Infra 3/2017 by Infra-lehti

Millaisia taitajia tarvitaan tulevaisuudessa? Vastaa osaamistarvekyselyyn! s. 8 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Yllätyssoitto paljastaa: Salo hiljeni, mutta salolaista pk-yrittäjää revitään nyt Tampereelle raitiotietöihin. Sivut 8–9

TOISINAJATTELIJA

Tarjouksen laatiminen: kestävyyslaji, kaunokirjoituskilpailu tai byrokratiaviidakko? INFRAn pj tuulettaa. Sivut 15

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 3/2017

SYYSUUTTA: EPEREHDYTYS

Aikaa ja hermoja säästyy, kun rakentajan yleisperehdytys siirtyy verkkoon. Ota uutuus käyttöön etujoukoissa! Sivut 36–38

www.infra.fi/lehti

TIMO SUUTARINEN (SIVU 22) JA MUUT – SYKSYN LEHTI TÄYNNÄ KEKSIJÖITÄ JA KEHITTÄJIÄ.

KATSO UUDESTA VINKKELISTÄ

Koko rakennettu ympäristö

www.locuslehti.fi

3/2017

PÄÄKIRJOITUS

Anteeksi, naiset Anu Ginström Päätoimittaja

MITEN MENI noin niin kuin omasta mielestä? No, kohtalaisesti. Seiska, seiska puoli – se voisi olla osuva arvosana tästä aviisista. Tarkoitus oli tehdä lehti innovaatioista infra-alalla. Miten kävi? Kerronta on hetkittäin höttöistä, moni esimerkki vielä kaukana maarakentajan arjesta. Kliseitä piisaa, vaikka puolet poistettiin ennen painokoneita. Siis nyt kaikki ketterästi kehittämään, hypätään porukalla epämukavuusalueelle ja kyllä vain – kaikki on mahdollista, koska kehitys kehittyy! Hyvien näkökulmien ja kiinnostavien haastateltavien etsintä jatkukoon seuraavaan teemalehteen asti. Mitä sinä nostaisit silloin esiin? Keitä tekijöitä, mitä ilmiöitä? Minkä edistyksellisen työmaan ennen muita? Paras lehti syntyy yhteistyössä lukijoiden kanssa.

ja huudahti: "Tämähän on poikani!" Hetkinen – miten tämä oli mahdollista?

JOS ARVOITUKSEN ratkaiseminen kestää, älä syytä kankeaa järjenjuoksuasi. Syy on vuosituhantisten uskomusten jatkumossa, jossa olet nyt itse yhtenä lenkkinä – siirtämässä omaa uskomusmaailmaasi jälkipolville. Onnettomuuspaikalle hätiin kutsuttu maarakentaja on tietysti pojan äiti. Asian hoksaaminen voi kestää, ja monella on siihen selityskin valmiina: tarinan kuvaama tilanne on kovin epätodennäköinen. Suorastaan mahdoton. Hyvä vasta-argumentti, mutta mitä voimme tehdä asialle?

RAKENNUSLEHDEN TUOREEN selvityksen mukaan naisten määrä kasvaa työmaiden työnjohdossa, mutta hitaasti. Osuus on 8–16 prosentin luokkaa. YHDESSÄ ASIASSA tässä lehdessä mentiin Työnjohtopula ei ota hellittääkseen, joten sen sijaan lähes täysin metsään. Asia valkyse on alalle merkittävästä resurssikysykeni päätoimittajallekin vasta, kun oksat myksestä. Meillä ei ole varaa jatkaa vanhaa jo tunkivat tuulilasista sisään. uskomusten ketjua. Puolet Suomesta loistaa lehdessä poisSeuraavan kerran kun käytät sanoja saolollaan. Selaa lehti ja arvaa, mistä on Puolet rakennusmies, inframies, tietyömies, mitkyse. tamies, sähkömies tai putkimies, nipistä Suomesta Ehkä asiaa voisi lähestyä lyhyen tarinan itseäsi. Kieli rakentaa todellisuutta, jossa loistaa kautta. elämme. Sanavalinnat vaikuttavat siihen, miten maailmaa tulkitsemme. lehdessä OLIPA KERRAN pieni perhe: taitava ja kii- poissaMeillä on paljon muitakin keinoja vaitetty maarakennusurakoitsija, hänen sosikuttaa auto-onnettomuustarinan tuleviin aalityöntekijänä toimiva puolisonsa ja hei- olollaan.” tulkintoihin. Voimme viedä viestiä alasta, dän kahdeksanvuotias poikansa. Mukajoka sopii tekniikasta, reilusta meiningistä vasti pärjäävällä perheellä oli mökki melko lähellä ja näkyvästä työstä kiinnostuneille ihmisille. Voimme kotia, rantamaisemissa. Siellä he kävivät aina, kun vain työaika- ja muilla joustoilla tehdä alasta sopivan eri aikaa oli. perhetilanteissa oleville. Eräänä päivänä isä ja poika olivat matkalla mökille ja joutuivat liikenneonnettomuuteen. Isä kuoli heti ja TÄSSÄ LEHDESSÄ äänessä ovat voittopuolisesti mielepäsi jo ruumispussissa kauempana, kun poika vielä het. Yksi mittamieskin tekstissä vilahtaa. vaikeroi jyrkältä tienpenkalta alas vierineen auton Tämä ei anna oikeaa kuvaa todellisuudesta – ainapuristuksissa. kaan siitä todellisuudesta, jossa itse haluaisin elää 10 Autoa nostamaan hälytettiin paikallinen maaraken- tai 20 vuoden kuluttua. taja koneineen. Kesken nosto-operaation hän säpsähti Anteeksi rakennusalan vahvat, osaavat naiset.

”

6 123RF

INFRA-LEHTI

IHMELIEMET. Millainen ravintoliuos saa innovaatiot kukoistamaan infrabisneksessä? Konsulttiyritykset raottavat omia reseptejään.

3/2017

SISÄLLYSLUETTELO

5 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Salolaisia nähty Tampereen ratikkatöissä. Liikennevirasto: tiet kuntoon ennakoiden! PETOKE muuttaa infrahankkeita.

15 TOISINAJATTELIJA

16 KEKSI, KEHITÄ JA KUKOISTA

JÄLJET JÄÄ. Kekseliäs pioneeri jättää jäljet koko toimialalle. Timo Suutarinen ja muut infran suunnittelun ja urakoinnin kehittäjät antavat lehdessä vihjeitä siitä, miten infrassakin voi innovoida.

PA U L A M Y Ö H Ä N E N

Infratyötä tilaava kunta, ethän karsi pktoimijoita pelistä ja tuki luovuutta!

Konsulttifirmoissa ideoidaan villisti, mutta onnistuisiko sama myös infraurakoissa? INDUSTRYHACK

22 ”KAIKEN VOI TEHDÄ VÄHÄN PAREMMIN”

Aina uutta mielessä – Timo Suutarisen ajatus ei lepää työmaalla hetkeäkään.

26 VASTAUKSIA ARJEN TARPEISIIN

28 HACKATHON ANTAA SIIVET

30 MIKÄ TYÖMAA?

Arjen käytännöissä on syntynyt hyviä infrakeksintöjä aina, yrityksen kokoon katsomatta. Hackathon-konsepti oli ensimmäistä kertaa kokeilussa suomalaisella infrasektorilla.

33 INFRA-ALAN TULEVAISUUS: TIETEISFIKTIOSTA TULEE FAKTAA

35 JÄSENSIVUT

36 PEREHDYTYS MENI VERKKOON

39 UUSIA JÄSENIÄ INFRALLE

40 MANK TUTUKSI

41 INFRA MAXPOSSA

42 VT 12, ONNISTUMISIA

44 VI GRATULERAR

45 VAKIOPALSTAT, YHTEYSTIEDOT

MAXPO 7.–9.9. Nyt on nähtävää! Tule Hyvinkään lentokentälle vaikka koko perheen voimin.

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ANU GINSTRÖM

PANIC BUTTON? Lemminkäinen haki uusia ideoita hackathonilla. Boksin ulkopuoliset saivat kaksi vuorokautta aikaa kehittää isäntäyritykselle innovaatioita. Vastaavaa ei ole infra-alalla nähty – miten kävi?

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

TAITTO: Marko Pylvänäinen ja Aku Räty, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0804 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä. JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Paljasta jo: Mitä infrassa pitää osata?

JANNE SUNTIO

Urakoitsija, tilaaja, suunnittelija, vastavalmistunut: mitä infrassa pitää osata? Vastaa LIKEn kyselyyn ja vaikuta tuleviin koulutuksiin! OSAAMISEN ILOA. Liikenne- ja infra-alan Infrarakentaminen oli yhdessä perustama LIKE-foonäytöslajina Taitaja2017-tapahtumassa Helsingin Messurumi edistää infra- ja liikenkeskuksessa toukokuussa. Mitali nealan osaamista. Keskeisijat vei kolme Joonasta: Honka, Huttunen ja Koponen. Kuvan kesnen tehtävä on vaikuttaa kellä pronssia napannut JAOn alan perustutkintojen sisälJoonas Koponen. Millaisia taitajia ala tarvitsee töön sekä jatko- ja täydenjatkossa? nyskoulutuksen tarjontaan.

Koulutusten pitää vastata työelämän tarpeita. Muuttuva toimintaympäristö, digitalisaatio ja uudet työmenetelmät edellyttävät jatkuvaa koulutusten uudelleenarviointia. Mitä useampi infra-alan toimija on mukana määrittelemässä alan uusia osaamistarpeita, sitä osuvampaa on tuleva koulutus. Vastaa LIKEn osaamistarvekyselyyn osoitteessa bit.ly/2vvryFM! LISÄTIETOA LIKESTÄ JA KYSELYISTÄ SAAT MYÖS OSOITTEESTA INFRAOSAAJA.FI.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Pientä projektia pukkaa Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään! TEKSTI: SARI OKKO

Puhelimessa: Jari Laapotti, Maankaivuu Jari Laapotti, toimitusjohtajaksi tituleeraavat Missä olet? Kaarinassa pientalotyömaalla. Tehdään pohjia kolmelle paritalolle: anturamuotit ovat paikoillaan ja viemäreitä kaivetaan. Oletko itse aina puikoissa? Kyllä pienyrittäjänä pitää olla. Takana on 15 vuotta yrittäjyyttä ja mukavasti on mennyt. Talvet ovat tietenkin hiljaisia, kukaan ei soittele tammikuussa. Salossa on nykyään hiljaista ympäri vuoden, joten naapurikuntiin mennään. Kenen kanssa menet? Apuna on vasta maarakennuskoneen kuljettajaksi valmistunut nuorimies – ikään kuin oppipoikana. Hyvin sujuvat työt ja koneiden käyttö, vaikka

työmaalla riittää uuden opettelua. Mitä muuta teette? Naapuritontin hoivakodin pihatöitä aloitellaan. Salossa on viitisen pienempää hommaa odottamassa. Syyskuussa tehdään parin uuden rivitalon pohjia. Töitä riittää, kun yleensä tulee vastattua tiedusteluihin kyllä. Joskus tosin pitää myydä ”ei oota”, kun ei kerkiä ihan joka paikkaan. Onko tarjouskilpailu kovaa? Kilpailutukset ovat tänä päivänä niin hankalia, ettei sitä pienyrittäjänä oikein uskalla mukaan. Hullummaksi vain menee. Jos on vähänkin isompi työmaa, vaaditaan laatusertifikaatteja ja jatkuvaa raportointia. Pitäisi olla yksi ihminen koko ajan paperihommissa. Ehditkö pitää kesälomaa? Nyt oli

harvinainen kesä: pidin kaksi viikkoa yhtä soittoa! Tuntuu se hullulta pitää kesällä lomaa, mutta purjehdusta on vähän hankala harrastaa hiljaisina talvikuukausina. Purjehtiessa työt unohtuvat. Kenelle seuraavaksi soitellaan? Soittele Petri Muntolalle, joka on saman kylän miehiä.

J A R I L A A P OT T I

VIEMÄRIN VIEMÄÄ. Kahden rakentajan ja kahden koneen voimin hoituvat kolmenkin paritalon pohjatyöt.

Elonaukeankatu, Kaarina Ma 14.8. klo 12.50

3/2017

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: A N U G I N S T R Ö M

2000-luvun sepeli kestää paremmin Raidesepelin laatu vaikuttaa radan tukikerroksen toimintaan ja käyttöikään. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimuksen mukaan 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun puolivälissä asennetut sepelit olivat 25–30 vuodessa lähes käyttöikänsä päässä, vaikka kertynyt liikennekuormitus oli vasta alle puolet oletetusta käyttöiästä. ”Sepelin laatu vaikuttaa osaltaan sepelin hienontumiseen.

Eräässä tutkimuskohteessa lähes vuosittain toistuva tuenta on todennäköisesti myös kiihdyttänyt hienontumista”, projektipäällikkö Pirjo Kuula TTY:n rakennustekniikan yksiköstä kertoo. Laadun eteen tehty työ ei ole ollut turhaa. Hankkeen tulosten perusteella 2000-luvulla voimaan tulleiden uusien laatuvaatimusten mukaiset sepelit hienontuvat hitaammin, joten niiden oletettu käyttöikäkin on pidempi. TTY tutki raidesepelin hienontuneisuuden ja radan kunnossapidon

yhteyttä vuosina 2014–2016. Tutkimusta tehtiin rantaradan Kirkkonummi–Turku-välillä kuudessa koekohteessa. Kohteissa vanhimmat sepelit oli asennettu 1980-luvun lopulla ja uusimmat vuonna 2011. Radan tukikerrosta seurattiin monitoroinnilla ja takymetrimittauksilla. Radan tukikerroksen ylläpitoon on tarjolla kokeilemisen arvoisia uusia tekniikoita. ”Osaa, kuten geolujitteita ja pohjaimia, on Suomessa jo kokeiltu. Kiinnostavia ovat myös

Puhelimessa: toimitusjohtaja Petri Muntola, Maanrakennus Muntola Oy Mitä teet? Kaivamme vanhan sokeritehtaan pihalla aluelämpöputkia. Uudisrakentamisen tilanne on seudulla heikko, mutta tällaisia muutaman päivän saneeraushommia tuntuu pienyrittäjällä riittävän. Pyrimme tekemään homman kerrallaan, ettei ole monta työmaata samaan aikaan kesken. Kun kaivut on tehty, alkaa pihojen siistiminen ja kunnostus. Apumiehen kanssa hommat sujuvat luonnikkaasti: tehdään kun töitä on ja huilitaan kun on hiljaisempaa. Onko töitä riittävästi? Työtilanteen tietää kuukauden tai pari eteenpäin, mutta töitä on riittänyt ja oma jalansija löytynyt. Vuosien saatossa kilpailu on kiristynyt niin, että nykyään pitkälti hinta ratkaisee. Toivottavasti ei mennä enää alemmas. Mikä on valttinne? Teemme töitä laidasta laitaan ja aina mahdollisimman hyvin sovituista asioista kiinni pitäen, jotta luottamus säilyy. Aika pitkälti samat asiakkaat työllistävätkin vuodesta toiseen. Mitä mietit tarjouskilpailuista? Isot urakat ovat pienyrittäjälle liian työläitä ja byrokraattisia, sillä niissä

Puhelimessa: toimitusjohtaja Mertsi Laukkanen, Maankaivuu Mertsi Laukkanen Oy Iltapäivää, mitä kuuluu? No nyt kuuluu hyvin. Tässä juuri timantilla sahattiin, niin en oikein kuullut muutamaan hetkeen mitään. Mitä tekeillä? Tampereella ollaan toisen porukan kanssa raitiotielinjalla hommissa. Parhaillaan siirretään vanhoja viemäreitä tulevan radan alta pois. Täällä rakennetaan pitkään, joten toivottavasti töitä riittää meillekin. Missä se toinen porukka menee? Se on nyt Mäntsälässä ja siirtymässä Porvooseen tekemään kunnallistekniikkaa. Töitä siis riittää? Meillä on ollut aina töitä, joten ei ole tarvinnut peukaloita pyöritellä. Salo on koti-

PUTKI POIKINEEN. Salon vanhalla sokeritehtaalla tapahtuu, kun maahan pistetään aluelämpöputkia.

oma työpanos menee papereiden pyörittämiseen. Mitä pienemmäksi urakat pilkotaan, sitä helpompaa pienten ja paikallisten yritysten on päästä mukaan. Mitä odotat loppuvuodelta? Töiden kannalta odotan kuivaa syksyä ja lumista talvea. Märät ja sohjoiset välivaiheet voisi jättää suosiolla pois. Onko loma mielessä? Kun kesällä ei lomailtu, syksyllä lähdetään perheen kanssa Turkkiin. Loma on lomaa vasta reissulla. Jos kotikulmilla yrittää lomailla, niin ainahan sitä on työt mielessä. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Mertsi Laukkaselle.

RAIDETTA MANSEEN. Ensin tuli kuoppa, sitten kiskot. Mertsin porukka pohjustaa tietä tulevalle.

sepelikerroksen polyuretaanikäsittely, sepelin hallittu pyöristäminen tai automaattisesti tukeutumistilaansa korjaavat pölkyt”, Kuula luettelee.

paikka, mutta sieltä on lähdetty töiden perässä vähän kauemmas. Kauanko olet ollut alalla? Pitkään eli 36 vuotta. Aloitin isäukon hommissa 14-vuotiaana kaivinkonetta ajamalla, ja jo sitä ennenkin kaikki alan hommat kiinnostivat, mutta koulu ei. Nuoruuden into on noista ajoista tavallaan säilynyt. Ei näitä hommia enää lopettaakaan voi. Miten ala on muuttunut? Aika paljon on tapahtunut. Aloittaessa ei oikein ollut edes mittalaitteita ja nyt puhutaan digitalisaatiosta. Työturvallisuus on myös kehittynyt huimasti. Ennen riitti, kun kaivannon pohjalla oli jotkut tikkaat, mutta ei asiaan sen enempää puututtu. Oletko ehtinyt lomailla? Kesälomaa en pitänyt enkä pidä syksylläkään. Jos talvella on hiljaista, sitten kerkiää huilailla. Jonnekin kauemmas pitää kotoota lähteä. Viikon reissu riittää. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soittele Juha Lönnqvistille.

TA M P E R E E N K A U P U N K I / I D I S D E S I G N OY

Itsenäisyydenkatu, Tampere To 16.8. klo 16.30

JUHANI MANNINEN

Sokerikatu, Salo Ti 14.8. klo 9.45

TTY:N HANKKEEN TULOKSIA ON JULKAISTU KAHDESSA LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ -SARJAN RAPORTISSA, JOISTA TUOREIN ON 19/2017.

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA ILMAA ALLE.

