpäällikön ja projektipäällikön tehtävät. Niitä Laakso aikoo tavoitella sitten kun on sopiva hetki. Tavoitteena on myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. ”Siinä pystyy laajentamaan omaa näkemystä ja ymmärrystä ja saa työkaluja tulevaa varten. Siksi haluan vielä opiskella lisää”, Laakso kertoo.

”Kannattaa panostaa erityisesti suomen kieleen. En itse osannut kuvitella, miten iso osa tätä työtä on kirjoittaminen ja erilaisten tekstien lukeminen. On tärkeää osata kirjoittaa raportteja ja pöytäkirjoja niin, että muutkin ne ymmärtävät. Tekniset yksityiskohdat voi tarkistaa Rylleistä ja muista lähteistä”, Soili Ketomäki sanoo. Lisäksi pitää oppia hallitsemaan projekteja ja omaa tekemistä. ”Pänttäsin itse ehkä liikaa yksityiskohtia, vaikka ne voi tarkistaa kirjoista. Tärkeintä on oppia ottamaan vastuuta, olemaan itseohjautuva ja tekemään useita projekteja päällekkäin”, Ketomäki tiivistää.

Palkka ei ole infrarakentajan ainoa porkkana. ”Työssä on paljon kuormittavuutta. Esimerkiksi tietyömailla vastataan sekä työntekijöiden että tien käyttäjien turvallisuudesta. Voiko palkkaus ikinä olla linjassa niin suuren vastuun kanssa?” Samu Laakso kehottaa miettimään, mitä haluaa tehdä. ”Suuntaa opintoja ja harjoitteluja sen mukaisesti. On hyvä aloittaa haalariharjoittelusta. Kaikki eivät näe sitä mielekkääksi, mutta se on yksi tärkeimmistä askelista tulevaa työuraa kohti. Kun yrittäjät tulevat koululle käymään, ole aktiivinen ja tutustu alan tekijöihin.” Aki Kopra painottaa matikkataitoja: ”Oman kokemuksen valossa suosittelen erityisesti rakennussuunnittelun laskentaan panostamista. Yleisemmät lukuaineet on helpompaa päivittää myöhemmin.”

Töitä riittää ja palkka on kohdillaan

Työllistymisaste sata Työuransa alussa olevat Soili Ketomäki, Aki Kopra ja Samu Laakso ovat tyytyväisiä infra-alan palkkaukseen ja työllisyystilanteeseen. Kolmikon mukaan omat opiskelukaverit ovat löytäneet hyvin alan töitä. ”Sataprosenttisesti on työllistytty esimerkiksi urakointiin, suunnittelupuolelle tai tutkijoiksi. Osa on mennyt tilaajapuolelle ely-keskuksiin tai Liikennevirastolle”, Kopra summaa. Vaikka palkkaus ei ole tärkein mo tivaatio alalle hakeutumiseen, silläkin on merkitystä. Enemmän painaa kuitenkin vaa’assa mahdollisuus teh dä mielekästä työtä, jossa vastuut ja haasteet ovat sopivassa tasapainos sa. Myös uuden oppiminen ja ammattilaisena kehittyminen ovat tärkeitä asioita. ”Palkka on isossa mittakaavassa

ihan kohdallaan. Leipää saa ja makkaraakin, kun kouluttautuu infrainsinööriksi”, Ketomäki tiivistää.

Mikään ei pyöri ilman infraa Alan mielekkyys nousee myös sen monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta. Kyse ei ole puurtamisesta sa man prosessin ympärillä samassa ympäristössä, vaan tilanteet vaihtelevat. ”Nyt voi olla siltatyömaa ja seuraava projekti onkin teollisuuslaitos. Projektit ovat erikokoisia ja erilaisia. Jokaisessa on omat haasteensa”, Laakso sanoo. Ketomäelle suurin motivaatio nousee infran välttämättömyydestä. Inf ra-alan tekijät mahdollistavat muun muassa veden saannin ja liikkumisen. ”Yhteiskunta ei pyöri ilman infraa. Työn mielekkyys tulee siitä, että oi keasti tekee jotain tärkeää.”

INFRA-LEHTI

NÄIN PÄÄSET INFRA-ALALLE TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: PEKKA FALI

Perus- ja ammattitutkinnolla mutkitta työelämään

AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT suoritetaan näyttötutkintona, mikä on etenkin aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suoritustapa. Ammattitaito osoitetaan ammatillisen osaamisen näytöillä aidoissa työympäristöissä. Näyttöihin liittyy myös jonkin verran kirjallisia tehtäviä. Osaaminen, joka näyttötutkinnossa tunnistetaan ja tunnustetaan, on voitu hankkia koulussa tai työelämässä. Näyttötutkintoihin järjestetään myös valmistavaa koulutusta, jonka sisältö ja kesto riippuvat opiskelijan aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Haluatko korkealle? Osana ammattitutkintoa voit hankkia myös nostotyön perusosaamisen. Jos taas räjäytystyöt kiehtovat, hanki alan työkokemusta ja suorita kurssimuotoiset koulutusvaatimukset. Lisäksi anotaan pätevyyskirja lupaviranomaiselta.

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON suorittaminen perustuu osaamiseen, ei opiskeluaikaan. Käytännössä tutkinnon edellyttämän osaamisen hankkiminen vie yleensä noin 3 vuotta. Opinnot voi suorittaa kätevästi suoraan peruskoulun jälkeen hakeutumalla niihin 9. luokalla kevään yhteisvalinnassa. Maarakentamisen pariin pääsee, kun muistaa valita hyvissä ajoin ensimmäisen opiskeluvuoden kuluessa suuntautumisvaihtoehdoksi maarakentamisen, maarakennuskoneenkuljettamisen tai kivialan. Maarakentamisen osaamisala antaa taidot yhdyskuntarakentamiseen kuten vesi- ja vieKATSO TARJOLLA OLEVAT KOULUT: WWW. märijohtojen asentamiseen sekä väylien ja OPINTOPOLKU.FI. KIRsiltojen rakentamiseen ja kunnossapitoon. JOITA SANAHAKUKENTTÄÄN ”MAARAK” TAI Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamis”KIVIRAK” JA KÄYNala luo valmiudet kaivukoneiden, pyöräNISTÄ HAKU. kuormaajien, tiehöylien, puskukoneiden ja vastaavien käyttöön sekä huoltoon. Kivialan osaamisalalla opit ulkoalueiden ja rakennusten kivirakennustöitä sekä työstämään kiveä. Opiskeluun kuuluu koulussa suoritettavien osien ja ammattiaineiden lisäksi työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Sen määrä vaihtelee oppilaitoksittain, mutta on aina merkittävä. OPPISOPIMUSKOULUTUS on myös tapa hankkia alan perustutkinto 1–3 vuodessa aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta riippuen. Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttautuminen työpaikalla. Koulutuksesta 70–80 prosenttia tapahtuu työpaikalla, loput oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutus edellyttää opiskelijalta omatoimisuutta ja aktiivisuutta työpaikan löytämiseksi.

4/2017

Ammattikorkeakoulusta insinööriksi tai rakennusmestariksi

AMMATTIKORKEAKOULUT tarjoavat käytäntöön suuntautuvan vaihtoehdon perinteisille yliopistoopinnoille. Pohjakoulutukseksi käy lukio tai ammatillinen perustutkinto. Infran voi valita suuntau tumisalakseen joko rakennustekniikan tai rakennusmestarin koulutusohjelmissa. MISTÄ LISÄTIETOA?

