Infra 2/2015

Arvoisa infrarakentaja, vaara vaanii kaivannoissa! Muista turvallisuus. s. 32 UUSI HALLITUSOHJELMA

Tutkimukset puoltavat infra­ investointeja. Rahat olisi käytettävä suunnitelmallisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. s. 10

www.infra.fi/lehti

ALAN TYÖHYVINVOINTI

Ylipaino, epäterveelliset elintavat, liikunnan puute ja yksipuolinen ravinto. Näilläkö mennään kohti eläkeikää? s. 24

JÄSENET

INFRA-lehti paljastaa wapun kun­­niaksi maarakentajien työnantaja­ liitto INFRA ry:n pimentoon jää­ neet vaalitavoitteet. s. 38

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 2/2015

Uudet tekniikat, paremmat sillat

TIETOMALLIT JA TYÖMAATOIMINNOT INTEGROITUVAT LUE SIVU

18

2

INFRA-LEHTI

2/2015

3

4

INFRA-LEHTI

5

2/2015

LUETAAN

kannesta kanteen.

Vuoden 2015 lehtien ilmoitusvaraukset: esko.vartiainen@足varparus.fi 0400 508 450

6

INFRA-LEHTI

7

2/2015

SISÄLLYSLUETTELO

9 PÄÄKIRJOITUS 10 KAUHAAN TARTTUNUTTA SÄÄ KUIN SÄÄ.

Petri Kangassalo pyöräilee aina, ympäri vuoden. Tiet ja reunakivet tulevat tutuiksi.

10 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Infralle hallituskausi on

LAURI ASANTI

liian lyhyt aikajänne.

12 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

14 LIIKENNEINFRAN RAHOITUS

Kiikarissa infran uudet

28

rahoitusmallit.

17 MIKÄ ETTEI?

18 SILLAT RAPISTUVAT

JYRKI VESA

Kesäduunarille tuutori!

Korjausvajeen kimppuun käydään nyt uusin keinoin.

24 TYÖKYKY TALLELLA KOHTI ELÄKEIKÄÄ Terramare tutkitutti työntekijöidensä terveyshaasteet.

TURVALLISUU­ DEN PUOLESTA. Lemminkäisen Antti Westerlund ja Annina Peisa tiedostavat työmaiden vaarat.

27 MIKÄ VEHJE?

28 MUN INFRA 31 AJANKUVA

Miten poliitikot oppisivat strategisen suunnittelun tärkeyden?

32

37 JÄSENSIVUT S A I J A S Y V Ä OJ A

38 PAAVON WAPPUPAKINAT | SETT OCH HÖRT

40 HUOLTOPALVELUA & VARAOSIA

44 YRITTÄJÄN FAKTA

50 ONNITTELEMME 52 PIIREISSÄ TAPAHTUU 55 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 56 MENE JA TIEDÄ | YHTEYSTIEDOT

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

KOUKUTTU­ MASSA. Ajoneuvonosturipäivän osallistujia puhuttivat työturvallisuus, talouden suhdanteet, eduskuntavaalit sekä alan koulutus.

PÄÄTOIMITTAJA (VT): Jukka Lyytinen info@infra.fi

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design

ILMOITUKSET: Esko Vartiainen puh. 0400 508 450 esko.vartiainen@varparus.fi

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 2342-0812

TILAUKSET: Pirjo Nurmi puh. 050 414 0089 pirjo.nurmi@rakennusmedia.fi

ULKOASU: Suunnittelutoimisto BOTH, both.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä ver­ kostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvitta­ vat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

46 38

8

INFRA-LEHTI

9

2/2015

PÄÄKIRJOITUS

LIGHTWISE / 123RF

Teistä olen yhä huolissani Jukka Lyytinen Vt. päätoimittaja

JOKU UKKO POLKEE Sälinkään Siwaan jopolla. Pitäisi Tutkimus perustuu 17 OECD-maan tilastoaineistoiostaa punajuurta ja ruisleipää. Kahvia. Ehkä Hymy- hin vuosilta 1985–2013. lehteä voisi harkita, jos kannessa on mitään kiinnosIMF:n mukaan matalan korkotason aikana kannattavaa. Tuskin. taa tehdä julkisia infrainvestointeja. IMF suosittelee Sälinkää kuuluu Mäntsälään. Sälinkäällä on päivä- julkisten infrahankkeiden ajoittamista suhdannetaankoti, alakoulu, majataloravintola, pari pientä yritystä, tumiin, jolloin työvoimaa ja rakennuskapasiteettia on hevostiloja, paljon maanviljelijöitä ja todella paljon käytössä. Silloin ei tarvitse pelätä ylikuumenemista lapsia. tai hintojen nousua rakennusmarkkiÄkkiä ukon pyöräilyrupeama katkeaa noilla.

Gasthaus Wäinölän edessä isoon kuoppaan.

Suomessa kannattaisi nyt toteuttaa Parin metrin lento. Kohta matka jatkuu. elinkeinoelämän kannalta merkittäviä Vuonna 2008 vuoden uusmaalaiseksi hankkeita. Julkisen talouden tilakin on kyläksi valitulla Sälinkäällä asuu tuhat- Suomessa kokonaisuutena katsoen kohtuullinen, kunta ihmistä. Puolet työikäisistä käy päävaikka taantuma vaivaakin. kannattaisi kaupunkiseudulla töissä.

Valtion lainanoton korkotaso on pysyPaluumatkalla loppuosuus ajetaan kah- nyt toteuttaa nyt usean vuoden ajan erittäin matalana. takymppiä kotiin. Ei siksi, että kotiin ei hu­­ elinkeinoeläNyt Suomen täytyisi jatkaa julkisen vittaisi palata, vaan koska hiekkatie muistalouden tasapainotusta ja samaan aikaan män kannalta tuttaa sotatanteretta. parantaa elinkeinoelämän toimintaedelEhkä joku voisi tehdä tälle asialle jotakin. merkittäviä lytyksiä.

Suomalainen infra ei voi kovin hyvin.

Julkiset infrainvestoinnit olisivat siihankkeita.” hen hyvä keino.

KANSAINVÄLINEN VALUUTTARAHASTO IMF valvoo maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää ja TARINAMME SANKARI ostaa Siwasta peruskauran lisäksi antaa pyydettäessä teknistä ja taloudellista apua. Sen jäätelötuutin ja syö sen Siwan portailla. Sieltä se kesätavoite on loiventaa kansainvälisen finanssijärjestel- kin on taas joskus tulossa. Pari kuukautta kun tässä män markkinahäiriöitä ja tukea tilapäisiin rahoitus- vielä jaksaa odottaa. Ja jaksaahan sitä. vaikeuksiin joutuneita jäsenvaltioita. Suomi on ollut Sälinkään kylällä elelevät myös ukon neljä poikaa.

IMF:n jäsen vuodesta 1948 alkaen.

Kesään mennessä pitäisi olla kolme lastenlasta enemIMF:n tuoreen tutkimuksen mukaan hyvin määri- män kuin nyt. On niitä nytkin jo 13. tellyt ja tehokkaasti toteutetut julkiset infrainvestoinViisikymmentä vuotta sitten Suomella oli varaa nit lisäävät talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aika- rakentaa kattava ja laadukas liikenneverkko. Nyt on välillä. Ne alentavat myös julkisen velan kansantuote- aika vaikuttaa siihen, mitä me jätämme tuleville sukuosuutta. polville perinnöksi.

”

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Ja kuravettä päälle!

JUKKA JÄRVI

Komission TEN-T-päätöksen piti ohjata Suomen liikennejärjestelSuomi on sitoutunut rakentamaan män kehittämistä, mutta toisin oman osuutensa EU:n katkävi. Meilläkin osataan kreiktavista TEN-T-liikennekalaiset muuvit: luikertelu verkoista. ja lipsuminen. ÄHÄSKUTTI. Komissio hörpätJotta verkot olisiSitoumuksia tehtäes­ köön kuravettä – vat Suomen alu­sä olisi tietysti pitänyt kyllä meilläkin osataan kreikkalaiset eella sovitusti kunkunnioittaa maamme muuvit. nossa vuoteen 2030 kansallisia erityispiirmennessä, tarvitaan teitä. Väyläpolitiikassa se 570 miljoonan euron vuotarkoittaa kroonista lyhytjänsipanostus. Nyt budjettikehykteisyyttä. Yksi hallitus lupaa, seusessä on varattu liikenneinvestoin- raava jyrää. Ja niin edelleen, teihin 380 miljoonaa. hamaan vuoteen 2030. Vai?

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Mitä uusi hallitus linjaa?

Eduskuntavaaleissa keskusta vei kirkkaan voiton. Perussuomalaiset kirivät kakkosiksi, täpärästi juuri ennen kokoomusta. Tulos ei ole infrarakentajan painajainen, mutta puhaltavatko nyt uudet tuulet? Miten tulevat poliittiset päätökset vaikuttavat infraan?

TEKSTI: MARKO MANNILA JA JUKKA LYYTINEN, KUVA: TIERO / 123RF

T

oivotaan päättäjien muistavan, että infra voidaan pitää kunnossa. Vaikka INFRA ry:n asettelemin askelein.

Väyläverkostomme ongelma vuonna 2015 on väylien kehno kunto. Se vaikeuttaa ihmisten arkea ja kustannustehokkaita kuljetuksia. Tarvitaan pikaisia toimia.

Nopein tapa ratkaista korjausvelkaongelma on korottaa perusväylänpidon rahoitusta määräajaksi. Ratkaisutapoja on mo­­ nia. Riittävä korotus saadaan kasaan esimerkiksi keräämällä polttoainelitran hinnassa yksi sentti kymmenen vuoden ajan.

Väyläverkon palvelukyky säilyy, kun prosentti bruttokansantuotteesta käytetään liikenneverkkoon. Nyt valtion väylärahoituksen taso on 0,8 prosenttia bkt:sta. Ruotsissa osuus on 1,1.

INFRA ry ehdottaa, että rahoitustaso vakiinnutetaan ajan myötä prosenttiin ja perusväylänpidon määräraha sidotaan indeksiin. Tässä tilanteessa kannattaisi myös luoda uusia, pitkäjänteisiä valtion budjetin ulkopuolisia rahoituslähteitä

kuten rahasto, joka mahdollistaa infrasijoittamisen esimerkiksi eläkeyhtiöille ja elinkeinoelämälle.

Harkittua rahanjakoa Kaikki vastuulliset tahot tunnistavat rahan arvon. Kenenkään mielestä valtion tukea ei kannata suin päin heittää sitä vaativille tahoille.

INFRA ry:n mielestä väylärahat on käytettävä suunnitelmallisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Suomalaisten on tunnistettava arjen hyvinvoinnin ja yritysten menestyksen kannalta tärkeimmät kohteet.

Poliittiselle päätöksenteolle olisi saatava yksi suunta yli puoluerajojen, josta pidetään kiinni. On vihdoin aika tehdä pitkäjänteinen väylästrategia, joka ulottuu 10–20 vuoden päähän.

Irrotetaan väylärahoitus ailahtelevasta, neljän vuoden välein väännettävästä budjettikehyksestä.

Infra on kansallisvarallisuutta, joka an­­ saitsee pätevän salkunhoidon. Keskitetään maankäyttö, rakentaminen ja liikenne

yhteen ministeriöön. Kun päättäjien ja virkamiesten infraviisaus on saman katon alla, säästyy aikaa ja rahaa päätösten valmistelussa ja lupaprosesseissa.

Puheet elvytyksestä eivät ole uutta. Velkaelvytys on perusteltua huonossa suhdannetilanteessa, mutta jatkuva lisävelan ottaminen ei voi olla ainoa ratkaisu.

Tarvitsemme uusia, kansallisia ideoita, jotka huomioivat Suomen erityispiirteet.

Yksi sentti inframaksua?

Kilpailijamaihinsa nähden syrjäinen Suomi kärsii jo taloudellisesti kehnosta väyläverkostaan. Logistiikkakustannukset ovat kilpailijamaita korkeammat.

Yksi hyvä keino korjata tilanne voisi olla määräaikainen lisärahoitus, joka toteutettaisiin pienellä, korvamerkityllä lisämaksulla. ”Väylien korjausvelka kutistuisi murtoosaan nykyisestä keräämällä vaikkapa polttoainelitran hinnassa kymmenen vuoden ajan yksi sentti huoltovarmuusmaksuun rinnastettavaa inframaksua”, esittää INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

2/2015

34

POMPPIVAA PÄÄTÖKSENTEKOA. Asiantuntijat haluavat vaalikausi kerrallaan vaihtuvista päätöksistä kohti pitkäjänteisiä rahoitusratkaisuja. Lisää sivulla 14.

11

Pk-seudun raidehankkeissa tavoitteena on 34 uutta asuntoa per miljoona sijoitettua euroa.

Väyliin menisi noin 29 000 euroa per asunto.

Uudisasunto houkuttaa uudisasukkaan, jonka veroeurot kuittaavat investoinnit kevyesti asunnon käyttöaikana. Samalla tavaran ja palvelun tarve kasvaa = lisää työpaikkoja = lisää verotuloa. Bonuksena nopsat asiointimatkat ja maan arvonnousu. Nyt rakentamaan!

Tutkimukset puoltavat investointeja Pellervon taloustutkimus PTT on selvit­­tänyt Suomen liikenneverkon toimivuutta ja rahoitusta. Selvityksen perusteella Ruotsi panostaa tieverkon perusväylänpitoon lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomi kilometriä kohti laskettuna.

Vuonna 2013 Suomessa panostettiin teiden perusväylänpitoon hieman yli 6 000 euroa kilometriä kohti. Ruotsissa vastaava luku oli lähes 12 000 euroa.

Tulevina vuosina Ruotsi investoi infraan yli 2,3 miljardia. Suomessa taso putoaa alle 400 miljoonaan.

Ruotsissa on pitkäjänteistä liikennepoli­ tiik­­kaa tukeva päätöksentekojärjestelmä.

Liikenne ja infrastruktuuri nähdään satsauksena ihmisten hyvinvointiin ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

Suomessa parlamentaarinen työryhmä päivitti eri liikenneväylien kunnon, korjaus­ tarpeet ja kehittämisinvestoinnit. Työryh­mä esitti vaihtoehtoisia laskelmia korjausvelan vähentämiseksi ja kehittämisinves­ tointien rahoittamiseksi. Parlamentaa­rikot painottivat sitä, että yhden vaali­kau­den budjettikehyksiin puristettu tiehank­keiden suunnittelu on liian lyhyt­­jänteistä ja päätyi ehdottamaan Ruotsin mallin mukaisesti 12 vuoden suunnittelujaksoa.

Asiantuntijapaneeli arvioi ROTI 2015 -hank­keessa Suomen liikenneverkkojen tilan tyydyttäväksi kouluarvosanalla 7.

Pitkäjänteisen perusväylänpidon on­tuminen tarkoittaa kapuloita älyliikenteen rattaisiin. Valtakunnallisen liikenneinfra­ struktuurin rahoitusta olisi nostettava py­syvästi 300 miljoonaa euroa vuodessa li­sää­mällä perusväylänpitoon 100 miljoonaa euroa, korjausvelan hallintaan ja pie­niin parannuksiin 100 miljoonaa euroa sekä kehityshankkeisiin 100 miljoonaa euroa.

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

DARIO LO PRESTI / 123RF

SIVISTYKSEN JÄLJET. Antiikin Rooman tiepohjaa Italiassa.

Sivistys ajoi kuoppaan

Olipa näytös

”Kirjastoautomme osui kuoppaan ja kirjat levisivät pahoin auton lattialle. Tämä oli konkreettinen liian vähäisten tiemäärärahojen ja sivistyksen yhteentörmäys – kansansivistys oli kumollaan. Kyllä maantiet ovat edelleen sivistyksen ja kulttuurin valtaväyliä. Ei kaikkea saa somesta ja netistä. Maantiellä kulkevat tavarat, ruoka, ihmiset ja tieto”.

Lapinlahden kunnanjohtaja Marko Korhonen, IS 21.3.2015

Suomi tarvitsee hyvinvoivan metropolialueen, joka pistää kampoihin Tukholmalle, Pietarille ja Tallinnalle ja jaksaa pumpata euroja maakuntiin. Menneen talven Pisara-gate osoitti kuitenkin, ettei meillä riitä rohkeus varteenotettavaan kaupunkirakentamiseen.

Sössityn Pisara-hankkeen taloudellinen merkitys olisi valtava.

Pelkästään rakentamisvaiheessa tämänkaltainen infrahanke

luo keskimäärin 15 henkilötyövuotta investoitua miljoonaa euroa kohti. Itse käyttövaiheen taloushyödyistä liki puolet kohdentuu Helsingin ulkopuolelle.

Helsingin seudun osuus Suomen bkt:sta on yli kolmannes.

Kansanedustajista pääkaupunkia edustaa noin kymmenesosa, ja ihan vääristä puolueista. Helsinkiläisten valitsemat poliitikot tuppaavat jäämään valtakunnanpolitiikassa lilliputtisarjaan. Kevään vaalien suurvoittaja keskusta sai Helsingistä läpi vain Olli Rehnin.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Yks’ purkaa, yks’ rakentaa Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

YLLÄTTÄVÄ KIRJE. Vanha opinahjo kyseli hiljan, jatkaako Suutarinen 70-luvun yrityskiireissä keskeytyneitä DI-opintojaan. Ei jatka. ”On riittävä diplomityö, kun tekee jo toisen sukupolvenvaihdoksen yrityksessä.

Luovutan toimintoja asteittain, tämä on iso prosessi”, Timo tuumii. Kuva työn alla olevalta purkutyömaalta.

M A R K U S S U U TA R I N E N

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

Vuorilahdentie 7, Mäntyharju 2.4.2015 klo 10.25 Puhelimessa: Tj Timo Suutarinen, Suutarinen-yhtiöt Haloo, onko monialakonsernissa?

Kyllä. Toimimme betoniteollisuudessa, talonrakennuksessa ja maarakennuksessa. Laaja osaaminen on kilpailuetu.

Väinö Suutarinen perusti yrityksen jo 1951. Näin on. Nyt on jo kolmas polvi täysillä mukana: saan yritykselle kouluttautuneet jatkajat,

kun poikani Juho on amk-insinööri ja Markus on DI. Mitä yrittäjyys vaatii? Rohkeutta.

Olen kasvattanut yrityksen 4 hengen työpaikasta 120 hengen yritysryhmäksi. Tämä on vaatinut rohkeita päätöksiä. Vaikka niissä on muitakin mukana, johtaja joutuu tekemään ne loppujen lopuksi pitkälti yksin.

Mitä nyt on työn alla? Täällä Etelä-

Savossa on hyvin, hyvin kilpailtua ja tiukkaa, työmaita on niukalti tarjolla maarakennuspuolella. Me­­ nossa on oman betonielementtitehtaan laajennus sekä pari purkutyömaata.

Mitä terveisiä lähtee hallitusneuvottelijoille? Teiden rapistumiseen on saatava käänne. Yritysverotuksessa Ky:tä ja Oy:tä pitää kohdella tasapuolisesti, kun kyse

on suurista yhtiöistä. Pääomaverotuksen kiristyttyä epätasa-arvo on korostunut. Ky-muoto on perheyrittäjyyden perusta. Esimerkiksi Saksassa on valtavia kommandiittiyhtiöitä, perheyrityksiä – kuten ­Lieb­­­herr. Kolmanneksi kustannustehokkuus on saatava kilpailukykyiseksi.

Kenelle soitan seuraavaksi? Mikkelin autokuljetus, Timo Lahti.

13

2/2015

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: A N U G I N S T R Ö M

JANI RAUTIAINEN

Kinnarinkatu 2, Mikkeli 10.4.2015 klo 9.20

Keväällä Suomen talousviisaiden hiekkalaatikolla syntyi vähän kärhämää siitä, kannattaako elvytys.

Hiekan pöllytessä äidyttiin väittämään, ettei Suomea voi verrata elvytystoimissaan menestyneeseen USA:han. Että voi-voi-voi kun se meikäläinen elvytysraha valuu kuitenkin ulkomaille.

Jaa siis mitä? Rakennustyötä Suomessa tekevät maksavat ve­­ ronsa Suomeen. Infrarakentamisessa tarveaineetkin ovat kotope-

MONTA TAITAJAA. Mikkelin Autokuljetuksen omistavat liikenteenharjoittajat ja urakoitsijat.

Osakepääoma jakaantuu 38 osakkaalle. Timo Lahti marssi kuvaan yhdessä kevään maarakennuskohteista – tänne nousee uusi päiväkoti!

mukaan, sujuuko ennakkomyynti.

