Infra 2/2016

Jumppaa, älä uppoa monttuun! Kaivantoturvallisuuden uudet tuulet, s. 33 TURVAA TÖRMÄILYYN

Auto ajoi sataakahtakymppiä törmäysvaimentimeen. Kuljettaja selvisi säikähdyksellä.

Lue sivut 10–11

www.infra.fi/lehti

SESONKI STARTTAA

JÄSENELLE

Juuri nyt eletään niitä aikoja, kun Jaakko Okon yksinäinen metsäkausi vaihtuu sosiaalisen pikikauteen.

Lue sivut 26–28

Ota kännykkä mukaan työturvallisuushavainnointiin ja ennakoi vaaran paikat.

Lue sivu 36

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 2/2016

Kevennä kaasujalkaa tietyömaan kohdalla, kehottaa ammattikuski.

AARNI ISOTALO EI KESTÄ KAAHAILUA, SIVU 16

”Jos haluat oppia tapaturmasta, älä tyydy helppoihin selityksiin.”

TOT-TUTKINTAA TARVITAAN, SIVU 22

2

INFRA-LEHTI

2/2016

3

4

INFRA-LEHTI

5

2/2016

SISÄLLYSLUETTELO HIDASTA! ”Usein kyydissä on bitumia, joten samalla asialla ollaan pikiporukan kanssa”, kokenut kuski Aarni Isotalo sanoo, mutta tunnustaa silti tehneensä virheitä tiellä. Nyt hän haastaa ammattikuskit hidastamaan tietyömaiden kohdalla kesällä 2016 – ja aina.

7 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Alkukauhaisuissa törmäillään turvallisesti,

ruoditaan ylinopeuksia ja paljastetaan turvallisimmat infratyömaat.

15 TOISINAJATTELIJA

Rakennusteollisuuden Nolla tapaturmaa

2020 -tavoite tuntuu kaukaiselta, Juha Merjama pohtii.

Tietyömaiden ohi kaahataan ylinopeutta vuodesta toiseen.

K AT R I L E H T O L A

16

16 LIIAN USEIN LIIAN LUJAA

LAURI ASANTI

22 JUURISYIDEN JÄLJILLÄ

Vuosi 2015 oli rakennusalalle synkkä tapa

turmavuosi. Tapauksista, joista on opittavissa jotain uutta, käynnistyy TOT-tutkinta.

26 MUN INFRA

30 TURVALLISESTI YHTEISTUUMIN

VR Trackissä tehdään porukalla työtehtäville oma turvallisuus­ suunnitelma.

HELPPO HOMMA. Työtehtävän turvallisuussuunnitelma syntyy jalkapatikassa siellä, missä tapahtuu – eli työmaalla.

33 AJANKUVA

30

35 JÄSENSIVUT INFRA RY

35 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 36 TURVALLISUUSHAVAINNOT TULEVAT 39 VARAUDU MUUTOKSIIN 40 INNOVAATIOITA

WRUM, WRUM. Valtteri Bottas ja Paavo Syrjö päätyivät samaan lähtöruutuun Wihurin konepäivillä.

43 MÖRINÖITÄ JA MESTARUUKSIA 45 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

43 38

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

ULKOASU: Suunnittelutoimisto BOTH, both.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

6

INFRA-LEHTI

7

2/2016

PÄÄKIRJOITUS

Tule tänään terveenä kotiin

ERI MIELTÄ, SAMAA MIELTÄ?

MENE BLOGIIN INFRARY.WORD­ PRESS.COM JA OTA KANTAA.

Anu Ginström Päätoimittaja

KUN ALOITIN viisi vuotta sitten työt INFRA ry:ssä, maail­ma oli toisenlainen.

Infrarakentajan puhuessa työturvallisuudesta oli aika tavallista tehdä vertailua talonrakentamisen ja infran välillä. Ja mikä ettei. Kun rakentamisen päätoimialalla tapaturmataajuus huiteli liki 80:tä, oli hienoa muistuttaa sivulauseessa, että infra-alan tapaturmataajuus on vain 20–30.

Kylläpä olemmekin erinomaisia!

Silti sanoisin mieluummin, että tapaturmien ehkäisemisestä pitää puhua enemmän kuin mistään muusta.

Tämä onkin jo pääsuuntaus rakennusalalla. Katsetta on käännetty peräpeilistä tuulilasiin.

Päivän sana on turvallisuushavainnointi. Se on jatkuvaa, arkista oman työpaikan turvallisuustekijöiden seurantaa, johon osallistuvat kaikki. Virhetilanteiden ennakoiva raportointi ja jatkuva korjaaminen putsaavat epäkohtia työmailta ja pistävät asioita yksi kerrallaan järjestykseen. Kompuroinnin, liukastelun, putoilun ja alle jäämisen riski pienenee jatkuvasti.

USEIN TOSIELÄMÄ on tilastoa ihmeellisempää.

Infra-alalla yritysten tapaturmataajuus vaikuttaa tosiaan olevan noin 30, mutta TOINEN AVAINSANA on työn hyvä ennaktilastollisista syistä infrarakentajien tapakosuunnittelu. Se etenee yritystasoisesta turmia kirjautuu myös rakentamisen muille Kompuroinnin, turvallisuussuunnittelusta aina työvaitoimialaluokille. Taajuus on siis todennä- liukastelun, heen ja lopulta yksittäisen työtehtävän köisesti tilastojen kertomaa korkeampi. turvallisuussuunniteluun. putoilun ja Yritykset laskevat ylipäätään tapaturmaMonissa yrityksissä suunnittelu otetaajuuteensa vaihtelevasti. Jotkut laskevat alle jäämisen taan tosissaan. mukaan aliurakoitsijoidensa, jotkut ulko- riski pienenee Tässä lehdessä rata-alan pioneeri kermaantoimintojensa, jotkut jopa toisella jatkuvasti.” too, miten tulevan työtehtävän vaiheet toimialalla toimivien sisaryritystenkin ta­­ ja olosuhteet käydään työporukalla läpi paturmat. ennen toimeen ryhtymistä. MäärämuoRakentajien keskuudessa tiedetään, että kaikki ali- toisen lomakkeen avulla tulee käytyä ajatuksella läpi urakoitsijoiden tapaturmat eivät tule päätoteuttajan tehtävään liittyvät riskit, niiden ehkäiseminen ja tartietoon. Varsinkin Etelä-Suomessa suurin osa lievistä vittavat suojaimet. tapauksista jää tiettävästi pimentoon.

Asfalttialan firmasta kerrotaan, että työtehtävän turMyös korvaavan ja kevennetyn työn käytön tiede- vallisuuden suunnittelusta aiotaan tehdä ensi kesänä tään vääristävän tilastoja. joka-aamuinen rutiini.

Mitkä tapaturmat ylipäätään kirjataan? On firmoja, joissa lieviä tapaturmia ei näytä juuri tapahtuvan. Miten RAKENNUSALAN TAPATURMATAAJUUS on laskenut monta erilaista turvallisuuskulttuuria mahtuu sadan kymmenessä vuodessa noin neljänneksen. yrityksen otantaan – toimialalla kuin toimialalla?

Alaspäin laskettelua olisi kiva jo vaikka vähän juhlistaa, mutta kuten tämänkertainen toisinajattelijamme ERÄS ALAN ihminen (ei äänessä tässä lehdessä) esitti, sivulla 15 toteaa: tyytyväisyys nykytilaan on pahin työettä tapaturmien laadusta pitäisi puhua enemmän kuin turvallisuusriski. määrästä – jo rakennusalan imagonkin vuoksi.

Tilastoissa on myös aivan liikaa sudenkuoppia. Niitä Kaikkein lievimpien tapaturmien osuus rakennus- on syytä arvostaa suuntaa-antavana kuvana menneestä alan tapaturmamäärästä on kiistatta huomattavan kehityksestä, mutta tärkeintä on se, mitä työpaikoilla suuri, ja kasvamaan päin. Tähän ryhmään tilastoitu- tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa. vat myös ne lukuisat tapaturmat, joissa sairauslomaa Toivon, että sinä, työntekijäsi ja työkaverisi pääsette ei kirjoiteta päivääkään. tänään illalla terveinä töistä kotiin.

”

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kännykällä vai ilman?

123RF

NÄPIT IRTI KÄNNYKÄSTÄ.

Työmaalla on parasta unohtaa turha kännykän näprääminen, sillä se voi aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin.

Kännykkä voi tuoda työmaalle turvaa, mutta myös turvatto­ muutta. Betoniteollisuus ry:n tur­ vaohjeet ovat olleet käytössä puolisen vuotta. ”Kännykästä tulee helposti riski, koska kyky huomioida ympä­ ristöä heikkenee puhelimen käy­ tön aikana. Huomiota vie kaiken­ lainen puhelimen näprääminen ja esimerkiksi mielialaan vaikuttavat uutiset”, toimitusjohtaja Jussi Mattila sanoo.

Tehdasalueella kännykkä pysyy visusti taskussa, kun käytetään koneita ja työskennellään vaaral­ lisissa paikoissa. Yleisillä teillä ajettaessa puhelinta voi käyttää kädet vapaaksi jättävän hands­ free-­­laitteen kautta. Viihdekäyttö ei ole työaikana sallittua. ”Saa puhelinta käyttääkin, esi­ merkiksi silloin, kun työntekijä on turvallisella alueella ja pysyy puhelun aikana paikoillaan.

Monissa töissä kännykkä on tur­ vaväline, jolloin sen on myös syytä olla täyteen ladattu.”

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Murskemiesten matkassa Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: SARI OKKO

TIMO KUJALA

SE ON SESONKI. Nyt jos koskaan tarvitaan kiviainesta työmaille.

Lohkarekuja 1, Lapua 5.4. klo 15.10 Puhelimessa: työmaapäällikkö Timo Kujala, Destia Oy Missä menet? Täällä kävelen työ­ maalla Vaasan radan kupeessa vä­­ lillä Seinäjoki–Ylistaro. Työmaatietä ja salaojitusta tehdään.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Tar­ jouslaskenta on käynyt kuumana ja nyt pistetään tulevan vuoden hom­ mia kasaan.

Onko jo kevättä rinnassa? Aika keväissä tunnelmissa ollaan, kun mittarikin on plussan puolella. Juuri nyt eletään niitä aikoja, kun seson­ ­ki alkaa käynnistyä ja päästään nä­­ kemään, milloin mennään millekin montulle tai työmaalle.

Miltä työtilanne näyttää? Kohtuu­ näkymiä on edessä. Ratahanke työl­ listää vielä tämän kesän ja asfalt­ tiurakoissa kiviainestarpeet ovat ­suuret. Positiivisin mielin mennään koh­­ti kesää.

Kuinka turvallista työmaalla on?

Ratamaailma on vaativa, samoin kuin murskaus- ja tietyömaat, joten työ­ turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota. Varusteet ovat tärkeitä, mutta lopulta asenne ratkaisee.

Onko sattunut vahinkoja? Silloin tällöin sattuu jotain pientä. Kaikki läheltä piti -tilanteet kirjataan ja tut­ kitaan. Niistä otetaan opiksi teke­ mällä tarvittavia korjausliikkei­­­­­­tä.

Mottomme on terveenä kotiin.

Mikä työssä on mukavinta? Tässä työssä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja työmaita. Mukavaa vaihtelua tuo se, että saa olla konttorihommien vastapainoksi paljon ulkona. Aika luo­­­­vaakin tämä on, koska hommia ei tehdä yhdellä ja samalla sapluu­ nalla.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Olisi kiva kuulla, mitä Perusmaan Tapio Saarelle kuuluu.

9

2/2016

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: S A R I O K KO J A A N U G I N S T R Ö M

Työturvaa puistosta

Rudus Oy rakensi Euroo­ ÄLÄ TEE NÄIN. pan ensim­ Rudus-turvapuismäisen tossa väärin toimineet nuket on puettu sinisiin rakennus­ haalareihin ja oikein toialan työtur­ mineet keltaisiin. Oppimistilanne on erilaivallisuuteen nen ja tehokas. erikoistuneen koulutusradan Espooseen 2009.

Vastaanotto on ollut myöntei­ nen, mistä kertoo muun muassa Oulun ja Kuopion vastaavanlais­ ten hankkeiden toteuttaminen samalla konseptilla.

JERE SAARI

Viestikatu 3, Kuopio 13.4. klo 14.40

Lellunnevantie 46, Hyllykallio 8.4. klo 13.45

ei tässä kesälomia pidellä, kun on sesonki päällä.

Teitä on siellä monta Saarta? No niin on, ja kaikki ovat omaksuneet yrittäjän ajatusmaailman: Miikka, Tero, Ville ja Jere. Po­­jat ovat tiiviisti mukana perheyrityksessä.

Yrittäminen on siis verissä? Kun on ollut yrittäjänä 43 vuotta, niin näin se taitaa olla. Monta kantoa on kään­ netty ja muutama kivi murskattu.

Onko luvassa jotain ihan uutta?

Juuri hankittiin uusi vekotin, ilma­ luokitin. Sen avulla saadaan pöly tehokkaasti pois kiviaineksesta ilman ympäristölle koi­­tuvia haittoja.

Laite lisää laatua ja mahdollistaa vaikeammatkin murskaustyöt.

Kenelle nyt soitetaan? Soita yh­­ teistyökumppanillemme, Skanska Asfaltin Kilpeläisen Sepolle.

NOLLA TAPATURMAA. ”Se on ollut pitkään tavoitteemme ja siinä on onnistuttukin”, Seppo Kilpeläinen sanoo.

nyt yhtä innoissaan kuin keväällä laitumelle pääsevät vasikat.

Mitä miehet tekevät? Etelä-Poh­ janmaan ely-hanke vie muun muas­ ­sa Vaasaan, Seinäjoelle, Ähtäriin ja Kokkolaan. Olemme mukana myös Vt 6 TaaLa -hankkeessa välillä Taa­ vetti–Lappeenranta.

Mitä teillä mietitään turvallisuu­ desta? Kun uudet miehet tulevat aloituspalaveriin, 80 prosenttia ajasta käytetään työturvallisuuteen.

Yli kymmenen vuoden turvallisuus­ työ on kantanut hedelmää.

Onko jotain uutta tulossa? Tänä vuonna otetaan käyttöön kohdekoh­ taiset riskienarvioinnit, eli kussakin työkohteessa käytetään joka aamu hetki siihen, että arvioidaan työ­ maan riskejä ennen töihin ryhty­ mistä. Työmaille saadaan table­­tit, mi­­kä helpottaa hommaa.

Ehtiikö sitä pitää kesälomaa? Kun Ville-poika syntyi 2004, niin siitä lähtien olen pyrkinyt pitämään vii­ kon parin loman sesongista huoli­ matta. Perheelle pitää löytyä aikaa.

Kuka on seuraava kohde? Soittele saman firman Immosen Samille Sei­ näjoen ohitustielle.

JUKKA MARKKANEN

Puhelimessa: toimitusjohtaja-seka­ työmies Tapio Saari, Perusmaa Ky Missä olet, mitä teet? Rautakal­­ liolla olen murskauspisteellä Seinä­ joella. Näin perjantain kunniaksi ru­­ piaa olemaan työt putkessa, joten huoltotöitä tehdään.

Miltä maailma näyttää? Töitä on tiedossa, kun kevät koittaa. Skanska Asfaltin ja Destian kanssa on sovittu päällystyskiviaineksen toimituksis­ ­ta. Samaan aikaan tehdään raide­ sepeliä Liikennevirastolle.

Eli tekemistä riittää? Nyt riittää ja se on tarpeen, kun talvi elettiin puo­­litehoilla. Kevät tuloo ja kaikki he­­rää, niin ihmiset, eläimet kuin työ­­tehtävät. Elämä jatkuu.

Onko kesälomaa luvassa? Sitä sanotaan, että onni yksillä, kesä kai­ killa. Kesällä ei maata vaaterissa eli

ENEMMÄN MURSKETTA. ”Koneet laulavat taas kevään kunniak­s i”, Tapio Saari toteaa.

Puhelimessa: työpäällikkö Seppo Kilpeläinen, Skanska Asfaltti Oy Mitä menossa? Justiinsa saatiin palaveri päättymään. Puhuttiin elykeskuksen Vt 5 -hankkees­­ta välillä Leppävirta–Huma­­­­­­­­la­joki. Puolen met­ rin levennykset ­teh­­­­­­­­­­dään molemmille puolille ja pääl­­­­­­­­lyste päälle.

Mitä teet vielä tänään? Kun on ollut neljä päivää poissa toimistolta, niin luvassa on sähköpostien pur­ kua ja laskujen maksua.

