2015 | 1

Maa- ja vesirakentamisen osaajia valmistuu kaikilta kouluasteilta. s. 24 KASVAVA KORJAUSVELKA

Työryhmä päivitti eri liikenne­ väylien kunnon, korjaustarpeet ja kehittämisinvestoinnit. Nyt on rahoittamiseen vaihtoehtoja! s. 10

KEHITYS KEHITTYY

JÄSENET

Maan kaivamisesta on tullut hi-techiä. Usko pois, ei huono homma! Ota talteen keski­ aukeaman kuva. s. 32

www.infra.fi/lehti

Työturvallisuuden puolesta!

Murskausala etenee lujaa vauhtia kohti nollaa tapaturmaa 2020. s. 45

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 1/2015

Nainen ratissa!

NEITI NÄPPÄRÄ & KUMPP. SAAVAT VUORET SIIRTYMÄÄN LUE SIVU

18

2

INFRA-LEHTI

1/2015

3

4

INFRA-LEHTI

1/2015

5

6

INFRA-LEHTI

7

1/2015

SISÄLLYSLUETTELO

S A N D U D D. F I

9 PÄÄKIRJOITUS

Muumipappa rakensi sillan

ja aallonmurtajan. Mitä muuta yhteistä on muumeilla ja infralla?

OHHOH! Muumipappa vilahtaa pian kaikkialla: Sanduddin tapetissa ja infratyömailla.

10 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Infran kansantaloudelliset vaikutukset

pääsivät läpivalaisuun.

12 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

9

14 MITEN KESYTTÄÄ KESKEYTTÄJÄ?

Opettajat huolissaan: Turhan moni

jättää opinnot puolitiehen.

17 MIKÄ ETTEI?

18 NAISET, JOTKA SIIRTÄVÄT VUORIA

V E S A T O I VA N E N

Korttibyrokratia ärsyttää yhä.

Yaran Siilinjärven kaivoksen mimmit näyttävät, mistä kana pissii.

24 NÄIN PÄÄSET INFRA-ALALLE

27 MIKÄ VEHJE?

28 MUN INFRA

31 AJANKUVA

MALMIJAHDISSA. Henna Seppänen kollegoineen liikuttelee tonneja tottunein ottein.

Pk-seudullakin kelpaa sivakoida, kun on hyvä urheiluinfra.

Uudella palstalla eturivin kuvittajat piirtävät ratkaisut aikamme infrahaasteisiin.

18

37 JÄSENSIVUT

38 PAAVON PAKINAT | SETT OCH HÖRT

40 ENERGIARAKENTAMISTA POHJOISESSA

44 YRITTÄJÄN FAKTA

48 NUORET JA INFRA

53 PIIREISSÄ TAPAHTUU

55 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN

56 MENE JA TIEDÄ | YHTEYSTIEDOT

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

S A I J A S Y V Ä OJ A

TUONNE SE TULEE. Pyhäjoel­l e tulevan ydinvoimalan Atomitiellä Antti Nissinen, Jukka Juola ja Reino Pulli.

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginström@infra.fi

TAITTO: akkudesign.fi ULKOASU: both.fi

ILMOITUKSET: puh. 09 1299 276 rakennusmedia@rakennusmedia.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, tunneleita, virkistysalueita ja elintärkeitä verkostoja, joissa kulkee vesi, lämpö, sähkö ja tieto. Osa jäsenistä tuottaa rakentamisessa välttämättömiä kiviaineksia.

Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

TILAUKSET: Pirjo Nurmi puh. 050 414 0089 pirjo.nurmi@rakennusmedia.fi

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 1797-0717

37 38

8

INFRA-LEHTI

9

1/2015

PÄÄKIRJOITUS

Ei muumitaloa lukita yöksi Anu Ginström Päätoimittaja

TOVE JANSSONIN SYNTYMÄSTÄ tuli taannoin kulu- noida. Nuori, innokas unelmatyöntekijä kompastuu neeksi sata vuotta. infratyömaalle ja jää sille tielleen, koska mitäpä muuta Monien rakastama kuvittaja ja kirjailija oli parhaas­ unelmaa hänellä voisi olla, kuin tehdä ja pitää kun­sa työiässä, nelikymppinen, kun Suomen maaraken- nossa väyliä, tunneleita, siltoja ja kuntatekniikkaa. tajien keskusliittoa eli nykyistä INFRA ry:tä perustetTosiammattilainenhan ei vaalenna turkkiaan, pyötiin 1954. ristä muotojaan tai silottele sarviaan myydäkseen tuoNäppärimmät rapistelevat jo laskukoneitaan. Kyllä tettaan paremmin! vain! INFRA ry täytti 60.

Kyllä ne tulevat luokse, joita oikeasti Omintakeisilla muumeilla ja Suomen kiinnostaa. kovatasoisimmilla infrarakentajilla on ta­­ kana värikäs merkkivuosi. Onko muumeilla JA HÖLÖ-HÖLÖ. Tovekin taisi huomata, ja maarakentajilla muuta­kin yh­­teistä? että laiha, musta, sarvekas ja punasilmäiAloitetaan vaikka Janssonin muumeista. nen ei myy.

Rakentajat Ne olivat aluksi pelottavia olentoja: musMuumeilla ja infrarakentajilla on paltia ja punasilmäisiä, laihoja ja usein sarvi- voivat oppia jon yhteistä, ja juuri siksi rakentajat voipäisiä. Ensimmäinen luonnos pikkudemo- muumeilta vat oppia muumeilta paljon. Esimerkiksi neista jouti kesäpaikan ulkohuussin seikaupallistamisesta. paljon. nälle.

Infra-ala voidaan myydä nuorille valoiVasta julkisuus ja kirjat pyöristivät ja Esimerkiksi sana tulevaisuuden alana. Muumit ovat pehmensivät hahmoja. Tietty sisäänpäin kaupallistatodiste siitä, että kun pohjatarina on vahva lämpiävyys säilyi silti. Puhumme yhä muu- misesta.” ja aito, tarinan sankareissa riittää potkua mimaailmasta. Se muistuttaa kutkuttavasti ja karismaa vielä kaupallistamispesukoomaamme, mutta tuntuu sijaitsevan pyrsneen pyöräytyksen jälkeenkin. tötähden lennon verran täältä tuonpuoleiseen.

Heitä vaikka alkajaisiksi vanha turkkisi drontti Ed­­ Kuten me ihmiset, Janssonin hahmot eivät ole täy- vardin kitaan. Jätä talosi auki yöksi. Ala tarinoida arjessin ristiriidattomia. 2000-lukuun mennessä turkit ovat tasi. vaalentuneet, sarvet hävinneet ja muumeilla tehdään Kerro, miltä tuntuu nousta aamuseitsemältä katsorahaa. Ne menestyvät. Silti mymmeleihin, Myyhyn ja maan, kun aurinko kultaa rakenteilla olevan urheilukumppaneihin on jäänyt särmää ja kuvia kumartele- kentän. Kerro, miltä tuoksuu sateen jälkeen höyryävä matonta suoruutta. asfalttityömaa.

Muistele, miten hienoa oli ajaa ensimmäistä kertaa ENTÄ INFRARAKENTAJAT? oman tai kumppaniyrityksen tekemää uutta siltaa. Ja Tietynlainen kulmikkuus leimaa myös maa- ja vesi- miten paljon sillasta olikaan hyötyä alueen ihmisille! rakentajia, asfaltintekijöitä ja kiviainestuottajia.

Huokaise, että aina naurattaa, kun päivän päätteeksi Yhteydet ulkomaailmaan voivat joskus olla mutkik- pääsee lämpimään suihkuun – kiitos kollegan, joka kaat ja kuoppaiset (syytetään sitten vaikka tiemäärä- rakensi vesihuoltoverkoston. rahoja). Ihan helposti et ehkä pääse liki.

Kerro kaikista näistä infrayrittäjien tekosista lapsille Tavallaan infrarakentajatkin elävät jonkinlaisessa ja nuorille, niin kuin muumipappa kertoisi. muumimaailmassa.

Pian joku pyytää kertomaan vähän lisää.

Siinä maailmassa tärkeä työ myy edelleen ihan itse Hän sai juuri vainun. Tulee ehkä sinulle töihin joku itsensä. Sitä ei tarvitse erikseen mainostaa tai markki- päivä.

”

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Elinkeinoelämä unohtuu infrapäätöksissä

DESTINACIGDEM / 123RF

Pellervon taloustutkimus PTT selvittää Suomen lii­ kenneverkon toimivuutta ja rahoitusta. Selvityksen perusteella Ruotsi panostaa tieverkon perusväylänpitoon lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomi kilometriä kohti lasket­ tuna.

PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm myöntää Ruotsin porskutta­ van infraan sijoittamisessa kau­ kana Suomen edellä. ”Ero on suuri niin investoin­ neissa kuin kunnossapidossa.

Ruotsi investoi tulevina vuosina kuusi kertaa enemmän infraan kuin Suomi. Perusväylänpidossa ero on kaksinkertainen, kun mitta­ rina käytetään €/km. Ruotsissa perusväylänpitoon suunnatut rahat ovat kasvamassa, Suomessa vähenemässä”, toimitusjohtaja Holm kiteyttää.

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Teiden korjausvelka on kurottava umpeen Hiljattain valmistunut liikenneväylien korjausvelan vähentämistä ja uusien rahoitusmallien käyt­ töönottoa käsittelevä raportti on hyvä työkalu tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle ryhtyä töihin teiden kuntoon laittamiseksi. ”Näin ei voi enää jatkua”, kansanedustajat tuumasivat työn tehtyään.

TEKSTI: HEIKKI PEUTERE, KUVA: SUPAKIT JEANJAROONSRI / 123RF

P

arlamentaarinen työryhmä päivitti eri liikenneväylien kunnon, korjaustarpeet ja kehittämisinvestoinnit. Se esittää mietinnössään vaihtoehtoisia las­­­­kelmia korjausvelan vähentämiseksi ja kehittämisinvestointien rahoittamiseksi.

Parlamentaarikot painottivat sitä, että yhden vaalikauden budjettikehyksiin pu­ristettu tiehankkeiden suunnittelu on liian lyhytjänteistä ja päätyy ehdottamaan Ruotsin mallin mukaisesti 12 vuoden suunnittelujaksoa. Vain yksi, mutta keskeisin asia jäi auki – mistä revitään rahat tiestön kunnostamiseen? ”Työryhmä ansaitsee tunnustuksen siitä, että mietintöön on kerätty kaikki keskeiset maamme väylästöön ja sen puutteisiin liittyvät ongelmat”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö toteaa. ”Huomionarvoista on myös, että kansan-

edustajat ovat puoluekannasta riippumatta yksituumaisia pieniä painotuseroja lukuun ottamatta. He jättivät viisaasti ottamatta kantaa esimerkiksi kehittämisinvestointien rahoitusmallien paremmuuteen tyytymällä esittämään vain niiden hyvät ja huonot puolet.”

Valtion talousarviosta on 80 prosenttia lakisääteisiä menoja, mutta loppuosa eli runsas 10 miljardia voidaan jakaa harkinnanvaraisesti lisäämällä muun muassa tiemäärärahoja. Teiden korjausvelka on tällä hetkellä jo 2,5 miljardia euroa ja kipuaa 10 vuodessa 3,7 miljardiin euroon, jos yritetään keplotella nykyisellä rahoitustasolla.

Vastuu eduskunnalla ”Työryhmä ei halua sitoa uuden eduskunnan ja hallituksen käsiä, mutta pitää tärkeänä, että seuraavatkin hallitukset sitoutuvat väylästön korjaamiseen siitä riip­

pumatta, mitkä puolueet hal­­­­­­­­­­­­­li­­­­­­tuksessa istuvat”, sanoo lii­­­­­­kenneministeri Paula Risikko.

Samalla voitaneen myös esittää tienkäyttäjien kaino toivomus, että eduskunta ryhdistäytyy vihdoin itse ottamaan vastuun väylien ko­­hentamisesta. Asiat päätetään Arkadianmäellä, joten vastuu on kansanedustajilla. Hallitus toteuttaa eduskunnan tahtoa ja ohjeistaa valtiovarainministeriön ammattitaitoista virkamieskuntaa väyläasioiden rahoituskysymyksissä.

Syrjö kannattaa Risikon johtaman työryhmän ehdotusta, että seuraava hallitus sitoutuu siihen, ettei korjausvelka kasva ja jo syntynyttä korjausvelkaa vähennetään. Jo korjausvelan pysäyttäminen edellyttää vähintään 100 miljoonan euron tasokorotusta.

1/2015

38 KUOPPIA TIEN PÄÄSSÄ. Teiden korjausvelka on 2,5 miljardia euroa ja kipuaa 10 vuodessa 3,7 miljardiin euroon, jos yritetään keplotella nykyisellä rahoitustasolla.

Jotta korjausvelkaa voitaisiin vähentää, nousee rahantarve 150 miljoonaan, jonka lisäksi tarvitaan vielä 50 miljoonaa vuosien varrella huvenneen ostovoiman varmistamiseksi. Yhteensä vuositasolla lisärahan tarve perusväylänpitoon on 200 miljoonaa euroa. Näillä toimenpiteillä korjausvelka putoaisi vuoteen 2027 mennessä 1,9 miljardiin euroon.

Maanrakennusindeksillä mi­­tattuna perusväylänpidon ostovoima on laskenut 2001-2013 neljänneksen. Mikäli kustannustaso nousee noin 3 prosenttia vuodessa, ostovoimasta on ka­­donnut vuoden 2013 tasosta vuoteen 2018 mennessä 16 prosenttia. Rahapulasta huolimatta Ri­sikko on sitä miel­­tä, että on korkea ai­­­­ka sitoa kaikki tei­­­den ylläpito- ja korjauskustannukset in­­deksiin. ”Talousarviorahoitus tulee ehdotuksen mu­­ kaan olemaan keskeinen keino rahoittaa kehittämisinvestointeja, mutta sitä on täydennettävä tarvittaessa muil­­la malleilla, kuten elinkaarirahoituksella, liikennerahastostolla, Ruotsin mallin mukaisella valtionlainalla ja hyötyjä maksaa-mallilla”, Risikko kertoo.

11

Trafin sisäisistä laskelmista on selvinnyt, että autoilijat ovat maksaneet yhteensä 38 miljoo­ naa euroa ylihintaa Trafin tieliikennepuolen palveluista vuosina 2010–2014.

Lain mukaan Trafi saa periä julkishallinnolli­ sista palveluista, kuten ajoneuvojen ja ajokort­ tien rekisteröinnistä, vain omakustannehinnan.

Asiakkaalle koituvalla maksulla saa pääsään­ töisesti kattaa vain palvelun tuottamisesta aiheutuneet kulut. No, nyt on kuitenkin voittoa tehty vuosittain 5–10 miljoonaa euroa koko viraston olemassaolon ajan.

Voisikohan rahat palauttaa teiden kunnon parantamiseen?

Infra-alan näkökulmasta käyttökelpoisin rahoituskeino saattaisi olla Ruotsin mallin mukainen valtion laina, joka kanavoitaisiin kehittämishankkeisiin jo olemassa olevan organisaation kuten valtiokonttorin tai liikenneviraston kautta. V ­ altio saa rahaa markkinoilta yrityksiä hal­­­­­­vem­ malla eikä syntyisi ylimääräisiä hallin­to­­ kuluja.

Halvalla bitumilla enemmän päällystettyjä teitä Öljyn hinta on romahtanut runsaasta 100 eurosta tynnyriltä noin 60 euroon.

Bitumi muodostaa kolmanneksen asfaltin hinnasta. Jos hallitus olisi ketterä liikkeissään, se pistäisi heti vauhtia teiden päällystämiseen.

Nyt saisi vähemmällä rahalla enemmän eli pidemmän pätkän uutta asfalttipinnoitetta. Samalla tarjottaisiin työtä sadoille alan ammattilaisille.

Kannattaisi harkita myös sitä, että polttoaineverosta ”korvamerkittäisiin” määräaikaisesti pari senttiä litralta teiden korjausvelan vähentämiseen.

Nykyisellä öljyhinnalla siitä kertyisi helposti vuositasolla 100 miljoonaa euroa. Autoilijalle tämä on pieni kulu, mutta sillä korjattaisiin pitkä pätkä Suomen rapautuvia teitä.

Ymmärtämystä ehdotukselle toivoisi myös valtiovarainministeriöltä, joka vastustaa tiukasti kaikkia korva­merkittyjä veroja.

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Tietomalleilla säästöä

BORGES SAMUEL / 123RF

työtä huo­ mattavasti PAKATTUJA BITTEJÄ.

Tietomalli on rakennuksen suunnit­ tai infrakohteen ja rakenIso-Britanniassa edellyte­ telu- ja nusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaitään tietomallien käyttöä rakennus­ suus digitaalisessa kaikessa rakentamisessa vaiheessa. muodossa. vuodesta 2016 alkaen. Mei­ Kolmiulot­ käläisittäin ajatus tuntuu teinen malli aika hurjalta, vaikka Suomikin paljastaa ongel­ on kärkimaiden joukossa tietomal­ makohdat. lein hyödyntämisessä. Ehkä kehi­ Norjassa tehtyjen laskelmien tys vaatii joskus mahdottomilta mukaan pelkästään suunnitelmien tuntuvia tavoitteita. virheettömyyden kustannussäästö Tietomallien hyödyt ovat kiis­ mallipohjaisissa väylähankkeissa tattomat. Tietomalli nopeuttaa on noin neljä prosenttia.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kohti uutta nousua Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

PÄLLISTELYÄ TYÖMAALLA. Näin kommentoi vuoden alkua Matti Pessi (vas.).

Rinnalla Laura Pessi ja Mattias Nordmark.

TA I T O P E LT O N E N

TEKSTI: SARI OKKO

Sadinsuontie 180, Sälinkää 5.1.2015 klo 9.30 Puhelimessa: toimitusjohtaja Matti Pessi, Nostopessi Oy Kun ollaan Sälinkäällä, missä mennään? Mäntsälässä ollaan ja nostotöitä tehdään.

Miten vuosi on alkanut? Ihan hy­­ vin. Vielä ei ole isompia katastrofeja sattunut (naurua).

Teitkö uuden vuoden lupauksia?

En tehnyt, kun eivät ne kuitenkaan pidä. Ja kun muistikin on hatara, niin ei niitä edes muistaisi (lisää naurua).

