Infra 1/2016 by Infra-lehti

Uusi palsta: Lemminkäisen Robi Blumberg ajattelee asfalttialaa toisin. s. 15 DIGILUU, DIGILEI?

Väylien ja infran digitalisaatio etenee vuorenvarmasti. Jos alan termit ovat sinulle yhä pelkkää sanahelinää, lue edes tämä. s. 22–27

www.infra.fi/lehti

VALINNAN PAIKKA

STOP TYÖTAPATURMILLE!

Yhteishaun aika lähestyy. Miksi et valitsisi iloisten ihmisten infra-alaa, kuten keskiaukeaman komeat kundit? s. 30

Kuljetushihna voi tappaa ja muita terveisiä Taivalkoskelta. Tilaa murskallesi maksuton turvallisuusopastus INFRA ry:stä. s. 36

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 1/2016

JOKA NELJÄS KUNTA KASVAA, MUUT KUIHTUVAT? ONKO INFRAPANOS SIELLÄ, MISSÄ IHMISET HALUAVAT ELÄÄ?

16–21

Kaupunki kutsuu

INFRA-LEHTI

1/2016

INFRA-LEHTI

1/2016

SISÄLLYSLUETTELO SE LEVIÄÄ. Koneohjaus säästää materiaalia ja polttoainetta. Nyt digitalisaatio alkaa näkyä kaikissa infratöissä.

7 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA Alkupalatarjottimella jäisiä työmaita,

rekkaletkoja ja älyliikenneratkaisuja. Esittelyssä uusi infrarahastomalli.

VR TRACK

13 LIIKENNE NYT -SEMINAARI 15 TOISINAJATTELIJA Uudella palstalla infra-alan kellokkaat

ravistelevat vanhoja toimintamalleja.

Kaupungistuminen jatkuu, vaikka Suomelta puuttuu strategia, miten se huomioidaan rakentamisessa, huomauttavat tutkija Timo Aro ja SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen.

16 SAAKO SUOMI KAUPUNGISTUA?

digitaalisen vallankumouksen kova koura. Yrittäjä, olethan jo valmiina?

J A N N E KO S K E N N I E M I , L A P L A N D I M A G E

22 ISO-D ON TÄÄLLÄ Nyt ei kosketa pieni ja hento ote, vaan

KOVAT TAVOITTEET. Tunturi-Lappiin havitellaan älyliikenteen testialuetta ja osaamiskeskusta. ”Tavoite on globaali edelläkävijyys automaattiajamisen testaamisessa arktisissa olosuhteissa”, sanoo Tunturi-Lapin Kehitys ry:n Reija Viinanen.

26 ÄLYLIIKENNE, ÄLÄ JÄTÄ 28 KOLMEN KOPLA JA TRIPLA Yhteishaku on jo ovella! Kolmen kopla

Pasilassa valitsi infran.

33 AJANKUVA Onko älyautosta iloa risaisilla teillä?

35 JÄSENSIVUT S A I J A S Y V Ä OJ A

35 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 36 MURSKAAVAA TYÖTURVALLISUUUSASIAA 39 KIVIAINESPÄIVÄT 21.–22.1. 40 YHTEISTYÖJÄSENILLÄ ON ASIAA 44 ONNITTELEMME 45 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

SYYNISSÄ. Murskaustyön turvallisuus -tilaisuudessa jäsenet tutustuivat OSAOn tiloihin Taivalkoskella. Osmo Pyykkönen (oik.) esittelee simulaattorikoulutustilaa Jussi Hulkkoselle.

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

44 38

ULKOASU: Suunnittelutoimisto BOTH, both.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

INFRA-LEHTI

1/2016

PÄÄKIRJOITUS

Nolo lahja

ERI MIELTÄ, SAMAA MIELTÄ? MENE BLOGIIN INFRARY.WORD PRESS.COM JA OTA KANTAA.

Anu Ginström Päätoimittaja

EN OLE KOSKAAN ymmärtänyt lahjatoivelistoja. Pik kulasten listat pukille ymmärrän, mutta että aikuiset ihmiset, hääparit ja muut varttuneemmatkin juhlaka lut rustaavat listoja, tai toiveita heiltä oikein udellaan – se on hassua. Jos lahjan ideaan ei kuulu yllätyksellisyys, voi kai yhtä hyvin panna setelin kuoreen ja antaa juhlittavan itse kipaista lahjansa, heti oikeassa värissä ja koossa? Karseaa on tietysti sekin, jos paketista paljastuu juh laväen katseiden alla jotain kertakaikkisen epäsopi vaa. Kasvissyöjälle lihaveitsi tai ajokortittomalle kam piakselisarja. Onko kompromisseille sijaa?

JUHLAVUODEN LAHJAKÄÄREISTÄ soisi löytyvän jämä kät pitkän tähtäimen suunnitelmat Suomen kilpailu kyvyn uudistamiseksi. Todellinen toivelahja. Liikenneinvestoinneilla on tässä iso rooli. Toimiva infra on avaintekijä verotuottoa tahkoavien kasvukes kusten synnyssä. Ensin tulee väyläinfra, sen perässä talonrakennus työmaat, sitten hyvässä työiässä olevat muuttajat. Syn tyy yhtenäisiä, tuottavuudeltaan ensiluokkaisia työs säkäyntialueita ja pysyvää verotulovirtaa. Infrarahoitus pitää suunnata sinne, missä se tuottaa parhaiten. Laittamalla 100 miljoonaa euroa vaikka kas vukeskusten raiteisiin yhteiskunta saa rahansa vähintään kolminkertaisena SUOMI TÄYTTÄÄ 100 vuotta ensi vuonna. takaisin jo yksin asuntorakentamisen Tässä on juhlija, jolle on vaikea keksiä verokertymänä. lahjaa. Toiveita olisi varmasti hyvä kuulla, Vaasan yliopiston professorin Hannu mutta päivänsankarilla on yli viisi miljoo Piekkolan tuore tutkimus osoittaa, että naa erilaista ääntä. Yksin väyläkeskuste Ensin tulee Helsinki–Turku-oikorata toisi kymme lussa hälisevät sadat lobbarit, tutkijat, väyläinfra, nien miljoonien hyödyt. Investoinnin ministeriöt, virastot ja muut aktiivit. Yhtei sen perässä takaisinmaksuaika on 20 vuotta. selle lahjatoimikunnalle olisi töitä. Raide-Jokeri generoi 80 000 asuntoa Nyt liikenneala näyttää käyvän juhlavuo talonrakennusEspooseen ja Helsinkiin. Pelkästään teen tyhjin käsin: investoinnit Suomen väy työmaat, asuntorakentamisen verotuloina se tuo läinfrastruktuuriin ovat käytännössä täy sitten hyvässä investoidun rahan 25-kertaisesti takai sin lamassa. sin vuoteen 2050 mennessä. työiässä olevat Liikennevirastossa sentään valmistel Kaiken ytimessä on se, että raiteet ja laan pehmeää yllätyspakettia. Suomi-nei muuttajat.” muu infra rakennetaan sinne, minne don lahjakääreeseen näyttää sujahtavan ihmiset juuri nyt haluavat muuttaa. Kas ainakin automaattiajamisen testialuetta ja vukeskuksiin. Nyt vallalla on monomaa älyliikenteen instrumentointia sisältävää tienpätkää. ninen investointipelko, vaikka kaikkea investointira Varovasti siellä pakettinauhoja kihartaessa! Kun haa ei edes tarvitsisi olla heti omasta takaa. Ruotsi päässä soi vain digiluu, digilei, voivat sakset lipsahtaa hakee EU:n investointitukea 80-kertaisesti Suomeen ja virtuaalinen visiointi vaihtua ihan oikeaan terveys verrattuna, huomauttaa SAK:n elinkeinopoliittinen keskusreissuun. asiantuntija Sauli Hievanen tässä lehdessä. Mikä Suomea riivaa? KAIKKI KUNNIA SILTI älyliikennepyrinnöille. On upeaa, että uskallamme lähteä tavoittelemaan maailman PEHMEÄT PAKETIT OVAT tarpeellinen lisuke lahja menestystä ja vielä alueella, jolta Suomessa löytyy pöydässä, mutta on lyhytnäköistä hössöttää pelkästä aidosti erityisosaamista jo ilmasto-olosuhteidenkin digistä. Miksi meille kelpaa kerralla vain yksi totuus? takia. Jos älyauto toimii tässä rospuutossa, se toimii Nyt kaivataan holistista ajattelua. kaikkialla. Juhlittavan painoindeksi huitelee kuiten Älyliikennepohdinnat kaipaavat rinnalleen koko kin alle 15:n ja pulssi tuskin tuntuu. Maa tarvitsee jo naisvaltaista suunnitelmaa tulevaisuuden väyläinves tain, jolla kilpailukyky nousee kokonaisvaltaisesti ja toinneista. Molempia tarvitaan: pioneerihenkistä ko kestävästi. Jääkö älyliikennehypestä käsiin muuta kuin keilutoimintaa ja pitkäjänteistä, muuttovirrat huo kasa tyhjiä aihetunnisteita? mioon ottavaa kehittämistä.

”

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

P O S T I G R O U P OYJ

KELIRIKKO VAI EI? Postit jakoon ja sorateiden kunto haltuun samalla kyydillä. Vihreää, keltaista vai punaista?

Postiauto kertoo kelirikosta Pirkanmaalla kokeillaan kelirikon aiheuttamien vaurioiden seuraamista uudenlaisin keinoin. Posti osallistuu Liikenneviraston kokeiluun, jossa jakeluautoihin asennettavien anturien avulla tutkitaan, raportoidaan ja ennustetaan sorateiden kuntoa. Tutkimusta tehdään Oriveden, Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan seuduilla. Kun jakeluauto on ajossa, se mittaa säännöllisin

väliajoin tiepohjan kuntoa, pehmeyttä ja epätasaisuutta. Tulokset siirtyvät reaaliajassa karttapalveluun, jossa sorateiden kelirikosta ilmoitetaan värien avulla. Vihreä tarkoittaa, ettei kelirikkoa ole. Keltainen kuvaa pieniä vaurioita. Punainen kertoo vaurioista, jotka ovat merkittäviä ainakin raskaalle liikenteelle. Projektissa on mukana myös Ilmatieteen laitos, jonka avulla voidaan tehdä ennusteita tulevien päivien kelirikkotilanteesta.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Työmaat jäässä, miehet ei Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

INVESTOINNIT MIELESSÄ. Tero Hynninen pohtii pehmoisella Nallekujalla kovia investointeja.

TO M I S A A R I N E N

TEKSTI: SARI OKKO

Nallekuja 3, Nurmijärvi 12.1. klo 14.40 Puhelimessa: toimitusjohtaja Tero Hynninen, Styrud Boreal Oy Mitä kuuluu lumipyryn keskelle? Hallilla ollaan, joten pyry ei haittaa. Kalustoinvestoinnit ovat päällimmäisenä mielessä, sillä muutamalle kaivinkoneelle olisi nyt kysyntää po rapaalutustyömaiden avuksi. Onko lumi este vai hidaste? Oikeastaan ei kumpaakaan. Kun lunta tulee, kulkureittejä aurataan, jotta

hommat sujuvat. Maa- ja kallioporauksissa enemmän haittaa on kovasta tuulesta, kovista pakkasista ja veden jäätymisestä. Miten vuosi on alkanut? Myönteisesti. Infra-alalla on menty pitkään alamäkeä, mutta viime kesän jälkeen tilanne kääntyi parempaan suuntaan. Porapaalutuksille ja erikoisporauksille riittää kysyntää. Miltä bisnes näyttää? Kun isoim-

mat laitteet ovat töissä, tilanne on hyvä. Töitä tehdään muun muassa Helsingin Pasilassa ja Kalasatamas sa sekä Kauniaisissa. Olisihan se kiva tietää työtilanne puoli vuotta eteenpäin, mutta parin kuukauden sykleillä mennään. Jos saisit toivoa, mitä toivoisit? Alitusporauksiin toivomme lisää töitä, sillä hiljaista on, niin kuin aina tammikuussa. Kun vuoden hiljaisim-

masta kuukaudesta päästään, niin eiköhän tarjouspyyntöjä ala taas tulla. Miten päivä jatkuu? Hallilla puhutaan vielä hetki investoinneista, mutta sitten vetäydyn toimistolle tarjousten pariin. Kun halli hiljenee, pystyy keskittymään. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Olisi kiva kuulla, mitä Ari Välimaalle Seinäjoelle kuuluu.

1/2016

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: S A R I O K KO

Letkajenkkaa autoillen

töt ovat 10–15 prosenttia ajoneuvoa kohden. Säästö syntyy ilmanLetka-ajo eli platooning tekee vastuksen vähenemisestä”, tuloaan. Siinä rekat tai henkilöerityisasiantuntija Eetu Pilliautot kytketään sähköisellä Sihvola Liikenteen turvaltiedonvaihdolla samaan lisuusvirasto Trafista LEPÄILLEN letkaan: ensimmäinen kertoo. LETKASSA. Jos ajoneuvo ohjaa jonoa ”Pidemmällä kehitys kehittyy ja laki sallii, jonain ja muut seuraavat tähtäimellä säästöä päivänä rekkakusperässä automaattisyntyy myös siitä, kit voivat ajamisen sijaan vetää lonksesti. ettei kuljettajan tarkaa. ”Tällä hetkellä puhuvitse jatkuvasti taan kahden tai kolmen ohjata tai valvoa autoa. rekan letkoista, mutta jo niisAjamisen sijaan hän voi säkin polttoainekulutuksen sääskäyttää ajan muihin tehtäviin tai

jopa lepäämiseen, jos säännökset tämän jossain vaiheessa sallisivat.” Kokeiluja on jo käynnissä ainakin USA:ssa isoilla logistiikkaoperaattoreilla. Alankomaat puolestaan suunnittelee huhtikuulle letka-ajohaastetta, jossa rekkaletkat ajelisivat eri puolilta Eurooppaa päät yen Rotterdamin satamaan. 123RF

TERO HAARAMÄKI

Kalevalantie 6, Seinäjoki 18.1. klo 15.05

KOMIASTI KURIKASSA. Valtie 3:n siltatyömaalla sekä miehet että koneet ovat rautaa.

Valtionkatu 1, Seinäjoki 13.1. klo 9.30 Miten tässä maassa muutoin pärjää? Ammattitaidolla ja osaamisel la. Etsimme uusia aluevaltauksia ja innostavia haasteita, sillä pelkällä kuopan kaivamisella ei elä. Riittääkö töitä? Siinä suhteessa talvi on yllättänyt, että töitä on. Ku rikan siltatyömaan lisäksi kiirettä pitää muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maarakennusurakan valmisteluissa sekä YliIin sähköasematyömaalla. Mistä vastapainoa työelämälle? Olemme ilmoittautuneet porukalla Finlandia-hiihtoon, johon nyt yh dessä treenataan. Tarkoitus on osallistua myös Pirkan Pyöräilyyn ja Sulkavan Soutuun. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Kilauta Pelkosen Antille, rakkaudesta rautateihin.

PAPERI POIKINEEN. Kun työmaa on jäässä, Antti Pelkonen keskittyy paperihommiin.

J U H A N I VA R J O N E N

Puhelimessa: työpäällikkö Ari Välimaa, Kreate Oy Mitäs Seinäjoelle? Hyvää, kiitos. Tuulesta, tuiskusta ja pakkasista huolimatta työmaat ovat käynnissä. Valmistaudun työmaakokoukseen, joka on iltapäivällä Kurikassa. Onko talvi yllättänyt? Meillä on niin rautainen porukka, ettei ole. Ennemmin koneet hyytyvät kuin miehet. Valtatie 3:n työmaalla Kurikassa yksi kavereistamme sanoikin, että pitää kasvattaa pidempi parta, että tarkenee. Milloin on liian kylmä? Alkutalvi sujui leppoisasti, kun maa pysyi sulana ja mittari oli välillä jopa lämpimän puolella. Kun on –30 ja kova viima, työmaat hiljenevät. Koneiden takia pakkasrajana pidetään –20 astetta.

Puhelimessa: projektipäällikkö Antti Pelkonen, VR Track Oy Mitä kuuluu maanantai-iltapäivään? Toimistolla ollaan työpöydän ääressä. Ulkona on niin kylmä (–25), ettei sinne viitsi nenäänsä laittaa. Missä mennään työmaalla? Työmaalla eletään täydellistä hiljaiseloa. Kahden ja puolen vuoden iso urakka on siinä vaiheessa, että kuokat lyödään maahan seuraavan kerran vasta, kun maa on sula. Pojat ovat ansaitulla vuosilomalla. Mitä olette rakentaneet? Olemme oman urakkamme lisäksi toimineet pääurakoitsijana ja päätoteuttajana

rakennettaessa uutta kaksoisrai detta noin 10 kilometriä Lapuan suuntaan, kunnostaneet olemassa olevan raiteen sekä uusineet Lapuan liikennepaikan. Siis rakkaudesta rautateihin? Vähän yli 40 vuotta olen rautateillä ollut. Aloitin juhannuksena 1975 Seinäjoki–Kokkola-raiteen perusparannusurakasta, ja sille tielle tai oikeastaan raiteelle jäin. Mikä työssä on parasta? Monipuolisuus, mielekkyys ja mukavat työkaverit. Joskus olen miettinyt, mikä minusta tulisi isona, mutta mihin sitä hyvää vaihtamaan. Mitä teet, kun työmaa on jäissä? Paperihommia menneestä vuodesta ja suunnitelmia tulevalle. Työt jatkuvat maaliskuussa, ja savotta saatetaan lokakuuksi loppuun. Mitä sen jälkeen? Ikä riittäisi eläkkeelle, mutta en ole asiaa kovasti vielä miettinyt. Ei sitä näistä hommista oikein malttaisi luopua. Kiikkustuolista en haaveile. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soittele Destian työpäällikölle Kujalan Timolle Lapualle.

