2014 | 3

Kohta on kiire – muista rekisteröidä käytetyt hinattavat laitteet! s. 38 MIKÄ VEHJE?

Uudella palstalla arvuutellaan infrarakentajien työvälineitä.

Parhaat kuva-arvoitukset palkitaan! s. 25

www.infra.fi/lehti

K. REPOLAINEN

JÄSENET

Tuoko demarikäänne uusia infrahankkeita? Turbo-Antti lupailee elvytystä, mutta realismi saattaa unohtua. s. 29

SML:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Osmo Mettänen on poissa. Tarinankertoja uudisti infra-alan edunvalvontaa. s. 40

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 3/2014

SATUMAA? Maailma ilman toimivaa ja ehjää infraa olisi omalla tavallaan leppoisa. s. 16

2

INFRA-LEHTI

3/2014

3

4

INFRA-LEHTI

3/2014

5

6

INFRA-LEHTI

7

3/2014

SISÄLLYSLUETTELO

KESKIAUKEAMA. Viides uudistunut lehti – mitä pidät? Vastaa lukijakyselyyn.

9 PÄÄKIRJOITUS

10 KAUHAAN TARTTUNUTTA

10 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

12 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

14 KAUHAAN TARTTUNUTTA

16 PÄRJÄISIMMEKÖ ILMAN?

21 MIKÄ ETTEI?

Maskun suunnasta tulee kiven kovia ja kokeneita infrayrittäjiä.

Maailma ilman infraa olisi leppoisa, mutta muhkuraiset väylät eivät edistä hyvinvointia.

Ministeri Henna Virkkunen, jospa laitetaan älyliikennerahat perusväylänpitoon?

Isot tiehankkeet etenevät idässä. Suomen infravienti hyytyy lupakäytäntöihin.

25 MIKÄ VEHJE?

26 MUN INFRA

29 K. REPOLAINEN

31 JÄSENSIVUT

32 PAAVON PAKINAT | SETT OCH HÖRT

34 INFRA UUDELLAMAALLA

37 YRITTÄJÄN FAKTA

40 IN MEMORIAM – OSMO METTÄNEN

41 INFRA URHEILEE YM.

43 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN

44 MENE JA TIEDÄ | YHTEYSTIEDOT

Uusi palsta paljastaa infrarakentajan hilavitkuttimet.

JUKKA JÄRVI

22 KARJALASSA LAITETAAN PÄÄTIET KUNTOON

Afrikassa vuosia asunut suomalainen ymmärtää toimivan vesihuollon arvon.

LÄTRÄÄJÄT. Suomalainen kuluttaa vettä liki 160 litraa päivässä. Jotta Heini Vihemäki ja me muut voimme valita kirkkaamman vaihtoehdon, vesihuoltoverkosto on saatava kuntoon.

26

INFRA-lehden kolumnisti laukoo pesäkololta.

KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

34 38

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginström@infra.fi

TAITTO: akkudesign.fi ULKOASU: both.fi

ILMOITUKSET: Jarmo Kokkonen puh. 040 700 9775 jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, tunneleita, virkistysalueita ja elintärkeitä verkostoja, joissa kulkee vesi, lämpö, sähkö ja tieto. Osa jäsenistä tuottaa rakentamisessa välttämättömiä kiviaineksia.

Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

TILAUKSET: Pirjo Nurmi puh. 050 414 0089 pirjo.nurmi@rakennusmedia.fi

S A I J A S Y V Ä OJ A

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi

KOHTI UUSIA HAASTEITA. Lehtosten perheyritys – isä & pojat – Uudenmaan urakkavuoria valloittamassa.

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 1797-0717

8

INFRA-LEHTI

9

3/2014

PÄÄKIRJOITUS

Mutta sehän on – halpaa!