Millainen työpäivä on luvassa?

Palavereita ja liiketoiminnan suun­ nittelua vähän pidemmällä pers­ pektiivillä. Tänään pohditaan, mitä meistä tulee isoina ja mitä tehdään seuraavan viiden vuoden aikana.

Yritämme katsoa, mihin päin maa­ ilma on kallistumassa.

No, mihin päin? Kyllä se hyvään päin kallistuu. Tällä pallolla on aina rakennettu eikä se mihinkään lopu.

Nyt näyttää aika tasaiselta tai jopa

hieman nousujohteiselta. Kun ei suuria odota, ei tule pahoja petty­ myksiäkään. Yleiskuva on myön­ teinen.

Joko on kesä mielessä? Se pis­ tää miettimään, mistä saadaan ke­­ sätyöntekijöitä. Nuoret pitäisi saa­ ­da töihin ilman nykyistä lupa- ja korttirumbaa. Hommat sopivat sekä naisille että miehille ja palk­ kauskin on kohdillaan, joten terve­ tuloa!

Mikä on roolinne infrarakentamisessa? Pieni. Kyllä me muurahai­ sina alalehtiä rapistellaan. Toisaalta se on tärkeä rakentamisen koko­ naiskuvassa.

Millainen on normipäiväsi?

Yleensä sitä tulee tehtyä vähän kaik­ kea mahdollista ja pitkää päivää, mutta sunnuntaina levätään. Ei sitä osaa paikoillaan kauan olla.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Janhusen Jussille Tampereelle.

13

1/2015

Tule töihin!

Yritykset hiovat strategioitaan.

Järjestöt freesaavat tavoitteitaan ja toimintaansa. Kylän parturikin uusii ikkunateippinsä.

Entä kansakunta nimeltä Suomi? Nyt olisi vihdoinkin aika saada 10–20 vuoden strategia väy­ lien kehittämiseen ja rahoituk­ seen. Infrarahoitus pitää suunnata hyvinvointia tukemaan.

Jos haluat tietää miten infra saadaan kuntoon neljällä aske­ leella, lue infra.fi!

Etsitkö kesätyö-, harjoittelu tai oppisopimuspaikkaa? Alan par­ haat työnantajat löydät INFRA ry:n nettisivuilta jäsenyritys­ haulla.

Kun olet valmis ammat­ tilainen, ilman sinua ei Suo­ messa pyöri mikään. Työsi jälki säilyy vuosikymmeniä.

M A R I D AV / 1 2 3 R F

Strategian paikka?

WWW.RAKENNUSTEOLLISUUS.FI/ INFRA/JASENPALVELU/ JASEN­Y RITYSHAKU/

JUSSI JANHUNEN

Työmaalla Tampereella 14.1.2015 klo 14.15

Lakalaivankatu 7, Tampere 12.1.2015 klo 11.30

Nyt olisi aika ryhtyä sanoista tekoi­ hin. Toivon, että patoutunut tarve rakentamiselle alkaa purkautua ja suhdanteet kehittyisivät vihdoin parempaan suuntaan.

Onko Pirkanmaalla kesä mielessä? Ei kesä, mutta vappu on, jonka tienoilla rakentaminen yleen­ ­sä vilkastuu. Kilpailu on kovaa, joten jokaisesta työstä kisataan vahvasti.

Palkkaatko kesätyöntekijöitä?

Meidän ”kesäpoikamme” ovat pää­ sääntöisesti eläkkeelle jääneitä kon­ kareita, jotka tuuraavat, kun tarvi­ taan silloin-tällöin-tuolloin -apua.

Meillä on myös nuoria harjoitteli­ joita, joita pyrimme työllistämään valmistumisenkin jälkeen.

Kenen kuulumisia seuraavaksi kysellään? Soita Mäkipään Karille Vilppulaan.

KYLLÄ SE SIITÄ.

Lomien jälkeen työt käynnistyvät jälleen tammikuisessa hämärässä.

KARI MÄKIPÄÄ

Puhelimessa: yrittäjä Jussi Jan­ hunen, Kuljetusliike Matti Janhu­­­­ nen Oy Mitä kuuluu maanantaihin? Pak­ kaspäivä on, muttei niin paha, että työt häiriintyisivät.

Miltä näyttää vuoden alku? Hi­­ taasti tuntuu maailma pyhien jäl­ keen käynnistyvän. Odottavalla kan­ nalla ollaan, kun eletään alan hiljai­ simpia vuodenaikoja. Nyt haetaan uutta vauhtia ja toivotaan työmai­ den vilkastumista.

Käykö aika pitkäksi? Ei sentään.

Nyt on aikaa tehdä sellaisia asioita, jotka sesonkina tuppaavat jäämään sivuun, kuten suunnitella markki­ nointia.

Mitä odotat tältä vuodelta? Vai­ kea ennustaa, mutta tarjouksia on tehty enemmän kuin pitkään aikaan.

VAUHTIA ODOTELLESSA. ”Sen verran joutokäynnillä mennään Pirkanmaalla, että kalustoa seisoo välillä pihalla toimettomana”, Jussi Janhunen sanoo.

Puhelimessa: toimitusjohtaja-yrit­ täjä Kari Mäkipää, Vilppulan Kivija­ loste Oy Haloo Kari, mitä puuhaat? Nyt on tiukka tilanne. Olen juuri lähtökuo­ pissa. Voidaanko soitella kohta uu­­ destaan?

Haloo taas. Missä olit ja mihin menet? Olin kokouksessa Tampe­ reella ja ajelen kohti Vilppulaa. Töitä riittää nyt Tampereella ja Seinäjoella.

Miltä maailma näyttää? Kesään asti on hyvä työtilanne. Yleensä tässä vaiheessa vuotta tehdään varastoja, mutta nyt on erilainen vuosi.

Miten yrittäjällä menee? Kun työl­ listää parikymmentä henkilöä, pi­­ demmän eli yli puolen vuoden täh­ täimen tieto työtilanteesta olisi mu­­ kavaa. Mutta onhan tässä reilun 25 vuoden kokemuksella jo jonkinlaista perspektiiviä.

Miten yrittäjä jaksaa? Joskus tein liikaa töitä, mutta olen yrittänyt ope­ tella tekemään vähän vähemmän, jotta ehdin viettää aikaa 6-vuotiaan tyttäreni kanssa. Kahden viimeisen vuoden aikana olen laittanut asioita uuteen tärkeysjärjestykseen, ja tätä aion jatkaa tänä vuonna.

Mitä odotat kesältä? Kesätöiden laskenta on tuloillaan keväämmällä, mutta odotan sieltä jonkin verran lisää töitä jo tiedossa olevien lisäksi.

Ja kyllähän niitä tulee, kun on oi­­ keassa paikassa oikeaan aikaan.

Mitä teet normipäivänäsi? Käyn työmailla katsomassa, mitä kuuluu.

Hyvinhän siellä nytkin menee, kun ei ole ollut puhelin soinut eikä ole liian kovia pakkasia. Normipäivänä käyn myös tapaamassa asiakkaita.

Kenelle sitten soitetaan? Soita Mäntyharjulle Suutarisen Ti­­molle.

14

INFRA-LEHTI

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Harjoittelupaikka innostaa alalle Mikäli nuori insinööriopiskelija työllistyy ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen laadukkaaseen infra-alan kesätyöpaikkaan, hän suurella todennäköisyydellä myös suuntautuu infraan. Osa yrityksistä kouluttaa määrätietoisesti harjoittelijoista uusia osaajia.

TEKSTI: MATTI VALLI, KUVA: 123RF / STYLEPHOTOGRAPHS

M

aarakennusala kilpailee ­opiskelijoista lähinnä ta­lon­ rakentamislinjan kanssa.

Oppilaitoksia on eri puolil­ ­la Suomea, mutta työpaikat ovat etelässä kasvukeskuksissa. ”Monet opintoalaansa pohtivat nuoret uskovat, että suuntautumalla infraan olet automaattisesti työurasi reissutöissä. Toki alla joudutaan liikkumaan työn perässä enemmän kuin muilla rakentamisen sektoreilla, mutta hyvin monet tehtävät ovat kuitenkin paikkaan sidottuja”, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:n infrarakentamisen lehtori Hannele Kulmala.

Tampereella opiskelevista suurin osa työllistyy Pirkanmaan seudulle, mutta osa valmistuneita hakeutuu töihin myös pääkaupunkiseudulle.

Infra-alan tunnettuus talopuoleen verrattuna on edelleen huono. Kulmalan mukaan ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoille pitäisikin kertoa nykyistä enemmän infra-alan monipuolisuudesta ja uramahdollisuuksista. ”Hyvä avaus on esimerkiksi MANK:n Nuoria infratöihin –projekti. Keskeinen asia, ja mielestäni myös tärkein, alalle

suuntautumisessa on nimenomaan ensimmäisen kesän harjoittelupaikka, jonka löytämisessä on ollut ongelmia”, hän sanoo. ”Toisen ja kolmannen vuosikurssin jälkeen, kun takana on jo infran ammattiaineopintoja, harjoittelupaikkoja on ollut jo tarjolla kohtuullisen hyvin.”

puun. Kun opiskelijan opinto-oikeus päättyy, hänet kirjataan tilastoihin keskeyttäneenä. Opiskelija voi kuitenkin hakeutua opiskelijaksi uudestaan ja suorittaa uudella opiskelijastatuksella opinnot loppuun. Tällaisissa tilanteissa tilastot hieman vääristyvät.

Kolmannes keskeyttää opinnot

Tampereella pitkäjänteistä kehittämistä

Rakennusalan AMK-koulutuksen aloittaneiden keskeyttämisprosentti on noin 30 prosenttia aloittaneiden määrästä, mikä vastaa tekniikan alan keskeyttäneiden määrää. Suurin osa keskeytyksistä tapahtuu kahden ensimmäisen vuoden aikana. ”Opiskelija saattaa huomata olevansa väärällä alalla tai ala on jo alunperin ollut kakkosvaihtoehto ja ensimmäisen vuoden jälkeen on haettu uudelleen omalle ykkösalalle. Sen jälkeen kun infra on valittu suuntautumisvaihtoehdoksi, opiskelijat ovat tyytyväisiä opintoihinsa ja harjoittelupaikkoihinsa ja keskeyttämisiä tapahtuu tässä vaiheessa enää vähän”, Kulmala mainitsee.

Suurin osa loppuvaiheen keskeyttäjistä onkin opiskelijoita, jotka ovat työllistyneet harjoittelupaikkaansa. Työt vievät mennessään, eikä opintoja ehditä viedä enää lop-

TAMK:n tilastojen mukaan joinakin vuosina valmistuneita on enemmän kuin aloittaneita. Tämä johtuu siitä, että aikuisopiskelijoita ei rekisteröidä nuorisoasteen aloitustilastoihin. Sellaisina vuosina, kun tietty aikuisryhmä on valmistumisvaiheessa, he näkyvät valmistuneiden tilastoissa hetkellisenä piikkinä.

Tampereelle hakeutuu vuosittain useita siirto-opiskelijoita muista ammattikorkeakouluista, mikä osaltaan tasaa keskeyttäneiden määriä. ”Rakennusalan aloituspaikkamme ovat pysyneet kohtuullisen korkeina jo vuosia, joten olemme pystyneet määrätietoisesti kehittämään ja pitämään yllä samoja suuntautumisvaihtoehtoja pitkän aikaa”, Kulmala toteaa.

1/2015

15

16

INFRA-LEHTI

17

1/2015

MIKÄ ETTEI?

Päteväksi jo peruskoulussa PULMA:

RATKAISU:

Voidakseen työskennellä infratyömaalla edes avustavissa hommissa, työntekijällä pitää olla iso nippu erilaisia pätevyyttä osoittavia kortteja. Korttien suorittaminen edellyttää useilla kursseilla istumista.

Voisiko joitakin vaadittuja kortteja suorittaa jo peruskoulussa? Esimerkiksi työturvallisuus- ja tulityökortin voisi hankkia teknisen työn tunneilla. Näin kesätyön saanti helpottuisi huomattavasti.

Onnistuisiko tämä, erityisasiantuntija Heljä Järnefelt, Opetushallitus?

Keneltä kysyimme?

OPETUSHALLITUS / OLLI HÄKÄMIES

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISJAKSO (TET -jakso) tyvien korttien osaamissisältöjä voidaan kuitenon useimmille peruskoulun oppilaille ensim- kin käsitellä osana opetusta. mäinen kontakti työelämään. Tässä tilanteessa Lisäksi opetuksen järjestäjä voi paikallisella pääon mahdollisuus kokea myös onnistunutta työ- töksellä toteuttaa valinnaisia aineita. Hyvin suunturvallisuusosaamista, niin omaa kuin toisten. niteltuna tästä saattaisi löytyä ratkaisua työturTyöpaikoilla teetettävien töiden osalta noudate- vallisuusosaamisen tehostamiseen. Varsinaisiin taan nuoria työntekijöitä koskevia säädöksiä. työturvallisuutta edistäviin kortteihin lasten ja Onnistunut TET -jakso johtaa usein myöhem- nuorten suoristusmahdollisuudet eivät taida mässä vaiheessa kesätyöpaikkaan, jolloin tehtä- peruskouluvaiheessa yltää. Peruskoulu ei vielä vät voivat olla jo huomattavasti vaativampia kuin pätevöitä vaan antaa perusymmärryksen työturtutustumisjaksolla. vallisuuden tärkeydestä ja luo turvallisuuteen liitPeruskoulun seitsemännestä luokasta tyviä toimintamalleja. Ammatillisessa koulähtien oppilaat voivat iästään riippulutuksessa sen sijaan voidaan jo päteMIELESSÄ matta opettajan johdolla ja välittövöityä ja suorittaa työturvallisuuteen ­I NFRA-ALAA mässä valvonnassa tehdä vaaralliliittyviä kortteja. ­J ÄYTÄVÄ PULMA JA SIIHEN LOISTO­ seksikin luokiteltua työtä, jos se on RATKAISU? opetuksen toteuttamiseksi välttäNÄKISIN, ETTÄ YHTEISTYÖTÄ TARVIVINKKAA MEILLE: INFO@INFRA.FI mätöntä ja voidaan tehdä turvalliTAAN jatkuvasti myös perusopetuksesti. http://www.finlex.fi/fi/laki/ sen oppimisympäristöjen monipuoliajantasa­/2006­/2006­0475 suuden ja turvallisuuden kehittämiseen.

Tätä työtä voidaan mainiosti toteuttaa yhdessä PERUSOPETUKSEN PERUSTEMÄÄRÄYS on uudis- paikkakunnan työelämän kanssa. Kehottaisin tettu siten, että sisällöt vastaavat koulua ympä- olemaan juuri nyt yhteydessä suoraan opetuksen röivän maailman muuttumiseen. Käsityön ope- järjestäjiin paikallisten ratkaisujen löytämiseksi. tuksen tavoitteena vuosiluokilla 7–9 on ohjata Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaioppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja rea- sesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelgoimaan työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin mien pohjalta opetukseen siirrytään 1.8.2016. sekä toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa.

Käsityötä opetetaan pääsääntöisesti kaikille ARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ yhteisenä aineena vain 2 vuosiviikkotuntia 7. luokalla. Tämä sisältää sekä teknisen työn että tekstiilityön työtapoja. Työturvallisuusosaamisen lisäksi on seitsemän muuta sisältöaluetta, jotka eivät pureudu kovin syvällisesti rakentamisen erityiskysymyksiin. Tämä tuo aika­­­­ra­joitteen eri”Kypsytelläänkös nyt vielä.” laisten työturvallisuuskorttien si­­­­­­säl­­lyttämiseen yhteisiin opetustunteihin. Turvallisuuteen liit-

Heljä Järnefelt Heljä Järnefelt on Opetushallituksen virkamies.

Hän toimii käsityön opetuksen opetussuunnitelman ja kulttuurialan ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteita valmistelevana erityisasiantuntijana.

Hän on ollut mukana Käsityön työturvallisuusoppaan (2011) laadinnassa ja luennoimassa Työturvallisuuskeskuksen seminaareissa opettajille.

Harrastuksena on rakentami­ nen ja rakennusten korjaa­ minen.

18

NAISET, JOTKA SIIRTÄVÄT VUORIA E. Hartikaisella viisi nuorta naista kuskaa autojättiläisillä louhetta. Heitä pidetään huippukuskeina.

INFRA-LEHTI

19

1/2015

”

Kun käsitellään valtavia massoja, liian rajut liikkeet kuluttavat turhaan arvokkaita ajoneuvoja.”

TEKSTI JA KUVAT: VESA TOIVANEN

P VUORET SIIRTYVÄT KEVYESTI. Kivikuski Rytkönen pistää taas kerran menoksi. ”Ison louheauton kuljettaminen ei juuri eroa taksin tai jakeluauton ajosta.”

unatukkainen Niina Rytkönen nauraa äijäporukan jutuille työpaikan kahvihuoneessa, kun paikalle py­­ rähtää kaveri, joka luovuttaa hä­­ nelle avaimen. Avain sopii sadan tonnin kivikuormia kuljettavan auton virtalukkoon. Alkaa Rytkösen työvuoro.

E. Hartikainen Oy:n ylityönjohtaja Marko Ahonen ja tuotantoinsinööri Esa Ruotsalainen muistelevat, kuinka yrityksen ensimmäinen naiskuljettaja vakuutti työnjohdon taidoillaan Talvivaaran kaivoksella 2008.

Siitä lähtien yksi maan suurimmista yksityisistä maarakennusurakoitsijoista on palkannut isojen kaivosajoneuvojen kuljettajiksi useita naisia.

E. Hartikainen on hoitanut YARAn Siilinjärven kaivoksien louheen kuormaus- ja kuljetusurakkaa vuodesta 1979 lähtien.

Nykyiseen urakkasopimukseen kuuluu poraus, rikotus, malmin ja sivukivien kuormaus, kuljetus ja vastaanotto.

Vuonna 2014 yritys lastasi ja kuljetti yli 30 miljoonaa tonnia louhemassoja. Kivimassan irrotusta, siirtoa, kalustokorjausta ja kuljetuslogistiikkaa hoitaa 220 Siilinjärven työntekijää.