Onko kevättä rinnassa? No onhan sitä, kun on kiireisin aika käsillä. Tal­ ven tarjouskierros tuottaa nyt tu­­ losta. Meillä on kiireisimpään aikaan noin 250 henkilöä töissä. Nämä ovat

ANU GINSTRÖM

Ahdas paikka, sortumavaara tai suljettu tila. Esimerkiksi tällais­ ten työolosuhteiden vaaratilan­ teisiin voi tutustua oppimismie­ lessä turvapuistossa. ”Idea perustuu siihen, että työturvallisuus paranee harjoit­ telemalla, ennakoimalla ja oikealla asenteella. Yleensä yri­ tyksissä koulutetaan työnteki­ jöitä välttämään vaaroja, mutta turvapuisto toimii vastakkaisella periaatteella: tarkkaillaan tapah­

tunutta vahinkoa ja opitaan sen estäminen”, työturvallisuuspääl­ likkö Kari Lohva kertoo.

Turvapuistossa käy vuosittain 5000–7000 vierailijaa, pääosin rakennusliikkeistä ja oppilaitok­ sista, mutta myös ulkomailta.

Opastetuilla kierroksilla esitel­ lään lavastettuja tosielämän tapaturmia. ”Käynti jättää muistijäljen, joka toivottavasti jossain vastaa­ vassa tilanteessa nousee mieleen ja auttaa välttämään tapatur­ man.”

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Tieturvaa telkkarissa

123RF

Yle pyörittää televisiossa kevään aikana uusia Turvallisuutta teille ja meille -videoita, joiden tavoitteena on herättää katsojien huomio tie­ TEILLE VAI MEILLE? Televisiossa keväällä merkintöihin ja niiden pyörivät turvallisuusviturvallisuutta lisää­ deot kiinnittävät huomion tiemerkintöihin. vään tehtävään. ”Kevät on otollista aikaa, kun tietyömaat käynnistyvät ja tiemerkintä­ työt ilmestyvät katukuvaan”, työturvallisuuspäällikkö Risto

Lappalainen Liikennevirastosta sanoo.

Videot on tehty yhteistyössä Liikenneviraston, ely-keskusten, INFRA ry:n ja Päällystealan neu­ vottelukunta PANK ry:n kanssa. ”Onhan se kova juttu, että alan toimijat ovat lyöneet hynttyyt yhteen hyvän asian puolesta.”

Lappalainen toivoo, että myös tienkäyttäjät aktivoituisivat ker­ tomaan havainnoistaan tien päällä ja antamaan hyväksi ajat­ telemiaan turvallisuusvinkkejä.

Kaikki hyvät neuvot ovat tarpeen!

TYÖMAATURVALLISUUS

Turvaa törmäilyyn Törmäysvaimennin on taltuttanut jopa 120 km/t ajavan henkilöauton törmäyksen, josta kuljettaja selvisi lähes pelkällä säikähdyksellä.

HENKI SÄILYI. Kaksi trailerityyppistä, auton peräkoukkuun kiinnitettävää törmäysvaimenninta: ehjä ja törmätty. Täysin kokoon painunut vaimennin pysäytti 120 km/t kaahailleen henkilöauton.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: TAPIO SYRJÄNEN

”

T

apaus kertoo tömäysvai­ mentimen merkityksestä ja elävän esimerkin tietyömaalta viime vuodelta”, tienpidon asiantuntija Ta­­ pio Syrjänen Pirkanmaan ely-keskuksesta sanoo.

Tuntemattomasta syystä kuljettaja törmäsi niittotyötä suojaamassa olleeseen vaimentimeen tieosuudella, jossa työnaikainen nopeusrajoitus oli 100 km/t. Auto ja vaimennin menivät lunastukseen, mutta kuljettaja nousi autosta omin jaloin. ”Törmäysvaimennin toimi kuten pitikin.

Se otti törmäyksen vastaan, vaimensi liikeenergiaa rakenteen painuessa kokoon, hi­­ dasti törmäystä ja lopulta pysäytti auton.

Jokainen voi kuvitella, mitä ilman vaimenninta olisi voinut tapahtua.”

”Voidaan sanoa, että törmäysvaimentimet ovat säästäneet ihmishenkiä, lisänneet tietyömaiden henkilökunnan työturvallisuutta sekä pienentäneet aineellisia vahinkoja.”

Ruotsalaisten perässä Ensimmäiset törmäysvaimentimet otettiin Suomessa käyttöön sen jälkeen, kun Liiken­nevirasto päivitti tierakennustyömaan ohjeita vuonna 2009. Törmäys­ vaimen­­­­nin­­­ta on käytettävä työkohdetta tai työko­­­­­­­net­­­­­­­­­ta suojaamassa työskenneltäessä ­­kak­si­­­­­­­­­­­­­ajorataisilla teillä, joilla pysyvä no­­­­­ peus­­­­rajoitus on 60 km/t tai suurempi.

Maantieverkolla tehtävissä töissä vaaditut törmäyssuojaimet omistaa yleensä päätai aliurakoitsija, mutta laitteita voi myös vuokrata. Tarkkaa määrää Suomessa ole-

vista laitteista ei ole, mutta Syrjänen veikkaa niitä olevan noin satakunta. ”Ruotsissa ollaan tässäkin suhteessa edelläkävijöitä. Siellä on käytössä satoja, ellei tuhansia törmäysvaimentimia ja niitä käytetään liki työssä kuin työssä.” ”Suomessa hyvää suuntausta osoittavat tänä vuonna voimaan tulevat Liikenneviraston päivitetyt ohjeet, joiden mukaan törmäysvaimentimien käyttöä vaaditaan jatkossa myös vilkkaasti liikennöidyillä yksiajorataisilla teillä.”

Tehokasta vaimennusta Törmäyksen syy on usein inhimillinen. Liikenneviraston toinen esimerkkitapaus kertoo huomion hetkellisestä herpaantumisesta ja sen seurauksista. Pakettiauton kuljettaja oli pudottanut kännykkänsä auton

80000

11

2/2016

Hei hei, asuntopula! Raide-Jokerin on arvioitu saavan aikaan jopa 80 000 asunnon rakentamisen Helsinkiin ja Espooseen vuoteen 2050 mennessä. Hallitus näytti Raide-Jokerille ja muille merkittäville infrahankkeille vihreää valoa kehysriihessä: Bitly.com/1S8Svym

VIHERRAKENTAMINEN

Puistosillalle ei pääse melua TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: RAMBOLL

VANKKAA SUOJAA. Ajoneuvoon kiinnitettävästä törmäysvaimentimesta käytetään lyhennettä TMA (Truck Mounted Attenuator).

lattialle. Nostaessaan sitä kuljettaja törmä­­si edessä pysähdyksissä ­ol­­leeseen varoitusautoon no­peu­della 80 km/t. Törmäys ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

Suomessa törmäysvaimentimien tehoa ei ole virallisesti tutkittu, mutta ruotsalaisten tutkimusten mukaan niiden energianvaimennuskyky on suuri. Tämä on havaittu onnettomuuksissa, joissa osallisina ovat olleet raskaat kuorma-autot.

Tutkimukset osoittavat, että vaikka törmäysvaimennin on vahingoittunut täysin, törmänneen kuorma-auton kuljettaja sekä tienpitoajoneuvon kuljettaja ovat selvinneet lievin vammoin. Ilman törmäysvaimenninta moni onnettomuus olisi todennäköisesti johtanut kuolemaan.

O

sana Kehä I Kivikontie -hanketta kehätien yli rakennetaan Suomessa ainutlaatuinen puistosilta. Silta yhdistää Viikin ja Kivikon ul­­­­­­­­­koi­­­­­­lualueet kehätien molemmin puolin.

Idea sillasta syntyi jo 1990-luvun alussa, kun kaavoittajaa huoletti, että Vanhankaupunginlahden herkkä luonnonsuojelualue kuormittuu virkistyskäytössä liikaa.

Esikuva ja innoittaja oli Saksassa Münchenin olympialaisiin 1970-luvulla rakennettu silta, jota pitkin ihmiset saattoivat ylittää moottoritien liikenteen häiritsemättä.

Liikkujan näkökulmasta silta on osa virkistysympäristöä. Korkeareunaisen sillan päällä on istutuksia ja puustoa, eikä liikennettä juuri huomaa. Talveksi sillalle tehdään latu.

Kierrätysmateriaalia Kivikontien hankkeessa syntyy myös eritasoliittymä, jossa on hyödynnetty runsaasti uusiomateriaaleja.

Talojen purkujätteestä ja betoniteollisuuden ylijäämämateriaalista tehtyä betoni-

mursketta on tie- ja katurakenteissa jopa­ 90 000 tonnia. Näin säästyy vastaava määrä neitseellistä kiviainesta ja kaatopaikkatilaa.

Murskeen ominaisuudet ovat jopa kiviainesta paremmat, mikä pidentää rakenteiden käyttöikää ja pienentää kustannuksia.

Pintamaasta ja massanvaihdosta saadusta turpeesta jalostetaan multaa kasvualustoihin ja nurmetukseen.

Hanketta urakoi INFRA ry:n jäsen Kreate­, joka saa Rakennustaito.fi:ssä kehuja tilaajilta, Helsingin kaupungilta ja Liikennevirastolta: ”Töitä johdetaan ja tehdään sopivan rauhallisella mutta jämäkällä otteella.

Aikataulussa ollaan, ja ongelmat on ratkaistu sujuvasti hyvässä yhteisymmärryksessä.”

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Parhaista parhaat INFRA ry:n Turvallinen infratyö­ maa 2015 -kampanjan parhaat työmaat ovat selvillä.

Maanalaisen rakentamisen sarjassa kolmen kärkeen kiilasi­ vat espoolaiset työmaat: Blomin­ mäen maanalaisen jäteveden­ puhdistuslaitoksen kallioraken­ tamistyömaa (Lemminkäinen Infra Oy), samaisen kohteen työ­ tunneli (Skanska Infra Oy) sekä Länsimetron louhintaurakka Matinkylä–Kivenlahti, Soukan

asema ja ratatunneli (Skanska Infra Oy).

Maanpäällisen rakentamisen sarjassa ykkösiksi valittiin alue­ hallintovirastoittain: Lemminkäi­ nen Infra Oy:n ABC Tikkurilan purku ja pilaantuneen maan kun­ nostusurakka sekä Destia Oy:n kohteina Pohjolankadun-Gerbyn­ tien-Palosaarentien kiertoliit­ tymä Vaasassa, Vt 8 Isomäen ris­ teyssilta Porissa ja Vaalankurkun sillan korjaus Vaalassa.

Kisassa jaettiin myös kunnia­ mainintoja ja ruusuja hyvästä

työstä. Risuja jaettiin työmaiden järjestyksen ja varastoinnin sekä nostoapuvälineiden ja silmäsuo­ jainten käytön puutteista.

Lue koko uutinen netistä: 51.fi/parhaat.

Hiljaista vasarointia Suomessa suunniteltu hydrauliva­ saran suojalaite estää kivensirujen sinkoutumisesta aiheutuvia hen­ kilö- ja konevahinkoja. Vaaran vyöhyke työskentelyalueen ympä­ rillä pienenee.

Laitteen kehittäneen jyväskylä­ läisen Finnsuojan mukaan ääni­ taso alenee 5–10 desibeliä kivenri­ kotuksessa. Pölyn ja melun vähe­ neminen mahdollistaa tauottoman työn jopa kaupunkialueella. ”Työkoneiden seisottaminen vähenee. Suoja on helppo asentaa kaikkiin vasaroihin eikä se paljon huoltoa kaipaa”, myynnistä vas­ taava Markus Lahtinen kuvailee innovaatiota.

Laitetta on kehitetty yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Lisää netissä: 51.fi/hiljaista.

TUTKITTUA TIETOA

”Vaarallista puuhaa”

KEVENNÄ KAASUJALKAA. Risto Lappalainen toivoo, että autoilijat ottaisivat tietyömaiden nopeusrajoitukset tosissaan.

Liikenneviraston mittasi kesällä 2015 nopeuksia kolmella tietyömaalla. Tulokset ovat karuja.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: LIIKENNEVIRASTO

N

opeusseurantaa tehtiin asfalttityömaalla, siltatyömaalla ja perusparannuskohteessa. Tarkoituksena oli arvioida tietyömaiden nopeusseurannan vaikutusta ohi ajavaan liikenteeseen sekä saada tietoa liikenteen käyttäytymisestä erikestoisten tietyömaiden alueilla.

Näyttö vaikuttaa Asfalttityömaalla nopeusseuranta kesti neljä päivää, jona aikana mitattiin 3740 nopeutta. Nopeusrajoitus oli 30 km/t levittäjän kohdalla, johon nopeusnäyttö oli asennettu.

Ensimmäisenä mittauspäivänä suurin osa noudatti ruuhka-aikana rajoituksia, mutta seuraavasta päivästä lähtien kuuliaisuus väheni reilusti. Yöllä kuuliaisuus kutistui entisestään.

Ylinopeutta ajoi 35 prosenttia ajoneuvoista, joista 23 prosenttia kuitenkin hidasti sallittuun nopeuteen havaittuaan nopeutensa näytöstä.

Ylinopeutta ajaneita ja hidastamatta jättäneitä oli liki neljännes ja keskinopeus 40 km/t.

kanssa samansuuntaiset, joskin nopeuden näkeminen kevensi jonkin verran tehokkaammin kaasujalkaa.

Yöllä tuplavauhdilla

Jotain hyvääkin

Siltatyömaalla nopeuksia mitattiin yhdeksän päivän ajan kahdella nopeusnäytöllä.

Toinen näyttö mittasi nopeudet näyttö pimeänä, toinen nopeudet näyttäen. Nopeusrajoitus oli 30 km/t.

Nopeudet näyttänyt näyttö mittasi liki 49 000 nopeutta. Näistä vain 1470 ajoneuvoa noudatti nopeusrajoituksia. Kaikkien mitattujen nopeuksien keskinopeus oli 56 km/t näytön kohdalla.

Nopeusrajoitusta noudatti päiväaikaan vain neljä ja yöaikaan kaksi prosenttia ohiajavista. Yöaikaan keskinopeus oli 60 km/t eli tuplat rajoitukseen nähden. Ylinopeutta ajaneista vain 10 prosenttia hi­­ dasti sallittuun nopeuteen havaittuaan nopeutensa.

Pimeä näyttö mittasi reilut 26 700 no­­ peut­­ta. Tulokset olivat muiden tulosten

Tienparannustyömaalla nopeuksia mitattiin kahden kuukauden ajan.

Kun nopeusrajoitus oli 50 km/t, ajoneuvoista 85 prosenttia ajoi 64 km/t tai hitaammin ja 22 prosenttia 65 km/t tai nopeammin.

Kun nopeusrajoitus oli 60 km/t, tiellä liikkujista 85 prosenttia ajoi 69 km/t tai hitaammin ja 12 prosenttia 75 km/t tai no­­ peammin. ”Ylinopeudet voivat vaikuttaa pieniltä, mutta pienikin ylinopeus vaarantaa työmaan turvallisuuden”, työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen summaa. ”Myönteistä on se, että nopeusnäyttö vaikutti hidastamiseen, vaikkakaan ei aina riittävästi. Jos tulokset haluaa kiteyttää yh­­ teen lauseeseen, niin onhan se vaarallista työskennellä tietyömailla.”

13

2/2016

MEDIASTA POIMITTUA

Miksi rakentajia kuolee?

Rakennusalalla menehtyi viime vuonna 13 työntekijää: 8 talonrakennus- tai infratyömailla ja loput tuoteteollisuudessa tai huoltotöissä. Puolet tapaturmista sattui pientyömailla kuten kesämökillä. Ylen Spotlight-ohjelma ruoti tapaturmien taustalla olevia syitä.

TEKSTI: SARI OKKO JA ANU GINSTRÖM YLE AREENAN TALLENTEEN POHJALTA, KUVA: 123RF

Tapio Jääskeläinen työsuojelusihteeri, Rakennusliitto ”Toivottavaa on, että tämä oli vain piikkivuosi. Mutta jos näin jatkuu, mikä ala hy­­ väksyy semmoista, että yksi per kuukausi menee multiin? Jollakin toisella alalla hommat vaan pysähtyisivät. Tuntuu, että rakentamisen toimialalla yhteiskuntakin on ikään kuin hyväksynyt, että tämä on vaarallinen ala ja täällä mennään multiin. Ikävä kyllä. Näinhän se ei saisi olla.” ”Kun pitkissä (aliurakka-)ketjuissa ei välttämättä tunneta tekijöitä, ei sieltä kovin helposti uskalleta tulla sanomaan, että työssä on puutteita, vaan otetaan LAINATTUA. Kaikki jutun sitaatit sitten riski ja ruvetaan tekemään ovat Ylen ohjelmasta vaarallisestikin töitä.”

Miksi rakennusmiehiä kuolee? Ohjelma on kat”Työmailla on tällä hetkellä tosi sottavissa Yle Areevähän työnjohtoa. Resurssipulassa nassa: Areena.yle. fi/1-3083097 oikea työnjohto jää tekemättä.”

Hannu J. Mäkinen aluepäällikkö, Rakennusteollisuus RT ry ”Järjestäytyneessä työnantajakentässä tapaturmatasot ovat alempana kuin tilastollisesti yleisesti rakennusalalla.” ”Surullisinta on se, että niitä (tapaturmia) tapahtuu nimenomaan pienillä työmailla ja esimerkiksi yksityisihmisten työmailla.” ”Aika paljon on kyse siitä, että meillä on tilaajia, jotka asettavat aikarajat äärettömän kiireisiksi. Tyypillinen ongelma ovat julkiset hankinnat. Kun (niissä) lyödään joku aikataulu lukkoon, sitäpä ei sitten muuteta.