RAKENNUSMESTARIN opinnot kestävät 3,5 vuotta. Tutkintonimike on rakennusmestari (AMK). Rakennusmestarin tutkinto on käytännönläheinen työnjohtajan tutkinto. Opinnoissa keskitytään tuotan totekniikkaan, työmaatoimintoihin, kustannusten hallintaan, esimiestoimintaan, materiaaleihin ja työsuojeluun. Koulutus sisältää paljon käytännön harjoittelua. Rakennusmestari suunnittelee ja johtaa uudisja korjausrakennushankkeita. Hän voi työskennellä työmaamestarina, joka johtaa erilaisia rakennustyömaan vaiheita. Kokemuksen myötä voi edetä vastaavaksi työnjohtajaksi. Muita nimikkeitä voivat olla kustannuslaskija, tuotannonsuunnittelija tai rakennustyön valvoja.

INSINÖÖRIKSI valmistuu rakennustekKATSO WWW.INFRA.FI/ TOSIHOMMIIN TAI WWW. niikan koulutusohjelmasta 4 vuodessa. INFRAOSAAJA.FI. Tutkintonimike on insinööri (AMK). Tutkinto muodostuu perus- ja ammattiopinnoista sekä harjoittelusta ja opinnäyteDiplomityöstä. Opiskeluaikana on mahdollista lähteä ulkomaille opiskelijavaihtoon vaihto-ohjelmien insinöörejä kautta. yliopistoista Rakennusinsinööri työskentelee rakennuskohteen suunnittelussa, tuotannossa tai ylläpidossa. Hän voi toimia myös viranomaistehtävissä DIPLOMI-INSINÖÖRIN tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Se koostuu 3 vuoden kandiopinnoista tai vaikkapa rakennusmateriaalien kehija 2 vuoden maisteriopinnoista. Opinnot koostuvat tyksen tai myynnin parissa. luennoista, lasku- ja laboratorioharjoituksista sekä käytännön suunnittelutyöhön perehdyttävistä harjoitustöistä. Tutkintoon sisältyy myös opintojen lopuksi laadittava diplomityö. Koulutuksen sisältöön voi itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti. Kansainvälistä opiskelijavaihtoa suositellaan. Infra-alan diplomi-insinööriksi voi opiskella Aalto-yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa. Diplomi-insinöörin koulutus antaa laajan näkökulman suunnittelu-, asiantuntija- ja johtotehtäviin sekä koulutus- ja tutkimustyöhön. Diplomi-insinöörin ammattinimike voi olla vaikkapa kehitysinsinööri, suunnittelija, tuotantopäällikkö, tutkimuspäällikkö, tuotekehittäjä, tekninen johtaja, laatuinsinööri, tutkija tai johtaja. Katso osoitteesta Infraosaaja.fi tarkat ohjeet, mihin kandiohjelmaan hakeutua, jos haluat vastuullisiin tehtäviin näyttävien infrahankkeiden parissa!

Kaikissa infra-alan tutkinnoissa painottuu nykyään 3D-mallintaminen ja tietomallipohjainen työskentely. Esimerkiksi rakentamiseen liittyvien tietokonepelien hallinnasta voi olla opinnoissa suurta hyötyä.

INFRA-LEHTI

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessÃ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

4/2017

JÄSENSIVUT JA PIDOT SENKUN PARANEE…

Liittopäivät juhlittiin tänä vuonna Oulussa. Lystiä oli, mutta olisiko aika uudistua. s. 38

INFRA NUORET EIVÄT JUMITA

Jos olet nelikymppinen tai alle vielä sammaleitta vierivä kivi, liity INFRA Nuoriin. s. 42

ONNITTELEMME JÄSENYRITTÄJIÄ

Matti Janhunen Oy on Tampereen vuosisadan yrittäjä (s. 41) ja L. Simons Ab täytti 60 vuotta (s. 44).

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Amiskoulutus 2.0 Ammatillisen koulutuksen reformi on saatu puristettua loppuun. Uudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta. REFORMI ON suurin ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistus 20 vuoteen. Nykyiset lait yhdistyvät sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Uudistuksessa muuttuvat muun muassa tutkintorakenne, ohjaus, koulutuksen to teuttamismuodot ja rahoitus. Koulutuksen pitää muuttua, jotta työelämään saadaan tarvittavaa osaamista ja opiskelijoille töitä. Tavoite on, että uudistuksen jälkeen ammattiin opittaisiin entistä enemmän työpaikoilla ja vähemmän koulunpenkillä. Positiivista uudistuksessa on, että yritykset otetaan aktiivisesti mukaan koulutukseen. Yrittäjien pitäisikin ottaa tästä koppi ja valmistautua opiskelijoiden tuloon. Opiskeluympäristön tarjoavalla työpaikalla tulee olla riittävästi alan toimintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö, josta nimetään opiskelijalle vastuullinen työpaikkaohjaaja. KUN KOULUTUKSEN määrärahoja supistetaan, infra-alan oppilaitoksissa kytee pelko alan koulutuksen tulevaisuudesta. Miten

koulutuksen käy infra-alan kilpaillessa muiden vähemmän investointeja vaativien ja helpommin järjestettävien koulutusten kanssa? Reformiin liittyvä rahoitusuudistus to teutetaan vaiheittain ja oppilaitoksilla on aikaa varautua siihen. Perusrahoituksen osuus 2018 ja 2019 on 95 prosenttia ja kahtena seuraavana vuotena 70 ja 60 prosenttia. Siirtymäajan jälkeen kaikille kuuluva perusrahoitus on 50 prosenttia. Perusrahoituksen ulkopuolinen raha jaetaan tuloksen mukaan. Eniten vaikuttavat suoritteet kuten tutkinnot ja niiden osat, mutta myös vaikuttavuus kuten työllistyminen, jatko-opinnot ja elinkeinoelämän sekä opiskelijoiden palaute. Kestänee viitisen vuotta nähdä, kuinka hyvin ”aikuisten oikeesti” reformissa onnistuttiin. Magnus Frisk INFRA ry

REFORMIN OSAKSI ON PERUSTETTU OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI. RT JA INFRA OVAT AKTIIVISESTI MUKANA FOORUMIN ENNAKOINTIRYHMIEN TYÖSSÄ, JOTTA ALALLE SAADAAN UUDISTUKSEN MYÖTÄ TOIMIVA JA YRITTÄJÄÄ PALVELEVA KOULUTUSJÄRJESTELMÄ. LUE LISÄÄ: MINEDU.FI/AMISREFORMI

SIMULOI JA OPI S. 37 | IN MEMORIAM S. 41 | INFRA PIENEN YRITTÄJÄN ASIALLA S. 44

INFRA-LEHTI

AIKA PUHUA. INFRA ry:n ja Destian kiertue kutsuu kaikenkokoiset infra-alan yritykset keskustelemaan alan kehittämisestä ja yhteisestä tulevaisuudesta.

PK-YRITTÄJÄ, LUE TÄMÄ! Käännä sivua, katso kiertuaikataulu ja tule juttelemaan siitä, miten ison pääurakoitsijan ja pienen ala urakoitsijan yhteistyö alkaisi sujua.