Rauhallinen ammattilainen Marko Ahonen sanoo suoraan, että nuoret naiskuljettajat ovat usein ikäisiään miehiä rauhallisempia kuljettajia. Kaivosajossa se on valttia. Kun käsitellään kerralla valtavia massoja, liian rajut liikkeet kuluttavat turhaan arvokkaita ajoneuvoja. >>

20

INFRA-LEHTI

KOHTAAMINEN KAIVOSTIELLÄ. Henna Seppänen antaa louheelle kyytiä pääkaivoksen viereisessä, uudemmassa avolouhoksessa eli ”sateliittimontussa”. Vastaan jyrää kollega, jonka tultua kohdalle tietenkin moikataan.

Lisäksi tytöt ovat huolellisia ja pitävät poikia paremmin huolta esimerkiksi ohjaamon siisteydestä. ”Äijät saavat usein savolaista seleväsanaista sananpiiskoo, mikäli koppiin on unohtunut roskaa tai tyhjä limsapullo”, Esa Ruotsalainen hymyilee.

Työvuoron alussa kivikuski Rytkönen sonnustautuu pukuhuoneessa työhaalariin, suojakenkiin sekä kypärään suojalaseineen ja kuulosuojaimineen. Työvaatekerta on puhdas ja siisti. ”Ison louheauton kuljettaminen ei juuri eroa taksin tai jakeluauton ajosta”, nainen tuumii.

Ennen ajoon lähtöä tehdään kierros auton ympäri tarkastaen mahdolliset ulkoiset rengasvauriot. Jos joku renkaista näyttää ammattisilmällä vajaalta, Rytkönen tarkastaa rengaspaineen mittarilla.

Lopuksi hän nousee ketterästi työreppu selässä neljän metrin korkeudessa olevaan ohjaamoon. Pikainen silmäys varmistaa, että edellinen kuljettaja on jättänyt sen asianmukaiseen kuntoon.

Repussa on pikkuevästä, kännykkä ja käytännön tar-

”

Kuopukseni, viisivuotias tyttö, leikkii mieluummin autoilla kuin nukeilla.”

peita, kuten kaulaliina. Ohjaamossa kypärän voi jo riisua. Penkki kohdalleen, kone käyntiin, peruutus pois parkista – ja ei kun kohti avolouhoksen suurinta monttua!

Henkeäsalpaava työympäristö Rytkönen ajaa tottuneesti alas avolouhokseen. Siilinjärven kaivoksen merenpintakorko on 102 metriä.

Syvimmillään avolouhos on 130 metriä merenpinnan alapuolella. Pystysuoraa matkaa kaivoksen pohjalta maanpinnalle kertyy siis 232 metriä.

Tänään kiveä lastataan autoihin -120 metrin tasolta.

Jylhät kaivosseinät käyvät auringonvalossa sitä vaikuttavammaksi, mitä syvemmälle mennään. Työporukan hyvä henki näkyy: vastaantuleville kuljettajille irtoaa hymy ja kädenheilautus. ”Valmistuin maarakennuskoneen kuljettajaksi YläSavon ammattiopiston Peltosalmen yksiköstä 2012.

Nyt kuopukseni, viisivuotias tyttö, tulee äitiinsä. Hänkin leikkii mieluummin autoilla kuin nukeilla”, kolmen lapsen äiti nauraa.

21

1/2015

PIENET PERÄSSÄ.

Hennan pikkusisko Heidi Seppänen alias Neiti Näppärä tuli konehommiin isosiskon innostamana.

SUHTEELLISTA. Lintuperspektiivistä yli sadan tonnin louhekuormat ovat kuin keltaisia kirppuja.

Sata tonnia satulaan Lastauspaikalle tullaan juuri, kun edellinen louheauto on lastattu täyteen. Valvomosta ohjattu logistiikka toimii.

Lastauskaivinkoneen kuljettaja kertoo radiopuhelimeen lastaavansa vasemmalta puolelta. Niina kääntää auton näppärästi kaivinkoneen viereen.

Lastaus heiluttaa autoa, mutta se ei juuri kuulu koppiin. Jari Sillanpään Malagaan kuuluu radiosta selvästi. Autoradion viereinen mittari näyttää kuorman painon. Parissa minuutissa mittari pysähtyy 105 tonniin.

Kaivinkone tööttää kaksi kertaa. Se tarkoittaa, että kyydissä on malmitonta sivukiveä, raakkua. Se pitää ajaa ylös louhevuoren laelle.

Kiireetöntä nousua E. Hartikaisen Siilinjärven kaivoksen louheautojen kuljetuskapasiteetti on mallista riippuen 100–150 tonnia. Valtavaa massaa ei siirretä formulavauhdilla.

Monipuolinen koneala

Paikkoja kaikille Tuotantoinsinööri Esa Ruotsalainen kaipaisi enemmän työhakemuksia nai­ silta. Kaivosajoneuvojen parissa työs­ kentely ei ole vain miesten hommaa. ”Naiset parantavat työyhteisön il­­ mapiiriä ja viihtyvyyskin kasvaa. Ker­ takäyttömukit menevät kaikilta auto­ maattisesti roskiin, kun kahvipöy­ dässä istuu yksi nainen”, Ruotsalai­ nen mainitsee.

Ruotsalainen innostaa naisia ha­­ keutumaan etenkin isojen ajo­neu­­vo­ jen huoltokoulutukseen. Myös Wihu­

rin Teknisen kaupan Hannu Jurvelin todistaa, että osaavien huol­­­­to­­­henkilöiden puute on isojen työko­ neiden parissa maanlaajuinen on­­ gelma. ”Laitteiden koko ajan lisääntyvä elektroniikka kaipaa kipeästi osaavia korjaajia. Vaikka koneet ovat isoja, ei niiden huoltamiseen tarvita painon­ nostajan lihaksia. Nykyiset työkalut ja nostimet ovat kevyitä käyttää”, yli­ työnjohtaja Marko Ahonen vakuut­ taa.

>>

22

INFRA-LEHTI

AIHEESEEN PEREHTYEN. Kaikki Hartikaisen uudet kuljettajat perehdytetään raskaan kaluston hallintaan oikeissa olosuhteissa. Elisa Korhonen (kuvassa) ajaa Heidi Seppäsen tapaan runko-ohjattavaa kuorma-autoa eli dumpperia kaivoksen maarakennusalueella.

Rytkönen kytkee päälle automaattivaihteen ja kääntää käsikaasun sopiville kierroksille. Autojättiläinen nousee syvältä avokaivoksesta 15 kilometrin tuntivauhtia.

Matkaa louhevuoren päälle kertyy reilut neljä kilometriä. Vastaantulijat tervehditään jälleen, ja risteysalueet huomioidaan jo kaukaa.

Varttitunnin nousun päätteeksi Rytkönen peruuttaa auton vuoren nurkalle, jossa odottava puskutraktorikuljettaja tööttää oikean kippauspaikan merkiksi. ”Louheauton peruuttaminen liian pitkälle koituisi

Siilinjärven kaivossanastoa

• • • • • • •

Apatiitti = Siilinjärveltä louhittava teollisuus­ mineraali, josta YARA valmistaa mm. lannoitteita.

Dumpperi = Runko-ohjattava kuorma-auto.

Louhe = Ampumalla kalliosta irrotettu kivimateriaali.

Louheauto = Kivikuormien kuljetukseen suunniteltu kaivosauto.

Malmi = Kivi, jossa on taloudellisesti tarpeeksi hyödynnettävää mineraalia, Siilinjärvellä apatiittia.

Raakku = Kivi, jossa ei ole tarpeeksi mineraalia.

Ajetaan kaivoksessa sivukiviläjitykseen.

Repolainen = Malmin näköinen kivi, jossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi mineraalia.

turhan vauhdikkaaksi taaksepäinkelkkailuksi”, Rytkönen nauraa.

Naisia ympäri kaivosalueen Rytkösen kollega Henna Seppänen ajaa louheautoa pääkaivoksen viereisessä, uudemmassa avolouhoksessa. Ammattikielellä sivukaivoksista käytetään nimeä satellite pit, sateliittimonttu. ”Ollaan vähän niin kuin avaruusaluksen kuljettajia”, alalle aikuisena kouluttautunut Seppänen heittää. ”Huomenna joutuu antamaan rumbaa äijille, meni kymmenen minuuttia koppia siivotessa”, hän manaa.

Aiemmin hoitoalalla työskennellyt Seppänen paljastaa leikkineensä pikkutytöstä asti poikien kanssa.

Kaivosmiesten kanssa on ilo työskennellä, kun osaa heittäytyä samalle aaltopituudelle. ”Oikean tyyppiset tytöt pärjäävät näissä hommissa varmasti”, Seppänen vakuuttaa ja nauraa houkutelleensa kaivosajoon jo kaksi naista, viimeksi poikien Neiti Näppäräksi nimeämän 21-vuotiaan pikkusiskonsa Heidin.

Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä: Hennankin tytär leikkii mieluiten leikkiautoilla.

Seppäsen mukaan ison louheauton ajaminen ja varsinkin peruuttaminen on helpompaa kuin henkilöautolla. Isot peilit joista näkee renkaat ja peruutuskamera helpottavat ajamista. Homma on siistiä sisätyötä.

Kuski pitää huolen vain moottorin nestepinnoista, keskusvoitelulaitteen vaseliinin riittävyydestä ja renkaiden ilmanpaineesta. Jos autoon tulee jotain muuta vikaa, otetaan yhteys korjaamoon ja peli käydään hakemassa kaivosalueella sijaitsevaan korjaamoon.

”

Huomenna joutuu antamaan rumbaa äijille, meni kymmenen minuuttia koppia siivotessa.”

23

1/2015

Yaran kaivos Siilinjärvellä

AIKA SYVÄLTÄ.

Kaivoksesta louhitaan 30 tonnia kiveä vuodessa. Reilun 200 metrin syvyydestä saadaan materiaalia mm. lannoitteisiin ja maaleihin.

Harvinaisen puhdasta kiveä Yara Suomen Siilinjärven kaivoksen kiviaines on peräisin syvältä maan alta. Sen ikä on 2 600 miljoonaa vuotta. Kaivoksen malmikivi on poikkeuk­ sellisen puhdasta.

Siilinjärven kaivoksesta louhittu malmikivi sisältää vain vähän ras­ kasmetalleja.

Esimerkiksi kadmiumpitoisuus voi olla muissa kaivoksissa jopa

satakertainen verrattuna Siilin­ järven louhokseen.

Kaivostuotannon lopputuote apatiitti käytetään fosforihapon ja lannoitteiden valmistukseen.

Fosforihappoa tarvitaan myös eläinten rehuihin ja elintarvike­ laatuisena ruoka- ja juomateolli­ suudessa.

Särkijärven avolouhos on kilo­ metrin levyinen ja kolme kilomet­ riä pitkä. Se ulottuu noin 230 met­

rin syvyyteen, yli 100 metriä me­­ renpinnan alapuolelle. Kiveä louhitaan vuositasolla 30 miljoo­ naa tonnia. Siitä malmia on rei­ lut 10 miljoonaa tonnia.

Valtavan avolouhoksen ku­­ pees­­sa sijaitsevat fosfori-, rikkija typpihappo- sekä lannoiteteh­ taat. Pääosa vuosituotannosta, noin puolesta miljoonasta lannoi­ tetonnista, käytetään kotimaassa.

Siilinjärvellä ollaan edelläkä­

vijöitä fosfaattikaivostuotan­ nossa. Fosfaattiosaamiskeskus tutkii fosfaatteja ja fosfaattiteol­ lisuuden sivutuotteiden hyöty­ käyttöä.

Siilinjärven malmikivessä on myös liuskemaista, puhdasta kiil­ lemineraalia, josta kaivosalueella toimiva LKAB Minerals Oy valmis­ taa kiilletuotteita. Niitä käytetään raaka-aineena muovi-, maali- ja rakennusteollisuudessa.

24

INFRA-LEHTI

NÄIN PÄÄSET INFRA-ALALLE Maa- ja vesirakentamisen erikoisosaajia valmistuu kaikilta kouluasteilta.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM JA ARI KÄHKÖNEN, KUVAT: AURIELAKI / 123RF

Ammatillinen perustutkinto oppi­sopimuksella tai näyttötutkintona PERUSTUTKINTO kestää 3,5 vuotta, joka sisältää puoli vuotta työssä oppimista. Joissain oppilaitoksissa tutkinnon voi suorittaa myös 2+1-mallilla: kaksi ensimmäistä vuotta koulussa, kolmas vuosi oppisopimuksella yrityksessä.

Kun suuntaat opintielle suoraan peruskoulusta, saat haussa lisäpisteitä.

Infra-alan perustutkinnoissa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa.

• Maarakentajalinjalla opitaan yhdyskuntarakentamista kuten vesi- ja viemärijohtojen asentamista sekä katujen, teiden ja siltojen rakentamista ja kunnossapitoa.

• Maarakennuskoneenkuljettajan linjalla opitaan mm. kaivureiden, kuormaajien, puskukoneiden ja tiehöylien hallintaa ja huoltoa.

• Kivialan koulutusohjelmassa opitaan tekemään ulkoalueiden ja rakennusten kivirakennustöitä sekä työstämään ja muokkaamaan kivestä rakenteita ja tuotteita.

• Infra-alalle suuntaavia taitoja on nykyään mahdollista opiskella myös kaivosalan perustutkinnossa.

OPPISOPIMUKSELLA koulutus kestää 1–3 vuotta aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta riippuen. Työnantaja ja opiskelija solmivat määräaikaisen työsopimuksen, johon kuuluu ammattiin kouluttautuminen työ­paikalla. Koulutuksesta 70–80 prosenttia tapahtuu työ­­­­paikalla, loput oppilaitoksessa. Opiskelijalta vaaditaan omatoimisuutta ja aktiivisuutta työpaikan löytämiseksi.

Aikuiset voivat suorittaa ammatillisen perustutkinnon joustavasti näyttötutkintona. Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa kunkin ammatin tyypillisissä työtehtävissä, aidossa työympäristössä.

Osaaminen on voitu hankkia koulutuksessa tai työelämässä. Tarjolla on myös näyttöön valmistavaa koulutusta.

25

1/2015

Ammattikorkeakoulusta insinööriksi tai rakennusmestariksi Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytäntöön suuntautuvan vaihtoehdon yliopisto-opinnoille. Pohjakoulutukseksi käy lukio tai ammatillinen perustutkinto. Infra-alaa opiskellaan rakennustekniikan ja rakennusmestarin koulutusohjelmissa.

INSINÖÖRIKSI valmistut rakennustekniikan koulutusohjelmasta 4 vuodessa. Tutkintonimike on insinööri (AMK). Tutkinto muodostuu perus- ja ammattiopinnoista sekä harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Opiskeluaikana voi lähteä ulkomaille opiskelijavaihtoon. Rakennusinsinööri työskentelee rakennuskohteen suunnittelussa, tuotannossa tai kiinteistönhoidossa. Rakennustyömailla insinöörejä on tuotannonsuunnittelussa, työnjohdossa ja valvonnassa.

RAKENNUSMESTARIN opinnot kestävät 3,5 vuotta.

Tutkintonimike on rakennusmestari (AMK). Opinnoissa keskitytään tuotantotekniikkaan, työmaatoimintoihin, kustannushallintaan, esimiestaitoihin, materiaaleihin ja työsuojeluun. Suuri osa opiskelusta tapahtuu aidoissa työmaaympäristöissä.

Rakennusmestari suunnittelee ja johtaa uudis- ja korjausrakennushankkeita. Hän voi työskennellä esimerkiksi työmaamestarina, joka johtaa erilaisia

rakennustyömaan vaiheita. Kokemuksen myötä voi edetä vastaavaksi työnjohtajaksi.

Ammattikorkeakouluista valmistuneiden ammattinimikkeitä ovat muun muassa työnjohtaja, vastaava mestari, kaavoitusinsinööri, mittaustyönjohtaja, osastopäällikkö, projektipäällikkö, suunnitteluinsinööri ja tekninen johtaja.

Diplomi-insinöörejä yliopistoista DIPLOMI-INSINÖÖRIN tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka koostuu kolmen vuoden kandiopinnoista ja kahden vuoden maisteriopinnoista.

Opintoihin sisältyy luentoja, lasku- ja laboratorioharjoituksia sekä käytännön suunnittelutyöhön perehdyttäviä harjoitustöitä. Opintojen lopuksi laaditaan diplomityö.

Koulutuksen sisältöön voi itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostusten mukaisesti. Osallistumista kansainväliseen opiskelijavaihtoon suositellaan.

Infra-alan diplomi-insinööriksi voi opiskella Aalto-yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa. Koulutus antaa laajan näkökulman suunnittelu-, asiantuntija- ja johtotehtäviin sekä koulutus- ja tutkimustyöhön. Valmistuneiden ammattinimikkeitä ovat muun muassa kehitysinsinööri, suunnittelija, tuotantopäällikkö, tutkimuspäällikkö, tuotekehittäjä, tekninen johtaja, laatuinsinööri, tutkija, johtaja.

MIHIN KOULUUN SUUNNATA? MITEN PÄÄSEN OPISKELIJAKSI? KATSO OHJEET JA LISÄTIETOA: INFRA.FI/TOSIHOMMIIN, OPINTOPOLKU.FI

26

INFRA-LEHTI

27

1/2015

MIKÄ VEHJE? TEKSTI JA KUVA: TOMMI AHLBERG

VIHJEET NYT KEKSIN! Tämä on kaukoputki ajalta, kun isoisä putken osti!

3 pistettä Tämä vehje voi olla hyvin erinäköinen riippuen sen käyttötarkoituksesta, joita on todella paljon. Vehkeellä on kuitenkin aina sama nimi. Nimi liittyy napoihin ja erääseen mittayksikköön.

EIKU! Vehkeessä voidaan käyttää monentyyppisiä antureita. Laitteen päässä on kompassi.

2 pistettä Viime aikoina vehkeen nimi on esiinty­ nyt näkyvästi kun uutisissa on kerrottu laitteesta, joka varoittaa revontulista jo ennen kuin ne ovat ih­­ missilmälle nähtävissä.

1 pistettä Vehjettä voi käyttää arkeologisten löy­ töjen, hylkyjen ja muiden hautautuneiden tai upon­ neiden esineiden paikantamisessa. Sitä käytetään malminetsinnässä, lääketieteessä sitä käy­ tetään aivokuvauksessa, teollisuu­ dessa laaduntarkkailussa, ja satel­ liiteissakin sitä käytetään.