Onko nyt ihan normipäivä me­­ nossa? Kyllä. Aamupäivän teen pohjatöitä neuvotteluun, tarjouslas­ken­ ­taa. Kiviainesten ja maanajon ­hin­­­­­­to­­ja on mietittävä. Nor­­­­­mi­­­­ta­­varaa.

Onko sinulla terveisiä uudelle hallitukselle? Purkakaa sääntelyä ja byrokratiaa esimerkiksi maaainesluvissa. Lippujen ja lappujen täyttämistä ja hallinnollista työtä on liikaa. Yrittäkää saada rahaa hajoavan tieverkon kunnostamiseen.

A­­lemman tieverkon tiet ovat tärkeitä esimerkiksi meidän kivi­ai­ neskulje­tuksissa. Hämmästelen, miten valtiovalta ei ota asiaa tosissaan, vaik­­ka väylät ovat yksi kalleimpia val­­ti­on omistuseriä.

Ketä jututan seuraavaksi? Heikki Turtiaista Joensuusta!

räisiä: soraa, murskeita ja hiekkaa saadaan Suomen salomailta. Kiviainesala yksin työllistää 3 000 kivimiestä ja -naista.

Rakennuskoneiden ja kiviaineksen murskauslaitosten valmistus on niin ikään meillä mittavaa. Toki tuontilaitteitakin käytetään – ja niitä myyvät ja huoltavat suomalaiset ammattilaiset.

Toimivampi liikenneinfra alentaa lopulta yritysten logistiikkakustannuksia ja parantaa kumulatiivisesti teollisuuden kilpailukykyä.

Pysyväisluonteisiin palvelumenoihin ja tilapäisiin infrainvestointeihin käytetään samaa julkista rahaa, mutta ne ovat eri asioita. Ensin mainittujen lisääminen ei välttämättä elvytä. Jälkimmäisten lisääminen elvyttää – myös Suomessa.

Jukolankatu 18, Joensuu 15.4.2015 klo 15.12

vähän joka paikassa. Ellei muuta niin henkisenä tukena.

Teillä on kattavasti kiviainesta tarjolla. Mikä on kesän hitti? Ei ole varsinaista hittiä; eri murskelajikkeita ja sepeliä menee rakennustyömaille. Erikoisuutena meillä on pihassa kasoissa kiviaineksia; sieltä voi joustavasti käydä ostamassa.

Eli kiviaineksien valintamyymälä? Kyllä, ostoksille voi tulla milloin vain ja tavaran saa heti mukaan.

Tarvittaessa meiltä löytyy lapiotkin.

Entä jos tarve on pienen pieni?

On sangollisiakin myyty, täydennykseksi hiekkalaatikkoon, sepelipolun korjaamiseen tai liukkauden torjuntaan.

Aiotko kesälomailla? No juu, moottoripyöräreissua Keski-Eurooppaan suunnitellaan. INFRAn motoristien matkassa olen myös ollut.

Onko terveisiä hallitukselle?

Tiestö kaipaa lisärahoitusta, uraa ja halkeamaa riittää.

Kenelle pirautan nyt? Iisalmeen Tapio Ruotsalaiselle!

Puhelimessa: Tj Heikki Turtiainen, Pohjois-Karjalan KTK Haloo Pohjois-Karjala, miten me­­ nee? No vettä sataa ja näyttää synkältä, mutta vielä ei ole heitetty kirvestä kaivoon.

Mitä on työn alla? Menossa on ka­­ dunrakennusta, uuden poliisitalon pohjatyötä, soranajoa... Murskausta tehdään koko ajan. Jokaisella työmaalla on oma organisaationsa, ja mie sitten pyörin missä tilanteet niin vaatii, hoitaen milloin toimistoa, milloin asiakkaita.

Olet joka paikan höylä? Se kuuluu toimitusjohtajan hommiin olla

TÄÄLTÄ PESEE KIVIAINESTA! Pienet erät voi hakea itse vaikka sangolla, isot erät kärrätään tilaajalle oman talon autoilla.

HEIKKI TURTIAINEN

Puhelimessa: Tj Timo Lahti, Mikkelin Autokuljetus Miten menee Mikkelissä? Tänä ke­­väänä on ollut poikkeuksellisenkin paljon kohteita tarjolla maarakentajille. Eilen oli palavereja ja nytkin on neuvotteluja alkamassa. Oi­­ kein tuntuu mukavalta!

Millaista työtä on tarjolla? Sekä julkista että yksityistä rakentamista, asuin- ja liikerakentamista, kunnallistekniikkaa. Asuntomessualueen rakentaminen alkaa. Harvoin on näin paljon tarjontaa heti alkuvuodesta.

Osasitko varautua tähän? Onhan näistä ollut tietoa, mutta mahdolliset valitusprosessit voivat pistää vielä vaakalaudalle hankkeen liikkeellelähdön. Yksityisessä rakentamisessa kuten kerros- ja rivitaloissa rakentamisen aloitus varmistuu sen

Only in America?

A N T O N N O V I KO V / 1 2 3 R F

Ongelman sottaisin ydin on kuitenkin Suomen liikennepoliittisessa järjestelmässä. Siihen ei kuulu ennakointi tai pitkän tähtäimen suunnittelu.

Meikäläisessä systeemissä merkittävätkin liikennehankkeet voi kyseenalaistaa ja suhmuroida surkeissa poliittisissa näytelmissä vaikka joka neljäs vuosi.

Vastalääke olisivat usean hallituskauden yli menevät liikenteen kehittämislinjaukset.

Moni kilpailijamaa kykenee jo tähän.

14

INFRA-LEHTI

LIIKENNEINFRAN RAHOITUS

Mallilla ei väliä, kunhan se toimii

”KUN ÖLJY ON HALPAA, OVAT PÄÄLLYSTEETKIN YLEENSÄ HALPOJA. TÖIDEN LYKKÄÄMINEN ON HÖLMÖLÄISEN HOMMAA, KUN TYÖT ON KUITENKIN TEHTÄVÄ.”

RAIMO SAILAS HS:SSA 24.3.2015

Liikenneverkon kunnossapitoon ei ole riittävästi rahaa ja uudet investoinnit takkuavat.

Avuksi etsitään uudenlaisia rahoitusmalleja.

TEKSTI: TOMMI AHLBERG

S

yitä liikenneverkon surkeaan tilaan on useita. Moni on kääntänyt katseensa kohti tapaa, jolla perusväylänpidon hoito ja investointihankkeet rahoitetaan. Suomessa se tarkoittaa pitkälti valtion budjettirahoitusta. ”Kun liikenneinfran rahoitus sisältyy valtion menokehykseen, joutuu se siellä kilpailemaan valtion muiden määrärahojen kanssa. Hankkeiden luonteen huomioiden tämä on iso ongelma, etenkin kun julkinen talous on huonossa kunnossa”, sanoo Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm.

Holm peräänkuuluttaa infrainvestointeihin ja niiden ylläpitoon pitkäjänteisyyttä.

Nelivuotinen hallitus- ja budjettikausi on liian lyhyt. ”Hankkeesta päättävä hallitus ei voi tietää mitä seuraava hallitus tekee. 15 vuoden hanke voi jäädä kesken tai muuttua matkan varrella. Infrahankkeita pitää jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle”, Holm painottaa.

Holm toimi vuonna 2009 liikenne- ja viestintäministeriön asettamana selvitysmiehenä ja esitti silloin ratkaisuksi valtion omistajaohjausyksikköön perustettavaa, budjetin ulkopuolista tie- ja liikennerahastoa, valtion Infra Oy:tä. Sen jälkeen asiassa ei ole Holmin mukaan tapahtunut juuri mitään.

PTT on tehnyt vastikään laajan vertailun Suomen ja Ruotsin tavasta hoitaa liikenneinfraa. ”Ruotsissa liikenneinvestointien rahoittamisessa hyödynnetään budjetin sisäisiä

rahastoja, siinä on merkittävin ero maittemme välillä.”

Nimestä viis Parlamentaarinen työryhmä antoi viime joulukuussa oman esityksensä Suomen liikenneverkon korjausvelan vähentämisestä sekä perusväylänpidon ja liikenneverkon kehittämisestä. Työryhmä esitti joukon uusia rahoitusmalleja.

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen vääntää rahoitusmallit rautalankamallilla kolmeen ryhmään. ”On nykyisen kaltainen, valtion menokehykseen pohjaava jäykkä malli, jossa eri momenteilta osoitetaan rahat hankekohtaisesti. Sitten on kokonaan valtion menokehyksestä irrallinen, valtion omistajaohjausyksikköön sijoittuva malli, joka hankkii rahoitusta kuten valtionyhtiöt ja voi tehdä vapaasti velkaa”, hän kertoo. ”Kolmatta mallia voisi kutsua vaikka Ruotsin malliksi. Se on valtion menokehyksen ulkopuolella mutta valtiovarainministeriön kontrolloima rahastotyyppinen malli. Rahoitus voi tulla menokehyksen sisältä, mutta myös muualta.”

Pakarisen mukaan mallin nimellä ei ole väliä, kunhan asiat mietitään oikeassa järjestyksessä. ”Pitää olla vahva tahtotila satsata infraan.

On osattava arvioida ja oltava yhtä mieltä siitä, millaisia liikenneinfran investointeja pitkällä aikavälillä tarvitaan ja mikä on kunnossapidon tarve. Tällainen pitkäjänteinen liikennepolitiikka vaatisi sitä, että nykyisten budjettimomenttien sijaan mietitään enemmän investointien ja kunnossapidon kokonaisuutta”, Pakarinen sanoo.

”Aluksi panostukset liikenneinfraan voidaan kattaa hyvin yleiskatteisilla verotuloilla. Sitten voidaan miettiä erilaisia tienkäyttömaksuja ja muita vaihtoehtoja, jotka tulevat osaksi rahoitusta pidemmällä aikavälillä.”

Suomessa pelätään turhaan piilovelkaantumista Suomessa olisi tarjolla joustavia rahoitus­ malleja budjettirahoituksen rinnalle, mutta niitä käytetään vähän: esimerkiksi elinkaari- ja PPP-hankemalleja, joissa yksityinen yritys vastaa julkisen hankkeen toteutuksesta.

PPP-malleissakin on meillä ajateltu, että tehdään niin kuin aina ennenkin. Koska yksityinen sektori vastaa hankkeesta, vastaa se myös rahoituksesta. Näin on jäänyt hyödyntämättä se, että valtio olisi saanut lainaa edullisemmalla korolla.

Ruotsissa rahoitukseen käytetään bud­jetin sisäisiä rahastoja. ”Laina otetaan valtionkonttorista esimer­ kiksi 10 vuodeksi ja sidotaan tietyille mo­ men­teille kattamaan lyhennykset ja korot.

Laina voidaan ottaa hankekohtaisesti ja se toimii budjetin sisällä kuten rahastot”, Pasi Holm selostaa naapurin tapaa. ”Suomessa pelätään Ruotsiin verrattuna aivan liikaa piilovelkaantumista. Ministeriö ja hallitukset eivät uskalla rakentaa talou­ den laskusuhdanteessa. Sitten kun talous lähtee nousuun, uskalletaan aloittaa iso­ja­kin hankkeita. Pitäisi toimia juuri päin­vastoin.”

Ruotsissa tienkäyttömaksuilla on suuri rooli liikenneinfran rahoituksessa. Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa tienkäyttömaksuja ei kerätä.

2/2015

15

16

INFRA-LEHTI

17

2/2015

MIKÄ ETTEI?

Kesätyöntekijöille kunnon opastus PULMA:

RATKAISU:

Kesätyöntekijöillä menee viikkoja oppia työ. Kun hommat on viimein opittu, kesäpesti on jo lopussa. Kesäduunari voi myös jäädä heitteille ja ilman sopivan haastavia työtehtäviä.

Nimetään jokaiselle kesätyöntekijälle tuutori, jonka vastuulla on perehdyttää kesätyöntekijä ajoissa tehtäviinsä. Kokenut työntekijä auttaa kesätyöntekijää pulmassa kuin pulmassa ja tukee tätä parhaansa mukaan.

Toimisiko tämä, projektipäällikkö Panu Tuominen, MANK ry?

Keneltä kysyimme?

JANNE SUNTIO

LÄHTÖKOHTAISESTI AJATUS ON KANNATETTAVA Heillä ei välttämättä ole entuudestaan kokemusta ja nimetty tuutori kuulostaa tietysti erittäin alalta tai työelämästä ylipäänsä. Harva on seppä hyvältä! Kokeneempi työntekijä jonka puoleen syntyessään ja se kovinkin duunari on ollut kervoi kääntyä matalan kynnyksen periaatteella on ran aloittelija. Tämä onkin varmasti juuri se varmasti jokaisen aloittavan työntekijän kohta, johon kaivataan eniten opastusta toiveissa. Eräänlaisen mestari-kisällija tukea.

MIELESSÄ mallin perään on haikailtu monella Parhainta oppia alalle on olla ke­­ ­I NFRA-ALAA muullakin alalla. sällä apurina kokeneelle maaraken­J ÄYTÄVÄ PULMA JA SIIHEN LOISTO­ Sitten se ikävä realismi. Varsinkin tajalle, jolla on halu opastaa nuorta RATKAISU? monessa pk-yrityksessä tuutorityöntekijää.

VINKKAA MEILLE: INFO@INFRA.FI malli voi olla käytännössä hankala Näin voi syttyä kipinä hakeutua toteuttaa. Kesällä painetaan urakkaa pysyvästi infratöihin. aamusta iltaan, eikä perehdytykselle jää välttämättä riittävästi aikaa, vaikka halua siihen YLIPÄÄTÄÄN KESÄTYÖNTEKIJÄT ovat juuri se olisikin. ryhmä, josta pääasiallisesti valikoituu tulevaisuuden infrarakentajat. Hyvät kokemukset innostaKIERSIN VIIME KESÄNÄ tapaamassa amk:ssa vat, huonot kerrotaan kavereillekin. opiskelevia nuoria, jotka olivat joko haalari- tai Kun antaa nuorelle kesätyöntekijälle opastusta työnjohtoharjoittelussa eri yrityksissä. Lisäk­­si ja mahdollisuuden näyttää kykynsä, panostaa lä­­­­­­­hetin vielä syksyllä kesätöiden päätyttyä samalla alan tulevaisuuteen. ky­symyssarjan vastattavaksi.

Opiskelijoiden kokemukset olivat pääsääntöiARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ sesti positiivisia; tukea ja opastusta oli saatu riittävästi. Ongelmana oli lähinnä ajoittainen kiire.

Kuitenkin esiin nousi myös muutamia parannusehdotuksia, joista yksi oli nimenomaan se, että perehdytykselle olisi nimetty vastuuhenkilö. ”Loistoratkaisu – kannatan.”

Tuutorin tarve vielä korostuu, kun puhutaan nuorista, alle parikymppisistä työntekijöistä.

Panu Tuominen YTM Panu Tuominen vetää Maarakennusalan neu­vot­te­ lukunnassa (MANK ry)­­ Nuoria infratöihin -pro­jek­­­­­tia. Aiemmassa työs­sään hän oli opettajana ammatti­ oppilaitoksessa.

Nuoria infratöihin -projektis­ sa parannetaan infra-alan houkuttelevuutta etenkin ammattioppilaitos- tai ammattikorkeakouluopintoja suunnittelevien nuorten silmissä. INFRA ry on projek­ tin keskeinen tukija ja yhteis­ työkumppani.

SILLAT RAPISTUVAT 18

Uusin keinoin korjaus­­vajeen kimppuun Siltojen korjausvajeen kimppuun käydään uusilla tekniikoilla – laser­keilauk­ sella, vedenalaisella luotauksella ja tietomallipohjaisella suunnittelulla.

Tietomallit ja työmaan toiminnot integroituvat toisiinsa pikkuhiljaa.

INFRA-LEHTI

19

2/2015

”

Jos silta on kovin huono, niin tavallisesti se puretaan ja rakennetaan uudestaan.”

TEKSTI: MATTI VALLI, KUVAT: ARI KORKALA

M

allien karsitut ja kevyet ohjelmaversiot pyörivät nykyään vaivattomasti työmaamestareiden tableteissa, vaikka eivät jokapäiväisessä käytössä olekaan. Uusia toimintamalleja, kannustimia ja sanktioita kehitetään ura-

koinnin tueksi.

Siltaurakoitsija, suunnittelija ja tilaaja kertovat uusien tekniikoiden tehostavan työtä, mutta että työmailla tietomallien käyttöönotossa kuljetaan jälkijunassa. Tilaajan ja suunnittelupuolen näkemyksen mukaan työmaille tarvitaan asennemuutosta uuden tekniikan käyttöönoton nopeuttamiseksi.

Asiaa pohtivat tamperelaisen Insinööritoimisto­ S. Rantalan toimitusjohtaja Sami Rantala, suunnittelutoimisto WSP:n korjausrakentamisen asiakkuusjohtaja Simo Kettunen sekä tilaaja, Uudenmaan ely-keskuksen siltainsinööri Olli-Pekka Aalto.

Kohteita laskennassa KARISALMEN SILTA. Asikkalassa sijaitsevan vuonna 1969 valmistuneen teräsrakenteisen riippusillan pääjänteen pituus on 125 metriä ja molemmat reunajänteet ovat 25 metriä. Silta on hyvässä kunnossa.

Kysytäänpä asiaa ensin urakoitsijalta. Toimitusjohtaja Sami Rantala kertoo, että korjaamisen volyymi ja tarjoukseen tulevien projektien määrä on pysynyt samalla tasolla useita vuosia ja että laskennassa on nytkin useam­pi kohde. ”Jos silta on kovin huono, niin tavallisesti se puretaan ja rakennetaan uudestaan. Rakennamme ja korjaamme kaikenlasia siltoja, mutta varsinaista erikoisalaamme ovat rautatiesillat”, Rantala sanoo. >>

20

INFRA-LEHTI

SILTATYÖMAA TAMPEREELLA. Insinööritoimisto S. Rantala uusii Kekkosentien ja Rauhaniementien risteyksessä sijaitsevan sillan.

Mittavin käynnissä oleva työmaa ja jopa korjattava silta sijaitsee kivenheiton päässä yhtiön konttorirakennuksesta. Yhtiö toteuttaa Tampereen rantatunnelin kaikki viisi siltaa ja liikennejärjestelyihin kuuluvat betonirakenteet. Tunnelin molempiin päihin rakennetaan uudet eritasoliittymät, ja keskikohdalle yksi varaus. ”Tietomallien kehityksessä sinnittelemme mukana.

Eräässä pilottihankkeessa uusi teräsrakenteinen Helsingin kaupungin tilaama silta toteutetaan kokonaan mallipohjaisena. Suunnitteluaineistona urakoitsijalle ei luovuteta käytännössä mitään muuta kuin kohdetta koskeva tietomalli, johon tallennamme työmaa-aikaiset muutokset”, Rantala kuvaa.

Kohteessa työntekijöiden perehdytykset ja työskentelyalueiden määrittelyt sekä rakennuslohkokohtaiset aikataulutkin tehdään mallipohjaisesti.

Työmaamestareilla on jo tabletit Tietomallipohjoisen suunnittelun lisääntyminen edellyttää urakoitsijoilta valmiutta niiden hyödyntämiseen. S. Rantalankin työmaamestareilla on käytössään tabletit, mutta aivan jokapäiväistä hyötyä niistä ei ole. ”Vanhoista silloista ei mallia tietenkään ole, joten tarvittaessa sellainen on luotava korjaussuunnittelun aikana. Tästä syystä korjaamista koskevat suunnitel-

”

Vedenalaisella syväluotauksella saadaan nopeasti näkyviin pinnat, reunapisteet ja niiden vauriot.”

mat tehdään tavallisesti perinteisin metodein”, Rantala sanoo.

Uutta tekniikkaa kuten muottitekniikkaa on kehitetty muun muassa reunapalkkien uusimiseen. Korjaushankkeiden liikenteelle aiheuttamat häiriöt ovat merkittäviä, joten läpimenoaikoja yritetään lyhentää.

Pienehkön siltaprojektin kokonaisbudjetista korvaavien liikennejärjestelyjen osuus saattaa nousta ääritapauksissa jopa useisiin kymmeniin prosentteihin. ”Läpimenoaikojen lyhentämiseksi on kokeiltu ja kehitetty kannustavia urakkamuotoja kannustin- ja sanktiomalleineen. Lyhyemmät toteutusajat vähentävät niin työmaan yhteiskustannuksia kuin aikatauluihinkin liittyviä kuluja”, Rantala pohtii.

Homma täynnä yllätyksiä Korjauspuolella läpimenoaikojen ja muunkin tuottavuuden kohottamisella on rajansa. Pienimuotoisen käsija konetyön tuottavuus yksikköä kohden on vähäinen. ”Työvaiheet seuraavat toisiaan ilman limittämisen mahdollisuutta. Yllätykset sotkevat aikatauluja, niiden hoitamiseen tarvitaan ehkä toisenlaista kalustoa ja käytettävien työtapojen muuttamista. Jotakin apua voi tulla materiaalitekniikan kehityksestä, ja esimerkiksi betonin kuivumisaikoja voidaan hyvinkin lyhentää nykyisestä”, Rantala kuvaa tilannetta.