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Mitä, maito mäessä?

PAT R I C K H U B L I N

Tien kunto ulottuu maitopurkkiin asti. Liikenneviraston, PohjoisSavon ely-keskuksen ja Valion Idän maito -pilottihanke luo valmiuksia seurata vähäliikenteisten teiden kuntoa maitoautonkuljettajien havaintojen ja maitoautojen tietojärjestelmien avulla. Lähtökohta on selkeä: maidon keräily- ja jakeluketjun ympärivuotinen toimintavarmuus on riippuvainen tienhoidon tasosta.

Hankkeen ensimmäinen vaihe Maito ei saa jumittua mäkeen. ”Talvella kyse on tienkeskittyy kuljettajan tiestöstä hoidon ajoituksesta. tekemän raportoinnin sekä talviTiet on aurattava kunnossapidon kehittämiTIE KUNNOSSA, ja tarvittaessa seen ja testaamiseen KiuruMAITO SUUSSA. veden ja Iisalmen alueilla. hiekoitettava Kelirikko voi vaikuttaa siihenkin, että maikuljetusten Myöhemmin tiedonkeruu tolasti jää tien päälle. aikatauluihin on määrä automatisoida. Siihen on saatava parannus! sovittaen. ”Kun raportoinnin takana ovat erittäin kokeneet Kevään kelirikkokuukausina on ratammattikuljettajat, voi olla kaistava sitten toisenlaisia varma, että tien kuntoa koskevan ongelmia”, projektipäällikkö ongelman mainitseminen todella Janne Lappalainen Pohjoismerkitsee aitoa ongelmaa”, elySavon ely-keskuksesta kertoo. johtaja Tuovi Päiviö arvioi.

ÄLYLIIKENTEEN TESTAUS

Poro meets digi Suomen Lappiin kehitetään arktista älyliikenteen ja automaattiajamisen ekosysteemiä. Ensimmäiset toimenpiteet ja kumppanuussopimus julkistettiin helmikuussa Oloksella.

TÖITÄ BARENTSILTA? ALUEELLE ODOTETAAN VÄHINTÄÄN 150 MILJARDIN EURON INVESTOINTEJA SEURAAVAN 10 VUODEN AIKANA. BARENTSINFO.ORG KESKUSTELUA AURORA SYMPOSIUMISTA TWITTERISSÄ AIHETUNNISTEELLA #SNOWBOX

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: JANNE KOSKENNIEMI / LAPLAND IMAGE

urora-hankkeessa Suomen Lappiin havitellaan maail manluokan arktista älyliiken teen testausaluetta, joka luo liiketoimintamahdollisuuk sia suomalaisille ja kansainvälisille yrityk sille. ”Meillä on mahdollisuus nostaa Suomi maailman kärkeen älyliikenteen ja digitaa lisen liikenneinfran kehittäjänä”, TunturiLapin Kehitys ry:n toimitusjohtaja Reija Viinanen uskoo. Ensimmäisiä älyliikennepalveluita on porovaroitusjärjestelmä, jossa tien käyttä jät raportoivat ja vastaanottavat turvavies tejä matkapuhelimella. Palvelu valmistuu syksyksi yritysyhteistyönä. Myös uusia liik kumisen palveluita (MaaS) kehitetään. Ylläksen matkailijat pääsevät jo keväällä yhdistelemään julkisen liikenteen matkoja Ylläs Around -sovelluksella. ”Kaikki mitä nyt suunnitellaan, perus tuu jo käytössä oleviin tekniikohin ja mobii liverkkokantavuuksiin, mutta jos jossain

halutaan aikanaan testata 5G-verkkoa, niin heti meille koeponnistamaan!”, Reija Vii nanen mainostaa. ”Tämä olisi autoteollisuudelle oikea hunajapurkki. Älytiealueella pystytään tes taamaan, mitkä ratkaisut toimivat.”

Yhteistyötä Norjan kanssa Hankkeen ensimmäisen, Oloksella julkis tetun kumppanuussopimuksen mukaan Norjan ja Suomen tieliikenneviranomaiset tiivistävät yhteistyötä kehittäen E8-tien pohjoispäätä yhteiseksi älyliikennekäytä väksi. Tarkoitus on parantaa rajan ylittävän liikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta. ”Raskaan liikenteen määrän oletetaan kasvavan voimakkaasti alueella. Kun on enemmän liikennettä, logistiikkatarpeet kin kasvavat”, Reija Viinanen perustelee. Norja on jo omaa tieosuuttaan korjan nut. Nyt myös Suomen puolella, vt 21:llä, aletaan tehdä korjauksia. ”Osa tiestä on rakennettu sodan aikana. Pysty- ja vaakageometria on paikoin pie

lessä ja tie vaarallinen. Vt 21 on Suomen tärkein tie Norjan markkinoille ja liikenne kas vaa. Selkärangan täytyy olla kunnossa Barentsin mark kinoilla. Yhteistyön myö tä Norja saa tietoa siitä, mitä älyliikenteen inst rumentointia Suomen osuudelle tulee.” Aurora-hankekoko naisuudessa ovat nyt mukana liikenneja vies tintäministeriö, Liikenne virasto, Trafi, Maanmit tauslaitos, Ilmatieteen lai tos, ITS Finland ry, HERE, Roadscanners Oy, Lapland Pro ving Ground Oy, Ylläksen Mat kailuyhdistys ry ja Tunturi-Lapin Kehitys ry. Olokselle kokoontui Norjan edusta jien lisäksi joukko liikennealan kansain välisiä ja kotimaisia päättäjiä, teollisuuden

1/2016

KALAA PÖYTÄÄN. ”Norja aikoo moninkertaistaa kalantuotantonsa. Jos tuot Tromssasta kalalastia Helsinki-Vantaalle ja kalan pitää olla illallispöydässä 36 tunnin sisällä Tokiossa, tiellä on hoppu. Tarvitaan ajantasaista kelitietoa niin Norjan kuin Suomenkin puolelta”, Reija Viinanen kuvailee Auroran hyötyjä.

edustajia sekä potentiaalisia kumppaneita, kehittäjiä ja tutkijoita keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen korosti, että Aurora-hankkeesta hyötyy koko Suomi. ”Testausjärjestelmät ja älyliikenteen instrumentointi luovat mahdollisuuden valmistautua sekä tielii kenteen automaatioon että väylien älyk kääseen elinkaarenhallintaan. Tietoa voi daan hyödyntää kustannustehokkaasti myös muualla Suomessa.”

Urakoitsijan arki voi mullistua Testialueella keskustelevat ajoneuvot mittaavat ja raportoivat suoraan tien päältä. ”Input ei tule enää urakoitsi jalta, vaan reaaliaikaisesti tien käyttäjiltä ja heidän ajoneuvoil taan. Esimerkiksi jos auto ilmaisee, että tien kitka on vähäistä, tieto kulkee urakoit sijalle. Kun ilmoituksia tulee usein ja samasta pisteestä, urakoitsija osaa lähteä riittä vän ajoissa ennakkosuo laamaan”, Roadscannersin toimitusjohtaja Timo Saarenketo kuvailee. Väyläomaisuuden hallinta siirtyy uusien tekniikoiden siivit tämänä ”sairaanhoidosta tervey denhoitoon” eli ennakoivaan kun nossapitoon. Tien kunnon diagnostiikka ja tiedon hyödyntäminen hoidon ja ylläpidon pro sesseissa voi tuoda jymysäästöjä. ”Pehko-projektissa päästiin jopa 50 pro

Kehä III:n parannus purki ruuhkia Lahdenväylä–Porvoonväylä-väliltä ja lentoaseman alueelta. Työt valmistuivat selvästi etuajassa ja yli 25 % alle kustannusarvion. Vauhtia antoi Vantaan valtiolle antama laina, mutta Liikennevirasto kiittää myös urakoitsijoita, Graniittirakennus Kalliota ja YIT:tä. Säästöä tuli, kun kaikki hankeosapuolet tekivät yhteistyötä hankkeen parhaaksi. ”Toteu timme myös Suomen ensimmäisen täysin tietomallinnetun sillan. Painotamme digitalisaation hyödyntämistä hankkeen koko elinkaaren ajan ja mallipohjaisen tuotannon ja automaation avulla tehostamista”, yksikönjohtaja Jarkko Salmenoja YIT:ltä kertoo.

sentin teoreettiseen säästöön päällystei den vuosikustannuksissa nykytasoon ver rattuna. Barcelonan ideakilpailussa lasket tiin parhaimmillaan 60–70 prosentin säästöjä. Ennakoivalla kunnossapidolla noin 150 miljoonan euron pitäisi riittää myös tulevaisuudessa vuosittaisiin pääl lystystöihin.”

”Infran rakentaminen vähenee” Suurimman uhkan muodostavat automaat tiohjauksessa olevat rekat, jotka ajavat aina täsmälleen samalla kohtaa tien poikkileik kausta. Ratkaisua etsitään Aurora-hank keessa. ”Pitää kehittää keino satunnaistaa ajo linjaa esimerkiksi ohjelmoinnilla. Jo 20 sentin lisähajonta nykyiseen 40 senttiin parantaisi tilannetta jopa nykykyisestä. Keski-Euroopassa ongelma ei ole niin suuri, koska päällysteet ovat todella paksuja eikä maa roudi”, Timo Saarenketo kertoo. Onko suomalainen tieäly vientituote? ”Kyllä. Toistaiseksi Suomi on ainoa maa, jossa on tajuttu, että älyautot eivät lennä ilmassa. Älyautoilu ei ole vain auton säätä mistä, vaan sen alle tarvitaan nykyistä tasai sempi tie.” Saarenkedolla on myös visio tulevasta. ”Autojen yhteiskäyttö ja matkojen yhdis tely johtaa siihen, että liikenteen volyymi ei kasva. Autojen määrä vähenee, ihmisillä on jatkossa ehkä vain yksi auto, eivätkä nuo ret aina aja ajokorttia. Tarve rakentaa uutta tieinfraa pienenee, mutta vanhan pitää olla paremmassa kunnossa. Rekkojen platoon driving voi tulla piankin; Suomen laki sal lii jo nyt, että auton kuljettajan ei tarvitse olla auton sisällä.”

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Täältä tullaan tulevaisuus

Junien myöhästely on monelle osa harmaata arkea etenkin talviaikaan. Tänä talvena turhaan värjöttelyyn ja junan odotteluun löytyi ratkaisu. Espoolaisopiskelija Joonas Rouhiainen (26) koodasi palvelun, joka näyttää, milloin junasi lähtee asemalta oikeasti eikä aikataulun mukaan. Palvelusta löytyvät kaikkien Suomen juna-asemien lähtevät junat ja niiden lähtöajat reaaliai-

kaisesti. Tiedot voi tarKLO 6:43 VAI kistaa tietokoneelta, KLO 6:59? Tarkista oikea lähtötv-ruudulta tai kännyaika osoitteesta kästä. Junien kulkutieJunat.net dot perustuvat Liikenneviraston Digitraffic-ra japinnasta haettuun avoimeen dataan. Rouhiainen teki projektin parissa viikonlopussa harrastepohjalta ja aluksi omaksi ilokseen – tosin tyttöystävän pyynnöstä Leppävaaran junia koskien. Siitä se sitten lähti. Lähde: Iltasanomat.fi

INFRAHANKKEIDEN RAHOITUS

Uutta infraa rahastolla? Valtion ja kuntien infrahankkeiden rahoitta miseksi on kehitelty rahastoa, joka yhdistää uudella tavalla julkisen ja yksityisen rahan. LÄÄKE INVESTOINTILAMAAN. Tarpeellisiakaan uusia infrahankkeita ei saada tällä hetkellä budjettirahalla käyntiin. Uusi rahastomalli voisi auttaa ottamalla yksityisen rahan mukaan.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: 123RF

iippumaton investointipankki Icecapital on valmistellut Ra kennusteollisuus RT:n aloit teesta mallia rahastosta, joka mahdollistaisi kasvua tuotta vien liikennehankkeiden alullepanon. Kommandiittimuotoisessa rahastossa oman pääoman sijoittajia olisivat Suomen valtio ja kotimaiset institutionaaliset sijoit tajat. Tavoite omaksi pääomaksi on 400 miljoonaa euroa. Tästä puolet sijoittaisi val tio ja toisen puolen eläkevakuutusyhtiöt. Vierasta pääomaa rahasto hankkisi eril lisiin hankekohtaisiin projektiyhtiöihin yhteensä noin 1,2 miljardia euroa. ”Rahaston kautta saataisiin liikkeelle muutamassa vuodessa yli 1,5 miljardin euron infrahankkeet. Valtion budjetissa ei ole lähivuosiksi varattu juuri lainkaan ra hoitusta esimerkiksi kasvukeskusten tar vitsemille uusille joukkoliikenneinvestoin neille. Rahasto mahdollistaisi kipeästi

aivattujen hankkeiden to k teuttamisen vain vähäisellä valtion panostuksella”, Raken nusteollisuus RT:n toimitus johtaja Tarmo Pipatti sanoo. Rahasto sijoittaisi liikenneinfran ja teknisten verkostojen lisäksi julkisiin palvelurakennuksiin kuten koulujen kor jauksiin.

EU-rahoitus hakuun samalla Rahastoa varten perustettaisiin erillinen hallintoyhtiö, joka vastaisi rahaston sijoi tuksista ja muusta operatiivisesta toimin nasta. Vieraan pääoman käyttö tapahtuisi kustannustehokkaasti esimerkiksi hyö dyntämällä valtion täytetakauksia, jolloin projektiyhtiöiden velkarahan hinta ei olisi merkittävästi julkisen sektorin edullisia lainanottokustannuksia korkeampi. ”Valtio ja kunnat pystyisivät rahaston myötä tekemään tarvittavia investointeja

ahtaiden budjettiraamien ul kopuolisella rahoituksella. Kustannukset jakautuisivat pidemmälle ajanjaksolle, sa moin kuin hankkeiden hyödyt kin”, Tarmo Pipatti valottaa. Lisäksi hankkeet tuottaisivat jo raken nusvaiheessa runsaasti verotuloja sekä työtä kaikkiaan 24 000 henkilötyövuoden edestä. Pipatin mukaan Suomen pitäisi ehdot tomasti hyödyntää myös Euroopan strate gisten investointien rahaston uusia rahoi tus- ja takausmuotoja. Jotta EU:n kasvupaketista voidaan saada rahaa, pitää syntyä konkreettisia ja sitovia päätöksiä hankkeista, jotka eivät ole pel kästään julkisesti rahoitettuja. Icecapitalin kehittämä rahastomalli ehdotus on esitetty useille poliittisille pää töksentekijöille ja valtiovarainministeriölle, jonka kanta on ratkaiseva.

VR GROUP

Mihin tämä maailma kaiken digitalisaation, automatisaation ja robotisaation myötä vielä meneekään? Ennustaminen on vaikeaa. Kristallipalloon katsominen ei ole ollut helppoa aiemminkaan, ei edes oman alansa huippuasiantuntijoille. ”Luulen, että maailmassa on markkinoita noin viidelle tietokoneelle”, sanoi IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson vuonna 1943.

Joko juna meni?

1/2016

LIIKENNE NYT -SEMINAARI

Jos se toimii Suomessa, se toimii kaikkialla Kaikki se, mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan, liikenneja viestintäministeri Anne Berner kiteytti Liikenneviraston Liikenne nyt -seminaarissa tammikuussa. TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: LIIKENNEVIRASTO

iikenneviraston tammikuun puo livälissä järjestämä Liikenne nyt -seminaari nosti esiin liikkumi sen uusia malleja ja viritti keskus telua alan tulevaisuudesta. Van halla ylioppilastalolla Helsingissä asioita puitiin lähes 300 alan asiantuntijan voi min. Seminaarin avasi liikenneja viestintä ministeri Anne Berner, joka kiteytti päivän teeman: ”Digitalisaatio etenee vääjäämättä. Kaikki se, mikä voidaan digitalisoida tai automatisoida, digitalisoidaan ja automa tisoidaan." ”Tästä kehityksestä huolimatta fyysistä infrastruktuuria ei saa laiminlyödä. Jotta älyliikenteen mahdollisuudet voidaan var mistaa, korjausvelka on saatava tällä halli tuskaudella kuriin.” ”Suomi on vaativine olosuhteineen hyvä testiympäristö kaikille uusille kokeiluille. Jos jokin toimii Suomessa, se toimii kaik kialla.”

Luopuisitko jo autostasi? Kun puhutaan digitalisaatiosta, puhutaan myös MaaSista (Mobility as a Service) eli liikkumisesta palveluna. ”Emme jatkossakaan muutu liikkujina biteiksi, mutta bittien avulla liikumme paremmin. Suomi on MaaSin edelläkävijä. Tulevaisuudessa on varmasti mahdollista saada liikenteen palveluja ovelta ovelle – yhdellä varauksella, tunnuksella ja mak sulla”, Liikenneviraston kehityspäällikkö Asta Tuominen sanoi. Seminaarissa päästiin äänestämään. Kysymys kuului: Luopuisitko auton omis tuksesta ja siirtyisitkö MaaS-palvelun käyt täjäksi, jos hyviä ja kohtuuhintaisia palve luita syntyisi?