Anu Ginström Päätoimittaja

HYVÄ YSTÄVÄNI teki paljastuksen edellisten kunta- jäädä odottamaan Robin Hoodeja, jotka lahjoittavat vaalien aikaan. Korkeakoulutettu, fiksu kaupunkilai- kyselemättä varansa Oy Suomi Ab:n toiminnan rahoitnen tilitti, ettei ymmärrä netin vaalikoneiden kysy- tamiseen. Saattaa olla hiljaista. myksiä, jotka koskevat kuntien palvelutuotannon järVoitto saavutetaan sivutuotteena, kun löydetään jestämistä. taloudellisin, tehokkain ja järkevin mahdollinen tapa Suomalainen on tottunut vertaamaan kunnan ter- toimia. Yksityisellä yrityksellä on tähän valtava, sekä veysaseman ja yksityisen lääkäriaseman käyntihintaa. sijoittajilta että markkinoilta tuleva paine. Julkiselta Ero on suuri, ja tietenkin kunnan terkkatoimijalta vastaava paine usein puuttuu. rin hy­väksi.

Ja kova paine synnyttää timantteja.

Vastaan panemattoman, omakohtaisen empirian takia voi olla vaikea ymmärtää, ON PERUSTELTUA POHTIA, ovatko vapaat miksi vaihtoehtoisista tavoista tuottaa palmarkkinat oikea paikka tuottaa sote-palveluja pitäisi edes keskustella. Julkinen palveluja. Sen sijaan maantie, ojanpohja tai Aina voi veluhan on suorastaan – halpaa! Vaalikovesihuoltoverkosto ei tee eroa siinä, hoineessa valitaan ”eettisesti” Ei ostopalve- odottaa Robin vaako sitä julkisen vai yksityisen tahon luille -vaihtoehto. omistama yritys.

Hoodeja, jotka Ehkä monen kokema epäluulo yksityistä Infran hoidossa laatuakin on helpompi lahjoittavat palvelutuotantoa kohtaan juontuu osittain mitata kuin ihmisten hoidossa. Laadun tästä hintaharhasta ja siihen liittyvästä tie- varansa ja sen mittarit määrittelee palvelun tilaaja. don puutteesta.

Oy Suomi Ab:n Sivuseikaksi jää se, miten paljon julkiYKSITYISTÄMISKESKUSTELU jäi lyhyrahoittamiseen.” NYT sen puolen ”halpaa” hintaa on subventoitu een, kun tieto Destian myynnistä tussahti veroeuroilla, ja millaisia häiriöitä tämä subkaikelle kansalle toukokuun päätteeksi, ventointi aiheuttaa alan markkinatilanteeseen. reilusti ennen vaaleja. Destian omistaa jatkossa pääomasijoittaja Ahlström Capital. Nyt ne argumentit siis PIAN VAALIRINTAMALLA tapahtuu taas. Eduskunta- testataan! vaalit pidetään ensi keväänä. Infrarakentajien odotus Vaikka omistaja vaihtuu, yhtiö jatkaa itsenäisenä oli, että näiden(kin) vaalien myötä nousee jälleen esille kilpailijana alalla. Villi veikkaukseni on, että alan kilvaltion yhtiöiden myynti. pailu kiristyy entisestään. Mutta enempiä on turha Destian osalta argumentteja myynnin puolesta ja spekuloida tässä vaiheessa. Ei edes ehtisi. sitä vastaan on ehditty veivata vuosikausia. Yksi väite Infrarakentajat painavat työmaillaan tukka putkella. on aina tuntunut vähän paksulta. Noinkohan hinnat Ne, joilla tukkaa on vähemmän, näyttävät muuten vain tosiaan singahtaisivat heti pilviin myynnin myötä? kiireisiltä. Ja komeaa jälkeä syntyy – katso vaan vaikka Yksityisomistus ei ole hinnannostoautomaatti. tämän lehden Haloo-palstalta!

Yksityisfirman on toki taiteiltava jotenkin voittoa Jos vain kaiken kesätohinan keskellä ennätät, vasomistajilleen, jotka ovat riskillä panneet rahansa taathan myös keskiaukeaman lukijakyselyyn. likoon. Jos jo tässä näkee jotain arveluttavaa, aina voi Lämmintä ja kaunista kesää kaikille!