21

2/2015

PIENET PERÄSSÄ.

Hennan pikkusisko Heidi Seppänen alias Neiti Näppärä tuli konehommiin isosiskon innostamana.

TIETOMALLIT TULEVAT. ”Seuramme tiiviisti uuden suunnittelutekniikan kehittymistä”, Sami Rantala linjaa.

”

Tärkeätä on var­ mistaa, etteivät vesi­virtaukset ole syöneet maata pois pilareiden alta.”

Usein työmaalla tulee vastaan rakenteiden ajateltua huonompi kunto, jolloin alkuperäisiä suunnitelmia on muutettava. Joskus rakenteet on tehty eri tavalla kuin mitä korjaussuunnitelmaa laativa suunnittelija on voinut aavistaa. Asbestista alkaen mahdollisten yllätysten kirjo on laaja.

koneella. Luotaus tarjoaa monia etuja verrattuna etenkin sukeltamisella suoritettuun tarkastukseen. Sukellustarkastuksessa näkyvyys on huono. Luotauksen tulos ei riipu veden sameudesta, ja kuva syntyy kovastikin virtaavissa paikoissa. Menetelmä korvaa suurelta osin sukellustarkastukset”, Kettunen sanoo.

Sukeltajaa tarvitaan vähemmän

Nopeata ja tehokasta

Annetaanpa puheenvuoro suunnittelijalle. WSP:n Simo Kettunen korostaa, että uusilla tekniikoilla korjaustyö voidaan tehdä aikaisempaa pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Alun perin kalliorakentamisessa käytetty maanpäällinen laserkeilaus alkoi 10–15 vuotta sitten korvata aikaisempia mittausmenetelmiä myös siltojen korjausrakentamisen suunnittelussa. Nykyisin keilausta tehdään yleisesti myös ilmasta käsin. Uudisrakentamisessa silta voidaan suunnitella laserkeilauk­ sella luotuun maastomalliin.

Vedenalaiset luotaukset otettiin käyttöön 5–7 vuotta sitten. Uudisrakentamispuolella menetelmää käytetään vähemmän, mutta esimerkiksi vesistön pohjan tutkimiseen se soveltuu erinomaisesti. Rakenteet voidaan tutkia ensin luotaimella, ja tietojen pohjalta sukeltaja voi vielä tutkia rakenteita veden alla. ”Vedenalaisella luotauksella ja laserkeilauksella saatava data voidaan liittää tietomalliin ja käsitellä tieto-

Luotaimen etu on tehokkuus ja nopeus. Tutkimustyö tapahtuu kymmenen kertaa tehokkaammin, ja muitakin kustannussäästöjä sen käytöllä saadaan. Kettunen tietää tavallista paremmin mistä puhuu, sillä hän on itse tehnyt siltoihin vedenalaisten rakenteiden sukellustarkastuksia. Kansainvälistäkin kokemusta löytyy.

Hän on ollut töissä New Yorkissa tekemässä siltojen kantavuuslaskentaa ja siltojen tarkastuksia. Niitä on tehty muun muassa Manhattanin isoihin riippusiltoihin kuten Bronx-Whitestone Bridgeen ja Robert F. Kennedy Bridgeen.

Tilaajapuolta edustava ely-keskuksen Olli-Pekka Aalto kommentoi asiaa sanomalla, että laserkeilauksen ja syväluotauksen kaltaiset uudet menetelmät ovat monissa asioissa hyviä, mutta että kaikkien kohteiden suunnittelussa niitä ei kannata käyttää. ”Vedenalaisella syväluotauksella saadaan nopeasti näkyviin pinnat, reunapisteet ja niiden vauriot. Tär- >>

22

INFRA-LEHTI

KÄKISALMEN SILTA. Asikkalassa sijaitsevan sillan korjaustyöt alkoivat toukokuun alussa 2014 ja valmistuvat tänä keväänä.

”

Uuden teknologian kehittämisessä olemme edellä jopa Yhdysvaltoja.”

keätä on varmistaa, etteivät vesivirtaukset ole syöneet maata pois pilareiden alta. Viisi vuotta sitten Suomessa pienehkö silta romahti tästä syystä. Ulkomailla näitä romahduksia tapahtuu useammin”, Aalto sanoo.

Tietomallit kehittyvät Simo Kettunen kertoo, että korjausrakentamisessa tietomallien käyttö on vasta alussa, mutta että työhän tarvittavat ohjelmat kehittyvät koko ajan. Malliin voidaan vaivattomasti liittää keilaamalla ja luotaamalla saadut tiedot, kuten myös vauriotietoja sekä liitetiedostoina korjausohjeita. Näin saadaan tietokoneella pyöritettävä 3D-kuva sillasta, sen rakenteesta sekä massoista ja vaurioista. ”Tältä pohjalta suunnittelijat kehittävät asioita. Vanhan sillan tarkastusmenetelmissä ja korjaamisen suunnittelussa onkin vielä paljon kehitettävää, unohtamatta

sitä, että myös itse työmaatoiminnossa on paljon opittavaa.”

Kettusen mukaan suurin muutos korjausrakentamisessa on se, että uudet tarkastus- ja mittausmenetelmät integroidaan aikaisempaa selvemmin suunnitteluun. Tarkat mitat saadaan myös työmaalle, kunhan sen toiminta alkaa nojata tietomallin hyödyntämiseen. ”Kaikki pyörii kaikkien nähtävillä olevan tietomallin ympärillä, jota useampi käyttäjä voi täydentää. Laatu paranee ja virheiden mahdollisuus pienenee kaiken tiedon ollessa samassa paketissa. Eri lähteistä tulevaa tietoa ei tarvitse enää yhdistellä eikä virheitä korjata.

Uuden teknologian kehittämisessä olemme edellä jopa Yhdysvaltoja. Meillä on heille enemmän annettavaa kuin heillä meille”, Kettunen toteaa.

Kettunen muistuttaa, että Suomen olosuhteissa teiden suolaus on yleinen ja paha ongelma. Liikenteen

23

2/2015

KANTAVUUTTA PARANNETTIIN. Kokonaan suljettuna liikenteeltä Käkisalmen silta oli vuoden 2014 syyskuusta helmikuun alkuun 2015.

”

Vanhan sillan tarkastus­ menetelmissä ja korjaamisen suunnittelussa onkin vielä paljon kehitettävää.”

aiheuttamat roiskeet ja suolasumu sekä myös sillan kannelta valuva suolainen vesi pääsevät teräsrakenteisiin ja tunkeutuvat betoniin aiheuttaen korroosiota.

Rannikkoseudulla korroosiovaurioita aiheuttaa myös meriveden sisältämä suola.

Tilaaja kannustaa Viimeinen puheenvuoro annetaan laskun maksajalle.

Maantiesiltojen korjaamiseen käytetään vuodessa rahaa 50 miljoonaa euroa, rautatiesiltojen korjaamiseen käytettävä rahasumma on tätä pienempi. Näiden lisäksi tulevat kuntien omat siltakorjaukset.

Uusien siltojen rakentamiseen käytettävää rahamäärää ei oikein tiedetä, koska nämä kustannukset ovat tavallisesti mukana tien rakentamista koskevassa kokonaistarjouksessa.

Siltarakentamisen ja sen tuottavuuden parantamista työkseen pohtiva Olli-Pekka Aalto kertoo, että siltojen korjausprojekteissa tilaajan tärkein työkalu ovat hankinta-asiakirjat, joissa kuvataan tavoitteet ja se, miten toimeksiannoissa on tarkoitus toimia. ”Kannustamme niin urakoitsijaa kuin suunnittelijaakin tuottavuuden parantamiseen ja innovaatioiden tekemiseen. Näiden mahdollistaminen on tärkeä tekijä hankinta-asiakirjoissa. Kun urakoitsijalle annetaan väljät raamit, niin hän alkaa itse miettiä ratkaisuja asetettuun päämäärään pääsemiseksi”, Aalto uskoo.

Tältä pohjalta ely-keskus aikoo kokeilla uutta toteutustapaa: vaikka kohde muutoin toteutetaankin kokonaisurakkana, niin pintojen korjauksen osalta työ tehtäisiin suunnittele ja toteuta -urakkana.

Järkeviä kokonaisuuksia Urakoista tilaaja muodostaa järkeviä työkokonaisuuksia, jotta urakoitsijalla on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa hanke hyvin. Osaoptimointia on varottava. Siihen johtaa esimerkiksi se, että jokainen työvaihe suunnittelusta alkaen tehdään mahdollisimman halvalla.

SILTA LEVEÄMMÄKSI. Käkisalmen sillalle rakennetaan erillinen kevyen liikenteen väylä.

”Tällaiseen toimintaan syyllistyvät etenkin kunnat. Korjausrakentamisessa kuten kaikessa muussakin rakentamisessa halvalla ostetusta suunnittelusta syntyvät ongelmat siirtyvät seuraavaan työ­­­­­­­­vaiheeseen ja jopa lopputuotteeseen”, Olli-Pekka Aalto pohtii.

Aallon mukaan yhteistyö hankkeissa eri osapuolten kesken sujuu pääsääntöisesti hyvin. Joskus urakoisijat ovat tottuneet ely-keskuksen vaatimuksista poikkeavaan toteutustapaan. Sopimuspaperit voivat olla samanlaisia, mutta tilaajan vaatimustaso voi olla erilainen kuin edellisen tilaajan. ”Korjauspuolella työ on käsityövaltaista ja vaatii ajattelua. Jokainen kohde on erilainen ja täynnä yllätyksiä. Näin on etenkin pintarakenteiden osalta. Tä­­ mänkin takia ely-keskuksessa kokeillaan, voitaisiinko kokonaisurakkana toteutettavassa hankkeessa pintojen korjaus tehdä st-urakkana.”

24

INFRA-LEHTI

INFRA-ALAN HYVINVOINTI

TYÖKYKY TALLELLA kohti eläkeikää Ylipaino, epäterveelliset elintavat, liikunnan puute sekä yksipuolinen ravinto. Siinä Terra­ma­ren fyysistä työtä tekevien työntekijöiden suurimmat terveydelliset ongelmat ja haasteet.

TEKSTI: MATTI VALLI, KUVA: NATTHAPONG KHROMKRATHOK JA DERVISH37 / 123RF

TOIMISTOVÄELLÄ KOROSTUVAT yksipuolisen istumaasennon aiheuttamat selkä- ja niska-alueen ongelmat.

Tästä huolimatta 77 prosenttia henkilöstöstä arvioi työkykynsä ja hyvinvointinsa hyväksi. Tiedot pohjautuvat Eläkevakuutusyhtiö Eteran asiakkaitaan varten kehittämään työkykyä ja terveyttä kartoittavaan TyTekyselyyn. Kysely toteutettiin INFRAn jäsenyritys Terramaressa loka–marraskuussa 2014.

Terramaressa työsuhteet ovat pitkäaikaisia, usein koko työuran kestäviä. ”Niin työntekijöiden kuin toimihenkilöidenkin työviihtyvyys ja motivaatio ovat korkealla tasolla, samoin koettu suoriutuminen omasta työstä. Yrityksemme sairauspoissaolojen määrää kuvaava prosenttiluku on 2–3, kun vastaava luku joillakin muilla aloilla on jopa kymmenen prosenttia, kertoo Terramaren talous- ja kehitysjohtaja Tapio Leinonen.

Motivaatio näkyy esimerkiksi siinä, että töihin tullaan ylipainosta ja lievistä terveysongelmista huolimatta.

Parannustoimet pohdinnassa

”

Tupakka ja alkoholi tuottavat ongelmia jonkin verran.”

Saatujen tietojen ja tehtyjen johtopäätösten pohjalta Terramaressa suunnitellaan tarveperusteisia, konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Luvassa on ainakin terveyttä ja terveitä elintapoja koskevia luentoja ja suurehkoilla työmailla toteutettavia työhyvinvointitapahtumia. Toimistotyöntekijöille kaavaillaan säädettäviä työtuoleja ja -pöytiä.

Tärkeätä on, että vesirakentamisen erikoisosaajat pysyvät terveenä ja jaksavat paahtaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Heistä halutaan pitää hyvää huolta. ”Työntekijöiden itse kokema terveydentila oli yllättävän hyvä, vaikka kyselyyn vastanneiden keski-ikä onkin jo 47 vuotta. Selviä toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin elintapojen muuttamiseksi, samoin tarvitaan lihaskuntoharjoituksia ja liikehallintaa. Tupakka ja alkoholikin tuottavat ongelmia jonkin verran”, Leinonen sanoo.

25

2/2015

PIDETÄÄN HUOLTA. Tieto auttaa työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Toimihenkilöille toteutetaan Firstbeat-hyvinvointianalyysi, jossa ihmisen aktiivisuutta mitataan kehoon liitettyjen sensoreiden avulla kolmen päivän ajan työssä ja vapaa-ajalla, niin nukkuessa kuin liikkeellä ollessakin.

Mittausten perusteella testatuille annetaan toimenpidesuosituksia. ”Toimenpiteiden suunnittelussa on omat haasteensa, sillä väki on hajallaan eri työmailla Pohjoismaissa ja Baltian alueella. Ruotsissa isoilla työmailla työntekijöille on tarjottu kuntosalikorttia. Täällä Suomessa ovat käytössä liikuntasetelit”, Leinonen kertoo.

Kohdennus tarveperusteisesti Kyselyssä vastaajilta kysytään, voidaanko heidän tietonsa luovuttaa yhtiön työterveyshuollon ammattilaisten käyttöön. Tällöin työterveyshuolto saa käyttöönsä yhteenvetoraportin sekä työkalun työntekijöiden tietojen poimimiseksi. Eteran asiantuntija neuvoo

työterveyshoitajaa ja -lääkäriä tietojen hyö­­­­dyn­ tämisessä. Terramaressa luvan tietojen jatkokäyttöön antoi 77 prosenttia vastaa­jista.

Tietojen pohjalta yrityksen työterveyshuolto voi poimia esiin esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvia yksittäisiä ihmisiä ja niitä, jotka ovat vaarassa ajautua pitkälle sairauslomalle. ”Jos kyse on vaikkapa ylipanosta, niin muutoshalukkaille riskiryhmässä oleville voidaan lähettää kutsu painonhallintaryhmään tai tarjota ravintovalmennusta niille, jotka ovat jo pohtineet muutosta tai aloittaneet muutoksen”, Eteran työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Jari Ojasti kuvaa.

Eteran vuonna 2013 lanseeraamaa palvelua hyödynsi ensimmäisen vuoden aikana yli 50 yritystä.

Tapio Leinonen sanoo, että yhtiön toimihenkilöillä oli aikaisemmin eri eläkevakuutusyhtiö. Palveluntarjoajaa kuitenkin vaihdettiin, koska Terramaressa nähtiin Eteran panostavan muita enemmän nimenomaan työhyvinvoinnin kehittämiseen.

”

Ruotsissa Terramaren työntekijöille on tarjottu kuntosalikorttia.”

26

INFRA-LEHTI

Oikea vastaus: Rakentamisen suunnittelussa käytetään yhä enemmän tietomalleja. Tietomalliin on kerätty kohteen kaikki tiedot digitaalisessa muodossa ja kohde voidaan esittää siinä kolmiulotteisesti. Informaatio siirtyy sähköisessä muodossa tilaajan, suunnittelijoiden ja rakentajan välillä.

Tietomallien hyödyntäminen käytännön työssä voi kuitenkin olla hankalaa. Kuvassa näkyvä Infrakit on uusi järjestelmä, joka yhdistää tietomallipohjaisen rakentamisen ja käytännön toteutuksen. Järjestelmään ladataan rakennettavan kohteen lähtötiedot kuten kaava- ja kartoitusmittaukset. Sen jälkeen se näyttää 3D-aineiston suoraan kartalla työmaakoordinaatistossa ja esimerkiksi piirtää poikkileikkaukset halutuista kohdista.

Aineistosta voi suoraan laskea tarjouksia ja aloittaa rakennusprojekteja. Sen avulla on helpompi tarkistaa, miten käyttökelpoisia suunnitelmat ja lähtötiedot ovat.

Järjestelmä osaa huomioida koneenohjausjärjestelmiä ja muita työmaan moderneja mittalaitteita, ja tiedonsiirto niiden välillä tapahtuu automaattisesti. Jokainen mittapäällikkö on varmasti unelmoinut järjestelmästä, josta löytyy työmaalla reaaliajassa kaikki kohteen tiedot, ja josta sitä on helppo jakaa muille projektin osapuolille.

MITÄ VEHJETTÄ ARVUUTELLAAN SEURAAVAKSI? LÄHETÄ KUVAEHDOTUS: INFO@INFRA.FI! JULKAISTU KUVA PALKITAAN.

NYT TIEDÄN! Jos tämä on sittenkin perinteinen valokuvakehys.

NO SITTEN… Eikös tämä ole navigaattori, joka opastaa lähimmälle taksitolpalle?

1 pistettä Järjestelmän avulla tietomalleja voidaan hyödyntää työmaan suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa. Kohteen kaikki tieto voidaan jakaa ihmisten lisäksi myös suoraan koneille. Mittalaitteet ja koneohjausjärjestelmät hyödyntävät silloin työmaalla suoraan tietomallia.

2 pistettä Se on mittapäällikön unelma. Tabletista tai kännykästä voi työmaalla nähdä kaikki kohdetiedot siirrettynä suoraan kartalle työmaakoordinaatistossa, ja ottaa poikkileikkaukset halutuista kohdista.

3 pistettä Kyseessä ei ole varsinainen vehje, vaan tablettiin tai kännykkään ladattava sovellusohjelma.

Se helpottaa melko uuden, nopeasti yleistyvän esitystavan hyödyntämistä rakennusprosessissa, myös työmaan arjessa.

HELPPO NAKKI. Sehän on tabletti!

Ehkäpä, mutta tässä onkin kyse sen so­­vel­­ lus­o hjelmasta.

VIHJEET TEKSTI: TOMMI AHLBERG KUVA: INFRAKIT OY

MIKÄ VEHJE? 27

2/2015

28

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

PYÖRÄLLÄ

PAIKASTA TOISEEN Petri Kangassalo pyöräilee aina, kesät ja talvet, satoi tai paistoi. Menopelin voi valita sään, reitin tai tien kunnon mukaan. Kaupunkiajossa menoa haittaavat lähinnä korkeat reunakivet ja pyöräilyreittien sekavuus.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: LAURI ASANTI

”TÄNÄÄN ALOITIN PÄIVÄN tuttuun tapaan polkemalla kotoa yliopistolle ja töihin. Työmatka on nykyään harmillisen lyhyt, sillä Tapiolasta Otaniemeen on vain muutama kilometri. Hyötypyöräilykilometrien määrä tipahti työpaikan vaihtamisen mukana reilusti. Aiemmin ajelin töihin Espoon keskukseen, jolloin matkaa kertyi päivittäin parikymmentä kilometriä.

Opiskelen Aalto-yliopistolla maisema-arkkitehtuuria. Kerään viimeisiä opintopisteitä ja lopputyökin on tehty, joten kesällä olisi tarkoitus valmistua. Infra, etenkin kevyen liikenteen väylät ja tiestö, kiinnostaa pyöräilyharrastuksen, mutta myös opintojen ja töiden kautta.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa osallistuin yleiskaavoituksen tueksi laadittavan viher- ja virkistyskudelman suunnittelemiseen. Lopputyö liittyi samaan teemaan, joskin kohteena oli Sipoo. Viher- ja virkistysverkostoon kuuluvat puistojen ja puutarhojen ohella muun muassa rakennetut liikunta-alueet sekä pyörä- ja kävelytiet.

OPINTOJEN OHELLA työskentelen tutkimusapulaisena Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksella yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmässä.

Työ liittyy kaupunkisuunnittelun innovaatioihin, osallistavaan suunnitteluun sekä tietotekniikan hyödyntämiseen maankäytön suunnittelussa. Pelisuunnittelutaustasta on tässä unelmahommassa paljon hyötyä.

Olen jo monen vuoden ajan pyöräillyt ympäri vuoden. Se on minulle tapa kulkea paikasta toiseen. Bus-

”

Oikeastaan mikään keli ei ole este pyöräilylle.

Se on lähinnä asenne- ja varustelu­ kysymys.”

sia en ole käyttänyt pitkään aikaan, en taida edes muistaa milloin. Auton vein viime vuonna romuttamolle.

Aiempina talvina fillaroin Tapiolasta Paloheinään hiihtämään, sukset tietenkin kyydissä. Oli se hieman työlästä, mutta onnistui. Ja ladutkin olivat kunnossa.