26 prosenttia vastaajista voisi sanoa menopelilleen heipat. 33 prosenttia olisi tähän ehkä valmis. Enemmistö ei autos taan luopuisi, oli MaaSia tarjolla tai ei.

Bitumia, soraa ja tietoa Pääjohtaja Antti Vehviläinen totesi, että Lii kenneviraston tulee edelleen huolehtia siitä, että fyysinen infra säilyy kunnossa. Tänä päivänä on myös ymmärrettävä, että tieto on liikennepalvelujen perusta ja yhtä oleellinen osa teiden rakentamista kuin bitumi tai sora. Liikenne ja tieto -toimialan johtaja Jan Juslénin mukaan tietoa voitaisiin nykytek nologialla kerätä, käsitellä ja käyttää pää

töksenteossa ja suunnittelussa huomatta vasti nykyistä laajemmin. Etenkin nuoret odottavat MaaS-tyyliin uusia älypuhelimen kautta käytettäviä lii kennepalveluja, sillä oma auto ei välttä mättä ole se heidän juttunsa. Ja ymmärtää hän sen, kun auton omistamiseen ja käyt töön liittyvät kustannukset ovat vuodessa jopa 7 000 euroa. Kapasiteetin käyttöastekin on heikko, sillä henkilöauto seisoo vuorokaudesta kes kimäärin 95 prosenttia, koska keskiverto kuski ajaa autolla vain noin 1,2 tuntia päi vässä. Infrarakentajalla ei ainakaan menisi hyvin, jos koneet olisivat töissä vain 5 pro senttia vuorokaudesta.

RINTA ROTTINGILLA. Pääjohtaja Antti Vehviläinen tiivisti seminaaripuheiden annin: ”Olen tosi ylpeä kaikesta siitä pöhinästä, jota Suomessa juuri nyt tapahtuu.”

INFRA-LEHTI

1/2016

123RF

TOISINAJATTELIJA

Asfalttiala, katso peiliin! Päällystysalalla reilut vuodenpäivät toimittuani mielessäni pyörii yksi asia ylitse muiden. Infra-ala ja siellä erityisesti päällystysala tarttuu poikkeuksellisen sitkeästi selitykseen ”näin me olemme asiat aina tehneet”.

Tekstin takana T O M I PA R K KO N E N / L E M M I N K Ä I N E N

YOUTUBESTA LÖYTYY LEMMINKÄISEN filmi tusketjuissa. Kun kaikki palaset saataisiin sovi ”Pikipojat” vuodelta 1949. Se kiteyttää kaiken. tettua yhteen yhtä hyvin kuin vaikkapa auto- tai Karkeasti katsoen monikaan siinä esitetty asia elektroniikkateollisuudessa, tuottavuudessa syn ei ole vuosien saatossa muuttunut. tyisi valtaisa loikka. Mitään käänteentekevää uudistumista, niin Mainitsemillani aloilla globaali kilpailu on sanottua disruptiivista tuote- tai toimintamalli- pakottanut yhtiöt hiomaan prosessit kuntoon. innovaatiota, ei alallamme ole syntynyt. Infrateollisuuden tuottavuudella kännykkä mak Infra-alan tuottavuuskehitys on ollut jo pit saisi helposti 20 000 euroa ja perushenkilöauto kään heikkoa. Suomessa kehitys on ollut jopa puoli miljoonaa. negatiivista samaan aikaan kun muut teollisuu den alat ovat harpponeet reippaasti eteen MUUTOSTA TARVITAAN MYÖS julkisella päin. Alan tuottavuus laahaa perässä sektorilla. Valtio ja kunnat ovat päällys ERI MIELTÄ, myös muualla maailmassa. tys- ja maarakennusalan merkittävin SAMAA MIELTÄ? asiakasryhmä ja niiden ostamista sää MENE BLOGIIN INFRARY.WORD CONSTRUCTION INDUSTRY INSTITUtelee hankintalaki. Hankittava koko PRESS.COM JA OTA TEN mukaan jopa vajaat 60 prosent naisuus on aina tarkasti ennalta mää KANTAA. tia rakennusteollisuuden toiminnasta ritelty, mikä ei jätä tarjoajille liikku on hukkaa. Tehdasteollisuudessa vas mavaraa. Kun pykälät sitovat puolin ja taava luku on 12. toisin käsiä, se heikentää alan kovasti kai Mistä tämä johtuu? paamaa tuoteinnovointia ja kehitystyötä. Tuotanto ja toiminta ovat alueellisesti hajau Potentiaalia parantamiseen löytyy, mutta se tuneempaa kuin monella muulla alalla. Toimin vaatii meiltä alan yrityksiltä roimasti suurempaa takyvyn on löydyttävä asiakkaan läheltä. Voimak muutosmyönteisyyttä ja rohkeutta uudistua. Tätä kaasti alueellisesti johdetusta mallista on kui tarvitaan myös julkiselta sektorilta: aitoa halua tenkin vaikea ulosmitata suuruuden hyötyjä. parantaa tuottavuutta. Tarvitsemme lisää uusia Työn tekemisen organisointi on alallamme päänavauksia, hyvänä esimerkkinä vaikkapa keskeinen ongelma. Työmaalla tavarantuloa ei allianssimallin kehittäminen. tarkkaan pystytä ennakoimaan, eivätkä toimi tusmäärät ja -laatu aina vastaa sovittua. Varas HAASTAN ALAN INNOVOIMAAN tehokkaampia toja ja ylimääräistä rojua on paljon. Koneet ja toimintamalleja yhteisvoimin, ilman jäykkää ihmiset seisovat, kun aina odotetaan jotakin. omien etujen puolustamista. Kyse ei ole siitä, etteivätkö ammattilaisemme Tuottavuuden parantamisessa kaikki ovat voit työmailla hoitaisi hommiaan hyvin. Ongelman tajia, julkinen sektori ja yhteiskunta mukaan ydin on toimintamallissa, prosesseissa ja toimi lukien.

Robert Blumberg Turusta lähtöisin oleva Robert Blumberg (DI, MBA) on Lemminkäisen päällystysliiketoimintasegmentin johtaja. Robi siirtyi vuoden 2015 alussa infra-alalle autoja konepajateollisuudesta työs kenneltyään vuosia Valmet Automotivella sekä Metso Paperilla (nyk. Valmet). Työ historiaan kuuluu myös neljän vuoden komennus Kiinassa. Kaikissa työtehtävissä asiakas on ollut vahvasti tekemisen keskiössä. Robin perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta. Perheen vapaaaikaa rytmittävät vahvasti lasten harrastukset ja isän jääkiekkoharrastus.

INFRA-LEHTI

SAAKO SUOMI KAUPUNGISTUA? Kaupungistuminen on globaali megatrendi, paitsi Suomessa. Tässä maassa asia on pitkälti vaiettu puheenaihe, arka asia, tabu. Silti uusi Suuri Muutto etenee, halusimme tai emme.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVATOIMITUS: ANU GINSTRÖM

orin kaupungin kehittämispäällikkö, aluetutkija Timo Aro on puhunut jo pitkään suomalaisen kaupungistu misen sietämättömästä keveydestä. ”Ei kaupungistuminen mikään uusi keskustelunaihe ole, mutta vai kea se on. Suomi on tässä asiassa aika myöhäisherännyt. Kaupungis tumista on padottu, eikä kunnon keskustelua ole saatu aikaan. Jos on yritettykin, se on ollut lähinnä juupaseipäs-väittelyä”, Aro toteaa. ”Historian painolastin takia kaupungistumista on käytetty sanana mieluummin vähemmän kuin enem män. Vaikka tilastot kertovat varsin korkeasta, 70–84 prosentin kaupungistumis- ja taajamoitumisasteesta, agraari-Suomesta periytyvät arvot ja asenteet hallitse vat.” Aron mukaan kaupungistuminen on nähty Suomes sa koko maan tasapainoisen kehittymisen kannalta vahingolliseksi. Maaseutukehittäminen on saanut pitää vuosikym menet hegemonia-asemansa. ”Kasvukeskusten sijaan on panostettu väestöä menettäviin alueisiin.”

Polarisaatio etenee Vuosina 1990–2014 kaupunkialueiden väestö kasvoi 677 000 henkilöllä ja työpaikat lisääntyivät 190 000 paikalla. Samaan aikaan maaseutualueilta väki väheni 200 000 henkilöllä ja 66 000 työpaikalla.

”

Kaupungistuminen on nähty Suomessa koko maan tasapainoisen kehittymisen kannalta vahingolliseksi.”

Nyt kolme viidestä suomalaisesta asuu jollain kym menestä suurimmasta kaupunkiseudusta. Vuosina 2000–2014 suurimpien kaupunkien eli Hel singin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun ja Seinäjoen väkiluku kas voi liki 400 000 henkilöllä. Saman verran, kuin mitä Turun tai Tampereen kaupunkiseuduilla on nyt asuk kaita. Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vai kutusalueella asuu reilut kaksi miljoonaa henkilöä – yhtä paljon kuin Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, KeskiSuomen ja Pohjanmaan kymmenessä maakunnassa yhteensä. Tuoreiden väestöennusteiden mukaan polarisaatio etenee jo nähdyn linjan mukaisesti vuoteen 2040 asti. Silti kaupungistumisesta on edelleen vaikea puhua. Sipilän hallitusohjelmassa kaupungistumisesta ei mainita sanaakaan, vaikka hevosenlannallekin on puu merkkinsä. ”Nykyisen hallitusohjelman linjausten mukaan koko maan voimavarat tulisi saada käyttöön. Lähtökohta on ymmärrettävä, mutta ehkä hieman vaarallinenkin, koska nyt ummistetaan silmät kehitykseltä. Pitäisi suunnata katseet vuoteen 2030 eikä ottaa askeleita taaksepäin”, tutkija Aro sanoo. ”Suomen maapinta-alasta 90 prosenttia on muut totappioaluetta. On selvää, ettei koko maan asuttami nen voi olla tämän päivän Suomen tavoite. Ja jos se on, niin silloin kyse on pilvilinnojen rakentamisesta.” >>

1/2016

L Ä H D E : T I L A S T O K E S K U S , V Ä E S T Ö E N N U S T E 2 0 1 5 ; A N A LY Y S I T I M O A R O 2 0 1 6

LAPPI VETÄÄ. Tunturi- ja Pohjois-Lapin väestökehitys on positiivista.

3/4 KUTISTUU? Viime vuosina joka neljäs kunta on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Ennusteen mukaan jatkossa väestö kasvaa noin joka kolmannessa kunnassa.

TOP-6. Väestö kasvaa yli 15 % Pirkkalassa, Luodossa, Lempäälässä, Espoossa, Kauniaisissa ja Oulussa. Eniten väki vähenee Hyrynsalmella, Sallassa, Juuassa, Kyyjärvellä, Suomussalmella ja Rautjärvellä.

INFRA-LEHTI

TIMO ARO: SUOMI KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA 2030 -DIAESITYS 19.1.2016

Kaupunkialueiden työpaikkojen määrä kasvoi 190 000:lla vuosina 1990–2013.

+ 0,19 milj.

3/4 BKT:sta tuotetaan 14 suurimmalla kaupunkiseudulla.

7/10 työpaikoista on 14 suurimmalla kaupunkiseudulla.

80 % uusista asunnoista valmistui 14 suurimmalle

9/10 tutkimus- ja tuotekehitysmenoista käytetään 14

9/10 korkeakouluopiskelijasta opiskeli 14 suuren ja keski-

kaupunkiseudulla.

”

Vuonna 2050 tarvittavasta infrasta on rakentamatta 75 prosenttia. Lähitulevaisuudessa uusia rakennuksia tarvitaan 300 Lontoon verran.”

kaupunkiseudulle (2010–2014).

suuren kaupunkiseudun keskuskaupungeissa.

”Suomalaisen perinteen mukaisesti kaupungistu misen on annettu tapahtua ilman suurempia puheita tai tekoja. Tämä mentaliteetti jatkuu edelleen.”

Infraa sinne missä tapahtuu Aro uskoo, että vahvoja keskittymiä kehittämällä saa daan hyvää myös muualle. Asuntoja, kouluja, teitä ja muuta infraa tarvitaan siellä, missä ihmiset asuvat ja tekevät töitä. ”Kaupungistumisen, talouskasvun, hyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä on selvä yhteys. Väkimäärän ja väestötiheyden kaksinkertaistaminen nostaa alueen tuottavuutta keskimäärin 3–8 prosenttia.” ”Infrarakentamisessa pitäisi nähdä iso kuva, tun nistaa hiljaiset signaalit ja tarkastella tulevaisuutta alu eellisen muutoksen kautta 10–15 vuoden päähän.” Jos kehitystä ei tunnisteta eikä tunnusteta, tulevai suutta koskeva päätöksenteko on Aron mukaan hapui levaa ja häilyvää. Vaihtoehtoisesti kansantalouden kas vun ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset infrainvestoin nit voisi tehdä linjakkaasti. ”Päästäisiin pois kuopasta, jossa on ryvetty vuosia.” Miten käy kaupungistumisen? ”Tätä ei yleensä ääneen kysytä. Tähän mennessä Suomi ei ole saanut kaupungistua, vaan kasvu on tapah

tunut ikään kuin varkain ja varpaillaan. Se on vain ta pahtunut”, Aro vastaa. ”Toivon painopisteen siirtyvän kokonaisvaltaiseen kaupunkipolitiikkaan eli kaupunki-, asunto-, liikenneja innovaatiopolitiikan symbioosiin. Otetaan uusi Suuri Muutto nyt haltuun.”

Riisipelloilta pilvenpiirtäjiin Elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen SAK:sta haastaa pohtimaan, onko maallamme malttia kaupungistua. ”Joka päivä eri puolilla maailmaa 170 000 ihmistä muuttaa kaupunkeihin eli menossa on suuri muutto riisipelloilta pilvenpiirtäjiin. Kehitys koskee histori allisen nopeasti myös Suomea: seuraavan kymmenen vuoden aikana pelkästään pääkaupunkiseudulle muut taa Turun kaupungin verran asukkaita.” ”Siitä infrastruktuurista, jota maailmassa tarvitaan vuonna 2050, on rakentamatta 75 prosenttia. Lähitu levaisuudessa uusia rakennuksia tarvitaan 300 Lon toon verran.” Hievasta hämmästyttää puhe koko Suomen asutta misesta. Jos yhteiskunnan resursseja ei ohjata sinne, minne ihmiset muuttavat, asumisesta maksetaan kas vukeskuksissa jatkossa nykyistäkin enemmän.

1/2016

Ministeri, missä mennään? SAKARI PIIPPO

Kaupunkialueiden väkiluku kasvoi 645 000:lla vuosina 1990–2013.

+ 0,645 milj.

4/5 suomalaisesta asuu 20 suurimmalla kaupunkiseudulla (3/5 asuu 10 suurimmalla).

1/4 kunnista sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010–2014.

”On ennustettu, että vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia Suomen työpaikoista on Turku-TampereHelsinki-Lahti-akselilla. Yksin asuntorakentamisessa edessämme on yli 150 miljardin euron urakka. Seu raavien 15 vuoden aikana pitäisi rakentaa 500 000– 600 000 uutta asuntoa, ja näistä 90 prosenttia vajaal le kymmenelle kaupunkiseudulle. Kun tämän päälle lasketaan vielä kaikki muu infra, kyseessä on iso urakka.” Pellervon taloustutkimuksen mukaan Kehäradan ja Länsimetron varteen syntyy 51 000 uutta asuntoa kymmenessä vuodessa eli yhtä miljoonan ratainves tointia kohden syntyy 34 asuntoa. Kun huomioidaan asuntotuotannon arvosta maksetut verot ja maksut, yhteiskunta saa yhtä rataan sijoittamaansa euroa vas taan takaisin vähintään kolme.