Sitten tehdään kiireellä.”

Erno Martin työsuojelupäällikkö, Pasilan Triplan työmaa ”Hyvä ennakkosuunnittelu on jokaisessa kaivannossa tärkeää. Aina kun lähtökohta

on se, että kaivanto joko tuetaan tai luiskataan, niin asiat on jo lähtökohtaisesti kunnossa.” ”Asenteesta tämä kaikki on kiinni. Ihan suomalaisestakin kulttuurista löytyy se äijämeininki, että tietyt henkilöt eivät vain usko, miksi töitä tulee tehdä turvallisesti.”

Kari Koivunurmi aluetoimitsija, Rakennusliitto ”Työturvallisuuden kannalta on heikkoa, kun ei ole sitä omaa työväkeä, mikä on si­­ toutunut ja jatkaa seuraavilla työmailla.

Alihankkija tulee tekemään vain sen yhden homman ja lähtee pois, ei ole sellaista si­­ toutumista. Kiire tekee sitten sen, että hätiköidään ja työtapaturmia sattuu.” ”Paljon tehdään pitkiä päiviä. Kun väsyneenä tehdään, niin onnettomuusriski kasvaa koko ajan. Rahastahan tässä on kysymys, haetaan kustannussäästöjä.”

Ulf Heimberg työsuojeluvaltuutettu, SSAB:n Lappohjan tehdas ”Pienempi määrä ihmisiä tekee töitä aiempaa enemmän. Tähän on taloudellisia paineita.” ”Sekin on mahdollista, että työpaikalla käytetään palkkausjärjestelmää, jossa työtapaturma voi vähentää esimerkiksi bonusten määrää. Työntekijät eivät ehkä halua joutua silmätikuiksi.” ”Oma tapaturma voi saada aikaan sen, että koko osasto tai työyhteisö menettää bonuksen. Tapaturmattomuutta voi käyttää bonusperusteena, mutta koskaan ei saisi sallia tapaturmien salaamista.”

Rakennusteollisuuden Työturvallisuusviikkoa vietetään 9.–13.5. Poimi kehitysideat yritykseesi: Rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko

14

INFRA-LEHTI

15

2/2016

123RF

TOISINAJATTELIJA

Liian kaukana nollasta?

Rakennusteollisuus RT:n Nolla tapaturmaa 2020 -hankkeen määräaika menee umpeen muutaman vuoden kuluessa. Alan itselleen asettama haaste on vähintäänkin kova.

Tekstin takana PA S I S A L M I N E N

TAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN tilastojen Viranomainen ei työmaiden toiveista huolimukaan talonrakentamisessa tapaturmataajuus matta vaadi lain tai TR-/MVR-mittareiden mahon pudonnut vuosina 2009–2013 kymmenellä dollistamaa tiukempaa ohjausta. yksiköllä (80 –> 70). Maa- ja vesirakentamisessa taajuus on kasvanut saman verran (23 –> 33).

TYÖTURVALLISUUS KAIPAA konkreettisia tekoja, RT:n jäsenyritykset ovat tapaturmantorjun- usein myös pilkun viilaamista. Asioiden pitää nassa suunnannäyttäjiä, mutta pääsääntöisesti olla täysin kunnossa, ne eivät voi olla vähän sinne yhä kovin kaukana nollasta. päin. Esimerkiksi portaiden jokaisen askelman Matka nollaan vaatii yleensä työtä pitää olla asianmukainen ja nostoapuvälihartiavoimin tehtynä 10–15 vuotta. neet joko ovat kunnossa tai sitten ne poisERI MIELTÄ, SAMAA MIELTÄ?

Viimeinen puristus viidestä noltetaan käytöstä. Tämä koskee myös liiMENE BLOGIIN laan vie helposti useita vuosia. noja, nostoastioita ja niitä raudoitteiden INFRARY.WORD­ PRESS.COM JA OTA Valitettavasti rakennusala on mukana tulevia iänikuisia vaijerirakseja.

KANTAA. ajattelutavoiltaankin yhä kaukana Samojen sääntöjen pitää koskea kaikkia nollan vaatimasta systematiikasta. riippumatta esimiesasemasta, kulttuuriTyöturvallisuus nähdään edelleen taustasta, asiakassuhteesta jne. enemmän työtä haittaavana työltäsuojeluna kuin Myös ergonomia pitää nostaa arvoonsa. Ei voi työsuojeluna. olla hyväksyttävää, että rakennustyö on niin rankOlen havainnoinut useita työmaita eri puo- kaa, että käytännössä kaikki työtä tekevät kulutlilla Suomea. Monissa töissä tapaturman välttä- tavat kehonsa loppuun ennen eläkeikää. Tai että minen perustuu lähinnä työnte­kijän huolelli- kuulovaurio on koulutuksissamme pidettyjen galsuuteen ja varovaisuuteen, toisinaan vain hyvään lupien mukaan 10–20 prosentilla alan työikäisistä. onneen. Niinpä tapaturma on jo Murphyn lainkin mukaan aina nurkan takana odottamassa KYSE ON JOHTAMISESTA. On johtamisen on­­ otollista hetkeä. gelma, jos työntekijät ja työnjohtajat sanovat joutuvansa jatkuvasti oikomaan turvallisuudesta ASIAA EI HELPOTA työmaiden epärealistiset aika- aikataulu- tai budjettipaineiden vuoksi. taulut ja puutteellinen johtaminen. Työmailla On johtamisen ongelma, jos yrityksen turvaltuntuu olevan vallalla ajatus, että urakoitsija lisuustyön isoimmat paukut laitetaan naapurilähinnä jättää työntekijänsä päivähoitoon pää- yrityksen lukujen kyseenalaistamiseen eikä oman toteuttajan tätien ja setien vahdittavaksi. turvallisuustyön eteenpäin viemiseen.

Rakennuttaja puolestaan ”vaatii” turvallisuutta Ja on johtamisen ongelma, jos porukkaa ei asettamalla mittaustavoitteita, mutta ei juuri saada ruotuun. ymmärrä, mitä mittaaminen käytännön tasolla Vai onko turvallisuus kuitenkin tarkoitettu tarkoittaa. vain juhlapuheisiin?

Juha Merjama Juha Merjama on toiminut liki 20 vuotta työturvallisuuden parissa, näistä viimeiset 10 vuotta Tapaturva Oy:n toimitusjohtajana.

Juha haluaa haastaa itsensä ja muut kehittymään, sillä tyytyväisyys nykytilaan on pahin työturvallisuusriski.

Kaiken takana on työ ja ihminen. Jotta kehittäminen ja kehittyminen on mahdollista, pitää tuntea ja ennen kaikkea ymmärtää ihmisen motiivit sekä työ ja sen vaarat. Pitää osata vastata kysymykseen mitä vaaroja liittyy ihmisiin, työtapoihin ja työympäristöön – ja miksi.

16

INFRA-LEHTI

MITEN OHJATA LIIKENNETTÄ TIETYÖMAALLA? LUE LIIKENNEVIRASTON OHJE 3/2015: BIT.LY/1MYHMVS

LIIAN USEIN LIIAN LUJAA ”Suoraan sanottuna raskaan kaluston kuljettajat syyllistyvät luvattoman usein ylinopeuksiin tietyömaan ohituksessa”, kokenut kuljetusyrittäjä Aarni Isotalo täräyttää. Kaasujalka painaa henkilöautoissakin. Miten sujuu työ, kun joku kaahaa ohi takamusta hipoen?

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: KATRI LEHTOLA (REKKAKUSKI), MATTI REKILÄ (YÖLLINEN TYÖMAA), HEIKKI JÄMSÄ (ASFALTIN LEVITYS)

K

uljetusliike Aarni Isotalo Oy:tä luotsaavalla Aarni Isotalolla on kolmen vuosikymmenen kokemus niin tienpäällystystöistä kuin vaativista kuljetuksista. Tähän mennessä mittariin on kertynyt reilut kuusi ja puoli miljoonaa kilometriä säiliöautolla pitkin Suomea. ”Muutaman tietyömaan ohi on tullut vuosien aikana ajettua. Usein kyydissä on bitumia, joten samalla asial­la ollaan pikiporukan kanssa”, Isotalo sanoo. ”Tietyömaan näkökulmasta suurin ongelma on säiliöauton kokonaispaino, joka lasteineen kipuaa jopa ­68 000 kiloon. Raskas ajoneuvo aiheuttaa melkoisen ilmavirran, vaikka kuinka ajaisi alennettujen nopeusrajoitusten mukaan. Kun huitaisee asfalttimiehen ohi takamusta hipoen, niin kyllä siinä horjahdusvaaran helposti aiheuttaa.”

Suorat sanat Isotalo puhuu suoraan, vaikka tulee samalla osoittaneeksi omaa porukkaa. Peiliin mies on valmis katsomaan koska tahansa ja myöntämään, että on tehnyt liikenteessä monia virheitä ja vasta jälkeenpäin pohtinut, että oliko tarpeellista. ”Raskaan kaluston kuljettajien pitäisi olla ammattimiehiä, jotka näyttävät muille autoilijoille esimerkkiä, mutta ei se aina mene niin kuin strömsöössä. Liian usein ajetaan liian lujaa.”

”

Raskaan kaluston kuljettajien pitäisi olla ammattimiehiä, jotka näyttävät muille autoilijoille esimerkkiä.”

”Aina ei riitä liikennemerkkien osoittamien nopeuk­ sienkaan noudattaminen, vaan pitäisi ajatella pikemminkin tilannenopeutta ja ajaa vaikka kahtakymppiä.”

Kuumakalle radalla Isotalo arvelee, että piittaamattomuuden syynä on ih­­ misten itsekkyys.

Kesälomalaista ärsyttää hidastelu kesken matkan ja edessä matelevat rekat, joten ohi on päästävä. Ammattilaisella voi olla mielessä tuleva ylämäki, joka halutaan kohdata riittävällä vauhdilla tietyömaasta piittaamatta.

Isotalon yrityksessä huolehditaan siitä, että henkilöstöllä on riittävät tiedot, taidot ja välineet turvalliseen työskentelyyn. Tapaturmien ehkäisyssä noudatetaan nollatoleranssia ja kaikilla on käytössään niin tieturva- kuin työturvakortit. Mutta. ”Aina porukkaan saattaa joku kuumakalle osua.

Onhan se noloa, kun kuulee omien miesten syyllistyneen moiseen. Otan tällaiset tilanteet aina puheeksi.

Nuorempana tuli itsekin suhtauduttua liikenteeseen kiihkeämmin, mutta nykyään sitä fundeeraa enemmän.”

Työrauhaa, kiitos!

Isotalo muistuttaa, että loppukädessä kaahailulla ei ole tuon taivaallista merkitystä. ”Kun ajetaan pitkää matkaa etelästä pohjoiseen, niin ei niillä muutamilla voitetuilla minuuteilla ole mitään väliä perillepääsyn kannalta.” >>

17

2/2016

KATSO ALAS. Tietyömaan ohi kaahaava rekkakuski riskeeraa maan tasalla työskentelevän hengen, ammattikuski Aarni Isotalo tuumaa.

18

”

Vaarallisia läheltä piti -tilanteita sattuu vähintään kerran viikossa.”

INFRA-LEHTI

Yrittäjä on nähnyt vuosien aikana tien päällä monta vaarallista läheltä piti -tilannetta ja onnettomuuksiakin. Hän haluaa herätellä kaikkia kuljettajia miettimään juuri nyt työturvallisuutta. Vaikka tietoa ja taitoa olisi kuinka, lopulta kysymys on asenteesta. ”Malttia liikenteeseen. Annetaan tietyömaalla työskenteleville työrauha ja arvostetaan heitä, jotka tekevät työtään meidän kaikkien tiellä liikkuvien hyväksi.”

Ei yksin raskas kalusto Kevät ja kesä ovat asfalttitöiden sesonkiaikaa. Tietyömaiden nopeusrajoituksista viis veisaavat autoilijat aiheuttavat jokavuotista harmia ja huolta.

Raskas kaasujalka vaivaa myös henkilöautoilijoita.

Poliisin ja Liikenneviraston arvioiden mukaan rajoituksia noudatetaan huonosti. ”Vaarallisia läheltä piti -tilanteita sattuu paljon, vähintään kerran viikossa”, laatupäällikkö ja turvallisuusasiantuntija Antti Lyytinen Skanska Asfaltti Oy:stä vahvistaa.

”Suuri muutos on tapahtunut verrattuna työurani alkuvaiheisiin eli 1980-luvun loppuun, jolloin asfalttityömailla ei vielä juuri turvavarusteita näkynyt. Vuosien myötä työturvallisuus on kehittynyt paljon, mutta liikennehäiriköitä tuntuu edelleen olevan vaikea kitkeä pois.”

Skanskan kokemusten perusteella raskas kalusto noudattaa alennettuja liikennenopeuksia yleensä paremmin kuin henkilöautojen kuljettajat. Raskaan kaluston kanssa riski on kuitenkin pienissäkin no­peuk­ sissa aina suurempi, koska painavan ajoneuvon hallinta yllättävissä tilanteissa on paljon haastavampaa kuin henkilöauton.

Kapea tie on pahin ”Mitä kapeammilla teillä ollaan, sitä vaarallisempaa on. Kapealla kaistalla kaahaileva aiheuttaa valtavan riskin työntekijöille”, Antti Lyytinen toteaa. ”Tien keskisaumalla liikkuva kolamies ja levittimen perässä tai vieressä työskentelevä perämies ovat

19

2/2016

Tässäkö ratkaisu?

LIIKENNEVIRASTO

Saattoauto tuo työrauhaa Liikennevirasto on testannut työmailla saatto­autoja jo vuosia. Nyt kokeilu laajenee.

Saattoauto ohjaa tienkäyttäjät turvallisesti päällystys­ työmaan ohi ja hillitsee nopeuksia. Suomessa kokemusta on kerätty kahdenlaisista saatto­autoista: osassa on Seuraa saattoautoa -kyltti ja osassa LEDtaulu, joka antaa ohjeita takana ajaville. ”LED-taulu on koettu hyväksi, mutta pelkällä kyltillä varustettu autokin toimii. Autoilijat seuraavat saatto­­­­autoa hyvin ja toimivat juuri niin kuin pitää”, työturvallisuus­pääl­likkö Risto Lappalainen Liikennevirastosta kertoo.

Saattoauto menee valoissa odottavan autoletkan kär­­keen ja ajaa työmaan ohi väliaikaisen nopeus­rajoi­ tuksen mukaan. Kun työmaa on ohitettu, saattoauto siirtyy sivuun, päästää autoletkan ohi ja siirtyy ohjaamaan vastakkaiseen suuntaan menevää letkaa.

Lappalainen on tyytyväinen. Työturvallisuus on parantunut, ajonopeudet pysyneet toivotulla tasolla ja autot ajaneet kiltisti niille tarkoitetulla kaistalla.

Saattoauto myös selkeyttää liikennettä ja ehkäisee kuumalla massalla ajoa.

YÖTYÖ EI TOIMI AINA. Moni miettii, miksi tietöitä ei tehdä öisin. Vaikka työvälineet ja valaistus ovat kehittyneet, riskit ovat yöllä suuremmat ja riskikuljettajien rooli kasvaa. Yötyön mahdollisuus käydään läpi tapauskohtaisesti. Sillanvalua Helsingin Kivikossa marraskuun hämärissä 2015.

e­ niten liikenteen armoilla. Jos siinä ei noudateta alennettuja nopeusrajoituksia, niin kyllä työntekijät ovat aikamoisessa vaarassa. Riskialtista on myös yksin työskentelevän liikenteenjärjestelijän työ, kun hän virittelee liikenteen seassa nopeusrajoituksia paikalleen työvuoron alussa ja lopussa.”

Selkää hipoen, huh!

Infrarakentamisen työturvallisuustilastot näyttävät kehittyvän hyvään suuntaan, mutta asfalttimiesten työ ei tunnu muuttuneen ohi ajavan liikenteen takia turvallisemmaksi. ”Täyskaistapäitä on liikenteessä onneksi vähän, mutta yksikin on suuri riski”, Lyytinen sanoo.

Tietyömailla nopeusrajoitukset on alennettu tyypillisesti satasesta kahdeksaankymppiin ja asfalttiporukan kohdalla viiteen- ja kolmeenkymppiin.

So­pivan nopeustason ohjeet tulevat tieluokan mukaan tietyön tilaajilta, kuten Liikennevirastolta ja ely-­ keskuksilta.

”Kokemukset ovat niin hyviä, että kokeilua pyritään laajentamaan tämän kevään ja kesän päällystyömailla.

Saattoauto on jokaisen euronsa arvoinen”, Lappalainen sanoo.

”

Yleinen ylinopeus on 15–20 km tunnissa tietyö­ maan nopeusrajoitukseen nähden.”