Oikeastaan mikään keli ei ole este pyöräilylle. Se on lähinnä asenne- ja varustelukysymys.

JOS ON OIKEIN HUONO TIE tai sää, läskipyörä eli massiivisista renkaistaan tunnistettava fatbike pelastaa.

Se sopii pehmeässä maastossa ajeluun, niin talvisille hangille ja auraamattomille pyöräteille kuin kesäisille uimarannoille.

Kolmenkymmenen asteen pakkasessa tuli uutenavuotena Lapissa vähän ongelmia, kun kammet alkoivat pyöriä tyhjää. Myös Ylläksen rinteelle noustessani jouduin välillä taluttamaan, mutta palkintona pääsin laskemaan vauhdilla moottorikelkkauraa pitkin alas.

Pyöräily ei ole pelkkää hyötyliikuntaa. Se on myös rakas harrastus. Vuodessa fillarin kyydissä sujahtaa kymmenisentuhatta kilometriä. Käyn kuntoajotapahtumissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Fillareita on neljä: läskipyörän lisäksi maantiefillari, citymaasturi ja cyclocross.

KOSKA AJAN TAPIOLASSA lähes päivittäin, reitit ja maastot ovat tulleet tutuiksi. Täällä on hankalia paikkoja, joissa pyörätiet ovat esimerkiksi huonosti merkittyjä tai liikennejärjestelyt ovat sekavia. >>

29

2/2015

PYÖRÄILLEN KESÄT TALVET. ”Pyöräteiden tulisi olla sujuviksi suunniteltuja ja hyvässä kunnossa”, Petri Kangassalo sanoo.

LÄSKIPYÖRÄ PELASTAA. Jos tiet ovat auraamatta tai maasto pehmeää, Petri valitsee menopeliksi massiivisista renkaistaan tunnistettavan fatbiken.

30

INFRA-LEHTI

PYÖRÄ JOKA LÄHTÖÖN. Petri Kangassalon pyöräkokoelmaan kuuluu neljä menopeliä: läskipyörän lisäksi maantiefillari, citymaasturi ja cyclocross.

”

Auton vein viime vuonna romuttamolle.”

Välillä pyöräilijät, kävelijät ja taksit seikkailevat samoilla väylillä miten sattuu. Silloin sukkuloidaan ja soitellaan kelloa, ja eteneminen on hidasta. Tapiolan keskusta-alue pitäisi saada ohitettua nykyistä sujuvammin.

Yleisesti ottaen kevyen liikenteen väylät ovat Es­­ poossa hyvässä kunnossa, mutta pyörä- ja kävelyliikenteen erottelussa ja pyöräilyverkoston yhtenäistämisessä riittää tekemistä. Pyöräilyn sujuvuutta haittaavia tekijöitä ovat myös runsaasti käytetyt reunakivet sekä lukuisat risteykset liikennevaloineen.

MIELEENPAINUVIA MUISTOJA on maailmalta muun muassa Jäämeren rannalta, jossa tiet olivat yllättävän hyvät, mutta mäet, tunnelit ja sää lisäsivät haastetta.

Siitä huolimatta poljimme jylhien maisemien innoittamina noin 2 000 kilometriä. Nordkappiin mentäes­ ­sä oli suorastaan jännittävää ajaa seitsemän kilometriä pitkään merenalaiseen tunneliin, laskea parisataa metriä meren alle ja taas nousta sieltä ylös.

Jänniä hetkiä koettiin myös Virossa kapealla, huonokuntoisella, kuoppaisella ja valaisemattomalla maantiellä yön pimeinä tunteina. Rekkoja tuli edestä ja takaa. Pyöräilijälle jää usein melko vähän tilaa maantien reunassa.

Eniten sitä nauttii, kun ajetaan hyvällä porukalla hyväkuntoisella tiellä ja hienoissa maisemissa. Porukan kärjessä ajavat varoittavat tiessä olevista kuopista ja railoista, jotta takana tulevat osaavat väistää. Hy­­ vässä porukassa kaveriin voi luottaa näissäkin tilanteissa.

Lähiseudulta kivoja pitkän matkan pyöräilyreittejä löytyy ainakin Pohjois-Espoosta, Länsi-Vantaalta, Klaukkalasta, Nurmijärveltä, Sipoosta ja Kirkkonummelta. Joskus ajelen huvikseni vaikkapa vanhempia moikkaamaan Raisioon.

Jos tiet eivät olisi kunnossa, maantiepyöräily olisi hankalaa ja ajaisin läskipyörällä. Tosin Espoossa ei ole kertaakaan ollut sellaista keliä, ettei olisi eteenpäin pyörällä päässyt.”

31

2/2015

AJANKUVA

Infra pitkä, budjettikausi lyhyt Meillä infran kehittämisestä päätetään vain neljäksi vuodeksi kerrallaan. Miten poliitikot oppisivat strategisen suunnittelun tärkeyden?

TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN ETURIVIN KUVITTAJAT PIIRTÄVÄT RATKAISUN AIKAMME INFRA­H AASTEISIIN.

JANNE HARJU on eteläsuomalainen kuvittaja. Hänen töitään on julkaistu mm. postimerkeissä, kirjankansissa, ­lastenkirjoissa ja lehdissä. Alla olevas­sa työssään hän ajatteli strategisen suunnittelun labyrinttinä, jota ei ratkaista voimalla tai luovuttamalla alkuunsa, vaan suunnitelmallisella etenemisellä.

TURVALLINEN TYÖMAA

32

INFRA-LEHTI

nousee pohjalta TEKSTI: TOMMI AHLBERG, KUVAT: JYRKI VESA

MAAN ALLA TAPAHTUU. Tapiolan metroaseman kuilurakennelmat alkavat nousta kohti korkeuksia. Alapuolella noin 35 metrin syvyydessä on metrolaituri.

33

2/2015

TYÖMAATURVALLISUUS

Etelä-Espoon alueen raideliikenteeseen liittävän Länsimetron 21 kilometriä pitkän metrotunnelin ja 13 uuden aseman rakentaminen on yhtä louhinta- ja kaivantotyömaata. Iso hanke on aina iso haaste myös pohjatöiden turvallisuudelle.

T

apiolan keskustan metron asemalaituri on louhittu kallioon 35 metriä maanpinnan alapuolelle. Maanalaisen aseman rakennustöitä ja niihin liittyviä pohjarakennustöitä urakoi Lemminkäinen. Työmaa on edennyt hyvin ja ilman suurempia yllätyksiä. ”Yksi liukuporraskuilu jäi kokonaan suunnitelmista pois”, toteaa Lemminkäisen työnjohtaja Antti Westerlund puhuttaessa työn aikana tulleista pohjarakennustöiden suunnitelmamuutoksista.

Suurimpina työturvallisuusriskeinä aseman rakennustyömaalla hän pitää putoamisia. Niiden torjuntaan on Lemminkäisellä muutenkin viime aikoina panostettu voimakkaasti.

Aseman rakentamiseen liittyvät pohjarakennustyöt alkoivat viime syksynä ja nyt on käynnissä tukiseinien rakentaminen. Aseman ja metrotunnelin louhinta kuuluivat eri urakkaan.

Kohoavan asemarakennuksen läpi kulkee pian päivittäin noin 30 000 matkustajaa, ja se liitetään yläpuolella olevaan kauppakeskukseen ja pysäköintihalliin.

Pohjatutkimuksella on monta tehtävää ”Pohjatutkimuksia pitäisi tehdä nykyistä huomattavasti enemmän. Ne on tehtävä aina kunnolla työmaan koosta riippumatta. Pohjatutkimus vaikuttaa myös turvallisuuteen. Ilman sitä kaivannon tuentaakaan ei voi suunnitella oikein. Puutteet voivat johtaa vääriin toteutuksiin ja romahduksiin.” Äänessä on Lemmikäinen Infran rakennuspäällikkö Annina Peisa. Hän vastaa Lemminkäinen Infran koko Suomen pohjarakentamisen urakoista.

Maaperä sisältää lähes aina yllätyksiä ja niitä voi tulla mittavissakin hankkeissa, joissa suunnittelua ja pohjatyötä tehdään paljon. Kallio saattaa olla esimerkiksi ruhjeinen ja jos sitä ei ole tutkittu, sillä on vaikutusta aikatauluun. Kalliiksi voi tulla sekin, kun pohjaveden korkoa ei mitata.

Joskus pitää tehdä lisätutkimuksia kun työt ovat jo käynnissä. ”Jos työmaan edetessä urakoitsija katsoo, että jotain kohtaa pitäisi tutkia vielä lisää, pitäisi senkin olla mahdollista”, Peisa muistuttaa.

”

Pohjatutkimus vaikuttaa myös turvallisuuteen.

Ilman sitä kaivannon tuentaakaan ei voi suunnitella oikein.”

Tapiolassa saatiin tästä hyvä esimerkki. Kaupunkikeskuksen työmaalla, joka on Tapiolan metrotyömaan naapuritontilla, tehtiin lisää tutkimusporauksia. Selvisi, että paalut pitää tilata vähän pidempinä kuin mitä alkuperäisten pohjatutkimusten perusteella oli kallion korosta todettu. Näin vältyttiin työläiltä muutoksilta myöhemmin. Lemminkäinen aliurakoi kohteen pohjarakennustöitä SRV Rakennukselle.

Peisa on pitkään puhunut pohjatutkimusten ja -rakentamisen tärkeydestä kaikessa rakentamisessa.

Siitä, että pohjarakentamista ei usein mielletä oikeak­ ­si rakentamiseksi vaan ajatellaan, että rakennustyömaa alkaa vasta kun talonrakentajat tulevat paikalle.

Haasteena on etenkin kaivantojen turvallisuuden parantaminen. Kuolemantapauksia on sattunut mitättömän tuntuisissa kaivannoissa. Tuentaelementtejä, joilla pienetkin putkikaivannot on helppo tukea, olisi kyllä saatavissa.

Toiveita pohjarakentamisen arvostuksen kasvusta on Peisan mukaan nyt ilmassa, kun käynnissä on näyttäviä infrahankkeita kuten Kehärata, Länsimetro ja monet vaativat keskustarakentamisten hankkeet.

Suurta muutosta ei kuitenkaan vielä ole nähtävissä. ”Pohjarakentaminen on edelleen lapsipuolen asemassa. Tarjouspyynnöt tulevat todella viime tingassa, eikä rakennusprosessissa pohjatöihin varata vieläkään riittävästi aikaa”, hän harmittelee.

Tilaajankin on ymmärrettävä lähtötietojen tärkeys ”Tilaaja omistaa rakennushankkeen. Heidän vastuullaan on, että suunnitellaan ja tutkitaan ja pohjatutkimukset tehdään kunnolla”, Peisa korostaa.

Urakkamuodosta riippuen vastuu voi olla urakoitsijallakin kuten esimerkiksi KVR-urakassa. ”Jos kokonaisuus on laaja, tilaajalla on visio siitä mitä halutaan tehdä ja urakoitsija otetaan jo varhaisessa vaiheessa mukaan, voi urakoitsijakin ottaa suunnittelun hoitaakseen”, Peisa sanoo.

Ammattirakentajatkaan eivät aina ymmärrä pohjatutkimuksen merkitystä. Suunnittelijoiden kilpailuttaminen voi valitettavasti johtaa siihen, että lähtötiedoissa säästetään.

Länsimetro on tehnyt suunnitelmat koko hankkeelle, Lemminkäinen on tehnyt omat työsuunnitelmansa. >>

34

INFRA-LEHTI

Kohti entistä turvallisempaa työmaakulttuuria

MALLAUSTA. Kaivannon tukeminen ei ole rakettitiedettä. Mallia voi käydä katsomassa myös Espoon ja Oulun turvapuistoissa.

Suunnanmuutosta odotellessa Kaivanto on maahan kaivettu kuoppa. Sen tukeminen turvalliseksi työntekoa varten on jostain syystä yhä monille ylitsepääsemätön haaste.

Pari vuotta sitten käynnistettiin tutkimus kaivantojen turvallisuudesta. Sen seurauksena syntyi Liikenneviraston opas Vaara vaanii kaivannossa, jonka pitäisi viimeistään nyt löytyä jokaisen inf­ rarakentajan taskusta. Oppaan lukija voi vain ihmetellä, mikä enää mättää kaivantojen turvallisuudessa. ”Olin ollut aiemmin VTT:n tutkijana ja osallistunut kaivantojen sortumisesta aiheutuneiden kuolemantapausten TOT-tutkintaan.

Sain herätyksen työturvallisuusvalistukseen huomatessani, miten helposti ne onnettomuudet olisikaan voitu estää”, Ramboll CM:n

Riskienhallinta ja turvallisuus -yk­­ sikössä johtavana asiantuntijana työskentelevä Eeva Rantanen kertoo.

Rantanen on myös yksi Liikenneviraston oppaan kirjoittajista.

Oppaan tavoitteena on selkeyttää rakennusprosessin eri toimijoiden vastuut ja tehtävät. Esiin nousi etenkin, että tilaajan vastuuta tulisi lisätä lähtötietojen tarkentamiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi.

Tilaajan pitää huomioida turvallisuustoimenpiteet jo suunnitteluvaiheiden tarjouspyynnöissä.

Tilaajan tulee myös teettää jo rakennussuunnitteluvaiheessa kaivantosuunnitelma, jossa esitetään tuentatarve tai turvallinen luiskaaminen. Sortuman vaara sekä maan ja maamassojen kantavuus ja vakavuus on aina arvioi­ tava luotettavasti.

”Kaivantosuunnitelma pitää laatia realistisesti ja urakoitsijan on pystyttävä toimimaan sen mu­­ kaan työmaalla. Jos suunnitelmassa lukee että kaivumassat pitää laittaa neljän metrin päähän kaivannon reunasta, niin sitä se myös oikeasti tarkoittaa. Urakoitsijan tulisi ymmärtää, miksi luiskalle on laskettu varmuus­ kerroin. Se ei enää kestä koneen painon lisäksi massoja reunalla”, Ran­­­­tanen sanoo.

Geotekninen suunnittelu kunniaan Taustalla kummittelevat harmittavasti vielä vanhat käytännöt.

Vanhoissa kuntateknisissä oh­­ jeissa asiat katsottiin suoraan taulukoista sen sijaan, että ne olisi suunniteltu kunnolla kohteen tietojen mukaisesti. ”Maaperä ei ole koskaan niin

homogeenista, että näitä asioista voisi katsoa suoraan taulukoista ja jättää ongelmat työmaan huoleksi. Suunnittelija tekee kaivantosuunnitelman, urakoitsija kaivantotyösuunnitelman”, Rantanen muistuttaa työnjaosta.

Infrakohteissa suunnittelijan täytyy tuntea maa-aineksen ominaisuudet. ”Toivon, että geotekninen suunnittelu saa viimein sille kuuluvan arvostuksen ja tarvittavan työpanoksen infrahankkeissa.

Hyvien suunnitelmien pohjalta urakoitsijan on helppo toteuttaa työ turvallisesti ja taloudellisesti.”

Hyvä käytäntö olisi, että geo­ tekninen suunnittelija tulisi paikan päälle työmaalle kertomaan suunnitelmista ja sen keskeisis­­­tä seikoista. Etenkin, jos tilaaja­ taholla ei ole omaa geoteknistä ­asiantuntemusta.

35

RAMBOLL

2/2015

Eeva Rantanen

Vaara vaanii matalissa­ kin kaivannoissa Jos sortuma saattaa aiheuttaa tapaturman, on kaivanto tuettava jollain teknisellä keinolla.

Jos se halutaan toteuttaa luiskaamalla, edellyttää se aina luotettavaa selvitystä. Luiskaaminen on tehtävä geoteknisen suunnitelman mu­­kaan. Se sisältää tietoa pohjaveden korkeudesta ja muista ympäristöolosuhteista. Siitä myös näkee pe­­ rusteet luiskan kaltevuudelle.

Vaara vaanii matalissakin kaivannoissa. Rantanen kertoo esimerkin kaukolämpötyömaan onnettomuudesta, jossa työntekijä menehtyi sortuman alle vain noin 70 senttimetriä syvään kaivantoon. ”Työmaalle oli tehty kaivantosuunnitelma, mutta työntekijä halusi vielä mennä korjaamaan oman työvirheensä. Hän ei pyytänyt konekuskia loiventamaan luiskaa, vaikka joutui työskentelemään makuuasennossa kamalin seurauksin.”

Rantanen suosittelee putkikaivantojenkin osalta käytännöksi, että aina kun henkilön on työskenneltävä montun pohjalla, vaaditaan myös pätevän suunnittelijan tekemä kaivantosuunnitelma.

Oppaan hankkeessa käytiin läpi kaikki kuolemaan johtaneet kaivanto-onnettomuudet vuosilta 1987–2009. Onnettomuuksissa kuoli 20 henkilöä. ”Koko infra-alalla kaivantojen

sortumat yksittäisenä tekijänä aiheuttavat eniten kuolemia”, Rantanen kertoo. Rakennustöihin liittyvien kaivantojen sortuminen aiheuttaa lukuisten vaaratilanteiden ja työtapaturmien ohella yhdestä kolmeen kuolemaan johtanutta on­­nettomuutta vuodessa. ”Joka viidennessä onnettomuudessa taustalta löytyi selkeä tilanne. Oli vähän lossannut jostain, mutta silti pidettiin jääräpäisesti kiinni alkuperäisistä suunnitelmista ja työmenetelmistä sen sijaan, että olisi mietitty luiskan loiventamista tai kaivumassojen siirtoa.”

Suurin osa onnettomuuksista, 16 kuolemaa, tapahtui vesijohtotyömailla. ”Niissä mennään syvimmälle, paikat ovat ahtaita ja kaivannot toteutetaan usein liian kapeina.”

Moni on huolissaan turvallisuusosaamisen tasosta vesijohtoosuuskunnissa. TOT-tapauksia tutkittaessa kuitenkin selvisi, että suurin osa onnettomuuksista oli tapahtunut kuntien ja kaupunkien tilaamissa kohteissa. Työt työmaalla teki usein joku pienempi urakoitsija.

Kun selvitettiin, mikä merkitys aiemmalla työkokemuksella ja ammattiosaamisella oli onnettomuuksissa, saatiin hätkähdyttä­ ­vä tulos.

TAPATURMA­ TEKIJÄT. Suurin osa kaivanto-onnettomuuksista johtui puutteista organisaation toiminta- ja menettelytavoissa, kuten riskienhallinnassa ja työnsuunnittelussa. Keskimäärin jokaista kuolemantapausta kohden oli tunnistettavissa noin 13 tapaturmatekijää.

”65 prosentilla uhreista oli alle vuoden työkokemus tehtävästä.

He olivat jostain vaan mukaan pyydettyjä tuttuja, lapiomies oli aiemmin tehnyt pari viikkoa vastaavia hommia tai pyydettiin naapurin mies kiireessä hätiin”, Rantanen kuvaa onnettomuustyömaiden arkea.

Vaaraa ei tunnisteta Tapaturmatekijöitä tutkittaessa huomattiin, että työympäristötekijät olivat syynä joka toisessa kuolematapauksessa. Esiin nou­ sivat puutteet etenkin toimintatavoissa, riskienhallinnassa ja työnsuunnittelussa. ”Vaaraa ei tunnistettu missään suunnittelun tai toteutuksen vaiheessa, työntekijä laitettiin töihin vaikka riskit olisi ollut nähtävillä. Tärylätkää käytettiin kapeassa syvässä kaivannossa, vaikka tuenta oli puutteellista”, Rantanen kertoo.

Joiltain työmailta puuttui ko­­ konaan turvallisuusasiakirja ja muukin kirjallinen suunnittelu, eikä maaperää ollut tutkittu. Yh­­ dessä tapauksessa 2,5 metriä sy­­ vän kaivannon tuentaohjeet oli katsottu suoraan taulukosta, nekin metriä matalamman kaivannon kohdalta. Toisesta kaivannosta puuttui suunnittelu kokonaan, kaivanto oli vain to­­ dettu vaaral­liseksi. Viikko­tar­kas­

tuk­­sessa löytyi silti kaivannon koh­­­dalta ok-ruksi, vaikka kaivan­to oli liian syvä ja kapea.

Myös perehdyttäminen ja yleinen tiedonkulku on mahdollisesti jäänyt onnettomuustapauksissa vähälle. Toisin kuin usein ajatellaan, koneiden ja laitteiden osuus TOT-tapaturmissa oli pieni, vain pari prosenttia.

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ylläpitää Tapaturmapakkinimistä vahinkotilastoa, josta löytyy tietoa kaikista tapaturmista. ”Kävimme läpi 108 kaivantoihin liittyvää onnettomuutta. Kolmasosa oli sortumia ja niihin liittyi usein siirtymistä tai liukastumista. Siinä korostuu kaivannon pohjalle johtavien kulkuteiden merkitys, niitä harvoin edes suunnitellaan.”