Miten buustata rakennusalalle uusia yhteistyöverkostoja, innovaatioita ja uutta liiketoimintaa? Corelab on uusi rakennetun ympäristön avoin yhteiskehittämisalusta, jonka tavoitteena on uudistaa kiinteistö- ja rakennusalan innovaatiotoimintaa sekä luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle. Corelab liputtaa toimialarajat ylittävää yhteistyötä, kevyttä osal-

Arjen haaste etsii yhteistyöverkostoa, ratkaisijaa? Rakennetun ympäristön yhteiskiikarissa uudet innokehittämishankkeessa vaatiot. Sitran ajatuksia lennätetään yli toimialarajojen. mukaan kiertotaloudessa piileskelee Suomessa 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen mahdollisuus. Corelabin taustalla vaikuttavat useat tahot kuten Tampereen teknillinen yliopisto TTY ja Rakennusteollisuus RT. Ilmoita yrityksesi maksutta mukaan Corelabin verkostoon osoitteessa www.corelab.fi.

ENNAKOIVA KUNNOSSAPITO

Pannaan lisädigiä peliin – ja tiet kuntoon Ennakointi tekee teiden kunnossapidosta tehokkaampaa. Rahaakin säästyy ja palvelu paranee. Parhaillaan ennakoinnissa otetaan digiaskelia, ellei jopa digiloikkia. TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: LIIKENNEVIRASTO

iikennevirastossa kehitetään tieverkon kunnossapitotarpeiden ennakointia ja uudistetaan tietojärjestelmiä. Luvassa on aiempaa tehokkaampaa tietojen keruuta, käsittelyä ja analysointia sekä tarkempaa kunnossapitoa. ”Tavoitteena on saada vähemmällä rahalla enemmän aikaan, hankkia oikeaa tietoa ja tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan”, teiden kunnossapidon ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Tuomas Toivonen tiivistää.

Takaraivosta raakaan havaintoon Tiestön kuntotiedon keruulla on Suomessa pitkät perinteet. Ennen tieto tiestön tilasta kertyi lähinnä tiemestarin takaraivoon. Mestarin tärkeä taito oli arvioida, milloin päällyste pitää uusia ja milloin riittää paikkaus. Toimenpiteet perustuivat pitkälti hiljaiseen tie-

toon, manuaalisiin inventointeihin ja joihinkin konemittauksiin. ”Digitalisaation avulla loikataan ihan uudelle tasolle, sillä se mahdollistaa huomattavasti kattavamman ja tarkemman arvioinnin. Kun tiedon keruu ja käsittely automatisoidaan, kyse ei ole enää ihmissilmän mielipiteestä, vaan raa´asta havainnosta”, Toivonen sanoo. Ero vanhassa havainnoinnissa ja digitalisaatiossa on kuin yöllä ja päivällä. Ihmisen näkö ei yksinkertaisesta pysty samaan kuin konenäkö. ”Ei vaikka harjoiteltaisiin”, Toivonen tietää. Liikennevirastossa tehtiin taannoin harjoitus, jossa kartoitettiin päällystevaurioita harjoitusta varten luodun kuvaston ja säännöstön avulla. Harjaantuneellakaan ihmissilmällä ei saatu objektiivista tietoa, sillä esiin nousi ihmisen luonne. Kun toisen mielestä päällyste oli ihan ok, toisen mielestä se oli tullut tiensä päähän.

Tukevasti eteenpäin digitiellä Liikenneviraston digitalisaatiohanke on kolmevuotinen ja jatkuu vuoden 2018 loppuun. Viime vuonna virasto sai avoimen haun kautta yrityksiltä yli 120 maanteiden kunnossapitoon liittyvää ehdotusta, joista jatkoon valittiin reilut 20. Toiveena on löytää uusia innovaatioita ja kustannustehokkaita menetelmiä. ”Käynnissä on paljon hankkeita. Olemme esimerkiksi aloittaneet yritysten kanssa useita pilottikokeiluja, joissa kokeillaan digitaalisia tiedonkeruun teknologioita”, Tuomas Toivonen sanoo. Samalla menossa on perinteisen tierekisterin uudistus sekä datan avaaminen niin liike-elämän käyttöön kuin tiellä liikkujien avuksi. Matka tiemestarin taka-

123RF

Ideat lentoon yli toimialarajojen

listumistapaa ja kokeilukulttuuria. Uusia ideoita, ratkaisuja ja toimintamalleja etsitään muun muassa työpajojen ja nopeiden kokeilujen avulla. Työpajoissa alan yritykset, startupit, yliopiston tutkijat ja opiskelijat voivat yhdessä ideoida ratkaisuja käytännön ongelmiin. Myös pk-yritykset ovat tervetulleita mukaan. Parhaillaan hankkeessa kootaan yhteistyöverkostoa digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseksi alalle. Lisäksi Sitran kanssa käynnistellään resurssiviisaan rakentamisen

2/3

3/2017

EI VOI TIETÄÄ. Liikennemaisema 100 vuotta -dioraamat kuvasivat liikenteen kehitystä kirkkoveneistä ja kärryteistä aina älyliikenteeseen. Uusinta uutta ovat tien kuntoa sensorein seuraavat bussit ja jakeluautot. Kesäkiertueensa jälkeen pienoismallit mittakaavassa 1:87 ovat lokakuun loppuun näytillä Tekniikan museossa Helsingissä.

raivosta tiedon avoimeen jakamiseen on pitkä, mutta suunta on oikea eikä peruutusvaihdetta ole. Ennakoinnissa ennustaminen on vaikeaa, mutta kun Toivonen katsoo vähän pidemmälle, katse kääntyy tulevaisuuden autoihin, jotka sensoreiden avulla keräävät, mittaavat ja välittävät reaaliaikaisesti tietoa teiden kunnosta. ”Kun esimerkiksi auton ajonvakaudenhallintajärjestelmä lähettää pilveen tiedon paikallisesta tilanteesta, kunnossapito voidaan kohdistaa täsmällisesti sinne, missä sitä tarvitaan.”

Otetaan datasta kaikki irti Ylitarkastaja Otto Kärki korostaa digitalisaation roolia laadun varmistajana. Kärjen exrityisosaamisaluetta on talvikunnossapito, jossa laadun saavuttaminen on haasteellista. Tähän aukkoon digitalisaatiolta odotetaan fiksua täytettä. Kehitystä tapahtuu. ”Kunnossapidon raportointi- ja seurantajärjestelmä Harja antaa reaaliaikaista tilannetietoa tehostaen teiden kunnossapitoa ja laadun seurantaa. Teiden talvihoito kiinnostaa ihmisiä, sillä tilanteet muuttuvat nopeasti”, Kärki sanoo. Reaaliaikaista tiedonkeruuta kokeillaan jo Liikenneviraston ja ely-keskuksen projektissa, jossa bussit ja postiautot keräävät kuvadataa Lapin tieverkolta. Lähtökohtana on pitkälle auto-

LÄHTEET: WWW.TULLI.FI/TILASTOT JA WSP FINLANDIN INFRASELVITYS, WWW.51.FI/WSP

Suomen vientituotteista 2/3 tehdään Uudenmaan ulkopuolella. Esimerkiksi metsäteollisuuden tuotannosta 90 prosenttia lähtee vientiin. Viennistä lähes 80 prosenttia kulkee meritse pelkästään metsäteollisuus käyttää yli 20:tä eri satamaa. Suomen kilpailukyky riippuu nyt ja jatkossa olennaisesti siitä, millaisia väyliä ja sil toja pitkin, miten nopeasti ja miten luotetta vasti vientituotteet saadaan satamaan ja siitä asiakkaalle. Katsotaan Kehä III:a kauemmas.

matisoitu kuvatuotanto, jossa dataa kootaan kännykän appsilla. Pilvipalvelussa dataa voidaan tarkastella ajan ja paikan perusteella. ”Reaaliaikaisen tiedon lisäksi tarvitaan vuosiseurantamittareita, jotka kertovat kunnossapidon kokonaislaadusta. Myös analytiikkaa tarvitaan lisää. Mitä enemmän dataa on, sitä enemmän siitä pitäisi saada irti”, Kärki toteaa.

Digiaskel kerrallaan Vaikka perinteisillä mittareilla on edelleen paikkansa, digitalisaatio tuo tullessaan paljon uutta. ”Ei ehkä puhuta digiloikasta, vaan mennään mieluummin digiaskel kerrallaan.” Kärki toivoo, että erityisesti talvihoidon laadun jatkuva mittaus edistyy. ”Jonkin sortin läpimurtoa odotellaan. Ruotsissa otetaan edistysaskeleita autoteollisuuden, rengasyrityksen ja tiesäätoimijoiden yhteistyönä. Seuraamme tilannetta ja testaamme vaihtoehtoisia menetelmiä.” ”Voisi kuvitella, että muutaman vuoden sisällä autojen navigaattorit kertovat teiden kunnosta enemmän kuin nyt. Tämä olisi sopivan realistinen arkipäivän digiaskel. Pidemmällä aikavälillä on mielenkiintoista seurata autojen täysautomaation etenemistä, mikä vaikuttaa todennäköisesti paljon myös teiden kunnossapitoon.” ”Tänään emme voi tietää, mitä digitalisaatiosta seuraa. Kokeillaan nyt kaikkea ja katsellaan, mikä jalostuu. Kyse ei ole vain tekniikasta, vaan myös koetusta hyödystä. Ei digitalisaatiota työntämällä eteenpäin viedä, vaan siihen pitää olla myös vetoa.”

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Turussa järjestetään 21.–22. syyskuuta vuoden suurin Kiinan ja Euroopan välinen vesialan tapahtuma, China Europe Water Platform (CEWP). Tapahtumassa käsitellään monipuolisesti vesialaa, yhtenä painopistealueena vesi-infrastruktuuri ja älykäs kaupunkirakentaminen. Vaikka tapahtuman pääteema on vesi, osaa yli 50 yrityksen kiinalaisdelegaatiosta kiinnostaa

myös suomalainen infrarakentaminen kuten moottoritierakentaminen. ”Kiinalaiset rakentavat infrastruktuuria ympäri maailmaa ja hakevat kumppanuuksia ja teknologiaa. Tämä näkyy tapahtumaan osallistuvan delegaation ennakkotoiveissa. Painotus on infrastruktuurin lisäksi puhtaassa vedessä ja smart city -ratkaisuissa”, CEWP Business Eventistä vastaava Olli Hakala kertoo. Kiina voisi kiinnostaa suomalaista infrarakentajaa muun

muassa siksi, että Kiinan Uusi silkkitie -hanke (Belt and Road Initiative) kattaa infrahankkeita Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Hankkeiden kumulatiivisten kustannusten arvioidaan olevan 4000 ja 8000 miljardin dollarin välillä. Turun tapahtuma houkuttelee Suomeen noin 400 ihmistä, yritysten lisäksi poliitikkoja ja tutkijoita. Eurooppalaiset ja kiinalaiset ministerit allekirjoittavat yhteistyösopimuksen ja innovaatio-osuus esitte-

lee viimeisintä vesialan tutkimusta. Maksuton tapahtuma sisältää ennalta sovittavia yritystapaamisia sekä englanti–kiina-tulkkauksen. Hakala toivoo myös INFRAn jäsenyrityksiltä ilmoittautumisia.

HANKINNAT TUUNAUKSESSA

Fiksusti ja kekseliäästi PETOKE-hanke pistää mielikuvituksen liikkeelle. Kyse ei ole petojen kesyttämisestä, vaan perinteisten toteutusmuotojen kehittämisestä. Mallia haetaan alliansseista. TEKSTI: SARI OKKO

”

anke pohjaa hyviin koke- toteutusaikana sekä katsoa, miten digitaamuksiimme erilaisista lisuutta voidaan soveltaa yhteistoiminnalallianssihankkeista. Ne lisuutta lisättäessä.” edustavat nyt vain jäävuoren huippua, sillä valtaosa Piloteista käytännön kokemusta ely-keskusten ja Liikenneviraston urakoista PETOKE on saanut innokkaan startin. VTT on kokonais- ja st-urakoita”, laatupäällikkö tuottaa tutkimuksen, jota Liikennevirasto Janne Posio Liikennevirastosta sanoo. rahoittaa ja koordinoi. Mukana rahoittaAllianssihankkeet ovatkin Posion jina ovat myös INFRA ry ja 19 mukaan kuin kruununjalokivi, josta kuntaa. Kuntaliittokin seuraa LUPA olisi ammennettavaa perinteisiin hanketta. ONNISTUA. Liikenneviraston uusi urakkamuotoihin ja isoihin han”Työskentelyn lähtökohPETOKE-hanke tuunaa kintamassoihin. Siksi Liikennetana ovat maailmalta infrau rakoiden perinteisiä toteutusmuotoja uuteen virastossa lähdettiin miettiammennetut hybridimaluskoon. Esimerkkiä näytmään, miten hyviä kokemuksia lit. Pohdimme, mitkä eletää muun muassa Tampereen rantakuten yhteistoiminnallisuutta mentit malleista olisivat tunneli. voisi hyödyntää. realistisia yhteistoiminnal”Tavoittelemme yhteistyömuolisuuden kannalta ja otamme toja, jotka parantavat tavoitteiden asettasuuntaa, miten näitä voisi tuunata mista ja omaksumista, urakoitsijoiden ja suomalaisen infrarakentamisen toiminsuunnittelijoiden luovuuden hyödyntä- taympäristöön sopiviksi”, Posio kertoo. mistä, projekti-identiteettiä, arvoa rahalle Kehitystyö ottaa vauhtia pilottihank-ajattelua sekä riskienhallintaa”, Posio lis- keista, joista saadaan käytännön koketaa. musta. Liikennevirastolla on käynnisty”Haluamme luoda suotuisat puitteet, mässä kuusi pilottia ja mukana olevilla kaujotta innovaatioita voi syntyä urakoiden pungeilla neljä. Pilotit liittyvät muun

muassa teiden ja katujen kunnossapitoon sekä investointihankkeisiin.

Mieluummin oikein kuin paljon Yhteistoiminnallisuus kiteytyy tiedonkulkuun ja merkityksellisen tiedon tunnistamiseen. Sen avulla edesautetaan kustannusten ja aikataulujen hallintaa, selkeytetään vastuunjakoa, asetetaan yhteisiä kannustavia tavoitteita, integroidaan toimintatapoja sekä astutaan hivenen kauemmas perinteisestä, osaoptimointia korostavasta toteuttamistavasta. ”Tavoite on, että urakoissa on kannattavaa ja mahdollista tehdä tavoitteiden kannalta oikeita asioita sen sijaan, että huomio kiinnittyy suoritteiden määrän maksimointiin. Tehdään siis fiksummin, tuottavammin, tehokkaammin ja edullisemmin – laatua unohtamatta”, Posio maalailee. Aikaa keväällä käynnistyneellä hankkeella on vuoden 2019 loppuun asti. ”Lähtökohdat ovat hyvät niin aineiston kuin osallistujien suhteen. Uskon, että opimme hankkeesta paljon, mutta saamme aikaan myös konkreettisia tuloksia.”

TURUN KAUPUNKI

Kiinalainen vesi-infra virtaa Turkuun

TURKU KUTSUU. Syksyinen suurtapahtuma törmäyttää kiinalaiset ja suomalaiset infra osaajat.

3/2017

Uutuuskirjoista käytännön ohjeet ja laatuvaatimukset infrarakentamiseen

Infrarakentajan käsikirja Kirjaan on koottu oleellisimmat määräykset, velvollisuudet ja oikeudet, joiden hallitseminen on tärkeää infra-alalla. Kirjassa käsitellään muun muassa rakennusurakkaan, yleisiin sopimusehtoihin sekä yritystoimintaan liittyviä asioita. Lisäksi kerrotaan kattavasti työturvallisuudesta, tiiviisti työsuhdeasioista ja infran erikoisaloista sekä verotukseen liittyvistä seikoista. Kattava käsikirja infra-alan pk-yrityksille sekä kaikille, jotka ovat tekemisissä infra-alan yritysten tai hankkeitten kanssa. Sopii myös oppikirjaksi. 2., uudistettu painos | Painettu ja e-kirja | 220 s., 64,90 €

InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Päällys- ja pintarakenteet

InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Maa-, pohja- ja kalliorakenteet

Päällys- ja pintarakenteita koskevat tekniset vaatimukset yhteisen nimikkeistön mukaan jäsenneltyinä. Ratarakenteissa on 21 uutta lukua, kasvillisuusrakenteissa uusi luku Kuntta. Muut luvut on päivitetty.

Kirja sisältää maa-, pohja- ja kalliorakenteiden tekniset laatuvaatimukset yhteisen nimikkeistön mukaan jäsenneltyinä. Ilmestyy vuodenvaihteessa 2017/2018. n. 300 s., 269,50 €

280 s., 269,50 €

INFRA 2017 Kunnossapitonimikkeistö

Räjäytysopas

Uusi nimikkeistö täydentää Infra-nimikkeistöjärjestelmän kattamaan myös infran rakenteiden sekä järjestelmien käyttöiän aikaiset korjaus-, hoito- ja käyttötehtävät.

Oppaassa on tietoa louhintaräjäytysten suunnittelusta ja suorittamisesta sekä maassamme käytettävistä räjähteistä. Se sopii kaikkien panostajaluokkien koulutusmateriaaliksi sekä käsikirjaksi louhintatyömaalle.

64 s., 68 €

4., tarkistettu painos 232 s., 99 €

www.rakennustietokauppa.fi Rakennustieto Oy, PL 1004, 00101 Helsinki, puh. 0207 476 400

Tampere, Sammonkatu 52 LH4, puh. 0207 476 497

www.rakennustieto.fi

VRS SIJAINNIT CM-TARKKUUDELLA MAARAKENTAMISEEN

OLEMME OSASTOLLA A44

Tule Maxpossa juttelemaan infrarakentamisen palvelumuodoista osastollemme.