Hyvien sijaintien puolesta Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimuksen mukaan vuo teen 2040 mennessä lähinnä neljälletoista suurim malle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa. Se on lähes saman verran kuin koko maahan on rakennettu 25 vuodessa. ”Nykyisellä asuntopolitiikalla tähän ei päästä mil lään. Tuotantotukien hienosäätämisen sijaan valtion

”Vastakkainasettelu on vanhakantaista” Hallitusohjelmassa kaupungistumista ei mainita, vaikka menossa on maan suurin rakennemuutos. Miksi ei, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.)? ”Strateginen hallitusohjelma käsit telee Suomea ensisijaisesti koko naisuutena tekemättä eroa erilaisten kuntien tai maaseutumaisten ja kaupungistuneiden alueiden välillä. Urbanisaatio nähdään yhtenä Suomen tulevaisuuden mahdollisuuste kijöistä.” ”Yksi hallituksen kärkihankkeista on kaupunkien kasvusopimukset, joilla tuetaan kaupungistumiskehitystä. Myös MAL-sopimusmenettely tähtää kaupunkien kannalta olennaisen maankäytön, asumisen ja liikenteen parempaan yhteensovittami seen.” Pistääkö hallitus pään pensaaseen, kun se ajaa maaseudun asiaa kasvukeskusten kustannuksella? ”On vanhakantaista nähdä Suomi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelun lähtökohdista. Ensisijainen huolemme on, kuinka pärjäämme globaalissa kilpailussa. Tässä kilpailussa koko Suomea hyödyttävät niin pe lialan menestys kuin biotalousinvestoinnit. Eri alueilla on omat vahvuutensa ja ne on hyödynnettävä täysimääräisesti.” ”Investoinneista valtaosa tehdään yritysten ja yksityisten varoilla, joten on luontevaa, että ne suuntautuvat

sinne, missä ne nähdään järkeviksi. Hallituksen päättämistä investoinneista väyläinvestoinnit ovat yleensä merkittävin kokonaisuus ja niiden suhteen päätöksiä on luvassa kuluvan vuoden aikana.” Palataanko siltarumpupolitiikkaan, kun kukin 18 itsehallintoaluetta pelaa omaan pussiin välittämättä Suomen kokonaisedusta? ”Itsehallinnollisten maakuntien luomisella kootaan voimia yhteen niiden asioiden hoitamiseksi, joihin nykyinen kuntarakenne ei enää optimaalisesti vastaa. Monilla alueilla maakunnista voi kehittyä kasvun vauhdittamisen moottoreita.” ”En näe, että tilanne olisi parem pi, jos alueiden määrä olisi pienempi. En myöskään kannata sitä, että pyritään voimakkaasti ohjaamaan yl häältä päin, vaan luotan alueelliseen päätöksentekoon. Tästä syntyy Suomen kokonaisetu.” Pitääkö koko maa kansoittaa ja työllistää? ”Maaseutua koskevat kasvumahdollisuudet liittyvät energiaan ja biotalouteen. Hallitus panostaa voimakkaasti kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntämiseen tuontiöljyn, maakaasun ja hiilen sijaan. Tämä edistää sekä välittömien työpaikkojen syntymistä alalle että koko biotalouteen ja cleantechiin liittyvää innovaatiokehitystä koko Suomessa.”

INFRA-LEHTI

Onko Etelä- ja Lounais-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna 2030? L Ä H D E : T I L A S T O K E S K U S ; A N A LY Y S I T I M O A R O 2 0 1 6

Etelä-Suomen työssäkäyntialue Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu 3,2 miljoonaa ihmistä eli noin 60 % koko maan asukkaista (tilanne vuoden 2014 lopussa). Yhtenäisen työssäkäyntialueen avaintekijöitä • sujuva ja toimiva liikenne • nopeat yhteydet työmarkkina-alueiden välillä • asemaseutujen infran kehittäminen • liikkumisen ja liikkuvuuden edistäminen • asumiseen ja asuinalueisiin liittyvät valinnat • keskiössä aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan

VTT:N ASUNTOTUOTANTOTARVE 2040 -TUTKIMUS: SUOMEEN TARVITAAN 760 000 UUTTA ASUNTOA. 14 SUURIMMAN KUNNAN OSUUS ASUNTOTUOTANNOSTA ON KASVANUT LÄHES 90 PROSENTTIIN. LUE LISÄÄ: RAKENNUSTEOLLISUUS.FI

olisi tuettava kasvukeskusten raideinvestointeja, jotka sysäävät liikkeelle asuntorakentamista”, SAK:n Sauli Hievanen korostaa. Tonttimaan puute on ollut tähän asti asuntoraken tamisen pahin pullonkaula. ”Investointien vastapainoksi valtio voi edellyttää kunnilta riittävää asuntokaavoitusta ja tiivistä yhdys kuntarakennetta ratavyöhykkeille sekä asemanseu duille. Valtion tärkein asuntopoliittinen tehtävä pitäisi olla luoda hyviä sijainteja eikä jakaa tuotantotukia, mutta näinhän homma ei tällä hetkellä toimi. Halli tuksella ei ole päivitettyä investointisuunnitelmaa, vaikka nyt jos koskaan investointeja pitäisi tehdä.”

Koko infra rakennettava toista kertaa – kaupunkeihin Sauli Hievanen on hämmentynyt nykytilanteesta, jossa infrarakentamisen rahoja kylvetään pitkin maakun tia, vaikka pitäisi keskittyä kasvukeskuksiin. ”Koko infra pitäisi rakentaa nyt toista kertaa ja se pitäisi rakentaa kaupunkeihin. Hallitus on päinvas toin vetäytymässä kasvukeskusten investoinneista. On aika erikoista, että Kreikan vakuuksista pidetään kiinni, mutta kotimaassa rikotaan pääkaupungin

”

Valtion tärkein asuntopoliittinen tehtävä pitäisi olla luoda hyviä sijainteja eikä jakaa tuotantotukia.”

kanssa tehtyä sopimusta liikennehankkeista mennen tullen.” Tammikuun lopussa valtio yllätti ilmoittamalla pa nevansa 83 miljoonaa Espoon ja Itä-Helsingin väliseen Raide-Jokeriin. Rahan saaminen edellyttää, että Hel sinki ja Espoo saavat rakentamisen nopeasti vauhtiin. ”Hallitus etsi rahat ennakkoluulottomasti asunto rahastosta. Näin parannettiin asuntotuotannon edel lytyksiä; vaikka ei suoraan tuettu asuntotuotantoa, raha menee kuitenkin samaan tarkoitukseen. Yksi pääskynen ei silti kesää tee. Hallituskausittain on koottu 1,2–2,2 miljardin liikenneinvestointipaketti. Nyt Raide-Jokerin jälkeenkin kasassa on vasta reilut 100 miljoonaa”, Hievanen analysoi. ”Emme tarvitse uusia nelikaistaisia moottoriteitä vaan raideliikennettä sekä asuntoja infrarakentami sen ohjelman, jonka kärkiajatuksena on joukkoliiken teeseen panostaminen. Tästä näkökulmasta katsot tuna yksityinen sektori lähtee kilvan rakentamaan uu sia asuntoja.” Hievasen mukaan Ruotsi investoi liikenneinfraan 6 kertaa enemmän kuin Suomi ja hakee EU-tukea investointihankkeisiin 80-kertaisesti Suomeen ver rattuna.

1/2016

Missä ovat tulevaisuuden työpaikat?

47,1 % Tunnin vyöhykkeellä Helsingistä, Tampereelta tai Turusta 2,6 milj. asukasta (47,1 % maan väestöstä)

Tunnin vyöhykkeellä Oulusta 280 000 asukasta (5,1 % maan väestöstä)

Tunnin vyöhykkeellä Jyväskylästä, Kuopiosta, Joensuusta tai Mikkelistä 0,7 milj. asukasta (12,7 % maan väestöstä)

72,7 %

7,6 %

Tunnin vyöhykkeellä Seinäjoelta, Vaasasta tai Kokkolasta 0,42 milj. asukasta (7,6 % maan väestöstä)

TIIVISTYVÄÄ. Väki pakkautuu kasvukeskuksiin kaikkialla Suomessa.

Timo Aro ”Työpaikat syntyvät siellä, missä on osaamista, innovaatioita, ihmisiä ja infraa eli kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Lisäksi työpaikkoja syntyy pistemäisesti paikkoi- hin, joissa on erityisosaamista, kuten kaivannaisteollisuuteen. Tulevaisuus on yhä enemmän asiantuntijuuteen liittyvissä työtehtävissä sekä peruspalveluissa, kuten tukku- ja vähittäiskaupassa.” PAT R I K L I N D S T R Ö M

5,1 %

12,7 %

J U H A S A A S TA M O I N E N

Valtaosa asuu tunnin matkaaikavyöhykkeellä keskuksista

Neljän suuralueen tunnin vyöhykkeillä yhteensä 4 milj. asukasta (72,7 % maan väestöstä)

Sauli Hievanen

Loistavaa poissaoloa SAK:n kärkihankkeet ovat selvät. Esimerkiksi Tampereen pikaraitiotie toisi valmii den palvelujen äärelle 36 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä ja siihen sijoitetut eurot tulisivat yksis tään asuntorakentamisen verotuloina 12-kertaisesti takaisin. Raide-Jokerin varrelle on laskettu nousevan 80 000 asuntoa. Tämä tarkoittaisi kotia yli 100 000 ihmiselle vuoteen 2050 mennessä. Sipilän hallitus poisti Pisararadan investointirahat valtiontalouden kehyksistä, vaikka EU oli ehtinyt myöntää 50 prosenttia tukea sen rakentamissuunnit teluun. ”Hallituksen päätökset kasvukeskusten elin voiman synnyttämiseksi loistavat poissaolollaan”, Hie vanen sanoo. ”Suomi saa kaupungistua ja kaupungistuu, tekipä hallitus mitä tahansa. Kyse on siitä, kohdataanko kehi tys rehellisesti vai taistellaanko sitä vastaan. Jos pääte tään taistella vastaan, siitä maksetaan kova hinta.”

SAKARI PIIPPO

”

Ruotsi hakee EU-tukea 80-kertaisesti Suomeen verrattuna. Suomella ei ole minkäänlaista näkemystä investoinneista.”

”Tämä kertoo siitä, ettei Suomella ole minkään laista näkemystä investoinneista eikä kaupungistu misesta”.

”Noin 80 prosenttia uusista työpaikoista on syntynyt viime vuosina Helsinki-Tampere-ratakäytävän yhteyteen. Tämä linja jatkuu myös muita kaupunkeja ajatellen. Tulevaisuus on palvelualoilla, mutta myös esimerkiksi metsä tarjoaa edelleen mahdollisuuksia. Lisäksi tarvit semme uusia suuren volyymin kuluttajatuotteita ja uusia markkinoita. Eurooppa ei riitä.”

Anu Vehviläinen ”Maailma on niin valtavassa murroksessa, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Lyhyessä ajassa olemme nähneet niin Nokian puhelinten romahduksen kuin Rovion ja Supercellin nopean menestyksen. On luotettava suomalaiseen osaamiseen ja oltava ketterä maailman markkinoilla. Tätä kautta syntyy myös työpaikkoja.”

INFRA-LEHTI

ISO-D ON TÄÄLLÄ

Oletko valmis?

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen. Kyseessä ei ole pikkuhyppy vaan pikemminkin hulppea loikka. Jos ensiaskel on ottamatta, nyt on aika ottaa vauhtia. TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: ARI-PEKKA HIHNALA JA NEVIA OY

ANDAMENT GROUP OY:N hallituksen puheenjohtaja Matti Juola sen tietää. Digitalisaatiota tulee juuri nyt joka tuutista, mutta siitä huolimatta asia on monille vähän hyhmäinen, etäinen ja epäselvä. Digiloikasta hehkuttaminen voi jopa ärsyttää. ”Ei se mikään mörkö ole, mutta ehkä hieman KAIVELE JO! vaikeasti arkisessa elämässä käsitettävissä. Kun Matti Juola rohon kädet täynnä töitä ja jalat syvällä savessa, kaisee kaivelemaan digitalisaatiota mieniin onhan se haastavaa heittäytyä digitalisaa luummin heti tänään. Kiire ei riitä veruktioaallon harjalle”, Juola myöntää. keeksi. Jonkin sortin hahmottomuudesta ja ennak koluuloista huolimatta digitalisaatiota kannat taa alkaa ottaa haltuun mieluummin tänään kuin huomenna tai ensi viikolla. ”Vaikka koko asia tekisi mieli työntää syrjään ja pois mielestä, se ei ole enää mahdollista”, Juola kiteyttää.

Homma hanskaan, mutta miten? ”Tärkeintä on lähestyä asiaa johdonmukaisesti. Läh detään tutkimaan ja hankkimaan tietoa, varataan riit tävästi aikaa. Sitten yksinkertaisesti pohditaan, mitä ja missä laajuudessa sekä miten ja millä aikataululla asia koskettaa ja mitä se ylipäätään tarkoittaa”, Juola vastaa.

”

Kun on kädet täynnä töitä ja jalat syvällä savessa, on haastavaa heittäytyä digitalisaatioaallon harjalle.”

1/2016

TÄTÄ PÄIVÄÄ. Nevigator koostuu web-ohjelmistosta sekä Android- ja Windows Phone -alustoille saatavissa olevasta mobiilisovelluksesta. Maastohavaintoja voi tallentaa ennalta määritettyä lomaketta täyttämällä, muistiinpanoja kirjoittamalla, sanelemalla tai valokuvaamalla. Havaintopisteet ja kuljettu reitti tallentuvat automaattisesti.

”On selvää, ettei jokaisen yrityksen tarvitse edetä nopeimman aallon harjalla, mutta jokaisen on syytä miettiä, mitä digitalisaatio, automatisaatio ja roboti saatio voisivat tarkoittaa oman yrityksen kannalta.” Kaikki lähtee yrityksen johdosta. Digitalisaatio on syytä ottaa osaksi yrityksen strategiaa ja liiketoimin nan suunnittelua. ”Tätä työtä ei voi vain ulkoistaa ja ajatella, että kyse on jostain atk:sta, laitteista ja ohjel mista, joita ennen vanhaan tilattiin ja ostettiin kau pasta.” ”Digitalisaatio on oudompi ja monitahoisempi juttu kuin uuden kaivinkoneen hankinta. Se tulee väistä mättä ja enenevässä määrin jokapäiväiseen työnte koon muokaten tehtävänkuvia ja poistaen joitakin.” Juola kehottaa käärimään hihat. ”Kun digitalisaa tiota ryhtyy ottamaan ajan kanssa ja harkiten haltuun, vältytään siltä, että yhtäkkiä tulee kiire.”

Tarvitaanko uutta digijohtamista? Digitalisaatio koskee kaikenkokoisia yrityksiä ja koko työyhteisöä. Aina sopivaa osaamista ei löydy yrityksen sisältä, vaikka talo olisi pullollaan konkareita. Uudenlaisen näkemyksen ja uusien toimintatapojen omaksumi

”

Yritysten kannattaisi hankkia Junior Advisorien näkemystä ja ymmärrystä.”

nen ei myöskään ole ihan helppoa, kun on totuttu teke mään asioita perinteisin tavoin. ”Startup-yrityksille on tuttua hakea liiketoimin nallista näkemystä Senior Advisoreita. Kun digitali saatiosta puhutaan, yritysten kannattaisi hankkia Junior Advisorien näkemystä ja ymmärrystä”, Juola pohtii. Juola ei näe digitalisaatiota kuitenkaan vain nuor ten juttuna. ”Murrosvaiheessa tarvitaan uutta osaa mista, mutta myös vanhemmat oppivat uusille tavoille. Ylipäätään tänä päivänä tarvitaan osaamisen jatkuvaa päivittämistä.”

Pienet pääsevät isojen imuun Juola on nähnyt työelämässä monenlaisia trendejä, joita on tullut ja mennyt. Digitalisaatio ei kuulu täh denlentoihin. ”Muutos on pysyvä eikä paluuta enti seen ole.” Infra-alalla digiosaamisen kirjo on yhtä laaja kuin on yritystenkin. Yhdet ottavat jo digiloikkia, toiset vasta opiskelevat sähköpostin käyttöä – karrikoidusti ilmais tuna. ”Monet isot yritykset ovat digitalisaatioaallon vauh dissa tai jopa harjalla, mikä on erittäin hyvä asia. Iso >>

INFRA-LEHTI

TIEN PÄÄLTÄ. Nevigatorin käyttö sujuu tietokoneella esimerkiksi talvihoidon laadunvalvonnassa.

”

Digitalisaatio vähentää kirjaamista ja virheitä sekä automatisoi rutiinitehtäviä, kuten laskentaa ja tiedon käsittelyä.”

jen tekijöiden toiminta avaa uusia ovia sekä luo virettä ja imua myös pienemmille toimijoille.” Juola peräänkuuluttaa avarakatseisuutta ja kokonai suuksien näkemistä. ”Meillä suomalaisilla on tapana innostua ja ryhtyä tekemään jotain pientä pätkää näkemättä koko kuvaa. Käytännössä nyt tarvitaan riittävästi tulivoimaa, jotta päästään oikeasti uusille markkinoille. Uuden liike toiminnan tulee lopulta näkyä myös yrityksen pank kitilillä.”

Mitä iloa Iso-D:stä olisi? Digitalisaatio tarjoaa noin 565 miljardin euron raken nusalalle mahdollisuuden kehittää tuottavuutta ja kil pailukykyä. Digiloikalla saavutettava tuottavuushyp päys on kansantaloudellisesti melkoinen valttikortti. Juola haluaa osaltaan edistää digitalisaatiota ja tasoit taa sille tietä. ”Digitalisaatio tuottaa asiakkaille parempaa palve lua ja tuotteille lisäarvoa. Se vähentää kirjaamista ja virheitä sekä automatisoi rutiininomaisia tehtäviä, kuten laskentaa ja tiedon käsittelyä. Se tuottaa myös yksinkertaisempia prosesseja, virtaviivaistaa toimin taa, lisää läpinäkyvyyttä sekä mahdollistaa seuraami sen ja mittaamisen reaaliajassa. Tuottavuus ja vaikut tavuus paranevat, kun samalla resurssilla voidaan tehdä enemmän ja järkevämmin.” ”Uusien liiketoimintamallien kaivaminen voi olla

työlästä, mutta mahdollisuuksia kannattaa lähteä lou himaan. Oikealla asenteella ja avarakatseisuudella pää see jo pitkälle.”