”

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

HONGQI ZHANG / 123RF

Tämän saneerauksen suunnitteli Taimi, 75 v Taitaville infran rakentajille ja kunnossapitäjille löytyy aina töitä.

Huhtikuussa Infrarakentaminen muutoksessa -hankkeen päätösseminaarissa kuultiin, että tänä keväänä kesätyöntekijöistä syntyi paikoitellen jopa kilpailua.

Jos infraurakoitsijat kisaavat osaajista, ei suunnittelutoimistoilla mene sen paremmin.

”Suomessa on alle kymmenen todella vaativien pohjarakenteiden suunnitteluun kykenevää osaajaa”, Ramboll Finlandin tekninen johtaja Mikko Leppänen kertoi seminaarissa.

Esimerkkinä tällaisesta huippuvaativasta tulevasta kohteesta Leppänen mainitsi Keski-Pasilan.

Surkeimmin asiat ovat silti vesirakentamisessa. ”Siellä vaativien ratkaisujen suunnittelijoita on Suomessa viisi, ja heidän keski-ikänsä on 70 vuotta”, Leppänen heitti.

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Leikkaukset – so last season?

Valtion velka ja sote-uudistus varastivat show’n kehysriihessä. Vääntö nostatti pölypilven, jonka alla leikattiin perusväylänpidon rahoja. Pölyn laskeuduttua kannattaa tutkia faktoja. Uudet tutkimushankkeet selvittävät, miten infraa tehdään tuottavasti ja miten infrapanostusten kerrannaisvaikutukset kasvattavat kansantaloutta.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

K

ehysriihen 2014 tapahtumia tiiviisti seurannut INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kuvailee viime aikojen liikennepolitiikkaa poukkoilevaksi. ”Kautensa aluksi Kataisen hallitus päätti siirtää 100 miljoonaa vuodessa investoinneista perusväylänpitoon vuodesta 2016 alkaen. Kehysriihessä samaisesta perusväylänpidosta päätettiin leikata juuri tuo 100 miljoonaa vuodessa vuodesta 2015 eteenpäin.”

Kun raha vähenee, tarvitaan kipeästi tapoja tehdä asiat uudella tavalla.

Tähän johtopäätökseen tultiin tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteisessä Infrarakentaminen muutoksessa -hankkeessa.

Hankkeen taustaselvitys osoitti, että urakoitsijoiden hintataso on pysynyt vuo-

sia matalana. Sieltä ei siis enää voi kiristää. Sen sijaan päättäjille tarjotaan ohjeeksi arvovalintoja. On uskallettava linjata, missä tarvitaan priimakuntoa, missä riittää kohtuullinen kunto ja missä voidaan purkaa.

Hankkeen päätösseminaarissa huhtikuussa puhuneelle Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohoselle arvovalinnat ovat arkea.

Vuotta 2015 hän pitää vaikeimpana: ”Joudumme tosissamme priorisoimaan.”

Rikas maa – varaa tuhlata VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksi ihmettelee Suomen rikkauksia. ”Meillä on varaa tehdä kalliita infrainvestointeja kalliilla ja vanhanaikaisilla hankintamalleilla ja tuotantotavoilla. Tällä hetkellä infra-alan tuotantopotentiaalista

vähintään kymmenen prosenttia jää käyttämättä”, Saksi kummasteli huhtikuisessa seminaarissa.

Priorisoinnista tulisi helpompaa, jos työt tehtäisiin tehokkaammin. Samalla rahalla saisi silloin enemmän infran rakentamista ja kunnossapitoa.

Tehoja saadaan irti, kun työt tilataan fiksusti.

Infrarakentaminen muutoksessa -hanke osoitti, että avoin yhteistyö tilaajan, suunnittelijan ja palvelun tuottajan kesken säästää nopeasti miljoonia.

Osapuolet saadaan yhdessä pohtimaan kokonaistaloudellisinta ratkaisua suosimalla moderneja hankintamalleja st-mallista PPP:hen ja allianssiin. Ne mahdollistavat aikaa, materiaalia ja ihmistyötä säästävien uusien innovaatioiden käyttöönoton infratyömailla.