Geotrimin VRS-tukiasemaverkko on Suomen suosituin ja luotetuin GNSS-tukiasemaverkkopalvelu. Se tarjoaa reaaliaikaiset sijainnit haluamallasi tarkkuudella. • Nopeat ja vaivattomat mittaukset • Luotettavat ja tarkat mittaustulokset • Käytettävissä 24/7/365 • Tarkkuusluokkia 1 mm, 1 cm, 10 cm, 30 cm ja 1 m • HelpDesk-asiakastuki • Avoin kaikille laitemerkeille, mobiilitiedonsiirtotekniikoille ja GPS/GNSS-mittaussovelluksille

TUOTTAVUUTTA JA TEHOKKUUTTA INFRAN RAKENTAMISEEN TRIMBLEN JA SPECTRA PRECISIONIN MITTALAITTEILLA Puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi www.geotrim.fi

Infra_917_Geotrim_VRS_uusi.indd 1

7.7.2017 15:49:40

3/2017

TOISINAJATTELIJA

Lisätolkkua kuntien tilauksiin, kiitos! Tarjouksen laatiminen voi olla melkoinen kestävyyslaji, kaunokirjoituskilpailu tai byrokratiaviidakko. Pahimmillaan vaatimukset karsivat pk-toimijat pelistä ja tukkivat luovuuden, kirjoittaa INFRAn puheenjohtaja Nina Lindström. TEKSTI: SARI OKKO

EI, EI, EI. Meille kaikille on tuttua, että tarjouspyynnössä kielletään vaihtoehtoiset tarjoukset, osatarjoukset ja sopimusten osiin jakamiset. Tuttua on sekin, että tarjouspyyntö sisältää pitkät vaatimuslistat niin kelpoisuuden kuin referenssien suhteen. Hankinnoissa on tapahtunut vuosien saatossa monenlaista kehitystä. Matkan varrella on tullut välillä tartuttua epäkohtiin, vaikka samalla kysyn itseltäni, ovatko epäkohdat lopulta epäkohtia vai osa jatkuvaa muutosta, joka on väistämätöntä jatkuvasti kehittyvissä organisaatioissa, ja siis hyvä asia.

Uutta haastavaa kehityssuuntaa edustaa se, että isot toimijat käyttävät hankinnoissa apunaan konsultteja. Tämä on johtanut uuteen vastakkainasetteluun: akateemiset vs. käytännön tekijät. Tuskin saamme pyörittelemiemme paperien sisällöstä enää kiinni. Peräänkuulutan tervettä maalaisjärkeä. Olemme sitoutuneet normitalkoisiin, mutta käytännön tulokset ovat näkemättä.

KUN VAADITAAN LIIKAA, referenssit ja urakan vastuuhenkilöiden pätevyydet ovat se vaikein rasti. Pahimmillaan ylimitoitetut vaatimukset sulkevat pk-yrittäjät ulkopuoEPÄKOHTIEN KORIIN laittaisin tarjous- lelle. Laatuvaatimukset ovat hyvästä, mutta pyyntöjen kirjavuuden. Niitä on yhtä niiden skaalaa tulisi laajentaa siten, että kaimonenlaisia kuin on tilaajiakin. Vaikka tar- kenkokoiset toimijat voivat osallistua, ja jouspyyntöjen kohteet vaihtelevat, paremmalla pätevyydellä voisi tarjota lisätietty yhtenäisyys tarjousten tekelaatua, joka kartuttaa laatupisteitä. misessä helpottaisi urakoitsiJoissakin kunnissa on lähdetty pilkERI MIELTÄ, SAMAA MIELTÄ? joita, jotka tekevät useita tarkomaan hankintoja pieniksi palaMENE BLOGIIN jouksia usein pienessä ajassa. siksi, jotta pienetkin pääsevät INFRARY.WORD PRESS.COM JA Kehitystä on onneksi tapahmukaan. Tässäkin voidaan mennä OTA KANTAA. tunut ajoista, jolloin tarjousliiallisuuksiin: pureksia hankinta niin pyynnöt olivat aikaa vieviä kaupieniin osiin, että tilaaja kadottaa hinnokirjoituskilpailuja. Urakoitsijan piti tasynergiansa. Me urakoitsijatkin voimme pistää itsensä peliin ja luoda monisivui- kantaa enemmän vastuuta siitä, että nen tarjous villissä vaatimusviidakossa. osaamme pelata reilua peliä pääurakoitsiLaadun pisteyttämisestä päädyttiin vali- joina ja aliurakoitsijoina keskenämme ja tusten aaltoon, joka vei vähitellen tilantee- näin kehittää alamme osaamista edelleen. seen, jossa vain halvin hinta ratkaisi. Nyt on taas palattu pitkälti laatulupaus- MUUTETAANKO valintakriteereitä? Laadun ten pariin. Mutta: osaako tilaaja suhteut- painoarvoa voisi hyvin nostaa nykyisestä, taa pätevyysvaatimuksensa urakan vaati- jos laatuvaatimukset palastellaan ja pistey vuuden mukaan? Suomi on iso ja siellä on tetään riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi. monenlaista kaupunkia ja kuntaa, taajaKun hinta korostuu liikaa, markkinatimaa ja maaseutua. Helsingin herrojen lanne heikkenee ja pätevien tekijöiden papereiden mukaan ei kannata kilpailut- määrä vähenee. Tämä ei ole kenenkään etu. taa ihan joka paikassa, vaikka Helsinki on Tilaajan tehtävänä on tehdä arvioinnista erinomainen sparraaja vankalla hankinta- niin hyvä ja läpinäkyvä, että kaikki voivat kokemuksellaan. sen hyväksyä.

Välttäisin ajattelua, jossa urakoitsijan omaa henkilöstöä pidetään parempana vaihtoehtona kuin aliurakointia. Tämä poistaa alalta osaamista ja jäykistää urakointia. Välttäisin myös ajattelua, jossa jo tarjouksessa nimetty aliurakoitsija tarkoittaa lisälaatua. Olemme kaikki urakoitsijat tarjousvaiheessa samalla viivalla ja mahdollisesti kaikki tarjoamme urakkaa. Kuka lähtee epävarmassa tarjoustilanteessa sitomaan käsiään kenenkään aliurakoitsijaksi, jos on mahdollista olla pääurakoitsija? On siis tärkeää, että laatukriteerit mietitään tarkkaan ja ymmärretään niiden vaikutus laajasti.

PAHIMMILLAAN tilaajan vaatimuksissa kerrotaan, millaisella kalustolla urakka tulee hoitaa, eli määritellään kaluston laatu ja määrä. Urakoitsijan pätevyyteen kuuluu resursointi, oli kyse sitten kalustosta, rahasta tai henkilöstöstä. Tilaaja määrittelee toivomansa laadun, mutta toteutustapaa tilaaja ei voi määritellä. Tänä päivänä tarjouspyynnöt eivät jätä riittävästi tilaa innovatiivisuudelle. Unohdetaan siis tarjousvaiheen kaunokirjoituskilpailut liian tiukkoine vaatimuksineen. Keskitytään kohteen tarpeisiin ja niihin keinoihin, joilla ne täyttyvät. Kuntien tulisi kehittää yhtenäinen tarjouspyyntömalli, joka joustaa eri kuntien tarpeisiin. Tämä näkyisi parempina tarjouksina, kun urakoitsijan kiireisessä arjessa tarjouspyyntö ei vaihtele kunnittain. Annetaan tilaa oppimiselle ja kehittymiselle. Käytetään järkeä. Sanotaan useammin kyllä. Nina Lindström INFRA ry, hallituksen puheenjohtaja

KEKSI, KEHITÄ JA KUKOISTA Kekseliäisyys ei aina vaadi pulleaa budjettia. Ennen kaikkea tarvitaan rohkeutta kokeilla ja tahtoa tehdä toisin. Miten ravita yrityksen innovaatiotoimintaa ja saada uudet bisnesideat versomaan? TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: 123RF

INFRA-LEHTI

3/2017

FAIL FAST. Lähteekö uuden kehittäminen aina perusteellisesta valmistelusta ja pikkutarkasta mikroskooppityöstä? Jos konkareilta kysytään niin ei. Kokeiluihin voi lähteä nopeasti, eikä takapakkeja pidä pelätä.

”

Puolessa vuodessa tuli esiin niin paljon hyviä ideoita, että päätimme tuplata panokset.”

amboll Finland Oy:n tekninen johtaja Mikko Leppänen on innoissaan. Yrityksessä eletään uusien, innovatiivisten kokeilujen aikaa. Puhutaan ”nopeiden keksintöjen vuodesta” ja ”fail fastista”. Kaikkia kannustetaan kekseliäisyyteen arjen keskellä. ”Näkemyksellisyyden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi tarvitaan valtuuttamista. Se tarkoittaa, että meillä saa tehdä ja kokeilla, epäonnistua ja yrittää uudestaan. Kukaan ei voi innovoida, ellei ole valtuutusta tehdä sitä”, Leppänen sanoo. Resepti kuulostaa toimivalta. Kun ainekset ovat oikeat ja alustus tehty huolella, jotain uutta voi syntyä. Rambollissa oltiin jo kypsytelty riittämiin, kun vuosi 2017 aloitettiin uuden, nelivuotisen strategian voimin. Sen myötä alettiin panostaa uusien palvelujen kehittämiseen, kestävään kehitykseen, asiakaskeskeisyyteen, kansainväliseen kasvuun ja digitalisaation hyödyntämiseen. Tänä vuonna Leppänen on joutunut ottamaan arkikäyttöön aiemmin kliseinä pitämänsä sanat ekosysteemi ja palvelumuotoilu. Samalla on hypätty epämukavuusalueelle; alettu puhua ketterästä kehittämisestä ja päätetty siirtyä digitalisaatiopuheissa sanoista tekoihin.

Leijonan luola tuottaa tulosta Teemavuoden kunniaksi koko henkilökunta haastettiin tuomaan esiin uusia ideoita, joilla voitaisiin kehittää palveluita tai tehostaa omaa toimintaa digitaalisin >>

INFRA-LEHTI

KATSEET ETEENPÄIN. Mikko Leppänen toivoo koko rakennusalan uudistumista. Se vaatii yhteistyötä, näkemyksellisyyttä ja pitkäjänteistä kehittämistä.

”

Nyt vain ihmettelemme, miksi ihmeessä emme aloittaneet tätä jo aiemmin.”

ja teknologisin keinoin. Hommaan varattiin 200 000 euron kehitysbudjetti ja vuoden tavoitteeksi asetettiin 30 konkreettista kehitysideaa. ”Jo ensimmäisen puolen vuoden aikana esiin tuli niin paljon hyviä ideoita, että päätimme tuplata panokset. Olemme käsitelleet ideoita omissa leijonan luolissamme ja saaneet niitä eteenpäin sellaisella vauhdilla, että ensimmäiset tuottavat jo tulosta”, Leppänen kertoo. Ilman kehitysprojektia ideat ja niiden takana olevat ihmiset eivät olisi ehkä koskaan päässeet päivänvaloon. ”Nyt vain ihmettelemme, miksi ihmeessä emme aloittaneet tätä jo aiemmin. Olemme vuosien saatossa käyttäneet varmasti paljon enemmän rahaa joihinkin mihinkään johtamattomiin t&k-kokeiluihin kuin tähän hankkeeseen ikinä.”

Kokeillaan sitten jotain muuta Pienen yrittäjän näkökulmasta infrahankkeiden suunnittelua ja konsultointia tarjoavan Rambollin projektiinsa käyttämä raha voi tuntua isolta.

”Yrityksen kokoon suhteutettuna paljon pienemmilläkin panostuksilla voi saada aikaan vaikka mitä, ja pienistä ideoista kasvaa isoja infrainnovaatioita”, Leppänen näkee. Raha ei ratkaise, sillä nyt tarvitaan ennen kaikkea rohkeutta heittäytyä ja tahtoa kokeilla. ”Mitä sitten, jos jokin kokeilu epäonnistuu. Fail fast ja kokeile jotain muuta. Emme voi kehittyä, ellemme kehitä.” Rambollissa on nyt jatkotyöstössä vankka nippu uusia ideoita, joista osassa nähdään merkittävää vientipotentiaalia eli juuri sitä, mitä Suomi nyt tarvitsee. Leppänen toivoo, että uudet ideat luovat jatkossa mahdollisuuksia myös uusien startupien syntymiselle.

Penkka heilahtaa, puhelin hälyttää FinMeas Oy edustaa Mikko Leppäsen peräänkuuluttamaa innovatiivisuutta ja kansainvälisyyttä. Yrityksen kehittämillä mittausjärjestelmillä valvotaan reaaliaikaisesti maaperän ja rakenteiden liikkeitä, ilmiöitä ja toimintaa. Päätuotteena on automaattinen sivusiirtymämit-

3/2017

JOSKUS NAPPAA. FinMeasissa innovatiivisuus kuplii. ”Noin joka kolmas idea saa siivet”, Toimitusjohtaja Sami Ylönen kertoo.

PIENIKIN PONNISTAA. Pienistä ideoista voi kasvaa isoja infrainnovaatioita. Tavoitteena voi olla esimerkiksi tuotannon tehostaminen tai materiaalihukan vähentäminen. Yrityksen sisäinen innovaatiokilpailu voi auttaa saamaan ideat esiin ja iteroitaviksi kaiken kokoisissa yrityksissä.

taus: kun penkka heilahtaa, älypuhelin hälyttää. Robotiikasta väitelleen toimitusjohtaja Sami Ylösen mukaan yrityksen innovaatiot ovat saaneet alkunsa asiakkaiden tarpeista. Niihin on sitten kehitetty läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa uusia tuotteita ratkaisuksi. ”Meillä syntyy paljon ideoita, joista noin kaksi kolmesta pysähtyy jo alkumetreille, koska niille ei löydy kaupallista potentiaalia. Joka kolmas kuitenkin läpäisee seulan. Asiakkailta saamamme palaute ja kenttäkokemus auttavat kaupallistamisessa ja vähentävät riskiä.”

sia, käsin tehtäviä mittausmenetelmiä tyyliin mies ja mittari. Ylönen ei osaa ennustaa, milloin haave toteutuu. Varmaa kuitenkin on, että ”alalla pitää juosta koko ajan, jotta pysyy edes paikoillaan”. Varmaa on sekin, että FinMeas haluaa pysyä alan kärkikahinoissa. Kasvunäkymiä on löydetty Ruotsista, Norjasta ja Baltiasta. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on edetä Pohjois-Euroopan ykköseksi, mutta teknisessä osaamisessa minimitavoite asettuu maailman kärkeen.

Juokse ja pysy kehityksen kärjessä

Sami Ylönen korostaa, että yrittäjän pitää olla valmis tekemään paljon töitä ja käyttämään kehitystyöhön paljon aikaa. Avoin mieli tarjoilee mahdollisuuksia uusille asioille. ”Emme ajattele koskaan, että jokin jäisi tekemättä rahan takia. On vain yritettävä ennakkoluulottomasti. Kun paljon tekee, joskus onnistuu ja työ palkitaan. Tämä pätee myös innovatiivisuuteen. Ilman sitä meitä ei olisi olemassa”, Ylönen sanoo.

FinMeasissa seurataan teknistä kehitystä tarkasti. Jatkuva kehitystyö rahoitetaan pääosin omin resurssein, mutta myös Tekesin ja ely-keskusten rahoituksen avulla. Tulossa on koko ajan jotain uutta. Nyt Ylönen haaveilee tarkasta, radiopohjaisesta ja langattomasta ratkaisusta talojen painumamittaukseen. Innovaatiolle olisi tarvetta, sillä tänä päivä käytössä on lähinnä opti-

Kun paljon tekee, myös onnistuu

”

Alalla pitää juosta koko ajan, jotta pysyy edes paikoillaan.”

INFRA-LEHTI

KEHITYS KEHITTYY. ”Se, mikä ei eilen ollut mahdollista, voi tänään olla sitä”, Civilpointia luotsaava Tuomas Hörkkö muistuttaa.

NEUVONTAA JA RAHOITUSTA YRITYKSEN KEHITTÄJÄLLE: WWW. ELY-KESKUS.FI > ELINKEINOT. JOS KIIKARISSA ON KANSAINVÄLISTYMINEN, KATSO MYÖS WWW.TEKES.FI > RAHOITUS > PK-YRITYS.

”

”Jos kaikki menee putkeen, onko se silloin edes mikään pilotti?”

”Jos ei ole valmis riskinottoon, mitään uutta ei voi kehittää. Kaikista ideoista ei voi tulla menestystuotteita, mutta joistakin tulee. Riskejä voi rajata ja kysyntää ennakoida. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan.”

Lautakasaa penkomassa Infra-alan ohjelmistotalona tunnettu Civilpoint rakentaa sekin tulevaisuutta tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Jokaisen tuotteen tavoitteena on parantaa pitkäjänteisesti asiakkaiden tuottavuutta palvelu- tai työkaluinnovaatioiden avulla. ”Kyseenalaistamme perinteisiä toimintatapoja ja pyrimme löytämään aina uusia keinoja helpottaa asiakkaiden elämää. Uskomme siihen, että paras idea voittaa. Se löytyy lopulta aina, kun lautakasaa riittävän kauan penkoo”, toimitusjohtaja Tuomas Hörkkö sanoo. Kehitystyö voi alkaa esimerkiksi sitä, että asiakas kuvailee ongelman, antaa tietyn summan rahaa ja pyytää löytämään parhaan ratkaisun. ”Niin me sitten teemme”, Hörkkö toteaa. ”Sen sijaan, että hautoisimme kehitteillä olevaa asiaa parikin vuotta, teemme tuotekehitystä sopivan kokoisissa palasissa, jolloin asiakas pääsee aina mahdollisimman nopeasti kokeilemaan ja testaamaan uutta.” ”Jos jotain on automatisoitavissa, se automatisoidaan. Ja jos jokin ei toimi, se hylätään ja kokeillaan jotain muuta – vaikka idean hylkääminen suomalai-

selle insinöörille kova pala yleensä onkin”, Hörkkö hymyilee.

Kaikki on mahdollista Civilpointilla ajatellaan, että epäonnistumisia pitääkin tulla, kun jotain pilotoidaan. ”Jos kaikki menee putkeen, niin onko se silloin edes mikään pilotti? Tai jos koskaan ei epäonnistu, onko tekemisessä riittävästi haastetta”, Tuomas Hörkkö kyselee. Tuotekehitys rahoitetaan osin omalla, osin asiakkaan rahalla. ”Joskus 5 000–25 000 euroa voi tuntua suurelta summalta, mutta se tulisi nähdä investointina, joka hyödyttää jatkossa liiketoimintaa monin verroin huomattavaa lisäarvoa tuottaen.” ”Me lähdemme siitä, että kaikki on aina mahdollista, kunnes sitten tullaan siihen pisteeseen, että jokin ei ole mahdollista. Emme kehitä jotakin uutta nappia vain sen takia, että se tilataan, vaan kysymme viisi kertaa, miksi se tehdään.” Kotimaisessa Civilpointissa, entisessä Vianovassa, kohtaavat nörttiys ja insinööriys, nuoruus ja kokemus sekä erilaiset persoonat. ”Olemme kohtuullisen puheliasta väkeä, teemme ryhmissä, joukkoistamme, otamme riskejä, kokeilemme ja sparraamme toinen toisiamme. Siitä se kekseliäisyys kumpuaa”, Hörkkö kuvailee yrityksen työskentelytapaa.