4/2017

ISOT JA PIENET RAKENTAJAT YHDESSÄ

Nyt nostetaan

kissa pöydälle Rakennusala polarisoituu isoihin ja pieniin. Eletään jonkin sortin pääurakoitsijoiden ja alaurakoitsijoiden vastakkainasettelun aikaa, jossa isot sanelevat ja pienet vikisevät. Tähänkö on tultu? On aika muuttaa suuntaa, lisätä yhteistyötä ja syventää vuoropuhelua.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: 123RF, DESTIA OY (MINNA HEINONEN) JA JUKKA JÄRVI (NINA LINDSTRÖM)

INFRA RY:N PUHEENJOHTAJA, RTA-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Nina Lindström ja Destian Etelä-Suomen tulosyksikön johtaja Minna Heinonen ovat iso asian äärellä. ”Vaikka asia nousee nyt näkyvästi esiin, kyseessä on tietyllä tavalla ikuisuuskysymys. Olen ollut alalla 25 vuotta ja aihe on ollut aina esillä. Siihen on myös pyritty vaikuttamaan monin tavoin, mutta nyt on jälleen aika nostaa kissa pöydälle”, Lindström sanoo hymyillen.

Isojen armoilla? INFRA ja Destia tuovat yhteiseen keskusteluun asian, joka raastaa rakennusalaa kiihtyvään tahtiin. Alalla näyttää vallitsevan tilanne, jossa suuret yritykset eivät enää itse juuri urakoi, vaan vain tilaavat ja pkyritysten näkökulmasta sanelevat urakkaehdot.

Tämä herättää INFRAn jäsenissä huolta. Lindström on törmännyt tilanteisiin, joissa pienet alaurakoitsijat kokevat olevansa isojen pääurakoitsijoiden armoilla. Isot kyykyttävät pienempiään ja ottavat hyödyn irti urakkasopimusten sanelusta esimerkiksi maksuaikoja pitkittämällä. ”Tilanne ei ole pidemmän päälle kenenkään etu, joten jotain on tehtävä. Sen sijaan, että keskitymme negatiivisiin asioihin ja niiden ylläpitämiseen, on ryhdyttävä avaamaan asioita yhdessä, lisättävä säännöllistä vuoropuhelua sekä keksittävä ratkaisuja”, Destian Heinonen sanoo.

Käräjöinnistä ennakointiin INFRA ja Destia järjestävät talven aikana kiertueen, jonka tarkoituksena on juurikin lähteä purkamaan tilannetta, lisäämään keskustelua, jakamaan hyviä toimintamal-

leja sekä löytämään uusia. Päällimmäisenä tavoitteena on varmistaa kaikkien osapuolten menestyminen urakointiketjussa. ”Ajatus kiertueesta heräsi INFRA Uusimaan pk-yrittäjien ja Destian johdon välisessä tapaamisessa keväällä 2017. Keskustelimme alan alihankintakäytännöistä ja totesimme yhdessä, että vastaavaa vuoropuhelua tulisi ehdottomasti jatkaa”, Lindström toteaa. Taustalla oli myös ajankohtainen tulehtunut tilanne, jossa pääurakoitsija ei maksanut pienen alaurakoitsijan maksueriä todettujen puutteiden takia. Alaurakoitsijan tilanne muuttui kriittiseksi, eikä asias sa päästy eteenpäin, vaan lähdettiin hakemaan apua oikeusteitse. ”Vastaavia tilanteita pitäisi pystyä ennakoimaan, jotta niiltä vältyttäisiin”, Heinonen pohtii. >>

”Riitatilanteissa on muitakin vaihtoehtoja kuin käräjäoikeus, jossa voittavat lähinnä lakimiehet. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi sovittelusta”, Lindström huomauttaa.

Kuin rahaa pankkiin Lindströmin mukaan pk-yritykset kokevat nykyiset kokonaisurakkaan liittyvät sopimukset usein liian raskaiksi ja toivovat kevyempiä vaihtoehtoja. Moni asia selkenisi Heinosen mielestä sillä, että projektin alkuun otettaisiin lisää aikaa. Puhuttaisiin sopimuksesta ja sen ehdoista, käytäisiin teksti rivi riviltä läpi ja varmistettaisiin, että kaikki ymmärtävät urakan sisällön. Tähän käytetty aika on kuin laittaisi rahaa pankkiin. ”Kun sopimukset ja aikataulut on tehty yhdessä ja ymmärretty, homma toimii, eikä sopimuksia tarvitse myöhemmin tulkita. Hyvällä sopimuksella ennaltaehkäistään ongelmia. Pidetään siis sopimusehdot järkevinä ja puhutaan. Varmistetaan yhteinen ymmärrys tavoitteista ja seurataan niiden toteutumista säännöllisesti työmaako kouksissa.” Lindström on samaa mieltä: ”Alaurakoitsijoiden pitää olla aktiivisia työmaako kouksissa. Jos asia on vaikea, se kannattaa kirjoittaa ylös perustellusti ja vaatia asian kirjaamista pöytäkirjaan. Ja kun ongelmia tulee, tilaajan tulisi toimia heti ja ratkaista asia nopeasti.”

Paljon puhuttavaa Aika moni ongelma kilpistyy tänä päivänä työmailla aikaan ja rahaan. Alaurakoitsijoi-

INFRA-LEHTI

PUHUMALLA ASIAT SELVIÄÄ. Kun ongelmat selvitetään heti eikä jätetä hautumaan, voi jokainen keskittyä tavoitteelliseen työhönsä. Sekä isoja että pieniä yrittäjiä tarvitaan yhtälailla, jotta yhteinen työmaa saadaan valmiiksi.

den mielestä ei ole riittävästi aikaa tehdä eikä mikään saa maksaa mitään. Kentällä myös toivottaisiin, että ratkaisevia asioi ta ei olisi vain hinta, vaan myös osaaminen ja toteutuskyky. Lindström ja Heinonen korostavat ala urakoitsijoiden johtamista. Tänä päivänä ”vanhoilla ajatuksilla johtaminen” eli ”tehdään niin kuin on aina tehty”-mentaliteetti ei välttämättä toimi. Tarvitaan uusia tuulia ja raikkaita ajatuksia. Sitäkin voisi pohtia, toimiiko tulospalkkaus alalla toivotulla tavalla, vai pitäisikö tilalle keksiä jotain muuta. Miten päästäisiin siitä tavasta, että lisä- ja muutostöiden hyväksyminen ja maksaminen jätetään taloudelliseen loppuselvitykseen? Pitäisikö sanktioiden sijaan panostaa enemmän bonuksiin? Miten varmistetaan työn laadukkuus ja pikavoittojen sijaan alan kehittäminen pitkällä aikavälillä? Toimivatko kumppanuusmallit?