Ylinopeudet ovat arkipäivää. Nopeusmittausten mukaan yleinen ylinopeus on 15–20 kilometriä tunnissa tietyömaan nopeusrajoitukseen nähden. Pahimpia ovat kuskit, jotka varsinkin moottoriteillä pyyhältävät ohi varsinaista tiekohtaista rajoitustakin rikkoen. ”Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuisi työskennellä, jos joku ajaisi selkää hipoen ohi 100 km/t mittarissa”, Lyytinen kuittaa.

Joka kolmas ei reagoi Skanska käyttää tietyömailla liikuteltavia nopeusnäyttöyksiköitä. Kenttätuntuman mukaan 70 prosenttia autoilijoista reagoi nopeusnäyttöön, 30 prosenttia ei. Ratkaiseva rooli on letkassa ajavan porukan ensimmäisen autoilijan reagoinnilla.

Samankaltaisina toistuvilla liikennejärjestelyillä näyttää olevan myönteinen merkitys eli tuttuus helpottaa liikkumaan työmaan kohdalla oikein. Aina löytyy kuitenkin niitä, joihin ei tunnu vaikuttavan mitkään yritykset. >>

20

INFRA-LEHTI

PERSPEKTIIVIÄ.

Kun takana on yli kuusi miljoonaa kilometriä säiliöauton kanssa, tietää, mitä tiellä tapahtuu. Kokemus lisää ymmärrystä, Aarni Isotalo sanoo.

TEE HELPOKSI. Kun pienikin turvallisuushavainto on helppo raportoida, se myös raportoidaan, Antti Lyytinen (kuvassa) vinkkaa.

Kuva Skanska Asfaltti.

LÄHELTÄ PITÄÄ.

Mitä kapeampi tie, sen suuremmat riskit.

Kuvan autot ohittavat työmaan nopeusrajoitusten mukaisesti Luumäen Taavetissa.

”Tuntuu oudolta, että usein paikalliset asukkaat suhtautuvat tietyömaihin penseimmin, vaikka kunnostamme heidän päivittäin käyttämäänsä tieosuutta maksimissaan muutaman viikon ajan. Asfalttiporukkaan suhtaudutaan tien tukkeena, vaikka pyrimme toimimaan tehokkaasti ja parhaamme mukaan välttämään ruuhkaaikoja”, Lyytinen toteaa.

Tienkäyttäjiä tuntuu hiertävän sekin, että nopeusrajoituksia tulisi noudattaa, vaikka tietyömaalla ei näy ainuttakaan asfalttimiestä, esimerkiksi viikonlopun aikana.

Lyytinen muistuttaa, ettei nopeusrajoituksia tehdä vain työntekijöiden, vaan myös autoilijoiden turvaksi.

Liikenneturva voi alentua kavennettujen kaistojen lisäksi puuttuvien tiemerkintöjen tai poisjyrsityn

”

Ratkaiseva rooli on letkan ensimmäisen autoilijan reagoinnilla.”

päällysteen takia tai siksi, että keskeneräisellä tiellä on kuoppia tai irtokiviä. Tyhjällä tietyömaalla kaahaileva autoilija voi vähintäänkin vaarantaa autonsa kunnon.

Riskit haltuun joka päivä Parhaat kokemukset Skanskalla on saatu paikallisista varotoimista ja liikenteen ohjauksesta, kuten näkyvistä tiemerkinnöistä, liikuteltavista nopeusnäytöistä ja saattoautoista. Käytössä on muitakin keinoja. ”Asfalttiporukoillamme on käytössä kommunikaatiokuulosuojaimet, joiden ansiosta turvallisuus ei ole kiinni pelkästään siitä, että jokainen havainnoi itse ympärillä olevat riskit. Kuulosuojaimien avulla yksi havainnon tehnyt voi varoittaa muita ja parhaimmillaan pelastaa työkaverin hengen.”

21

2/2016

Nopeus on aina riski POLIISI

SESONKI EDESSÄ.

Poliisi valvoo nopeuk­ sia tietyömailla, kun ehtii. Liian usein tuloksena on ylinopeus.

Poliisi vahvistaa: Iso riesa Kevät ja kuivat tienpinnat innos­ tavat kaahaamaan. Tietyömaiden alennettuja nopeuksia noudate­ taan poliisin mukaan huonosti.

PAHA PAIKKA. Asfaltin levittimen perää ohjaava perämies (kuvassa) ja saumoja tasaava kolamies ovat eniten vaaralle alttiita.

Tänä vuonna tietyömailla alkaa päiväkohtainen riskienarviointi, joka tehdään joka aamu yhdessä työporukan kanssa joko paperilomakkeella tai mobiilisti. ”Päiväkohtaisessa turvallisuussuunnittelussa tarkistetaan riskit, joita voivat aiheuttaa juuri senhetkisen paikan olosuhteet, kuten liikennejärjestelyt, korkeat reunat tai kaivannot.”

Antti Lyytinen toivoo, että riskien raportoinnissa nostettaisiin rimaa koko alalla. ”Kun pienikin turvallisuushavainto on helppo ja nopea raportoida, se tehdään. Tähän mobiiliteknologia tarjonnee sovelluksineen uusia mahdollisuuksia.” ”Kyse on viime kädessä asenteesta. Vaikka yrittäisimme mitä, tienkäyttäjä lopulta ratkaisee, miten turvallisuutta saadaan lisättyä.”

”Tosiasia on, ettei tietyömaa-aluei­ den tilapäisiä nopeusrajoituksia kun­ nioiteta riittävästi. Rajoitukset ovat kärsineet jossakin määrin jopa inflaa­ tiota”, ylikomisario Jussi Päivänsalo Länsi-Uudenmaan poliisin liikenne­ valvontasektorista sanoo. ”Ongelmana ovat erityisesti moot­ toriteiden tietyömaa-alueet, mikä ker­ too pääosin tienkäyttäjien välinpitä­ mättömyydestä. Ei yksinkertaisesti vai­ vauduta pienentämään ajonopeutta rajoitusmerkin edellyttämällä tavalla.”

Kun nopeus kasvaa, myös jarrutusja pysähtymismatkat kasvavat. ”Tämä on jo yksistään riittävä syy hillitä ajonopeuksia erityisesti tietyö­ maa-alueilla. Koska työntekijät liik­ kuvat alueella usein jalkaisin, he ovat erityisen onnettomuusalttiita.” ”Ylinopeus ja väärä tilanneno­peus on riski riippumatta siitä, kuljete­ taanko henkilöautoa, suurempaa ajo­ neuvoa vai ajoneuvoyhdistelmää. Ras­ kaan ajoneuvon aiheuttamat seurauk­ set ovat kuitenkin suuren massan ta­­­­­­kia usein vakavammat.”

Merkit kuntoon Parantamisen varaa on Päivänsalon mukaan myös nopeusrajoitusmerk­ kien asettelussa.

Tienpitäjän ja urakoitsijan tehtä­ vänä on huolehtia siitä, että liikenne­ merkit vastaavat tosiasiallisia olosuh­

teita. Myös päättymismerkit on muis­ tettava asettaa. ”Rajoitusmerkkien asettajan on aina tapauskohtaisesti mietittävä rajoituksen perusteet ja laajuus. Tien­ käyttäjän on miellettävä rajoitus jär­ keväksi, jotta sitä halutaan omaeh­ toisesti noudattaa.” ”Kun työ ei ole aktiivisesti käyn­ nissä, nopeusrajoitusmerkit tulee peittää tai poistaa. On toki myös tie­ työmaa-alueita, joiden kohdalla no­­ peuden rajoittaminen on perusteltua varsinaisen työskentelyajan ulkopuo­ lellakin esimerkiksi rakenteellisista syistä.”

Valvontaa ja tehoiskuja Päivänsalo ei näe tietyömaiden ylino­ peuksien määrien kehityksessä dra­ maattista muutosta suuntaan tai toi­ seen. ”Määrään ja liikenneturvallisuu­ teen voidaan vaikuttaa riittävällä, säännöllisellä ja näkyvällä valvon­ nalla. Meidän tehtävänämme on val­ voa ja kohdentaa valvonta oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan.”

Poliisi valvoo ajonopeuksia tietyö­ maa-alueilla kuten muullakin tie- ja katuverkolla. Perinteisten keinojen lisäksi käytetään yhä useammin liiku­ teltavaa automaattivalvonta-autoa. ”Valvontaiskuja pyritään järjestä­ mään erityisesti silloin, kun tietyöt ovat aktiivisesti käynnissä. Saamme melko paljon tietyöalueisiin liittyviä valvontapyyntöjä niin tienkäyttäjiltä kuin työmaa-alueella työskenteleviltä henkilöiltä tai heidän edustajiltaan.”

22

INFRA-LEHTI

JOKA KYMMENES. Vakavien tyรถtapaturmien osuus kaikista tapaturmista on noin kymmenen prosenttia. Kaikkein lievimpien tapaturmien suhteellinen osuus kasvaa.

23

2/2016

JUURISYIDEN JÄLJILLÄ Rakentaminen on tilastollisesti vaarallinen laji, vaikka suunta on koko ajan kohti parempaa.

Valtaosa tapaturmista on lieviä, mutta mukaan mahtuu myös vakavia ja kuolemaan johtavia, joista osa tutkitaan laajasti työpaikkaonnettomuuksien tutkinnassa.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: 123RF, TVK JA TYÖTERVEYSLAITOS

VUOSI 2015 OLI RAKENNUSALALLA SYNKKÄ usean kuolemaan johtaneen tapaturman takia. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastojen valossa tapaturmien määrä on kuitenkin vähentynyt tasaisesti kymmenen viime vuoden ajan. ”Vuodesta 2005 lähtien tapaturmat ovat vähentyneet 24,3 prosentilla. Luvussa ovat mukana rakentamisen päätoimialalla palkansaajille sattuneet sellaiset työpaikkatapaturmat, joista on maksettu korvauksia”, työturvallisuusasiantuntija Otto Veijola TVK:sta sanoo.

Rakennusala on Veijolan mukaan loistoesimerkki siitä, miten tapaturmien ehkäisyllä niiden määrä on saatu jatkuvasti pienemmäksi.

Silti vuonna 2014 palkansaajille sattui vielä reilut­ 13 000 korvattua tapaturmaa.

Suurin osa tapaturmista on lieviä: alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus on keskimäärin 50–55 prosenttia.

Vakavien eli yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus on noin 10 prosenttia. ”Lievien tapaturmien prosentuaalinen osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut ja vakavien pysynyt suunnilleen samana. Eniten pudotusta on tapahtunut 4–30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneissa tapaturmissa.”

Sormet ja varpaat vaarassa Rakentamisen työpaikkaturmista liki 28 prosenttia liittyy henkilön liikkumiseen, 23 prosenttia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelemiseen ja 22 prosenttia

”

Kun tapaturmasta on opittavissa jotain uutta, on syytä harkita TOT-tutkinnan aloittamista.”

esineiden käsittelemiseen. Yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia ovatkin materiaalit, esineet, sirpaleet, kulkuväylät, alustat, ovet, seinät ja käsityökalut. ”Yli 40 prosenttia työpaikkatapaturmista on yläraajojen vammoja, joista noin puolet kohdistuu sormiin.

Reilut 22 prosenttia tapaturmista sattuu alaraajoihin, kuten varpaaseen, jalkaterään ja nilkan alueelle. Tyypillisiä lieviä vammoja sattuu, kun lyödään vasaralla sormeen, pudotetaan työkalu varpaalle tai venäytetään nilkka työmaalla”, Veijola kertoo.

Turvavarusteiden kehittymisellä, niiden käytön sääntelyllä ja edelläkävijäyritysten antamalla mallilla on ollut Veijolan mukaan suuri merkitys. Esimerkiksi suojalaseja koskeva asetus vähensi merkittävästi silmävammoja rakennusalalla.

Osa vakavista TOT-tutkintaan Vuonna 2015 TVK:n tietoon tuli rakentamisen toimialalla vakuutetuista työntekijöistä kahdeksan kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Niistä kolme tapahtui maa- ja vesirakentamisen toimialalla.

Kaikista kuolemaan johtaneista tapaturmista ei automaattisesti tehdä työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa eli TOT-tutkintaa. ”Viranomaiset tutkivat jokaisen vakavan työtapaturman, mutta TOT-tutkinta aloitetaan aina harkinnan mukaan. Yleensä silloin, kun tapaturma on ollut luonteeltaan sellainen, että siitä on opittavissa jotain uutta, on syytä harkita tutkinnan aloittamista. Päätöksen tekee TOT-johtokunta”, Veijola kertoo. >>

24

INFRA-LEHTI

TOT-tutkintaraportit kertovat

OTETAAN OPIKSI. ”Kun tapaturmasta voidaan oppia jotain uutta, on syytä harkita tutkinnan aloittamista”, TVK:n Otto Veijola sanoo.

Vakavista vakavimmat Kaikista turvallisuusponniste­ luista huolimatta infrarakentami­ sessa käy joskus pahimmalla mah­ dollisella tavalla.

Huhtikuu 2013 Urakoitsijayrityksen työryhmä oli oi­­ kaisemassa eristinketjuja rakenteilla olevan siirtolinjan pylväästä. Työpari teki oikaisua osajohtimien päällä.

Rakenteilla oleva linja oli erotettu säh­ könsyötöstä, mutta linjan vieressä kulki käytössä oleva siirtolinja. Työn aikana väärin asennettu lisätyömaa­ doitus irtosi vaiheen osajohtimesta.

Osajohtimeen taljan välityksellä kos­ ketuksessa oleva työntekijä tarttui irronneeseen maadoitusköyteen ja sai kuolettavan sähköiskun osajohti­ men latausjännitteestä. Tapaus on tutkittu tunnisteella TOT 2/13.

Toukokuu 2014 Kaksi työntekijää oli tekemässä vie­ märitöitä kaivannossa, kun kaivanto sortui ja miehet hautautuivat koko­ naan maamassojen alle. Kaivanto oli ollut kapea ja noin kolme metriä syvä.

Kolmas työntekijä näki tapahtuman ja hälytti apua, jonka jälkeen hän alkoi lapioida sortunutta maata. Kaivan­ toon jääneet menehtyivät kuitenkin saamiinsa vammoihin. Työmaalla oli käytössä pontteja, mutta niitä ei ollut käytetty kaivannon tuennassa. Tätä tapausta ei tutkittu, mutta ai­empia kuolemaan johtaneita kaivantojen sortumatapaturmia on tutkittu, esimerkiksi TOT 7/09 ja TOT 8/09.

Tammikuu 2015 Siltatyömaan paalutuskone putosi mereen Helsingin edustalla Kalasata­ massa. Koneen kuljettaja jäi loukkuun koneen sisälle ja kuoli. Alustavissa tutkimuksissa työmaalla ei havaittu laiminlyöntejä. Myös paalutuskone tutkitaan sen selvittämiseksi, aiheu­ tuiko turma koneeseen tulleesta tek­ nisestä viasta. Tapaturman tutkinta on kesken (tunniste TOT 3/15).

Kesäkuu 2015 Betonisia meluvallielementtejä nos­ tettiin työmaalla välivarastoon. Työn­ tekijä oli juuri kiinnittämässä element­ tifakin kiinnityskampoja paikalle lasket­tuun elementtiin, kun fakki be­­ ­­­to­­­­­­nielementteineen kaatui. Työnteki­ ­jä jäi alle ja menehtyi. Tutkitaan teematutkintana tunnisteella TOT 4/15.

Tutkinta on kesken.

Joulukuu 2015 Viemärin huoltotöitä rakennuksen alla tehnyt rakennustyöntekijä jäi maamassojen alle puristuksiin ja menehtyi. Työntekijä oli ollut raken­ nuksen alla poistaakseen salaojahiek­ kaa imuauton avustamana ja saadak­ seen viemäriputket esiin. Tapauksesta aloitetaan TOT-tutkinta.

Esitellyt, kuolemaan johtaneet tapaukset valitsi Otto Veijola TVK:sta. TOT-tutkinnan raporttien ja tutkinnan etenemistä ja valmii­ta raportteja voi seurata osoitteesta totti.tvk.fi.

KIIRE JA VÄSYMYS. ”Vaikka vahinko ei tule kello kaulassa, tapaturmille altistaviin tekijöihin voidaan puuttua”, Pia Perttula tietää.

Jos tapaturma valitaan tutkittavaksi, tutkinta tehdään riippumatta siitä, oliko syy inhimillinen vai tekninen. Yksityiskohtaisessa tutkintaprosessissa pureudutaan tapaturmien juurisyihin; tarkoitus on sel­vit­tää, mitkä seikat johtivat tapaturman syntyyn. Pe­­­­­­­­­­­­­­rim­ mäisenä tavoitteena on ehkäistä samankaltaisia tapaturmia jatkossa.