3/2014

95

11

%

Tietokannat auki!

Säästävätkö leikkaukset?

Se on sittenkin luomua! Asfaltista noin 95 % on puhdasta kiveä – yleensä mursketta, joskus luonnonsoraa tai hiekkaa.

Loppu on raakaöljystä tislattua bitumia, joka liimaa kiviaineksen yhteen. Käytetty asfaltti on sataprosenttisesti kierrätettävää. Lähde: Teitä varten 1/2014 (Pank.fi)

SEMINAARISSA KUULTUA. Perinteiset urakointimallit kuten kokonaisurakka sopivat yhä moniin hankkeisiin. Tärkeintä on saada kustannuksia lisäävät, mutta arvoa tuottamattomat erät porukalla pois. Mallintaminen mahdollistaa tuottavuusharppauksen.

Myös tuottavuutta lisäävät tietomallinnus ja koneohjaus ovat täällä – vain tilaajien Vaikka viime aikoina infraheräämistä odotellaan. alan kehitys on yllättänyt monet ”Infraomaisuuden tietokannat pitää nopeudellaan, jotkut asiat eivät muutu. avata sovittujen rajapintojen kautta erilais”Jo 30 vuotta sitten tehdyssä tutkimukten teknologioiden testaamiseen ja kehit- sessa nähtiin, että Suomessa tullaan tartämiseen”, Ville Saksi ehdottaa. vitsemaan yhä enemmän vanhan infran Seminaariyleisöstä nousee karu esi- korjaamista, ei niinkään jatkuvasti uusia merkki todellisuudesta: eräs kunta-asia- in­vestoin­teja”, Liikenneviraston kun­­­­­nos­ kas panttaa sähköisiä tietovarantojaan, sa­pi­tojohtaja Jukka Karjalainen sanoo. koska ei halua ottaa vastuuta niiAlan asiantuntijat ovat siis jo kauan den virheistä. Kehitystä jartoivoneet pitkäjänteistä ja riittävää ruttavat vastuukysymykset perusväylänpidon rahoitusta. Se pitää osata jatkossa ratkoa tarkoittaa vientiteollisuuden ja YHTEISTYÖ ON PAKKO. Laadukas, toimiva ja tarurakkasopimuksissa. kaupan kilpailukyvyn kannalta peita vastaava infra syntyy VTT:n ja TAMKin mukaan jatSelkeän, uusia teknotärkeiden väylien jokapäiväikossa vain tilaajan ja toteutlogioita hyödyntävän sen hoidon ja kunnossapidon tajan välistä avoimuutta ja yhteistyötä lisäämällä. prosessin sijaan hankturvaamista. keet muo­­­­­d ostuvat nyt Näkemys ei ole lyönyt läpi, ja usein erillisistä palasista, väylien korjausvelka kasvaa. Haljoita jokainen hankkeen osallituksen 100 miljoonan eu­­ron leiklinen näprää kammiossaan. Yhteen kaus perusväylänpidosta ei ole uutta aurinsovittelu jää työmaalle. gon alla.

Koneautomaatio säästäisi hetkessä milPerusväylänpidolla tarkoitetaan rautajoonia euroja jo pelkästään tarkemman teiden, maanteiden ja meriväylien kunmassatalouden ansiosta. Saksin esimerkki nossapitoa ja korjaamista. Nyt säästöt on ratapuolelta. vedetään juustohöylällä sieltä ja täältä. ”Senttimetrin kerros radan päällysraken- Päällystämisestä Liikennevirasto suunnitteen tukikerrosmateriaalia maksaa 20 euroa telee ottavansa 30 miljoonaa euroa. Vähämetriltä. Jos tukirakenteita uudistettaessa liikenteisten teiden ylläpitoa eli teiden tukikerroksesta tehdään senttimetrin ver- päällystämistä ja kuivatuksen parantaran ylisyvää, tuhlataan sadan kilometrin mista sekä sorateiden kelirikkokorjauksia matkalla 2 000 000 euroa.” vähennetään. Päätieverkko pyritään pitä-

mään viimeiseen asti nykytasolla.