Tilaajan ja urakoitsijan on helppo löytää tietoa kaivantojen turvallisuudesta. Vaara vaanii kaivannossa -oppaan lisäksi sitä löytyy Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in Kaivanto-ohjeesta ja Pohjarakennusohjeista. ”Ei tilaaja halua kuoppia tilata.

Kuoppa on kuitenkin yksi osa ra­kennusprosessia ja se pitää suunnitella ja toteuttaa yhtä huolellisesti kuin kaikki muukin ra­­ kentaminen”, Eeva Rantanen muistuttaa.

Teksti Tommi Ahlberg Kuvat Jyrki Vesa

36

INFRA-LEHTI

TUKEVASTI KIINNI. Kaivantojen erilaisia tuentatapoja on tarjolla joka tarpeeseen.

Kuvassa ponttiseinää.

TARKASTUS­ KÄYNNILLÄ. Antti Westerlund ja Annina Peisa järjestivät työmaalla toisenlaisen iltapäivän.

Kaikki siivosivat ja tarkastivat suojakaiteita, lopuksi juteltiin yhteisistä asioista soppatykin äärellä.

Hankkeessa pidetään säännöllisesti suunnittelukokouksia. Länsimetron työturvallisuuskoordinaattori kiertää työmaakohteissa ja Länsimetron oma valvoja osaa vaatia, jos havaitsee puutteita. ”Yhteistyö sujuu hyvin”, Peisa vakuuttaa. ”Työturvallisuudessa kaikki lähtee siitä mitä tilaajapuolella vaaditaan. Meidän tilaajat vaativat meiltä, ja me vaadimme vuorostamme samaa tasoa omilta aliurakoitsijoiltamme. Missään portaassa ei saa olla löperö.”

Hyvin suunniteltu on vasta puoliksi tehty Kaivantojen turvallisuudessa on tärkeää, että suunnitelmat ja mitoitukset myös toteutetaan työmaalla oikein. ”Se lähtee työntekijöistä – siitä, että heidät on perehdytetty hyvin ja he ymmärtävät minkä takia asiat tehdään”, Peisa korostaa.

Kaivantojen erilaisia tuentatapoja on tarjolla joka lähtöön. Ponttiseinä on yleisin tuentatapa. Settiseinässä palkkien tai porapaalujen väliin on tuettu puuta tai ponttia. Viime aikoina on yleistynyt tuenta, jossa porapaaluja porataan ponttilukkoon. Aikaisemmin yleinen tuentatapa kaivinpaaluseinä ei enää ole yhtä suosittu.

Vielä kymmen vuotta sitten harvalla yrityksellä oli sertifioitua laatujärjestelmää. Nyt on itsestään selvää, että kaikilla on jonkinlainen laatujärjestelmä ja tilaajatkin sitä vaativat.

Lemminkäisellä halutaan nyt aliurakoitsijat mukaan turvallisuutta parantamaan. Turvallisuusasioita käsitellään paljon aloitus- ja urakoitsijapalavereissa, ja tarvittaessa järjestetään turvallisuustapaamisia.

Asiat voi kertoa työmaalle monella tapaa. Tapiolan metroaseman työmaalla järjestettiin äskettäin erilainen iltapäivä. ”Muut työt pysäytettiin ja kaikki ryhtyivät siivoustalkoisiin. Kaiteita tarkistettiin samalla, ja homman päätteeksi syötiin yhdessä soppatykin äärellä”, Annina Peisa ja Antti Westerlund kertovat.

Tempauksella haluttiin samalla viestiä aliurakoitsijoille, että työmaalla panostetaan turvallisuuteen monella tapaa.

Annina Peisa näkee jo valonkin vähän paistavan montun pohjalle. ”Pikkuhiljaa työturvallisuudessa ja kaivantojen turvallisuudessa edistystään. Isot urakoitsijat aloittivat sen tosissaan noin kymmenen vuotta sitten ja nyt hyvä turvallisuus alkaa oikeasti näkyä työmaakäytännöissä.

Aliurakoinnissa kehitys kulkee perässä mutta eteenpäin mennään”, hän sanoo luottavaisena.

”

Työturvallisuu­dessa kaikki lähtee siitä, mitä tilaajapuolella vaaditaan.”

2/2015

LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

37

JÄSENSIVUT 38

Paavon wappupakinat • Sett och hört

40

Infrayrittäjän TYK-kuntoutus

44

Yrittäjän fakta 44 | Verkkoinvestoinnit miljardiluokkaa

46 | Ajoneuvonosturipäivät koukuttivat

47 | Konekaupan tarkistuslista

47 | Suomen uudet tiemerkitsijät

48 | Tietomallinnus urakoissa

49 | Murskamittari 10 v. & Atlas Copco muutti

50–51

Onnittelemme & Birger Smeds in memoriam

52

Piireissä tapahtuu

55

Olin & Kortene & Laukkanen

56

Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot

POSITIIVISUUSPROJEKTI.BLOGSPOT.FI

A N T O N L O PAT I N / 1 2 3 R F

”Hyvinvoiva ihminen viihtyy omassa kehossaan ja omassa elämässään sekä kokee maailman merkitykselliseksi.”

38

INFRA-LEHTI

PAAVON WAPPUPAKINAT

INFRAn vaalitavoitteet, osa 2 – salainen kakkoskori Näin syntyy ikiliikkuja ja muut rakentavat ehdotukset. INFRA-lehti paljastaa wapun kunniaksi maarakentajien työnantajaliitto INFRA ry:n pimentoon jääneet vaalitavoitteet.

INFRA RY:N VAALITAVOITTEET saatiin kovan työn ja lukuisten hermoja raastavien karsintakierrosten jälkeen puristetuiksi neljään ykköseen: yksi sentti, yksi prosentti, yksi suunta ja yksi salkku.

Piinkovassa karsintaprosessissa moni loistava tavoite jäi tällä erää työpöydälle ansaitsematta paikkaa auringossa. INFRAlehti sai luotettavalta taholta haltuunsa liiton vaalitavoitteiden ns. kakkoskorin – tavoitteet, jotka tippuivat lopullisesta nelikosta vasta aivan viime metreillä.

Wapun kunniaksi INFRA-lehti raottaa salaisuuksien savuverhoa ja paljastaa yk­­ sinoikeudella kalkkiviivoilla pois tippuneet vaalitavoitteet.

A drop and the ocean Helsingin alle tunneliin suunnitellun Pisararadan rakentaminen on aloitettava välittömästi. Samanaikaisesti Pisaran tunnelista on erotettava pistotunneli Tallinnaan.

Porajumbotkin ovat siellä sopivasti, että rähjääntyneenä päästä puolison kanssa sen kun vaan tekee yhden perän lisää. Sopi- kotisaunan lauteille ja yhdessä sihauttaa vin erkanemispaikka Tallinnaan suuntau- taskulämpimät Sakut auki. tuvalle pistotunnelille on tieKehitysmäärärahoihin tenkin tangentin suuntaisesti, tuplaus, liikenne­­- ja suurin piirtein siitä Hakaniekehitys­­ministerin men nurkilta. salkut yhteen Ajatelkaapa kuinka kätevää.

Kun kaljakärryt kerran lastaa Muut maat Ministerisalkkujen yhdisTallinnan rautatieasemalla täminen luo aivan ennen junaan, niitä ei tarvitse veiva­ ovat valmiita näkemättömiä syner­ta Länsisatamassa kulkuneu- jopa maksa­giaetuja. vosta toiseen. Voi nauttia ju­­ maan siitä, Kuten tiedämme, Suonamatkasta aina kotiasemalle men väyläverkostoon on että saavat saakka, nostaa täyden satsin sitoutunut reilun kahden asemalaiturille ja yllättää iloi- lainata rahaa miljardin euron korjaussesti asemalla odottavan puo- meille.” velka. Suomen julkinen lison. kehitysyhteistyö puolesHyvällä tuurilla puoliso on taan maksaa pyöreästi ollut niin ajattelevainen, että on lämmit- noin miljardin. tänyt saunankin valmiiksi matkalaista varLumien sulaminen on jälleen ten. Mikäs sen mukavampaa kuin reissusta paljastanut karmean totuuden

”

SETT OCH HÖRT

INFRA lyfter fram glömda valmålsättningar Valborg till ära skingrar tidningen INFRA-lehti rökridåerna och avslöjar med ensamrätt de valmålsättningar som föll bort i sista stund.

A drop and the ocean Byggandet av Centrumslingan, som enligt planerna ska löpa i en tunnel under Helsingfors, bör inledas omedelbart. Samtidigt bör en tunnel från Centrumslingans tunnel byggas till den planerade Tallinntunneln. Borrjumbona finns färdigt på plats, så det är bara att göra ett hål till.

Utvecklingsanslagen bör fördubblas, trafikminister- och utvecklingsministerportföljerna bör slås ihop En sammanslagning av ministerportföljerna ger oerhörda synergieffekter.

Under ledning av den nya utvecklingstrafikministern bör utvecklingsbiståndsmedlen fördubblas och omallokeras – till att förbättra trafikledsinfrastrukturen i ”Nordens Afrika”.

Skatterna kan betalas av staten En marksubstansskatt bör genast införas. En

lämplig summa kunde vara till exempel 10 euro per ton.

Varje år används drygt 100 miljoner ton stenmaterial, och på byggarbetsplatser uppstår minst lika mycket överskottsjord. Marksubstansskatten skulle därmed inbringa staten drygt 2 miljarder euro per år. Å andra sidan vet vi att nästan två tredjedelar av infrastrukturbyggandet sker i offentlig regi. För att kunna betala en årlig skattebörda på knappt två miljarder euro per år till sig själv kan staten ta billiga lån på marknaden.

39

2/2015

LAURI ASANTI

väyläverkostomme kunnosta. Verkosto on jotakuinkin samassa kunnossa kuin Afrikassa.

Uuden kehitysliikenneministerin johdolla kehitysapurahat tulisi tuplata ja allokoida uudelleen – parantamaan pohjolan Afrikan väyläinfraa.

KIELI POSKELLA – tai korvassa asti, sanoi entinen toimitussihteeri. Tj Syrjön tyylilajina on tällä kertaa ns. wappuiloittelu eli huumori.

Verot valtion maksettavaksi

Pisaran ja Tallinnan tunnelin rakentaminen sekä kehitysmäärärahojen tuplaaminen maksavat varovastikin arvioiden miljardeja. Mutta ei hätää.

Otetaan välittömästi käyttöön maa-ainesvero. Sopiva summa voisi olla vaikkapa pyöreät 10 euroa tonnille.

Kun tiedämme, että kiviaineksia käytetään joka vuosi hieman yli 100 miljoonaa tonnia ja rakennustyömailta kaivetaan ylijäämämaita vähintäänkin toinen mokoma, kilahtaa valtion kassaan maa-ainesveroina näillä spekseillä rapiat pari miljardia vuodessa.

Toisaalta tiedämme, että infrarakentamisesta melkein kaksi kolmasosaa on julkista rakentamista. Voidakseen maksaa itselleen vajaan parin miljardin euron vuotuisen verotaakan, valtio voi ottaa halpaa lainaa markkinoilta. Suomen valtion edullisen luottoluokituksen myötä muut maat ovat valmiita jopa maksamaan siitä, että saavat lainata rahaa meille. A vot, ikiliikkuja on keksitty!

Paavo Syrjö Toimitusjohtaja, INFRA ry INFRA ASETTI OIKEASTI NELJÄ IHAN YKSINKERTAISTA TAVOITETTA. NE KÄY VÄT EVÄÄKSI HALLITUSNEUVOTTELUIHINKIN: WWW.INFRA.FI/YKSINKERTAISTA

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Birger Smeds är borta Entreprenör Birger Smeds avled den 23 januari 2015 i en ålder av 81 år. Birger Smeds var en av Solf Gräv & Schakt Ab:s grundare.

Han ingick i Vasa distrikts styrelse 1961–1980 och var dess revisor 1984–1994.

TYK-rehabilitering Den av FPA finansierade TYK-rehabiliteringen ersätts från början av 2016 med Aura-rehabilitering, en kombination av individuell rehabilitering och grupprehabilitering. Ännu under hösten startar nya kurser

med TYK-rehabilitering för INFRA rf:s medlemsföretag.

För ytterligare information: magnus.frisk@ infra.fi.

FöPL-försäkringen är före­­ta-­ ­garens social- och pensionsskydd Företagarförsäkringen baserar sig på arbetsinkomsten; det ekonomiska värde företagaren uppskattar den egna arbetsinsatsen till.

Arbetsinkomsten är inte det samma som företagets beskattningsbara inkomst eller den vinst företaget genererar. Företagaren tjänar

varje år in pension på basis av arbetsinkomsten.

Arbetspensionsbolaget fastställer en arbetsinkomst som motsvarar företagarens arbetsinsats. FöPL-arbetsinkomsten påverkar både pensionsskyddet och företagarens övriga socialförmåner.

För att undvika överraskningar är det viktigt att kontrollera arbetsinkomsten, i synnerhet om livssituationen förändras. Det finns också utrymme för flexibilitet i avgifterna. Det underlättar vid konjunktursvängningar.

MER PÅ WEBBEN: WWW.ETERA.FI/SV/FORETAGARE

40

INFRA-LEHTI

HUOLTOPALVELUA & VARAOSIA

Konekin huolletaan –

nyt myös yrittäjä Mistä mahtaa olla kysymys, kun puolenkymmentä INFRAn jäsenyrittäjää äheltää jumppapallojen päällä, sauvakävelee tai viskoo keskittyneenä frisbee-kiekkoja eteläsavolaisessa männikössä?

TEKSTI: KALEVI KAIPIA, KUVAT: ARI NAKARI

NO TIETENKIN Hengitysliiton Verve-nimen alla toteutettavasta TYK-valmennuksesta.

INFRA lanseerasi TYKin eli työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen jäsenilleen vuonna 2013.

Riittävä pilottiryhmä saatiin Kelan hyväksymän maksatuksen piiriin Kaakkois-Suomesta. Kuudessa jaksossa toteutettava ja 33 valmennuspäivää käsittävä kurssi päättyy ryhmän osalta joulukuussa, eli toteutus on jakaantunut kahdelle vuodelle.

Yrittäjien ajankäyttö oli suurin huolenaihe kurssin suunnittelussa. Maarakentajilla ei ole ihan joka hetki mahdollisuuksia TYKyilyyn. Niinpä koulutusjaksot ajoitettiin talviaikaan, jolloin kiirettä on vähemmän. Osanottajien kokemuksen mukaan aikataulutus onnistui.

Eväät omassa työssä jaksamiseen TYK-valmennuksen ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa nykyisessä työssä

jatkaminen. Valmennus on tarkoitettu pitkään työelämässä mukana olleille. Yleensä Kela ei ole rahoittanut selvästi yli 60-vuotiaiden TYK-valmennuksia. Nyt Kela saatiin kuitenkin vakuutettua, että pienyrittäjät jatkavat työelämässä pitempäänkin, jos terveys vain sen sallii.

TYK-valmennuksen tavoitteena on, että osallistujilla on kurssin jälkeen runsaasti osaamista työhyvinvointiin vaikuttavista asioista ja tiedot siitä, miten vähentää työstä johtuvaa väsymystä ja stressiä. Lisäksi kuntoutuksessa otetaan huomioon osanottajan elämäntilanne, esimerkiksi hankaluudet yritystoiminnan tai yksityiselämän puolella.

Valmennukseen kuuluvista kuudesta jaksosta ensimmäiset ovat henkilökohtaisen tilanteen kartoitusta ja kunkin omien tavoitteiden selvittämistä. Näiden perusteella laaditaan henkilökohtainen valmennusohjelma.

Valmennuksessa on myös yhdessä tehtäviä harjoituksia, joita osanottajat ovat pitäneet erittäin tärkeinä ja yhteishenkeä nostattavina.

Itseensä investointi kannattaa Pilottiryhmän jäsenet ovat 50–62-vuotiaita.

Taustalla on 30–40 vuotta toimintaa infraalan ammateissa tai liikkeenjohdossa.

Vanhimmat ryhmästä toki näkevät jo eläköitymisen lähestyvän, mutta kukaan ei ole silti täysin lopettamassa touhuja.

Kaikkien mielestä panostus omaan työkykyyn ja kuntoon kannattaa. Hyväkuntoisena voi ainakin kesäaikana tehdä vähän töitäkin!

Haminalainen 62-vuotias yrittäjä, Ilpo Tilli, kertoo olleensa yli 40 vuotta kaivukoneen puikoissa ja siitä ajasta 25 vuotta yrittäjänä. ”Kun näin tiedon tällaisen kurssin alkamisesta, pistin heti paperit vetämään”, Tilli sanoo. >>

41

2/2015

TÄSTÄ SE LÄHTEE. Kuntoutuksen pilottihanke on suunniteltu INFRAssa lakimies Mika Kortenen ja piiriyhdistyksen edustajan kanssa yhteistyönä. Käytännön toteutuksesta huolehti Verven Sanna Savolainen.

42

INFRA-LEHTI

HUOLTOPALVELUA & VARAOSIA INFRAN SEURAAVAT TYK-KUNTOTUTUKSET JÄRJESTETÄÄN 2015–2017.

TIEDOTAMME KUNTOUTUKSESTA LEHDESSÄ JA NETTISIVUILLA.

NOSTATUSTA. Yhteishenki ja kunto kohoavat, kun INFRA Kaakkois-Suomen kuntoutujat Juha Joensuu, Mauri Suortti, Keijo Marttinen ja Veikko Papunen antavat jumppapalloille ja vatsamakkaroille kyytiä.

”Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta kuntoutuksesta, mutta päivääkään ei ole kaduttanut. Tärkeimpien tilaajien puolelta oikein kannustettiin lähtemään”, hän kertoo. ”Kurssijaksot ovat olleet niin hyvin rytmitettyjä, ettei mitään haittaa omalle työlle ole ollut”.

Mikkelistä kotoisin oleva Keijo Marttinen on 60-vuotias yrittäjä, jonka ura alkoi metsäkonepuolella rakennusalan ammattikoulun ja metsäkoulun jälkeen. Omissa nimissään Keijo on tehnyt töitä reilut 10 vuotta, pääosin Destian ja sen edeltäjien työmailla. ”Työmailla vaaditaan 3D-koneohjausjärjestelmää ja sitä investointia en ole ajatellut enää tehdä”, sanoo Marttinen. ”Katsotaan nyt, josko kesällä olisi mahdollisuus työllistyä ilman laitteita.”

TYK-valmennuksen tuloksiin Keijo Marttinen on muiden ryhmän jäsenten kanssa erittäin tyytyväinen ja kannustaa jäsenyrittäjiä mukaan seuraaville kursseille. ”Rahallisesti tämä ei ole iso satsaus eikä työn kannalta ole ollut mitään häiriöitä.

Porukalla on hyvä yhteishenki ja tietoa

hyvistä elintavoista on tullut tosi paljon.

Tämä on todella investointi itseensä.”

Itsekuria ja tekemisen meininkiä Ryhmän vastuuhenkilönä Anttolassa on toiminut kuntoutustutkija Sanna Savolainen. ”Eri alojen yrittäjillä näyttää olevan sama ongelma, eli itsensä hoitamiseen tarvittavaa aikaa ei tahdo löytyä. Sen sijaan työn tekemisen meininki on kova, työmaat hoidetaan, koneet huolletaan ja asiakkaiden palveluun panostetaan.”

Sanna Savolainen korostaa erityisesti kuntoutuvien omaa vastuuta tuloksien saavuttamisessa. ”Elintapamuutosten saavuttamiseen tarvitaan työtä eikä selityksien taakse voi piiloutua”, muistuttaa Savolainen.

Rakennusalan suhdannevaihtelut ovat tulleet vahvasti keskusteluissa esille. ”Silloin kun on paljon töitä ja kiireet painavat, on mielihyvää saatava jostakin, ja usein se on hyvä ruoka. Ja sitten sohva kutsuu. Juuri silloin vaaditaan yrittäjältä itsekuria ja itsekkyyttäkin ottaa aikaa oman kunnon hoitamiseen”, Sanna tietää.

Hengitysliiton omistuksessa ollut Verven kuntoutustoiminta siirtyi KK-Kunto Oy:lle 1.3.2015. Toiminta Verven ja KK-Kunnon yksiköissä jatkuu siirtymävaiheen jälkeen Verven nimissä.

Miten toimin

• •• •

INFRAn seuraavat TYK-ryhmät aloittavat 23.11.15 Oulussa ja Mikkelissä.

Kuntoutus on maksutonta.