Kaikista otetaan opiksi Saadun palautteen mukaan TOT-tutkinta ja siihen liittyvä viestintä koetaan työtapaturmien torjunnan ja yleisen työturvallisuuden kannalta tärkeäksi. ”Parhaimmillaan TOT-tutkintaraportit edustavat työelämän ja tapaturmatutkinnan parasta asiantuntemusta ja niiden avulla välitetään hyödyllistä tietoa työturvallisuuden ja tapaturmien torjunnan kehittämiseksi.” ”Suunnitelmissa on, että vakavista työpaikkatapaturmista tiedottamista lisättäisiin jatkossa tapaturmatiivistelmien muodossa. Tiivistelmien tarkoituksena on levittää tietoisuutta entistä tehokkaammin ja ottaa opiksi tapahtuneesta.”

25

2/2016

L Ä H D E : TA PAT U R M AVA K U U T U S K E S K U S T V K

Tapaturmat 2005–2014 20000 81,7

83,1

80,2

73,0

90,0

16000

68,1

Tapaturmien lukumäärä

14000 8228

8692

9178

66,7

64,7

80,0 65,5

63,1 62,1

9120

12000

60,0 7349

10000

8010

8338

7954

7648 7505

8000 6000

70,0

50,0 40,0

7420

7208

7477

30,0 6795

4000

5143

5397

5419

5161

4870

4452

2000

Tapaturmataajuus / milj. työtuntia

18000

100,0

20,0 10,0

1658

1604

1704

1746

1364

1454

1431

1499

1390

1139

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

0

Työkyvyttömyyden pituus

0–3 pv.

4–30 pv.

30 pv.–kuollut

Tapaturmataajuus ALENEVA TRENDI. Palkansaajille rakentamisen päätoimialalla sattuneet työpaikkatapaturmat. Kymmenessä vuodessa tapaturmataajuus on laskenut noin 25 prosenttia.

Erehtyminen on inhimillistä Työtapaturman tai läheltä piti -tilanteen taustalla on usein inhimillinen tekijä.

Kiire, stressi ja väsymys lisäävät tutkitusti riskiä.

Usein kyse on asioista, joihin voidaan vaikuttaa.

Työterveyslaitos tutkii, mitkä työhön liittyvät tekijät saavat aikaan inhimillisiä virheitä ja miten virheitä voidaan vähentää. Tavoitteena on parantaa työn sujuvuutta ja työturvallisuutta sekä vähentää tapaturmia. ”Työtapaturmien taustalla oleviin inhimillisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi resursoimalla työt siten, että ne on mahdollista tehdä normaalilla työvauhdilla. Myös avoimella työkulttuurilla on merkitystä; sillä, että puutteista ja vaaratekijöistä puhutaan ja tehdään toimenpiteitä niiden korjaamiseksi”, erikoistutkija Pia Perttula sanoo.

Esimerkiksi kiireessä jokin oleellinen asia voi jäädä huomaamatta. Väsymys taas heikentää huomiokykyä ja pidentää reaktioaikaa, vaikka itse ei välttämättä tunnistaisikaan väsymystään.

Vahinko ei satu kello kaulassa, kuten sanotaan.

Sanotaan myös, että erehtyminen on inhimillistä.

0,0

”

Avoimella työkulttuurilla on merkitystä; sillä, että puutteista ja vaara­ tekijöistä puhutaan.”

Tapaturman taustalla kyse voi olla hyvinkin pienistä asi­­oista. ”Jos samaan työhön on käytettävissä kaksi erilaista konetta, työntekijä saattaa epähuomiossa käyttää toista laitetta toisen periaatteella. Tai jos työ keskeytyy vaikkapa puhelinsoittoon, työntekijä saattaa unohtaa, mitä oli tekemässä tai unohtaa turvallisuuden kannalta tärkeän työvaiheen. Kiireessä saattaa tulla oikaistua turvallisuusasioissa ja valittua se vähemmän turvallinen työtapa.”

Perttula sanoo, että työtapaturmien teknistä puolta on helpompi tutkia kuin inhimillisiä tekijöitä. Virhe tai puute koneessa tai laitteessa on konkreettinen asia, kun taas inhimillistä puolta on haastavampi arvioida. ”Tutkimuksemme kertovat, ettei kannata tyytyä helppoihin selityksiin ihmisen erehtyväisyydestä, jos tapaturmista halutaan oppia. Työssä ja työympäristössä on inhimillisille virheille altistavia tekijöitä, joihin voidaan puuttua ja siten ehkäistä jatkossa vastaavat virheet ja niistä seuraavat työtapaturmat.”

26

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

TIIVIS TAHTI. Jotta lentoliikenne häiriintyisi mahdollisimman vähän, lentokentällä päällystystyöt tehdään tehokkaasti ja nopeasti.

METSÄHOMMISTA KIITORADALLE. Ja toisinpäin. Jaakko Okon työvuosi koostuu kahdesta erilaisesta puolikkaasta, mikä pitää mielen virkeänä.

MOOTTORITIE ON KUUMA ja asfalttimiehillä lämmin. Lentokentän aakeilla laakeilla tuulee kuitenkin sen verran, että etenkin levityskoneen kuljettaja turvaa usein toppavaatteisiin.

27

2/2016

PIKI MIEHEN TIELLÄ PITÄÄ Vapun korvilla Jaakko Okko vaihtaa metsätyöt kenttätöihin ja yhden miehen sisätyöt äijäporukan ulkohommiin. Talvella pistetään puuta pakettiin, kesällä pikeä lentokentän pintaan. Siitä syntyy inframiehen vuosi.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: LAURI ASANTI

”TÄNÄÄN ALOITIN METSÄHOMMAT aamukuudelta Riihikosken ja Pöytyän tietämillä – niin syvällä jossakin, että täällä kuulemma sudetkin kulkevat reppu selässä”, Jaakko nauraa. ”Metsähommat ovat siistiä sisähommaa. Istun yksin koneen ohjaamossa päivät pitkät ja kuuntelen radiota.

Paras kaveri on kännykkä, joten tulee juteltua tuttujen kanssa, jotka nekin istuvat jossakin metsässä. Sesonkiaikaan tehdään noin kymmenen tunnin työpäivää.

KONEET OVAT KIINNOSTANEET ihan pikkupojasta lähtien. Aina kun tilaisuus tuli, istuin maanviljelijäsetien kyydissä traktorissa ja puimurissa. Eihän siellä pienelle pojalle mitään hommaa ollut, mutta pelkkä kyytiin pääseminen oli jo hienoa. Taisi sieltä pellolta ja pellonlaidalta tulla imettyä vähän eväitä tulevaisuuteenkin.

Kouluja tuli käytyä, kuten kauppaopisto. Kai sitä haki vähän pohjaa elämään, että ymmärtäisin siitä jotain muutakin kuin vain koneita. Erinäisten mutkien kautta tie vei metsähommiin. Ja mikäs siinä, kun työkaveriksi tuli komea metsäkone.

Metsätyö tuntui hyvältä alalta, sillä ajattelin, että metsässä on Suomen tulevaisuus ja töitä riittää. Niinhän niitä talviaikaan on riittänytkin, mutta kun maa alkaa pehmetä ja kevät koittaa, metsähommat menevät jäihin.

Koska en ole semmoista kotona makoilevaa sorttia, pääsin tutun työkaverin kautta aikanaan kokeilemaan pikihommia, ja siitä se sitten lähti.

AIKA LENTÄVÄ LÄHTÖ TULI, kun kymmenisen vuotta sitten aloitin työt Lemminkäisellä Helsinki-Vantaan lentokentän päällystyshommissa. Aika ajoin tulee tehtyä myös muita infra-alan hommia, vaikkapa kaivinkoneen puikoissa. Sinne mennään, missä töitä on.

Erilaiset työtehtävät tekevät työvuodesta mielenkiintoisen. Ei ala tekeminen maistua puulta. Talvella olen yksin metsässä ja päätän tekemisistä itsekseni, kun taas kesällä teen tiiviisti töitä porukassa, jossa jokaisen työpanos vaikuttaa toisen työhön.

Se on tuttu kevään merkki, kun asfalttimiehet tulevat katukuvaan. Lentokentällä pikihommat alkavat vuodesta riippuen noin toukokuun alussa ja jatkuvat pitkälle syksyyn, joskus joulukuulle asti. Jos lentokenttätöitä on vähemmän, mennään tietyömaille.

ASFALTTIHOMMISSA RIITTÄÄ monenlaisia rooleja.

Olin itse alkuun pari vuotta yleismiehenä, mutta nykyään toimin levityskoneen kuljettajana. Lisäksi porukassa tarvitaan jyrämiestä, kolamiestä, lapiomiestä, perämiestä, yleismiestä ja liimamiestä.

Töitä tehdään tiimissä, vaihtelevissa olosuhteissa ja tiiviillä tahdilla. Työ vaatii paitsi osaamista ja hyvää kuntoa, myös sosiaalista luonteenlaatua.

Jokaisella on oma hommansa, mutta jokainen auttaa toista ja osallistuu tarpeen mukaan toisen hommiin. Aina voi oppia jotain uutta.

Levityskoneen kuljettajan on pysyttävä koko ajan valppaana ja pidettävä kone liikkeessä. Siinä on tiettyjä niksejä, jotta asfaltti leviää tasaisesti, saadaan

”

Työ vaatii paitsi osaamista ja hyvää kuntoa, myös sosiaalista luonteenlaatua.”

>>

28

INFRA-LEHTI

MIKÄ KAKKU! ”Kentällä painetaan pitkää päivää. Päivässä vedetään pari tonnia päällystettä, joten kyllä siitä kesän aikana komea kakku syntyy”, Jaakko Okko kuvailee.

”

Lentokentällä ollaan kuin herrankukkarossa.”

s­ uorat reunat ja massasta tulee sopivan tiivistä. Levityskone ei mene itsestään suoraan, vaan sitä saa koko ajan ohjata.

Tässä työssä on huomioitava monta asiaa samaan aikaan koneiden kunnossapidosta lähtien. Asfaltille on joka kohteessa asetettu omat laatuvaatimukset, ja luonnollisesti kiitoradalla kaiken on oltava priimaa.

Kiinnitämme erityistä huomiota muun muassa kiven ja asfalttimassan laatuun sekä pinnan tasaisuuteen ja kestävyyteen. Onhan kyse lentoturvallisuudesta.

Lentokenttä on niin suuri työmaa, ettei yhdessä ke­­ sässä oteta koko paikkaa haltuun, vaan tehdään jokin osa, esimerkiksi kiitotien perusparannus.

TYÖTURVALLISUUS ON ASFALTTITÖISSÄ aina mielessä. Tietöissä riskit ovat suuremmat kuin lentokentällä, jossa ollaan kuin herrankukkarossa.

Jokainen asfalttimies tietää, että tietyömaiden ohi ajetaan usein liian kovilla nopeuksilla. Jotkut näkevät asfalttiporukan tientukkeena ja ohi ajetaan keskisormi pystyssä.

Esimerkiksi levittäjän kohdalla on yksi mies kolaamassa saumaa, joten kyllä siinä kannattaisi ihan asetettujen rajoitusten mukaan ajella. Suosittelen lämpimästi hidastamaan liikennemerkkien mukaan.

Läheltä piti -tilanteet eivät ole tietyömailla ihan harvi­ naisia.

Työturvallisuus on pikihommissa tärkeää sen­­kin ta­­kia, että töitä tehdään yli sata-asteisen massan kanssa. Siinä ei auta horjahtaa eikä roiskia.

Asfalttimiesten varusteet puhuttavat paljon, mutta ihan turvallisuussyistä siellä ei sortseissa kuljeta eikä ilman suojalaseja, kypärää, heijastinliiviä ja turvakenkiä. Kunnon varusteet on oltava, satoi tai paistoi.

JUURI NYT ELETÄÄN niitä aikoja, kun yksinäinen metsäkausi vaihtuu sosiaalisen pikikauteen. Silloin ykköstie työmaan ja kodin välillä tulee taas tutuksi.

Olen tosi tyytyväinen, että se tie on siinä, sillä sitä pitkin pääsen melkein ovelta ovelle Aurasta lentokentälle ja toisinpäin. Ilman nykyistä ykköstietä työmatka olisi paljon hitaampi ja vaivalloisempi.

Suhteeni infraan on ylipäätään läheinen. Olen sen kanssa päivittäin tekemisissä niin tekijänä kuin käyttäjänä. Ihan rakkaudesta lajiin toivon, että infraan investoitaisiin myös tulevaisuudessa, jotta saadaan valtakunnan tieverkosto pidettyä kunnossa. Myös nuoret olisi hyvä saada innostumaan pikihommista, sillä ammattiporukka ikääntyy.

Työmaaelämä on semmoista äijätouhua. Osa asuu parakeissa, osa asuntovaunuissa. Rekan perävaunuun on tehty sosiaalitilat, keittiö ja oleskelutila. Meillä on hyvä meininki, tullaan keskenämme hyvin toimeen ja ollaan kuin yhtä perhettä puolisen vuotta kerrallaan.

Yleensä lähden sunnuntaina ajamaan työmaalle ja perjantaina palaan takaisin kotiin. Pienet tyttäret alkavat jo ymmärtää, että isi on taas monta päivää poissa.

Arvostan tosi paljon puolisoni hermoja, joiden avulla hän jaksaa pitää huolta lapsista ja kodista, kun olen viikot töissä.”

2/2016

29

30

INFRA-LEHTI

TURVALLISESTI yhteistuumin

Kynä käteen ja porukka koolle. Siitä se lähtee: työtehtävän turvallisuussuunnitelma. ”Kun homma pidetään simppelinä, se toimii”, VR Trackin riskienhallintajohtaja Timo Pinomäki tiivistää.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: LAURI ASANTI JA JUKKA JÄRVI

HETI OIKEIN. "Meillä työtehtävien suunnitelmat tehdään yhdessä. Näin paranevat sekä turvallisuus, tehokkuus että työhyvinvointi", Timo Pinomäki sanoo. Taustalla työmaamestari Jussi Nieminen (vas.) sekä sähköasentajat Aki Sundell ja Marko Lappalainen.

31

2/2016

KOLME PORRASTA HUIPULLE. Kattavassa turvallisuussuunnittelussa on kolme tasoa: turvallisuussuunitelma, työvaiheen turvallisuussuunnitelma ja työtehtävän turvallisuussuunnitelma.

PERINTEISESTI. Käsin täytetty työtehtävän turvallisuussuunnitelma toimii siinä missä mobiili digiversiokin.

TIMO PINOMÄKI MUISTUTTAA, että työtehtävän turvallisuussuunnitelma on aina osa isompaa kuvaa eli kaiken kattavaa turvallisuussuunnitelmaa ja työvaiheiden turvallisuussuunnittelua.

Työtehtävätasolla suunnittelu tehdään työntekijöitä aktivoiden ja osallistaen. ”Meillä on töissä rautaisia ammattilaisia, joten heidän kokemustaan ja osaamistaan kannattaa kuunnella”, Pinomäki korostaa.

Yhdessä tekeminen on kaikkien etu. VR Trackilla se tiedetään. Tavoitteena on poistaa turvallisen työn esteitä ennen jokaisen uuden työtehtävän alkamista. ”Kun työtehtävän turvallisuussuunnitelma ei ole mikään ylhäältä annettu paperi, siihen sitoudutaan.

Suunnitteluun osallistuminen edistää myös töiden tekemistä, kun jokainen tietää, mitä tehdään ja miten toimitaan ennakkoon suunnitellulla tavalla.” ”Vaikka puhumme turvallisuudesta, samalla hoituu moni muukin asia. Kyse on myös laadusta, ajasta ja sitä kautta tuottavuudesta. Tehdään kerralla kuntoon, mikä on tehokkaampaa kuin virheiden korjaaminen ja uudelleen tekeminen.” ”Loppukädessä työtehtävien turvallisuuden suunnitteluun panostettu aika näkyy henkilöstön työkyvyssä, työhyvinvoinnissa ja siinä fiiliksessä, jolla aamulla työmaalle tullaan.”

Simppeliä suunnittelua Suunnittelutyö hoidetaan mahdollisimman matalan kynnyksen mentaliteetilla. Kerätään porukka kokoon työmaatoimistolle, puun alle tai vaikka montun reunalle. ”Suunnittelu ei ole mitään rakettitiedettä. Otetaan vain kynä ja suunnittelulomake käteen ja ryhdytään käymään asioita läpi eli arvioidaan työtehtävän riskit

”

Lomake on helppo täyttää ja se vaatii vain hieman kirjoittamista ja rastit­ta­ mista.”

ja vaaratilanteet. Lomake on helppo täyttää ja se vaatii vain hieman kirjoittamista ja rastittamista. Kun kynnys on matala, suunnitelma tulee tehtyä ja sitä on helppo käyttää”, Pinomäki kertoo. ”Nykyajan tietotekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta paperi ja kynä toimivat aina. Palaverin päätteeksi työporukalla on valmiina info­taululle kiinnitettävä tai mukaan otettava suunnitelma, joka on helposti nähtävissä ja silmäiltävissä.”

Suunnittelussa on mukana työmaan edustaja, ta­­ pauskohtaisesti sopivaksi katsottu määrä työntekijöitä sekä tarvittaessa esimerkiksi aliurakoitsija. Osallistujien kautta viesti jalkautuu työmaan muulle porukalle.