Jalanderilla oli jopa oma kaivosvaltauksensa Lapissa, jossa arvatenkin omaa keksintöä käytettiin. Sodan aikana hän keksi muun muassa kaukopartioiden käyttämän Kyynel-radion ja laitteen, joka mahdollisti puhelinlinjoja pitkin tapahtuvan sähköttämisen. Yhdessä vaimonsa kanssa he perustivat Olga ja Holger Jalanderin rahaston opiskelijoiden tukemiseen.

Oikea vastaus: Kuvassa on kotimainen Jalander-magnetometri 1950-luvulta. Magnetometreja on kahta päätyyppiä, kehittyneemmät pystyvät magneettikentän voiman mittaamisen lisäksi määrittämään myös kentän suunnan. Laitteiden taustalta löytyy monia eri tekniikoita.

TAI SUKELLUSVENEEN PIENOISMALLI! No on siinä ainakin jotakin samaa.

Kuvan laite toimii paristolla. Nimensä se sai keksijänsä, diplomiinsinööri Holger Jalanderin mukaan. Jalander oli keksijä ja tiedemies, joka hallitsi sekä radiotekniikan että geofysiikan. Hän suunnitteli magnetometrinsa heti sodan jälkeen juuri kaivosteollisuuden tarpeisiin. Jotain malleista kutsuttiin ”Jalanderin viuluksi”, mutta tiedossa ei ole onko se juuri kuvassa.

MITÄ VEHJETTÄ ARVUUTELLAAN SEURAAVAKSI? LÄHETÄ KUVAEHDOTUS: INFO@INFRA.FI! JULKAISTU KUVA PALKITAAN.

28

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

SUKSI LUISTAA. Kisassa kymppi hulahtaa noin puolessa tunnissa.

INFRA PITÄÄ MIEHEN KUNNOSSA. Perinteinen tyyli on Miika Heikkilälle luontaisempi kuin luistelutyyli. ”Olen sellainen hyvä yleishiihtäjä.”

29

1/2015

KUNNON LATUA

ETSIMÄSSÄ Ilman kunnossa olevaa infraa tämä nuorimies ei pääsisi treenaamaan eikä kilpailemaan. Espoon Hiihtoseuraa edustavalle 18-vuotiaalle hiihtäjälupaukselle Miika Heikkilälle mieluisin infra liittyy urheiluun. Lumirikasta ja pitävän luistavaa sen olla pitää!

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: LAURI ASANTI

”TREENIPÄIVÄ NÄYTTÄÄ pimeältä ja lumettomalta, mutta ei muuta kuin hiihtoasu päälle ja kohti Vihtiä.

Kyydissä ovat monot ja sukset sekä tällä kertaa myös sponsorointia harrastava isä, joka tulee ottamaan aikaa.

Tänään treenataan talven tuleviin kisoihin.

Ennen kuin pääsen varsinaisen urheiluinfran pariin, tarvitsen toimivaa tieverkostoa. Yli kymmenen vuotta minua on kuskattu pitkin pääkaupunkiseutua treeneissä ja ympäri Suomea kisoissa. Helmikuusta 2014 alkaen olen päässyt ajamaan itse.

Onhan se hienoa, kun voi lähteä itsekseen treeneihin eikä ole aina kyytiä vailla. Kun Espoosta ajaa viikoittain esimerkiksi Vihti Ski Centeriin tai Helsingin Kivikon hiihtoputkeen, niin ykköstie on tullut tutuksi.

KUN YKKÖSTIELTÄ KÄÄNTYY kakkostielle, valaistus heikkenee. Nummelan jälkeen pikkutiellä maailma pimenee hetkeksi liki täysin. Valaistusta ei ole, mutta onneksi tie on pakkasten puutteessa sula ja ajotuntuma hyvä.

Pari-kolme kertaa viikossa tulee ajeltua Vihtiin, jossa treenilatu on yleensä hyvässä kunnossa tykkilumen ansiosta. Tilanne voi kuitenkin muuttua päivittäin lumitilanteen mukaan. Pääsääntöisesti hiihtokeskuksen sijainti Lohjanharjun pohjois-rinteellä riittää muuttamaan kaupungin loskan lumeksi.

Tänäänkin hiihtokeskuksessa käy vipinä. Laskettelurinteet on valaistu, hissit toimivat ja lunta riittää.

Reilun kilometrin mittainen ja leveydeltään viisimet-

rinen latu on Etelä-Suomen lumivarmimmaksi ulkoilmaladuksi tituleerattu kokonaisuus.

Joskus treenaan myös hiihtoputkessa. Viikossa treenitunteja kertyy kymmenestä kahteenkymmeneen, ja vuositasolla noin 500. Talvikaudella kilometrejä karttuu myös pikkukisoja koluamalla. Nuorten SM-kisoja mahtuu kauteen kolme, jotka vievät Kokkolaan, Imatralle ja Keminmaalle.

Kyllä sitä on reilun kymmenen vuoden aikana tullut paljon mielenkiintoisia paikkoja nähtyä.

KESÄLLÄ KAIKKI ON TOISIN. Silloin kaivan rullasukset esiin ja vaihdan rullahiihtoon, mikä on hiihtämisen kesäinen muoto. Varusteet ovat metrinmittaisia ja renkailla varustettuja suksia lukuun ottamatta samanlaiset kuin tavallisessa hiihdossa.

Rullahiihtoa treenaan muutaman kerran viikossa.

Mitä sileämpi asfaltti, sitä parempi. Jos asfaltti on huono, se ottaa jalkoihin. Rullahiihtoa ei voi treenata talven liukkailla, pimeillä ja hiekoiteluilla asfalteilla eikä kunnolla myöskään syksyllä, jolloin tien pinnalle kertyy kosteutta ja lehtiä.

Hiihtämisen lisäksi lenkkeilen ja käyn salilla. Ahkera treenaaminen ei kyllästytä, sillä oma kehittyminen motivoi. Jokainen vuosi on ollut toistaan parempi. Tärkeää on sekin, että seuran porukassa on kivaa. Viestijoukkueena olimme viime kaudella kuudensia ja tällä kaudella tavoitteena on päästä kolmen parhaan sakkiin. Se on kova tavoite, mutta mahdollinen.

”

Ilman teitä ja latuja en pääsisi treeneihin ja kisoihin!”

>>

30

INFRA-LEHTI

NYT ON INFRA KUNNOSSA. Miika Heikkilä kiittää Vihdin hiihtoolosuhteita. Vaikka talvi oli Etelä-Suomessa joulukuussa lämmin, pimeä ja vähäluminen, hiihtokelit olivat kohdillaan.

En ole kovasti henkilökohtaisia tavoitteita vielä asettanut. Ammattia tästä ei varmaan tule, mutta katsotaan vuosi kerrallaan. Keväällä edessä ovat ylioppilaskirjoitukset, joiden jälkeen haen Tekniseen Korkeakouluun Espoon Otaniemeen. Lähitulevaisuudessa häämöttää myös armeija, toivottavasti Urheilukoulun hiihtojoukoissa Kajaanissa.

Vuonna 2015 hiihdettävät maastohiihdon nuorten SM-kisat kertovat sitten puolestaan. Varmaa on vähintäänkin se, että latujen ohella tulee kulutettua tieverkostoa.

KOSKAAN EI OLE INFRA KOVIN ikävästi yllättänyt. Kertaakaan ei esimerkiksi ole tarvinnut missään tilanteessa ottaa suksia kantoon kesken lenkin. Sopivia olosuhteita haetaan tässä lajissa sieltä, mistä niitä löytyy.

Ellei kelejä löydy etelästä, lähdetään pohjoiseen.

En ole oikeastaan koskaan tullut miettineeksi, mikä rooli sähköllä on hiihtämiseen. Sehän on ikään kuin itsestäänselvyys. Mutta kun sitä ajattelee, niin asiat ovat kunnossa. Espoon lenkkipolut ovat pitkin vuotta hyvin valaistuja ja muutoinkin hyvin hoidettuja.

Jos valitsemaan pääsisi, niin parhaassa treenitilan-

”

Jos infra ei olisi kunnossa, silloin Etelä-Suomessa ei juuri harjoiteltaisi.”

teessa olisi talvella pakkasta noin viisi astetta ja latuverkosto satojen kilometrien mittainen kauniissa maisemissa.

Ehkä toistaiseksi paras inframuisto liittyy vuoden 2014 nuorten SM-kisoihin, joissa pääsin sijalle 16. Olin oman hiihdon jälkeen ensimmäisenä ja pääsin haastatteluunkin. Hiihto kulki hyvin, varusteet toimivat ja ladut luistivat.

SAMAA FIILISTÄ HAEN nyt: kovaa treeniä hyvissä olosuhteissa täysillä menemisen mentaliteetilla. Niin paljon pitää lähteä kuin on mahdollista. Reilun kilometrin treenikiekka sujahtaa noin kolmessa minuutissa, kisoissa kymppi noin puolessa tunnissa.

Jos infra ei olisi kunnossa, silloin Etelä-Suomessa ei juuri harjoiteltaisi. Pariin kauteen en olisi päässyt treenaamaan ilman lumetettuja latuja ja hiihtoputkia.

Ja jos sisäladuista puhutaan, niiden pitäisi olla mahdollisimman samanlaisia olosuhteiltaan kuin ulkoladut, jotta treenaaminen olisi laadukasta.

Ellei hiihtäminen onnistuisi, treenaisin ehkä toista lempilajiani jalkapalloa. Tänä päivänä hiihto on kuitenkin se ykkösjuttu.”

31

1/2015

AJANKUVA

Hinnat nousevat, määräraha ei

TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN ETURIVIN KUVITTAJAT PIIRTÄVÄT RATKAISUN AIKAMME INFRA­H AASTEISIIN.

Väylien kunnossapidon määrärahaa ei ole sidottu indeksiin ja rahan ostovoima murenee. Miten ehdimme täyttää teiden kuopat ennen katastrofia?

KATI RAPIA (s. 1972) on Loviisassa asuva kuvataiteilija ja kuvittaja. Hän on valmistunut Aalto-yliopistosta maiste­ riksi vuonna 2003. Hän on kiinnostunut kuvakerronnasta kuvituksissa ja hän harrastaa arkisten ongelmien ratkaise­ mista. Kuten kuvassa näkyy, hänen sydä­ mensä ei ole kultaa, vaan timanttia.

32

INFRA-LEHTI

MALLIAINESTA. Maarakennuskoneenkuljettaja Antti Väisänen on ollut mukana Ekokemin kaatopaikkaurakassa.

Hän tuli lehtijuttuun mannekiiniksi näyttämään, miten sukkelaan maarakennustyöt sujuvat nyky­ laitteilla.

TARKKAAKIN

TARKEMMIN TEKSTI JA KUVAT: VESA TOIVANEN

33

1/2015

UUDISTUVAT TYÖVÄLINEET

Maan kaivamisesta on tullut hi-techiä. Kaivinkoneella voi työskennellä muutaman sentin tarkkuudella vaikka tuulilasi peitettynä, ja hybridijärjestelmä ottaa talteen ylimääräisen liikeenergian erikoisakkuun. Dieselmoottorien päästötkin putosivat murto-osaan entisestä.

K

uopiolainen koneurakoitsija Jarkko Kosunen kertoo, että huomattavin nykyteknologian mahdollistama säästö saadaan kaivinkoneen ja kauhan liikkeitä tarkasti ja luotettavasti mittaavalla laitteistolla.

Koneohjausjärjestelmiä on markkinoilla useita merkkejä. Nii­ tä on valmistettu Suomessakin jo vuosikausia.

Kosunen hankki amerikkalaisen Trimble-järjestelmän Caterpillar 323 EL-kaivinkoneeseensa pari vuotta sitten. Töitä tuli heti lisää niin paljon, että myös urakoitsijan toinen kone, Komatsu PW 200, varustettiin samalla järjestelmällä.

Järjestelmä hyödyntää autonavigaattoreista tuttua satelliittiteknologiaa, tosin tekniikka on huomattavasti kehittyneempää.

Valtakunnalliseen VRS-palveluun kytkeytymällä on mahdollista saavuttaa parin sentin taso- ja korkeustarkkuus vaivattomasti koko Suomen alueella. Asentoa ja liikettä mittaavat, inertiateknologialla varustetut anturit antavat kaivinkoneen tietokoneelle täsmällisen tiedon kauhan liikkeistä.

Kosunen esittelee laitteen tarkkuutta Wihurin Teknisen Kaupan pihamaalla Siilinjärvellä. Kaivurin tuulilasi peitetään paksulla kankaalla. Sitten urakoitsija käynnistää koneen ja liikuttaa kauhaa tarkasti maahan piirrettyihin merkkeihin. Kauha kulkee parin sentin päässä maahan asennetusta lavapinosta siihen kertaakaan koskematta.

Hehtaarin alue muutaman sentin tarkkuudella Hi-tech-hallintajärjestelmää ei hankita, jotta konetta voisi ajaa sokkona, mutta sen ansiosta työtä tehdään tarkasti ilman mittakeppejä tai tarkistusmittauksia vieressä tekevää mittamiestä.

Kosunen kertoo esimerkkinä Ekokemin teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen urakasta.

Tilaaja edellytti ensin, että hehtaarin laajuinen urakka-alue pitää tasoittaa kaivinkoneen jäljiltä oikeaan korkoon tiehöylällä.

Kohteen 3D-suunnitelma tuli Kosusen kaivurin tietokoneelle pilvipalvelun kautta. Hän teki hehtaarin maansiirtotyöt järjestelmään ladatun piirustuksen mukaan yksin, käyttämättä mittakeppejä tai mittamiestä.

Kun vaativalla, hieman nousevalla alueella tehtiin viranomaisten tarkastusmittaukset eli tarkkeet, huomattiin, ettei tiehöylää tarvita. Kosunen oli jo ajanut maa-alueen vaadittuun korkoon muutaman sentin tarkkuudella.

Huomattavaa säästöä Trimble 3D:nä tunnettu kaivinkoneen hallintajärjestelmä on hankintahinnaltaan kohtalaisen kallis, sen asentamiseen menee päivä ja käyttökoulutuskin tarvitaan. Kosusen kokemuksen mukaan investointi maksaa itsensä kuitenkin nopeasti takaisin.

Ensin säästetään siinä, että kaivinkoneen kuljettaja pystyy tekemään työn itse, ilman mittamiestä. Tämä lisää myös työturvallisuutta, kun kenenkään ei tarvitse enää kavuta montun pohjalle mittakeppeineen varmistamaan kuopan syvyyttä.

Toinen merkittävä säästö tulee, kun esimerkiksi Kuopion kaupunki voi lähettää tiedot tarvittavasta maansiirtotyöstä suoraan urakoitsijan koneelle. Tämä ajaa sitten koneen paikalle, kytkeytyy verkkoihin ja kaivaa tilattuun paikkaan vaikkapa ojan parin sentin tarkkuudella ja oikeaan syvyyteen – yksin, ilman apuvoimia. Työtä valvotaan tietokoneella. Kaupungin teknisellä virastolla on käytössään koko ajan reaaliaikainen paikka- ja korkeustieto, joka kertoo, miten tilattu oja etenee.

”

VRS-palveluun kytkeytymällä on mahdollista saavuttaa parin sentin taso- ja korkeustarkkuus koko Suomen alueella.”

Kaivinkoneesta maanmittari Järjestelmän kolmas merkittävä etu on, että laite myös kartoittaa alueen pohjan muotoa.

Esimerkiksi tielinjaa vedettäessä selviää tarkasti, missä ja miten paljon linjalla on räjäytyksiä vaativia kallioita. Aiemmin maanmittari kävi mittaamassa maastossa, nyt kaivinkoneen kauha rekisteröi kaivaessaan mittapisteen sijainnin ja korkeuden. Tieto välittyy järjestelmän kautta sovittuihin paikkoihin, esimerkiksi työn tilaajalle, joka tietää näin varautua jatkotoimenpiteisiin.

Neljäs ja ehkä huomattavin säästö syntyy siitä, että myöhempiä korjaustoimenpiteitä ei urakan päätyttyä juuri tarvita. Kun kaivanto syntyy kerralla täsmälleen oikeaan syvyyteen, vältytään ostetun täyttömaan siirrolta. Myös luonto kiittää, kun turha liikenne loppuu. ”Siitä kertyy aika monta kuormaa, jos vaikka kilometrin tiepohjaa kaivaa kymmenen senttiä liian syväksi”, Kosunen täsmentää.

>>

HEI SATELLIITTI, MAA KUTSUU! Koneohjausjärjestelmän näyttö.

Järjestelmä käyttää autonavigaattoreista tuttua, mutta huomattavasti kehittyneempää satelliittiteknologiaa. Alempi, vaalea näyttö on kaivinkoneen oma näyttö. Siinä näkyy esimerkiksi peruutustutka.

HYVÄT NÄKYMÄT. Henkilöautossa kattoikkuna on kallis lisävaruste, maarakennushommissa arkea.

INFRA-LEHDEN KERÄILYKUVA KOTITEOLLISUUS PAUHAAMAAN? Musakeskus kaiuttimineen ja tuulilasin aukaisumekanismi.

34 INFRA-LEHTI

JALKATYÖTÄ.

Telojen ohjausvivut polkimineen, vieressä jalkatuki.

TUNNIT YLÖS. Ajotuntimittari seuraa lahjomattomasti tilannetta.

MUKAVASTI SATULASSA. Ilmajousitettu, lämmitettävä ja ergonominen istuin ohjaimineen.

1/2015

35

36

INFRA-LEHTI

MÖHKÄLE KAIKEN TAKANA. Koneoh­ jausjärjestelmän satelliittiantenni koostuu kahdesta osasta. Toinen välittää paikka-, toinen korkeustietoa. Satelliittitieto tarkennetaan puhelinverkossa toimivalla VRS-palvelulla, jolloin päästään muutaman sentin kaivutarkkuuteen.

KÄY KUIN LEIKKI! Hannu Jurvelin (vas.) ja Jarkko Kosunen toivovat nuoria maarakennusalalle. Nykylaitteilla työskentely on leikintekoa ja tietokoneosaamisesta on hyötyä sekä koneen ohjaamossa että huollossa.

Energiatehokkaampi hybriditeknologia Caterpillarin kehittämässä hybridijärjestelmässä ylävaunun käännön jarrutusvoima siirretään talteen hydrauliseen paineakkuun. Latautunut energia otetaan uudelleen käyttöön painejärjestelmän kautta tehostamaan kääntöliikkeitä.