Kuntoutuksen ajalta Kela maksaa kuntoutusrahaa.

Hakuohjeet tuukka.liukko@infra.fi, reino.pulli@infra.fi sekä www.infra.fi

43

2/2015

JOZEF POLC / 123RF

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA HUOLEHTII TYÖNTEKIJÖIDEN JA YRITTÄJIEN ELÄKETURVASTA JA EDISTÄÄ TYÖHYVINVOINTIA. ETERA ON MYÖS INFRAN YHTEISTYÖJÄSEN. HALUATKO SINÄKIN YHTEISTYÖHÖN? KYSY LISÄÄ: INFO@ INFRA.FI!

LISÄÄ NETISSÄ: WWW.ETERA.FI/YEL

YEL-vakuutus – yrittäjän sosiaali- ja eläketurva Yrittäjävakuutus perustuu työtuloon eli yrittäjän omalle työlleen arvioimaan rahalliseen arvoon.

Jokaisen vuoden työtulo kerryttää eläketurvaa.

YEL-työtulo vaikuttaa myös sosiaaliturvaan.

”LIIAN VAATIMATON ei kannata olla, sillä yrittäjän itsensä määrittelemän työtulon mukaan maksetaan sekä eläke että moni sosiaalietuus. Jo ennen eläkepäiviä YELvakuutuksen taso näkyy muun muassa sairaus-, vanhempain- ja työttömyysrahan määrissä”, YEL-tuotepäällikkö Milla Vailaranta Eterasta toteaa. ”Yrittäjänä sinulla on vapaus mutta samalla myös vastuu huolehtia siitä, että työtulosi on ajan tasalla ja vastaa työpanostasi.”

YEL-työtulo ei ole sama kuin yrityksen verotettava tulo tai yrityksen tuottama voitto. Työtulo perustuu työskentelyn määrään. Työeläkeyhtiö vahvistaa yrittäjälle työpanosta vastaavan työtulon.

Yrittäjän itsensä määrittelemä YEL-työtulo vaikuttaa paitsi eläketurvaan, myös yrittäjän muihin sosiaalietuuksiin. ”Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perheeläkkeen määrän lisäksi törmää yrittäjä työtulon vaikutukseen Kelan päivärahojen, kuten sairaus- ja vanhempainrahojen laskennassa sekä työttömyyspäivärahaoikeuden ja ansiopäivärahan määrän yhteydessä.

Työtulo vaikuttaa myös osa-aikaeläkeoikeuteen”, Milla Vailaranta painottaa.

TYÖTULOA ON HYVÄ TARKISTAA varsinkin elämäntilanteiden muuttuessa, jotta yllätyksiltä vältytään. ”YEL-työtuloa voi muuttaa milloin vaan, ei kuitenkaan takautuvasti. Siksi muutoksista on hyvä ilmoittaa aina mahdollisimman pian”, Vailaranta muistuttaa.

Maksuissa on myös mahdollista joustaa.

Se helpottaa suhdannevaihteluissa. Yrittäjä voi tietyin edellytyksin maksaa YEL-maksua 10–100 prosenttia enemmän kuin vahvistetun työtulon mukainen maksu olisi.

Lisämaksulla voi parantaa siltä vuodelta karttuvaa eläkettään. Lisämaksun saa vähentää verotuksessa kuten tavallisenkin eläkevakuutusmaksun.

Jos tilanne vaatii, on vakuutusmaksuja mahdollista tietyin rajoituksin myös pienentää 10–20 prosenttia. Suuntaan tai toiseen joustettu maksu vaikuttaa vain joustovuodelta karttuvaan eläkkeeseen. Muu sosiaaliturva lasketaan edelleen vahvistetun työtulon mukaan.

YEL:N MUKAINEN TYÖELÄKE turvaa yrittäjän toimeentulon vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta sekä perheen toimeentulon puolison kuoleman varalta. Yrit­täjällä

on myös oikeus työeläkeyhtiön tar­­­­joamaan ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus tai vamma uhkaa työkykyä.

Yrittäjän eläkkeeseen vaikuttavat kaikki vahvistetut YEL-työtulot koko yrittäjätoiminnan ajalta, eläkkeen karttumisprosentti ja maksetut YEL-vakuutusmaksut. ”Yrittäjänä voit vaikuttaa oman eläkkeesi määrään nostamalla YEL-työtuloasi. Palkansaajalla tätä mahdollisuutta ei ole. Työtulo kannattaa pitää oikealla tasolla alusta asti, sillä jokaisen vuoden työtulo huomioidaan eläkkeen laskennassa. Työelämäsi aikana voit kartuttaa eläkettä usean eri eläkelain mukaan.”

Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti oman valinnan mukaan 63–68-vuotiaana kuten työntekijäkin. Voit jatkaa työntekoa myös eläkkeen rinnalla. Eläkettä saat sitä enemmän, mitä kauemmin jatkat työssä.

Pitkä työura kannattaa.

OSOITTEESSA ETERA.FI/YELLASKURI voit kokeilla laskurilla eri maksutapojen ja työtulomäärien vaikutusta YEL-vakuutusmaksuihisi. Saat myös arvion YEL-työtulostasi kertyvästä eläkkeestä.

Tiina Piensoho

44

INFRA-LEHTI

M E R J A OJ A L A

YRITTÄJÄN FAKTA

MIELIHARMIT. Juha Luusuan mukaan verkonrakentajalle tuottavat päänvaivaa osaavien resurssien riittävyys, kaivulupamaksujen korotukset ja kaapeleiden sijoituslupien saanti teiden varsille.

MIELIHARMIT. Juha Luusuan mukaan verkonrakentajalle tuottavat päänvaivaa osaavien resurssien riittävyys, kaivulupamaksujen korotukset ja kaapeleiden sijoituslupien saanti teiden varsille.

Verkkoihin investoidaan miljardeja Suomen talous matelee ja yhteiskunnassa on investointilama, mutta energia­teollisuus ei jäähdyttele. Pelkästään sähköverkkoihin investoidaan tulevina vuosina miljardeja euroja.

Verkosto-messut Tampereella yhdistivät tilaajat ja rakentajat.

VERKKOINVESTOINTEJA ajavat eteenpäin sähkömarkkinalain uudistukset, jotka astuivat voimaan 2013 syyskuussa. Laki asettaa sähköverkon toimitusvarmuudelle uusia vaatimuksia, joiden täytäntöönpano edellyttää nopeita lisäinvestointeja verkkoihin. Ne on tehtävä siirtymäajan puitteissa vuosina 2014–2028. ”Verkkoinvestointeja tehdään vuosittain noin 900 miljoonaa euroa ja parhaimmillaan miljardi euroa. Hyvällä omatunnolla voi sanoa, että verkkoinvestoinnit tarjoa-

vat paljon töitä toimialan yrityksille ja henkilöille”, Tampereen Vera Oy:n Pekka Hyvönen totesi Tampereen Verkosto-messuilla 28.1.2015. Hyvönen avasi messuilla Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaarin.

Kohti toimitusvarmaa verkkoa Sähkömarkkinalaki määrittelee sähköverkon häiriöajat. Sähkönjakelun keskeytys ei saa ylittää asemakaava-alueella kuutta tuntia. Haja-asutusalueilla rajana on 36 tuntia.

Vaatimukset astuvat voimaan portaittain.

Vuoteen 2028 mennessä verkon pitäisi olla lähes toimitusvarma.

Verkonhaltijoilta vaaditaan strategista suunnittelua ja kehittämissuunnitelmien toimittamista Energiavirastolle. ”Kehittämissuunnitelmien perusteella verkonhaltijat alkavat laittaa toimitusvarmuutta kuntoon yleensä asemakaava-alueilla ja myöhemmin siirrytään haja-asutusalueille. Investoinnit painottuvat keski- ja pienjänniteverkkoihin sekä muuntamoi-

45

2/2015

F O R T U M OYJ

MUISTA MYÖS TYÖTURVALLISUUS. Töitä tuntuu olevan paljon tiedossa! Hengenvaara.fisivustolle on koottu turvaohjeita tapaturmien välttämiseksi ja toimintaohjeita tilanteisiin, joissa sähköjohto tai maakaapeli on vau­r ioitunut.

hin”, johtaja Simo Nurmi Energiavirastosta arvioi. ”Koko valtakunnan verkkoinfraa ei laiteta maan alle, mutta maakaapelointiaste nousee keskijänniteverkossa 15 prosentista 50 prosenttiin ja pienjänniteverkossa 40 prosentista 65 prosenttiin.”

Tavoitteet kiinni yhteistyöllä Eltel Networks Oy:n toimitusjohtaja Juha Luusua peräänkuuluttaa maakaapelointeihin lisää yhteistyötä verkonomistajien, verkonrakentajien, eri alojen asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken. ”Väitän, että vaaditut lisäinvestoinnit ovat realistisia ja ne voidaan tehdä 20 prosenttia nykyistä tehokkaammin hyvällä kokonaissuunnittelulla ja koordinoinnilla. Ruotsissa maakaapelointiaste on jo nyt samalla tasolla kuin Suomessa on asetettu tavoitteeksi vuonna 2028”, hän huomautti Verkosto-messuilla. ”Vuosibudjetoinnista pitäisi siirtyä 3–5 vuoden kaapelointiohjelmiin ja sopimuksiin. Viranomaisten lupamaksut, -ehdot ja lupien saantiajat tulisi saada inhimillisiksi.

Kaapeleiden sijoitus teiden varsille pitäisi onnistua ilman lisäkuluja ja erityisvaatimuksia. Pitäisi rekrytoida ja kouluttaa enemmän henkilöstöä sekä tehostaa urakointia ja materiaalitoimituksia.”

Siirtymäaikoja halutaan pidentää Kun keski- ja pienjänniteverkkoja on satoja tuhansia kilometrejä, miljardi-investoinnit heijastuvat vääjäämättä sähkön siirtohintoihin.

Energiateollisuus ry on ehdottanut siksi siirtymäaikojen pidentämistä harvaan asutuilla alueilla, joilla korotuspaineet ovat isoimmat. Näin tuettaisiin maaseudun elinvoimaisuutta.

Keski- ja pienjänniteverkon toimitusvarmuutta parantavat korvausinvestoinnit ovat Energiaviraston mukaan siirtymäajan puitteissa vähintään viisi miljardia euroa. Kun tähän lisätään muuntamot ja sähköasemat, korvausinvestoinnit nousevat seitsemään miljardiin. Päälle tulevat vielä esimerkiksi miljardin euron kunnossapitokustannukset toimitusvarmuuteen.

Kaisa Salminen

Mitä kuuluu laajakaistalle?

EU asetti keväällä 2014 Laajakaistan yhteisrakentamisdirektiivin, jonka tavoitteena on edistää yhteisrakentamista ja laskea sitä kautta kustannuksia. Tavoite koskee sekä teitä, ratoja, lämpöjohtoja että esimerkiksi kaasujohtoja. Direktiivin toimeenpanoa on vaadittu jäsenmailta vuoden 2016 alkuun mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Pauli Pullisen mukaan suurimmat haasteet liittyvät tiedon­­ hallintaan isoissa hankkeissa. Liikenne- ja viestintäministeriö on edistänyt esimerkiksi Saksaan johtavaa Itämeren valokaapelia. ”Meillä pitäisi olla keskitetty tietopiste tai useampia, joista kuka vain saisi tiedot olemassa olevista infrastruktuureista.

Lisäksi tarvittaisiin riitojen ratkaisuelin, joka selvittää mahdolliset kiistakysymykset.

Pitääkö esimerkiksi teleoperaattorin osuus yhteisistä asennuskustannuksista olla pienempi kuin sähköyhtiön, koska telekaapelit eivät vaadi yhtä syvää asennusta ja turvallisuusvaatimukset ovat pienempiä?” (KS)

46

INFRA-LEHTI

S A I J A S Y V Ä OJ A

YRITTÄJÄN FAKTA

Ajoneuvonosturipäivät Vantaalla

TUTTU JUTTU. Infra-ala on Raimo Antilalle (vas.) tuttu: takana on parinkymmenen vuoden kokemus Tieliikelaitoksen ja Destian leivissä muun muassa turvallisuusjohtajana.

Nostotöiden turvallisuus ja viranomaisvalvonta olivat pääteemoina INFRA ry:n perinteisillä Ajoneuvonosturipäivillä.

NOSTURIPÄIVILLE VANTAALLE kokoontui runsas joukko nosturialan toimijoita.

Salissa oltiin yksimielisiä turvallisuustyön tärkeydestä ja oikeiden asenteiden merkityksestä.

Rakentamisen ja teollisuusinvestointien kannalta tärkeitä suhdannekysymyksiä käsitteli Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jyrki Hollmén, joka esitteli EK:n ja sen pienyrittäjävaltuuskunnan vaatimuksia hallitusneuvotteluihin. OP Pohjolan ekonomisti Timo Hirvonen luotasi pankin näkemystä lähivuosien ennusteisiin.

Hollmén kertoi EK:n vaaliteemas­­ta ”Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille”.

Tä­hän päästään työnantajien mu­­kaan julkisen sektorin tervehdyttämisellä, kannustavalla verotuksella ja joustavilla työmarkkinaehdoilla.

YKSI AJANKOHTAINEN TEEMA Nosturipäivillä oli verotehokas sukupolvenvaihdos.

Konealan yrityksissä aihe on jatkuvasti esillä yrittäjien eläköityessä.

Veroasiantuntija Kalle Suontausta Veropaja Oy:stä onnistui lohduttamaan paikalla olleita perheyrittäjiä: oikein hoidettuna ja esimerkiksi lahjoitusmahdollisuutta hyö-

dyntäen sukupolvenvaihdos on edelleen verotehokasta.

Iltapäivän pääpuhujia oli sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston tuore valvontajohtaja Raimo Antila. ”Heinäkuussa julkaistaan tutkimusraportti rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuudesta. Sen mukaan vakavat työtapaturmat ovat vähentyneet puoleen. Sen sijaan lievät, alle kolmen päivän sairausloman aiheuttaneet tapaturmat ovat lisääntyneet jopa 40 prosentilla”, Antila kertoi.

Lukuihin voi vaikuttaa sekin, että tilastointi on parantunut. Ainakin rakennusalan suuret toimijat kirjaavat nykyisin tapahtumat hyvin tarkasti.

ALAN OMISTA TOIMENPITEISTÄ Antila kiitteli työturvallisuuskilpailuja. TR- ja MVRmittausten tulokset osoittavat, että keskeisten tapaturmavaarojen hallinnan taso on parantunut ja kiristyneenkin lainsäädännön vaatimukset on suurelta osin täytetty.

Eniten ongelmia on edelleen pölyntorjunnassa ja henkilösuojaimien, etenkin silmäsuojainten, käytössä.

Tulevan tutkimusraportin mukaan työmaiden kannalta merkittävää olisi saavut-

taa sellainen minimitaso, jolla voitaisiin estää rikollisen toiminnan leviäminen ja tiedon puutteesta tai selvästä välinpitämättömyydestä johtuvat rikkomukset. Myös ulkomaisten työntekijöiden riittävään perehdyttämiseen on yhä panostettava.

Työnjohto tarvitsisi koulutusta riskinottoon puuttumisessa ja turvallisiin työmenetelmiin kannustamisessa.

Rakennusalan yrityksiin tehtiin vuonna 2014 noin 5 000 viranomaistarkastusta. ”Tarkastukset jatkuvat tänäkin vuonna.

Rakennusalalla erityishuomio kohdistuu nyt asbestitöihin, elementtirakentamisen koko ketjuun sekä pientalorakentamiseen”, Antila kertoi.

Käytännön kokemuksia työturvallisuuden kehittämisestä valotti pitkään yrittäjänä toiminut hallituksen puheenjohtaja Veijo Kallioinen Kallioinen-Yhtiöistä. ”Terve maalaisjärki ja ajattele ensin -asenne voisi pelastaa monelta vahingolta myös nostotöissä.”

Nosturipäivien yhteistyökumppaneita olivat tänä vuonna Machinery/Grove, Euromaster/Michelin, OP-Pohjola, YTM-Industrial ja Nosturiexpertit.

Kalevi Kaipia

47

2/2015

Tee konekauppasopimus aina kirjallisesti, niin vältyt yllätyksiltä.

INFRA on yhdessä Teknisen Kaupan maarakennuskonejaoston kanssa laatinut listan tärkeimmistä konekaupassa huomioon otettavista asioista. Muistilistalla halutaan kiinnittää huomiota niin myyjän kuin ostajankin toimintaan kaupanteon yhteydessä.

Ennen kaikkea on tärkeää, että kauppasopimus tehdään kirjallisesti. Näin on helppo jälkikäteen todeta, mitä tuli sovittua ja vältytään turhilta ”minä oletin, että asia menee niin kuin aina ennenkin” -kiistoilta jälkikäteen.

Tarkistuslista löytyy myös INFRAn nettisivujen jäsenpalvelusta.

Tarjouspyyntö/tarjous • Yksilöi tarjouspyyntö mahdollisimman tarkasti • Kerro myös koneen käyttötarkoi-

tus • Tarkista, vastaako tarjous tarjouspyyntöä ja tarjouksen voimassaoloaika

toimittamistaan ja asentamistaan varusteista; ostaja vastaa itse erikseen kaupan kohteeseen hankkimistaan varusteista

Sopimuksen syntyminen • Sopimus syntyy, kun osapuolet hyväksyvät tarjouksen • Tee aina kauppakirja eli kirjallinen tilaus-/toimitussopimus

Vaihtokone ja sen lisälaitteet • Kunto on sovitun mukainen • Luovutusaika • Omistusoikeus • CE-todistus

Kauppahinta • Rahoitus • Maksuehto Kaupan kohde • Merkki, malli, sarjanumero, käyttöönottovuosi, rekisterinumero, mittarilukema • Kunto sovitun mukainen (käytetyn osalta) • CE-merkintä, vaatimuksenmukaisuustodistus • Omistusoikeus ja sen siirtyminen;­ siirtyy ostajalle, kun kauppaan liittyvät velvoitteet on hoidettu Lisävarusteet • Lisävarusteet yksilöidään • Varmistetaan lisävarusteiden yhteensopivuus hankittavan koneen kanssa esim. 3D- ja paikannuslaitteiden yhteensopivuus; myyjä vastaa

Toimitusehdot • Toimitusaika sovitaan kaupanteon yhtey­ dessä • Toimituspaikka • Rahtikustannukset • Vaaranvastuu/vakuuttaminen • Koneen tarkastus luovutettaessa ja reklamaatio: muoto ja aika Viivästys • Myyjän tai ostajan viivästys • Sopimussakko • Myyjän viivästyksen sattuessa, saako koneen tilalle Muita seikkoja • Takuuehdot • Käyttöönottokoulutus • Määräaikaishuollot • Kirjallinen reklamaatio viipymättä • Noudatetaan sovittuja kauppaehtoja Magnus Frisk

S A I J A S Y V Ä OJ A

Ensimmäiset viralliset tiemerkitsijät PANK ry:n Tiemerkintäpäivillä 12.–13.2.2015 kymmenen vuoden pitkäjänteinen työ palkittiin, kun Suomi sai virallisesti uudet tiemerkitsijänsä.

VUONNA 2012 maarakentajan ammattitutkinto uudistui. Käyttöön tuli asfaltin am­­ mattitutkinto, johon sisältyi myös tiemerkitsijän näyttötutkinto. Tätä edelsi pitkä taustatyö.

Pian huomattiin, että tiemerkitsijän näyttötutkinto osana asfaltin ammattitutkintoa ei ole oikea suunta. Tutkittiin, mitä työmaalla todella tapahtuu ja päästiin jo lähemmäs tarvetta. Nyt tiemerkitsijän ­näyttötutkinto on muuttunut täysin ja on oikealla tiellä osana maarakentajan ammattitutkintoa.

Ammattitaitovaatimukset on määritelty maarakennusalan ammattitutkinnon perusteissa. Tutkinnon suorittanut osaa

toi­­mia liikennealueilla ja tehdä tiemerkintätyön tiemerkintämaaleja ja -massoja käyttäen.

A N T O N N O V I KO V / 1 2 3 R F

Konekaupan ABC

27 VUOTTA ALALLA JA NYT TODISTUS. Konkari Mika Laitinen Cleanosolista (oik.) on ihka ensimmäinen tiemerkitsijän näyttötutkinnon suorittanut ja tyytyväinen tutkintoonsa. Rami Koivisto on samoilla linjoilla.

TIEMERKINTÄTYÖN osaaminen osoitetaan tekemällä ajoratojen keski-, ajokaista-, sulku- ja pysäytysviivamerkintöjä sekä ajoratojen nuoli-, symboli- ja suojatiemerkintöjä sekä maali- että massamerkintää käyttäen. Tiemerkintää tehdään niin paljon, että laatuvaatimukset täyttävä osaaminen voidaan luotettavasti todeta.