Tulokset vakuuttavat VR Trackilla on muutaman vuoden kokemus työtehtävien turvallisuussuunnittelusta yhteistyössä. Tulokset puhuvat Pinomäen mukaan puolestaan. Vas­ taavanlaisia kokemuksia, hyötyjä ja havaintoja on kan­­­­tautunut myös maailmalta ja muista ra­­­ken­­­nus­ liikkeistä. ”Työtehtävien turvallisuussuunnittelu näkyy alentuneina tapaturmataajuuslukuina, työn sujuvuuden lisääntymisenä sekä kaikenlaisen kitkan pienentymisenä. Kun on vähemmän epäselviä asioita, hommat sujuvat entistäkin paremmin.”

Työtehtävän turvallisuussuunnitelmaa voi hyödyntää työnopastuksessa ja perehdytyksessä. Suunnitelmia käydään läpi myös turvallisuustuokioissa. Iso hyö­ ­ty on sekin, että työtehtävien suunnittelusta saadaan kokemusta tulevia työmaita ajatellen osana laajempaa turvallisuussuunnitelmaa. ”Vaikka suunnittelutyökalu on simppeli, sillä on kauaskantoiset ja monitahoiset vaikutukset”, Pinomä­ki summaa.

32

INFRA-LEHTI

33

2/2016

AJANKUVA

Jumppaa, älä uppoa monttuun!

TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN ETURIVIN KUVITTAJAT PIIRTÄVÄT RATKAISUN AIKAMME INFRA­H AASTEISIIN.

Infrarakentajan suurin vaara vaanii kaivannossa.

Miten opit montun tukemisesta ja siellä työskentelystä jäisivät mieleen johdosta duunariin asti?

MISTÄ ON KYSE? LUE LISÄÄ KAIVANTOTURVALLISUUDESTA: INFRA.FI/TYOTURVALLISUUS

ILONA PARTANEN on helsinkiläis­ tynyt kuvittaja ja graafinen suunnit­ telija, joka inspiroituu valtavasti luonnosta, patterneista ja orgaani­ sista muodoista. Mielen virkistämi­ seksi Ilona suosittelee spontaania jumppa- tai tanssituokiota töiden lomassa.

34

INFRA-LEHTI

35

2/2016

JÄSENSIVUT UUDET VAATIMUKSET HALTUUN

LiVi on uusinut tiestön hoidon alue-­ urakoita koskevat ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset. s. 39

KYLLÄ JÄSEN OSAA

M. Huhtakallio Kangasalta kehitti ahtaiden paikkojen pudotustiivistäjän. s. 40

LIKELLÄ TARPEET KOHTAAVAT

Mistä uudet infraosaajat?

Panu Tuominen kertoo tuoreesta LIKE-projektista. s. 41

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Keskity olennaiseen Jatkuva kiire ja pirstaloitunut tekeminen leimaa työelämää ja va­ paa-aikaakin. Pitäisikö pysähtyä hetkeksi ja keskittyä oleelliseen?

TYÖELÄMÄSTÄ ON TULLUT entistä pakkotahtisempaa. Mahdollisuus hallita tekemisiään tuntuu välillä karkaavan käsistä. Tämä aiheuttaa stressiä, sutta ja sekundaa, virheitä ja työtapaturmia – ja pahimmillaan työuupumusta ja työelämästä syrjäytymistä.

Miten keskittyä tekemään oikeita asioita, jättää turha sälä vähemmälle? Voiko vastaus löytyä työelämän ulkopuolelta?

JOOGASSA KESKITYTÄÄN hetkeen. Siihen, mitä ollaan juuri tekemässä. Hallitaan oma itse, tehdään se, mihin mieli ja keho tänään pystyvät. Väkisin yrittämisestä seuraa vain henkistä ja fyysistä vahinkoa.

Kestävyysliikunnassa puolestaan ajatukset lentävät laidasta laitaan suorituksen aikana, pää tuulettuu. Jos tuloksia haluaa, pitää silti siinäkin keskittyä heikkouksiensa parantamiseen, on se sitten uintitekniikan kasassa pitämistä tai pyöräilyssä molempien jalkojen tasapuoliseen voimantuottoon pyrkimistä.

Voisiko edessä olevaan työtehtävään valmentautua samoilla opeilla: ottaen huo-

mioon omat voimavarat ja osaamisen sekä pohtien, riittävätkö ne työn turvalliseen ja laadukkaaseen suorittamiseen? Samalla voi arvioida kriittisesti tekemisen tapaa ja hakea tarpeen vaatiessa apua ja lisäohjeita.

JOKAISELLE ON TÄRKEÄÄ nähdä oman tekemisensä hyödyt ja kokea kehittyvänsä niin harrastuksissa kuin työssä. Tulosten näkeminen palkitsee aina ja auttaa jaksamaan huonompienkin päivien yli.

Infra-ala on siitä kiitollinen, että rakentaminen tai kunnossapitäminen on konkreettista ja tekeminen näkyy.

Palaute ja palkkio hyvästä työstä tulevat nopeasti.

Työssä jaksaa ja kehittyy, kun saa tehdä oikeita asioita ja pystyy vaikuttamaan tekemisiinsä.

Kun voi löytää sisäisen jooginsa tai maratoonarinsa.

Ari Kähkönen Kirjoittaja on INFRAn turvallisuusasiantuntija sekä joogan ja kestävyysliikunnan nautiskelija

KONEVARKAUKSISTA S. 42 | MANSESSA KISATTIIN S. 43 | PIIRIPIKNIK & HARRI KESTI OY 30 V. S. 44

36

INFRA-LEHTI

TURVALLISUUSHAVAINNOT TULEVAT

Turvallisuus haltuun mobiilisti Työmaiden turvallisuustyö on muuttunut pelkästä tapaturmataajuuksien tuijottelusta yhä enemmän ennakointiin ja potentiaalisten vaaranpaikkojen havainnointiin. Paperi ja kynä toimivat edelleen, mutta mobiiliteknologia tehostaa päivittäistä havainnointia.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: LEMMINKÄINEN, VR TRACK JA SARI PIETIKÄINEN

”TYÖTURVALLISUUSASENTEET ovat muuttuneet pikkuhiljaa. Tänä päivänä ymmärretään entistä paremmin ennakoivan työn merkitys, eli tehdään turvallisuushavaintoja, jotta tapaturmia ei edes tapahtuisi”, turvallisuusasiantuntija Ari Kähkönen INFRA ry:stä sanoo. ”Työturvallisuuden edistäminen on kaikkien etu ja tavoite. Siksi turvallisuushavaintoihin kannustetaan palkitsemisella ja asettamalla tavoitteita. Työntekijöille on tärkeää, että heidän havainnoillaan on merkitystä työmaan turvallisuuden edistämisessä.”

”Kirjaamisaktiviteetti ja niiden laatu kertovat, että havaintojen tekemistä ja niistä oppimista pidetään tärkeänä ”, työturvallisuuspäällikkö Kari Lohva kertoo.

Toistaiseksi ohjelmistoa käyttävät ruduslaiset, jotka tekevät havaintokierroksia.

Tänä vuonna on tarkoitus mennä pidemmälle ja ottaa toiminto käyttöön myös yksittäisten turvallisuushavaintojen kirjaamiseen. ”Innostamme kaikkia havaintojen tekemiseen pienillä kannustimilla ja arvomme vuodessa muutaman opintomatkalle Eurooppaan.”

Älypuhelin apuun

Tehokkaat tekstarit

Turvallisuushavainto on helppo tehdä esimerkiksi älypuhelimella. Ruduksella erilaisia työturvallisuuteen liittyviä tarkastuksia ja mittarointeja on tehty näin jo parin vuoden ajan. Järjestelmä tallentaa tehdyt havainnot pilvipalveluun, josta niitä voidaan tarkastella reaaliajassa.

VR Trackissa mobiilien turvallisuushavaintojen kirjaus tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijät voivat lähettää tekstiviestihavainnon turvallisuusvastaavalle. Tekstarikokeilu sai alkunsa työntekijöiden ideoista, niin kuin moni muukin turvallisuuden parantamiseksi syntynyt ajatus.

”Halusimme kokeilla nopeata vaihtoehtoa nähdäksemme, kasvattaako tällainen köyhän miehen mobiiliratkaisu havaintojen määrää”, Head of Communications Hanni Marin kertoo. ”Kun havainnot saadaan suoraan kentältä, niin totta ihmeessä koko ketju ha­­ vainnoista korjaaviin toimenpiteisiin nopeutuu. Se on sellainen positiivinen ora­ vanpyörä”, riskienhallintajohtaja Timo Pi­­ no­­mäki lisää.

Mobiilit mittaukset VR Trackissa tekstareita hyödynnetään myös erilaisissa tilaisuuksissa siten, että henkilöstö voi äänestää teemoja ja esitysten aiheita ennakkoon. Samoin tilaisuuksissa voi äänestää tärkeiden asioiden ja niiden edistämisen puolesta. ”Olemme aloittaneet lyhyen pilotin jälkeen myös viikoittaisten MVR-mittauksien tekemisen mobiilisti, joka vie toiminnan uudelle vuosikymmenelle. Pystymme nyt >>

37

2/2016

PELILLISTÄMISTÄ.

VR Trackin Turvallaanpelissä työmaamestari Antti seikkailee erilaisilla työmailla, kerää turvallisuusvälineitä ja väistelee vaaroja. Pelissä myös kerrataan turvallisuussääntöjä ja ohjeita.

38

INFRA-LEHTI

STOP KOMPUROINTI. Turvallisuushavainto voi olla positiivinen kehitysidea.

Eräs Lemminkäisen saama mobiilihavainto eli terassiin upotettu jalkojenpyyhintäritilä.

Se pysyy aina paikallaan, eikä oven edusta ole koskaan liukas tai kurainen.

IISIÄ. Älypuhelimet ja kännykkäkamerat löytyvät jo melkein kaikilta.

Kuvan ottaminen ja lähettäminen on helppoa eikä vaadi erikseen suuria investointeja.

näkemään reaaliaikaisen tilanteen ensimmäisen kerran ihan oikeasti”, Pinomäki kertoo.

Myös kunnossapidossa on käynnissä hanke, jossa työn suunnittelua, tekemistä ja raportointia tehdään mobiilisti siten, että työntekijä merkitsee tehdyt työt suoraan mobiilisti järjestelmään. ”Suunnitelmallinen työ on yksi turvallisuuden kulmakivistä”, Pinomäki sanoo.

menetelmien käyttöönotossa on tärkeää tehdä kokeiluja eikä pelätä epäonnistumista. ”Tänä vuonna meillä on menossa turvallisuuskampanja, jonka yhtenä osana on peli. Turvallaan-mobiilipeliä voi pelata kuka tahansa trackiläinen älypuhelimellaan ja voittaa kuukausittain hyvinvointiin tai turvallisuuteen liittyviä palkintoja”, Marin kertoo.

Ollaan Turvallaan

Kuva kertoo enemmän

Pinomäen mukaan uusilla mobiileilla menetelmillä on turvallisuuden parantamisessa ”ehdottoman suuri rooli”. ”Ilman havaintoja ei voida tehdä korjaavia toimenpiteitä, muuttaa työkulttuuria aina vain turvallisemmaksi tai opettaa turvallisuusasennetta. Parhaat ideat tulevat niiltä henkilöiltä, joiden turvallisuutta pitää parantaa.”

Marin kannustaa kokeilemaan. Uusien

Myös Lemminkäisellä tekstaillaan. Yrityksessä on käytössä tekstiviestisovellus, johon voi lähettää kuvaviestejä turvallisuuspäälliköille. Homma toimii myös sähköpostitse. ”Kynnys madaltuu, kun havaintojen tekeminen on vaivatonta. Koska kaikilla on nykyään kännyköissä kamerat, niitä kannattaa hyödyntää. Kuva kertoo klassisesti ilmaistuna enemmän kuin tuhat sanaa”,

turvallisuusjohtaja Kati Kaskiala Lemminkäiseltä kertoo. ”Kuvaviestin voi lähettää kuka vain ilmaiseksi. Myös aliurakoitsijoiden ja tilaajien edustajat ovat käyttäneet tekstarikanavaamme. Olemme todenneet, että tekstarihavainto toimii raportointikanavoista parhaiten, sillä se on nopea ja helppo.” ”Mobiilihavaintojen lisäksi havainnon tekijän tulisi kertoa havainnostaan suoraan myös työnjohdolle tai esimiehelle, jotta puutteisiin osataan tarttua ja ne tulee korjattua”, Kaskiala korostaa. ”Julkaisemme kuvaviestejä kuukausittain turvallisuustiedotteessamme. Sähköisenä tulevaa havaintoa on helppo jakaa sekä hyötykäyttää myös julkaisuissa ja koulutuksissa.”

Mobiilit turvallisuushavainnoinnin käytännöt soveltuvat mainiosti myös pk-yrityksille. Ne eivät vaadi suuria investointeja ja täytäntöönpano on yksinkertaista.

39

2/2016

INFRA RY

VARAUDU MUUTOKSIIN

TIUKKA LINJA TEHOKKUUTEEN. Suurimmat muutokset koskevat koneiden pakokaasu- ja energiatehokkuusvaatimuksia.

Alueurakoiden uudet vaatimukset Liikenneviraston uudet tiestön hoidon alueurakoita koskevat ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset puhuttavat. Osa pienistä aliurakoitsijoista epäilee tiukentuvien ympäristömääräysten vievän pohjan liiketoiminnalta.

LIIKENNEVIRASTO on julkaissut Kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset -raportin vuosille 2015–2020.

Raportti koskee tiestön hoidon alueurakoita. Uusilla vaatimuksilla on tarkoitus parantaa väylänpidon työ- ja liikenneturvallisuutta sekä energiatehokkuutta.

Ohjausryhmään osallistui edustajia Liikennevirastosta, ely-keskuksista, Trafista, INFRAsta, SKALista sekä Koneyrittäjistä.

Yhteispelillä suunniteltuun raporttiin päätyi 12 vaatimusta, joista kolme koskee pakokaasupäästöjä, kolme energiatehokkuutta ja kuusi turvallisuutta. ”Turvallisuusvaatimuksia on eniten, koska turvallisuus liittyy suoraan työntekijöihin ja vaikutuksia saadaan aikaiseksi nopeammin kuin ympäristöpuolella”, raportin ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Pirkanmaan ely-keskuksen yksikön päällikkö Heikki Ikonen perustelee.

LIIKENNEVIRASTON vaatimukset on aikataulutettu vuosille 2015–2020 siten, että vaikeimpien ja eniten investointeja vaativien muutosten takaraja on kauden loppupäässä. Näin pyritään Heikki Ikosen mu­­ kaan varmistamaan se, että yrittäjät ehtivät varautua uusiin säännöksiin.

Kuluvana vuonna otetaan käyttöön vaatimukset siitä, että kaikki kuljettajat, myös kuorma-autokuljettajat, ovat suorittaneet taloudellisen ajotavan koulutuksen. Lisäksi turvavyön käyttöpakko laajenee traktoreihin, heijastavat ääriviivamerkinnät tulevat kaikkiin kuorma-autoihin ja törmäysvaimentimien käyttövaatimukset laa­je­ nevat.

Pakokaasupäästöjen EURO IV -vaatimus ja urakkakohtaisen ympäristösuunnitelman vaatimus tulevat voimaan kaikissa hoidon alueurakoissa vasta vuonna 2019.

Ikosen mukaan tilaajalla ja palveluntuottajilla oli raportin sisällöstä melko yhteneväiset näkemykset.

VARAUKSETONTA KEHUA raportti ei kuitenkaan saa etenkään syrjäseutujen pieniltä toimijoilta. ”Pääurakoitsijoilla kalusto on melko uutta, mutta suurin osa hoidon alueurakoista teetetään aliurakoitsijoilla. Alempaa tieverkkoa hoitavilla ei välttämättä ole vuoden ympäri tarpeeksi työkantaa maaseudulla, joten uuden kaluston investoinnin suuruus on taloudellinen ongelma”, kehittämispäällikkö Oiva Huuskonen Destialta pohtii.

KONE- JA KULJETUSKALUSTON YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET. S. 50 TAULUKKO bit.ly/1UI5Vb9

”Aliurakoitsijakunnassa on paljon sellaisia, joilla työikää ei ole paljoa jäljellä. He joutuvat harkitsemaan, kannattaako investointi tehdä vai lopettaa koko toiminta. Aliurakoitsijoita ei kuultu riittävästi valmisteluvaiheessa.”

Huuskonen kiittelee Liikennevirastoa siitä, että vaatimukset eivät pamahda päälle yhtä aikaa, vaan ne on jaettu viidelle vuodelle.

YLEISESTI OTTAEN ympäristö- ja turvallisuusasioiden edistäminen on Oiva Huuskosen mielestä tärkeä asia. Liikennevi­raston raportin uusista vaatimuksista vai­ku­tuk­­ siltaan suurimpina hän pitää pa­­­ko­­kaa­­suja energiatehokkuusvaatimusten tiukentumisia.