Pohditaan yhdessä Lindström ja Heinonen muistuttavat, ettei yhtään työmaata johdeta sopimuspapereilla ja teorioilla, vaan yhteistyöllä ja tekemisellä. Kumppanuus on parhaimmillaan sitä, että tehdään aidosti yhdessä töitä yhteisten tavoitteiden eteen ja puhalletaan samaan hiileen. Jotta ikuisesti tapetilla olleesta vastakkainasettelun teemasta päästäisiin eteenpäin, tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua. Tänä talvena järjestettävällä INFRAn ja Destian kiertueella asioiden avaamiseen on tuhannen taalan paikka. Lindström ja Hei-

nonen toivovat, että mahdollisimman moni lähtisi mukaan. ”Pohditaan yhdessä, millainen on hyvä kumppanuussuhde. Mistä löytyvät arkipuurtamisen kipupisteet? Millaisia odotuksia eri osapuolilla on? Kiertueella voi antaa avoimesti palautetta ja tuoda pöytään juuri niitä asioita, jotka puhututtavat”, Lindström ja Heinonen sa novat. Nyt ei haeta syyllisiä vaan etsitään ratkaisuja. Lindström ja Heinonen peräänkuuluttavat myönteisten kokemusten ja toimivien ratkaisumallien jakamista – olipa kyse sopimuksista, resursseista, osaamisesta, johtamisesta, kumppanuuksista tai vaikka työturvallisuudesta. ”Positiivisuus tarttuu, joten muistetaan puhua ongelmien sijaan myös hyvistä asioista. Samalla pidetään huolta alan huoukuttelevuudesta ja osaamisen jatkuvuudesta”, Lindström ja Heinonen pohtivat.

Kiertue tuo isot ja pienet yhteen 29.11.2017 11.1.2018 17.1.2018 23.1.2018 23.1.2018 24.1.2018 2.2.2018

Vantaa Tampere Lappeenranta Kuopio Turku Seinäjoki Oulu

Kaikki mukaan keskustelemaan ja kehittämään alan tulevaisuutta. Katso tarkempi kiertueohjelma: infra.fi.

4/2017

Koneohjausta Etelä-Karjalan malliin Viime vuonna alkanut EteläKarjalan Digi-Infra-hanke etenee menestyksekkäästi. OSANA SAIMAAN ammattikorkeakoulu Saimian ja ammattiopisto Sampon DigiInfra-hanketta järjestettiin lokakuussa yrittäjille ja koneiden kuljettajille tarkoitettu Infra-päivä Sampon toimipaikalla. Esillä tapahtumassa olivat sekä Novatronin että Leican uusimmat laiteversiot. Lisäksi koululla oli mahdollisuus testata opetuskäytössä olevaa kaivukonesimulaattoria. Yksi hankkeeseen osallistuvista yrityksistä on INFRA Kaakkois-Suomen jäsenyritys Maarakennus Saikko Oy. ”Koneohjaus tuli meille aluksi tilaajien vaatimuksesta, ja erityisesti Lappeenrannan Energian urakoissa se osoittautui välttämättömäksi”, toimitusjohtaja Jari Saikko kertoo. Parinkymmenen kone- ja kuljetutusyksikön sekä 12 vakituisen työntekijän voi-

DIGI-INFRA-HANKKEESSA RAKENNUSALAN TUTKINTO-OPISKELIJAT SAAVAT KONEOHJAUS- JA TIETOMALLINNUSKOULUTUSTA. TÄRKEÄ OSA HANKETTA ON MYÖS YRITTÄJIEN JA HEIDÄN HENKILÖKUNTANSA KONEOHJAUSOSAAMISEN VAHVISTAMINEN SEKÄ 3D-MALLINNUSOHJELMISTOIHIN PEREHTYMINEN. EI ENÄÄ PIHALLA. Saikko Oy:n työntekijät olivat joukolla Sampon Infrapäivässä tutustumassa koneohjauksen uutuuksiin.

min Saikko Oy palvelee asiakkaitaan kunnallistekniikan, vesi- ja viemärilinjojen ja kaapelointitöiden toteuttajana ja tarjoaa myös kuljetuspalveluja sekä louhintaa ja timanttitöitä. ”Vesihuoltotöiden yksikköhintaisissa urakoissa teemme nykyisin myös mittaukset koneohjauksella ja niihin perustuu laskutuksemme”, sanoo Saikko. Ongelmana on tähän asti ollut mallinnuksen taso, joka ei Jari Saikon mukaan aina ole ollut kehuttava. ”Saamme mallit tilaajan mallintajilta, ja työn jälki on vaihtelevaa. Meidän oma mittamies joutuu työmaan aluksi tekemään mallia tukevia mittauksia”, Saikko harmittelee. ”Onneksi tilanne on ollut viime aikoi na kuitenkin paranemaan päin.” Maarakennus Saikon kalustossa kahdessa pyöräalustaisessa ja kahdessa tela-

INFRA Häme järjesti koululaisille liikenneturvapäivän, jossa testattiin, miten ison auton ohjaamosta näkee.

kaivukoneessa on valmius koneohjaus laitteeseen. Anturointi on myös telapuskukoneessa, mikä on harvinaisempaa. ”Kulujahan näistä laitteista on tullut, mutta urakkamuotoisia töitä tekevälle ne ovat nykyisin ihan pakolliset”, arvioi Jari Saikko.

AMMATTIOPISTON aikuislinjan koulutukseen Saikko on tyytyväinen. Työharjoittelussa olleista oppilaista yhdelle on jo luvat tu työpaikka ensi kesänä. Omasta mallinnusvalmiudestaan Saikko on vielä varauksellinen. ”Pienen yrityksen ongelmana on 3Dohjelmistosta aiheutuvat kustannukset sekä henkilöresurssi. Infra-digissä saisi kuitenkin opastusta, joten saa nähdä.” Kalevi Kaipia

ANTTI ASTRÉN

Tammelan koulun liikenneturvapäivä

LIIKENNETURVAPÄIVÄN tarkoituksena oli, että oppilaat opettajan johdolla pääsivät kiipeämään ison auton ohjaamoon katselemaan, kuinka helppoa tai vaikeaa sieltä on nähdä. Oppilaat huomasivat, että pitkälle näkee tosi hyvin, mutta edessä olevalla suojatiellä on vaikea havaita kulkijoita. Kaikkien tielläliikkujien olisi hyvä tiedostaa näkemisen ja näkymisen vaikeus. Autoilijoilla on aina vahvimpina osapuo-

KALEVI KAIPIA

SIMULOI JA OPI

MUISTA AINA. Nuorella kulkijalla välillä huomio herpaantuu, kun maailmassa on niin paljon havainnoitavaa. Tällaiset tilaisuudet auttavat ymmärtämään, että ”monta vaaraa onpi eessä”.

lina erityinen velvollisuus havainnoida muut tielläliikkujat. Jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden oli si myös tunnistettava näkymisen vaikeus. Tämä on pienille kulkijoille välillä haastavaa. Ennen tien ylitystä jalankulkijan ja pyöräilijän olisi hyvä katsekontaktilla varmistua siitä, että autoilija on oikeasti havainnut heidät. Liikenneturvapäivässä kuor ma-auton eteen simuloidulla suojatiellä

kulkevat lapset huomasivat myös, kuinka vaikea on erottaa kuljettaja.

LIKI 200 OPPILASTA ehti aamupäivän aikana ihmetellä turvallisuusasioita, ja kävi siellä ohjaamossa opettajatkin. Tilauksia samanlaiselle tempaukselle tuli välittömästi lisää. INFRA Häme kiittää yhteistyökumppaneita Tampereen KTK:tä ja Ramuddenia. Antti Astrén

INFRA-LEHTI

LIITTOPÄIVÄT OULUSSA

NALLIKARISSA PERÄMEREN POHJUKASSA. Perjantain illanvietossa nautittiin tervaturinoinnilla höystettyä iltapalaa.

YHTEISTYÖKUMPPANI. Volvo oli vahvasti Liittopäivillä mukana.

KATTAUS VIIMEISEN PÄÄLLE. Lauantain illallisella tarjoiltiin hirveä.