3/2017

Onko infra-alalla innovointi kielletty?

Innovoiva ote ei helpolla juurru infrahankkeisiin Infraurakoinnissa kilpailutukset pitävät innovaatiokeskustelun lämpimänä. Onko alalla tilaa kekseliäisyydelle vai kuristetaanko se kielloilla? ”Kyllä innovoinnin kieltäminen pitää osittain paikkansa, mikä on koko alan kannalta ihan hullua ja merkittävä este kehittymiselle”, Destian hankekehityksestä vastaava johtaja Jouni Karjalainen toteaa. Vaihtoehtoisten tarjousten kieltäminen ja avoimuuden puute ovat Karjalaisen mukaan isoja esteitä urakoissa. Tämä jättää valtavan potentiaalin käyttämättä, mihin infra-alalla ei olisi varaa. ”Kyse on ainakin osittain asenteesta, jonka mukaan urakoitsijan asiana ei ole keksiä uutta. Tähän kuuluu sekin, että pelätään virheiden tekemistä ja valituskierrettä.”

”Vaikea siinä on keksiä uutta”

Ratkaise-Suunnittele-Toteuta-Ylläpidä- eli RSTY-mallia, jossa kilpaillaan ratkaisulla eikä sillä, mitä tilaaja on määritellyt ennakkoon.” ”Kun tilaaja sallii uudenlaisia tapoja tehdä, myös urakoitsija voi käyttää omaa potentiaaliaan ja kapasiteettiaan”, Karjalainen uskoo.

Peiliin katsomisen paikka Ihannetilanteessa tilaaja kertoo, paljonko rahaa on käytettävissä. Tämän perusteella urakoitsija ideoi, mitä ja miten summalla saadaan aikaan – parasta lopputulosta tavoitellen. Jouni Karjalainen toivoo lisää avoimuutta ja yhteistyötä tilaajan ja urakoitsijan välille. ”Myös urakoitsijan on katsottava peiliin ja vastattava tilaajan huutoon. Toivottavaa olisi, että urakoitsija valittaa kilpailutuksesta vain perustelluista syistä eikä siksi, että on joko hävinnyt tarjouskilpailun tai joku on keksinyt jotain uutta.” ”Kehittäminen kannattaa aina. Innovatiivisuutta tulisi tukea yritystasolla, sillä pienetkin ideat voivat hyödyttää koko alaa. On sekä tilaajan että urakoitsijan etu, että alaa kehitetään yhdessä sen

Mikäli infra-alaa halutaan kehittää, innovatiivisuutta pitää kehittää. Karjalainen sanoo, että uudistunut hankintalaki sallii vaihtoehtoisetkin toimintatavat, jos vain tahtoa on. Tilaajalla on suuri rooli. ”Tilaajan tulee mahdollistaa innovointi esimerkiksi sallimalla vaihtoehtoiset tarjoukset ja uudenlaiset urakkamuodot. Toisaalta perinteinen kokonaisurakkakin voidaan tehdä uudella tavalla, jos niin halutaan.” Urakoitsijan näkökulmasta ongelma ovat urakat, joiden tarjouspyynnöissä tilaaja määrittelee tarkasti, mitä ja miten tehdään. ”Kun reunaehdot ovat tiukat, vaikea siinä on enää keksiä ja kehittää uutta”, Karjalainen toteaa. ”Allianssissa on paljon hyvää, mutta siinä ei kilpailla ratKAIKKI ON kaisuilla. Siksi olemme MAHDOLLISTA? kehittäneet Destiassa ”Digitalisaatio tuo

uusia mahdollisuuksia, mutta mitään maailmaa syleilevää tuskin on odotettavissa”, Juha Sillanpää pohtii.

sijaan, että tehdään vain, mitä pyydetään.”

Ratkaisuna rinnakkaiset tarjoukset

Sillanpään mukaan voi laittaa samalle viivalle eikä vertailla keskenään. ”Me puhumme rinnakkaisista tarjouksista, jotka ovat samankaltaisia tilaajan tarjouspyynnön kanssa. Näitä on hyväksytty, ja niissä innovaatiot liittyvät muun muassa erilaisiin rakenneratkaisuihin tai liikennejärjestelyihin.” ”Vaikka hankintalaki tänä päivänä mahdollistaa innovatiivisuuden, kyllä se sitä silti osittain syö. Projektipäälliköillä on tässä oma roolinsa eli miten kukakin tarjouksia painottaa. Halutaanko tehdä tilaajan malliratkaisun mukaan vai jollakin muulla tavalla?”

Urakoitsijat mukaan jo tarjousvaiheessa

Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Sillanpää pitää innovatiivi- Liikennevirasto neuvottelee mahsuutta tärkeänä asiana – niin kuin dollisuuksien mukaan urakoitsialalla moni muukin. joiden kanssa jo tarjousvaiheessa, ”Urakoitsijat sitä kaipaavat ja jolloin uusia ideoita ja ratkaisuja pitkään siitä on puhuttu. Konkre- voidaan tuoda esiin. Jos hyvä idea tia jää kuitenkin lopulta aina puut- on ristiriidassa tilaajan vaatimustumaan eikä tekoja käytännössä ten kanssa, niitä voidaan tarpeen oikein tahdo löytyä.” mukaan muuttaa. Rinnakkaiset tarjoukset kertoLiikenneviraston urakkakilpailutuksissa vaihtoehtoisia vat Sillanpään mukaan tarjouksia ei hyväkinnovatiivisuudesta. MIKÄ INFRASSA sytä, koska niitä ei Täysin uusia ideoita MUUTTUU? Jouni tulee silti harvoin, Karjalaisen mukaan uusia uria luodaan sillä julkisissa kilkoneohjauksen, mallinpailuissa ne altistunuksen ja digitalisaation avulla. vat helposti kopioitaviksi. Myös vastuuasiat tuottavat omat haasteensa. ”Vaihtoehtoisten tarjousten kieltäminen tuskin tappaa innovatiivisuutta. Uskon, että innovaatiot tulevat esiin rinnakkaisten tarjousten myötä, jos ovat tullakseen. Aina on löydettävissä jotain uutta ja pienelläkin idealla voi saada hyvän katteen.”

INFRA-LEHTI

MITEN KEKSINTÖNI SYNTYVÄT?

PIENESTÄ SE LÄHTI. Toimitusjohtaja Timo Suutarinen on kehittänyt ja laajentanut isänsä Väinön aloittamaa yritystoimintaa merkittävästi. Arkinen kekseliäisyys on parantanut yritysryppään kilpailukykyä ja tuonut markkinoille uusia tuotteita.

3/2017

”KAIKEN VOI TEHDÄ VÄHÄN PAREMMIN” Toimitusjohtaja Timo Suutarinen uskoo arjen innovaatioihin. Totutun kyseenalaistaminen ja eteenpäin katsova mieli ovat johtaneet hänet tekemään useita keksintöjä, saamaan eritasoisia patentteja ja luomaan hyviä toimintamalleja.

TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: PAULA MYÖHÄNEN

”

On tärkeää pystyä kyseenalaistamaan. Se on yrityksen kehittymisen juju.”

ARJEN INNOVAATIOT. Sanapari toistuu toimitusjohtaja Timo Suutarisen puheessa. Se kuvaa hänen asennettaan työntekoon ja yrityksen johtamiseen. Kaiken voi aina tehdä vähän paremmin, oli sitten kyse pyöräkuormaajan ajamisesta, betonin tekemisestä tai elementtien valmistamisesta. Työtä tehdessä utelias ja kyseenalaistava mieli pohtii, miten homman voisi tehdä helpommin ja pienemmällä työmäärällä laatua unohtamatta. ”Edelläkävijä vie yritystoimintaa eteenpäin. Jäljittelijä kulkee aina jälkijunassa”, mäntyharjulainen Suutarinen linjaa. Suutarinen valmistui rakennusinsinööriksi vuonna 1976 ja tuli kaksi vuotta myöhemmin isänsä sora-alan yritykseen kolmanneksi työntekijäksi. Pian sen jälkeen yrityksen omistuspohjaa laajennettiin ja Timo tuli mukaan osakkaaksi. Rinnalle perustettiin vuonna 1987 Maarakennus Suutarinen Oy uutena yrityksenä. Vuonna 1992 Suutarinen osti itselleen loput isänsä osakkeista. Tuossa vaiheessa työntekijöitä oli yhteensä kuusi. Sittemmin Suutarinen on laajentanut toimintaa ja perustanut rakennusalalle vielä uusia yrityksiä.

”Infra-alalla ollaan kopioijia” Nykyisin Suutarinen-yritysryhmä koostuu betoniteollisuudesta sekä talo- ja maarakentamisesta. Suutarinen-yhtiöt työllistävät noin 130 työntekijää ja nii-

den liikevaihto on yhteensä yli 30 miljoonaa euroa. Oma ala kokonaisuudessaan ei saa kiitosta Suutariselta. Paikallaan junnaaminen kismittää innovatiivisuudestaan palkintoja saanutta yrittäjää. ”Infra-alalla ollaan monesti kopioijia. Asiat tehdään totutulla konseptilla eikä uhrata aikaa muuttumiselle”, Suutarinen täräyttää. ”On tärkeää pystyä kyseenalaistamaan. Se on yrityksen kehittymisen juju. Ei saa urautua ja fakkiutua polkuihin, joita on kulkenut.”

Kiinnitysjärjestelmä toi säästöä ja paransi turvallisuutta Arjen keskellä jatkuvan parantamisen ideologia on johtanut Suutarisen useisiin erilaisiin keksintöihin, eritasoisiin patentteihin ja hyviin toimintamalleihin. Arjen innovatiivisuudella Suutarinen on pystynyt parantamaan yritystensä kilpailukykyä ja myös tuomaan markkinoille uusia tuotteita. Ehkä pisimmälle viety Suutarisen keksinnöistä on Transmodi-kiinnitysjärjestelmä, jolle on myönnetty eurooppapatentti vuonna 2015. Kyse on kiinnitysjärjestelmästä, jonka avulla samaan autoon voidaan kiinnittää erilaisia kuormakoreja. ”Järjestelmä kehitettiin meillä siihen, että sama auto pystyy ajamaan betonia, soraa ja betonielementtejä. Pystymme ajamaan kahdeksalla autolla kymmenen >>

INFRA-LEHTI

ELEMENTILLISTÄ. Suutarinen Yhtiöt tuottaa myös betonielementtejä talonrakentamiseen ja infrarakentamiseen. Timo Suutarinen on saanut useita pikkupatentteja eli hyödyllisyysmalleja seinä- ja välipohjarakenteiden kehittelystä. Hyödyllisyysmallilla keksintö saa suojan nopeasti, mutta keksinnön uutuus tutkitaan vain eri pyynnöstä. Kannattaa siis perehtyä ennestään tunnettuun tekniikkaan ja varmistaa, että keksintö on uusi.

auton ajot”, toimitusjohtaja Timo Suutarinen kertoo. Käytännössä kuorma-auton runkoon asennetaan neljä tai viisi lukkoelementtiä, joiden avulla erilaiset kuormakorit kiinnitetään. Järjestelmä on kevyt; se tuo 18 tonnin autossa noin 10 prosentin lisäyksen hyötykuormaan. Toisaalta järjestelmän mataluus mahdollistaa suuremman kuormatilavuuden. ”Myös turvallisuus parani. Yksi ihminen pystyy vaihtamaan auton rungon päälle kuormakorin yksin noin kymmenessä minuutissa. Enää ei tarvitse mennä lavarakenteiden väliin”, Suutarinen painottaa. Keksinnön ympärille on perustettu oma yhtiö, joka kehittää ja markkinoi Transmodia. Suutarisen mukaan esimerkiksi kolmella autolla ajava yrittäjä saattaisi parhaassa tapauksessa pärjätä yhdellä, vähän paremmalla autolla Transmodin ansiosta. ”Ensimmäinen vientikauppa Norjaan on jo tehty”, Suutarinen sanoo.

Hyvä keksintö on yksinkertainen Betonin koostumuksen ongelmat nousevat aina välillä otsikoihin. Timo Suutarinen alkoi pohtia betonin sekoittamisen pulmia jo vuosia sitten. ”Betonin notkistimen muuttuminen polymeeripohjaiseksi tarkoitti sekoitusajan pidentymistä. Lähdin miettimään, miten saadaan palautettua sekoittimen toimintakyky samalle tasolle kuin aiemmin”, Suutarinen kertoo.

Kehitystyö tehtiin vuosina 2007–2008. Syntyi kaksoisakselisekoitin, joka asennettiin Suutarisen Mäntyharjun tehtaille vuonna 2009. ”Se onnistui yli odotusten. Nostimme tehtaan kapasiteettia yli 60 prosenttia, mutta samalla betonin laatu pysyi hyvänä”, Suutarinen muistelee. Keksinnön juju on se, että betonimylly pyörii tehokkaammin samalla kierrosnopeudella, jolloin pystyttiin palamaan vanhaan, lyhyempään sekoitusaikaan. ”Tekninen ratkaisu oli lopulta hyvin yksinkertainen. Niin hyvät keksinnöt usein ovatkin”, Suutarinen pohtii. Suutarisen ideasta syntynyt sekoitin rakennettiin yhdessä Oy Elematic Ab:n kanssa, joka on saanut keksinnölle patentin.

Murskehiekka hyötykäyttöön Usein keksinnöt muhivat keksijänsä päässä pitkäänkin ennen kuin ne näkevät päivänvalon. Timo Suutarinen pohti kymmenen vuotta murskehiekan käyttöä betonirakentamisessa ennen kuin investoi tarvittaviin laitteisiin. ”Aiemmin pulmana oli kivituhkakasojen jääminen monttuun. Sitä ei saatu myytyä samaa tahtia, kuin uutta syntyi”, Suutarinen kuvaa. Suutarinen lähti selvittelemään, mitä kasautuvalle kivituhkalle voisi tehdä. Nykyisin hän pystyy hyödyntämään sitä betonin valmistuksessa.

”

Pystymme ajamaan kahdeksalla autolla kymmenen auton ajot.”

3/2017

SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ. Betonin kaksoisakselisekoitin on varustettu Timo Suutarisen kehittelemällä keksinnöllä. Keksintö auttoi nostamaan tehtaan kapasiteettia yli 60 prosenttia.

VIEKÄÄ TUHKATKIN. Timo Suutarinen pohti kymmenen vuotta murskehiekan käyttöä betonirakentamisessa. Ennen kivituhkaa tuppasi jäämään montun pohjalle, mutta nyt se voidaan hyödyntää betonin valmistuksessa.

YHDESTÄ MONEKSI. Transmodi-kiinnitysjärjestelmän avulla samaan autoon voidaan kiinnittää erilaisia kuormakoreja. Järjestelmälle on myönnetty eurooppapatentti.

”Nyt kivituhkaa jää vain pieni osa siitä mitä ennen. Olemme saaneet tuottamattoman tavaran tuottavaksi.” Suutarisen keksintöjen listalla on paljon muutakin. Hän on saanut patentin elementtien siirtojärjestelmälle tehtaassa. Lisäksi hän on kehitellyt muun muassa erilaisia hyödyllisyysmalleja seinä- ja välipohjarakenteisiin.

Välillä vastassa ”oppimistapahtuma” Asioiden selvittely ja käytännön kokeilut ovat jokaiselle arjen keksijälle tuttuja juttuja. Valmiita ja helppoja vastauksia ei useinkaan ole saatavilla. Jos tietoa ja vastauksia olisi, myös keksintö olisi jo tehty jossain muualla. ”Uraauurtava työ on sitä, että joutuu selvittämään asioita, joita muut eivät ole selvittäneet”, Suutarinen tiivistää. Aina kaikki ei mene kerralla maaliin asti. Suutarinen ei kuitenkaan puhu epäonnistumisista tai virheistä. ”Välillä tulee vastaan oppimistapahtumia. Ne auttavat huomaamaan, että asiaa pitääkin viedä toisella tavalla eteenpäin.”

Tukea alan laajemmalle kehittymiselle Timo Suutarinen kuvaa itseään kyseenalaistajaksi. Eväät yritystoiminnan kehittäjäksi hän kokee saaneensa lapsuudenkodistaan.

”Jo isä oli aikanaan oman tiensä kulkija. Yksi hänen ratkaisuistaan oli siirtyminen puutavara-autoilijasta sora-autoilijaksi. Hänestä tuli Mäntyharjun ensimmäinen soran toimittaja”, Suutarinen kertoo. Suutarisen ensimmäinen vastuutehtävä tuli isän uusien linjausten myötä. Hänestä tuli 11-vuotiaana soramontun vartija, joka vähitellen opetteli kuormaamaan soraa koneella. ”Isä lähti kiipeämään omassa yritystoiminnassaan. Minun aikanani askeleet ovat olleet pidempiä. Toivon, että ne pitenevät edelleen, kun poikani siirtyvät vahvemmin vastuuseen yhtiöistä”, Suutarinen linjaa. Rakennusinsinööri Juho Suutarinen, 35, työskentelee tällä hetkellä toisen betonielementtitehtaan tehdaspäällikkönä. Diplomi-insinööri Markus Suutarinen, 33, vastaa puolestaan yhtiöiden talonrakennusurakoinnista. Suutarinen-yhtiöissä arvostetaan koulutusta laaja-alaisesti. Suutarisen mukaan työntekijöitä kannustetaan kouluttautumaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Koulutuksen ja tutkimustoiminnan arvostus näkyy myös siinä, että Suutarinen osallistuu Aalto-yliopiston Jouni Punkin betonitekniikan professuurin rahoittamiseen. ”Betonitekniikan kehittyminen ylipäätään on tärkeää alan kehittymisen kannalta. Siksi rahoitan tutkimustoimintaa ja näen sen arvokkaaksi.”

”

Ensimmäinen vientikauppa Norjaan on jo tehty.”

INFRA-LEHTI

MITEN KEKSINTÖNI SYNTYVÄT?