Pirkanmaan ely-keskuksen Heikki Ikosen mukaan on riski, että pienet yrittäjät kärsivät tietyistä vaatimuksista. Niistä aiotaan pitää kuitenkin kiinni.

Tiedotusvastuu aliurakoitsijoiden suuntaan on Ikosen mukaan pääsääntöisesti järjestöillä ja pääurakoitsijoilla. Huuskosen mukaan aliurakoitsijat haluaisivat tietoa myös tilaajilta ja mediasta, eivät vasta tarjouspyyntövaiheessa pääurakoitsijoilta.

Tuomo Tarvas

40

INFRA-LEHTI

Kerro, miten sinä korjaisit vanhat tierummut

ANTERO NOUSIAINEN

INNOVAATIOITA RUMMUN­ KORJAUSINNO­ VAATTORIT OTTA­ KAA YHTEYTTÄ: SAMI. PETAJA@LIIKENNE­ VIRASTO.FI / PUH. 0295 34 3585

Liikennevirasto etsii uusia, edullisia tapoja korjata tierumpuja ja on kiinnostunut kokeilemaan innovaatioita.

VANHAT TERÄSRUMMUT ruostuvat vähitellen. Ruostumisalue riippuu vedenkorkeudesta. Pienemmissä rummuissa saattaa olla pelkkä pohja ruostunut puhki.

Korke­alta ruostunut ja painunut rumpu jou­­­­­­dutaan yleensä uusimaan kokonaan.

Betoni- ja kivirummuissa voi olla siirtymiä, jolloin auenneista saumoista alkaa valua täyttöjä rumpuun.

Perinteisessä sujutuskorjauksessa teräsrummun poikkileikkausala usein pienentyy liikaa, jolloin tulvimisriski kasvaa.

Syvällä sijaitsevissa tai laajoja liikennejär-

VAHINKO KELLO KAULASSA. Usein vanhasta teräsrummusta ruostunut alue löytyy kello neljästä kahdeksaan.

jestelyjä vaativissa korjauskohteissa on edullista, jos korjaus voidaan tehdä ilman väylän auki kaivua.

Rakenteen kantavuus ei saa jatkossakaan vaarantua, ja korjauksella tulee olla riittävä kestoikä eli 25–yli 50 vuotta.

Korjattavia rumpuja on erikokoisia, mutta yleisimmin aukon leveys on 800–­­ 1 600 millimetriä.

KESÄN 2015 koekohteissa korjattiin kolme teräsrumpua. Korjausmenetelminä käytettiin halkaistua sisäputkea, puolipohjausta

ja pohjan betonointia. Korjauskohteista julkaistaan pian raportti Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä -sarjassa.

Rumpujen mittaus-, mallinnus- ja mitoitustapoja on kehitetty yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Uusia korjaustapoja voidaan arvioida laskennallisesti tai kokeilurumpujen avulla. Vuonna 2016 on tarkoitus toteuttaa muutama ko­­ keilu.

Ota yhteyttä Liikennevirastoon, jos si­­ nulla on rumpujen korjausidea.

Sami Petäjä

Uusi kompakti pudotustiivistäjä

LISÄÄ NETISSÄ WWW.HUHTAKALLIO.FI/ TIETOPANKKI.HTML

INFRAn jäsen, M. Huhtakallio Oy Kangasalta, on kehittänyt ahtaiden paikkojen pudotustiivistäjän.

HUHTAKALLION PUDOTUSTIIVISTYSLAIT­ TEELLA saadaan aikaan 1 000 kJ:n potentiaalienergia, kun 10 tonnia painavaa teräsjärkälettä pudotetaan vapaasti ilman vai­ jereiden aiheuttamaa kitkaa 10 metrin kor­­keudelta. Sylinterin muotoisen järkäleen halkaisija on metri ja putkitornin kokonaiskorkeus 12,5 metriä. Pudotuskorkeutta voidaan säätää portaattomasti pienemmälle tehoalueelle.

Mekanismi on Maarakennusliike M. Huhtakallion kehitystyötä. Erikoisteräksistä valmistetun laitteen rungon on valmistanut ylöjärveläinen MEP Steel Oy. Uusi pudotustiivistäjä kehitettiin alkujaan esimerkiksi siltojen ja tuulivoimaloiden pohjien vahvistamiseen paikoissa, joissa työmaan ahtaus asettaa omat vaatimuksensa, eikä suuria ristikkopuominostureita

ole mahdollista tai kannattavaa käyttää.

M. Huhtakallio on esitiivistänyt tällä me­­ netelmällä myös sortumavaarassa olleita korkeita tienpenkereitä. Liikenne on voinut kulkea työn aikana tietyin rajoituksin viereistä kaistaa, koska putken sisällä ta­­ pahtuva tiivistäminen ehkäisee tehokkaasti iskussa mahdollisesti sinkoilevan kiviaineksen.

PUDOTUSTIIVISTYS SOVELTUU erityisesti karkeille materiaaleille kuten hiekka, sora ja louhe sekä vastaavanlaisille sekalaisille maa- ja jäteaineksille. Laitteen tiivistysvaikutus on louheessa suurimmillaan jopa kymmenen metriä. Silttiäkin voidaan tiivistää aina viiden metrin syvyyteen saakka. ”Tarkastelemieni alan tutkimusten pe­­ rusteella laitteemme sijoittuu tiivistyste-

holtaan Hollannissa kehitetyn RIC-menetelmän ja suurten ristikkopuominosturipudottajien välille. Tarjoamamme menetelmä lisää pohjarakennesuunnittelijoiden valinnanvaraa”, Marko Huhtakallio toteaa.

Saija Syväoja

41

2/2016

Kuinka infraosaaminen varmistetaan Kaksivuotinen Nuoria infratöihin -hanke on päättynyt. Sen suuntaviivoilla jatkaa nyt LIKE-projekti.

Panu Tuominen, vedit ensin Nuoria infra­ töihin -hanketta, ja nyt on työn alla LIKEprojekti. Hanketta hankkeen päälle – mistä on kyse? ”LIKE on lyhenne liikenne- ja infra-alan osaamisen varmistaminen -projektista. Projekti on luonteva jatko edelliselle hankkeelle. LIKEssä poraudutaan syvällisemmin osaamiseen liittyviin kysymyksiin. Siihen, millä osaamistasolla ammattioppilaitoksista, ammattiopistoista ja yliopistoista valmistutaan, mitä oppilaitoksissa pitäisi oppia, millaista täydennyskoulutusta on tarjolla ja millaista tarvitaan tulevaisuudessa ja mikä on elinkeinoelämän vastuu.” ”Projekti toimii Maarakennusalan neuvottelukunnan MANKin alaisuudessa, eli neutraalilla maaperällä.”

Mitä LIKEssä tavoitellaan? ”Tavoitteena on luoda eri organisaatioiden kanssa pysyviä yhteistyömenettelyjä ja toimintamalleja koko infra-alalle. Tästä seuraa osaavampaa ja paremmin koulutettua työvoimaa alan tarpeisiin.” ”Lisäksi pidetään tiiviitä yhteyksiä oppilaitoksiin ja jatketaan sitä kautta alan markkinointia nuorille esimerkiksi Infra-info-

kiertueen avulla. Tavoittelemme osaaja- ja osaamisvajeen umpeen kuromista sekä enemmän ammattitaitoisia tekijöitä alalle.”

hankkeeseen. Positiivisessa ilmapiirissä on hyvä jatkaa. Odotan hyviä tuloksia yh­­ teistyöllä ja sopivalla talkoohengellä.”

Miten kaikki rahoitetaan? ”Päärahoittajatahoja on viisi: MANKin omarahoitus, INFRA ry, SKOL ry, Liikennevirasto ja KEHTO-kunnat eli 20 Suomen suurinta kuntaa.”

Terveisesi INFRAn jäsenyrityksille? ”Olkaa yhteydessä minuun, jos teillä on kehittämisideoita tai hyviä käytäntöjä, joita haluatte jakaa. Ja muistakaa tarjota harjoittelupaikkoja.”

Mitä iloa infraurakoitsijoille on LIKEstä? ”Tutustukaa Infraosaaja.fi-sivuihin! Sivuilla on erittäin helppo hakea esimerkiksi työntekijää, ilmoittaa opinnäytetyön aiheesta tai vapaasta harjoittelupaikasta. Myös opiskelijat itse voivat ilmoittaa sivustolla ja sopiva tekijä saattaa löytyä jopa ilman omaa rekryilmoitusta.” ”Mitä enemmän nuoria – ja vanhempiakin – saadaan kiinnostumaan alasta sekä suorittamaan mahdollisimman laadukas tutkinto, sen ammattitaitoisempaa väkeä saadaan alalle.”

Kerro mieleenpainuvin kokemuksesi Nuo­ ria infratöihin -hankkeesta? ”Mieleen tulee useita. Esimerkiksi nuori naispuolinen rakennusinsinööriopiskelija oli ollut kesätöissä Destialla ja viihtynyt suuresti. Hän kertoi olleensa ennen kesätyötä erittäin skeptinen infra-alan töitä kohtaan. Kuinka ollakaan tämän kokemuksen jälkeen hän suuntautui kuitenkin infraan eikä talonrakennukseen, kuten oli alun pe­­ rin ajatellut. Vastaavia tarinoita kuulee yllättävän usein, kun opiskelijoita jututtaa.

Opetus on, että talonrakennus kyllä tunnetaan, mutta infra-alasta monilla on kapea ja jopa nuiva mielikuva. Positiiviset kesätyökokemukset ovat usein parasta mainosta alalle.”

Saija Syväoja

Mitä itse odotat hankkeelta eniten? ”Projektin aihepiiri nähdään koko kentällä tärkeäksi. Alan toimijat ovat suhtautuneet myönteisesti ja kannustavasti edelliseen

JANNE SUNTIO

TUTTU JUTTU. Panu Tuominen on ehtinyt kiertää infraalan näyttelyt, oppilaitokset ja yhteistyökumppanit. ”Minulla on kotikenttäetu ja valmiit kontaktit.”

42

INFRA-LEHTI

123RF

TURVALLISUUSASIAA

Työkone- ja traktori­ varkaudet Suomessa Konevarkaudet eivät ole juuri nyt Suomessa iso ongelma. Harmaa­ tuontikoneet ovat suurempi riski.

Euroopan ammattimainen rikollisuus koputtaa kuitenkin jo oven takana.

VIIME VUONNA Suomesta anastettiin 54 työkoneeksi tai traktoriksi rekisteröityä ­ajoneuvoa. Määrä on suurin piirtein sama kuin edellisvuonna.

Suosituimpia kohteita ovat olleet pien­ traktorit ja työkoneet. Teot ovat usein kohdistuneet koneita vuokraaviin yrityksiin.

Kone on ensin vuokrattu ja myyty saman tien laittomasti eteenpäin. Tapaukset ovat vähentyneet, kun vuokraavat yritykset ovat tarkentaneet vuokrauskäytäntöjään ja suojanneet kalustoaan muun muassa paikannuslaitteilla.

Ruotsissa varkauksia sattuu kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna ja kohteena on uusi kalusto. Toiminta on ulkomailta johdettua ammattirikollisuutta.

KESÄLLÄ KUKKII MYÖS RIKOLLISUUS. Kesän lähestyessä rikollinen toiminta aktivoituu.

Keskusrikospoliisin ajoneuvorikollisuuden asiantuntija rikosylikonstaapeli Jari Tiainen pitää tällä hetkellä varkauksia suurempana ongelmana Suomeen maahantuotuja ”harmaatuontikoneita”. Muualta anastettujen koneiden tekniset ominaisuudet eivät ehkä vastaa mallimerkintöjä, mi­­­­­­­­kä on turvallisuusriski. Koneita on muun muas­­ ­sa syttynyt palamaan, kun tekniset rat­­­­­­kaisut eivät olekaan kestäneet Suomen tal­­visia olosuhteita.

VAIKKA TILANNE on varkauksien osalta nyt hyvä, tulevaisuudessa muualla Euroopassa vallalla oleva ammattimainen rikollisuus voi ulottua myös Suomeen.

Työkoneiden lukitukseen ja turvalliseen

Verkkokursseja turvallisuudesta viidellä eri kielellä

säilytykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Toiminnan kannalta kriittisiin ja kalliisiin koneisiin on perusteltua hankkia lisäturvaa, kuten ajonesto-, paikannus- ja hälytinlaitteita.

Osa koneiden valmistajista varustaa koneet automaattisesti paikannuslaitteilla, joita voi hyödyntää myös kalustonhallinnassa. Edistynyt tekniikka mahdollistaa esimerkiksi ajonestolaitteen aktivoinnin ja poiskytkennän etälaitteella.

Nyt on hyvä aika pysähtyä miettimään yrityksen turvallisuuteen liittyviä asioita.

Ennakkoon varautumalla säästytään myös ikäviltä liiketoiminnan keskeytyksiltä.

Marko Melender, Fennia Fennia on INFRAn yhteistyöjäsen

TTK:N RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUDEN VERKKOKURSSI: REGISTER.GIMLET.PREWISE.COM/TTK3

Työturvallisuuskeskus TKK tarjoaa verkkokursseja rakennusalan työturvallisuudesta. Maksuttomia kursseja voi suorittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi. ”VERKKOKURSSEILLE on tarvetta, sillä rakennusalalla ei ole tarjolla työturvallisuuteen liittyvää koulutusta ulkomaalaisille työntekijöille”, TTK:n asiantuntija Jukka Mäkeläinen kertoo.

TTK:n rakennusalan verkkokoulutukseen kuuluu kaksi erillistä kurssia. Toinen sisältää perusteet työsuojelulainsäädännöstä ja työsuojelun yhteistoiminnasta, toinen käsittelee työturvallisuutta.

Kursseja voi opiskella omaan tahtiin ja tehtäviin voi palata, jos kurssi ei mene ensimmäisellä kerralla läpi. Kurssista voi

tulostaa itselleen todistuksen.

Kursseja voi käyttää myös ennakkotehtävänä tai valmistautumisessa Työturvallisuuskorttikoulutukseen. Lisäksi verkkokoulutusympäristöä voi käyttää työtur­­ vallisuuden tietopankkina ja työmail­­la pe­­rehdytyksen tukena.

RAKENNUSYHTIÖ SKANSKA on kokenut verkkokouluttaja. Yhtiöllä on ollut omaa työturvallisuuden verkkokoulutusta jo lähes viiden vuoden ajan. ”Työturvallisuuskeskuksen kursseja on

meillä käytetty osana perehdytystä varsinkin työmailla, joilla on ulkomaista työvoimaa”, Skanskan turvallisuuspäällikkö Antti Leino sanoo. ”Verkkokoulutus on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Sen avulla jaamme hyviä käytäntöjä ja Skanskan turvallisuusvaatimuksia sekä ohjeita ja tietoa lainsäädännön vaatimuksista.”

TKK tarjoaa myös sähköalan turvallisuuden verkkokoulutusta. Kurssi käsittelee pylvästyöskentelyn työturvallisuutta.

Saija Syväoja

43

2/2016

ANTTI ASTRÉN

MÖRINÖITÄ JA MESTARUUKSIA

Mansen konemessut rippikouluiässä Mansen Mörinät on kasvanut paikallisesta konenäyttelystä laajaalaiseksi ja suosituksi infra-alan palveluja esitteleväksi messu­ areenaksi.

VIIDENNETTOISTA Mansen Mörinät alkoivat perjantaina 1.4. tiiviin lumipyryn merkeissä. Sääennuste oli luvannut epävakaista, ja taivaalta tippuneet ”jalkarätit” taisivat säikäyttää ensimmäiset messukävijät siirtämään lähtöään hieman tuonnemmaksi.

Puoleenpäivään mennessä keli oli kirkastunut ja tasainen vilske kävi kaikkien parinsadan Mörinä-firman osastolla. Totuttuun tapaan kahvia, makkaraa ja keittoa oli tarjolla auringonpaisteen maustamana.

VIIME VUODEN TAPAAN INFRA Häme järjesti yleisökuljetukset Mörinä-alueella.

Neljä linja-autoa kiersi ennalta sovittua reittiä kuljettaen messuväkeä paikasta toi-

Hybridi-Wille ja formula-Valtteri kiinnostivat keväisillä Wihurin konepäivillä Vantaalla.

WIHURI ON tukenut Williamsin F1-kisakuljettaja Valtteri Bottaksen uraa yli kymmenen vuotta ja toiminut Valtterin työnantajan Williams Martini Racingin virallisena yhteistyökumppanina vuodesta 2013.

Wihuri-konserniin kuuluva suomalainen Vilakone Oy on Pohjois-Euroopan suurin ympäristönhoitokoneiden valmistaja.

Ensimmäiset Wille-koneet valmistuivat jo vuonna 1983.

Vilakone tekee yhteistyötä Williams Advanced Engineeringin kanssa uuden päästöttömän Wille-ympäristönhoitoko-

seen. Palaute kuljetuksista oli yhä positiivista, joten ensi vuonnakin houkutellaan maarakentajia oman auton ratista bussien kyytiin.