LIITTOPÄIVÄT KOKOAVAT KOKO SUOMEN INFRAYRITTÄJÄT YRITYKSEN KOOSTA RIIPPUMATTA YHTEEN. ONKO SINULLA IDEA, MITEN VOISIMME VIETTÄÄ INFRAN LIITTOPÄIVIÄ JATKOSSA? LAITA SÄHKÖPOSTIA VUODEN LOPPUUN MENNESSÄ INFO@INFRA.FI. TANSSIN TAIKAA. Liittopäiväväki kulutti ahkerasti parkettia lauantain iltajuhlassa. Maarit Peltoniemi taputettiin kahdesti takaisin kellon ollessa jo 01.30.

4/2017

ANSIOITUNUT AVIOPARI. Katja ja Tuomo Kemppe saivat molemmat hopeiset ansiomerkit. INFRA Pohjoisen Leideille myönnettiin kaikille hopeiset ansiomerkit.

TERVETULOA. Volvo CE:n uusi toimitusjohtaja Ville Hanski esittäytyi Tarja Leppälälle ja muulle juhlaväelle perjantain illanvietossa. INFRAn väki toivottaa Villen tervetulleeksi toimeensa.

Paremmat pidot Oulussa Liittopäivissä tunnelma on aina korkealla. Infralaiset tietävät, kuinka lystiä pidetään. Ensi vuonna juhlitaan uusin askelin Uudellamaalla. Tule mukaan! TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: JUSSI TUOKKOLA JA SAIJA SYVÄOJA (S. 40)

LIITTOPÄIVIEN VARSINAISEN ohjelman aloitti Oulun kauppakamarin kanssa yh dessä järjestetty Suurhankeinfo. Tilaisuudessa kerrottiin mahdollisuuksista päästä mukaan pohjoisten suurhankkeiden rakentamiseen ja niissä tarvittavien palveluiden tuottamiseen. Perjantai-iltana tutustuimme Oulun tervaiseen historiaan Tiina Mikkolan johdolla ja Tornion Panimon tuotteisiin. Illan lo puksi väkeä tanssitti nuorekas Mirellaband solistinaan Sini Alatalo. Liittopäivien pääyhteistyökumppani Volvo CE oli vahvasti mukana perjantaiillan tunnelmissa.

PUHEENJOHTAJAT. INFRAn hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström toivotti lauantain illallisvieraat tervetulleiksi. Nina luovutti RT:n nykyiselle puheenjohtajalle Harri Kailasalolle iltajuhlassa INFRAn levykkeen nro 42.

LAUANTAINA AAMUPÄIVÄLLÄ seinäjokelainen MultaVEX Oy kertoi tuotteistaan. Yritys valmistaa seulakauhoja, jotka soveltu- >>

INFRA-LEHTI

LISÄÄ KUVIA 51.fi/Liittopaivat_Oulu

vat kivien, mullan ja hiekan seulontaan, metsäautoteiden tekoon ja putkilinjojen täyttöön. Liittopäiväekskursio suuntautui ensin Oulun VT4 työmaalle. Destian työmaainsinööri Tuomas Räinä selosti seikkaperäisesti työmaan käytäntöjä sekä sitä, missä projekti on menossa. Infon jälkeen bussi kierrätti osallistujat työmaan halki päätyen lopuksi Volvon merkkihuoltaja Wetterin toimitiloihin.

Bergström. Hopeisista merkin hakivat Jouni Valtonen, Aila Viinikka, Jarmo Helaakoski, Tuomo ja Katja Kemppe, Antti Nissinen, Jussi Tuohino, Arja Järvenpää, Raili ja Anitta Tauriainen ja Kaisa Posti. Oulun kaupungin tervehdyksen liittopäiväväelle toi Oulun kaupungin yhdys-

kuntalautakunnan puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja Martti Korhonen. Jälkiruuan ja kahvin lomassa väkeä nauratti kanadalaisoululainen standup-koomikko Peter Sapiano. Ilta päätettiin tansseihin Maarit Peltoniemen ja Coralian tahdittamana.

SEURALAISET KÄVIVÄT tutustumassa Maikkulan kartanon vaiheisiin sekä Kempeleestä maailman maineeseen ponnistaneeseen Balmuirin brändiliikkeeseen Oulun keskustassa. PERINTEINEN ILTAJUHLA vietettiin Radisson Blu Hotel Oulussa. Juhlassa luovutettiin INFRAn levyke nro 42 Harri Kailasa lolle sekä kultaiset ja hopeiset ansiomerkit. Merkinsaajia oli saapunut paikalle kiitettävästi. Kultaisen merkin saajista paikalla olivat Vesa Korhonen, Raimo Pohjanen, Harri Posti, Ilmari Tauriainen ja Ari

VIP. Seuralaisten ohjelma on tärkeä osa Liittopäiviä. Tämän allekirjoittavat Maikkulan kartanon soppajonossa Jaana Juola, Taina Yliaho, Tarja Leppälä ja Hannele Tallqvist. Infranaiset usein päättävät, lähdetäänkö Liittopäiville vai ei.

4/2017

KAUKOKAIPUU. Eerolla oli suuri halu nähdä maailmaa ja oppia uutta. Hän oli ”primusmoottori”, jonka ansiosta INFRA Länsi-Suomi tekee koulutus- ja opintomatkoja kaukomaihin.

J U K K A A N N E V I R TA

IN MEMORIAM

Pentti Ratilainen Eero Heinäsuo 1951–2017 1947–2017 INFRA POHJOIS-KARJALAN jäsenyrittäjä Pentti Ratilainen nukkui pois 25. lokakuuta. Pentti Ratilainen vaikutti INFRA PohjoisKarjalan hallituksessa useita vuosia. Hän oli myös mukana keskusliiton konepalveluvaliokunnassa sekä sen edeltäjässä MVRyrittäjävaliokunnassa. INFRAn hopeisen ansiomerkin Ratilainen sai vuonna 2007 ja kultaisen 2013. Pentti harrasti ilmailua ja omisti pienlentokoneita. Hänet tunnettiinkin harrastuksensa takia ”helikopterimiehenä”. Ratilainen oli myös innokas perinnetanssien ystävä ja mukana paikallispolitiikassa sekä Liperin kunnan luottamustehtävissä. Pekka Lyytikäinen

INFRA LÄNSI-SUOMI RY:N pitkäaikainen jäsen Eero Heinäsuo Porista kuoli 70 vuoden ikäisenä 28.10. Heinäsuo aloitti yritystoimintansa 1970luvun lopulla. INFRA ry:n edeltäjän, SML:n jäseneksi hän liittyi 1.1.1985. Piiriyhdistyksen hallituksen jäsenenä hän oli vuosina 1989–1997 ja 2000–2017, joista puheenjohtajana 1994–1997. Heinäsuo vaikutti myös keskusliiton eri luottamustehtävissä monia vuosia; val tuuskunnan ja edustajiston jäsenenä 1990-luvulta aina kuolemaansa saakka sekä hallituksen jäsenenä 1997–1998. Lisäksi hän oli jäsenenä moneen otteeseen vaali-, MVRyrittäjä- ja konepalveluvaliokunnissa.

Eero vaikutti piiriyhdistyksen ja keskusliiton kautta alan etujen ja INFRAn pää määrien toteuttamiseen. Hän nautti suurta luottamusta ja arvostusta jäsenistön kes kuudessa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Järjestäytyneiden maaraken tamisammattilaisten etujen ajaminen oli Eerolle sydämen asia.