Mobiilisti maastossa Andament Groupiin kuuluvan Nevian missiona on tehdä liikenteestä turvallisempaa modernin tekniikan keinoin: mittaamalla liikennemääriä, analysoimalla ruuhkia ja tutkimalla päällysteiden kuntoa sekä kehit tämällä älykkään liikenteen palveluja ja ohjelmistoja. Yrityksellä on kokemusta tieinfrapalvelujen toimit tamisesta Liikennevirastolle, ely-keskuksille, kaupun geille ja yksityisille. Ydinosaamista ovat asfalttipääl lysteen laadunvalvontamittaus, jota tehdään mobii lilla kalustolla tuhansia kilometrejä vuosittain. ”Nevigator-järjestelmä on kehitetty maastohavain tojen tallentamiseen. Alku juontaa siihen, että tarvit simme mobiilin työkalun maastotyöntekijöiden käyt töön. Keskiössä oli käytettävyys ja liiketoiminnan sujuvoittaminen sekä kustannustehokkuuden paran taminen ja asioiden yksinkertaistaminen”, Juola ker too. ”Järjestelmän avulla havainnot tienpinnan kitkasta, päällystevaurioista ja rikkoutuneista valaistus- ja tur valaitteista saadaan nopeasti koko organisaation tie toon. Tieto vesiurien syvyydestä ja tienpinnan kalte vuudesta auttaa tienpitäjää priorisoimaan kunnostus hankkeita.”

1/2016

Sovelluksia ja esimerkkejä infrayrittäjälle

Elämää Iso-D:n maailmassa Miten digitalisaatio murtaa vanhoja toimintatapoja vai murtaako? Miksi pitäisi lähteä mukaan loikkimaan? Kysyim me esimerkkejä jo vauhtiin päässeiltä.

Case Infrakit: Dinosaurus vai digiaika? ”Infrakit on rakentamisen pilvipalvelu. Se muuttaa työmaan digitaaliseksi kokonaisuudeksi, jossa tieto liikkuu reaaliajassa siten, että kaikki työkoneet ja tekijät pysyvät aina ajan tasalla”, toimitusjohtaja Teemu Kivimäki kuvailee. ”Palvelun avulla töiden suunnittelu sekä kentällä havaittujen ongelmien ratkaisu, resursointi ja aikataulutus paranevat oleellisesti. Näyttöä on. Ne rakennusliikkeet, jotka ovat saaneet ajettua sisään mallipohjaisen toimin tatavan, ovat päässeet eroon virheistä ja tekevät kerralla oi kein. Ero entiseen on mittava.” ”Papereilla ei nykyaikana enää pärjätä. Tänä päivänä 3D-malleja tarvitaan jo siksi, että koneohjausta ja muita mittalaitteita voidaan hyödyntää. Koneohjattu ja reaaliaikaiseen pilvipalveluun kytketty työkone on aina kartalla. Työsaavutus on jopa 40 prosenttia parempi kuin ns. pimennossa työskentelevän perinteisen ko neen.” ”Näyttää vahvasti siltä, että toimijat, jotka eivät ole vielä lähteneet mukaan, ovat kuolemassa sukupuuttoon – samaan tapaan kuin dinosaurukset aikoinaan.”

Case Tietomekka: Turhat pois, tehot kaakkoon ”Digitalisaatio muuttaa infra-alan toimintatapoja monella tapaa sekä haastaa oppimisen. Alkuun muutosta vastustavatkin huomaavat yleensä pian hyödyt ja kilpailuedun”, Tietomekka Oy:n toimitusjohtaja Keijo Pulkkinen sanoo.

”Olemme saavuttaneet tunnustusta innovatiivisista ja asiakkaan liiketoimintaa edistävistä ohjelmistoistamme ja tietopalve luistamme, jotka hyödyttävät asiakasta tehokkuuden kasvun, kustannussäästöjen ja asiakaspalvelun kehittymisen kautta.” ”Asiakkaamme käyttäHALLITTUA. vät tietopalveluja muun Infrakit on digitaalinen järjestelmä inframuassa päällystys-, projektien sujuvoittamitievalaistus-, tiemerseen ja hallintaan. Se on myös Vuoden laatuinnovaatio kintä- ja tiestön hoito-kilpailun 2015 voittaja. Tamurakoissa sekä automikuussa 2016 yritys pokkasi saman kisan kanliikenteen ja kevyen liisainvälisessä sarjassa toisen sijan. kenteen laskennoissa.” ”Autori-järjestelmä pe rustuu langattomaan tiedonsiirtoon, paikannukseen ja kart- henkilöiden työn sisältöä.” tapohjaiseen tiedonhallintaan ”Yksittäisenä esimerkkinä voi sisältäen sovellukset niin kenttä- mainita työmaan, jossa havaittiin kuin toimistokäyttöön ja pro kaivinkoneiden polttoaineen ku sessin eri vaiheisiin. Digitalisointi lutuksen lisääntyneen noin 30 tuo sujuvuutta yhteistyöhön ja prosenttia. Pääasiallisena syynä tehokkuutta urakoitsijan toimin- olikin käyttöasteen nousu, kostaan sekä lisää toiminnan mielek- ka merkkausta ei jouduttu enää kyyttä.” odottelemaan. Työtarkkuus maan”Kun turhia työvaiheita jää leikkauksessa on pudonnut muu pois esimerkiksi tiedon keräämi- taman sentin sisään entisestä sessä ja töiden raportoinnissa, 10–15 sentistä.” työntekijät voivat keskittyä ydin”Perinteinen tiedon metsästys osaamisensa käyttöön.” ja tiedon tyhmentäminen saisivat jo jäädä historiaan. Miksi vuoCase Lemminkäinen: sia suunnitellusta työstä, hankiTiedon metsästyksestä tuista tiedoista ja tehdyistä rattiedon hallintaan kaisuista siirretään seuraavan ”Kun tieto siirtyy järjestelmien vaiheeseen vain jäävuoren huip välillä ja toimistolta toiselle tai pu?” kentälle bitteinä, kommunikointi ”Haaste on tiedon luotettavuus. helpottuu, virheet vähenevät ja Sen parantamiseen löytyy lähin suunnittelun ja rakentamisen vastuuhenkilö samalla lailla kuin laatu paranevat”, Lemminkäisen työturvallisuusasioissa: peilistä.” tekninen johtaja Kyösti Ratia Case VR Track: Aktivisti, kiteyttää. ”Hukka vähenee koneauto- seuraaja vai välttelijä? maation ansiosta tarkentuneena ”Digivallankumous vaikuttaa kaityöjälkenä. Esimerkiksi ylikaivu killa organisaatio- ja yksilötaon jo vähentynyt, mikä tarkoittaa soilla, yrityksen johdosta ratamyös ylikaivun täytön ja kuljetus- työntekijään asti”, VR Track Oy:n ten vähentymistä. IM3-formaatin kehitysjohtaja Jouni Kekäle käytön laajeneminen on paran- korostaa. tanut työmaiden mittausaineis”Ratatyöntekijän arjessa digiton tasoa ja muuttanut mitta vallankumous näkyy esimerkiksi

erilaisina kännykkäsovelluksina tai fyysisesti työmaalla, jossa mittapaalut ovat kadonneet paikannuslaitteiden kautta.” ”Infra-alalla on useita hankkeita, joissa tietomallintamisen avulla on otettu selviä tuottavuusloikkia, kuten Lielahti–Kokemäkiratahanke, Pisararadan raken tamissuunnittelu, Tampereen raitiotiehanke ja Äänekosken bio tuotetehtaan ratayhteyshanke.” ”Kysymys on nyt siitä, miten vallankumouksessa halutaan olla mukana. Oletko aktivisti, seuraaja vai välttelijä? Mahdollisuudet ja riskit toteutuvat valitun roolin mukaan.” ”Seuraajille ja välttelijöille käy huonosti. Jos tulevaisuuden kilpailussa haluaa menestyä, digitalisaatioaallon mukana on oltava tavalla tai toisella. Ei kuitenkaan riitä, että työmaalle tuodaan uu sia sovelluksia tai digitaalisia apuvälineitä, on panostettava myös käyttöönottoon ja henkilöstön valmiuksiin.” ”Meillä digitalisaatio on nostettu strategian ytimeen. Haluamme olla aktiivisena edelläkävijänä alan kehityksessä, mikä edellyttää muun muassa ennakkoluulottomuutta, kokeilukulttuuria ja ketteriä toimintatapoja.”

INFRA-LEHTI

INFRAYRITTÄJÄT HALUTAAN MUKAAN

ÄLYLIIKENNE, älä jätä!

Infrayrittäjän kannattaa olla mukana väylien suunnittelun, rakentamisen, korjaamisen ja hoidon digitalisaatiossa. Sama viesti kuuluu niin älyliikenteen propellipäitä edustavasta ITS Finlandista kuin Liikennevirastostakin. TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: ITS FINLAND JA LIIKENNEVIRASTO

huolissaan, sillä Suomi on noussut lyhyessä ajassa älykkään liikenteen parrasvaloihin. ”Olemme kärkikahinoissa ja aika tikissä. Ässiäkin löytyy hihasta, mutta ne pitää kaivaa esiin ja huudella maailmalle vähän kovemmin. Jos infrayrittäjä miettii nyt olevansa auringonlaskun alalla, hän on väärässä. Juna ei ole vielä mennyt, mutta kyytiin kannattaa jo pyrkiä. Uutta dumpperia tärkeämpää on poh tia uusia toimintamalleja ja uudenlaisia in vestointeja.” VIELÄ EHTII MUKAAN. Hietanen arvelee muutoksen etenevän Täysin uudet ansaintalogiikat odottavat ottajiaan, perinteisen kaavan mukaan. Sampo Hietanen rohkaisee ”Ensin ajatellaan, ettei tämä internetjuttu maarakentajia. kosketa meitä. Seuraavaksi digitalisaatio nähdään nykybisneksen hyvänä lisänä. Riit HELMIKUUSSA TOIMINTANSA aloittaneen tävän kypsässä vaiheessa uudet toimijat mullis MaaS Finlandin toimitusjohtajalla Sampo Hietavat toimialan perinteiset pelisäännöt.” tasella on sana hallussa, kun puhutaan älykkäästä lii ”Eikä se ole pelkästään kivaa: osa ottaa turpiinsa, kenteestä. Infrarakentajalle homma ei välttämättä ole osa selviää, osa ryhtyy kukoistamaan.” yhtä kirkas. ”Infra-alalla ajatellaan monesti, että mehän olemme Ilmaisen lounaan loppu suojassa, koska väyliä rakennetaan kuitenkin. Tämä Hietasen mukaan liikenne on nyt vaiheessa, jossa en on osittain totta, sillä väyliä rakennetaan edelleen, jos simmäiset pelinrikkojat ovat nousseet kehiin. Tähän saumaan suomalaisella itc-osaamisella riittää tarjot kin ihan uudella tavalla.” ”Myös kaivinkoneita tarvitaan jatkossa, mutta kun tavaa. ”Suomessa ymmärretään mobiilimaailman liike väylän päällä kulkeva kalusto muuttuu, myös väylän on muututtava. Automaattiautot ovat lähempänä kuin toimintamallit, jotka liikuttavat tietoliikenteen sijaan infrarakentaja osaa uneksiakaan. Käyttötarpeet muut nyt fyysistä liikennettä. Nykytilannetta voi verrata telealalla jo tapahtuneeseen murrokseen.” tuvat ja väylien kuntovaatimukset sen myötä.” ”Infra on ollut suomalaisille kuin ilmainen lounas. Kaivetaan ässät hihasta Jatkossa tilanne on toinen, kun ihmiset maksavat pal ITS Finlandin toiminnanjohtajana vielä haastattelu veluntarjoajien uusista tuotteista. Avainasemassa ovat hetkellä toiminut Hietanen ei ole infrarakentajista palvelujen helppokäyttöisyys ja yhdisteltävyys. Kuten

”

Jos infrarakentaja miettii nyt olevansa auringonlaskun alalla, hän on väärässä.”

1/2016

Digitermit haltuun

Älykkään väylänpidon ABC

YKKÖSASIA. Liikenteestä tarvitaan entistä enemmän tietoa ajantasaisesti ja automaattisesti. ”Tätä pidän infrayrittäjien ykkösasiana, sillä se hyödyttää niin asiakkaita kuin väylänpitäjiä hoito- ja korjaustoimien kohdistamista. Ajantasatieto auttaa myös tilaajaa urakoiden valvonnassa ja laadun seurannassa”, Mirja Noukka sanoo.

puhelinpalvelut hankitaan tänä päivänä all inclusive -palveluina, vastaavasti voidaan jatkossa tarjota myös liikkumispalveluja.” Alan toimijat puhuvat tuttavallisesti MaaSista eli liikkumisesta palveluna. ”MaaS-konsepti on nostettu maailmalla yhdeksi merkittävimmistä alaa muuttavista ilmiöistä, joten suomalaisten pitäisi ottaa tämäkin megatrendi hal tuun ensimmäisten joukossa.”

Aurinko ei laskekaan Sampo Hietanen muistuttaa, että digitalisaatioon ja älykkääseen liikenteeseen liittyvä tuottavuuden kasvu avaa markkinat maailmalle. ”Vaikka infrarakentaminen mielletään paikalliseksi liiketoiminnaksi, sitä se ei ole enää jatkossa. Telealan muutos toistaa itseään infra-alalla.” Fiksu infratoimija miettii tällä hetkellä pelkän väy län sijaan kokonaisuutta ja uusia investointeja. Nyt jos koskaan tarvitaan uutta näkökulmaa. On ajateltava suuresti. ”Älyliikenteen myötä infrasta tulee teknologiakes keistä, kun ymmärretään, että se palvelee koko liiken nettä ihan uudella tavalla. Kyse ei ole vain väylistä.”

Mikä ITS Finland? Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry kokoaa yhteen hallinnon, tutkimuksen ja yritysten osapuolet toteuttamaan tietoja viestintätekniikkaan perustuvia palveluja ja ratkaisuja liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi.

Liikenneviraston ylijohtaja Mirja Noukka poimi Infra-lehden lukijoille muotitermien virrasta ne, jotka pitäisi ainakin ymmärtää. Liikenne palveluna eli MaaS (Mobility as a Service) ”Konseptilla tavoitellaan digitalisaation mahdollistamaa isoa liikkumisen murrosta, jonka myötä käyttäjät voisivat ostaa tarpeidensa mukaan paketoituja liikkumispalveluja, kuten joukkoliikenne-, autoilu-, pyöräily- ja kuljetuspalveluja. Ilmiö koskettaa kaikkia liikkujia, mutta infra-alaa ja väylänpitoa konsepti tuskin mullistaa. Liikenne ja kuljetukset tarvitsevat jatkossakin toimivia väyliä.” Älykäs liikennejärjestelmä eli ITS (Intelligent Transport System) ”ITS pitää sisällään kaikenlaisen tiedon ja tietoteknologian hyödyntämisen liikenteen toimivuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Tekniikasta pitää ottaa kaikki irti liikkumisen tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseksi, mutta älyliikenne ei tee liikenneväyliä ja investointeja tarpeettomiksi. Automatisoituvan liikenteen myötä vaatimukset väylille, niiden tekniikalle ja tiedolle voivat kuitenkin muuttua.”

Liikenteen automatisaatio ”Tätä kehitystä seuraisin tarkasti, sillä käynnissä on voimakas kansainvälinen automaattisen ajamisen kehitystyö. Jo lähivuosina mennään jopa täysin automaattisiin ajoneuvoihin. Eteneminen vaatii niin tieliikenteen infrastruktuuriin, ajoneuvoon, palveluihin, kuljettajaan kuin kansainväliseen vaikuttamiseenkin liittyviä toimenpiteitä. Vielä ei ole täysin selvää, mitä vaatimuksia infrastruktuuriin kohdistuu.” Rakentamisen tietomallit eli BIM (Building Infrastructure Model) ”Tietomallit tai inframallit ovat yhä vahvempi osa rakentamista. Jo lähiaikoina tulee projekteja, jotka toteutetaan vain tietomallien perusteella eikä perinteisiä piirustuksia tai massaluetteloita enää tarjouslaskennassa tarvita.”

Hyvä tietää nämäkin Infrastruktuuri palveluna eli IaaS (Infrastructure as a Service) IaaS tarkoittaa liikenteen ja liikkumisen infrastruktuurin hankkimista ja tuottamista palveluna. Tähän kuuluvat kadut ja liikenneväylät, niiden suunnittelu, toteutus, ylläpito sekä niihin liittyvä sijainti- tai muu tieto. Avoin data (Open Data) Avoin data on julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Data on digitaalista raaka-ainetta: tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita ja 3D-malleja. Sen päälle tieto- tai muiden palveluiden tuottajat voivat rakentaa uusia palveluja. Esineiden internet eli IoT (Internet of Things) IoT tarkoittaa keskenään kommunikoivien laitteiden ja esineiden verkkoa, jonka päälle voidaan rakentaa innovatiivisia palveluja esimerkiksi liikenneruuhkien hallintaan. IoT:n uskotaan luovan maailmaan merkittävän uuden markkinan, jonka arvo on Suomessa vuonna 2020 noin 1,4 miljardia euroa.

INFRA-LEHTI

1/2016

INFRA-LEHTI

KEVÄÄN YHTEISHAKU

TYÖ KÄY NAURU HERMOILLE. Ville Komulainen (vas.), Raiko Ridal ja Visa Kansikas.

1/2016

KATSO VIDEO JUTTUKEIKALTA: Vimeo.com/142641271 LUE MITEN PÄÄSET INFRA-ALALLE: Infra.fi/Tosihommiin

KOLMEN KOPLA ja Tripla

Pasilan Triplan työmaalla rakennetaan muutamassa vuodessa pääkaupunkiimme uusi keskus. Työmaa on kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema, asuntoja, hotelleja ja toimistoja.