Vastauksia arjen tarpeisiin Omat oivallukset ja itse kehitellyt sovellukset voivat tuoda merkittävää etua yrittäjälle. Katsaus lähihistoriaan osoittaa, miten yrittäjien arjen keskellä kehittelemät ratkaisut ovat vieneet alaa eteenpäin. Veteraaneilta riittää matkaeväitä myös nyky-yrittäjille. TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT YRITTÄJIEN OMISTA ARKISTOISTA

NYKYHETKESTÄ KATSOTTUNA monet asiat näyttävät itsestään selviltä. Tämän päivän arkiset työvälineet ovat kuitenkin olleet oman aikansa innovaatioita, joille on ensin naureskeltu tai pyöritelty päätä. Yksi tällaisista esimerkeistä on kaivinkoneen kauhanpyörittäjä. Kempeleessä asuva Kari Takalahti teki kahden veljensä kanssa luiskatöitä 1990-luvulla Kempeleen ja Oulun välillä. Alkuun luiskia tehtiin kauhalla tasaamalla. ”Meille heräsi ajatus, että olisipa hienoa, jos luiskia voisi tasata pyöräalustaisella ajamalla. Asensimme tiehöylän kääntöpöydän kauhan tilalle ja terään kiinnitimme pohjan”, Takalahti muistelee. Uudesta oivalluksesta innostuneina Takalahden veljekset halusivat kaikki työkalut pyöriviksi. He yhdistivät metsäkoneen pyörityslaakerin ja tiehöylän kulmavaihteen. ”Siinä meillä oli valmis pyörittäjä”, Takalahti summaa. Takalahden mukaan Ruotsissa oli kehitelty pyörittäjiä suunnilleen samaan aikaan. Ne olivat kuitenkin valtavan kalliita. Alussa pyörittäjästä sai maksaa käytetyn kaivinkoneen hinnan. ”Ensimmäiset myynnissä olleet pyörittäjät olivat myös kestävyydeltään heikkoja. Meillä silloin itse tehdyt laitteet ovat käytössä edelleen.”

”Sitä vain kauhoja pyöritellään!” Keksijä joutuu usein kohtaamaan ihmettelyä ja naureskeluakin. Myös Takalahden veljeksille kuittailtiin, että nämä vain pyörittelevät kauhoja, vaikka pitäisi kaivaa maata. ”Ne jotka näkivät laitteet käytössä työmaalla, hoksasivat heti, että vanhaan ei ole paluuta”, Takalahti muistelee. Keksinnön mahdollisti osaltaan se, että yrityksellä oli takavuosina talviaikaan vähemmän töitä. Silloin veljekset viettivät aikaa hallilla huoltamassa ja korjaamassa työkoneita sekä ideoimassa uusia työkaluja. Viime vuosina töitä on ollut enemmän, jolloin tuo-

TÄKKÄÄ TURVALLISESTI. Hannu Kilpeläinen täkkää itse kehittämällään työkalulla. Yrityksellä on myös toinen, pidemmällä koukulla varustettu versio.

”

Ne jotka näkivät laitteet käytössä työmaalla, hoksasivat heti, että vanhaan ei ole paluuta.”

tekehittelyyn ei ole jäänyt samalla tavalla aikaa. ”Olemme myös ostaneet toisten valmistamia pyörittäjiä”, Takalahti kertoo. Maarakennus O. Takalahti Oy on Kari Takalahden isän perustama perheyritys. Nykyisin yritys työllistää kolme Takalahden veljestä ja Kari Takalahden pojan.

Täkkäyspuomi lisäsi turvallisuutta Yksittäinen keksintö hyödyttää sen tehnyttä yrittäjää, mutta vie samalla koko alaa eteenpäin. Pyörittäjien yleistyminen kaivinkoneissa mahdollisti sen, että kuhmolainen yrittäjä Hannu Kilpeläinen lähti aikanaan rakentamaan pidempää täkkäyspuomia louhintatöihin. Keksintö sai jälleen alkunsa arjen keskellä havaituista haasteista. Monilla louhintatyömailla täkättiin kaivinkoneella ja nostopropulla. Työntekijän piti olla kiinnittämässä ja irrottamassa koukku levitettäviin mattoihin. ”Oli hidasta ja vaarallista, kun panostaja seisoo

3/2017

Kolme askelta arkipäivän keksijäksi

VANHASSA VARAA. 1990-luvulla Takalahdet käyttivät pyörittäjään kiinnitettyä mullanlevitys- ja tiivistystyökalua tietyömaiden luiskatöissä. Työkalu mahdollisti luiskatyöt pyöräkoneella aja malla.

1 Kyseenalaista totutut tavat tehdä asioita. Etsi tietoisesti uusia näkökulmia. 2 Mieti omalla vastuullasi olevia asioita ja vastaan tulevia konkreettisia ongelmia. Kaiken voi tehdä paremmin, helpommin tai pienemmällä työmäärällä. 3 Varaa aikaa ja voimavaroja toiminnan kehittämiselle. Tartu ideaan ja ryhdy määrätietoisesti luomaan siitä käytännön ratkaisua.

HYVIN PYÖRII! maton ja kauhan välissä. Aloin miettiä, miten Takalahden veljekset sen tekisin toisin”, Kilpeläinen muistelee. keksivät yhdistää metsäkoneen pyörityslaakeToimivan työkalun kehittäminen eteni rin ja tiehöylän kulmavaihvaihe kerrallaan. Ensimmäisissä versioissa teen parikymmentä vuotta sitten. Tuloksena syntyi puomin päässä oli koura. Se ei kuitenkaan pyörittäjä kaivinkoollut riittävän tarkka työkalu, joten Kilpeläineeseen. nen hylkäsi sen. Seuraavana versiona syntyivät nykyiset täkkäyspuomit, jotka ovat Kilpeläisellä edelleen käytössä. ”En koe työkalun kehittelyä varsinaiseksi keksinnöksi. Yhdistelin vain komponentteja eri tavalla kuin ennen. Joku toinen teki varmaan saman jo ennen minua ja fiksummin”, Kilpeläinen pohtii. ”Hyvät työkalut silti saimme omalla työllä. Ne nopeuttivat tekemistä huomattavasti ja toivat myös turvallisuutta louhintatyöhön.” Kilpeläinen pyörittää pientä perheyritystä, jossa hänen kaksi poikaansa ovat töissä. Lisäapuna voi kiireaikaan olla 2–3 tilapäistä työntekijää. Kilpeläisen vaimo hoitaa kirjanpidon ja laskutuksen. Yrityksen toimipaikka on Kuhmossa ja työmaat käytännössä ”Olin pikkunallikasta mukana maatalouden koneisJoensuun ja Rovaniemen välillä. tumisessa”, Kares summaa. Yrityksen porapaalutuskoneiden kehittäminen Onnistunut ratkaisu motivoi perustui Kareksen omaan tietämykseen ja kiinnosenemmän kuin raha tukseen. Vaikka raha houkutteli kehitystyöhön, se ei Myös raha motivoi yrittäjää keksimään ja kehitystyö- lopulta ollutkaan tärkein kannustin. hön. Se oli aikanaan tärkeä kannustin nyt jo eläkkeellä ”Omistautuminen jollekin asialle vie eteenpäin. olevalle Kullervo Karekselle. Kun näkee, että uudet sovellukset toimivat ja tulosta ”Porapaalutus alkoi kehittyä 1980- ja 1990-luvuilla. syntyy, se kannustaa enemmän kuin raha”, Kares tiiSiinä sanottiin olevan rahaa. Ajatuksena oli erikois- vistää. tua uuteen työhön, niin että emme vain siirrä tavaNakkilassa asuva Kares haluaa innostaa nuoremraa paikasta a paikkaan b”, Kares muistelee. pia yrittäjiä omien sovellusten kehittämiseen. Hänelle Porapaalutuskoneita ei ollut siihen aikaan saata- itselleen kekseliäisyys on tullut lapsuuskodin perinvilla, joten ne piti tehdä itse. Kares ei halua kertoa tönä. Silti Kares uskoo, että kekseliäisyyttä voi myös tarkemmin keksinnön yksityiskohdista. Oleellista oppia ahkeruudella, asioihin paneutumalla ja pitkäoli arjen työssä saatu kokemus teknisten laitteiden jänteisellä työllä. toiminnasta. ”Käyttäjäkunnan tehtävä on kehittää valmiisiin Kares oli tutustunut maatalouskoneisiin jo nuo- koneisiin paikkakohtaisesti toimivat välineet. Omaresta pojasta lähtien. Hän kertoo ajaneensa jo 10-vuo- toiminen kekseliäisyys vaikuttaa hyvin paljon yrityktiaana traktoria. sen tulokseen.”

”

En koe työkalun kehittelyä keksinnöksi. Yhdistelin vain komponentteja eri tavalla kuin ennen.”

INFRA-LEHTI

Hackathon antaa siivet Jos uusien toimintatapojen kehittäminen on jumissa, hackathon voi auttaa. Se tarjoilee yrityksille nopeaa ja tehokasta tapaa herätellä ideoita ja innovaatioita. TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: INDUSTRYHACK

LÄHTEEKÖ SE LENTOON? InfraHack-viikonloppuun sisältyi useita työmaavierailuja. Tämä futuristinen näkymä infratyöhön ikuistettiin Finnoon aseman louhintatyömaalla.

Mikä hackathon? Hackathon on tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kokoontuu määräajaksi työstämään ratkaisuja annettuihin haasteisiin. Oleellista on osallistujien asenne ja kyky hypätä ”liikkuvan helikopterin” kyytiin. Tapahtuma fasilitoidaan tarjoamalla osallistujille löyhät rajat sekä tilaa pohtia ja nähdä boksin ulkopuolelle. Esiin voivat nousta niin hullut tiedemiehet kuin pelle pelottomat.

3/2017

”

xxxxx”

D A N I E L TA I PA L E

TIIVIS TAHTI. Kilpailuun osallistuneet kahdeksan joukkuetta saivat yhdessä viikonlopussa rautaisannoksen infratietämystä sekä työmailla että luentosalissa.

KOVA KÄRKI. Yksi voittajajoukkue kehitti töiden organisointia ja raportointia nopeuttavan ratkaisun. Toisen innovaatiossa hyödynnetään lisättyä todellisuutta (Augmented Reality) päällystettävien alueiden työnsuunnittelussa. Kolmas ratkaisu helpottaa työmaan toteutumaseurantaa drone-lennokkien avulla.

LEMMINKÄINEN JÄRJESTI toukokuussa 2017 InfraHack-innovaatiokilpailun, jonka tavoitteena oli löytää ketteriä ratkaisuja tiedonkulun ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen päällystys- ja infraprojektit -liiketoiminnoissa. ”Rakennusala on yksi vähiten digitalisoiduista aloista maailmalla. Ala on myös jäänyt tuottavuuskehityksessä muiden alojen jälkeen”, päällystysliiketoimintasegmentin johtaja Robert Blumberg sanoo. ”Halusimme löytää näiden kahden asian välille yhteyden, muuttaa kehityssuuntaa, kokeilla meille uutta tapaa kehittää liiketoimintaa ja selvittää, mitä voimme oppia muilta aloilta. Tavoitteena oli myös löytää uusia ideoita työmaiden jokapäiväisen työn helpottamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.”

siirtää katsettamme selkeämmin ulospäin”, Blumberg pohtii. Blumberg suosittelee hackathonia myös muille infra-alan yrityksille, sillä alan kehittämisen kannalta on välttämätöntä etsiä ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja. ”Hackathon on hauska ja nopea tapa saada uusia ideoita ja tapoja käyttää uutta teknologiaa. Toimintamalli taipuu sekä laajempien että tarkemmin speksattujen haasteiden ratkaisemiseen. Tärkeintä on järjestävän yrityksen motivaatio ja positiivinen fiilis.”

Parhaat aivot käyttöön

Reilusti yli odotusten Industryhackin fasilitoimaan kilpailuun kutsuttiin ulkopuolisia osaajia, kuten ohjelmistosuunnittelijoita, palvelumuotoilijoita ja kasvuyrityksiä. Viikonlopun kestäneeseen tapahtumaan osallistui kahdeksan joukkuetta. Blumbergin mukaan kilpailu onnistui yli odotusten. Hackathon osoittautui loistavaksi tavaksi tutustua uuteen teknologiaan sekä löytää uusia ideoita ja tapoja toimia. ”Tavoitteenamme oli valita yksi joukkue voittajaksi, mutta päätimme lopulta valita pilottivaiheeseen kolme ryhmää. Niiden kanssa jatkamme nyt syksyllä ideointia käytännössä, omassa toimintaympäristössämme testaten.” ”Halusimme tukea lähinnä operatiivisen tehokkuuden kehittämistä. Jos vielä järjestämme hackathonin, voisimme keskittyä enemmän asiakasrajapintaan ja

”

Hackathon on hauska ja nopea tapa saada uusia tapoja käyttää uutta teknologiaa."

Industryhack on järjestänyt innovaatiokilpailuja eri toimialoille rakentamisesta ruokateollisuuteen. ”Meille hackathon tarkoittaa kaksipäiväistä tapahtumaa, joka on osa innovaatiokilpailua. Kilpailuihin haetaan 2–3 hengen tiimeissä, joista valitaan 6–8 parasta. Valitut tiimit kehittävät tapahtumassa tuotoksiaan yhdessä isännöivän organisaation kanssa. Keskitymme yritysten liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, joissa ratkaisevan teknologian voi valita vapaasti”, Industryhackin perustaja Mikael Hautala kertoo. ”Kun vietetään kaksi päivää paikan päällä, saadaan parempi käsitys käsillä olevasta haasteesta ja osataan ratkaista oikeita ongelmia. Samalla saadaan useita kymmeniä iteraatioita jatkuvan palautteen ansiosta.” Hackathonia kannattaa kokeilla sekä kilpailukyvyn nostamiseksi että sen säilyttämiseksi. ”Yhteistyö ulkopuolisen tahon kanssa on usein paikallaan, sillä parhaat aivot eivät aina löydy omalta työpaikalta. Lupaamme kolmessa kuukaudessa kuusi prototyyppiä annettuun haasteeseen.”

INFRA-LEHTI

MIKÄ TYÖMAA? Tie on osa teollisuuden tuotantolinjaa. Ennen valmiiden tuotteiden kuljetusta markkinoille tarvitaan raaka-aine- ja prosessikuljetuksia. Prosessit on tarkasti aikataulutettu. Tämä työmaa avasi erään kuljetus- ja työmatkaliikenteen pullonkaulan lännessä. Arvaa mikä hanke? TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: LIIKENNEVIRASTO

UUTTA ALLE. Yksi hankkeen tavoitteista on suojella pohjavesiä. Suomessa ei joka päivä rakenneta uutta moottoritietä, varsinkaan pohjavesialueelle. Väylälle tuli yhteensä noin kolmen kilometrin matkalle bentoniittipohja, joka estää suolan ja vaarallisten aineiden imeytymisen pohjaveteen. Bentoniitti on lähes läpäisemätöntä, vulkanisoitua savea. Sitä ei voi asentaa sateella, mutta onneksi poutaa riitti.

VAARAN PAIKKA. Tässä hankkeessa parannettiin eri kohdista 135 kilometrin tieosuutta, jolla on sattunut vuosittain yli 30 henkilöonnettomuutta. Nyt turvallisuus paranee.

3/2017

HERÄTIMME HENKIIN VANHAN SUOSIKKIPALSTAN. MITÄ TYÖMAATA ARVUUTELLAAN SEURAAVAKSI? LÄHETÄ VINKKI: INFO@INFRA.FI.

KASVUSSA. Talouden elpyminen on lisännyt raskasta liikennettä tällä tiellä noin seitsemän prosenttia – enemmän kuin Suomen teillä keskimäärin. Myös työmatkaliikenne kasvaa. Parannusten myötä liikenne sujuu ja matka-ajat lyhenevät selvästi. Historiaan siirtyy useita risteysalueita, joilla ennen oli 60 kilometrin nopeusrajoitus.

VIHJEET 5 pistettä INFRAn Liittopäivillä syksyllä 2012 lobattiin ankarasti tämän hankkeen aloittamista. Päivät pidettiin Karhu-oluen kotipitäjässä, jossa väylähanke oli todella kuuma peruna. 4 pistettä Hankkeessa parannetaan eri kohdista 135 kilometrin osuutta 626 kilometriä pitkästä valtatiestä. Töiden on määrä valmistua vuonna 2018. 3 pistettä Tämä väyläosuus on nostettu usein malliesimerkiksi Suomen logistisista pullonkauloista. Kapeus, ohituskaistojen puute ja useat risteykset tekivät isoja teollisuuslaitoksia ja viittä vientisatamaa yhdistävästä väylästä tukkoisen ja vaarallisen. 2 pistettä Läntisen valtasuonen varren auto-, meri- ja muu teollisuus on kasvanut rajusti. Tie on osa tärkeän vientiteollisuuden tuotantolinjaa, ja siksi sen liikenneongelmat ovat koko maan kannalta pulmallisia. 1 piste Hankkeessa syntyi moottoritien jatke Raisiosta Nousiaisiin. Luvia–Pori-väli paranee ohituskaista- ja liittymäjärjestelyineen. Rakenteille saadaan erillisrahoituksella myös Nousiainen– Kurjenmäki-välin ohituskaistat ja kauan kaivattu Söörmarkun eritasoliittymä. Laitilan ja Eurajoen keskustaosuuksien korjaus viipyy, mikä estää taajamien maankäytön kehittämistä nyt, kun alueen elinkeinoelämä olisi loistovireessä. OIKEA VASTAUS: Valtatie 8 välillä Turku–Pori. Tieosuutta parannetaan 92,5 milj. eurolla. Hanke alitti budjetin, joten parilla miljoonalla tehdään vielä ylimääräisiä parannuksia vuonna 2018. Hankkeen hyöty-kustannusuhde on 1,6. Investoitu raha palaa siis yhteiskunnalle saavutettujen hyötyjen kautta. Vt 8 jatkuu Porista Vaasan ja Kokkolan kautta Ouluun. Se välittää koko Suomen teollisuuden tavaravirtoja vientisatamiin. Painavaa kuljetettavaa ja erikoiskuljetuksia on paljon, ja ruuhkat jatkuvat edelleen pohjoiseen vievällä osuudella.

INFRA-LEHTI

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessÃ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

3/2017

INFRA-ALAN TULEVAISUUS

Tieteisfiktiosta tulee faktaa Trimble vie infra-alaa scifi-tarinoista tuttuun suuntaan. Tulevaisuuden inframallia ei katsella paljain silmin vaan linsseillä, jotka upottavat sen osaksi todellista maailmaa. TEKSTI: HENNA KEKKI, KUVA 123RF

”3D-SUUNNITTELU on jo edelläkävijöiden arkea. Kun kurkistamme hetken eteenpäin, näemme siihen tulevat lisäulottuvuudet: rakentamisen aikataulutus (4D), kustannusten ja kalustoresurssien hallinta (5D) ja projektin valmistuttua omistajalle annettavat ylläpito-ohjeet (6D). Myös reaaliaikainen rakentamisen toteumatietojen seuranta tulee olemaan nopeasti arkipäivää”, Trimblen business area manager Erkki Mäkinen kuvailee infran tulevaisuutta. ”Rakennuksen tuotemalli BIM on vauhdilla tulossa infra-alalle, ja Suomi on tässä kärkimaita. Muualla edetään regulaation kautta, kuten Saksassa, jossa valtiolla on oma infran rakentamisen digitalisaatio-ohjelma. Myös Englannissa valtio tukee tietomallintamisen hyödyntämistä.” Mallien hyödyntämisen lisäksi Suomessa panostetaan standardointiin. BuildingSMART Finlandissa keskustellaan, mikä on IFC Rail / IFC Road eli avoin standardi, jota käytetään rakennusteollisuudessa, ja miten se tuotaisiin myös maanrakennusalalle.