JÄRJESTÖTOIMINNAN ETEEN tehdystä työstä Eerolle myönnettiin hopeinen ansiomerkki 1992 ja kultainen 1995. Eeroa jäivät kaipaamaan tytär ja kaksi poikaa perheineen sekä suuri joukko ystäviä, työtovereita ja yhteistyökumppaneita. Jukka Annevirta

ONNITTELEMME

Tampereen yrittäjät on valinnut INFRA Hämeen pitkäaikaisen jäsenyrittäjän Kuljetusliike Matti Janhunen Oy:n Tampereen vuosisadan yritykseksi. VALINNAN PERUSTELUISSA todetaan, että Kuljetusliike Matti Janhunen Oy on alueellinen, menestyvä yritys, joka on investoinut, työllistänyt ja toiminut Tampereen alueella pitkään. Valintakriteerien mukaan vuoden yrittäjäksi voidaan valita yritys, joka on ansioitunut ja toiminnallaan osoittanut esimerkilliseksi toimialansa ja koko yrittäjäkunnan edustajaksi. Valittavalla yrityksellä tulee olla esimerkillinen ja yrittäjyyteen kannustava tarina. Valinnan perusteluissa korostetaan myös perheyrityksen jatkuvuutta. Janhusella yri-

TA M P E R E E N Y R I T T Ä J Ä T/ S T U D I O K A R L I N G

Vuosisadan yrittäjä tulee Tampereelta

MENESTYKSEN AVAIMET. ”Menestyäkseen infrayrityksellä täytyy olla uskallusta investoida uuteen ja nykyaikaiseen kalustoon sekä halua tukea kuljettajien kouluttautumista alan kaikkein haastavimpiin töihin.”, Jussi Janhunen toteaa. Palkinnon vastaanottivat (vas.) Jussi Janhunen, Matti Janhunen ja Ari Janhunen.

tystoimintaa jatkavat nykyään jo kolmannessa polvessa toimitusjohtaja Jussi Janhunen ja kuljetuspäällikkö Ari Janhunen.

”YRITYSTOIMINTAMME ydin on siinä, että teemme sen mitä lupaamme liiketaloudellisesti järkevällä tavalla”, kertoo toimitusjohtaja Jussi Janhunen. ”Toimintamallit olemme saaneet selkeästi edeltäviltä sukupolvilta, jotka osasivat antaa meille sopivasti tilaa ja vastuuta oikeaan aikaan.” Yritystoiminnan aloitti yrittäjien isoisä Aarne Janhunen vuonna 1944 Tampereen keskustaan perustamallaan autosäh-

kölaitekorjaamolla. Kuljetusliike Matti Janhunen Oy perustettiin vuonna 1983. Tänä päivänä yritys työllistää noin 40 henkeä ja sen liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa. Yritys toimii Tampereen Lakalai vassa. "Valinta vuoden yrittäjäksi tuntuu kyllä hienolta. Kun tällaista firmaa pitää, ei tarvitse jännityskertomuksia lukea", Matti Janhunen, kuljetusliikkeen perustaja ja toimitusjohtaja vuoteen 2004, toteaa valinnasta. Yrityksen taipaleesta on tehty video, jonka voi katsoa osoitteessa 51.fi/janhunen. Saija Syväoja

INFRA-LEHTI

LIITY INFRA NUORIIN

ÄLÄ JUNNAA. ”Jos kaikki tehdään kuin on ennenkin tehty, ala jymähtää paikalleen tai kehitys hidastuu huomattavasti. Asioita ei täydy tehdä samoin kuin 30 vuotta sitten. Yrityksen pitää varautua muutosjohtamiseen sekä yrityksen jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen.” Christoffer Tallqvist

VERKOSTOITUMINEN ON MUST. ”INFRA ry:n luottamustehtävät ovat ilmainen infra-alan koulutusputki sekä ainutlaatuinen tilaisuus tutustua tilaajiin ja muihin sidosryhmiin sekä tietysti INFRAn muihin jäsenyrittäjiin.” Juha-Pekka Kotilainen

Nuoret ei junnaa paikallaan Oletko tiedonhaluinen, nuorenmielinen ja menevä? Lähde mukaan INFRA Nuorten porukkaan. KUVAT: CHRISTOFFER TALLQVIST, MALAGA LOKAKUU 2017

MIKÄ INFRA NUORET? INFRA Nuoret perustettiin vuonna 2011 Andament Group Oy:n Jukka Juolan aloitteesta. Toimintaa INFRA ry:ssä on koordinoinut vuodesta 2015 al kaen Tuukka Liukko. INFRA NUORET on dynaaminen ryhmä, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa erilaisten tapahtumien kuten messujen tai seminaarien yhteydessä. INFRA Nuoret ovat vierailleet muun muassa eduskunnassa, olleet yritysmentoroinnissa ja tavanneet lukuisan määrän päättäjiä ja yhteistyökumppaneita. Matkoja

on tehty Tallinnaan ja Malagaan sekä koko joukko työmaavierailuja, kohteina muun muassa Hanhikivi 1 ja Kehä III. Koulutuksia nuorille on tarjottu niin sukupolvenvaihdokseen, vakuutusasioihin kuin yrityksen tilinpäätökseen liittyen.

KUKA VOI OSALLISTUA? Kaikki alle neljäkymppiset INFRA ry:n jäsenet. Jäseniä on jo 65, ja verkosto saa kasvaa! MIKSI OSALLISTUISIN? Saat saman ikäisten ja henkisten kanssarakentajien vertaistuen; monet painivat samojen haasteiden

kanssa. INFRA Nuorista löydät vankkaa osaamista eri toimialoilta ympäri Suomen. Tutustut myös INFRAn toimihenkilöihin ja tiedät keneltä kysyä, jos kohtaat ongelmia.

MITEN PÄÄSEE MUKAAN? Ota yhteys INFRA Nuorten puheenjohtajaan Juha-Pekka Kotilaiseen (jpk@vht.fi, 050 340 4999), Tuukka Liukkoon (tuukka.liukko@infra.fi, 0400 251 365) tai keneen tahansa toiminnassa mukana olevaan. Facebookin INFRA Nuoret -ryhmään voit liittyä, vaikka et heti aktiivisesti lähtisi toimintaan mukaan. Tuukka Liukko

4/2017

ÖLJYÄ YRITYSSIIRTOIHIN. ”Meidän täytyy parittaa nuoret yrittäjän alut ja yritystoiminnasta luopuvat yrittäjät. Lisäksi sukupolvenvaihdos täytyy tehdä sujuvaksi, jotta perheyritykset pysyvät elinvoimaisina ja nuorempi polvi toiminnass a kiinni.” Juha-Pekka Kotilainen

KEHITY JA KASVA. ”Ala kehittyy juuri tasan tarkkaan sen verran, kun sitä viedään eteenpäin. Nuoret tuovat alalle uutta näkemystä ja kaipaavat haasteita.” Christoffer Tallqvist

UNOHTUMATON REISSU. INFRA Nuoret kävivät tutustumismatkalla Malagassa Wihurin vieraana lokakuussa 2017. Reissulla tutustuttiin The Caterpillar Malaga Demonstration & Learning Centeriin.