TEKSTI JA KUVAT: JANNE SUNTIO

RAKENNUSMESTARI Ville Komulainen, rakennusinsi nööri Visa Kansikas ja maarakentaja Raiko Ridal työs kentelevät Pasilan Triplan työmaalla maarakennus alan ammattilaisina. Työnjohtajana Ville suunnittelee ja valvoo töitä, sillä työturvallisuus on kaiken lähtökohta. Myös töiden laatu ja niistä syntyvät kustannukset ovat Villen vas tuulla. Kenttäihmisenä Ville tarttuu välillä itsekin käytän nön töihin, eikä pelkää vaikka rapa vähän roiskuu. Hänelle on pohjalla ammattikoulututkinto ennen AMKopintoja, joten käsillä tekemisen ammattitaitoakin on hyvä pitää yllä. Maarakentaja Raiko Ridal työskentelee työmaalla moninaisissa tehtävissä. Voi sanoa, ettei sellaista hom maa olekaan, josta hän ei selviäisi. Tosin ammattitaito ei tule itsestään, vaan oppimishalun ja kokemuksen myötä. Tällä hetkellä Raikon vastuulla on paalukuormien purkua ja mittausta, työmaan sähköistyksiä, koneiden korjaamista ja tavaran vastaanottoa.

”

Tripla on pohjoismaisessa mittakaavassa merkittävä hanke.”

INFRA-LEHTI

KESTÄVÄSTI. Kankaalla noudatetaan ekologisuuteen ja hyvinvointiin tähtääviä periaatteita niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin alueen palvelujen suunnittelussa.

TILANNEKATSAUS. RD-patoseinän toteutus vaatii tiivistä keskusteluyhteyttä.

KOHTI TAIVASTA. Pasilan vanhalle ratapihalle nousee hulppea kaupunkikeskus.

”

Mieluusti olisin täällä työmaalla patoseinän tekemistä pidempäänkin.”

Työmaa ei toimi ilman aliurakoitsijoita Maarakennustyömailla tarvitaan paljon erikoisosaa mista, ja työmaat valmistuvat tyypillisesti monen yri tyksen yhteistyönä. Tästä kolmikosta Raiko ja Ville työskentelevät pää urakoitsija YIT:n leivissä ja kolmas, Visa Kansikas, YIT:n alihankkijalla. Visa on työnjohtajana patoseinäasennuksessa. Hän pitää huolta siitä, että paalutustyön tekemistä varten on olemassa kaikki tarvittavat resurssit. Tähän liittyy muun muassa koneiden käyttökunnosta huolehtimista ja varaosien hankkimista. Vasta insinööriopinnoista valmistuneelle Visalle työmaa on ensimmäinen. ”Mieluusti olisin täällä työmaalla patoseinän teke mistä pidempäänkin. Tripla on pohjoismaisessa mit takaavassa merkittävä hanke”, hän toteaa. Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että maarakennusala sopii motivoituneille ja vastuuntuntoisille, sekä nai sille että miehille. Raittiista ulkoilmasta pitää tykätä ja mullassa juok semista ei sovi pelätä. Vaikka maarakentaminen on juu revaa, suurin osa töistä tehdään kehittyneillä koneilla 3D-mallinnusta ja koneohjausta hyödyntäen. Maaperä tarjoilee aina yllätyksiään, eikä työ ole kos kaan tylsää tai kaavamaisia. Tärkeimpinä kannusteina alalle kaverukset mainit sevat erinomaiset työllistymismahdollisuudet ja hyvän ansiotason. Yhteishaku ammatillisiin opintoihin 23.2.–15.3. ja korkeakouluihin 16.3.–6.4.2016. Lisätietoa: Opintoluotsi.fi

Maarakennusalan koulutus

Kolme väylää tosihommiin Infra-ammattilaiset rakentavat ja hoitavat ulkoympäristössä näkyvää ja maan alla olevaa yhdyskuntatekniikkaa: teitä, ratoja, terminaaleja ja teknisiä verkostoja, puistoja ja virkistysalueita, siltoja, luolia, tunneleita, vesiväyliä ja rantarakenteita. He tuottavat myös kiviaineksia kaikkeen rakentamiseen, vastaavat rakennusmateriaalien kierrätyksestä ja hoitavat vaativat erikoiskuljetukset ja nostotyöt. Miten alan töihin pääsee? Ammattioppilaitos: Maarakentajaksi ja maarakennuskoneenkuljettajaksi voi opiskella noin 30 eri oppilaitoksessa ympäri Suomen. Peruskoulun jälkeinen opiskelu kestää yleensä kolme vuotta ja sisältää runsaasti harjoittelua käytännön työelämässä. Ammattikorkeakoulu: Alalle tullaan rakennusmestaritai insinööriopintojen kautta. Opinnot kestävät nelisen vuotta, sisältäen työelämäjaksoja. Koulutusta on Helsingissä, Hämeenlinnassa, Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Vaasassa. Yliopisto: DI-tutkinto sisältää kolmen vuoden kandiopinnot ja kahden vuoden maisteriopinnot. Voit erikoistua esimerkiksi infrarakenteisiin, liikenneja kuljetusjärjestelmiin, vesi-, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan tai georakentamiseen. Opiskella voi Helsingissä, Tampereella tai Oulussa. Lue lisää: Infra.fi/Tosihommiin

1/2016

AJANKUVA

Pimeä tie, mukavaa matkaa

TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN ETURIVIN KUVITTAJAT PIIRTÄVÄT RATKAISUN AIKAMME INFRAH AASTEISIIN.

Suomessa testatataan pian automaatti- ja robotti autoja sekä älykästä väylien hoitoa, mutta mitä iloa on digihypestä, jos teiden kunto on kuin Venäjällä?

MARKO TURUNEN on kotoisin Kotkasta ja asuu Helsingissä. Hän on tehnyt kuvituksia useisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Hänen sarjakuvakirjojaan on julkaistu myös ranskaksi, saksaksi ja italiaksi. ”Tulevaisuuden renkaaton itseohjautuva auto ei tarvitse nykyisen kaltaisia teitä. Asfalttipäällysteet voidaan unohtaa kokonaan”, Turunen arvioi.

INFRA-LEHTI

1/2016

JÄSENSIVUT KIVIAINESPÄIVÄT 21.–22.1.

Ministeri Tiilikainen haluaa Suomen nousevan kiertotalouden uudeksi guruksi. s. 39

YHTEISTYÖJÄSENEN ÄÄNI

Tapetilla Eteran Työelämä ja nuoriso -tutkimus ja A-Vakuutuksen Terveysturvavakuutus. s. 40–41

HYVÄÄ TYÖTÄ SUOMESTA

Itä-Suomen Murskauskeskuksen jätteiden seurantajärjestelmä sai Infra-lehden Hyvä työ -leiman. s. 43

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Lupaan ja vannon… …kautta kiven ja kannon, ja jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön. Takavuosien kahvimainoshokema on taas ajankohtainen. ME INFRA RY:N TOIMIHENKILÖT haluamme nimittäin antaa teille, hyvät jäsenemme, lupauksen. Eikä nyt muistella uuden vuodenlupauksia, joita ei ollut tarkoitus kaan pitää… ainakaan enää tammikuun jäl keen. Annamme palvelulupauksen, jossa si toudumme palvelemaan jäseniä tasapuo lisesti, ammattitaitoisesti ja laadukkaasti. Samalla otamme kantaa palvelun laatuun, saatavuuteen ja palvelukanaviin. Lupaamme olla jäsenen käytettävissä arkisin klo 8 ja 16 välillä. Usein toki muina kin aikoina – ajoittuvathan monet koulu tukset, kokoukset ja vaikkapa messumat kat arki-iltoihin ja viikonloppuihin. Lupaamme, että meidät saa kiinni. Jos emme juuri yhteydenottohetkellä kykene vastaamaan puhelimeen ollessamme esi merkiksi kokouksessa, jätäthän vastaaja viestin! Lupaamme palata asiaan nope asti, viimeistään seuraavan työpäivän aikana. Puhelinsoiton sijaan voit lähestyä myös sähköisten kanavien kautta. Sähköposti on jo vuosikausia ollut arkipäivää, mutta

INFRA ry on myös Facebookissa ja Twitte rissä. Rakennusteollisuuden liittoyhteisön trendsetteriksi INFRA nousee ottaessaan pian käyttöön chat-palvelun. Jos epätietoi suus iskee Infra.fi:ssä surfatessa ja chat on avoinna, naputtele kysymyksesi sinne, niin saat vastauksen saman tien.

VIIMEISIMPÄNÄ, VAAN EI suinkaan vähim pänä, voit milloin vain varata ajan henki lökohtaiselle INFRA Huoltopalvelulle. Lupaamme tulla tapamaan sinua yrityk seesi tai työmaalle. Kutsu meidät kylään, tulemme mielellämme. Palvelulupaukseen voit tutustua tarkemmin osoit teessa www.infra.fi/jasenelle. Me INFRA ry:ssä olemme juuri si nua varten. Pysy tään kuulolla. Paavo Syrjö toimitusjohtaja INFRA ry

ELFVING SIGNUM SYNTYI S. 42 | RAKENNUSNEUVOS HYYRYLÄINEN & LÖNNQVISTIT 80 V. S. 44

INFRA-LEHTI

MURSKAAVAA TYÖTURVALLISUUSASIAA

Tarkista murskasi säännöllisesti Pohjoisen kiviainesyrittäjät opiskelivat turvallisia käytäntöjä Taivalkoskella. Murskamittarilomake täytettiin yhdessä ja esimerkkiyritykselle laskettiin turvallisuusindeksi.

TEKSTI JA KUVAT: SAIJA SYVÄOJA

MATTI MÖRSSÄRI OY:N murskalla sattuu tapaturma. Työntekijä Teppo Toimelias liu kastuu, putoaa ja loukkaa itsensä. Asiaa tutkittaessa huomataan, että nou sutien rappusten kaide puuttuu. Asiasta oli keskusteltu kahvitauolla työmaaparakissa työnjohdon läsnä ollessa jo pari kuukautta sitten. Tämä on pahin asetelma murskayrittä jän kannalta: vika on havaittu, eikä siihen ole puututtu. Tapauksen jälkeen työsuoje lupiiri tulee tekemään tarkastuksen kysei sellä murskalla sekä alueen kaikilla muil lakin murskilla. INFRA Pohjoinen järjesti Murskaustyön turvallisuus -tilaisuuden 4.2. Taivalkos kella, Oulun seudun ammattiopistossa.Tar koituksena oli opetella turvallisia käytän töjä. Paikalle saapui 45 turvallisuusasioista kiinnostunutta; puolet yrittäjiä, puolet OSAOn kolmannen vuoden opiskelijoita kaivoslinjalta.

Korjataan, kun ehditään – väärin! Murskamittarissa oleva viikkotarkastuslo make on väline, jolla voi kehittää murskaus laitosten työturvallisuustasoa sekä vähen tää yrityksen tapaturmakustannuksia. Viikkotarkastus ei ole ylimääräinen toi minto, vaan sen pitää kuulua työmaan nor maaleihin rutiineihin. Tarkastus vie vain kymmenisen minuuttia viikossa. INFRA Pohjoisen toiminnanjohtajan Reino Pullin johdolla viikkotarkastuslo make käytiin läpi kohta kohdalta. Siihen merkittiin oikein- ja väärin-havainnot Murskamittarin kuvia apuna käyttäen. Osal listujista vain kolmelle Murskamittari oli tuttu ennestään, vaikka se on ollut käytössä jo 15 vuotta. Kun väärin-havaintoja tulee viikosta toi seen samasta kohteesta, on aika toimia puuttumalla epäkohtaan ja korjaamalla se. Viikkotarkastusten saldona on oikein- ja väärin-havaintojen summa, josta nähdään,

laskeeko vai nouseeko yrityksen työturval lisuustaso.

Harjoittelupaikkoja opiskelijoille Koulutuspäällikkö Osmo Pyykkönen ja leh tori Janne Hietala kertoivat OSAOsta ja kai vosalan perustutkinnosta. Paikalla olevat 18 opiskelijaa aloittivat kolmivuotisen opis kelunsa vuonna 2013. Kukaan ei ole keskeyt tänyt. ”Muistakaa tarjota harjoittelupaikkoja opiskelijoille”, Janne Hietala lähettää ter veisiä INFRAn murskausyrittäjille. Opiskelijoilla on käytössään Metson Lokotrack-mobiilimurskausasema ainoana Suomessa. Euroopan Unionin aluekehitys rahasto tuki Oulun seudun koulutuskun tayhtymän rakennuttamaa murskauslai toksen oppimisympäristöä. Opiskelijoilla ei ole enää traktorin tai muun maatalouskoneen ajokokemusta. Nyt ajokokemus hankitaan turvallisesti >>

1/2016

AJATTELE ENNEN KUIN TOIMIT. Murskausalan työturvallisuuden ensimmäisen käskyn tulisi kuulua ”Mieti ensin kymmenen sekuntia ja tee vasta sitten.” Tämän allekirjoittavat Reino Pulli (vas.), Kari Karvonen, Jouni Määttä, Seppo Viio ja Kaarlo Jussila.

INFRA-LEHTI

MATIKKAA. Työturvallisuus on todennäköisyyslaskentaa, jossa läheltä piti -tilanteita on liian paljon. Oppilaina Markku Sipola (vas.), Keijo Röytiö ja Kari Lehto.

KAIKKI OIKEIN. Tilaisuuteen osallistuneet yrittäjät tarkistivat OSAOn murskaimen koemielessä. Kaikki oli viimeisen päälle kunnossa. Tarkastajana Kaarlo Jussila.

KEVÄT JA SYKSY PAHIMMAT. Tyypillisin tapaturma on liukastuminen tai putoaminen välikeleillä. Hämärässä ja pimeässä oikeanlainen vaatetus ja hyvä valaistus auttavat näkymään työmaalla. Mallia näyttää Kari Kärjä.

OSAOn simulaattorikoulutuksessa ennen oikealle murskalle menemistä.

Näyte aina kauhasta ”Näytteenotto murskeesta tulisi tehdä aina samalla tavalla turvallisesti ja laadukkaasti. Näytteen tulee edustaa sitä mitä murska taan”, Antti Tikkakoski Mitta Oy:stä kertoi. Hän peräänkuulutti standardin laatimista näytteenottoon. Näytettä ei missään tapauksessa saa ottaa suoraan murskesuihkusta vaan aina kau hasta. Tämä on oikein tehtynä turvallisin ja laadukkain menetelmä.

raavaksi edellyttävän murskauslaitteisiin vesisuihkutusjärjestelmää pölyn hallin taan. Metson murskaimista järjestelmä jo löytyy. Lopuksi myyntipäällikkö Marko Kallovaara Safeobjectilta kertoi yrityksen säh köisestä turvallisuuden hallintajärjestel mästä. Esimerkiksi INFRAn laatiman Murs kamittarin mittaukset voi tehdä mobiilisti ja laitteen paikkatiedon perusteella mittaus kohdistuu oikealle työmaalle.

Missä mennään? Murskauslaitosten kaksivuotinen työturvallisuuskampanja ”Murskamittari tutuksi ja käyttöön” on käynnissä. Kampanjan tavoitteena on levittää tietoa Murskamittarista ja sen käytöstä koko murskausalalle. Murskamittari on kaikilla alan suurimmilla toimijoilla käytössä. Murskamittarin avulla voidaan paitsi parantaa työturvallisuutta, myös vähentää yrityksille aiheutuvia tapaturmakustannuksia.

Kuljetushihna voi tappaa

Murskamittari-kampanjan aikana INFRAn toiminnanjohtajat ovat aktiivisesti yhteydessä alueensa murskayrittäjiin. Ole kuulolla ja hyödynnä ilmainen opastus Murskamittarin käytöstä. Murskamittari-oppaan löydät INFRAn netti sivuilta Infra.fi/tyoturvallisuus. Ari Kähkönen 123RF

Aluemyyntipäällikkö Jussi Mäkelä Metsol ta painotti työmaan yleisjärjestystä. Siisti työmaa on turvallinen. ”Käyttäkää työmaal la tarvittavia suojaimia ja jakakaa työmaan osoite kaikkien tietoon. Opiskelijat varsin kin pitäkää mielessä, että murskaimen kul jetushihna voi oikeasti tappaa”, Mäkelä valisti. Vaikka sääntöjä ja asetuksia on jo run saasti, Mäkelä epäilee viranomaisten seu

Murskamittari-kampanja

1/2016

KAISA SALMINEN

KIVIAINESPÄIVÄT 21.–22.1.

IMAGO NOUSUKIITOON. Ministeri Tiilikainen peräänkuuluttaa avointa keskustelua kiviainesalan imagon parantamiseksi.