Mistä nuoria infra-alalle? ”Rakentaminen on tänä päivänä nykyaikaisen ohjelmisto-, mittaus- ja tiedonsiirtoteknologian sekä koneautomaation hyödyntämistä. Tämä viesti pitäisi välittää tulevaisuuttaan miettiville nuorille. Lisätyn, yhdistetyn ja virtuaalitodellisuuden avulla infra-ammattilaisten työpöydille ja koneisiin tuodaan samaa käyttäjäkokemusta, johon nuoriso on tietokonepelejä pelatessaan tottunut”, Erkki Mäkinen sanoo. ¨”Lapset oppivat tekemällä ja omaksuvat

LAITA VIRTUAALILASIT NENÄLLE JA SUKELLA RAKENTAMISEN TULEVAISUUTEEN! VIRTUAALITODELLISUUS RAKENTAMISESSA ESITTÄYTYY INFRAN OSASTOLLA MAXPOSSA 7.–9.9. TESTAA MYÖS KAIVAJAN TAITOJASI MAARAKENNUSKONESIMULAATTORILLA. NÄHDÄÄN HYVINKÄÄLLÄ!

mitä vain – jopa kaupunkisuunnittelua. Pääkaupunkiseudulla Arkki-yhteisö on 20 vuotta kouluttanut lapsia 5-vuotiaista lukioikäisiin. He aloittavat muovailuvahalla ja piirtämällä ja ottavat pikkuhiljaa CAD-ohjelman, SketchUpin tai vastaavan käyttöön oppien arkkitehtuurin perusteet”, Trimblen teknologiajohtaja Kim Nyberg täydentää. Trimble on mukana OtaKeila-hankkeessa, jossa Arkin lapset suunnittelevat tekosaarelle aseman Helsingin edustan tunneliprojektiin. ”Olin paikalla, kun 50 lasta pääsi katsomaan omia tuotoksiaan HoloLenseillä. He olivat innoissaan löytäessään omat rakennuksensa saarelta. Toivon, että kokemus jää kytemään ja ohjaa heidän tulevaisuuden ratkaisujaan”, Nyberg kertoo.

Monimutkaisesta tulee helppoa Infran tulevaisuuteen voi jo kurkistaa Trimblen ja Microsoftin kehittämän Trimble Connect for HoloLensin avulla. ”Vielä pilottikäytössä olevan yhdistetyn todellisuuden eli MR-sovelluksen avulla voi pitää globaalin palaverin saman tietomallin äärellä. Kun jokaisella osallistujalla on HoloLens-lasit ja wifi-yhteys, heidän tarvitsee vain osallistua kutsujan luomaan konferenssiin ja projekti lataa mallin automaattisesti”, Kim Nyberg selvittää. Osallistujat pystyvät keskustelemaan reaaliaikaisen puheyhteyden kautta ja jokainen näkee, mihin muut ovat katseensa suunnanneet. Katse näkyy lasersäteen kal-

taisena merkkinä, joten kaikki konferenssissa olevat näkevät, mistä mallin osasta puhutaan. ”Esimerkiksi ison infraprojektin monimutkaisen mallin kanssa toimiessa on helppoa, kun ei tarvitse sanallista selostusta, mitä kohtaa kukin tarkoittaa, vaan säde johdattaa oikeaan paikkaan.” Trimblen SketchUp Viewerilla saa jo nyt tuntumaa tulevaisuuteen. Se on ollut pian vuoden saatavilla sovelluskaupoista.

Milloin scifi on arkea infrassa? ”Arvioisin, että kolmen vuoden sisällä jo paremmatkin MR-laitteet ovat kuluttajahinnoissa. Nyt HoloLens-lasit maksavat noin 3 000 ja SketchUp Viewer for HoloLens -ohjelma 1 500 euroa”, Kim Nyberg sanoo. Sovellusta on jo ostettukin, koska on halvempi kokeilla linsseillä kuin työmaalla, pystyykö suunnitellun rakenteen rakentamaan. Uusi teknologia nopeuttaa suunnit teluprosessia ja parantaa sen laatua . ”500 euron tabletilla pääsee jo MR-maailmaan kiinni, mutta tarjolla on vasta yksinkertaisia sovelluksia. Niillä voi esimerkiksi tabletin läpi katsoa ja virtuaalisesti mitata, miten leveä edessäsi oleva pöytä on, tai mitata seinän nurkasta nurkkaan. Tarjolla on myös yksinkertaisia sisustussuunnitteluohjelmia, mutta niistä en ainakaan kotona uskalla sen enempää puhua”, Nyberg vitsailee. Juttu on tiivistelmä CivilPointin asiakaslehdessä julkaistusta haastattelusta.

Lue miten kotimaasi on rakennettu Teos kertoo, miten maatalous-Suomesta rakennettiin nykyaikainen hyvinvointiyhteiskunta. Asiantuntijat luotsaavat lukijaa halki itsenäisen Suomen historian arkkitehti Harri Hautajärven johdolla. Rakennetun Suomen tarina avaa näkymiä menneeseen ja tulevaan. Se kertoo, miten yhteiskunta ja rakentaminen ovat vaikuttaneet toisiinsa. Rakennukset kertovat ajastaan. Tutustu ihmisiin niiden takana. Monipuolinen, runsaasti kuvitettu tietokirja auttaa ymmärtämään rakennetun ympäristön merkitystä jokaiselle suomalaiselle. Sopii erinomaisesti myös lahjakirjaksi.

Rakennetun Suomen tarina Toimittanut Harri Hautajärvi 352 s., 350 valokuvaa, 60 € Ilmestyy suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä lokakuussa 2017.

www.rakennustietokauppa.fi

Räjähdealan ratkaisukeskeiset kumppanisi Forcit Explosives • Räjähdysaineiden valmistus • Toimitus ja varastointi • Panostuspalvelu Finnrock Consulting • Tekninen tuki • Louhintatekninen konsultointi FORCIT.FI • Koulutukset • Ennakkoselvitykset • Ympäristömittaukset FINNROCK.FI

CMYK

3/2017

JÄSENSIVUT LIITY JÄSENEKSI INFRAAN

Maapörssi on nyt INFRAn varsinainen jäsen, Sitowise yhteistyöjäsen. Miksi liittyminen kannatti? s. 39

ESITTELYSSÄ MANK RY

MANK kokoaa alan asiantuntijat ajamaan yhteistä etua ja turvaa tulevaisuuden tekijät. s. 40

SOME TAVOITTI SATOJA TUHANSIA

INFRA oli mukana toteuttamassa Ihminen tiellä -kampanjaa tietyömaiden turvaksi. s. 43

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Norsu ja pikavoitot Iso laiva kääntyy hitaasti, edunvalvonnassa ei ole pikavoittoja, norsu syödään pala kerrallaan… Nämä ”lait” ohjaavat työtäni. KUN YHTEISIÄ asioita ajetaan, on mielipiteitä ja näkökulmia lähes yhtä paljon kuin hankkeessa osapuolia. Yksi esimerkki pitkänsitkeästä edunvalvontatyöstä on ns. ennakkoverolippumiesten kohtelu. INFRAn mielestä myös pelkkä maarakennuskoneen kuljettaminen voi olla yrittämistä, eikä kategorisesti aina pelkästään työsuhteessa tehtävää työtä. Nyt myös verottaja on alkanut höllentää tulkintojaan, mikä näin asiaa infrayrittäjien puolesta ajaneena tuntuu hyvältä. Maalissa ei sentään olla vielä tässäkään asiassa, koska iso laiva, pikavoitot, elefantti, jne. Suunta on silti oikea. MYÖS TOINEN iso laiva on liikkeellä. Väyläpolitiikka on kuin onkin muuttumassa pitkäjänteisemmäksi. Taustalla on edunvalvojien – kuten INFRAn – sitkeä työ. Minut voi herättää yöllä, ja osaan toistaa ja perustella samat mantrat: Perusväylänpitoon on saatava lisää määrärahoja! Suomi tarvitsee pitkäjänteisen, strategisen väyläohjelman! Valtiovarainministeriön tuoreessa budjettiehdotuksessa olikin tuntuvia satsauksia perusväylänpitoon. Asiasta oli toki sovittu jo hallitusohjelmassa. Se, että ohjelma ylipäänsä sisälsi 600 miljoonan euron lisämää-

rärahan perusväylänpitoon vaati silti vuosien työn kaikilta liikenne- ja infra-alan vaikuttajilta. Pikavoittoa ei taaskaan saatu, mutta perusväylänpidon norsusta on kyllä nyt syöty jo enemmän kuin pelkkä kärsä. Pitkäjänteisyyttä on ajettu samalla hartaudella. Takana on hallitusohjelmavaikuttamista, lukuisia päättäjätapaamisia, lehtijuttuja, raportteja, mietintöjä, seminaareja ja symposiumeja. Olemme jakaneet tietoa ja yrittäjien näkemyksiä. Liikenneministeri asetti lopulta parlamentaarisen työryhmän luomaan kustannustehokasta, pitkäjänteistä ja tarkoituksenmukaista suunnitelmaa väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle.

KESKEN LOMAN sähköpostiin tupsahti sitten lausuntopyyntö maantielain muuttamisesta. Lobbarin ilo ole laantua, kun lakiin ehdotetaan kirjattavaksi ”liikennejärjestelmän rahoitus- ja toimenpidesuunnitelma 10–12 vuodeksi”. Ohjelma tarkastetaan ehdotuksen mukaan aina hallituskauden alussa osana liikennepoliittista strategiatyötä ja tarvittaessa muutoinkin. Vapise norsu! Paavo Syrjö toimitusjohtaja, INFRA ry

TULE YRITTÄJIEN YHTEISRINTAMAAN! KUN LIITYT INFRAAN 15.9. MENNESSÄ, SAAT LOPPUVUODEN JÄSENYYDEN YHDEN KUUKAUDEN HINNALLA. WWW. INFRA.FI/LIITY

INFRA MAXPOSSA S. 41 | KYMIRING S. 42 | KONEKAUPPIAS NIEMI S. 43 | GRÄVARIN NESSLER S. 44

YLEISPEREHDYTYS HOITUU NYT VERKOSSA

ePerehdytys

on oiva parannus Kreaten Marko Salomäki testasi uuden, syyskuussa käyttöön tulevan ePerehdytyksen. Kymmenen vuoden kokemus turvallisuuspäällikön tehtävissä eri yrityksissä antaa hyvän pohjan verrata uutuutta totuttuun perehdytysmalliin. Myös Firassa ePerehdytystä odotetaan jo innolla. TEKSTI: TOMMI AHLBERG KUVAT: KREATE OY (S. 37) JA TOMMI AHLBERG (S. 38)

”PYRIN AINA tsemppaamaan työmaita Lisää tietoa työmaaliikenteen perehdytyksiin osallistuessani, esitän kysy- vaaroista myksiä ja käyn läpi asioita, joita perehdy- Salomäki on huomannut toisenkin yleisen tyksestä jää puuttumaan”, Kreaten työtur- puutteen vuosien varrella käymissään vallisuuspäällikkö Marko Salomäki kertoo. perehdytyksissä; työmaaliikenteen käsitSalomäki käy vuodessa läpi yli 30 pereh- tely on puutteellista. dytystä – joka kerta jokaisen työmaan ”Työmaaliikenteen riskit on työturvallisuuskäynnin aluksi. yleensä aliarvioitu, vaikka henSÄÄSTÄ AIKAA Kreate urakoi silta-, väylä-, gen menetyksen riski on siinä JA RAHAA – TEETÄ YLEISPEREHDYTYS pohja-, teollisuus- ja ympäyksi suurimpia”, hän pohtii. NETISSÄ KERRAN VUODESSA ristörakentamisen kohteita. Myös työmaan ulkopuoliJA SE ON VOIMASSA KAIKILLA TYÖMAILLA! SISÄLTÖ ON AINA Monissa kohteissa se toimii nen liikenne aiheuttaa vaaAJAN TASALLA, SÄÄDÖSTEN MUKAINEN JA LÖYTYY USEILLA aliurakoitsijan roolissa, roja esimerkiksi siltatöissä KIELILLÄ. SAMALLA TAPATURmutta etenkin siltakohteissa työskenteleville. MATAAJUUS PIENENEE JA TUOTTAVUUS & LAATU pääurakoitsijana. Uudessa ePerehdytyksessä PARANEE. Salomäellä on siten kokeKreaten työturvallisuuspäälmusta sekä oman talon että muilikkö näkee paljon hyviä piirteitä, den järjestämistä perehdytystilaisuukmutta myös kehitettävää. sista. Omaa, toimihenkilöpainotteista ”Opetusohjelma on riittävän selkeä ja väkeä Kreatella on noin 150. Aliurakoin- helppokäyttöinen. Asiat ovat melko yleinissa käytetään luotettavia yhteistyökump- sellä tasolla, mutta sen ymmärtää, kun paneita, joilla on työntekijöitä noin 300. aiheita on paljon”, hän sanoo. Perehdytysrumba on siis tuttua puuhaa. ”Myös kieliversiot ovat todella hyvä ”Perehdytysten taso vaihtelee paljon ihan parannus aiempaan. Nyt perehdytyksen työmaakohtaisesti. Toisilla on kattavat voi suorittaa omalla äidinkielellään. Sekin aineistot, toisilla sellaiset, että niillä juuri on hyvä, että perehdytettävä voi käydä läpi pärjätään. Yleistä kaikille nykyisen malli- turvallisuuden yleisen osion itselleen parsille perehdytyksille on, että perehdytys ja haiten sopivana ajankohtana.” työmaan vaarojen läpikäynti painottuvat ePerehdytys ei korvaa työmaakohtaista itse työhön, mutta yleisempi turvallisuus- perehdytystä, mutta kun yleinen perehdytietous jää vähemmälle”, Marko kertoo. tysaineisto on käyty valmiiksi läpi työmaalle tultaessa, työmaakohtaiseen perehdytykseen jää Salomäen mukaan enemTUTUSTU JA OTA KÄYTTÖÖN 4.9.2017 män aikaa. JÄLKEEN: WWW.EPEREHDYTYS.FI

KIELISSÄ LÖYTYY. ePerehdytys löytyy suomeksi, englanniksi, viroksi, latviaksi, liettuaksi, venäjäksi sekä puolaksi. Ruotsinkielinen versio on työlistalla.

3/2017

SELKEÄ PARANNUS. Kreaten Marko Salomäki pitää uutta ePerehdytystä tervetulleena parannuksena nykykäytäntöön. Kaikilla on käytössään saman tasoinen ja laadukas yleisperehdytysaineisto, jonka voimassaolo on helppo tarkistaa työmailla.

INFRA-LEHTI

TARVE LISÄÄNTYY. Erikoistumisen yleistyessä samalla työmaalla työskentelee paljon eri alojen ammattilaisia ja perehdytettäviä on yhä enemmän. Jari Pulkkinen Firalta kertoo, että kaikilta aliurakoitsijoilta tullaan edellyttämään ePerehdytyksen voimassa oloa jo työmaalle saavuttaessa.

Kuinka käytän eperehdytystä ePerehdytys on uusi perehdytystapa, jossa osa perehdytyksestä voidaan tehdä jo ennen työmaalle saapumista. Kaikki alkaa siitä, kun kirjaudutaan tabletilla, kännykällä tai tietokoneella verkon oppimisympäristöön. Käyttäjä tunnistetaan Valttikortin tai yrityksen Y-tunnuksen ja veronumeron avulla. Yrityksellä on oltava käytössään maksuton Tilaajavastuun Ilmoita-palvelu. ePerehdytyksessä on 51 tehtäväsivua, joiden läpikäyntiin menee noin puoli tuntia. Tämän jälkeen suoritetaan tentti. Suorituksesta läpi pääseminen edellyttää, että tenttikysymysten vastauksista 90 prosenttia on oikein. Hyväksytty suoritus tallentuu välittömästi Tilaajavastuun Taitorekisteriin, ja tieto on kätevästi työmaalla luettavissa Valttikortilta muun muassa maksuttoman mobiilisovelluksen avulla. Taitorekisteristä voidaan toteuttaa myös integraatio työmaan kulunvalvontajärjestelmään. ePerehdytyksen suorittaminen on maksullista. Yritys säästää kuitenkin merkittävästi, kun riittää, että kaikille työmaille kelpaava yleisperehdytys suoritetaan vain kerran vuodessa. INFRAn jäsenille ePerehdytys maksaa 12 euroa per henkilö vuodessa – siis euron kuukaudessa. Ei-jäsenille hinta on 24 euroa. ePerehdytys korvaa nykyisessä perehdytysmallissa olevan yleisten turvallisuusasioiden osion. Työpaikkakohtainen perehdytys säilyy edelleen työmailla. ePerehdytys ei korvaa nykyistä Työturvallisuuskorttia. ePerehdytyksen on kehittänyt Rateko tiiviissä yhteistyössä alan yritysten, järjestöjen ja viranomaisten kanssa.

LUNTTAUS KIELLETTY. Työmailla kannattaa varmistaa, että jokainen suorittaa ePerehdytyksen henkilökohtaisesti. Muistathan myös, että ePerehdytys ei korvaa työmaaperehdytystä.

”Ja löytyyhän teiltä voimassa oleva ePerehdytys?” Urakoitsija joutuu istumaan useissa samankaltaisissa perehdytyksissä, kun työt sijaitsevat eri työmailla. Vuodessa näitä tilaisuuksia voi kertyä helposti toistakymmentä. Syyskuussa lanseerattava ePerehdytys tuo uutta ajattelua perehdyttämiseen. Urakoitsijan kannattaa tutustua siihen valmiiksi jo ennen kuin pääurakoitsija asiaa työmaalla tiedustelee.

Pääurakoitsijana toimivan Firan turvallisuuspäällikkö Jari Pulkkinen odottaa jo malttamattomana, että saa ePerehdytyksen käyttöönsä. Sen jälkeen Fira edellyttää myös kaikilta aliurakoitsijoiltaan, että ePerehdytys on voimassa työmaalle saavuttaessa. ”Perehdytettäviä ja perehdytystilaisuuksia riittää. Esimerkiksi meidän omassa järjestelmässä on 25 000 aliurakoitsijoiden työntekijää ja yli 3 000 Y-tunnusta”, Pulkkinen kuvaa Firan kokoisen rakennusliikkeen pyörittämää työntekijämäärää.