Nestepaineensiirtoon perustuvan hybriditeknologian mahdollistama polttoainesäästö riippuu tehtävästä työstä. Jarkko Kosunen sanoo järjestelmällä päästävän esitteissä mainostettuihin 25–33 prosentin säästöihin siirtourakoissa, joissa ylävaunua joudutaan kääntämään täydellä kauhalla kaiken aikaa.

Wihurin Teknisen Kaupan konemyyjäkonkari Hannu Jurvelin mukaan hybriditeknologia on jo 336E-mallissa ja laajenee muihinkin kokoluokkiin.

Japanilaisen Komatsun hybridijärjestelmä perustuu

”

ylävaunun käännön jarrutusenergian varastoimiseen ultrakondensaattoriin.

Päästöt romahtivat

Hybridijärjestelmässä ylävaunun käännön jarrutusvoima siirretään hydrauliseen paineakkuun.”

Pienipäästöisempi teknologia on tullut myös kaivinkoneissa käytettyihin teollisuusmoottoreihin. Jurvelin näyttää diagrammia, joka paljastaa esimerkiksi Catmoottoreiden päästöjen vähentyneen vuosituhannen vaihteen jälkeen murto-osaan. Euroopan unionin tiukka päästöstandardiohjelma toteutuu uusilla ratkaisuilla.

Päästöjen vähentämiseksi kehitetty järjestelmä kerää talteen ja jäähdyttää pienen määrän pakokaasua ja ohjaa sen sitten palotilaan, jossa se alentaa lämpötiloja ja vähentää siten typpioksidien määrää. Typpioksidien lisäksi pyritään vähentämään myös hiukkaspäästöjä uuden sukupolven suodatinratkaisuilla.

Teollisuusmoottorit menivät uusiksi

Automaattisesti tai nappia painamalla maattisesti tai kuljettajan halu­ tessa manuaalisesti.

Pienet, alle seitsemänlitraiset moottorit sisältävät yleensä pas­ siivisen ja isommat moottorit ak­­ tiivisen regeneraattorin.

Kaikki päästöjen vähentämi­ seen suunnitellut moottorit täyt­ tävät jo EU IIIB -vaatimukset.

Neljännen vaiheen päästötek­ nologian teollisuusmoottori tuli pakolliseksi yli 130 kW:n koneisiin vuoden 2014 alusta. Loppuvuo­ desta neljäs vaihe ulotettiin käsit­ tämään myös pienemmät, yli 56 kW:n moottorit.

Typpioksidipäästöjä vähenne­ tään pakokaasujen lisäainejärjes­

telmien, kuten ureaseoksen eli AdBluen avulla. Suomessa huolta herättänyt lisäaineen jäätyminen talviolosuhteissa on saatu ratkais­

tua; testit todella kylmissä olo­ suhteissa ovat osoittaneet, että uusi teknologia toimii lisäämättä juuri polttoainekustannuksia.

PÄÄSTÖT ALAS. Pysty­ akselilla on kuvattu hiukkaspäästöjen (PM) ja vaaka-akselilla typen oksidien (NOx) vähenemistä uusien mootto­ reiden pakokaa­­suissa vuosina 1996–2014.

WITRAKTOR

Dieselmoottorin hapetuskataly­ saattori (DOC) laskee hiilivedyn (HC) ja hiilimonoksidin (CO, häkä) määrää.

Dieselhiukkassuodatin (DPF) kerää talteen pakokaasuvirtaan joutuneet noki- ja tuhkahiukkaset.

Kun moottorin oma pakokaa­ sulämpö yhdessä hiukkassuodat­ timen katalyyttisten metallien kanssa riittää hapettamaan noen, puhutaan passiivisesta regene­ roinnista.

Aktiivinen regenerointi tapah­ tuu nostamalla hapetusläm­­­pö­ tilaa yli 550 asteeseen pako­kaa­ sujärjestelmässä olevalla ­öl­­jy­­­­­­­polttimella. Se käynnistyy au­­­­­to­

1/2015

LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

JÄSENSIVUT 38

Paavon pakinat • Sett och hört

40

Atomitiellä

44

Yrittäjän fakta 44 | Lupamenettelyt yhdistyvät?

48

46 | Törmäysvaimennin, Huolla kuluvat osat

50 | INFRA Nuoret eduskunnassa

51 | 3D infra-alan opiskelussa

Nuoret ja infra 48 | Infra-alan road­ show nuorille

53

45 | Tilaa turvallisuus­­opas murskallesi

Piireissä tapahtuu 53 | Palonen ja Wuorio hyväntekijöinä

54 | Menestyksekkäät Takuumessut

55

Olin & Kortene & Laukkanen

56

Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot

”Kaikista tulee isona jotain aivan varmasti.

Kyllä haaveilla saa, pannaan onnistumaan, oma unelmien ammatti.”

CHRISSE JOHANSSON, LASTENLAULU VUODELTA 1979

54 | INFRA PohjoisSavo 50 v.

37

38

INFRA-LEHTI

PAAVON PAKINAT

Työmaalla sattuu ja tapahtuu Uutta ja ehompaa rakennettaessa saletisti rapa roiskuu ja laasti lentää. Koko Rakennusteollisuus on sitoutunut entistä tehokkaammin minimoimaan rakentamisesta kansalaisille aiheutuvat verenpaineen nousut.

MUUTAMA VUOSI TAKAPERIN Rakennusja kiinteistöpalvelualan Vetovoima ry osti alan imagonnostoa silmällä pitäen suuremman erän leikkikouluikäisille suunnattua ”Työmaalla tapahtuu” -kirjaa. Kirjaa jaettiin päiväkoteihin tukevaisuuden rakentajille. Tuo mainio kuvakirja kertoo varsin seikkaperäisesti, mitä kaikkea rakennustyömaalla oikein tapahtuu.

Viimeiset pari vuotta olen itse saanut kuvainnollisesti asua työmaalla, ja työmaalla tosiaan tapahtuu.

Lähiympäristömme Vantaan Kivistössä on viimeiset vuodet ollut jatkuvassa muutoksessa. Joka aamu töihin lähtiessä ja illalla töistä palatessa on mukava tarkastella, mitä uutta rakentajat ovat saaneet aikaan.

Puiden kaatamisen jälkeen maansiirtokoneet tulivat entiseen sienimetsäämme rakentamaan kunnallistekniikkaa: katuja, viemäreitä ja vesijohtoja. Seuraavaksi tuotiin työmaaparakit ja ensimmäinen torninosturi ilmestyi orpona päivystämään keskelle hakkuualuetta.

ENSIMMÄINEN KERROSTALO oli jo harja- dossa. Onneksi oppilaat olivat tuolloin korkeudessa ennen kuin seuraavien talo- sisällä. jen rungot lähtivät nousemaan. Nyt a­lueel­ Verenpainetta nostava seikka ovat myös ­la on lukuisia torninostureita ja useita har- tilapäiset liikennejärjestelyt, joilta ei täljakorkeudessa olevia kerrostaloja. laisessa aluerakentamiskohteessa pysty Etenkin erään kerrostalon välttymään. Välillä on luvalla julkisivutöitä olen mielensanoen tuntunut siltä kuin kiinnolla seurannut. Näin työmatka olisi kulkenut kos­­­teus- ja hometalkoiden kynnöspellon läpi. Nyttemaikakaudella olen väkisinkin min kynnöspelto on saajoutunut aprikoimaan ulko- Olen nut päälleen tasaisen seinävillan säänkestävyyttä ja asfaltin, jonka reuna kuivumisominaisuuksia. vakuuttunut, tosin jäi turhan pitUlkoseinäelementtien ulko- että laadun käksi aikaa luiskaapinnassa olevat eristelevyt nostaminen matta. ovat ennen varsin verkkaisesti tikunnokkaan etenevää julkisivumuurausta TILAPÄISISTÄ LIIKENolleet milloin vesi-, räntä- tai tekee hyvää koko NEJÄRJESTELYISTÄ on lumisateen ja milloin aurin- rakennusalalle.” osansa saanut myös kevyt gonpaisteen armoilla. liikenne. Talvihoito ei ole Ihan puhtain paperein eivät oikein pysynyt liikennejärpääse infrarakentajatkaan. Ratalinjan vie- jestelyiden perässä. Tämän havaitsin ressä oleva alakoulu sai eräänä päivänä ter- käydessäni lenkillä vuoden viimeisen veiset louhintatyömaalta – irtokivien muo- päivän kunniaksi.

”

SETT OCH HÖRT

Enerverande byggplats Stadsdelen Kivistö i Vanda, där INFRA rf:s VD Paavo Syrjö bor, har de senaste åren befunnit sig i ständigt tumult.

Något som har höjt blodtrycket är de tillfälliga trafikarrangemangen som inte kan undvikas när ett helt område byggs ut. ”Ibland har det känts som om resan till jobbet har gått genom en plöjd åker”, berättar Paavo. ”Nu har åkern belagts med jämn asfalt, även om det tog väl länge innan kanten blev sneddad.” Även om livet mitt i en byggplats ibland har varit en plåga har Paavo tänkt på slutresultatet;

förr eller senare är gatuarbetet klart och de tillfäl­ liga trafikarrangemangen ett minne blott. Husets värde ökar också i och med att servicen och kom­ munikationerna förbättras.

Från början av juli kan Paavo på en knapp halv timme ta sig från stationen i Kivistö till Helsingfors centrum längs ringbanan. Till flygplatsen kommer man på några minuter och därifrån kan man ta sig precis vart som helst.

Byggnadsindustrin RT:s nya ordförande Tero Kiviniemi har uppgett att byggkvaliteten kommer

att vara det centrala temat under hans ordföran­ deperiod. Det är ett djärvt drag. Å andra sidan är det nödvändigt att se sig i spegeln och lämna den egna bekvämlighetszonen. Det finns inga genvä­ gar.

Paavo Syrjö är övertygad om att en fokusering på kvalitet gör hela byggsektorn gott. En kvalitets­ fokusering leder till att framtida byggplatser allt mer sällan orsakar villervalla eller förhöjt blod­ tryck.

I väntan på tåget följer Paavo med spänning vad morgondagen för med sig på byggplatsen.

39

1/2015

LAURI ASANTI

Kevyenliikenteenväylä oli aurattu joulun alla sataneesta runsaasta lumesta, lukuun ottamatta reilun sadan metrin pätkää, joka oli jouduttu siirtämään vieressä kulkevan ajoradan pientareelle. Myös ajoradalta oli lumet aurattu. Valitettavasti LAATU ON ne oli aurattu nimenomaan sille tilaVALTTIA. Yksipäiselle kevyenliikenteenväylälle. tyisille urakoitsijoille on kertynyt laaja Pari ärräpäätä tuli päästettyä, kun näkemys siitä, miten infraa tehdään ja hoinilkat pyörivät litimärässä parindetaan taloudellikymmenen sentin loskassa. sesti ja laadukkaasti.

Vaikka työmaalla eläminen välillä ahdistaakin, en voi olla ajattelematta lopputulosta.

Ennen pitkää katutyöt valmistuvat ja tilapäiset liikennejärjestelyt ovat vain kaukainen muisto. Talon arvokin nousee palveluiden ja liikenneyhteyksien paranemisen myötä.

Heinäkuun alusta alkaen pääsen Kivistön asemalta kehärataa pitkin Helsingin keskustaan vajaassa puolessa tunnissa.

Lentokentälle pääsen muutamassa minuutissa ja sieltä ihan minne vaan.

RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N uusi puheenjohtaja, Tero Kiviniemi, on kertonut ottavansa oman puheenjohtajakautensa keskeisimmäksi teemaksi rakentamisen laadun. Se on rohkea veto. Peiliin katsominen ja epämukavuusalueelle meneminen on kuitenkin välttämätöntä. Oikotietä ei ole.

Olen vakuuttunut, että laadun nostaminen tikunnokkaan tekee hyvää koko rakennusalalle. Sen myötä tulevaisuuden työmailla sattuu ja tapahtuu yhä harvemmin asioita, jotka aiheuttavat ihmetystä tai verenpaineen nousua.

Junaa odotellessa jään jännityksellä seuraamaan, mitä uutta huominen tuo työmaalle tullessaan.

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Yrkeshögskolan Novia inleder byggmästarutbildning För att svara mot det stora behov som finns inom byggföretag i Österbotten inleder yrkes­ högskolan Novia i Vasa tillfälligt en utbildning som leder till byggmästarexamen. En grupp vuxenstuderande startar hösten 2015.

Utbildningen inriktas mot infrastrukturbyg­ gande och byggnadssanering, där det finns ett uttalat behov av fler arbetsledare.

Utbildningen genomförs som flerformsstu­

dier och fokuserar främst på byggarbetsledning.

En del av utbildningen kan utföras på företag.

I framtiden en tillståndsansökan?

Lagarna som gäller tagande av marksub­ stans är överlappande. Tillståndsprocesserna har fram till nu varit oberoende av varandra.

Riksdagen behandlar som bäst ett lagför­ slag där marktäkts- och miljötillstånd för ett

projekt kunde sökas med en tillståndsansökan.

På denna ansökan skulle ett tillståndsbeslut med­ delas, och i detta beslut skulle ändring få sökas genom ett besvär. INFRA har aktivt deltagit i beredningen av lagändringarna.

Riksdagsbehandlingen är ännu inte klar. Lag­ förslaget kan eventuellt godkännas ännu före riksdagsvalet. Lagändringarna angående gemen­ sam behandling av marktäkts- och miljötillstånd ska enligt planerna träda i kraft den 1 juli 2016.

Enligt INFRA rf skulle lagförslaget göra till­ ståndsprocessen betydligt smidigare.

40

TÄSTÄ SE LÄHTEE. Yhdystien rakentaminen valtatie­ 8:lta laitospaikalle valmis­ tuu 2015. Laitospaikalla tehdään nyt kal­­l io­­ perä-, merenpohja- ja peruskallio­t ut­k i­ muksia.

INFRA-LEHTI

41

1/2015

ENERGIARAKENTAMISTA POHJOISESSA

Atomitiellä Eduskunta on äänestänyt ja uraani tulee halkeamaan Pyhäjoella. Pohjoisen infrarakentajat ovat aktiivisesti mukana Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisprojekteissa.

TEKSTI JA KUVAT: SAIJA SYVÄOJA

”YRITTÄNYTTÄ EI LAITETA. Totta kai pitää saada paikallisia yrittäjiä mukaan”, Andament Groupin osakas ja Suomen Maastorakentajien toimitusjohtaja Jukka Juola sanoo, kun tulee puhetta INFRA Pohjoisen yrittäjien mukana olosta energiarakentamishankkeissa. ”Saappaat eivät ole liian suuret, jos hankkeet pilkotaan järkeviin kokonaisuuksiin ja toimitaan suomalaisten sopimusehtojen mukaisesti. Andament Groupissa lähdimme mukaan hankkeeseen myös omistajana, koska perheyrityksessä halusimme varmistaa edullisen energian seuraaville sukupolville.”

Byrokratiaa on vielä jäljellä. Rakentamislupahakemus jätetään vuoden 2015 kesään mennessä. Vuonna 2017 rakentamislupa myönnettäneen ja rakentaminen voi alkaa 2018. Sähköä voimala alkaa tuottaa vuonna 2024.

Pyhäjoella ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä päätökseen. Pyhäjoen kunnanvaltuusto äänesti voimalan puolesta jo ke­­ väällä 2014 äänin 18–3 ja seutukunnan asukkaista kaksi kolmasosaa kannattaa hanketta. Hankkeen eteen on tehty vuosia töitä myönteisten vaikutusten maksimoi­ miseksi.

Taustabyrokratia

Hanke on piristysruiske koko Pohjois-Suomen taloudelle. Infrarakentajat muiden muassa yrittävät saada tästä isosta kakusta siivunsa.

Jukka Juola toivoo, että urakoita pilkottaisiin 10–100 miljoonan euron osiin, jotta paikalliset yritykset pääsisivät tarjouskilpailuun mukaan. >>

Valtioneuvosto antoi Fennovoimalle täydennetyn periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta syyskuussa 2014. Päätös vaati vielä eduskunnan hyväksymisen.

Joulukuun alussa eduskunta äänesti ydinvoimalahanke Hanhikivi 1:n periaateluvasta.

JAA-äänet voittivat numeroin 115–74.

Pala kakkua

42

INFRA-LEHTI

YHTEINEN TOIVE. Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi. Toivomassa Jukka Juola, Elina Engman, Maira Kettunen ja Antti Nissinen.

Suorat talousvaikutukset

• • • • •

”Olemme perustaneet paikallisten yrittäjien kanssa Atomi Infra Oy:n. Yhtiö mahdollistaa sen, että paikallista ja alueellista osaamista on mahdollista hyödyntää isoissa hankkeissa muutenkin kuin alihankkijana”, toteaa Juola.

Atomi Infra Oy:n osakasyhtiöitä ovat tällä hetkellä Suomen Maastorakentajat Oy, E. Helaakoski Oy, Kuljetuspolar Oy, Maarakennus Kamara Oy, T. Maijala Oy, Niskasen Maansiirto Oy, Pentti Hämeenaho Oy ja VRJ Group Oy.

Hankkeissa riittää Hankkeen kotimaiset investoinnit 1,8–2,7 miljardia € Työllisyysvaikutus rakentamisvaiheessa 24 000–36 000 henkilötyövuotta, kotimaisuusaste 45 % Ydinvoimalaa rakentamassa enimmillään 4 000 työntekijää Käyttövaiheessa suoria työpaikkoja 400–500 Kiinteistöveroja sijoituspaikkakunnalle 4,2 miljoonaa €

Vuosina 2015–2017 tehdään mittavia infratöitä sekä rakennetaan tukirakennuksia.

Yhdystien rakentaminen voimalaitokselle aloitettiin jo syksyllä 2014, vaikka itse ydinvoimalan rakentaminen alkaa vasta vuonna 2018. Pääurakoitsijana toimii Suomen Maastorakentajat Oy. Tieltä on kaadettu 20 hehtaaria metsää ja louhetta tienpohjaksi tarvitaan 400 500 000 tonnia. Tien läheisyydessä on lou-

hos, josta materiaali otetaan. Koneita on työmaalla tällä hetkellä kolmisenkymmentä.

Ydinvoimalaitoksen rakentamisen ai­­ kana alueen liikennemäärän arvioidaan olevan 1 000–1 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näistä 150 on raskasta ajoneuvoa.