Näyttötutkinnot tarjoavat erityisesti aikuisille ja työssä oleville joustavan tavan osoittaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan. Tutkinnon perusteissa määritelty

ammattitaito osoitetaan työpaikalla työtehtävissä.

Työntekijä saa virallisen todistuksen osaamisestaan ja ammattitaidostaan. Tutkinnon rahoitukseen on erilaisia yhteiskunnan tukemia rahoitusmalleja, ja tutkinnon suorittaja voi hakea 390 euron suuruista stipendiä.

Tiemerkitsijän näyttötutkinnot on järjestetty yhdessä AMIEDUn kanssa. Tällä hetkellä on menossa järjestyksessä kolmas koulutus, jossa on 11 opiskelijaa viidestä eri yrityksestä. Seuraavat koulutukset alkavat vuonna 2016. Kurssiaika on 1.3.–31.12. ja lähijakso 7.–9.3.

Saija Syväoja

48

INFRA-LEHTI

D E S T I A / PA S I N U R M I N E N

YRITTÄJÄN FAKTA

Tietomallinnus on nykypäivää vaativissa urakoissa

PALKITTU. Tikkurilantie hanke voitti vuonna 2014 Tekla BIM Awardsin kansainvälisessä kilpailussa paikallavalurakenteiden sarjan.

Vuonna 2013 valmistunut Tikkurilantien ST-hanke oli Suomen ensimmäisiä infrahankkeita, jonka tarjouspyyntö edellytti tietomallin käyttöä sekä suunnittelussa että rakentamisessa.

TIKKURILANTIEN HANKKEESEEN kuului kadun, Vantaanjoen ylittävän sillan, paalulaattojen ja alikulkukäytävän sekä siihen liittyvän kaukalon rakentaminen ja suunnittelu. Destia vastasi hankkeen kokonaistoteutuksesta ja Siltanylund huolehti siltasuunnittelusta. ”Vantaan kaupunki oli ensimmäinen tilaaja, joka vaati näin laajaa mallinnusta infrahankkeessa”, Siltanylundin projektipäällikkö Juha Litmanen kertoo.

Tikkurilantien alikulun kohdalla olevan paineellisen veden vuoksi alikulkurakenteesta piti suunnitella erittäin vesitiivis.

Kaareva kaukalo toi lisää pähkäiltävää, varsinkin raudoituksen osalta. Siltarakenteiden kohdalla olevat kaivot, putket ja pumppaamot sekä paalulaatat vaativat runsaasti yhteensovittamista ja mallien säätöä.

DESTIAN TYÖMAAHENKILÖSTÖ koulutettiin ohjelmistojen käyttöön.

Destia hyödynsi tietomallinnusta väyläsuunnittelussa sekä siltapaikan aluesuunnittelussa ja toteutuksessa. Osapuolet yhdistivät mallit pääosin projektipankin kautta, mikä osoittautui tehokkaaksi työtavaksi.

Työkoneiden käyttämät rakennemallit jaettiin koneisiin langattomasti pilvipalvelun kautta. Kaikki data oli jatkuvasti reaaliaikaisesti urakoitsijan, suunnittelijan ja työmaan käytössä. ”Mallintamisen tulokset osoittautuivat erittäin havainnolliseksi ja pystyimme suunnittelemaan töitä selvästi helpommin kuin perinteisillä piirustuksilla. Pystyimme tarkastelemaan maastossa mobiililaitteilla monipuolisia leikkauskuvia suoraan mal-

linnetun väyläsuunnitelman tietokannasta”, kertoo Nurminen.

TIETOMALLINNUS tuo perinteiseen suunnitteluun nähden huomattavia helpotuksia ja uudenlaisia mahdollisuuksia. Piirustuksista voitaisiin jopa luopua kokonaan, mutta Litmanen kertoo niillä olevan edelleen merkitystä tilaajalle, joka saa niistä pysyvän dokumentin hankkeen toteutuksesta.

Destia on hankkinut kokemusta mallipohjaisesta tuotannosta jo vuosia; työkoneautomaatiota on hyödynnetty jo lähes 200 työmaalla. Tikkurilantien hankkeessa Destia hyödynsi 3D-malleja myös tieleikkauksen avolouhinnan koneohjauksessa. Poravaunut toimivat tarkkoina mittalaitteina.

Mallipohjainen rakentaminen ja automaattinen raportointi tuovat merkittäviä kustannussäästöjä. ”Säästöt yksittäisissä työvaiheissa saattavat olla jopa useita kymmeniä prosentteja”, Nurminen mainitsee.

Antti Veijola S I LTA N Y LU N D OY / J U H A L I T M A N E N

VÄYLÄSUUNNITTELIJOILLE mallinnushaastetta toi muun muassa kallistettu kiertoliittymä, johon yhdistyi kevyen liikenteen alikuku. Hyvän ja toteuttamiskelpoisen eli rakennettavan tietomallin hyödyt ovat kuitenkin ilmeiset. ”Kaikki rakenteet suunniteltiin mallintamalla ja tietomalleja pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman kattavasti työmaalla. Mallinsimme väylärakenteiden lisäksi paikallavalurakenteet raudoitteineen. Mallinnus helpotti merkittävästi eri rakenteiden yhteensovittamista”, Destian tutkimus- ja kehittämistoiminnasta vastaava projektijohtaja Pasi Nurminen kertoo.

Usean ohjelmiston käyttö ja uudenlaiset toimintamallit ovat vaatineet paljon perehtymistä kaikilta osapuolilta.

49

2/2015

ARI KÄHKÖNEN

KAIKKI OK. Tässä kuljettimessa ovat suojaukset ja hätäpysäyttimet kunnossa.

Murskamittari täyttää 10 vuotta Mittarilla arvioidaan ja parannetaan murskauslaitosten työturvallisuutta.

MURSKAMITTARI KEHITETTIIN kymmenen vuotta sitten murskauslaitosten ja -työmaiden turvallisuustason arviointiin ja kehittämiseen. Murskamittarin käyttö korvaa lakisääteisen viikoittaisen kunnossapitotarkastuksen.

Koko murskauslaitos ja siihen liittyvät toiminnot käydään kävellen läpi ja kirjataan tarkastuslomakkeelle niin turvallisuuspuutteet kuin kunnossakin olevat asiat.

Turvallisuustaso lasketaan oikein-ha­­ vaintojen osuutena kaikista havainnois­­­­ta ja tuloksena saadaan turvallisuuspro­­­­sent­ ­ti (indeksi). Mitä suurempi osa havain­­nois­ ­ta on oikein, sitä parempi indeksi ja turvallisuustaso.

INFRA RY:N KAMPANJA murskamittarin käytöstä ja murskauslaitosten turvallisuuden kehittämisestä käynnistyy keväällä.

Kampanjan aikana toiminnanjohtajat

käyvät murskauslaitoksilla antamassa turvallisuusopastusta Murskamittarin avulla.

Murskamittariopas on luettavissa INF­­ RAn nettisivuilla. Opas sisältää havainnointiohjeet ja kirjauslomakkeet. Toiminannajohtajat jakavat oppaita turvallisuusopastuksen yhteydessä.

Ari Kähkönen LISÄÄ NETISSÄ: WWW.INFRA.FI/TURVALLISUUS

Poravaunut, iskuvasarat, pulveroijat, kompressorit ja muut Atlas Copcon myymät koneet ja laitteet saa nyt Lahden moottoritien varrelta Vantaan Hakkilasta.

YMPÄRISTÖARVOT olivat isossa osassa uuden rakennuksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Kiinteistö saavutti LEED-sertifikaatin hopeatason. Sertifikaatissa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen ja ekologiseen vastuullisuuteen.

Uudet huoltotilat ovat entistä isommat, ja niissä voidaan korjata kuusi laitetta samanaikaisesti entisen kahden sijaan. Toimistoneliöt pysyivät samoina. Kokous-, koulutus- ja projektitiloja on paljon. ”Toimiva ja nykyaikainen palvelukeskus

JUKKA RAPO

Atlas Copco muutti uusiin tiloihin UPOUUTTA. INFRAn yhteistyöjäsenen Atlas Copcon toimitilan avajaisnäyttelyssä 30.1. vieraili runsaasti yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.

mahdollistaa tuotteidemme entistä kilpailukykyisemmän myynnin ja huoltopalvelun”, toimitusjohtaja Ilkka Eskola kertoo ylpeänä.

Saija Syväoja

50

INFRA-LEHTI

Maansiirto Tietäväinen jo 50 vuotta!

TÄMÄ JÄI MIELEEN. Kerran kone upposi lähteen silmään imuruoppauksen yhteydessä. ”Vähän hytin nurkkaa jäi vain näkymään”, muistelee Arvo.

MAANSIIRTO TIETÄVÄINEN

ONNITTELEMME

Arvo Tietäväinen aloitti maarakennus­ toiminnan Puuppolassa 1965 käytetyllä Allis Chalmers -pyöräkuormaajalla.

Yritys liittyi Suomen Maarakentajien Keskusliittoon jo 1970-luvulla.

TYÖMAAT OVAT VAIHDELLEET, mutta yhteistä niille on ollut niiden kesto. Jo pari kolme vuosikymmentä on vierähtänyt katu- ja tieverkoston sekä kunnallistekniikan rakentamisen parissa Keski-Suomessa.

Sopimussuhteet ovat olleet pitkäaikaisia, joka on merkki hyvin tehdystä työstä sekä luottamuksesta tilaajan ja rakentajan vä­­ lillä.

Vaajakoskella sijaitseva Savutuvan Apa­­ja on ollut Arvo Tietäväiselle erityisen mieleenpainuva työmaa. Se koostuu yli 30 keskisuomalaisesta talonpoikaisrakennuksesta, joista vanhin on yli 200-vuotias. Maanra-

kennus Tietäväistä on kolmisenkymmentä vuotta työllistänyt kesäisin muun muassa pohjien sekä vesi- ja viemärijohtojen kaivu, pihojen tasaus, puiden istutus ja maisemointi. Työ on ollut vaativaa historiallisesti arvokkaiden rakennusten lomassa.

Kaukolämpöverkoston rakentaminen Jyväskylän seudulla 1990-luvun alusta tähän päivään on myös työllistänyt Tietäväisiä.

Työnantajana oli ensin Pappilanvuoren Lämpö, sitten Vattenfall ja nykyisin Elenia Lämpö Oy. ”Töitä on riittänyt toistaiseksi, vaikka viime talvena oli hiljaista”, Arvo Tietäväinen toteaa.

Maajukka Oy:llä on mennyt aika hienosti jo 30 vuotta. Tuula ja Jukka Tuominiemi ovat tehneet töitä yrityksen menestyksen eteen ahkerasti ja neuvokkaasti.

MAAJUKKA OY oli yksi vuoden 2014 Kauppalehden Huippuyrityksistä. Perustelujen mukaan ”Huippuyrityksiksi nousivat oman alansa erikoisosaajat, jotka pystyivät tarjoamaan aitoa lisäarvoa omilla tuotteillaan tai palveluillaan.”

Maajukan erikoisosaamista ovat perusmaarakentamisen ohessa perustusten vahvistus ja tuetut kaivannot. Yritys työllistää kolmisenkymmentä työntekijää Jyväskylän seudulla.

Tuula ja Jukka Tuominiemi perustivat Maajukka Oy:n maaliskuussa 1985. Yrittäjäpuolisoiden toimiva parisuhde on ollut kaiken A ja O. Toimivat suhteet täytyy olla myös muiden yrittäjien, työntekijöiden sekä tilaajien kanssa. ”Keskinäinen luottamus on todella tärkeää”, Jukka Tuominiemi painottaa. ”Esimerkiksi Maajukan 30-vuotissyntymäpäivien merkeissä teimme työntekijöiden kanssa matkan Budapestiin.”

KESTÄVÄ JA VAKAA POHJA – niin yrityksellä kuin Jyväskylän Lutakon rakennuksillakin. Maajukka on toteuttanut Lutakkoon maarakennus- ja paalutustyöt.

Kolmekymmentä vuotta on pitkä aika, ja Tuominiemet ovat jo valmiita luopumaan yrityksestä.

Omasta perhepiiristä ei ole alalle jatkajaa. Jukan ja Tuulan tyttäret luovat työuriaan omissa ammateissaan. ”Etsi oma alasi, keskity siihen ja hanki hyvä ammattitaito. Ole joustava äläkä polta siltoja”, vinkkaa Jukka nuorelle yrittäjälle.

Olisiko sinusta jatkajaa?

Saija Syväoja

JUKKA TUOMINIEMI

Elämäntapa, harrastus ja elinkeino

YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA on ollut oma perhe ja osaavat työntekijät. Vaimo Maili sekä poika ja tytär ovat kaikki olleet yrityksen palveluksessa. Ulkopuolisia työntekijöitä on ollut 4–5.”Työntekijät ovat kautta aikain olleet alasta kiinnostuneita ja ammattinsa osaavia sekä työ- että remonttihommissa”, Arvo Tietäväinen kiittelee.

Nuorta, aloittelevaa yrittäjää Arvo neuvoo varautumaan kaikkeen. ”Ole sitkeä ja pitkämielinen. Älä polje hintoja, vaikka joskus joutuisit joustamaan. Parhaimmillaan tämä jalo ammatti on työ, harrastus ja huvi.”

Saija Syväoja

51

2/2015

KALEVI KAIPIA

Nostovoimaa Kymenlaaksosta koko Itä-Suomeen Ei arvannut pyhtääläinen Osmo Metsola, että hänen 1955 ostamansa Riuku-Vammas olisi alku yritykselle, jossa 60 vuotta myöhemmin on 66 konetta ja yli 50 työntekijää.

KOTKAN SEUTUKUNNALLA merkittäväksi maarakentajaksi nousseen Metsola Groupin 60-vuotispäivää juhlittiin maaliskuussa Kotkan Konserttitalolla. Paikalla oli reilut sata henkeä: asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja henkilökuntaa.

Veljeksistä Jouni Metsola jäi yhtiöstä pois vuonna 1972 ja jatkoi omaa yritystoimintaa muun muassa vesirakennus- ja paalutusurakoitsijana. Mauri Metsola vastasi yhtiön kotimaan toiminnasta 1980-luvun taitteessa, kun Martti Metsola perheineen muutti Kanadaan.

Martin muutettua takaisin Suomeen veljekset selvensivät vastuualueitaan niin, että konehomma jäi Martille ja Mauri jatkoi suvun tilalla maatalouden parissa.

YHTIÖÖN OLI JO 1970-luvulla hankittu kalustoa satamien ja teollisuuden tarpeisiin. Lopullinen ratkaisu nosturitoimintaan siirtymisestä syntyi 1990-luvun alun lamavuosina. Autoalustaisten henkilönostimien tarve näytti lisääntyvän, ja niitä hankittiin 1990-luvun puolivälistä alkaen.

KAFFEPAUSSI. Metsola Groupilla on toimipisteet Kotkassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Joensuussa ja Savonlinnassa.

Lappeenrannassa kahvipöytäkeskusteluissa Pia Metsola ja Jarmo Putkonen yhdessä työnjohtaja Ari Tainan ja toimistosihteeri Anu Laasosen kanssa.

Martti Metsolan ensimmäinen ajoneuvonosturi oli 70-tonninen Grove, joka oli 1980-luvun lopulla huomattavan iso kone. 1990luvulle tultaessa nostureita oli jo kolme, ja niistä suurin oli 120-tonninen Liebherr.

Vuonna 1998 Martin lapset Pia Metsola ja Olavi Metsola perustivat Porvooseen Nostometsot Oy:n ja alkoivat operoida kahdella nostolava-autolla Porvoon ja Helsingin talousalueilla. Samana vuonna Kymen Nostokone osti ensimmäisen Mantsinen-merkkisen uudentyyppisen materiaalinkäsittelykoneen.

METSOLAN YHTIÖIDEN historiassa näkyy selvästi halu erikoistua ja etsiä uusia toimintamalleja. Suhdanne- ja työtilanteiden mukaan yrityksen kalustossa on ollut maansiirtoautoja, joilla on urakoitu pohjoisen voimalaitoksilla, luiskakoneita, lakaisukoneita ja jopa hiekkajaala merihiekan nostoa ja kuljetusta varten.

Laajentuminen Kotkasta itään alkoi lappeenrantalaisen Kaakon Nostot Oy:n ostolla vuosituhannen vaihteessa. Viime vuonna yhtiön toiminta laajeni käsittämään myös Joensuun ja Savonlinnan, kun syntyi yrityskauppa Joensuun Nostajista.

Pia Metsola, joka toimii myös INFRA ry:n nosturijaoston puheenjohtajana, on yhtiöryhmän hallituksen puheenjohtaja sekä Kaakon Nostot Oy:n ja Nostometsot Oy:n toimitusjohtaja. Kymen Nostokone Oy:n toimitusjohtajana toimii Pian mies, Jarmo Putkonen. Joensuun Nostajista vastaa entiseen tapaan Jorma Määttä. Kotkassa Kymen Nostokoneen operaatioista vastaa Olavi Metsola.

NELJÄSKIN SUKUPOLVI on tullut mukaan liiketoimintaan, sillä Pian ja Jarmon lapsista Antero Metsola on saanut logistiikkainsinöörin tutkinnon valmiiksi ja on ottanut vastuun yhtiön Kouvolan toiminnoista.

Kalevi Kaipia

IN MEMORIAM

Birger Smeds on poissa Urakoitsija Birger Smeds menehtyi 23.1.2015. Hän oli kuollessaan 81-vuotias.

BIRGER SMEDS oli vuonna 1952 perustamassa Solf Gräv & Schaktia. Perhe lunasti yhtiön itselleen 1966. Perheyrityksessä oli enimmillään 25 muuta työntekijää. Nykyään yrityksen omistaa Birgerin poika Stefan Smeds. Hän toimii myös yhtiön toimitusjohtajana.

Birger Smeds oli INFRA ry:n edeltäjän

SML:n valtuuskunnan jäsen vuosina 1987– 1994. Maarakentajien Vaasan piiriyhdistyksen hallituksessa hän oli vuosina 1961–1980 ja tilintarkastajana 1984–1994.

Hän oli Oy Pomaco Ab:n hallituksen jäsen 1962–1998. Lisäksi hän oli aktiivinen Lions-klubissa ja toimi myös klubinsa presidenttinä 1993.

Birger Smedsille on ansioistaan myönnetty SML:n hopeinen ansiomerkki 1974 ja kultainen ansiomerkki 1992. Tunnustuksena yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen Leijonan Ritarikunnan Ansioristin 1994.

Kai Salmi

52

INFRA-LEHTI

YHTEISTYÖTÄ.

Rehtori Juha-Pekka Koivusalon mukaan Länsirannikon Koulutus Oy:ssä on saatu hyviä kokemuksia yhteishankintakoulutuksesta. Tarve tulee yrityksiltä ja rahoitus elykeskukselta.

Länsi-Suomi ennakoi ja varautuu INFRA Länsi-Suomi ry:n järjestämässä ennakointifoorumissa pohdittiin infra-alan volyymia, rahoitusta ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Ratkaisuja haasteisiin haettiin muun muassa tuottavuusharppauksesta ja nollatoleranssista.

ENNAKOINTIFOORUMI järjestettiin Erityisen tärkeää olisi kehittää pieniä 12.2.2015 Turun ammattikorkeakoulussa. urakoita varten mini- tai mikroalliansseja, Lehtori Eero Nippala Tampereen ammat- jottei allianssimalli jää vain suurten hanktikorkeakoulusta, TAMKista, kiteytti esi- keiden työkaluksi. tyksessään Infrarakentaminen muutokMANKin projektipäällikkö Panu Tuomisessa -projektin tuoreen Tulevaisuuden nen ja opiskelijoita edustanut Tomi Peltohaasteet -raportin tulokset viiteen teesiin. nen muistuttivat puheenvuoroissaan eri”Infra-alan tuottavuutta voidaan tyisesti rakennusmestarivajeesta. parantaa yhteistyöllä, teknoloYleiset inframallivaatimukset, INFRA LÄNSIgiaharppauksella, tehokkaamYIV 2015, julkistetaan toukoSUOMI ON MUKANA malla ympäristöluvituksella kuussa 2015.

ENNAKOINTITYÖRYHMÄSSÄ, JONKA TAVOITja työpaikkojen nollatole”Toimintatavat muuttuTEENA ON KEHITTÄÄ RAKENranssilla. Säästöä saadaan vat ja esimerkiksi rakentaja NUS- JA KIINTEISTÖALAN TYÖVOIMA-, KOULUTUS- JA aikaan arvovalinnoilla ja on yhä enemmän jo hanOSAAMISTARPEITA. VETOtäydennysrakentamisella”, kintavaiheessa mukana VASTUU ON VARSINAISSUOMEN LIITOLLA JA Nippala tiivisti. miettimässä suunnittelua.