Perehdyttäminen on yhteisellä työmaalla pakollista. Tarkoitus on antaa työmaalle tulevalle työntekijälle tietoa yleisistä pelisäännöistä ja työmaan erityisolosuhteista. ePerehdytyksessä kaikille työmaille yhteisten asioiden perehdytys voidaan suorittaa itselle sopivana ajankohtana verkossa jo ennen työmaalle menoa. Suoritettu ePerehdytys on voimassa vuoden ja voimassaolo voidaan tarkistaa työmaalla Valttikortti-järjestelmästä.

3/2017

UUSIA JÄSENIÄ 123RF

VAIN JÄSENILLE. INFRAn jäsenenä pääset muun muassa kattavaan ekstranettiin, jossa valmiit sopimuspohjat, lomakkeet ja kustannuslaskurit ovat maksutta käytössäsi.

Kiertotalousosaamista INFRAan Maapörssi on liittynyt INFRAn jäseneksi ja Sitowise yhteistyöjäseneksi. SELVITIMME, MILLAISIA uusia toimijoita 2. Mikä sai liittymään INFRAn jäseneksi? saimme porukkaamme. Haastattelussa tuu(JV) Jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden vaisulalaisen Maapörssin markkikuttaa maarakennusalaa ohjaavaan nointi- ja kehityspäällikkö Juuso sääntelyyn yhdessä muiden toiKYSY LISÄÄ JÄSENYYDESTÄ Viitikko sekä Sitowisen ympämijoiden kanssa. INFRA.FI/LIITY. KUN ristöratkaisujen toimialajohtaja (EE) Sitowisen kiertotaloustoiLIITYT INFRAAN 15.9. MENNESSÄ, SAAT LOPEija Ehrukainen. miala toimii maarakentajien PUVUODEN JÄSENYYkumppanina. Olemme kiinnosDEN YHDEN KUUKAUDEN HINNALLA. 1. Kohtaat tuntemattoman inftuneita INFRAn tekemästä erinra-alasta innostuneen hississä. omaisesta työstä infra-alan kehitMiten esittelet työnantajasi? tämiseksi ja sen toimintaedellytyksiin (JV) Maapörssi on maarakennusalan kier- vaikuttamiseksi. Haluamme olla tässä totalousyritys. Sivuston kautta maaraken- työssä mukana. tajat kierrättävät puhtaat ylijäämämaa-ainekset uusiokäyttöön saaden kustannus- 3. Mitä odotuksia asetatte jäsenyydelle? säästöjä ja jopa tulorahoitusta rakenta- (JV) Vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi miseen. odotamme verkostoitumista maa-aines(EE) Sitowise on suurin suomalainen talon- ten kierrättämisestä kiinnostuneiden ja infrarakentamisen konsulttiyhtiö. Tar- ammattilaisten kanssa. joamme kattavan rakentamisen suunnit- (EE) Odotamme saavamme tietoa alan kehitelu-, asiantuntija- ja digitaalisten palve- tyksestä ja että voimme olla mukana vailuiden kokonaisuuden. Konsernissa kuttamassa. työskentelee 1 100 asiantuntijaa. Sitowise syntyi, kun Wise Group ja Sito yhdistyivät 4. Mikä on teillä ajankohtaista juuri nyt? keväällä 2017. (JV) MARA-asetuksen uuden määrityksen

hyväksyminen EU:ssa. Sen odotetaan helpottavan maa-ainesten ja purkubetonin uusiokäyttöä. Sitowise ja Maapörssi ovat luoneet uuden palvelumallin, jossa maarakennushankkeen käynnistämiseen ei tarvita alkupääomaa. Kustannukset katetaan vastaanotetuista maa-aineksista perityillä vastaanottomaksuilla. Ensimmäinen kohde oli kesäkuussa alkanut ulkoampumaradan rakentaminen Sipoossa. (EE) Kuten Juuso mainitsi, tarjoamme Maapörssin kanssa maamassojen kiertotaloushankkeita, joissa ylijäämämaita voidaan käyttää hyödyksi ja saada ylijäämästä aikaan jotain tarpeellista. 5. Paras vapaa-ajan vinkkisi syksylle 2017? (JV) Viime keväänä avatun Helsingin Vallisaaren opastetut kierrokset jatkuvat vielä syyskuussa. Sinne siis syksyisenä lauantaina! (EE) Tänä syksynä kannattaa mennä sienimetsään. Siellä missä on saatu sadetta läpi kesän, löytyy takuuvarmasti hyvä sienisaalis. Anu Ginström

INFRA-LEHTI

LIKELLÄ PITÄEN. LIKE verkottaa alan toimijat yhteiseen tekemiseen ja luo toimintamalleja alan koulutustilanteen edistämiseksi.

MANK TUTUKSI

MANK turvaa tulevaisuuden osaajat MANK eli Maarakennusalan neuvottelukunta toimii maarakennusalan kokoavana voimana tulevaisuuden infrahaasteissa. MANK RY PERUSTETTIIN reilut 30 vuotta sitten petraamaan alan toimijoiden niukaksi koettua yhteistyötä. ”Alkuvuosina painopiste oli enemmän julkilausumissa, mutta viime vuosina olemme saaneet alan toimijoita mukaan rahoittamaan isoja projekteja, joilla pyritään turvaamaan tulevaisuuden työvoima infra-alan kaikilla sektoreilla”, MANKin hallituksen puheenjohtajana reilut kymmenen vuotta vaikuttanut Harri Yli-Villamo kertoo. Keskeinen meneillään oleva projekti on LIKE-foorumi, jota rahoittavat MANKin ohella INFRA ry, Kunta-alan kehittämisfoorumi, Liikennevirasto ja SKOL ry. LIKE tulee sanoista ”Liikenne- ja infra-alan osaamisen kehittämisfoorumi”. Foorumin alaisuudessa käynnistetään ja tuetaan erilaisia osaamisen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Yksi niistä on Diginfra 2.017 -hanke, joka tähtää väylärakentamisen digitalisaation. ”Digitalisaatio muuttaa paitsi järjestelmiä myös toimintatapoja. Haluamme olla mukana vaikuttamassa siihen, että infra-ala kehittyy vahvaksi, jotta se houkuttelee nuoria alalle ja tuo kilpailukykyä suomalaisille alan toimijoille” Yli-Villamo korostaa.

LIKE-FOORUMI ON avoin yhteistyöverkosto, joka on tarkoitettu kaikille infra-alan toimijoille. Hanke on jatkoa Nuoria infratöihin -projektille. ”Ydintehtäviin kuuluu kehittää infra-alan tunnettuutta, varmistaa alalle hakeutuvien riittävä määrä, koota tietoa alan koulutustarpeista ja viestittää siitä oppilaitosten sekä opetushallinnon suuntaan”, kiteyttää Antti Knuutila, joka on ollut foorumin projektipäällikönä vuoden 2017 alusta. LIKEn toiminnassa on mukana niin urakoitsijoita, suunnittelijoita, tilaajia, viranomaisia opetuspuolelta kuin oppilaitoksiakin. Foorumi on saanut esimerkiksi maarakennusalan kuljettajan työn näytöslajiksi suosittuun Taitaja 2017 -tapahtumaan. Lisäksi koordinoidaan infrainsinöörin tutkinnon ohjeellista opetusohjelmaa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. IDEA MANKIN perustamisesta tuli aikanaan silloisen tiehallinnon ylijohtajalta Väinö Suoniolta. Valmistelun otti töikseen Suomen Maarakentajien Keskusliiton – eli nykyisen INFRA ry:n – pitkäaikainen toimitusjohtaja Osmo Mettänen.

”Mukaan saatiin alusta asti lähes kaikki alan merkittävät intressitahot, mikä kertoo MANKin syntyneen tarpeeseen. Myös INFRA ry:n rooli on ollut tärkeä. Voi sanoa, ettei MANKia olisi perustettu ilman INFRA ry:tä”, MANKin neuvottelukunnassa aktiivisesti toiminut Tapani Karonen muistelee. ”Tapetilla oli alkuvaiheessa esimerkiksi maarakennusalan nuorisoasteen ammattikoulutus, joka saatiin käyntiin 1990-luvulla. Vuosien varrella on kehitetty myös maarakennusalan kustannusindeksejä ja eettisiä pelisääntöjä. Infran merkitys on korostunut ja päättäjät on saatu vakuutettua siitä, että infran hyvä kunto on kansakunnan edun kannalta tärkeää”, Karonen tiivistää tärkeimpiä tuloksia.

MANKIN JÄSENISTÖÖN kuuluu pääasiassa infra-alan järjestöjä ja isoja valtion organisaatioita. Vaikuttaminen tapahtuu paljolti jäsenjärjestöjen kautta. Harri Yli-Villamo täydentää, että yksi MANKin hallituksen päätehtävistä on ollut järjestää vuosittain Maarakennuspäivä. Tapahtuman tuotolla on rahoitettu projekteja, koulutusasioita ja suhdannejulkaisuja. Kaisa Salminen

MAARAKENNUSPÄIVÄ 2017 Maarakennuspäivä järjestetään torstaina 28.9.2017 Finlandia-talolla. Päivässä luodaan katsaus liikenteen ja infra-alan tuleviin painopisteisiin sekä toimintaympäristön ja hallintorakenteiden uudistumiseen. Päivillä saat ajantasaisen käsityksen alan suhdanteista ja näköpiirissä olevista investoinneista alan johtavien ammattilaisten suulla. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 20.9. mennessä: www.mank.fi/maarakennuspaiva-2017

3/2017

ANU GINSTRÖM

INFRA KIITOTIELLÄ

MESSUTUNNELMISSA. INFRA Pohjoisen ex-vetäjä Reino Pulli ja ansiokas kesäavustaja Santeri Jusslin INFRAn Maxpo-osastolla vuonna kuokka ja jussi. Naamat ehkä vaihtuvat, hyvä fiilis pysyy!

Maxpo 7.–9. syyskuuta – älä kulje onnesi ohi! Messuhallin perällä piilottelu on mennyttä aikaa. INFRAn isolla ja näyttävällä kiitotieosastolla on hymyilty kilpaa auringon kanssa jo kahdet Maxpo-messut. Avo-osastolle ei toivota sadetta kolmannellakaan kerralla. MAXPO-MESSUILLA Hyvinkään lentokentällä 7.–9. syyskuuta 2017 ärjyvät taas Suomen huimimmat maarakennuskoneet. Messut ovat avoinna kaikille, niin infrarakentajille kuin alasta ja koneista muuten vain innostuneille. INFRAn iso osasto on heti messuporteista seuraavana kiitoradalla – et pääse sisään poikkeamatta meillä! Tarjolla on jokaiselle pistäytyjälle pieni lahja sekä monipuolista ohjelmaa. Messuarvonnan hulppeat palkinnot tarjoaa Ramudden ja vakuutusasioissa neuvojaan jakaa yhteistyöjäsen Fennia. ASKARRUTTAAKO SÄÄNTELY ja sopiminen? Kysy neuvoa INFRAn messuosastolla – kokeneet lakiasiantuntijamme ovat pai-

kalla lakiklinikalla torstaina 7.9. kello 9–12. INFRAn piiriyhdistyksistä esittäytyvät päivän aikana INFRA Uusimaa ja INFRA Pohjoinen. Ympäristö- ja turvallisuusklinikka perjantaina 8.9. kello 9–12 avaa ympäristö- ja jätelainsäädännön sekä lupakäytäntöjen solmut. Tutustu myös työmaan turvallisuushavainnointiin. INFRAn osastolla esittäytymisvuorossa ovat INFRA Länsi-Suomi ja INFRA Kaakkois-Suomi. Lauantaina 9.9. INFRAn messuosaston valtaavat aamupäiväksi INFRA Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Savo ja Pohjanmaa. Koko päivän paikalla myös INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö – käy kysymässä alan edunvalvonnan näkymistä!

KOKO MESSUJEN ajan INFRAn osastolla voi ihailla myös Tulevaisuustelttaa. Laita siis virtuaalilasit nenällesi ja sukella rakentamisen tulevaisuuteen! Miten virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää rakentamisessa? Entä uskallatko testata kaivajan lahjojasi maarakennuskonesimulaattorilla? INFRAn jäsenyydestä haaveilleille messut tarjoilevat iloisia yllätyksiä. Messujen aikana liittyvälle loppuvuoden jäsenyys irtoaa yhden kuukauden hinnalla – siis pilkkahintaan. Yllätä itsesi ja lähde Hyvinkäälle isojen koneiden perään. Ota mukaan koko perhe. Nähdään messuilla, INFRAn osastolla kahvitellen! Anu Ginström

INFRA-LEHTI

KALEVI KAIPIA

VT 12 JA KYMIRING-HANKE

NUPIT KAAKKOON. Näkymä Kymiringin rataalueesta pohjoisen suuntaan. Edessä olevan tilapäisen motocross-radan taakse jää radan 1,2 kilometrin pääsuora. Näillä näkymin moottorit ulvovat Kymiringillä ensimmäistä kertaa vuonna 2019.

Kaakkois-Suomeen töitä infrarakentajille Hallitus ehdotti vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa 14 miljoonan euron rahoitusta valtatien 12 Tillola–Keltti-osuuden parantamiseen välillä Lahti–Kouvola. Myös KymiRingin moottoriratahanke oli saamassa 3,5 miljoonan rahoitusta. VALTATIEN 12 YHTEYSVÄLI Lahti–Kouvola on tärkeä osa itä–länsisuuntaista valtatieverkkoa, ja se on erittäin merkittävä elinkeinoelämän kuljetuksille. Tie on nyt laadultaan vaihteleva ja liikenneturvallisuudeltaan huono. Lahti–Nastola-osuudella runsas työmatkaliikenne aiheuttaa ajoittain sujuvuusongelmia. Suunnitelmien mukaan tie parannetaan Lahden Joutjärven ja Nastolan välillä nykyisestä leveäkaistatiestä keskikaiteelliseksi nelikaistatieksi ja Nastolasta Uuteenkylään keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Välit Uusikylä–Mankala ja Mankala–Tillola parannetaan myös ohituskaistatieksi. Lisätalousarvioon sisältyvällä 14 miljoonan euron rahoituksella on tarkoitus rakentaa keskikaiteellinen ohituskaistatie viiden kilometrin matkalle Tillolan ja Keltin välille. Ohituskaistaosuuden keskivaiheille KymiRingin moottoriratakeskuksen kohdalle on suunniteltu eritasoliittymä. Sujuvuuden takia nykyiset yksityistieliittymät poistetaan ja paikallisen liikenteen tarpeisiin rakennetaan 6,8 kilometriä rinnakkaista maantietä. Myös Keltin eritasoliittymää paranne-

taan uusilla rampeilla, joiden ansiosta vasemmalle kääntyminen ja liikennevalot poistuvat valtatien 6 liittymästä.

KYMIRING-MOOTTORIRADAN osalta työt etenevät allianssimallin mukaisesti. Rakentajana on Destia. ”Meillä oli viime vuoden töiden jäljiltä valmiina 3,7 kilometriä louheesta rakennettua ja murskeella kiilattua ratalinjaa”, KymiRingin hankejohtaja Timo Pohjola kertoo. ”Työt ovat jatkuneet jäljellä olevilla louhinnoilla ja massanvaihdoilla, päällysrakennetöillä ja asfaltoinnilla.” Rata-alueelta oli alkukesään mennessä louhittu kalliota noin 200 000 kuutiota. Maita oli siirretty yli 400 000 kuutiota. Kilparatahanke työllistää mukavasti. ”Työmaan vahvuus oli vuonna 2016 suurimmillaan 40 henkilöä. Koneitakin oli nelisenkymmentä – kolmasosa kaivukoneita ja loput erilaista siirtokalustoa, joista dumpperit ja louheautot tärkeimpiä”, Destian työmaapäällikkö Anssi Itäpaasi sanoo. ”Massojen osalta työmaa on omavarainen ja kiviainekset riittävät myös asfaltointiin. Massansiirtotöissä aliurakoi Nivalan

Maansiirto. Louhinnasta on vastannut Destian oma porukka.”

ELOKUUSSA 2017 MotoGP:n järjestämisoikeudet omistavan Dorna Sportsin edustajat vierailivat Kymiringillä ja vahvistivat MM-osakilpailun järjestämisen Suomessa. ”Tulemme ehdottamaan Kansainväliselle Moottoriliitolle FIM:lle, että Suomen osakilpailu järjestetään vuonna 2019”, Dornan pääjohtaja Carmelo Ezpeleta lupasi. Ezpeleta luottaa täysin siihen, että myös radan valmistumiseen tarvittava yksityinen rahoitus järjestyy. Nyt vahvistettu sopimus MotoGP:n järjestämisestä on viisivuotinen. Sen merkitystä painottivat Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa sekä Kymiringin hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari O. Sohlberg että kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. ”MotoGP on eräs maailman seuratuimmista huippu-urheilusarjoista. Tällä sopimuksella on tavattoman suuri merkitys suomalaiselle moottoriurheilulle ja talouselämälle”, sanoi Sohlberg. Kalevi Kaipia

3/2017

ONNISTUMISIA

I N F R A R Y YO U T U B E - K A N AVA

KATSO NETISSÄ. Videot löytyvät osoitteesta youtube. com/user/infrary

Somekampanja tavoitti yli puoli miljoonaa suomalaista Sami Hedberg ja Zaani muistuttivat Ihminen tiellä -videolla tietyömaiden turvallisesta ohittamisesta koko kesän 2017. INFRA ry puhkui hankkeen moottorina. ALKUPERÄINEN IDEA tietyömaiden turvallisuusvideosta tuli Liikenneviraston Risto Lappalaiselta. Tiemerkintäala oli tehnyt edellisenä kesänä vähemmälle huomiolle jääneen tiemerkintävideon. INFRAn asfalttitoimialan johtaja Heikki Jämsä ymmärsi, että nyt tarvitaan massajakoja, jotta tärkeä asia saadaan mahdollisimman laajasti jaettua suurelle yleisölle. ”Tarjoukset kysyttiin kolmesta eri yrityksestä, joista valikoitui Sami Hedberg Entertainmentin tarjous.” Heikki Jämsä kertoo. ”Sovimme, että Hedberg jakaa videon sekä youtube-kanavallaan että Facebookissa. Samilla on yli 120 tuhatta seuraajaa yksin Facebookissa.”

matic, Nynas, NCC, Lemminkäinen, Wirtgen Group, Ramboll, Skanska, SL Asfaltti, Rakennusliitto ja INFRA. Kaikki videot voi katsella INFRAn youtube-kanavalla. Saija Syväoja

NÄIN ONNISTUIMME PÄÄTEHTÄVÄSSÄMME – JÄSENTEN YRITYSTOIMINNAN EDELLYTYSTEN PARANTAMISESSA.