Ydinvoimalan välittömään läheisyyteen, Atomitien varteen, tulee majoituskapasiteettia tuhannelle ydinvoimalan rakentajalle sekä muille työntekijöille.

Kansainvälinen työmaa Fennovoima on suomalainen yritys ja laitoksen käyttäjänä ja luvanhaltijana se johtaa Hanhikivi 1 -hanketta. ”Rosatomin tytäryhtiö Raos Voima Oy omistaa 34 prosenttia ja Voimaosakekeyhtiö SF 66 prosenttia Fennovoiman osakkeista. Sopimuksin on varmistettu, että enemmistöosuus pysyy aina suomalaisella omistajalla”, Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Elina Engman kertoo.

Ydinvoimalan työmaa tulee kuitenkin olemaan kansainvälinen. Fennovoima,

43

1/2015

FENNOVOIMA

HANHIKIVI 1. Voimalan taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat koko Suomeen, mutta erityisesti Pohjois-Suomeen.

Rosatom, sekä suomalaiset työmarkkinajärjestöt ovat allekirjoittaneet työmaasopimuksen yhteisistä pelisäännöistä. Sopimus perustuu työryhmän työhön, jossa on ollut mukana Rakennusteollisuus, Teknologiateollisuus, Energiateollisuus sekä Metallityöväen liitto, Ammattiliitto Pro, Sähköliitto ja Rakennusliitto.

Kansainvälisyys poikii myös mielenkiintoisia ongelmia. ”Pyhäjoen väkiluku on nyt 3 400 ja se tuplaantuu rakentamisen ajaksi. Yksi haaste tulee olemaan esimerkiksi, miten työllistetään työntekijöiden puolisot ja millaisia uusia palveluita tarvitaan”, pohtii Elina Engman.

Ei niin hyvää, ettei jotain…

Ydinjätteen loppusijoitus käynnistyy aikaisintaan 2070-luvulla. Suunnitelmat loppusijoituksesta pitää saada työ- ja elinkeinoministeriön suositusten mukaan valmiiksi vuoteen 2016 mennessä.

Säteilyturvakeskus STUK valvoo laitok-

sen turvallisuutta suunnittelusta käytöstä poistoon asti. ”Meidän tulee kesään 2016 mennessä joko esittää sopimus yhteistyöstä Posivan omistajien kanssa tai esittää omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma”, Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen kertoo.

Rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia ovat melu ja pöly sekä muutokset maisemassa, kasvillisuudessa ja eläimistössä. Käytönaikaiset ympäristövaikutukset ovat ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella vähäisiä ja kohdistuvat lähinnä merialueelle.

Ydinvoimalahanke on aina kiistanalainen, jonka vaikutukset ulottuvat tuhansien vuosin päähän. Mutta mikä olisi vaihtoehto?

Tällä hetkellä Fennovoiman ja Andament Groupin toimistot sijaitsevat sievästi rinnakkain Pyhäjoen keskustassa ikään kuin varmistaen hedelmällisen yhteistyön jatkuvuuden.

LISÄÄ YDINVOIMAASIAA NETISSÄ PUOLESTA FENNOVOIMA.FI VASTAAN PRO.HANHIKIVI.NET

Voimalatyömaan valmistelut Rakentamisvaiheen aikataulu

•• •• • • • •

Yhdystie 10/2014–2015 Voimalaitosalueen sähkötyöt 2014–2015 Vesi- ja viemäriyhteydet 2015 Alueen aitaaminen 2015 Vesirakenteet; laivaväylä, satama-allas, aallonmurtajat 2015–2017 Maarakennustyöt ja louhinta; jäähdytysvesitunnelit, reaktori- ja turbiinirakennusten pohjien louhinnat, laitosalueen täyttötyöt 2015–2017 Fennovoiman oma rakentaminen alkaa 2015 Ensimmäinen ydinvoimalan betoni muurataan 1/2018

44

INFRA-LEHTI

S A I J A S Y V Ä OJ A

YRITTÄJÄN FAKTA

SAANKO LUVAN? INFRA ry on ollut mukana valmistelemassa sujuvampaa lupakäsittelyä.

Lakiehdotus maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä Lakiehdotuksessa luvan voisi hakea samaan hankkeeseen yhdellä lupahakemuksella.

Hakemukseen annettaisiin yksi lupapäätös, johon voisi hakea muutosta yhdellä valituksella. INFRA on ollut aktiivisesti mukana lakimuutosten valmistelussa.

HALLITUS ANTOI EDUSKUNNALLE joulukuussa 2014 esityksen (HE 257/2014) maaaineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevien erillisten lupamenettelyjen yhdistämistä. Esitys on osa ympäristönsuojelulainsäädännön uudistamista, joka on ollut käynnissä vuodesta 2011.

Uudistettu ympäristönsuojelulaki ja – asetus tulivat voimaan syyskuussa 2014.

Ympäristönsuojelulain uudistuksella ajanmukaistettiin ympäristönsuojelulaki vastaamaan Euroopan unionin uudistunutta lainsäädäntöä. ​Ympäristönsuojelulain soveltamisala sekä keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyivät pääosin ennallaan.

LAKIEHDOTUKSESSA ympäristönsuojelulakiin ja maa-aineslakiin lisätään uusi säännös maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä, jos ne koskevat samaa hanketta. Tarkoituksena on sujuvoittaa samaa hanketta koskevaa lupaprosessia sekä poistaa maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupamenettelyjen päällekkäisyyttä.

MAA-AINESTEN OTTAMISEEN tarvitaan maa-aineslain mukainen maa-aineslupa.

Kiven louhintaan ja ottamisalueelle sijoitettavalle murskaamolle tarvitaan lisäksi ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Tietyissä tapauksissa pohjavesialueilla tarvitaan myös vesilain mukainen vesilupa.

Maa-ainesten ottamistoimintaan sovellettavien lakien välillä on päällekkäisyyksiä. Lupaprosessit ovat tähän asti olleet toisistaan riippumattomia.

Pääasiallinen lupaviranomainen maaaineslain mukaisissa lupa-asioissa olisi jatkossa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja samalla maa-aineslain mukainen valvontaviranomainen muutettaisiin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseksi.

Yhteiskäsittelylupien osalta ratkaisuvalta olisi pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella.

Muutoksenhaun osalta maa-aineslain muutoksenhaku muuttuisi hallinto­va­ litukseksi. Kunnan jäsenen valitusoikeus

säilytettäisiin edelleen niissä asiois­sa­, joissa on kyse pelkästä maa-aines­lu­vasta.

YHDISTETYSSÄ MENETTELYSSÄ käsiteltävien lupa-asioiden osalta muutosta haettaisiin jatkossa Vaasan hallinto-oikeudelta.

Pelkästään maa-aineslain mukaisissa lupaasioissa muutosta haettaisiin jatkossakin alueellisesti toimivaltaiselta hallinto-oikeudelta.

Lupien hakeminen helpottuu, kun luvan hakijan on mahdollista hakea lupia samanaikaisesti yhdellä lupahakemuksella. Hakemukseen annetaan yksi lupapäätös, johon voidaan hakea muutosta niin ikään yhdellä valituksella.

Eduskuntakäsittely on vielä kesken, mutta toiveena on, että esitys hyväksyttäisiin vielä ennen eduskuntavaaleja. Lakimuutokset maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä tulisivat voimaan 1.7.2016.

INFRA ry:n näkemyksen mukaan lakiehdotus sujuvoittaisi lupaprosesseja huomattavasti.

Eija Ehrukainen

45

1/2015

PERUSTA KUNTOON. Koulutus alkoi murskamittarin sekä sen periaatteiden läpikäynnillä.

Murskamittariohje kerrattiin vielä ennen työmaakierrosta.

KÄDESTÄ PITÄEN. Koulutuksen aikana käytiin konkreettisesti läpi työturvallisuuden kannalta keskeiset asiat.

Murskauslaitosten turvallisuusoppaat palveluksessasi

TAVOITTEET KORKEALLE. Turvallisuustason arvioin­t i edellyttää murskausasemalla kiipeilyä. Samalla katsastetaan nou­ sutiet.

Toiminnanjohtajat tulevat pyynnöstäsi käymään murskauslaitoksella antamassa turvallisuusopastusta murskamittarin avulla.

MARRASKUUSSA toiminnanjohtajat koulutettiin murskamittarin käyttöön ja oppaiksi murskauslaitosten turvallisuuden parantamiseksi. Kouluttajana toimi alan konkari Timo Pinomäki VR Track Oy:stä. Koulutukseen kuului teoriaa sekä käytännön opetusta murska-asemalla Riihimäellä. Koulutuksen aikana murskamittari ja sen filosofia tulivat toiminnanjohtajille tutuksi.

KOULUTUKSESSA OPITTIIN, että arviointia varten murskauslaitos tulee jakaa osiin ja käydä sitten kukin osa järjestelmällisesti läpi. Huomioitavat asiat ovat selkeitä ja helppoja todeta. Esimerkiksi onko kukin kuljetin varustettu hätäpysäytinvaijerilla kuljettimen molemmin puolin ja ovatko hoitotasojen kaiteet paikoillaan. Tärkeää on tehdä kirjaukset myös kunnossa olevista asioista.

KAMPANJA ”Muskamittari tutuksi ja käyttöön” käynnistyy keväällä 2015. Opastuskäynnillä toiminnanjohtaja käy aseman läpi murskamittarilla ja sen jälkeen arvioidaan yhdessä urakoitsijan kanssa laitoksen turvallisuustasoa ja sen mahdollista kehittämistä. Samalla opastetaan murskamittarin käyttöä. Murskamittari korvaa lakisääteisen viikkotarkastuksen.

Ari kähkönen

ARI KÄHKÖNEN

JÄSENMAKSULLE VASTINETTA. TOIMIN­ NANJOHTAJAT OVAT YH­­ TEY­D ESSÄ JÄSENYRITTÄJIIN JA TARJOAVAT MAKSUTONTA TURVALLISUUSOPASTUSTA. VOIT MYÖS TILATA KÄYN-­­­ NIN OSOITTEESTA WWW.­­I NFRA.FI/ HUOLTO­­PALVELU.

46

INFRA-LEHTI

TUTKITTU JUTTU. Liikenneviraston selvityksessä 2013 todetaan, että tiemerkintä- ja valaistusurakoitsijat pitävät törmäysvaimenninta hyödyllisenä ja turvallisuutta parantavana.

L A P L I N K OY

YRITTÄJÄN FAKTA

Nimensä veroinen törmäysvaimennin Laplinkin markkinoima kuorma-auton lisälaite vaimentaa jopa satasta ajetun törmäyksen.

TURVA-AUTOIHIN voidaan myös asentaa näkyvyyden parantamiseksi Maxisign LEDnäyttö. LED näkyy erittäin hyvin eri vuorokauden aikoina monenlaisissa olosuhteissa ja tekstin vaihtaminen on helppoa.

Turva-autot voidaan varustaa nousevilla

kattovilkuilla, jotka lisäävät myös näkyvyyttä.

L A P L I N K OY

TÖRMÄYSVAIMENTIMEN (TMA Truck Mounted Attenuator) tulee estää sekä törmäävän auton että tietyömaan henkilövahingot. TMA on rakennettu alumiinikaarista ja alumiinikennoista, joiden rakenne vaimentaa iskun tehokkaasti. Ratkaisu on hyväksytty Suomeen.

LAPLINK RAKENTAA valmiin TMA-ratkaisun kuorma-autoon tai perävaunuun.

Alusta voi olla uusi tai käytetty. Lisäksi auton käyttöastetta voidaan parantaa asentamalla ajoneuvoon liikennemerkki- ja katupesuri.

Saija Syväoja LISÄÄ NETISSÄ: WWW.TIETURVA.COM SEKÄ WWW2.

LIIKENNEVIRASTO.FI/JULKAISUT/PDF3/LR_2013_ TORMAYSVAIMENTIMEN_KAYTON_WEB.PDF

Muista huoltaa kuluvat osat!

Betonipumppuauton letkun kartio rikkoutui ja putosi työntekijän päälle aiheuttaen vammoja.

Työnantaja tuomittiin sakkoihin sekä maksamaan korvauksia työntekijälle.

TAPAUS SATTUI syyskuussa 2012. Työntekijä oli ohjaamassa betonipumppuauton letkua valutyön yhteydessä. Letkun supistuskartio rikkoutui ja letku betoneineen putosi työntekijän päälle.

Laitteistoon kuulunut letkun varmistusketju ei ollut päällä. Jos varmistusketju olisi ollut päällä, onnettomuudelta olisi vältytty.

Betonipumpun putket ja letkut ovat kovan kulutuksen kohteena ja varsinkin

supistuskartio on erittäin kuluva osa.

TYÖSUOJELUVIRANOMAISEN mukaan työnantaja ei ollut huolehtinut asianmukaisesti betonipumppuauton kuluvien osien kunnosta. Lisäksi työnantaja ei ollut kiinnittänyt irrottamaansa varmistusketjua takaisin paikoilleen.

Työsuojeluviranomainen korostaa, että työnantajan tulisi säännöllisesti valvoa

kuluvien osien kuntoa ja vaihtaa ne tarvittaessa. Lisäksi työnantajan tulisi huolehtia siitä, että turvavarusteet ovat paikoillaan ja toimivat suunnitellulla tavalla.

Vaikka kyseessä oli yksittäinen laiminlyönti, on käräjäoikeus tuominnut työnantajan työturvallisuusrikoksesta, koska työntekijälle on aiheutunut onnettomuudesta pitkäaikaista haittaa.

Saija Syväoja

47

1/2015

KOUKUTTAAKO? Ajoneuvonosturipäivä 20.3.2015 Hotelli Rantasipi Airport, Vantaa Tule ja koukutu muiden nosturialan asiantuntijoiden kanssa!

Ohjelma ja ilmoittautumistiedot löytyvät INFRA Akatemian nettisivuilta.

INFRA Akatemia tarjoaa yleisimpiä maa- ja vesirakentamisessa sekä asfaltoinnissa tarvittavia kursseja laadukkaasti ja joustavasti. www.infra.fi/akatemia

48

INFRA-LEHTI

JANNE SUNTIO

NUORET JA INFRA

KAHDEN­ SADANTONNIN TYÖSUHDE­A JOKKI. Kyllähän sillä kelpaisi huristella muu­­ allakin kuin messuilla.

INFRA RY:N TUKEMAT MAARAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA MANK RY:N NUORIA INFRATÖIHIN -PROJEKTI JA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖPALVELUALAN VETOVOIMA RY TOIMIVAT TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ EDISTÄEN MAARAKENNUSALAN VETOVOIMAISUUTTA.

#infra #nuoret :)

Jannen ja Panun roadshow levittää infra-alan ilosanomaa Suomen nuorisolle. päristöihin. Iltapäivällä siirrytään oikealle työmaalle, jossa nuoret näkevät, miten infratöitä käytännössä tehdään.

iso merkitys nuorelle ammatinvalintapäätöstä tehdessä”, Panu lisää.

Janne Suntio ja Panu Tuominen

NUORTEN HUOMIO VANGITAAN koulutus-, rekrytointi- ja työelämämessuilla esimerkiksi radio-ohjattavilla infra-alan työkoneilla tai tietokonepeleillä. Mukavan puuhastelun lomassa nuorille vinkataan infraalasta ja opiskelumahdollisuuksista.

Osansa markkinoinnissa on myös sosiaalisella medialla. Facebookissa ja Twitterissä, sekä Instagramissa alan meininkiä voi seurata esimerkiksi hastagilla #mank, #infra ja #unelmamesta.

JOYSTICK. Melko ”Ammatinvalintaikäiset samanlainen vemovat haastava kohderyhmä, pain kuin oikeassa koneessa. sillä joka vuosi tulee aina uusi ikäluokka, jolle infraala on myytävä taas uudelleen”, toteavat Panu ja Janne yhdessä. ”Siksi onkin tärkeä levittää ajantasaista tietoa alasta ja sen työmahdollisuuksista myös opoille, joilla saattaa olla

JANNE SUNTIO

MAAMME AMMATINVALINTAIKÄISET nuoret ja heidän opinto-ohjaajansa ovat tulleet tutuiksi Nuoria Infratöihin -projektin primusmoottori Panu Tuomiselle ja Vetovoima ry:n ykköstykki Janne Suntiolle. Ympäri Suomea kiertäessä Panu ja Janne ovat yhdessä ja tahoillaan saaneet sanoman liikkeelle lukuisissa eri yhteyksissä.

Opinto-ohjaajille järjestetään koulutuksia, joissa heidät viedään ensin työmaalle tutustumiskierrokselle ja sen jälkeen alan asiantuntijoiden pitämään luentotilaisuuteen. Koulutukset päätetään aina yhteiseen lounaaseen, jonka aikana opoille kerrotaan kotiin viemisiksi vielä alan mehukkaimmat sutkaukset.

Ammatinvalintaikäisiä nuoria kohdataan messuilla ja Avoimet työmaat -päivissä.

Avoimet työmaat -päivissä kulloiseltakin paikkakunnalta on opinto-ohjaajien avustuksella valittu alasta kiinnostuneita 8-9 -luokkalaisia. Nuoret viedään aamupäivällä paikalliseen ammattiopistoon, jossa heidät perehdytetään alaan ja oppimisym-

49

1/2015

123RF / ANDRIY POPOV

Näin motivoit nuoria työssä Kymmenen teesiä hyvään johtamiseen.

Parhaiten tienattiin maarakennusalalla Suuri osa rakennusalalle viime vuonna valmistuneista nuorista haluaisi lyhentää alan koulutusta.

Varsinkin kolmas opiskeluvuosi koulussa koetaan turhaksi. Tämä selvisi Rakennusliiton tekemästä hyvin kattavasta nuorisotutki­ muksesta, johon vastasi lähes 2000 nuorta.

Samasta tutkimuksesta selvisi, että rakennusalalla työskentele­ vien nuorten naisten ”euro on 99 senttiä”, kun sen muilla aloilla on yleisesti ajateltu olevan 80 sent­ tiä. Muutenkin parhaiten tienat­ tiin maarakennuspuolella, jossa keskituntiansio oli 11,84 euroa.

Parhaiten valmistuneista oli­ vat työllistyneet maarakentajiksi ja lattianpäällystäjiksi valmistu­ neet nuoret. Maarakentajanuo­ rista oli oman alan töissä 52 %.