INFRA-LEHTI

Korv, kaffe och provkörning

ANNA SIMONS

VI GRATULERAR TILLSAMMANS. Hela företaget var engagerat i jubileet och flera av företagets anställda ville vara med och hjälpa till. Grävmaskinsförare Matias Engqvist visade förarhytten för totalt 76 barnbesökare. Axel Österholm ska bli grävmaskinsförare när han blir stor.

L. Simons Transport Ab i Närpes firade sin 60-åriga verksamhet i september. L. SIMONS TRANSPORT AB är ett familjeföretag i Närpes som specialiserat sig på jordbyggnadsentreprenader, stenmaterialförsäljning och transporter. Företaget grundades i april 1957 av Leif Simons och drivs nu av sonen Robert Simons, som tog över VD-posten 1995.

Företagets VD Robert Simons har i flera år varit engagerad i INFRA rf:s verksamhet och fungerar idag som ordförande för INFRA Österbotten. År 2016 kom även Roberts dotter Anna med i företaget, som den tredje generationen av familjen Simons.

LEIF BÖRJADE karriären som 19 åring med en grusbil av märket Bedford. Sedan dess har verksamheten byggts på med fler maski ner och bilar. I dagsläget sysselsätter firman cirka 40 personer inklusive underentrepre nörer.

FÖRETAGETS GRUNDARE Leif Simons var aktiv i företaget ända fram till ett halvår innan han gick bort i cancer i mars detta år. Sorgen var stor för alla; personalen samt kunder och samarbetspartners i hela landet. För att hedra minnet av Leif valde man

att fira 60-årsjubileet med allmänheten. Den 23 september stod dörrarna öppna vid Terminalvägen 4 i Närpes, där företaget har sin verksamhet. På programmet stod korv och kaffe, förevisning av stenmaterial och Sundolitelement-grunder samt 3D-modellering och satelitstyrning av grävmaskiner. På plats fanns också några lastbilar och annan trans portutrustning för allmänheten att ta del av, men det som blev dagens höjdpunkt – i alla fall för de yngre – var att få provköra en grävmaskin. Anna Simons

ONNISTUMISIA

INFRA ry on pienen yrittäjän asialla ”Kalle Kaivaja” on pienyrittäjä ja ajaa itse konettaan. Hän loukkasi itsensä ja oli työkyvyttömänä puoli vuotta. INFRA ajoi sitkeästi Kallen asiaa, ja yrittäjä sai lopulta korvauksen vahingosta. seurauksena kyynär- ja värttinäluut ja hän oli reilu puoli vuotta työkyvytön. Kalle Kaivajan asiakkaita ovat rakennusliikkeet ja kunnossapitoyritykset. Työkyvyttömyys vei häneltä sovitut työmaat ja tulot.

KALLE KAIVAJA kaatui kevättalvella kunnan omistamalla väylällä. Kaatuminen ai heutui puutteellisesta kunnossapidosta sekä liukkauden torjunnasta. Kunnossapi to oli kilpailutettu ja käytännössä ketjutettu. Väylän riittämätön kunnossapito todettiin paikan päällä. Kunta on väylän kunnossapidosta vastuussa eikä voi siirtää vastuutaan sopimuksella. Kalle Kaivajalta murtui liukastumisen

Kaivajalle vaatimuksen mukaisen vahingonkorvauksen. Jäsenyrittäjä oli tyytyväinen. ”Sinnikäs ja periksiantamaton INFRAn juristin työ tuotti mieluisan tuloksen ja olen nyt tyytyväisen jäsen. Ilman juristin apua en olisi saaINFRA RY:N ASIAMIES laati nut pennin latia”, toteaa Kalle. NÄIN syksyllä 2016 vahingonkor ”Kalle Kaivaja” on keksitty ni ONNISTUIMME vausvaatimuksen kunnalle mi, mutta tapaus on todellinen. PÄÄTEHTÄVÄSSÄMME – JÄSENTEN YRITYSmenetetystä tulosta, kivusta ”Tämä voisi sattua kenelle ta TOIMINNAN EDELLYTYSja särystä. Kunnan vastaamihansa”, sanoo pienyrittäjä, jolle TEN PARANTAMISESSA. nen vahingonkorvausvaati oikeasti kävi näin. mukseen kesti lukuisista yh teydenotoista huolimatta useita ONHAN SINULLA yrityksen toiminnan kuukausia. vastuuvakuutusten lisäksi henkilökohtaiSitkeys palkittiin, kun puolitoista vuotta set vapaa-ajan vakuutuksesi kunnossa? kaatumisen jälkeen kunta maksoi Kalle Saija Syväoja

4/2017

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Tunnethan jo kone- ja kuljetuspalveluiden yleiset ehdot 2008, KE08:n?

KORTENE

LAUKKANEN

tää aputyötä tai erityisiä apuvälineitä, ti laaja hankkii ja kustantaa ne. Koneen tai ajoneuvon kuljettajan on puolestaan noudatettava työssä tilaajan KE08-EHTOJA KÄYTETÄÄN konevuokrauk työnjohdon määräyksiä ja ohjeita sekä yleisessa, kun maarakennuskone tai ajoneuvo siä työturvallisuusmääräyksiä. kuljettajineen vuokrataan tilaajan työnjohKuljettaja on velvollinen suorittamaan työn huolellisesti ja noudattamaan erityistä don alaisuuteen. Ehdoilla on pitkä historia. Jo 1980-luvun varovaisuutta merkityissä kohteissa. Hänen alussa INFRAn edeltäjä Suomen Maaraken- on huolehdittava, että ajoneuvoa käytetään tajien Keskusliitto SML neuvotteli kuntien ammattitaitoisesti, ja että kone tai ajoneuvo kanssa koneiden tuntihintasopimuksia. siihen kuuluvine varusteineen ja laitteiSamalla sovittiin Kuntaliiton kanssa kone- neen on asianmukaisessa työkunnossa ja vuokrauksen yleiset ehdot (KE). Tielaitos- että se täyttää voimassaolevat työturvallisuusmääräykset. kin käytti samoja ehtoja tuntikoneiYrittäjällä on oltava voimassa densa vuokrauksessa. PK-YRITTÄJÄ, oleva vastuuvakuutus. Yleiset ehdot uusittiin hanLUE TÄMÄ! Tämä juttuaihe tuli INFRAn kintalain tultua voimaan ja konepalveluvaliokunnalta. MAKSUPERUSTEENA VOIniiden soveltamisalaan Valiokunta toimii pienten konelisättiin kuorma-autot. So palveluyrittäjien parhaaksi tuoden DAAN sopia käytettävän esille heidän liiketoiminnassaan aikaa, jolloin päivittäinen pijapuoliksi tuli mukaan tärkeitä teemoja. Kun eteesi tulee asia, josta pitäisi tiedottaa, työaika on 8 tuntia ja viimyös Koneyrittäjien liitto soita valiokunnan koittainen työaika 40 tuntia, ja SKAL. pj Jussi Tuohinolle 0400 292 800! ellei muuta ole sovittu. Viimeksi ehdot päivitettiin Työaikaan ei lueta koneen tai yhdessä Kuntaliiton kanssa ajoneuvon huolto- tai korjausaikaa vuonna 2008 nykyiseen muotoonsa. eikä kuljettajan ruokataukoja. Kahvitauot MILLOIN EHTOJA TARVITAAN? Ehtoja käy- luetaan työaikaan. Koneen työvarusteiden vaihdon ajalta tetään silloin, kun itsenäinen yrittäjä tai yritys luovuttaa työkoneen tai ajoneuvon maksetaan koneelle tuntivuokra. Maksukuljettajineen tilaajan käyttöön niin, että perusteena voidaan käyttää myös suoritetyöskentely tapahtuu tilaajan työnjohdon perustetta (esimerkiksi kuormauksessa €/ tonni). alaisuudessa. Työn keskeytyksen osalta tilaajalla on Ehtoja ei sovelleta työsuhteessa, urakoinnissa, kaluston vuokraustoiminnassa eikä oikeus osoittaa muuta vastaavaa työtä. Kesmyöskään ajoneuvonostureiden vuok keytyksen ajalta, jolta tilaaja ei ole osoittanut korvaavaa työtä maksetaan 75 % tuntirauksessa, jossa on omat ehtonsa. Keskeistä ehdoissa on se, että tilaaja vas- vuokrasta työvuoron loppuun ja 40 % seutaa työnjohdosta ja työmaan työturvalli- raavien työvuorojen aikana. Maksuehto on 14 vuorokautta laskun suudesta ja antaa ohjeet koneen työskentelystä työmaalla ja kuljetustehtävän toteut- saapumisesta, ellei muuta ole sovittu. tamisesta. Tilaaja on velvollinen tarvittaessa työn KE-EHTOJEN SOVELTAMINEN edellyttää, edistymisen mukaan merkitsemään ja suo- että niiden soveltamisesta on erikseen jaamaan johdot, putket, säilytettävät puut sovittu. Tämä voi tapahtua viittaamalla KEja vastaavat sekä antamaan erityisohjeet ehtoihin, jos molemmat ne tuntevat, tai varovaisuuden noudattamisesta. Mikäli ottamalla kyseiset ehdot sopimuksen liitkoneen tai ajoneuvon työskentely edellyt- teeksi. (KL)