ELY-KESKUKSELLA. Nollatoleranssia suositelNyt on viimeinen hetki hypätä laan niin työturvallisuuteen tietomallijunaan”, lehtori Pirjo kuin sopimuksen vastaiseen laaOksanen Turun ammattikorkeakoutuun, työpaikkahäirintään, harmaaseen lusta muistutti. Tietomallinnusta käytetalouteen ja huonoon johtamiseen. Paitsi tään yhä enemmän ja pienemmissä hanktuottavuus, myös alan imago halutaan sitä keissa. kautta nousuun.

JOHTAJA MATTI VEHVILÄINEN VarsinaisNIPPALA PERÄÄNKUULUTTI lisäksi yhteis- Suomen ely-keskuksesta esitteli ratkaisutyötä niin tilaajien, tuottajien, kuntalais- vaihtoehtoja infran korjausvelkaongelten kuin oppilaitosten välillä. maan. Liikenne- ja viestintäministeriön

asettama työryhmä on päätynyt pohdinnassaan ehdottamaan 200 miljoonan euron tasokorotusta perusväylänpitoon.

Niukkenevat rahat pitäisi käyttää yhä järkevämmin. ”Syntyykö hintakilpailulla parasta laatua vai johtaako se vain kertaluonteisiin suhteisiin, minimisuunnitteluun ja maksimiylityksiin budjetissa”, WSP Groupin johtaja Jari Kaukonen kyseli.

Tilaajapuolta edustanut Turun kaupungin Infrapalvelujen rakennuttamispäällikkö Janne Laine piti hankalana yhtälönä sitä, että kuntien palveluja ulkoistetaan ja tilaajille tulee lisää tehtäviä, mutta tietoa ei ole riittävästi.

URAKOITSIJOIDEN KOKEMUKSIA työvoiman saatavuudesta kertoivat Hanra Oy:n Tuomas Hannula ja Maanrakennus Kivelä Oy:n Ville Kivelä.

Hanra Oy:ssä oli hyviä kokemuksia oppisopimuskoulutuksesta. Sitoutuneimmat työntekijät saa kasvattamalla heidät itse.

Oma henkilökunta on tunnettava silloin hyvin.

Kaisa Salminen

KAISA SALMINEN

PIIREISSÄ TAPAHTUU

53

MAGNUS FRISK

2/2015

Koulutusta ruotsiksi ja englanniksi

Kaikki infran puolesta Mvr-yrittäjävaliokunta kantaa huolta infran kunnosta.

MVR-YRITTÄJÄVALIOKUNTA päätti olla määräraha-asiassa aktiivinen. Valiokunnan jäsenen Juha Pasasen aloitteesta päätettiin vierailla eduskunnassa ja jakaa huoli keskustan kansanedustajan sekä liikenneja viestintävaliokunnan jäsenen Markku Rossin kanssa.

Markku Rossi oli samaa mieltä siitä, ettei kunnossapitoon ole varattu riittävästi va­­ roja. Tämä näkyy muun muassa tiestön huonona kuntona. Rossin mukaan uusia

HÄRKÄÄ SARVISTA. Juha Pasanen, Heikki Jämsä, Eero Heinäsuo, Jarmo Pahkakangas, Jussi Tuohino ja Heikki Lustig kertoivat huolensa suoraan oikeaan osoitteeseen Markku Rossille (keskellä).

ra­­hoitusmalleja tulisi kehittää ja budjetointi sekä suunnitelmallisuus tulisi ulottaa vaalikausien yli. Näin saataisiin innovatiivisempia ja kokonaistaloudellisempia ratkaisuja aikaiseksi.

Rahoituksen riittämättömyydestä ollaan niin yksimielisiä yli puoluerajojen, että on ihme, jos asia ei korjaannu vaalien jälkeen uuden eduskunnan toimesta. Jäämme odottamaan!

Magnus Frisk

Liikenneakatemia tarjoaa esimerkiksi korttikoulutuksia myös ruotsiksi ja englanniksi. INFRAn jä­­ senet pääsevät koulutuksiin edullisesti INFRA Akatemian kautta.

Tarkista ajankohdat Infra.fi/akatemia.

Liikenneakatemian koulutuspäällikkönä on aloittanut Robert Nyman.

Heureka meni maan alle Geologiaa, kaivosteollisuutta ja maanalaista rakentamista esittelevä Maan alle -näyttely on esillä Heurekassa 20.9.2015 saakka. Näyttelyn kantava aja­­­­­­tus on kaikenlaisen maanalaisen ­­toiminnan vaikutus yksittäisten ih­­misten jokapäiväiseen elämään. Käy tutustumassa!

P E K K A LY Y T I K Ä I N E N

Tulvavedet kuriin kaupungeissa

Talvitapahtuma Tahkolla

JO PERINNE. Talvitapahtuma järjestettiin nyt 10. kerran.

INFRA Pohjois-Karjala ja INFRA Pohjois-Savo järjestivät jäsenistön Talvitapahtuman Nilsiän Tahkovuorella.

PITKÄMATKALAISET virittäytyivät jo perjantai-iltana 20.3. Talvitapahtuman tunnelmaan keilailun, saunomisen ja mukavan yhdessäolon merkeissä.

Lauantaiaamun kokoontumisen ja ohjaajakokouksen jälkeen lähetettiin INFRAn kelkkailijaryhmä auringon paisteen ja pikkupakkasen saattelemana erittäin vaativalle reitille Rautavaaran suuntaan.

Puolen päivän aikaan nautittiin maukas keittolounas Yläluostan kyläkaupan ko­­ dassa. Toinen puoli talvitapahtuman osallistujista suuntasi hyväkuntoisille rinteille laskettelemaan ja patikoimaan.

Kelkkasafarin, laskettelun ja patikoinnin pölyt sekä hiet saunottiin pois Tahko­ Span kylpylässä ja nautittiin maukas illallinen kylpylän ravintolassa. Iltaa jatkettiin perinteitä noudattaen.

Mukavaa INFRAn talvitapahtumaa tukivat yhteistyökumppanit AVK Finland, Häggblom, Suomen Rakennuskone, OP Pohjola, YTM Industrial, Onninen, Lakan Betoni, Veljekset Laakkonen ja Rudus.

Talvitapahtuman osallistujat kiittävät mukana olleita yhteistyökumppaneita onnistuneesta tapahtumasta.

Pekka Lyytikäinen

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on kehittänyt yhdessä yrityskumppaneiden kanssa Suomen ilmasto-oloihin soveltuvia, vettä läpäiseviä päällysteitä. Tavoitteena on vähentää hulevesien aiheuttamia valumavesiä ja kaupunkitulvia.

Kehitetyt päällysteratkaisut toimivat hyvin alueilla, joilla raskas liikenne ei aiheuta liiallisia rasituksia: parkkipaikoilla, jalkakäytävillä, pihoilla, kentillä ja aukioilla. Läpäiseviä päällysteitä pilotoidaan ensi kertaa Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa tänä keväänä.

Infra-alalla iso fuusio Kolme kotimaista pitkän linjan infrakentajaa Fin-Seula Oy, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy ovat fuusioituneet ja toimivat yhdessä nimellä Kreate Oy. Yhtiöllä on toimipaikkoja ympäri Suomea.

Kreate Oy toimii silta-, väylä-, pohja-, teollisuus- sekä ympäristörakentamisen parissa.

54

INFRA-LEHTI

PIIREISSÄ TAPAHTUU J U K K A A N N E V I R TA

Mansessa möristiin Suomen laajimmat konepäivät, Mansen Mörinät, järjestettiin 14. kerran 10.–11.4.2015.

J A A K KO S A L M E L A

MANSEN MÖRINÄT on saavuttanut vahvan aseman maarakennuskone- ja kuljetuskalustoammattilaisten tapahtumana. Mörinät järjestetään Tampereen, Pirkkalan ja Lempäälän ympäristössä ja tapahtuma kerää vuosittain tuhansia alan ammattilaisia Pirkanmaalle.

Tänä vuonna INFRA Häme järjesti en­­ simmäistä kertaa nonstop-kuljetuksen tapahtuman yhteyteen. Kolme linja-autoa kiersi ennalta sovittua reittiä molempina tapahtumapäivinä.

Tapahtumaan osallistuvien yritysten ja mukana olleiden yhteistyökumppaneiden keskustelujen pohjalta on hyvin todennäköistä, että kuljetus järjestetään myös ensi vuonna.

Ensimmäisessä kuljetushankkeessa olivat mukana muun muassa Fennia, Uusioaines Oy, Ritchie Bros, Vianor, Barona ja Student Work.

Saija Syväoja

MENNÄÄN BUSSILLA. ”Ensimmäinen kerta on aina vaikein. Yleisökuljetuksille oli silti selkeä tilaus”, INFRA Hämeen toiminnanjohtaja Anti Astren vakuuttaa.

INFRA Länsi-Suomi iloisissa Pikniktunnelmissa

AJOISSA LIIKKEELLÄ.

Ensi vuoden risteilylle on varattu jo 52 paikkaa. Lienevätkö Juha Lehto, Juhani Aamurusko ja Jarno Virtanen jo paikkansa varanneet?

Perinteinen ja järjestyksessä jo kolmastoista Piknik-risteily Maarianhaminaan odotti länsisuomalaisten infra-alan yrittäjien laivaan nousua.

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Hannu Jokisalo toivotti lähes 130-henkisen seurueen 28.2. tervetulleeksi M/S Amorellalle kuohujuoman saattelemana.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikennejohtaja Matti Vehviläinen on jo Piiripiknikin vakioluennoitsijoita. Hän informoi kuulijoita ely-keskuksen tulevista hankinnoista sekä tienpidon ajankohtaisista asioista.

Piknikin pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Eteran myyntijohtaja Leo Keltanen puolestaan aktivoi kuulijoita esityksellään Etera – Tässä ajassa.

Suoritusten ja vaatimusten kasvaessa konemaailmassa myös polttonesteiltä ja voiteluöljyiltä vaaditaan yhä enemmän.

Suomalaisesta öljyosaamisesta kertoivat Teboilin aluepäälliköt Aku Tormonen ja Yrjö Castren. Esittäytymässä kävi myös Länsi-Suomen piirin pohjoisosan uusi aluepäällikkö Juha Jatko.

Tauon jälkeen kuultiin A-Vakuutuksen ja Pohjola Pankin ajankohtaiskatsaus, josta vastasivat aluejohtaja Timo Kyyriäisen estradille saattelemat yhteyspäällikkö Mika Gratscheff ja rahoituspäällikkö Timo Lehtonen.

MONESTI PIKNIKILLÄ vieraillut aluepäällikkö Jouni Ahlgren kertoi edustamansa voiteluainealan yrityksen, Kendall Oy:n, terveiset.

Vianor – Kenties mukavin tapa tehdä yhteistyötä -otsikolla esitelmöi tuotepäällikkö Pekka Nurme.

Kotimaisen putkivalmistajan ja rakennustarvikemaahantuojan Meltex Oy:n vaihtoehdoista infarakentamisen ratkaisuihin kertoi myymäläpäällikkö Heikki Hiltunen.

Koneohjauksen uusista tuulista kertoivat puolestaan Scanlaserin 3D-asiantuntija Sven-Erik Emtö sekä laitteiden asennuksesta ja huollosta vastaava Kari Hollsten.

Kun Maarianhaminassa oli vaihdettu laivaa, seurasi risteilyn viimeinen osio, jonka teemana oli verkostoituminen ja virkistäytyminen. Tällä teemalla jatkettiin Turkuun saapumiseen asti. Mikäli jutun kirjoittaja on oikein ymmärtänyt, ehkä vielä vähän pidempäänkin.

Kiitos kaikille matkaan osallistuneille jäsenille ja yhteistyökumppaneille – teitte matkasta viihtyisän!

Jukka Annevirta

55

2/2015

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Kaiva.fi on avattu Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Päihtynyt työntekijä työmaalla PÄIHTYNEENÄ OLEMINEN TYÖMAALLA on merkittävä työturvallisuusriski. Työntekijän oman ja muiden turvallisuuden takia esimiehen tulee ryhtyä toimenpiteisiin aina, kun päihteiden käyttöä tai niiden aiheuttamaa haittaa ilmenee työmaalla tai kun on perusteltu syy epäillä, että työntekijä on työmaalla päihtyneenä.

Työnantajan on todistajien avulla tai muuten osoitettava työntekijän päihtymys.

Mikäli työpaikalla on käytössä alkometri, työntekijää voidaan pyytää puhaltamaan, mutta tällä on oikeus kieltäytyä puhaltamasta. Jos työntekijä kieltäytyy, työnantajalla on oikeus estää työntekijän työnteko, poistaa hänet työmaalta ja tarvittaessa kutsua poliisi paikalle.

Työsuhteen päättäminen tai muut toimenpiteet pitää aina harkita tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Oikean toimintatavan varmistamiseksi ota yhteys INFRAn keskusliiton lakimiehiin tai piiriyhdistyksesi toiminnanjohtajaan.

TOIMI NÄIN 1. Tunnista ja totea päihtymys. Pyydä tarvittaessa todistaja paikalle. Todetkaa päihtymys aistinvaraisesti havainnoiden. Voit puhalluttaa, mutta puhaltaminen on vapaaehtoista. Mikäli epäilet, että henkilön toiminta täyttää rikoslain tunnusmerkistön (esim. rattijuopumus), ota yhteys poliisiin.

2. Tee kirjallinen dokumentti päihtymisen toteamisesta. Pyri saamaan dokumenttiin myös havaintoa koskevan allekirjoitus.

3. Ohjaa tarvittaessa työterveyshuoltoon.

Varmista, että työterveyshuolto tietää etukäteen käynnin syyn: päihtymyksen toteaminen, työkyvyn arvio. Ensisijaisesti mene itse paikalle tai lähetä mukaan saattaja.

Soita, jollet itse mene paikalle.

4. Poista päihtynyt työpaikalta. Varmista, ettei hän lähde ajoneuvolla liikenteeseen.

Sovi seuraavaksi päiväksi palaveri jatkotoimenpiteistä.

KORTENE

LAUKKANEN

Yrityksessä voidaan laatia päihdeohjelma: www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/paihdeohjelmaopas.aspx. Voidaan luoda myös työmaakohtaisia käytäntöjä, jotka tulee käydä läpi työntekijöiden kanssa esimerkiksi perehdytyksessä. Mikäli työmaalla on nollatoleranssi, on perusteltua, että asiaa kontrolloidaan. Tällöin voidaan edellyttää työntekijän suostumusta puhallustarkistuksiin, kunhan menettelytapa ja ohjeistus ovat työntekijöiden tiedossa.

Yrityksessä voidaan ottaa käyttöön myös hoitoonohjausjärjestelmä yhdessä työ­ terveyshuollon kanssa. Järjestelmän on ­koskettava tasapuolisesti kaikkia työnteki­ ­­jöi­­tä. Työnantajalla on velvollisuus toimia järjestelmän mukaisesti työsuhteen päät­­­­­­ tä­­mistilanteissa ja työntekijän on noudatettava hoitoonohjausta.

Nuorten kesätyö ja -harjoittelu KATSO OHJEET kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamisesta INFRAn jäsenpalvelusta (Infra.fi), työmarkkinatiedotteesta 1/2015. Tiedotteessa kerrotaan myös opiskelijoiden ja harjoittelijoiden vaikutuksesta muun henkilöstön työsuhteisiin esimerkiksi lomautustilanteessa sekä Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta.

Palkankorotukset 1.6.2015 TYÖNTEKIJÖIDEN palkkoja korotetaan 1.6.2015 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Taulukkopalkkoja ja keskeneräisiä urakoita korotetaan 0,4 %. Rahamääräisiä lisiä ei koroteta, eikä myöskään työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia.

Maa- ja vesirakennusalan sekä asfalttialan työehtosopimuksen mukaiset perustunti- ja muut palkat 1.6.2015 jälkeen löydät työmarkkinatiedotteesta 2/2015 (Infra. fi).

Nyky-yhteiskunnassa lähes kaikessa, mitä ihmiset rakentavat, valmistavat tai käyttävät, on hyödynnetty mineraalialan tuottamia raaka-aineita. Nämä tuot­­ teet ovat kansalaisille osa arki­­ päi­­­­vää, mutta niitä käytettäessä ei y­­leensä tule ajateltua, ettei niitä olisi ilman sorakuoppia, louhoksia tai kaivoksia.

Kaiva.fi -sivuston tarkoitus on levittää perustietoa mineraalialasta, kaivannaisten hyödyntämisestä ja niiden käyttökohteista.

Käy tutustumassa!

Autoilijat havahtuivat teiden kuntoon Liikenneviraston viime kesänä tekemässä tienkäyttäjätutkimuksessa maantieverkon kunto sai historian heikoimmat arviot, kertoo Helsingin Sanomat nettiuutisessaan.

Joka kolmas vastaaja oli tyytymätön maantieverkon tilaan, raskaan liikenteen kuljettajista joka toinen. ”Etenkin vähäliikenteisen tieverkon osalta saatiin murskaavat arvosanat, mikä ei tullut yllätyksenä”, Liikenneviraston kunnossapidon asiantuntija Vesa Männistö kertoo.

Tievahinkojen takia valtiolle tehtyjen korvaushakemusten määrässä entistä heikompi tienpito ei vielä suoranaisesti näy.

Hakemuksia on tullut vuosittain 1 000–1 200.

Valtio on korvannut vahingon, jos tienhoito on ollut virheellistä tai huolimatonta. Huonokuntoinen tie ei ole sinällään oikeuttanut korvaukseen.

Muista vuosi-ilmotus­ tiedot!

Jäsenille, jotka eivät ole täyttäneet vuosi-ilmoitusta verkossa, on lähtenyt paperinen esitäytetty lomake. Vuosi-ilmoitustiedot tulee ilmoittaa lomakkeella 15.5. tai verkossa 31.5. mennessä.

Ohjeet tietojen antamiseen löytyvät netin jäsentiedotteista.

56

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

BALTIC AGGREGATE FORUM AND QUARRY EQUIPMENT DEMO DAYS 13.5.2015, Strand Spa & Conference Hotel, Pärnu

YHTEYSTIEDOT

INFRAN YHTEYSTIEDOT

PIIRIYHDISTYKSET

Teemana Baltian suuret infra-hankkeet, kuinka turvata laadukkaan rakennusmateriaalin saanti, uudet tekniikat ja lainsäädäntö. Mukana suomalaisia sponsoreita!

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 Katja Arvola on perhevapaalla.

MONTTUMAANANTAI 18.5.2015 klo 12.00–17.00, Lindströmin talo, Lautatarhankatu 6, Helsinki

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

INFRA ry järjestää osana Rakennusteollisuuden työturvallisuusviikkoa Monttumaanantain Helsingin Kalasatamassa. Tapahtuma koostuu seminaarista ja käynnistä Kalasatamakeskuksen eli REDIn työmaalla.

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 (perhevapaalla) Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141

RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUSVIIKKO 18.–22.5.2015

Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 050 375 1981

Turvallisuusviikon tavoitteena on saada RT:n jäsenyritysten, näiden aliurakoitsijoiden ja sidosryhmien henkilöstö sekä viranomaiset osallistumaan työturvallisuutta edistävään toimintaan. Tapahtumia mm. Monttumaanantai 18.5. Tuotetiistai 19.5. Viisaat kypärät yhteen 20.5. sekä alueellisia seminaareja 19.–21.5.

Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2015 -NÄYTTELY 20.–21.5.2015 Turun Messu- ja kongressikeskus

Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

Tule Turkuun tapaamaan infra-alan toimijoita!

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA GOLF 11.6.2015, Hyvinkään golfkenttä

MAXPO-MESSUT 10.–12.9.2015, Hyvinkään lentokenttä Maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden messut.

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699

INFRAN LIITTOPÄIVÄT VAASASSA 6.–8.11.2015, Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

Aina yhtä iloinen Vaasa odottaa liittopäivävie­ raita! Ohjelma alkaa jo perjantaina.

ASFALTTIALAN PALAUTEPÄIVÄT 12.–13.11.2015, Tukholman risteily

INFRA AKATEMIAN KOULUTUKSET INFRA.FI/AKATEMIA

Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

KOLOTTAAKO? INFRA Golf pelataan Hyvinkään golfkentällä 11.6.2015. Lisätietoja INFRAn tapahtumakalenterista infra.fi/ tapahtumat.

2/2015

57

58

INFRA-LEHTI

2/2015

59

60

INFRA-LEHTI

2/2015

61

62

INFRA-LEHTI

2/2015

63

64

INFRA-LEHTI

2/2015

65

66

INFRA-LEHTI

2/2015

67

68

INFRA-LEHTI