LISÄTIETOJA OSOITTEESTA: WWW.RAKENNUSLIITTO.FI

1. HYVÄ ESIMIES LUOTTAA. 58 prosenttia nuorista pitää tärkeänä työtehtävien räätälöimistä oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Hyvä pomo antaa vastuuta sitä haluaville ja huomioi nuoren yksilönä.

2. EI MINUUTIT, VAAN TULOKSET. Fiksu työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden oma elämä ja toiveet eivät ole työn vihollisia. Kun on yhdessä määritelty selkeät tavoitteet, työntekijä voi keskittyä työsuorituksiin parhaaksi katsomallaan tavalla.

3. PARAS PALAUTE KULKEE MOLEMPIIN SUUNTIIN. Palaute toimii parhaiten, kun sitä saa välittömästi ja töiden ohessa, hyvin perusteltuna. Kannattaa luoda ilmapiiri, jossa myös nuori uskaltaa antaa palautetta.

4. PALKITSE NUORTA TÄMÄN ARVOJEN MU­­ KAISESTI. Hyvä esimies tietää, mikä motivoi työntekijöitä, ja innostaa antamaan parastaan. Hyvästä työstä pitää myös maksaa; palkka on nuorille yksi tärkeimmistä työpaikan valintakriteereistä.

5. SPARRAA NUORESTA TAITURI. Sparraaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kannustamista, innostamista ja vastuun antamista. Jopa 95 % nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään.

6. AVAA MIELI IDEOILLE. Älä tapa intoa torppaamalla ideoita heti, typerästäkin ideasta voi jalostua jotain innovatiivista. Kannattaa pitää korvat herkkinä sille, miten oman talon tulokkaat voisivat opettaa organisaatiota.

7. JÄYKISTELYN AIKA ON OHI. Nuoret toivovat työpaikalle rentoa ilmapiiriä. Se, että työpaikalla on kivaa, ei tarkoita sitä, että töitä ei hoidettaisi hyvin.

8. JAA TIETOA AVOIMESTI. Tehokkaasti johdetussa yrityksessä työntekijät tietävät, missä mennään. Tieto liikkuu ja sitä tarjoillaan ymmärrettävästi. Nuoret haluavat oppia jatkuvasti uutta, hyvä tiedonkulku palvelee myös tätä tarkoitusta.

9. PERUSTELE OHJEESI PAREMMIN. Nuoret eivät lämpene ajatukselle, että jotakin tehdään vain siksi, että niin on tehty ennenkin. Perustele ja valmistaudu myös kuulemaan kritiikkiä. Nuoret haluavat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin.

10. ANNA HYVÄN KIERTÄÄ. Auttaminen lisää tutkitusti onnellisuutta. Jaa anteliaasti asiantuntijuuttasi nuoremmille, voitte oppia molemmat jotakin uutta.

Mikäli teesit herättivät ajatuksia tai niis­­­­tä mielestäsi puuttuu jotain, voit käy­­dä k ­ ertomassa oman teesisi osoitteessa www.t-media.fi/sparraavaesimies.

Pohjoisen palkitut infrayrittäjät Pohjois-Pohjanmaan maakun­ nallisen yrittäjäpalkinnon 2014 saaneen Mitta Oy:n toimitusjoh­ tajan Jari Lapin mukaan yrityk­ sen vahvuus on monipuolisuus.

Yritys tarjoaa mittapalveluja niin talonrakennukseen, kaivannais­ teollisuuteen kuin teiden ja sil­ tojen rakentamiseenkin.

Kuhmon vuoden yrittäjä 2014 palkitussa Louhintaliike Hannu Kilpeläinen Oy:ssä uskotaan, että työtä riittää tulevaisuu­des­­sa, kun urakat tehdään hyvin. ”Toi­­­min­ nan laatu ja hinta ratkaisevat kun louhintaurakoita jaetaan”, Han­ nu Kilpeläinen toteaa.

Limingan vuoden yrittäjänä 2014 palkittu JJP Yhtiöt Oy:n toi­ mitusjohtaja Janne Pietilä halusi yrittäjäksi jo nuorena. Tällä het­ kellä hän harjoittaa monipuolista ja vähän erilaista rautakauppa­ toimintaa. Tarjontaan kuuluu ra­­ kennuskonevuokrausta ja pien­ konehuoltoa. Janne Pietilä kiitte­ lee hyvää henkilökuntaansa.

50

INFRA-LEHTI

K ATJ A A R V O L A

NUORET JA INFRA

EI MIKÄÄN KARVAHATTULÄHETYSTÖ.

INFRA Nuorten ydinjoukkoa vasemmalta Timo Mäntynen, Juha-Pekka Kotilainen, Ville-Matti Vuollet, Heini Ruusunlehti, Ville Kivelä, Maria Säävälä, Oskari Wuorio, Juho Säävälä ja Antero Putkonen.

Kun INFRA Nuoret eduskuntaan lähti INFRA nuoret tutustuivat 20.11.2014 eduskuntaan. Audienssi kansanedustajien kanssa oli hedelmällinen. Infran rahoitustarpeesta ja kunnossapitoasioista oltiin varsin yksimielisiä.

OPPAAN VETÄMÄN KIERROKSEN jälkeen vuorossa oli audienssi, johon osallistui liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Mirja Vehkaperä sekä puheenjohtaja Juha Sipilä – molemmat keskustapuolueen kansanedustajia.

Tapaamisessa keskusteltiin infran rahoituksesta sekä siitä, miten infran kunnossapitoasiat tulisi jatkossa hoitaa. ”Molemmat tuntuivat olevan samaa mieltä, että korjausvelkaa ei saa tulla yhtään enempää”, INFRA Nuorten ex-puheenjohtaja Ville Kivelä kertoi. ”Tuskin päätöksiä kuitenkaan suuntaan tai toiseen tehdään ennen kevään eduskuntavaaleja.” ”Minulle henkilökohtaisesti jäi hyvä fiilis käynnistä. Sekä Sipilä että Vehkaperä vaikuttivat kiinnostuneilta asiastamme”, INFRA Nuorten uusi puheenjohtaja JuhaPekka Kotilainen myhäilee. ”Toimme esiin INFRAn tavoitteita ja ratkaisutapoja tulevien vuosien haasteisiin.

Juha Sipilä vertasi niitä Keskustan tavoit-

teisiin. Keskusta jakaa INFRAn huolen tiestön kunnosta ja pitää tärkeänä liikenneväylien korjausvelan pienentämistä eri keinoin”, jatkaa Kotilainen.

Sekä Sipilä että Vehkaperä toivat esiin huolensa infrahankkeiden keskittymisestä pääkaupunkiseudulle. Suomea on vielä Salpausselän pohjoispuolellakin.

INFRA NUORET olivat saaneet jo etukäteen ohjeet, kuinka käyttäytyä eduskuntatalossa.

Kovaäänistä ja häiritsevää käytöstä on vältettävä ja matkapuhelimet on pidettävä äänettömällä vierailun ajan.

Valokuvaaminen eduskuntatalossa on sen sijaan sallittua. Vieraiden on myös pukeuduttava asiallisesti, esimerkiksi liian paljastavien asujen käyttö ei ole sopivaa. ”Eduskunnassa tuntui kuitenkin olevan vapaa tunnelma. Valiokunnan kokousten ovet olivat avoinna ja tiloihin sai tutustua melko rajoituksetta”, Ville Kivelä kiteytti kansan edustuslaitoksen ilmapiiriä.

INFRA NUORTEN TOIMINTA on vakiintunut aktiivisen ydinryhmän ympärille. Nyt kaivattaisiin lisää aktiivista nuorta polvea mukaan toimintaan. ”Olemme kokoontuneet muutamia kertoja vuodessa koulutusten ja ekskursioiden merkeissä eri puolilla Suomea. On ollut todella hienoa tutustua nuoriin yrittäjiin” Juha-Pekka summaa. ”Toiminta on tuonut INFRAn toimiston palvelut lähemmäs, kun olen tutustunut toimihenkilöihin INFRA Nuorten tapahtumissa.” ”Kuten viimeksi tehty eduskuntavierailu osoittaa, pääsemme tekemään todella mielenkiintoisia juttuja. Rohkeasti vaan soittoa tai sähköpostia minulle ja mukaan seuraavaan tapahtumaan. Niin ja ikäraja on suurin piirtein 40 vuotta”, naureskelee Ju­­ha­­­­-Pekka.

Saija Syväoja Juha-Pekka Kotilaisen yhteystiedot: jpk@vht.fi, 050 340 4999

3D mullistaa infra-alan opiskelun

51

Maarakennus- ja kaivannaisaloille vyöryvät 3D- ja GPS -koneenohjausjärjestelmät.

Oulun seudun ammattiopisto on edelläkävijä Suomessa 3D-maailmaan siirtymisessä.

3D- JA MUUT koneenohjausjärjestelmät helpottavat kuljettajan työtä näyttämällä esimerkiksi kaivusyvyydet, kaltevuudet ja etäisyydet muutaman sentin tarkkuudella.

Joillekin isoille työmaille ei enää pääse töihin ilman kyseisiä laitteita ja niiden hallintataitoja.

Opiskelijat Markus Rautakokko ja Dmitry Petrov ovat samaa mieltä siitä, että 3D-luokka sekä muu tietotekniikan käyttö helpottaa opiskelua ja tekee sen mielenkiintoisemmaksi. ”Ennen muut seisoskelivat vieressä ja potkivat kiviä ja yksi kaivoi. Nyt harjoittelu on paljon helpompaa, kun useampi voi seu-

rata opiskelua yhtä aikaa”, Markus Rautakokko pohtii. ”Simulaattorilla voidaan harjoitella ko­­ neen ja 3D-laitteiden käyttöön liittyviä taitoja, jotta sitten oltaisiin valmiimpia, kun siirrytään oikeille koneille. Yrittäjät arvostavat sitä, että perustaidot ovat paremmat, kun on saanut harjoitella turvallisessa ympäristössä”, Jarmo Kuure, maarakennus- ja raskaan kaluston tuntiopettaja toteaa.

Entinen IT-asentaja, Dmitry Petrov, on uudelleen koulutuksessa. Hän kiittelee uutta järjestelmää mutta antaa pientä noottia työharjoittelusta. ”Työharjoittelussa oli

KEKSELIÄISTÄ.

Dmitry Petrov tallensi näyttökokeensa kuvaamalla kaivutyönsä yläilmoista kamerahelikopterin avulla.

vaikea päästä varsinaisiin töihin. Harjoittelijat joutuivat kantamaan lapiota ja tekemään muita hanttihommia”, Dmitry kuvailee.

Työharjoittelussa työmaalla tutustutaan monien tehtävien kautta koneella tehtävään työhön. Työssäoppija ei välttämättä saa heti käyttöönsä kallista työkonetta, koska koneen pitäisi myös tuottaa euroja.

”UUDET JÄRJESTELMÄT ovat myös tuoneet mielenkiintoisen yhteistyön yliopiston sekä yksityisten yritysten ohjelmien suunnittelijoiden kanssa”, Jarmo Kuure kertoo. ”Suunnittelijoilla on mahdollisuus ko­­ keilla ja ymmärtää, mitä asiat tarkoittavat käytännössä, sillä projektin opettajat kouluttavat nyt yliopiston opiskelijoita työkoneiden ja koneenohjausjärjestelmien käyttöön”, lehtori Arvi Mustakangas, nuorisopuolen kouluttaja lisää innostuneesti. ”Olimme lisäksi OSAO:ssa hyvää aikaan liikkeellä uudistuksen kanssa, sillä kentällä 3D-järjestelmien osaajien tarve on nyt ko­­ vasti kasvanut ja EU-rahoitusta pystyi hakemaan tämän tyyppiseen kehittämiseen”, Arvi Mustakangas myhäilee.

Yhteistyötä tekevät siis jatkossa järjestelmien suunnittelijat ja niiden käyttäjät.

Yhteistyötä olisi halukkuutta laajentaa infra-alan urakoitsijoiden sekä ammattikorkeakoulujen suuntaan.

OSAO:ssa innokkaasti jo odotetaan, millaisia uusia sovelluksia kehitys tuo tullessaan. Kaivinkoneenkuljettajan 3D-lasit ovat jo kehitteillä.

Saija Syväoja

S A I J A S Y V Ä OJ A

KUIN AITO TYÖKONE. Mielekäs ja helppo tapa oppia työkoneiden ja koneenohjausjärjestelmien käyttöä. Puikoissa Markus Rautakokko.

1/2015

52

INFRA-LEHTI

KAI SALMI

NUORET JA INFRA

Minustako isona infrayrittäjä?

SILTAINSINÖÖRI TYÖSSÄÄN. Rakenteet tulee selvittää tarkkaan ennen kuin INFRA Oy pääsee rakentamaan Yrityskylän siltaa.

INFRA Pohjanmaa on mukana palkitussa koululaisten Yrityskylässä.

Kuudesluokkalaisten yritys, INFRA Oy rakentaa teitä sekä siltoja ja maksaa veroja miniyhteiskunnassa.

YRITYSKYLÄ ON TOIMINNALLINEN oppimisympäristö yhteiskunnasta, yrityksistä ja eri ammateista. Suomalaisen koulutusinnovaation takana on Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT).

Pohjanmaalla Yrityskylä-oppimisympäristö toteutetaan yhteistyössä TATin sekä Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen kaupunkien ja parinkymmenen yrityksen tai toimialan kanssa. Infra-alan konsortio Pohjalaisten Infraklusteri ry ja INFRA Poh­janmaa ry ovat erittäin merkittäväl­­lä ta­­lou­­dellisella panoksella mukana hankkeessa.

Yrityskylän yli 500 neliöisessä miniatyyriyhteiskunnassa sijaitsevat 15 yrityksen ja erilaisten julkisten palvelujen toimitilat.

Päivän aikana kuudesluokkalaiset tutustuvat omakohtaisesti työelämään, yrittäjyyteen ja yhteiskunnan toimintaan. He ovat töissä, saavat palkkaa ja toimivat kuluttajina omassa yhteisössään. Opettajille tapahtuma tarjoaa konkreettisen oppimisympäristön muun muassa yrittäjyyskasvatuksen sekä talouden ja yhteiskuntaopin opetukseen.

YRITYSKYLÄ ON KOKONAISUUS, joka jakaantuu neljään osaan. Aluksi opettaja

koulutetaan yksipäiväisessä koulutuksessa opintokokonaisuuteen ja talouden peruskäsitteisiin.

Oppimateriaali pohjustaa kokemusta toisessa vaiheessa. Opetus käsittää 10 oppituntia, joiden tarkoitus on pohjustaa Yrityskylässä vierailua. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa talouden peruskäsitteet, yritystoiminnan perusteet sekä työntekemisen esittely.

YRITYSKYLÄVIERAILUN AIKANA oppilas pääsee kokeilemaan, miltä tuntuu päivän ajan työskennellä tietyssä ammatissa, saada palkkaa ja toimia kuluttajana. Samalla pääsee harjoittelemaan yrityksen hallinnointia ja vastuun kantamista. Yrityskylässä on esillä kaikkiaan 64 ammattia ja 15 yritystä.

Esimerkiksi INFRA Oy rakentaa tietä ja siltaa kuuden ammattinimikkeen alla.

Lisäksi simuloidussa yhteiskunnassa järjestetään julkisia palveluja sekä harjoitellaan yhteisön ja talouden toimintaa muun muassa pankin avulla. Yrityskylässä on oma, Yrityskylän sisäisessä verkossa toimiva ja kohderyhmän ikä erityisesti huomioon ottaen suunniteltu pank­ki­jär­jes­ telmä.

Vierailulla tukena ovat tutorit, jotka ohjaavat oppilaita päivän aikana ja auttavat haastavimpienkin tilanteiden ylitse.

Annettujen ja saatujen palautteiden pohjalta mietitään uusia luovia ratkaisuja sekä heijastetaan niitä todellisuuteen.

VIERAILUN JÄLKEEN toteutettavaan kokonaisuuden neljänteen osaan sisältyy opittujen asioiden kertaamista. Tarkoituksena on havahduttaa oppilas tunnistamaan talouden eri piirteitä ympäristössämme.

Esimerkiksi verojen tarkoitus on helppo oppia. Käytännössä huomaa, miten omasta palkasta pidätetyillä verorahoilla kustannetaan julkisia palveluita, pidetään huolta vanhuksista tai vaikkapa rakennetaan infrastruktuuria.

Yrityskylällä on kysyntää myös ulkomailla. Marraskuussa 2014 Yrityskylälle (engl. Me & My city) myönnettiin maailman parhaan koulutusinnovaation palkinto kovatasoisessa World Summit for Education (WISE) -kilpailussa Qatarin Dohassa.

Pohjanmaan Yrityskylässä on vieraillut 15 000 oppilasta kolmen lukuvuoden aikana ja oppitunteja on ollut 300 000.

Santeri Jusslin

53

1/2015

J U S S I H A AV I S T O

PIIREISSÄ TAPAHTUU

INFRA Hämeen jouluprojekti Tamperelaisen pienyrittäjän Markku Palosen valtasi tarttuva joulumieli.

Asiat etenivät vauhdilla ja nyt odotellaan uutta jalkapallokenttää perhetukikeskuksen nuorille. ”OLEMME AINA JOTAKIN PIENTÄ liikelahjaa antaneet, mutta nyt halusin tehdä jotain muuta, jotain hyvää”, muistelee Markku Palonen. ”Olen kuitenkin aina ollut kriittinen osallistumaan suurten hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaan tai isoihin massakeräyksiin. Inhorealisti, sanovat lapset.”

Markku Palonen kartoitti Tampereen kaupungin sosiaalitoimen kautta tahon, joka jää paitsioon isoista keräyksistä ja avusta. Tätä kautta löytyivät Leinolan ja Metsolan perhetukikeskukset. Niissä joulua viettää 12–17-vuotiaita nuoria, jotka eivät syystä tai toisesta voi olla kotonaan.

Kun tuli julki, että lahjoittaja on Kaivinyhtymä M. Palonen, välitti Metsolan tuki-

keskuksen johtaja, Kaisa Kukkohovi, lahjalistan erikoi­simman toiveen: Lei­ no­­lan per­­­­he­­­­tukikeskuksen pi­­ha pitäisi ta­­sa­­ta, jotta siinä voisi pelata paremmin jal­­kapalloa. ”En hetkeäkään ajatellut, että toive olisi mahdoton, mutta tässä kohtaa ymmärsin, että nyt tarvitaan apua.”