INFRA Hämeen oma osasto oli tänä vuonna Konekeskon tiloissa.

Maarakennuskoneenkuljettajan tavallisia työtehtäviä jäljittelevillä rasteilla ratkottiin mittaus-, vaaitus- ja kuorma-autotehtäviä. Konekuljettajien suorituksia arvioi kol­­­­mi­­hen­ kinen maarakennusammattilaisista koostunut raati.

NÄYTTELYN yhteydessä järjestettiin paljon oheistapahtumia.

Uutuutena tarjoiltiin Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen järjestämänä ja INFRAn sponsoroimana ensimmäiset maa­rakennuskoneenkuljettajaopiskelijo iden SM-kisat. Ajatuksena oli tehdä am­­ mattia tu­­tuksi ja houkutella alalle uusia te­­­­kijöitä.

OSALLISTUJAT OLIVAT alan opiskelijoita kautta Suomen; kymmenen osallistujaa yhdeksästä eri oppilaitoksesta. Voittajaksi ja samalla Suomen mestariksi tiensä selvitti 18-vuotias Jaani Partanen. Torniolainen Jaani opiskelee kolmatta vuotta Haukiputaalla Oulunseudun ammattiopistossa.

Antti Astrén

PA AV O S Y R J Ö

Wille ja Valtteri konepäivillä

ISO IKÄHAITARI. Maarakennuskoneenkuljettajaksi opiskelevien SM-kisoissa Lempäälässä nuorin kilpailija oli 16-vuotias ja vanhin 51-vuotias.

MESTARI. Kysymykseen, kuka on F1-mestari 2016 Valtteri vastasi ”minä”. Paul McNamara (vas.) ja Juha Hellgren nyökyttelivät.

neen kehityksessä. Uusi Wille perustuu jo olemassa olevaan 665-malliin.

Williams Advanced Engineering on erikoistunut hybridillä ja sähköllä toimiviin ajoneuvoihin.

Viimeisimpiä projekteja ovat olleet Ja­­ guar C-X75 hybridimallin sekä sähkötoimisen Aston Martinin suunnittelu- ja kehitystyö. ”Williams Engineeringiltä saamme käyttöömme maailman parhaan tietotaidon ja insinööriosaamisen uuden sukupolven Wille-koneiden tuotekehitykseen”, Wihu-

rin Teknisen Kaupan toimialajohtaja Pertti Rekonen toteaa. Hybridi-Wille lanseerataan syyskuussa 2016.

LOIMAALLA valmistettuja Wille-ympäristönhoitokoneita on myyty kaikkiaan yli­ 6 000. Pääasiallisia markkina-alueita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä ja PohjoisAmerikka.

Suomessa koneiden myynnistä ja markkinoinnista vastaa INFRAn yhteistyöjäsen Wihuri Tekninen Kauppa.

Saija Syväoja

44

INFRA-LEHTI

Harri Kesti Oy täytti 30 vuotta Harri Kesti toi 1980-luvulla Saksan tuliaisina maarakennuskonetietä­ myksen, kaivinkoneen ja vaimon.

HARRI KESTI OY perustettiin 1986, kaksi viikkoa Harrin armeijasta pääsyn jälkeen.

Yrityksen toiminta oli alkuun soramateriaalin myyntiä.

Harri lähti kahdeksi vuodeksi Saksaan työharjoitteluun maarakennus- ja maatalouskoneiden pariin. Maatilateknisellä koulutustaustalla tämä tuntui luontevalta ratkaisulta. Suomeen palattuaan hän toi mu­­ kanaan ensimmäisen kaivinkoneensa, Atlaksen, aloittaen itse kuormaamisen mon­­­tulla. Pikku hiljaa käynnistyi myös talo- ja hallipohjien teko.

J U K K A A N N E V I R TA

PIIREISSÄ TAPAHTUU YLINOPEUDESTA ELINKAUTINEN. Harri löysi vaimon Saksasta, kun moottoripyöräpoliisi sakotti raskaasta kaasujalasta. Sama poliisi on ny­k yään rouva Kesti. Vierellä toinen rakkaus, pillari.

VUONNA 1997 Harri hankki toisen koneen ja monttu oli kovassa käytössä aina vuoteen 2003, jolloin jalostamaton materiaali ei enää oikein kelvannut minnekään. Näin voimistui yhteistyö laatumurskeiden osalta Noormarkun Murske Oy:n Hannu Jokisa­ lon kanssa.

Yhtiön pääasiallisena työllistäjänä on ollut UPM:n metsäenergia, metsäinfra sekä yksityiset tilaajat.

Harrin lisäksi perheeseen kuuluvat vaimo Dunja, tytär Sofia 18 v. sekä pojat Erik 15 v. ja Karlo 9 v. Harrin jälkikasvusta aina-

kin Erik jakaa isänsä kiinnostuksen kaivinkoneisiin.

HARRI HALUSI LOPUKSI mainita, että verotus on vuosikymmenten saatossa tullut hieman yrittäjäystävällisemmäksi. Kotita­ lousvähennyksen hän kolminkertaistaisi ja ulottaisi myös kaikkiin kotimaassa valmistettuihin tuotteisiin, sillä onhan niissä suuri suomalaisen työn osuus.

INFRAn jäseneksi (ent. SML ry) Harri Kesti Oy tuli jo vuonna 1990.

Jukka Annevirta

J U K K A A N N E V I R TA

Piiripiknik oli huippusuosittu Silja Line kuljetti 160 länsi­ suomalaista infrarakentajaa Maarianhaminaan 5.3.2016.

MENOMATKA vierähti perinteiseen tapaan mielenkiintoisten alustusten merkeissä.

Liikennejohtaja Matti Vehviläinen ja projektipäällikkö Timo Bäcklund kertoivat ajankohtaista asiaa Varsinais-Suomen elyn liikennevastuualueelta. Kasitien kuulu­misista kertoi Liikenneviraston pro­­­­­­jektipäällikkö Kari Partiainen. Piknikin pitkäaikaisen yh­­ teistyökumppanin Eteran asiakas­päällikkö Päivi Urmas esitteli o­­­­­mis­­tajan­­­vaih­dos­ palvelua.

Teboilin aluepäälliköt Aku Tormonen, Yrjö Castren ja Juha Jatko kertoivat, että suoritusten ja vaatimusten kasvaessa konemaailmassa myös polttonesteiltä ja voi­ teluöljyiltä vaaditaan yhä enemmän. A-Va­ kuutuksen ajankohtaisista asioista tarjosi kattavan läpileikkauksen asiantuntija Jukka Lehikoinen.

TYYTYVÄISIÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITA. Piknikristelyllä on aina ollut runsaasti yhteistyökumppaneita mukana.

Aku Tormonen (vas.), Hannu Hakala, Juha Jatko, Jyrki Makkonen ja Yrjö Castren rentoutuvat seminaaritauolla.

TUOTEPÄÄLLIKKÖ Pekka Nurme Vianorilta esitteli tauon jälkeen mukavimman tavan hankkia renkaat. Kotimaisen putkivalmistajan ja maahantuojan Meltexin vaihtoehdoista infarakentamisen tarpeisiin kertoi puolestaan myymäläpäällikkö Heikki Hiltunen.

Liebherrin Petri Dubb kertoi Bauma 2016 -tuoteuutuuksista sekä INFRA Länsi-Suomen jäsenille 8.–12.11.2016 järjestettävästä matkasta Liebherrin tehtaille Colmariin ja Kirchdorffiin.

Ramuddenin erilaisia liikennejärjestelyvaihtoehtoja esitteli myyntipäällikkö Juha Pohjola. Roadmastersin kantavuusmittauspalveluista sekä tien rakenteen laadunvalvontapalveluista informoi LänsiSuomen jäsenyrityksen West Coast Road

Mastersin toimitusjohtaja Ju­­ha Vainio. ”Koneohjaus on nykypäivää ja kehittyy koko ajan huimaa vauhtia”, Leica Geosystemsin myyntipäällikkö Mikko Salonen vakuutti. Aluemyyntijohtaja Pasi Virtanen toi alustusten päätteeksi vielä Onnisen terveiset osanottajille.

LAIVAN VAIHDON jälkeen siirryttiin buffetin yhteisruokailuun ja sieltä joustavasti tanssilattialle. Risteilyn viimeinen osio, verkottuminen ja virkistäytyminen, jatkui aina laivan Turkuun saapumiseen asti.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, ehkä vielä vähän pidempäänkin.

Kiitos kaikille matkaan osallistuneille ja mukana olleille yhteistyökumppaneille!

Jukka Annevirta

45

2/2016

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Viserrystä ja vuodatusta Asiantuntijat OLIN

Turvallinen levityskausi alkakoon ASFALTTIALAN TYÖNTEKIJÖIDEN työturvallisuuteen vaikuttavat ohiajava liikenne, liikkuvat työkoneet ja massa-autot. Tyypillisiä työtapaturmia ovat kompastumiset ja kaatumiset.

Työnantajan on tunnistettava kuumuuden aiheuttamat riskit ja ohjattava työntekijöitä riittävään nesteytykseen ja tauotukseen.

Heijastavat työvaatteet auttavat autoilijoita havaitsemaan asfalttityöntekijät.

Yksittäisiä vaaratekijöitä on aiheutunut esimerkiksi t-paidan takertumisesta koneen ohjainlaitteisiin. Vaatteet tulisi pukea huolellisesti, paita housun sisään.

Levitystyömaan läpi ylinopeutta ajavan auton mukanaan tuomat turvallisuusriskit ovat suuret. Liikenteenohjaus ja liikennevalot, vilkkuvat nopeusnäytöt ja saattoauto ovat jo käytössä. Tästä huolimatta ylinopeuksia esiintyy, joten autoilijoiden asennekasvatukselle on tilausta.

Turvavarusteet ovat kehittyneet ja riittävän kevyiden kypärien käyttö on jo arkipäivää. Suojalasit ja kuulosuojaimet kuuluvat myös asfalttityöntekijän varustukseen siinä missä turvakengätkin. Myös auringolta suojautuminen on tärkeää. (MK)

Vuosilomalakiin muutoksia PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ pienenee ja lomalla sairastamiseen tulee omavastuu. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta aiheutuva työstä poissaoloaika on ollut tähän asti kokonaisuudessaan työssäolon veroista aikaa. Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Muutos tulee voimaan siten, että se koskee 1.4.2016 alkaen kertyviä lomia eli käytännössä vuonna 2017 pidettäviä kesälomia.

Työntekijällä on ollut oikeus pyynnöstä saada vuosilomansa siirretyksi tullessaan

KORTENE

LAUKKANEN

sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi ennen vuosilomansa alkua tai sen aikana. Jatkossa työntekijällä on kuusi omavastuupäivää tullessaan työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana. Täysi kuuden päivän omavastuu tulee sovellettavaksi kuitenkin vasta viiden viikon vuosilomaan, jonka työntekijä on ansainnut. Muutos koskee 2.5.2016 alkaen pidettäviä lomia.

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa työkyvytön, vuosiloma on hänen pyynnöstään siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Työntekijällä, jonka työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, on pyynnöstä oikeus saada siirretyksi vuosiloman ajankohtaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta vuosittaiseen neljän viikon vuosilomaan. Näin ollen kuusi omavastuupäivää vastaa yhtä lomaviikkoa.

Lue lisää INFRAn työmarkkinatiedotteesta 4/2016. (TO)

Työsuojelutietoa muilla kielillä TYOSUOJELU.FI-VERKKOPALVELU löytyy englanniksi osoitteesta www.tyosuojelu.fi/­ web/en.

Työsuojeluhallinto on lisäksi julkaissut ulkomaalaisille työntekijöille suunnatun esitteen, johon on koottu tietoa Suomessa työskentelyn perusperiaatteista. Oppaassa kerrotaan muun muassa ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeudesta, työsuhteen keskeisistä ehdoista, palkasta ja lo­­ mista.

Opas on saatavilla yhdeksällä eri kielellä osoitteessa www.tyosuojelu.fi/-/ulkomaalaisille-tyontekijoille-uusi-esite (TO)

Asunto'#rakentaminen tahti li­­ sääntynee jatkossa vain kuudella kaupunkiseudulla. Muualla hii­ puu. #asuntotarve2040 Rakennusteollisuus RT:n Sami Pakarinen (@SaPakarinen) Twitterissä 15.4.2016

Hei, nyt lähti käyrä nousuun (Lue uutinen netissä: 51.fi/ nousuun) INFRA ry alan suhdanteista Facebookissa 13.4.2016

Pitäähän se tykätä, kun kerran jäsen on ;) Timo Mäklin kehotuksesta tykätä INFRAn Fb-sivuja 6.4.2016

RT:n Tarmo Pipatti: Kasvu­ keskuksissa raiteet ovat kuin magneetti, joka vetää puo­ leensa rakentamista. #raken­ taminen (Lue uutinen netissä: 51.fi/magneetti) Rakennusteollisuus RT Twitterissä 6.4.2016

EU kieltää polttomoottorien käy­ tön koneissa 2025. Vanhat ko­­neet kannattaa myydä ro­­muksi. (Lue uutinen netissä: 51.fi/­ap­­rillia) INFRAn aprillitviitti Twitte­ rissä 1.4.2016

Ennen puhuttiin pääoman ja työn sovittamattomasta ristiriidasta.

Nykyään näyttää olevan vallalla käsitys työn ja vapaa-ajan sovit­ tamattomasta ristiriidasta.

INFRA Pohjoisen toiminnan­ johtaja Reino Pulli INFRAn blogissa 17.3.2016

INFRA ry:llä on Fb:ssä yli 300 tykkääjää – liity mukaan!

46

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Entreprenaddagarna i Österbotten 11.3.

NTM-CENTRALEN i södra Österbotten och INFRA Österbotten ordnade de sjätte traditionella entre­ prenaddagarna i Vasa. Cirka fyrtio entreprenörer och tjänstemän hade samlats för att diskutera utsikterna för infrastrukturbranschen i regionen.

Under evenemanget framgick hur den summa som beviljats för i år – en procent av de 600 miljo­ ner euro som reserverats för det eftersatta under­ hållet – kommer att användas. Läget i bastrafik­ ledshållningen är nu så dåligt att största delen av pengarna kommer att gå till det dagliga underhål­ let av infrastrukturen. Endast en bråkdel av sum­ man kan användas till förbättringar.

Svenskspråkiga webbkurser om arbetarskydd ARBETARSKYDDSCENTRALEN TKK tillhandahåller webbkurser om arbetarskyddet inom byggbran­ schen. Man kan avlägga avgiftsfria kurser på finska, svenska, engelska, estniska och ryska. Kurserna finns på adressen register.gimlet.prewise.com/ttk3

Nya krav för områdesentreprenader TRAFIKVERKETS NYA miljö- och säkerhetskrav för områdesentreprenader inom vägunderhål­ let väcker debatt. En del av de små underentre­ prenörerna misstänker att de strängare miljö­ bestämmelserna kommer att omöjliggöra affärsverksamheten.

Kraven är 12 till antalet; tre gäller avgasut­ släpp, tre energieffektivitet och sex säkerhet.

Kraven har schemalagts till 2015–2020 så att tidsfristen för de svåraste förändringarna – de som kräver mest investeringar – är i slutet av perioden.

Kraven finns på sidorna 50–51 i rapporten bit.ly/1UI5Vb9 (texten är på finska).

Säsongen för maskinstölder NU NÄR SOMMAREN närmar sig ökar också den kriminella aktiviteten. Det är hög tid att stanna upp och gå igenom frågor i anslutning till företagets säkerhet. Genom att förbereda sig i förväg kan man undgå tråkiga avbrott i verksamheten.

Det lönar sig att fästa vikt vid arbetsmaski­ nernas låsning och en säker förvaring av maski­ nerna. Det är befogat att skaffa extra skydd i form av t.ex. startspärr och positionerings- och larmutrustning för maskiner som är dyra och kritiska för verksamheten.

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304 Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ MONTTUMAANANTAI 9.5.2016, Tripla

INFRA-GOLF 16.6.2016, HyviGolf

Osa RT:n turvallisuusviikkoa.

Lisätietoja ari.kahkonen@infra.fi

Infralaisten perinteinen kisa Hyvinkäällä.

PIIRIEN HALLITUSTEN YHTEISKOKOUS 19.–20.5.2016, Solo Sokos Hotel Torni, Tampere

LIITTOPÄIVÄT JOENSUUSSA 28.–30.10.2016, Sokos Hotelli Kimmel Lisätietoja saija.syvaoja@infra.fi

2/2016

47

48

INFRA-LEHTI

2/2016

49

50

INFRA-LEHTI

2/2016

51

52

INFRA-LEHTI

2/2016

53

54

INFRA-LEHTI

2/2016

55

56

INFRA-LEHTI

Somettaako?

Twitter.com/INFRA_ry Facebook.com/INFRAry Instagram.com/INFRAry INFRAry.wordpress.com

57

2/2016

HALOO! N채y ja kuulu.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Vuoden 2016 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

58

INFRA-LEHTI

2/2016

59

60

INFRA-LEHTI