VIDEON TUOTTIVAT ja rahoittivat päällystysalan toimijat yhteistyössä. Mukana olivat ely-keskukset, Liikennevirasto, Amo-

123RF

ENSIMMÄINEN VIDEO näki päivänvalon tietyökauden alussa 22. toukokuuta. Videosta tehtiin myös leikkimieliset kieliversiot, joita julkaistiin INFRA ry:n youtube-kanavalla kesämaanantaisin parin vii-

kon välein. Julkaistut videot olivat vapaasti kaikkien jaettavissa. Linkit lähetettiin erikseen saateviestin kera myös noin 4 000:lle sidosryhmän edustajalle. Ensimmäinen, toukokuun lopulla jaettu video on saanut mukavasti katselukertoja. INFRAn sivuilla sitä oli elokuun puolivälissä katsottu 13 000 ja Hedberg Entertainmentin sivuilla 40 000 kertaa. Lisäksi Hedberg Entertainmentin Facebook-sivulla alkuperäistä videota on katsottu 183 734 kertaa ja jakoja on ollut 637. Julkaisu on Hedberg Entertainmentin mukaan tavoittanut niinkin paljon kuin 553 351 ihmistä. Reaktioita – peukutuksia ja sydämiä – löytyy 2 185 ja kommentteja 62 kappaletta.

S U O M E N T E L A KO N E OY

Konekauppaa suurella sydämellä Pekka Niemi on tehnyt konekauppaa jo puoli vuosisataa. TÄMÄ ON PEKKA NIEMEN työura alkoi erilaiset kuin ennen kännyköiden LUKIJAN TOIVEvuonna 1961, kun 21-vuotias aikakautta. JUTTU. ONKO SINULLA IDEOITA? nuorimies meni ensin harjoit”Ennen kauppaa tehtiin pitNAKKAA TULEMAAN: telijaksi ja sitten myyjäksi Keskään ja hartaasti iltaa myöten ja INFO@INFRA.FI! kolle. Vuodesta 1997 Pekka on tupakka-askin kanteen saatettiin tehnyt konekauppaa humppilalairaapustaa kauppasopimus. Nykyään sen Suomen Telakone Oy:n palvelukkaupat syntyvät päiväsaikaan”, Pekka sessa ja tekee vielä tänäkin päivänä voima- tarinoi. ”Eikä harjakaisia enää vietetä.” varojensa mukaan. Jälkimarkkinointi, varaosakauppa sekä Pekka ei ole suostunut eläköitymään, huolto ja korjaus tehdään aivan toisin nykykoska myyntityöt ovat hänelle elämän suola päivänä. ”Koneeseen laitetaan kiinni tieja sydänlääke. Asiakkaat ovat vanhoja tut- tokone, jotta tiedetään, mikä osa pitää kortuja ja mukavia ihmisiä. Vanhat asiakkaat jata tai vaihtaa.” soittavat yhä ja kysyvät konetta. ”Harmittaa, etten ottanut aikanaan sanelukonetta taskuun, kun kuljin pitkin SuoENITEN 50 vuodessa on muuttunut kaikki. men maata koneita myymässä. Tulisi hausKauppatavat sekä yhteydenpitovälineet ovat kat muistelmat, vaikkei kaikki ihan paino-

kelpoista tavaraa olekaan”, nestorimyyjä myhäilee.

VAIHTELEVAA. Pekka Niemi on myynyt 30–130 konetta vuodessan riippuen siitä, onko talous menossa ylä- vai alamäkeen. Häm toimii edelleen myyjänä Suomen Telakoneella.

”ENSIMMÄISEN koneen saa helposti myydyksi, mutta seuraava onkin jo hankalampi. Viimeisin kone, jonka myin oli Hyundai 145. Se oli järjestyksessään 14. kone samalle yritykselle.” Saija Syväoja

INFRA-LEHTI

NINA FREDRIKSSON

VI GRATULERAR

Grävarin har grävt i femtio år Stig-Göran Nessler, som kallas Grävarin, firade 50 år i jordbyggnadsbranschen i mitten av juni i soligt väder på hemgården Norrback i Iskmo, Korsholm. I samband med festen samlade han in pengar till diabetesforskning. REDAN SOM UNG pojke hade Stig-Göran klart för sig vad han ville syssla med i vuxen ålder. ”Köra traktor och grävmaskin samt att konstruera metallföremål var den stora drömmen för mig. Inför nionde klass slutade jag skolan och beslöt att förverkliga min dröm”, minns Stig-Göran. ”Min pappa blev arg, men när ilskan lagt sig hjälpte han mig att köpa min första grävmaskin. Traktor hade jag kört redan som 13-åring så det var bara att börja på. Till en början bestod jobben av att gräva diken och småvägar åt bönderna i nejden.” Efterfrågan på Grävarins tjänster ökade snabbt. Skogs- och villavägar, husgrunder, dikning och vattenledningar kom med i bilden. Stig-Göran började även utföra beställningsjobb åt större företag inom byggnadsbranschen. ”Emellanåt fanns det så mycket jobb att jag kunde ha haft 4–5 anställda. Jag valde ändå att jobba ensam. Jag tror att beslutet

har sparat mig från magsår”, säger han skrattande.

TEKNOLOGIN, framför allt hydrauliken, i redskapen var ännu i barnaskor då Stig-Göran startade sin företagarbana. Det gick enligt Stig-Göran inte till exempel att gräva under vinterhalvåret med maskiner från den tiden. Det var väldigt primitivt och grävmaskinerna var ofta monterade på traktorer. I dag består Stig-Göran Nesslers maskinpark av två grävmaskiner, en teleskoplastare och tre traktorer. Stig-Göran Nessler har gott om arbete för tillfället. Efter en relativt lugn vinter har efterfrågan på tjänsterna ökat såväl bland privatpersoner som företag. Trots femtio år i branschen känner han sig fortfarande motiverad att fortsätta. En av orsakerna är att han kan koncentrera sig på arbetet ute i det fria medan frun Harriet sköter om pappersarbetet.

FRUNS STÖD VIKTIGT. ”Utan Harriet hade jag troligtvis slutat tidigare. Faktureringar, e-post och dylikt är ingenting för mig. Vi har en perfekt arbetsfördelning då Harriet sköter pappersarbetet och jag kan se resultatet av mitt arbete”, säger en nöjd Stig-Göran.

UNDER FESTEN mottog Stig-Göran Företagarna i Finlands diamantkors för 50 år som ensamföretagare. Han är även medlem i INFRA rf vars medlemsföretag bygger och sköter om vårt lands grundläggande infrastruktur. Hippi Hovi

Pehtoorit, räkärit, tynnyrinvyöryttäjät ja infrarakentajat valtaavat Oulun Tervetuloa Liittopäiville pohjoisen tervakaupunkiin 13. ja 14. lokakuuta. Ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa infra.fi/liittopaivat2017 Majoitusvaraukset Radisson Blu Hotel Ouluun numeroon 020 1234 730 tai sähköpostilla sales.oulu@radissonblu.com. Majoituskiintiön nimi on INFRA Liittopäivät.

P.s. Perjantai-illan teemana on terva.

3/2017

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

KORTENE

LAUKKANEN

kevassa laskelmassa huomioidaan vain ylityöstä maksettavat korotusosat. Jos työntekijän palkka on esimerkiksi 15 KONE- JA KULJETUSPALVELUIDEN hankin- euroa, 50-prosenttisesta ylityöstä syntyvä nan yleisten ehtojen (KE-ehdot) mukaisesti lisäkustannus on 15 € x 50 % x sosiaalikusylitöistä tulee sopia euromääräinen lisä- tannuskerroin (15 € x 50 % x 1,75 = 13,13 €). korvaus tuntivuokraan tai suoriteperustei- Vastaavasti 100-prosenttisesta ylityöstä seen vuokraan. syntyvä lisäkustannus on 15 € x 100 % x Kun tilaajan ja urakoitsijan kesken on sosiaalikustannuskerroin. sovittu, että ylityöt korvataan, on selvyyKE-ehdot mahdollistavat myös, että lisäden vuoksi aina syytä sopia myös, miten korvaus sovitaan jollain muulla tavalla. lisäkorvaus ylityöstä lasketaan. Mahdollista on sopia tuntihinta esimerMikäli asiasta ei erikseen muuta sovita, kiksi sen verran korkeaksi, että se kattaa tilaaja maksaa ylitöiden ajalta koneen tai mahdolliset ylityöt. Ehdoissa ei ole tarkempia määräyksiä ajoneuvon kuljettajan ylityökorvaukset sosiaalikuluineen voimassa olevan maavuoro-, ilta-, yö- tai hälytystöistä. Myös ja vesirakennusalan työehtosopinäistä on mahdollista sopia erillimuksen sekä lakien mukaan. nen korvaus. Mikäli mitään ei PK-YRITTÄJÄ, LUE TÄMÄ! erikseen sovita, erillistä korTämä juttuaihe tuli INFRAn vausta ei makseta. KE-EHTOJEN KIRJAUKSEN konepalveluvaliokunnalta. Valiokunta toimii pienten konetarkoitus on, että ylityöYlitöiden lisäkorvaus on palveluyrittäjien parhaaksi tuoden ajalta maksetaan ylimääsyytä kirjata jo sopimukesille heidän liiketoiminnassaan räinen kustannus, joka tärkeitä teemoja. Kun eteesi tulee seen. Kaikki sopimukset on asia, josta pitäisi tiedottaa, työn teettämisestä ylityönä syytä tehdä aina kirjallisoita valiokunnan pj Jussi Tuohinolle, syntyy yrittäjälle, koska sena, jotta niiden sisällöistä 0400 292 800! konepalveluyrittäjä on velvolei tule myöhemmin erimielilinen maksamaan työehtosopisyyttä. muksen mukaisen ylityökorvauksen Jos tilaus tehdään puhelimitse, tilaakonetta ajavalle työntekijälleen. jalle on hyvä lähettää sähköpostilla tilausJos muuta ei ole sovittu ja kustannus las- vahvistus sopimusehtoineen. (MK/TO) ketaan työehtosopimuksen mukaan, ylityöstä syntyvä lisäkustannus on joko 50- tai 100-prosenttisesti korvattavaa. Sunnuntaityöstä maksetaan työntekijälle lisäksi aina 100-prosenttinen sunnuntaityökorotus. Konepalveluyrittäjälle syntyy kustanTwitter @INFRA_ry nuksia myös sosiaalikuluista. INFRA ry:n Facebook.com/INFRAry vuotta 2017 koskevan sosiaalikustannusInstagram infrary laskelman mukaisesti keskimääräinen sosiaalikustannus on työlajista riippuen Youtubekanava infrary 66,93−75,65 %, jolloin käytettävä kerroin Blogi infrary.wordpress.com on 1,6693−1,7565.

Konepalveluvaliokunta nosti esiin kuuman puheenaiheen

Somettaako?

KANNATTAA HUOMIOIDA, että ylityöstä on tarkoitus sopia vain lisäkorvaus. Ylityöajalta maksetaan normaalia koneen tuntihintaa, joka sisältää esimerkiksi koneenkuljettajan peruspalkan. Lisäkorvausta kos-

MURAUS-asetuksen 300 metrin siirtymäaika päättyy 1.1.2018 alkaen maa-ainesten ottoalueilla ei saa louhia 300 metrin sisällä häiriintyvästä kohteesta. Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (ns. MURAUS-asetus, Vna 800/2010) tuli voimaan 16.10.2010. MURAUS-asetuksen 3 § mukaan louhinta- tai murskauspaikka on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttava toiminta on vähintään 300 metrin päässä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta, oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriölle alttiista kohteesta. Vaikka asetus tuli voimaan vuonna 2010, siirtymäsäännös on mahdollistanut louhinnan alle 300 metrin etäisyydellä näihin päiviin asti. Nyt siirtymäaika on kuitenkin päättymässä. 300 metrin suojaetäisyyttä on sovellettava kaikkiin toimintoihin viimeistään 1.1.2018. Louheena tai murskeena hyödynnettävän kiven louhinta on lopetettava suojaetäisyyden alittavilla alueilla vuoden 2017 loppuun mennessä, vaikka lupa toimintaan olisi voimassa pidempään. Myös louhintaa vaativat maisemoinnit näillä maa-ainesten ottoalueilla pitää olla tehtynä vuoden loppuun mennessä. 1.6.2017 MURAUS-asetukseen tuli voimaan muutoksia, jotka koskevat ainoastaan kivenlouhimon (kivi hyödynnetään rakennuskiven, hautakiven tai muun vastaavan tuotteen raaka-aineena) suojaetäisyyksiä. Louhimo voidaan sijoittaa suojaetäisyyttä lähemmäs, jos aikaisempi ympäristölupa on sen mahdollistanut ja lupa on myönnetty ennen 16. syyskuuta 2010. LISÄTIETOJA: 51.FI/MURAUSASETUS JA JUHA.LAURILA@INFRA.FI

INFRA-LEHTI

SETT OCH HÖRT

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

I N F R A R F: S YO U T U B E - K A N A L

Somekampanjen Människan på vägen HELA SOMMAREN 2017 påminde Sami Hedbergs och Zaanis roliga videor om säkerheten när man passerar vägarbetsplatser. INFRA rf var primus motor för kampanjen. Den första videon såg dagens ljus den 22 maj, dvs. i början av säsongen för vägarbeten. Det gjordes också roliga språkversioner av videon, som med ett par veckors intervaller publicerades på INFRA rf:s youtube-kanal på sommarmåndagar. Den ursprungliga videon har fått ett trevligt antal visningar. I mitten av augusti hade INFRAs webbplats 13 000 och Hedberg Entertainments webbplats 40 000 visningar. Dessutom har videon setts 183 734 gånger och delats 637 gånger på Hedberg Entertainments Facebook-sida. Publikationen har nått 553 351 människor – nytt rekord! Videon producerades och finansierades genom ett samarbete mellan aktörer inom beläggningsbranschen. Dessa var NTM-centralerna, Trafikverket, Amomatic, Nynas, NCC, Lemminkäinen, Wirtgen Group, Ramboll, Skanska, SL Asfaltti, Byggnadsförbundet och INFRA. YOUTUBE.COM/USER/INFRARY

INFRAs förbundsdagar i Uleåborg VÄLKOMMEN TILL FÖRBUNDSDAGARNA i den nordiska tjärstaden den 13 och 14 oktober. Program och anmälan på adressen infra.fi/förbundsdagar2017 Hotellbokningar: Radisson Blu Hotel Oulu, tfn 020 1234 730 eller per epost sales.oulu@radissonblu.com. Bokningskoden är INFRAn Liittopäivät/INFRAs Förbundsdagar. PS Fredagskvällens tema är tjära.

KOM MED I FÖRETAGARNAS GEMENSAMMA FRONT! OM DU ANSLUTER DIG TILL INFRA SENAST DEN 15 SEPTEMBER FÅR DU RESTEN AV ÅRETS MEDLEMSKAP FÖR PRISET AV EN MÅNAD. WWW. INFRA.FI/LIITY (PÅ FINSKA)

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ MAARAKENNUSPÄIVÄ 28.9.2017 FINLANDIATALO, HELSINKI

ASFALTTIALAN PALAUTEPÄIVÄT 9.-10.11.2017, Viking Mariella

Tule verkostoitumaan. Ilmoittaudu 20.9. mennessä www.mank.fi

Tule kuulemaan, miten edellinen päällystyskausi meni.

LIITTOPÄIVÄT 13.-14.10.2017 RADISSON BLU HOTEL OULU

INFRARISTEILY 2018 8.-10.2.2018

Lisätietoja infra.fi/liittopaivat2017

Merkkaa jo kalenteriisi.

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessĂ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

INFRA-LEHTI

3/2017

INFRA-LEHTI

3/2017

INFRA-LEHTI

3/2017

INFRA-LEHTI

3/2017

INFRA-LEHTI

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN.

Ilmoita Infra-lehdessÃ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

3/2017

MESSUTARJOUKSET TALVEEN

EUROMASTERILTA!

Liikennemerkit ja -opasteet asennuksineen, masto- ja portaaliasennukset, tiemerkinnät.

OLEMME MUKANA MAXPO 2017 -NÄYTTELYSSÄ 7.–9.9. TERVETULOA OSASTOLLEMME B24! ENNAKOI TALVI JA PYYDÄ MESSUTARJOUS MICHELIN SNOPLUS -RENKAASTA!

MICHELIN Bibload • Korkeammat ajonopeudet ja parempi käsiteltävyys tieajossa • Parempi pito ja puhdistuvuus • Erittäin tehokas talvikäytössä

Katso lähin Euromaster-palvelupiste verkkosivuiltamme tai soita palvelunumeroomme 0207 700 800*

Pyöräkuormaajat ja tiehöylät 14.00 R 24 17.5 R 25 20.5 R 25 23.5 R 25 Nosturiautot 445/95 R 25

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Vanha Valtatie 24, 12100 OITTI, puh. 020 7599 600 asiakaspalvelu@elfvingsignum.fi, www.elfvingsignum.fi

- - OHJAA OIKEALLE TIELLE - Liikenteen ja ihmisten opastus.

*Matka- ja lankapuhelimesta soitettaessa 8,35snt/puh + 16,16snt/min (alv 24 %).

INFRA-LEHTI

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessĂ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

OTA 3 MAKSA 1 Rakennuskoneiden suurtapahtuma Maxpo valtaa Hyvinkään lentokentän 7.–9. syyskuuta 2017. Liity INFRAn jäseneksi messujen aikana ja saat loppuvuoden jäsenyyden yhden kuukauden hinnalla!

Ohjelma INFRAn messuosastolla To 7.9. lakiklinikka kello 9–12 Maarakennusalan yrittäjä, askarruttaako sääntely ja sopiminen? INFRAn juristit auttavat! Pe 8.9. ympäristö- ja turvallisuusklinikka kello 9–12 Avaa kanssamme ympäristö-, jäte- ja lupa-asioiden solmut ja tutustu turvallisuushavainnointiin. La 9.9. INFRAn tj Paavo Syrjö tavattavissa kello 9–16 Miten infrayrittäjän maailma paranee? Keskustele infra-alan edunvalvontatyön näkymistä. Joka päivä: Tulevaisuusteltta! Miten virtuaalitodellisuus taipuu rakentamiseen, entä miten toimii maarakennuskonesimulaattori? Osastomme on heti messuporttien jälkeen, tervetuloa! Tarjoamme kahvit, upean arvonnan ja pienen lahjan pistäytyjille. Kumppanimme messuilla: Fennia, Ramudden, MANK ja TheMesta.net.