Skanska ykkönen turvallisuuskisassa Asfaltin turvallisuuskisassa oli kaksi sarjaa; asfalttiasemat ja le vitystyömaat. Molemmissa osallistujia oli neljä, ja molemmissa Skanska Industrial Solutions oli voittoisa. Asfalttiasemissa Skanskan indeksiluku oli 82,5 prosenttia ja levitystyömaissa 85,6 prosenttia. Asfalttiasemasarjassa toiseksi tuli Lemminkäinen Infra, kolmanneksi NCC Industry ja neljänneksi SL-Asfaltti. Levitystyömailla SL-Asfaltti oli toinen, NCC Industry kolmas ja Lemminkäinen Infra neljäs. Asfalttiasemat arvioitiin El meri+-riskienhallintajärjestelmällä, jossa kuusi arvioitavaa osa-aluetta ovat työskentely, er gonomia, koneet ja laitteet, liik kumisturvallisuus, järjestys ja siisteys sekä työympäristötekijät. Levitystyömaat arvioitiin As falttimittarilla. Työskentelyosioon tuli yksi lisäprosenttiyksikkö, mi käli kaikilla työntekijöillä oli ky pärän leukahihna riittävän ki reästi kiinni. Asfalttimittari ja Elmeri+ vaikuttivat 90 prosentin painoarvolla tuloksiin ja 10 prosenttia tuli työmaan ja yrityksen yhdyshenkilöille tehdystä kyselystä kummassakin sarjassa. Käytännön arviointityön teki Tapaturva Oy.

Neuvostoliiton rakentajat hoi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää itärajan takana työskennelleiden rakentajien muistoja ja tarinoita. Tarinoita voi toimittaa SKS:lle 31.3.2018 asti. Lisätietoa 51.fi/Itarakentajat

INFRA ry muuttaa INFRAn keskusliitto muuttaa 18.12. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kiinteistöön. Muut toimialaliitot Rakentajatalosta muuttavat myös samaan taloon. Uusi osoite on INFRA ry, Eteläranta 10, 8 krs., 00130 Helsinki.

INFRA-LEHTI

SETT OCH HÖRT

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S J U S S I T U O K KO L A

ROLIGT PÅ BÅDA INHEMSKA. Markku Yliaho i dansens virvlar med Robert Simons sambo Anna-Lena Sjöbacka.

Förbundsdagarna förnyas FÖRBUNDSDAGARNA samlar infrastrukturföretagare oberoende av företagets storlek, hemort eller språk, och stämningen är alltid på topp. Infra-medlemmarna – i synnerhet i Österbotten – vet hur man har roligt. Nästa år dansar vi i Nyland. Har du någon idé om hur vi kunde fira INFRAs förbundsdagar framöver? Skicka e-post till info@infra.fi före årsskiftet.

Företagarna med i yrkesutbildningen REFORMEN AV YRKESUTBILDNINGEN har manglats färdigt och ändringarna träder i kraft efter årsskiftet. Det här är den största reformen av lagstiftningen om yrkesutbildning på 20 år. De nuvarande lagarna sammanförs så att lagstiftningen gäller både unga och vuxna. Genom reformen förändras bland annat examensstrukturen och handledningen samt hur utbildningen genomförs och finansieras. Målet är att de studerande efter reformen i ännu högre grad lär sig yrket på arbetsplatserna och mindre på skolbänken. Det här borde företagarna ta fasta på och förbereda sig för de kommande studerandena.

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14, 00130 Helsinki info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

Uusi osoite 18.12.2017 alkaen: Eteläranta 10, 8 krs, 00130 Helsinki

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Kom med i INFRAs Ungdomar INFRAS UNGDOMAR är en dynamisk grupp som träffas omkring fyra gånger per år i samband med olika evenemang, t.ex. mässor eller seminarier. Gruppen har redan 65 medlemmar, och sedan 2015 har verksamheten inom INFRA rf samordnats av Tuukka Liukko. Kontakta ordförande för INFRAs Ungdomar Juha-Pekka Kotilainen (jpk@vht.fi, 050 340 4999), Tuukka Liukko (tuukka.liukko@infra.fi, 0400 251 365) eller vem som helst som deltar i verksamheten, t.ex. Christoffer Tallqvist. Du kan ansluta dig till Facebook-gruppen INFRAs Ungdomar även om du inte genast aktivt deltar i verksamheten.

MENE JA TIEDÄ KIVIAINESPÄIVÄT 18.–19.1.2018

INFRARISTEILY 2018 8.–10.2.2018

Sokos Hotel Ilves, Tampere Tule kuulemaan asiantuntijoita ja päi vittämään tietosi ajankohtaisista kiviasioista! Osallistumismaksu 420 €/ hlö (+ alv 24 %). Ilmoittaudu 5.1. mennessä osoitteessa 51.fi/Kiviainespaivat 2018. Lisätietoja juha.laurila@ infra.fi.

M/s Viking Gabriella Tervetuloa vuoden suurimpaan infratapahtumaan. Risteily järjestetään yhdessä Vesilaitosyhdistyksen ja On nisen kanssa. Osallistumismaksu on 250 €/hlö kahden hengen hytissä (sis. alv). Lisätietoja magnus.frisk@ infra.fi.

4/2017

INFRA-LEHTI

INFRA RY toivottaa iloista joulun odotusta.

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessÃ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

4/2017

INFRA-LEHTI

4/2017

INFRA-LEHTI

4/2017

INFRA-LEHTI

4/2017

INFRA-LEHTI

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN.

Ilmoita Infra-lehdessÃ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

4/2017

INFRA-LEHTI

4/2017

INFRA-LEHTI