Suomi kiertotalouden edelläkävijäksi INFRA Akatemian Kiviainespäiville tammikuussa saapui liki 160 kiviainesalan ammattilaista keskustelemaan lupakäytännöistä ja resurssitehokkuudesta. KIVIAINES- JA MURSKAUSPÄIVÄT avannut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen keskittyi talousasioiden ohella hallituksen kärkihankkeisiin. Infra-alaa koskee läheisesti pyrkimys nostaa Suomi kiertotalouden globaaliksi edelläkävijäksi. ”Pyrimme kehittämään materiaalin hyö tykäyttöön ketterämpää menettelyä säh köistämällä palveluita ja purkamalla byro kratiaa”, hän totesi. ”Meillä pitäisi olla paremmin tietoa siitä, mitä materiaalia missäkin syntyy ja missä sitä tarvitaan. Heitänkin infra-alalle haas teen, miten digitalisaation avulla voitaisiin edistää resurssitehokkuutta. Voitaisiinko rakentaa palvelu, jossa tieto olisi parem min alan toimijoiden käytössä?” Onnistuttiin kiertotaloudessa miten hy vin tahansa, neitseellistä kiviainesta tarvi taan mittavia määriä. Kiviainesta käytetään noin sata miljoonaa tonnia vuodessa, josta 20–30 prosenttia kuluu rakentamisen yh teydessä. Mitä isompi hanke, sitä enem män lupia tarvitaan. ”Maa-ainesten ottoluvan ja ympäristö luvan yhteiskäsittely on tervetullut uudis

tus alalla, mutta tästä on päästävä eteen päin. Alan toimijoiden pitää pystyä asioi maan yhden luukun kautta”, Tiilikainen korosti ja lupasi, että ehdotus yhden luu kun menettelystä valmistuu ennen kesää. Kompensaatiomenettely on kiviainesa lalla melko uutta. Tärkeämpää kuin luoda lainsäädännöllinen kehikko, olisi Tiilikai sen mukaan tutkia pilottihankkeiden kaut ta, miten esimerkiksi arvokas eliöyhteisö siirretään rakennushankkeen tai kiviaines ten ottopaikan alta toiseen paikkaan. ”Olisin valmis avaamaan laajemminkin keskustelua siitä, miten kiviainesalan ima goa voitaisiin parantaa. Eduksi olisi kertoa aidosti ja reilusti, mitä ollaan tekemässä. Tätä soisin Suomessa laveamminkin har joitettavan. Puhutaan asioista mieluum min suoraan kuin selitellään mustaa val koiseksi.”

PÄÄKAUPUNKISEUDUN maanalaiset hank keet tuovat mukanaan kivivyöryn, joka on kuumimmillaan ensi kesänä. ”Kolme miljoonaa kiintokuutiometriä ja 600 000 kuorma-autollista kiveä etsii kotia.

Finnoon alueella pääratkaisunamme on meritäyttö, mutta muitakin ratkaisuja mie titään”, Finnoon alueen projektinjohtaja Kimmo Leivo totesi Kiviainespäivillä. Hän korosti Tiilikaisen tapaan, että maaainesten kuljettelu on saatava minimiin, koska se vaikuttaa suoraan alan kannatta vuuteen; noin puolet maa-ainesten hin nasta on kuljetuskustannuksia.

SUHDANTEITA arvioinut Rakennusteolli suus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen totesi rakentamisen saavuttaneen viime vuonna pohjalukemansa. Tälle vuodelle on odotettavissa kasvua, mutta iso kysymys jatkon kannalta on, saadaanko investoin nit liikkeelle. Takapakkina hän mainitsi liikennepo liittisen selonteon. Suomi ajelehtii ensim mäistä kertaa miesmuistiin ilman pitkän tähtäimen investointisuunnitelmaa. Hyvä merkki on toisaalta se, että raken tamisen luottamus on kääntynyt nousuun. Myös öljyn hinta on pudonnut ja laskenut infratyön hintaa. Kaisa Salminen

INFRA-LEHTI

E T E R A C R E AT I V E C O M M O N S

YHTEISTYÖJÄSENILLÄ ON ASIAA

KIERTUE ALKAA. Etera lähtee tänä keväänä ammattioppilaitoskiertueelle pureutuen nuorten työelämätaitoihin ja työhyvinvointiin.

Iso palkka ei korvaa, jos töissä on kurjaa Usko omaan osaamiseen auttaa työnhaussa ja oman paikan löytymisessä työelämässä. Työssä viihtymiseen vaikuttaa oleellisesti työilmapiiri ja esimies, kertoo Eteran tutkimus. ETERA SELVITTI viime vuonna eri puolella Suomea ammattiin valmistumassa olevien alle 30-vuotiaiden asenteita, toiveita ja odo tuksia työelämästä. Tutkimuksessa nousi esiin, että nuorilla on roppakaupalla ter vettä itseluottamusta työnhaussa. Teot puhuvat enemmän kuin arvosanat: vain joka kymmenes vastaaja uskoo koulu menestyksen auttavan merkittävästi työn haussa ja työpaikan saamisessa. ”Kannattaa markkinoida itseään esimer kiksi sosiaalisessa mediassa”, nuoret kehot tavat tutkimusten avoimissa vastauksissa. Silti myös perinteiset työpaikkailmoituk set koetaan kuitenkin edelleen tärkeiksi, sillä puolet nuorista uskoo työpaikan löy tyvän työnantajien avoimien ilmoitusten kautta. AMMATTIIN VALMISTUVIEN usko omaan osaamiseensa sekä oman paikan löytymi seen työmarkkinoilla on vankka. Kaksi kol masosaa vastaajista näkee koulutuksensa vastaavan työelämän vaatimuksia ja uskoo löytävänsä melko varmasti työpaikan kou lutustaan vastaavalta alalta. Vahvin usko oman alan työpaikan löyty miseen oli muun muassa rakennusalan opiskelijoilla. Nuoret näkevät alavalinnan menneen nappiin, sillä jopa 85 prosenttia vastan

neista uskoo työskentelevänsä samalla alalla vielä viiden vuoden päästä. Kymme nen vuoden päästä vastaava luku on 75 pro senttia. Itse työssä nuoria motivoi ennen kaik kea hyvä työilmapiiri, työn sisältö, kehitty mismahdollisuudet sekä mahdollisuudet vaikuttaa toimenkuvaan. Myös palkka mai nittiin tärkeänä houkuttimena, mutta se jäi selkeästi muiden tekijöiden jalkoihin.

TUTKIMUKSESSA selvitettiin myös alueel lisia näkemyksiä. Eteläsuomalaisten nuorten mielestä työl listymisessä on tärkeää verkostoituminen. Hyvä fiilis on tärkeä; tämä näkyi vahvasti länsisuomalaisten vastauksissa. Itäsuomalaisista ammattiin valmistu vista nuorista suurelle palkalle antaa isoim man painoarvon vain vajaa viidennes vas taajista. Joustavista työajoista nauttisi vajaa kolmannes vastaajista. Vapaus on siis palk kaa parempi houkutin hommiin. Nuoret pitävät työssään tärkeänä avointa ja kannustavaa työilmapiiriä sekä mielek käitä työtehtäviä, joihin pääsee myös itse vaikuttamaan. Hyvä esimies on olennainen osa työssä viihtymistä. Jopa 92 prosenttia vastaajista näkee sen vaikuttavan työssä jaksamiseen erittäin paljon tai paljon. Hyvän esimiehen

todettiin olevan muun muassa kannustava, joustava, reilu ja rehellinen.

JOS OVET OMAN alan työpaikkaan eivät aukea, siitä ei lannistuta, vaan 88 prosent tia vastaajista olisi valmiita työllistymään toisella alalla. Mahdollisen työttömyyden jälkeisessä työllistymisessä uskotaan ver kostojen voimaan. Neljä viidestä vastaa jasta olisi valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle, yli puolet vastaa jista jopa ulkomaille asti. Myös yrittäjyys ja oman itsensä työnan tajaksi ryhtyminen nähdään mahdollisuu tena. Yli puolet vastanneista uskoo pysty vänsä työllistämään itsensä yrittäjänä ja melkein yhtä moni on harkinnut yrittä jyyttä tai toimii jo yrittäjänä. Tiina Piensoho Työelämä ja nuoriso -tutkimus

• •• •

Etera on suomalainen työeläkeyhtiö ja sillä on yli 50 vuoden kokemus työsuhteista INFRAn yhteistyöjäsen tutkimukseen vastasi 418 vuonna 2015 valmistumisvaiheessa olevaa 17–29-vuotiasta ammattikoulu- tai amkopiskelijaa tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.

1/2016

S A I J A S Y V Ä OJ A

Terveysturva vähentää huolia

JOKO TAI. Terveysturvan voi ottaa koko henkilöstölle tai yksin yrittäjä vain itselleen.

Nopea hoitoon pääsy vähentää yrittäjän kuluja huomattavasti. A-Vakuutuksen Terveysturva myön netään ilman terveysselvitystä koko henkilöstölle ja se on räätälöity INFRAn jäsenille.

AIKA ON RAHAA.

INFRAN JÄSENILLE Terveysturvavakuutus lyhentää tarjottavan Terveys sairaustapauks iss a turva-vakuutuksen poissaoloaikaa tarjoamalla nopean tien tärkein ominaisuus hoitoon. ei ole hinta vaan se, että vakuutus myön netään ilman terveyssel vitystä. ”Terveysselvityksen vaatiminen karsisi vakuutuksen piiristä henkilöstön työkyvyn tukemisen näkökulmasta juuri oleelliset olemassa olevat sairaudet. Kään nämme näin perinteisen sairaanhoitonä kemykseen perustuvan hoitokuluvakuu tusajattelun työkykyä tukevaksi ratkai suksi”, Sirpa Arffman tähdentää.

A-Vakuutuksen tarjoaman Terveystur van hinnoittelu perustuu vakuutetun ikään ja sukupuoleen. Myöntämisedellytyksenä on, että vakuutettu on vakuutusta otetta essa työkykyinen, eli ei sairauslomalla. Vakuutettujen määrällä ei ole merkitystä. Myös yrittäjä jolla ei ole työntekijöitä voi hankkia Terveysturvan. Tuoteperheeseen kuuluu Perus, Laaja ja Ekstra Terveysturva. ”Ekstra Terveysturvasta on tullut yrittäjien suosikki, koska se mah dollistaa sairaanhoidon yleislääkäritasoisis ta palveluista alkaen kätevästi asiakaskort tia käyttämällä. Yrittäjän ei tarvitse täytellä vahinkoilmoituksia vaan hoitolaitoskump panimme laskuttaa kuluista suoraan.” Mikäli yrittäjä valitsee henkilöstölle Ekstra Terveysturvan, työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa tarvitsee tehdä

vain ennaltaehkäisevän tason työterveys huoltosopimus. Sairaanhoito hoituu Ekstra Terveysturvasta.

KALLEINTA yritykselle on sairaanhoitoa tar vitsevan henkilön jonottaminen hoitoon pääsyyn ja sairauspoissaolot. Yhden pois saolopäivän hinta pyörii 300 euron tuntu massa ja keskimääräinen poissaolopäivien määrä on 11 päivää vuodessa. Yksinkertai sella kertolaskulla selviää, kannattako yrit täjän ottaa vakuutus itselleen tai vaikka koko henkilöstölle. Jos kiinnostuit Terveysturvasta, ota yh teys A-Vakuutuksen yhteyshenkilöön tai numeroon 03 04 05 06. A-Vakuutus Oy on INFRA ry:n yhteistyöjä sen. Saija Syväoja

Nopeuta hoitoketjua

S I R PA A R F F M A N / O P

”AMMATTILIIKENTEESSÄ ja koneyritys alalla työkykyä uhkaavat eniten tuki- ja lii kuntaelinvaivat”, vakuutuspäällikkö Sirpa Arffman OP vakuutuspalveluista kertoo. ”A-Vakuutus tarjosi vuonna 2012 ratkai suksi INFRAn jäsenille Perus Terveysturva -hoitokuluvakuutuksen nopeuttamaan esimerkiksi leikkaushoitoon pääsyä ja työ hön paluuta. Ratkaisu tulikin tarpeeseen.” Viime vuonna Terveysturvaa laajennet tiin. Perus Terveysturvan rinnalle tulivat Laaja ja Ekstra Terveysturva. Niiden erot selviävät oheisesta kuvasta. Infra-alan yrittäjillä on vaikeuksia saada tukea terveyden ja työkyvyn tukemiseen ylipäätään. Yrittäjä havahtuu usein tilan teeseen, että rahkeet eivät riitä kaikkeen. Uppoutuminen varsinaisen yritystoimin nan pyörittämiseen voi viedä kaikki voi mavarat. Yrittäjän kannattaakin rakentaa ympä rilleen ammattilaisten verkosto, vaikka siitä syntyisikin kustannuksia. Ammattilaisia löytyy pankista, eläke- ja tapaturmavakuu tusyhtiöistä sekä työterveys huollosta.

INFRA-LEHTI

NIINA TUOMINEN

JÄSENENÄ ONNISTUT

Yksi luukku, parempi palvelu INFRAn jäsenyritykset Elfving Opasteet Oy Ab ja Tielinja Oy ovat fuusioituneet vuoden alusta. Uusi yhtiö on kutsumanimeltään Elfving Signum. ”ELFVING SIGNUM tarjoaa kaikki tuotteet ja palvelut, mitä aikaisemmin on saanut kahdelta eri yhtiöltä. Haluamme olla yhden luukun periaatteella toimiva täyden palve lun talo liikenteen ja ihmisten opastami sessa, varo- ja suojalaitteissa sekä tiemer kintämateriaalien toimittamisessa”, yhtiön toimitusjohtaja Guy Bärlund kertoo. ”Fuusion seurauksena pystymme – ainoana yrityksenä Suomessa – tarjoamaan toimituskokonaisuuksia tiemerkinnöistä liikennemerkkeihin, tauluihin ja portaa leihin sekä niiden asennusta ja ylläpitoa.” VAROITUS- JA SUOJAUSTUOTTEET ovat entistä tärkeämmässä roolissa liikenne

UUSI JOHTO. Jyri Johansson (vas.), Guy Bärlund, Harri Linnakoski ja Ilari Harju ovat valmiina palvelemaan yhdeltä luukulta.

määrien kasvaessa ja työmaiden työturvallisuuteen panostettaessa. Elfving Signumin tuotevalikoimassa on laajalti edustettuna kiinteistöjen, liiken teen ja ympäristön ohjeistukseen ja opas tamiseen tarkoitettuja tuotteita. Yritys panostaa jatkossa entistä enem män tuotekehitykseen. Hyvänä esimerk kinä onnistuneesta tuotekehityksestä Guy Bärlund nostaa esille uuden liikennemer kin, jonka nopea kiinnitettävyys on saanut positiivista palautetta.

YHTIÖLLE ON KUNNIA-ASIA noudattaa viranomaismääräyksiä sekä tuotteissa, asennuksessa että urakoinnissa. Elfving

Signumilla on CE-merkintä vakioja opastusmerkeissä, pylväissä, mas toissa ja portaalirakenteissa. Lisäksi yrityk sen nettisivuille päivitetään jatkuvasti alan uudistuvaa lainsäädäntöä. Yhtiöllä on omat tuotantolaitokset Ter vakoskella ja Oitissa. Tervakoskella valmis tetaan merkintämassoja omaan urakointiin ja myyntiin, Oitissa muun muassa liiken nemerkkejä sekä kiinteistöjen, liikenteen ja ympäristön opasteita. Elfving Signum urakoi itse tiemerkintää, portaali- ja liikennemerkkiasennuksia sekä sisä- ja ulko-opasteita niin ely-keskuksille kuin yksityisille asiakkaillekin. Saija Syväoja

INFRA Uusimaa Pörssi on avattu. Pörssissä Uudenmaan jäsenet voivat markkinoida vaikkapa vapaita koneitaan. VAPAIDEN KONEIDEN lisäksi Pörssissä on mahdollista ilmoittaa joutilaasta maa-aineksesta ja vuokrattavista tai myytävistä toimitiloista sekä halleista. Myös koneiden osto- ja vaihtoilmoitukset ovat sallittuja. Pörssi on tarkoitettu INFRA Uudenmaan jäsenyrittäjille ja se on heille maksuton. Toimi näin: 1. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostitse Sari Pietikäiselle: sari.pietikainen@infra.fi 2. Mainitse ilmoituksessa yhteyshenkilö, puhelinnumero ja/tai sähköpostiosoite, tuotetiedot, mihin asti tuotetta voi ostaa, kuinka paljon tuotetta on ja mitä se maksaa. Voit liittää mukaan yhden pdf-muodossa olevan liitetiedoston. 3. INFRA Uusimaa välittää ilmoitukset sähköisesti eteenpäin Uudenmaan jäsenyrittäjien sähköpostiosoitteisiin. INFRA Uusimaa pidättää oikeuden muokata ilmoitusta tai jättää sen julkaisematta.