MARKUN KOLLEGAT INFRA Hämeen hallituksessa lupautuivat kenttätalkoisiin hetkeäkään epäröimättä. Viikon päästä ideasta asiassa oli edetty jo niin pitkälle, että Tampereen kaupunki oli lupautunut rakentamaan aidat pelikentän, ”INFRA Häme Areenan”, ympärille.

Askolalaisen Konevuori Oy:n toimitusjohtajan, Reijo Wuorion tuella kalliota on murskattu hiekotussepeliksi turvaamaan vanhusten kotipolkua.

”Me INFRA Hämeen hallituksen jäsenet pistämme ke­­väällä kentän tasaiseksi ja uu­­deksi nurmeksi”, kertoo Markku Palonen. ”Kun pelikenttä ei mahtunut joulupakettiin, niin keräsimme vielä yli 2000 euron arvosta lahjoja. Ja taas kaikki olivat innolla mukana,” kehuu Markku. ”Projektin vetäjänä en voi kuin nöyrimmin kiittää kaikkia.” ”Lahjojen vastaanotto oli lähestulkoon liikuttavaa. Meistä oli käsin kosketeltavan upeaa nähdä, mitä yrittäjät saivat aikaiseksi yhdessä tuumin.” kuvailee Kaisa Kukkohovi.

Saija Syväoja

HANNES BJURSTRÖM

Hiekoitussepeliä eläkeläisille

REIJO WUORIO ON ESIMERKKI miehestä, joka on luonut menestyvät yrityksensä “tyhjästä”. Hän tietää, että avun tarvitsijoita ja väliinputoajia yhteiskunnassa riittää.

Wuorio toimii aktiivisesti omassa kotikunnassaan Askolassa ja naapurikunnassa Pukkilassa monenlaisissa avustusprojekteissa. Avustustoiminnan hän on kanavoinut muun muassa Askolan Lions klubin kautta.

MUKANA PROJEKTISSA. INFRA HÄMEEN HALLITUS; MARKKU PALONEN, JUSSI HAAVISTO, HENRIK BOS, JUSSI JANHUNEN, TERO MÄKINEN, JANNE VIRKKUNEN, TEPPO KAURA, MIKKO SALLINEN ARI VIRTANEN, ANTTI ASTREN SEKÄ WITRAKTOR, UM YHTIÖT, LIVERPOOL FANCLUB SUOMI, LIIGA ILVES JA TAPPARA.

AVAUSMATSIA ODOTELLESSA. Perhetukikeskuksessa ollaan jo valmennuskuvioita pähkäilemässä. Sitä ennen joulutonttuina toimivat vasemmalta Markku Palonen, Raakel Saarinen ja Henrik Bos.

HIEKOITETTU POLKU HUVIMAJAAN. Vanhustyön johtaja Hannu Leino ja Reijo Wuorio Reijon Askolan vanhainkodille lahjoittaman huvimajan vihkimistilaisuudessa.

Leijonaveteraani Hannu Rantasen ideasta alkunsa saanut ”hiekoitussepeliä eläkeläisille” -projekti on jatkunut jo 14 vuotta.

Lähes 14 000 ämpäriin on lapioitu noin 200 000 kiloa sepeliä.

REIJO WUORIO ON VASTANNUT kuluista ja leijonaveljet hiekan pakkaamisesta ja jakelusta. Hiekoitussepeliämpärit on viety jokaisen kotiovelle ennen ensimmäisiä

liukkaita. Tästä on jo muodostunut perinne ja eläkeläiset osaavat odottaa hiekkaämpärin tuojia.

Tavoitteena on estää yksikin kaatuminen ja lonkkamurtuma, joka voi johtaa sairaalamatkaan. Yhden lonkkamurtuman kustannukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, inhimillisistä tekijöistä puhumattakaan.

Saija Syväoja

54

INFRA-LEHTI

PIIREISSÄ TAPAHTUU REIJO HAKANEN

Infra-alan työt kiinnostavat nuoria Uudenmaan TE-toimiston järjestämä Nuorten Takuu­ Areena onnistui yli odotusten.

Yrityksillä on nyt hyvä tilaisuus löytää lupaavia koulutettavia.

INFRA UUSIMAALLA oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa osasto yhdessä MANK ry:n ja TTS:n kanssa, ja kävijöitä riitti jo­­ noksi asti.

Paikan päällä oli laaja kirjo työnantajia sekä koulutus- ja muiden palveluiden tarjoajia esittelemässä palveluitaan yli 6 000 nuorelle, joista osa oli TE-toimiston kutsumia. Tapahtuma järjestettiin Hartwall Arenalla toista kertaa lokakuussa 2014 ja vastaava tapahtuma on tulossa vuoden 2015 lokakuussa. ”Nuoret olivat aidosti kiinnostuneita alan monimuotoisista työmahdollisuuksista ja monella oli entuudestaan kokemusta alasta. Joukossa oli erittäin potentiaalisia työntekijöitä koulutettaviksi”, INFRA Uusimaan toiminnanjohtaja Mi­­­ ka­­e­la Aaltonen painottaa.

Infra-alan nuoriso-ohjelman vetäjä, projektipäällikkö Panu Tuominen MANK ry:stä esitteli muun muassa keväälle 2015 suunniteltua maarakennuskoneen kuljettajan rekrykoulutusta.

INFRA-ALALLA ON OLLUT pulaa maarakennuskoneiden kuljettajista ja tämä viiden kuukauden mittainen koulutus on tarkoitettu nopeaksi väyläksi työelämään. Koulutukseen otetaan 13 nuorta ja ELY maksaa koulutuksesta 70 prosenttia, työnantajat 30 prosenttia. ”Toivomuksena tietysti on, että yrittäjät lähtisivät mukaan tähän hankkeeseen”, Panu sanoo. ”Koulutus keskittyy käytännön harjoituksiin ja se on suunnattu pääasiassa henkilöille, joilla on jo alasta tai koneiden käytöstä kokemusta”, maarakennusalan koulutusvastaava Jere Hänninen TTS:stä täydentää. Jere opasti messuilla nuoria Volvo-kaivusimulaattorin saloihin.

Kaisa Salminen

INFRA Pohjois-Savo täytti pyöreitä

ONNITTELUT. Arto Niskanen ei päässyt INFRAn 60-vuotisliittopäivään. Hän sai INFRAn hopeisen merkin Kari Vikelältä PohjoisSavon 50-vuotisjuhlassa.

Onnittelemassa myös Paavo Syrjö.

50-vuotispirskeet vietettiin 29.11.2014 Nilsiän Tahkovuorella.

Kutsuvieraiden joukossa oli runsaasti jäsenyrittäjiä ja sidosryhmiä.

INFRA POHJOIS-SAVO RY:N hallituksen voi varmistaa kansallisomaisuuden arvon puheenjohtajan Kari Vikelän tervetulopu- säilymisen. ”1 sentti polttoainelitran hinheen jälkeen kuulimme INFRA ry:n toi- nasta perusväylänpidon rahoituk­­seen,­ mitusjohtajan Paavo Syrjön tervehdyk- 1 prosentti bkt:sta lii­­ken­­neverkkoon, sen.

1 suunta poliittiselle päätöksenteolle ja Syrjö totesi pohjoissavolaisten olleen 1 ministeriö maankäyttöön, liikenteelle ja aktiivisesti vaikuttamassa Suomen Maa- rakentamiseen”, yksinkertaisti Paavo Syrjö rakentajien Keskusliiton SML:n syntymi- juhlayleisölle. seen. Olihan Iisalmelainen kuorma”Mittavatkin liikenneinvestoinnit ovat autoilija Eino Heinonen yhtenä kannatettavia sijoituksia tulevaiedustajana mukana SML:n suuteen etenkin kun huolehKIITOS: perustavassa kokouksessa ditaan järkevästä investoinSUOMEN RAKENNUSKONE, WIHURI, vuonna 1954. tien takaisinmaksun aikaFENNIA, ELO, LIEB”Liiton perustehtävä, jä­­ taulusta ja tasosta” totesi HERR, VOLVO CE, VOLVO TRUCK, VEHO, SCANIA, senyritysten toimintaedellykansanedustaja Markku EesWIRTGEN, ENGCON, tysten parantaminen, ei ole tilä lopuksi.

NOVATRON. vuosien varrella muuttunut Keskusliiton hallituksen miksikään, vaikka ympäröivä onnittelut juhlivalle piiriyhdismaailma on jatkuvassa muutostitykselle esitti INFRA ry:n hallituklassa,” Paavo Syrjö kiteytti liiton tehtävää. sen varapuheenjohtaja Jukka Juola. HisValtiovallan tervehdyksen toi kokoo- toriaosuudesta vastasi kaikkien tuntema muksen kansanedustaja Markku Eestilä. seniorijäsen Raimo Leskinen.

Eestilän mukaan yhteiskunnan on jatVirallisen ohjelman jälkeen nautittiin kossa huolehdittava paremmin yhteisestä Hotelli Tahkovuoren maukkaan jouluiinfraomaisuudesta. Perusväylärahoituk- sista juhlapöydän antimista. Iltapäivän sen tason nosto on Eestilän mielestä vält- alkulämmittelyn, INFRA-keilailun paltämätöntä. kintojen jaon ja seniorijäsenten arpajaisten jälkeen vietettiin loppuilta rennon PAAVO SYRJÖLLÄ OLI TARJOTA neljän koh- yhdessäolon ja tanssin merkeissä. dan ohjelma, jota noudattaen yhteiskunta Pekka Lyytikäinen

55

1/2015

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Laadi työsopimus oikein TYÖSOPIMUS VOIDAAN TEHDÄ suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Tee kuitenkin aina kirjallinen työsopimus, jottei myöhemmin tule epäselvyyksiä, mitä tuli sovittua. Esimerkiksi koeaika on työsopimuksessa vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Suullisen sopimuksen osalta sisällön näyttäminen toteen riitatilanteessa voi olla vaikeaa.

On myös työntekijän etu, että sovitut asiat on kirjattu paperille. Käyttämällä INFRAn työsopimuslomakepohjaa varmistut, että kaikki oleelliset asiat tulevat sovittua.

Jos teet määräaikaisen työsopimuksen, muista, että määräaikaisuudelle tulee olla pätevä peruste. Peruste voi olla esimerkiksi toisen työntekijän sijaisuus tai työn tai työmaan määrätty kesto. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina.

MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS päättyy ilman erillistä irtisanomista määräajan päätyttyä tai sovitun työn tultua suoritetuksi.

Määräaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa taloudellisella tai tuotannollisella perusteella eikä myöskään henkilösyyllä.

Myöskään työntekijä ei voi irtisanoa määräaikaista sopimusta.

Määräaikainen työsuhde voidaan purkaa tai käsitellä purkautuneena lain edellytysten täyttyessä. Huomaa myös, että määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voida lomauttaa, ellei määräaikaisuuden peruste ole sijaisuus ja sijaistettavakin voitaisiin lomauttaa.

Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

Koeaika voi olla enintään neljä kuukautta.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

Koeaikana työsopimus voidaan purkaa kumman tahansa osapuolen aloitteesta.

KORTENE

LAUKKANEN

Koeaikapurkua ei voida tehdä töiden vähyyden takia eli taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Työsopimus voidaan purkaa koeaikana, jos todetaan, ettei työntekijä sovellu työtehtävään.

Työsopimuksessa sovitaan myös esimerkiksi palkkauksen määräytymisen perusteet, työaika ja työntekopaikka. Maa- ja vesirakennusalalla työntekijä on joko työmaatehtävissä tai hänellä voi olla varsinainen työpaikka, jos työntekijä pysyvästi työskentelee esimerkiksi yrityksen hallilla. (TO) Työsuhdelomakkeet löytyvät INFRAn jäsenpalvelusta osoitteesta www.infra.fi.

Verovelka tarjouksen hylkyperuste MARKKINAOIKEUS PÄÄTTI, että hankintayksikkö sai hylätä urakoitsijan tarjouksen suuren verovelan vuoksi, vaikka verovelasta oli maksusuunnitelma.

Hankintayksikkö oli pyytänyt tarjoukset puitejärjestelynä nostolaitetöitä koskevasta hankinnasta, jonka arvo oli noin 900 000 euroa. Hankintayksikkö oli sulkenut urakoitsijan tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska tarjouksen tehneellä urakoitsijalla oli verovelkaa 58 766,91 euroa. Velasta oli tehty verohallinnon kanssa maksusuunnitelma.

MARKKINAOIKEUS KATSOI, että hankintayksikkö oli urakoitsijan verovelkoja koskevan lisäselvityksen perusteella voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida kyseisten verovelkojen heikentävän urakoitsijan kykyä suoriutua kyseessä olevasta työstä.

Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksiköllä oli oikeus sulkea urakoitsija tarjouskilpailun ulkopuolelle maksamattomien verojen perusteella siitä huolimatta, että valittajalla on ollut voimassa oleva maksujärjestely verohallinnon kanssa.

Hankintayksikön menettely ei ollut epätasapuolista tai syrjivää taikka muutoin hankintasäännösten vastaista. (KL)

Liikenneviraston turvallisuuskilpailu Kilpailu on kaikille avoin ja siihen voi osallistua työturvallisuutta parantavalla keksinnöllä, oival­ luksella tai toimintatavalla.

Kilpailussa arvioidaan muun muassa ehdotuksen innovatiivi­ suutta, käytännöllisyyttä, kustan­ nustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Ehdotuksen tulee edistää työtur­ vallisuuskulttuuria infra-alalla.

Kilpailuaika on 4.12.2014– 5.4.2015. Palkintona on parhaalle idealle 5 000 €, toiseksi parhaalle 3 000 € ja kolmanneksi 2 000 €.

Kilpailun tulokset julkistetaan työturvallisuusviikolla 18.– 22.5.2015.

LISÄTIETOJA OSOITTEESTA: WWW.LIIKENNEVIRASTO.FI

HÄH! Uusi julkaisu, HÄH! Tulevaisuu­ den työkirja, työstettiin osana Työtaitaja-hanketta Euroopan unionin sosiaalirahaston avus­ tuksella. Tulevaisuuden työkir­ jasta on apua harjoittelu-, opis­ kelu- ja työpaikan löytämisessä.

TULEVAISUUDEN TYÖKIRJA LÖYTYY NETISTÄ WWW.TYOTAITOVALMENNUS.FI/NUORI/

Yrkeshögskolan Novia aloittaa rakennusmestarikoulutuksen Vastauksena pohjalaisten raken­ nusalan yritysten suureen tar­ peeseen, ruotsinkielinen ammat­ tikorkeakoulu Novia aloittaa ­ra­­kennusmestarin tutkintoon joh­ ­­­­tavan väliaikaisen koulutuksen Vaasassa. Yksi aikuiskoulutus­ ryhmä starttaa syksyllä 2015.

Koulutus suuntautuu infrara­ kentamiseen ja rakennussanee­ raukseen, joilla erityisesti on pulaa työnjohtajista.

Koulutus toteutetaan moni­ muotokoulutuksena ja se keskit­ tyy pääasiassa rakennustyönjoh­ tamiseen. Osan koulutuksesta voi suorittaa yrityksissä.

56

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

3D-TEEMAPÄIVÄ 4.2.2015 klo 10–18, Witraktor, Pyhtäänkorventie 4, Vantaa

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

SITECH Finland esittelee Trimblen uusimpia rat­ kaisuja. Tapahtumassa mahdollisuus tutustua, miten Cat Rental Store toimii. Kahvi- ja keitto­ tarjoilu. Järjestäjinä INFRA ry ja Witraktor.

KAIVANTO-OHJE RIL 263-2014 -KOULUTUS 5.2.2015 klo 9–16, Ravintola Vaunun auditorio, Ratapihantie 9, Helsinki

INFRAN YHTEYSTIEDOT

PIIRIYHDISTYKSET

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 Katja Arvola on perhevapaalla.

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978

Koulutustilaisuus on suunnattu rakennutta­ jille, rakennuttajakonsulteille, suunnittelijoille, urakoitsijoille ja alan opiskelijoille. Tilaisuu­ den järjestäjä on Suomen Geoteknillisen Yhdis­ tyksen kaivantotoimikunta.

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 (perhevapaalla) Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141

MITEN TURVATA INFRAOSAAMINEN 2020 -SEMINAARI 12.2.2015 klo 12–16, Turun amk, Sepänkatu 1

Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 050 375 1981

Rakennus- ja kiinteistöalan ennakointifoo­ rumi, jonka kohderyhmänä ovat urakoitsijat, tilaajat, ja oppilaitokset. Tilaisuuden järjestää RKK – Rakennus- ja kiinteistöalan klusterin ennakointityöryhmä.

Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRAN LIITTOPÄIVÄT VAASASSA 6.–8.11.2015, Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia

Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

Iloinen Vaasa odottaa liittopäivä­vieraita!

INFRA AKATEMIA: SOPIMUSOIKEUS 10.2.2015 klo 9–15, Hotelli Rantasipi Airport, Vantaa Koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat tuntevat koulutuksen jälkeen sopimuksen syn­ tymekanismin, keskeiset sopimusoikeudelli­ set käsitteet, KE-ehtojen käytön sekä kulutta­ jille tehtävien töiden erityispiirteet.

AJONEUVONOSTURIPÄIVÄ 20.3.2015, Hotelli Rantasipi Airport, Vantaa Tule koukuttamaan kollegoiden kanssa! Oh­­ jelma helmikuussa: www.infra.fi/akatemia.

ASFALTTIALAN PALAUTEPÄIVÄT 12.–13.11.2015, Tukholman risteily

INFRA AKATEMIAN KORTTI- JA MUUT KOULUTUKSET LÖYTYVÄT OSOITTEESTA WWW. INFRA.FI/AKATEMIA

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699 Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Jo kaksi kuolemaan johtanutta tapaturmaa alkuvuodesta.

LET’S BE CAREFUL OUT THERE!

1/2015

57

58

INFRA-LEHTI

1/2015

59

60

INFRA-LEHTI

1/2015

61

62

INFRA-LEHTI

1/2015

63

64

INFRA-LEHTI

1/2015

65

66

INFRA-LEHTI

LUETAAN kannesta kanteen.

Seuraava INFRA-lehti ilmestyy 30.4.2015!

Ilmoitusvaraukset: www.rakennusmedia.fi

1/2015

67

68

INFRA-LEHTI