123RF

Uusi palvelu Uudenmaan jäsenille

1/2016

PA AV O S Y R J Ö

Kaikki kiertoon Pohjois-Karjalan ely-keskus palkitsi INFRAn jäsenyrittäjän, Itä-Suomen Murskauskeskus Oy:n kehittämän Zerowaste-jäteseurantajärjestelmän maakunnallisella ympäristö palkinnolla 2015. KUINKA SAADAAN hoidettua kierrätys hel posti ympäristönäkökohdat huomioiden sataprosenttisella hyötykäyttöasteella? ”Ensin määritellään asiakkaan kanssa lähtötilanne ja tavoitteet, suunnitellaan jätehuolto, kilpailutetaan toimijat. Lisäksi annetaan työ- ja toimintaohjeistuk set sekä koulutus, valitaan ke räysratkaisut, kuljetusyri tykset ja käsittelytavat sekä tehdään sopimuk set valittujen yhteistyö kumppanien kanssa”, Itä-Suomen Murskaus keskuksen toimitusjoh taja ja Zerowaste-jär jestelmän isä, Jukka Kart tunen listaa. ”Ja tietysti otetaan Zerowaste käyttöön.” ZEROWASTE-JÄTESEURANTA- ja raportoin tityökalu on järjestelmäriippumaton selain käyttöinen tiedonkeruu- ja raportointijär jestelmä. Se on suunniteltu työkaluksi kau pan ja teollisuuden asiakkaille sekä ympäristöhuollon tekijöille. Järjestelmän avulla voidaan lisäksi hoitaa ympäristö

SATAPROSENTTISESTI. Hyvällä syntypaikkalajittelulla sekä vastaanottokentän teknisellä lajittelulla pystytään erottelemaan jätelajikkeet hyötykäyttöön.

huollon lainsäädännön velvoittama rapor tointi. Zerowaste-ohjelmalla ympäristöhuol lon toimijat hoitavat koko materiaalivirta tietojen hallinnan ja syötön keskitetysti verkon yli. Järjestelmän tarkoituksena on kerätä kootusti eri toimijoiden ma teriaalitietoja yhteen paikkaan ja muodostaa niistä ver tailuanalyyseja sekä ra portteja toiminnan seu rantaa ja kehittämistä varten. Järjestelmä toimii myös sähköisenä mate riaalipankkina, josta ympäristöhallintaan liit tyvät tiedot kuten siirto asiakirjat, lajitteluohjeet, lai teluettelot, yhteystiedot ja jäte huoltokansiot ovat helposti saatavissa. Zerowasten avulla ympäristöhuollon kir janpito ja jätekirjanpito on hallitumpaa ja vastaa Euroopan unionin lainsäädäntöä jätekirjanpidosta. Käyttöönotto ei vaadi erillisiä teknisiä investointeja. Järjestelmä voidaan integ

Lupaus jäsenille ”Lupaan ja vannon, että sitoudun palvelemaan jäseniä tasapuolisesti, ammattitaitoisesti ja laadukkaasti. ” INFRA ry:n palvelulupaus jäsenilleen: www.infra.fi/jasenelle

roida toimijoiden omiin vaaka- ja toimin nanohjausjärjestelmiin. Zerowaste on käytössä useissa yrityk sissä ympäri Suomen. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. ”Ympäristöhuollossa syntynei siin digitalisoinnin tarpeisiin vastatak semme perustimme uuden, raportointi- ja ajonhallintaohjelmistoihin sekä ympäris töhuollon konsultointiin keskittyvän Enwell-yhtiön”, kertoo Karttunen. ”Jatkossa Zerowaste-tuotteet tulevat kehittymään en tisestään.”

OHJELMAN KEHITTÄNYT Itä-Suomen Murs kauskeskus Oy on ympäristöalan toimija, joka on erikoistunut hyödynnettävien jät teiden käsittelyyn ja ympäristöhuollon kokonaishallintaan sekä ympäristöalan tie tojärjestelmien kehittämiseen. Joensuussa sijaitseva käsittelykeskus tuottaa ja toimit taa vastaanotetuista materiaaleista uusio käyttötuotteita teollisuuden tarpeisiin. ”Ympäristöstä huolehtiminen on yrityk sen liiketoiminnan kannalta tärkeä asia. Kaikki kiertoon, paitsi tämä nyt saatu tun nustus”, toteaa Jukka Karttunen. Saija Syväoja

INFRA-LEHTI

MERJA NAROMA

ONNITTELEMME

Veli Hyyryläinen on rakennusneuvos Presidentti myönsi 40 vuotta infra-uraa tehneelle Veli Hyyryläiselle rakennus neuvoksen tittelin joulukuussa 2015. VELI HYYRYLÄINEN ON LUONUT rataver kon kunnossapidosta yksityiselle sektoril le uuden toimialan. Hänen intohimolla ja kehittävällä otteella luotsaamansa yritys kasvoi Suomen suurimmaksi yksityiseksi radanrakentajaksi. Esimerkiksi vuosina 2005–2010 yritys vastasi noin 1 600 rata kilometrin kunnossapidosta. Markkinoi den avaamiseen VR:n monopolista tarvit tiin osaamista, rohkeutta ja vahvaa yrittäjä henkeä. Hyyryläisen kehittämä menetelmä yksit täisten ratapölkkyjen vaihtamiseksi suu rina määrinä on yhä tehokkain ja käytössä. Edelleen on toiminnassa myös Hyyryläi sen 2004 perustama Rataopisto – nyt ni

mellä Proxion Oy. Meriittejä ovat myös Lahden ratapihan pe ruskorjaus, rautatietun neli Vuosaaren satamaradalle ja satamaratapihan raiteisto. Vuokatti–Nur mes-radan peruskorjaus suunniteltiin Hyy ryläisen aloitteesta kokonaan kiskopyörä kaivureilla toteutettavaksi. Hän on myös kehittänyt raidesepelin vaihtoon tarvitta vaa teknologiaa. Vuonna 2006 Hyyryläinen myi yrityk sensä silloiselle Tielaitokselle, nykyiselle Destialle. Destia Rail Oy on edelleen vahva toimija radan rakentamisessa ja kunnos sapidossa. Se kunnossapitää puolet suo

INFRA Länsi-Suomessa vietettiin Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy:n 30-vuotisjuhlia ja Juha Lönnqvistin 50-vuotispäivää.

men rataverkosta ja on Ahlström Capitalin omistuksessa ja siten edelleen yksityinen toimija. Veli Hyyryläisen nykyisin omista mien ja johtamien konepaja-, purku- ja moduulirakentamisyritysten yhteenlas kettu liikevaihto on lähes 20 miljoonaa euroa. Ne työllistävät keskimäärin 100 hen kilöä. INFRA Kaakkois-Suomen hallituksessa Hyyryläinen on toiminut ensin 1990-luvun alussa ja taas 2000-luvun alusta lähtien. Hän on ollut jäsenenä INFRAn edustajis tossa vuodesta 2005 ja Rakennusteollisuus RT:n edustajistossa vuodesta 2007. Saija Syväoja

J U K K A A N N E V I R TA

Salolaiset 80-vuotisjuhlat

VUOSI 2015 oli pikku hiljaa kääntymässä lopuilleen, kun Salon Astrum-keskus alkoi täyttyä 80-vuotisjuhlallisuuksien kutsuvie raista. Kutsuvieraiden joukossa oli yrityk sen henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita, tilaajatahoa sekä sukulaisia ja ystäviä yh teensä 140. Ensi kosketuksen Juha sai konemaail maan, kun hän 16-vuotiaana pyysi isäänsä ostamaan kotitilalle traktorikaivurin – ”ihan vaan kotikäyttöä varten”. Kotiaska reiden ohessa Juha teki pientä hommaa myös naapurille, joka oli sittemmin vihjail lut hänelle kaivinkoneurakoitsijaksi ryh tymisestä.

UUSI INTOHIMO. Elementit-E on talotehdas, jonka teollinen valmistusprosessi tuottaa moduulirakennuksia – ja hyvää tulosta. Veli Hyyryläinen on yhtiössä hallituksen puheenjohtaja. ”Teen rakentamisen vallankumousta: lupaan parempia tiloja nopeammin sekä säältä suojattuja hankkeita koko rakentamisen ajan”, Veli kehaisee.

VALMIINA TOSITOIMIIN: Juha Lönnqvist ja uusin hankinta, pitkäpuominen Volvo EC 250 ELR.

Ajatus oli mitä todennäköisimmin itä nyt Juhan mielessä, sillä heti päästyään armeijasta lokakuussa 1985 hän osti ensim mäisen oman, kolme vuotta vanhan trak torikaivurinsa.

1990-LUVUN alun laman kynnyksellä Juha kasvatti yritystään ostamalla pari konetta lisää. INFRA Länsi-Suomen jäseneksi yri tys tuli 1.4.2003. Tällä hetkellä Kaivinkone urakointi Lönnqvist Oy:lle on kertynyt konekalustoa lähes joka lähtöön sekä maalla että merellä työskentelyyn. Tilaajatahoista puhuttaessa Juha mainit see salolaisen Nokian, joka oli alkuaikoina

hänelle merkittävä työnantaja. Nykyisiä tilaajia ovat muun muassa ely-keskus, WWF, kunnat ja rakennusliikkeet yksityis henkilöitä unohtamatta. Mielenkiintoisia projekteja ja urakoita on matkan varrella ollut useita. Juha Lönnqvist nostaa esille ely-keskuksen ja WWFSuomen kosteikkoprojektit sekä Helsingin yliopiston pilottikosteikon.

VIIME VUODET ovat olleet haasteellisia infraalalle. Haasteista huolimatta Juha näkee tulevaisuuden valoisana. Onnittelut Juhalle ja Kaivinkoneurakointi Lönnqvistille! Jukka Annevirta

1/2016

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Viserrystä ja vuodatusta Asiantuntijat OLIN

Palkankorotukset 2016 MAA- JA VESIRAKENNUSALAN PALKKOJA korotetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuk sella, jonka suuruus on 10 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 0,43 %. Taulukkopalkkoja korotetaan 10 senttiä / tunti. Urakkahintoja ja keskeneräisiä ura koita korotetaan 0,43 %. Perustuntipalkat 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta: Palkkaryhmä Perustuntipalkka I........................10,77 € II.......................11,69 € III......................12,58 € IV......................13,59 € V.......................14,67 € VI......................15,91 € Tuntipalkkojen lisäksi korotetaan aino astaan iltavuoro- ja iltatyölisää 1,22 euroon / tunti ja yövuoro- ja yötyölisää 2,29 euroon / tunti sekä työntekijöiden edustajien eril liskorvauksia 0,43 %. Hoidon alueurakoinnin sopimuksen mukaista lauantailisää ja varallaolokorva usta korotetaan 1.10.2016 alkaen. Muita rahamääräisiä lisiä ei koroteta.

ASFALTTIALAN PALKKOJA korotetaan 1.3.2016 tai lähinnä sitä alkavan palkanmak sukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 10 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 0,43 %. Taulukkopalkkoja koro tetaan 10 senttiä tuntilta. Urakkahintoja ja keskeneräisiä urakoita korotetaan 0,43 %. Mikäli aikapalkka henkilökohtaisine lisi neen nousisi enemmän kuin 0,43 %, koko naispalkkaa leikataan siten, että yleiskoro tus on 0,43 %. Henkilökohtaista pisteytystä ei kuitenkaan muuteta. TOIMIHENKILÖIDEN PALKKARATKAISUSSA 1.4.2016–31.1.2017 on sovittu työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset palkankoro tukset vuodelle 2016.

KORTENE

LAUKKANEN

Toimihenkilöiden kuukausipalkkoja ko rotetaan 1.4.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleis korotuksella, jonka suuruus on 13,33 euroa, kuitenkin vähintään 0,36 %. Raja, jonka jälkeen maksetaan 13,33 euron sijasta 0,36 % on 3702,78 euroa. Vaativuus luokkataulukoita korotetaan kutakin luok kaa 13 eurolla 1.4.2016 lukien. (TO)

Tiedonantovelvollisuus yksinkertaisemmaksi RAKENTAMISEN TIEDONANTOMENETTELYÄ helpotettiin vuodenvaihteessa. Jatkossa urakkailmoituksia täytyy antaa harvemmin, eikä enää jokaiselta työmaalta erikseen. Myös pakollisia ilmoitustietoja on vähemmän. Tiedot voi kuitenkin halu tessaan ilmoittaa kuten tähän asti. Kunkin kuukauden urakkailmoitustie dot täytyy antaa viimeistään kohdekuu kautta toisena seuraavan kuukauden vii dentenä päivänä. Esimerkiksi tammikuun 2016 ilmoitukset annetaan viimeistään 5.3.2016. Yritykset voivat ilmoittaa urakoista sopi muskohtaisesti. Jos tilaaja käyttää samaa urakoitsijaa usealla työmaalla, tilaaja voi antaa vain yhden sopimuskohtaisen urak kailmoituksen. Urakkailmoituksen voi halutessaan antaa ainoastaan urakan alkaessa sekä silloin, kun yritys laskuttaa urakkasopimuksen perusteella. Pelkän toteutumisen perus teella urakkailmoitusta ei tarvitse antaa. Osa ilmoitustiedoista muuttui vapaaeh toiseksi: yhteyshenkilöiden osoitetiedot, työmaan sijainti muuttui sopimuskohtai seksi tiedoksi urakkatiedoissa ja työnteki jästä, jonka kotivaltio on muu kuin Suomi, riittää osoitetiedoksi kotivaltion osoite ja osoite Suomessa on vapaaehtoinen. Tarkka listaus ilmoitettavista tiedoista netissä bit.ly/1SVCm4N Lisätietoja Verohallinnon palvelunume rosta 020 697 070. (TO)

”Ympäristölait muuttuvat ja niiden tulkinta on kunta- ja tapauskohtaista. Esim. Siilinjärvellä murskattu betonirakennusaines oli 15 vuotta sitten mitä pahinta myrkkyä silloisten viranomaisten mielestä, mutta nykyään kunta näyttää tekevän puretuista betonirakennusaineista teollisuusalueiden pohjarakenteita.” Heikki Mononen INFRA ry:n Facebook-sivuilla 10.2.2016

”Tampereen Ruskon maankaatopaikka suljetaan saamamme kirjeen mukaan vuoden sisällä. Tuskin ketään kiinnostaa, ellei ole rakentamassa. Jo nyt ylijäämämaan vastaanottotaksat ovat hieman kuljetusmaksuja suuremmat. Merkittäviä kuluja rakentajille; noin 10 % maarakentamiskuluista kuluu jo tähän.” INFRAn jäsen Jussi Haavisto Facebookissa 10.2.2016

”(Hankintalain) uudistuksessa pyritään siihen, että yritysten välisen vertailun lähtökohdaksi tulisi paras hinta-laatusuhde ja kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Pelkkä hintakilpailu olisi (…) mahdollista vain, jos hankintayksikkö erikseen perustelee, miksi halvin hinta on vertailukriteeri.” RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakennuslehden blogissa 5.2.2016

”Infragame.net – nimikkopelimme on ulkona! Pyytämättä ja iloisena yllätyksenä.” #INFRA_ry <3 @LoisteInteract INFRA ry hehkutti Twitterissä uutta pelielämystä 21.1.2016 Osallistu keskusteluun. Katso takakansi.

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Jag lovar och svär VI FUNKTIONÄRER INOM INFRA RF ger ett servicelöfte där vi förbinder oss att ge medlemmarna jämlik, yrkeskunnig och kvalitativ service. Vi lovar att stå till medlemmarnas förfogande vardagar mellan klockan 8 och 16. Ofta även andra tider – många kurser, möten och till exempel mässresor infaller ju på vardagskvällar och veckoslut. Vi lovar att vara tillgängliga. Om vi inte kan svara i telefon till exempel på grund av ett möte, ber vi dig vänligen lämna meddelande på svararen! Vi lovar att snabbt återkomma, senast nästa arbetsdag. Utöver telefon kan du också kontakta oss via elektroniska kanaler. INFRA rf finns också på Facebook och Twitter. Du kan när som helst boka individuell tid hos INFRA Underhållstjänst. Vi lovar att besöka dig på ditt företag eller på byggplatsen. Bara vi får en inbjudan så kommer vi gärna.

Minister Tiilikainen på Stenmaterialdagarna STENMATERIAL- OCH KROSSNINGSDAGARNA invigdes av jordbruks- och miljöminister Kimmo Tiilikainen som berättade att Finland eftersträvar att bli global föregångare inom cirkulär ekonomi. Han konstaterade dessutom att gemensam behandling av marktäkts- och miljötillstånd är en välkommen nyhet i branschen, men att utvecklingen måste gå vidare. Branschaktörerna måste kunna sköta alla ärenden på ett och samma ställe. Tiilikainen lovade att ett förslag om ”en lucka för alla ärenden” färdigställs före sommaren.

Hälsoförsäkring för INFRAs medlemmar VID SJUKFALL reduceras företagarens utgifter betydligt av snabb tillgång till vård. A-Försäkrings hälsoförsäkring Terveysturva beviljas utan hälsoutredning för hela personalen och är skräddarsydd för INFRAs medlemmar. Om du blev intresserad av Terveysturva kan du kontakta A-Försäkrings kontaktperson eller ringa nummer 03 04 05 06.

Översvämningar i Österbotten VATTENSTÅNDET i åarna i Österbotten stiger på grund av det varma och regniga vädret. Mera info från Satu-Mikaela Burman, ntm-centralen Södra Österbotten tel. 0295 027 646.

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304 Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ SOPIMUSOIKEUS- JA YSEOSAAMINEN 8.3.2016 Vantaa ja 17.3.2016 Tampere

MONTTUMAANANTAI 9.5.2016

PÄÄLLYSTEKURSSIT 15.–16.3.2016, Hotelli Arthur, Helsinki

LIITTOPÄIVÄT JOENSUUSSA 28.–30.10.2016, Sokos Hotelli Kimmel

Ilmoittaudu: Infra.fi/Akatemia

Lisätietoja saija.syvaoja@infra.fi.

Osa RT:n turvallisuusviikkoa. Lisätietoja ari.kahkonen@infra.fi

1/2016

HUOMAATKO? Sin채kin luit t채m채n.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Vuoden 2016 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

INFRA-LEHTI

LUETAAN

kannesta kanteen.

Vuoden 2016 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

1/2016

INFRA-LEHTI

1/2016

INFRA-LEHTI

1/2016

INFRA-LEHTI

1/2016

INFRA-LEHTI

1/2016

HALOO! N채y ja kuulu.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Vuoden 2016 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

INFRA-LEHTI

1/2016

INFRA-LEHTI