Lyhytjänteisestä liikennepolitiikasta huolestunut INFRA ry kumppaneineen on käynnistänyt uuden tutkimushankkeen, joka selvittää liikenneverkoston kunnon ja investointien vaikutuksia kansantalouteen. ”Tuovatko leikkaukset enää aidosti säästöä? Nyt selvitetään, miten paljon liikenneinfraan panostaminen oikeasti maksaa, kun otetaan huomioon myös dynaamiset vaikutukset: elinkeinoelämän edellytysten ja työllisyyden paraneminen sekä kuntien ja valtion verotulojen lisäys”, Paavo Syrjö summaa.

Tutkimusta on valmisteltu yhdessä Liikenneviraston ja muun järjestökentän kanssa. Sen toteuttaa Pellervon taloustutkimus PTT.

Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi

• •

INFRA ry:n käynnistämä, Tekesrahoitteinen Infrarakentaminen muutoksessa -hanke tuotti tietoa infra-alan nykytilanteesta: www.vtt. fi/­sites/infra2030.

Pellervon taloustutkimus PTT:n hanke Liikenneinfran ja sen palvelukyvyn vaikutus Suomen kilpailukykyyn on käynnissä. Ensimmäisiä tuloksia julkaistaan PPT:n sivuilla kesäkuussa.

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kehysriihi kuihdutti perusväylänpidon

JUKKA JÄRVI

Kehysriihessä leikattiin perusväylänpidon miljardin euron vuosibudjetista 100 miljoonaa ensi vuodesta lukien.

Samalla peruttiin aiempi päätös siirtää liikenneinvestoinneista 100 miljoonaa väylien ylläpitoon vuodesta 2016 eteenpäin.

Perusväylänpidon potista valtaosa on sidottu pitkäkestoisiin

hoitosopimuksiin. Vapaana olevasta rahasta lähti minimissään neljäsosa. Luvassa on siis vähemmän rata- ja kelirikkokorjauksia ja asfaltointia. Myös huonokuntoisten siltojen korjauksista tingittäneen, vaikka raskaan liikenteen mitat ja massat kasvavat.

Valtiovarainministeriö keksi myös uuden budjettikikan: kehykseen ilmestyi 75 miljoonan kehysvarausmomentti tulevan hallituksen liikenneinvestointeihin. Raha revitään eduskunnan jo siunaamilta ratatöiltä kuten kipeästi kai-

vatuista routa- ja pehmeikkökor­ jauksista.

Leikkaukset ovat enemmän kuin julkisuudessa on puhuttu, ja hintojen nousu nakertaa ostovoimaa vielä 30 miljoonalla vuosittain.

Draaman loppunäytös on silti näkemättä, sillä leikkaukset eivät sido seuraavaa hallitusta. Ja puitiinhan riihessä hyvääkin. Pisararadan toteutus alkaa, ja Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti– Lappeenranta starttaa jo tänä vuonna. Länsimetron jatke ei kuitenkaan saanut rahoitusta.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Lännen kovat kivimiehet Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

J U K K A A N N E V I R TA

TUONNE SE MENI? Tiukkaa työnsuunnittelua kasitiellä. Harri Nylund (vas.) seurassaan Janne Tikkamäki.

Valtatie 8 30.4.2014 klo 12.25 Puhelimessa: Harri Nylund, Maanrakennus ja Kuljetus Nylund Oy Haloo, missä ollaan? Valtatiellä 8.

Kaksi kilometriä Raision keskustasta Porin suuntaan.

Mitä siellä tapahtuu? Panostetaan tässä kenttää. Valtatie muuttuu moottoritieksi välillä Raisio–Nousiainen, ja teemme koko linjan mitalta tiettyjä, hankalampia louhintakohteita. Paikallislehdet kirjoittivat, että työ on vaikea, muttei mahdoton.

Mikä tekee kohteesta vaikean?

Nykyinen tie kulkee ihan vieressä.

Lisäksi tässä on louhittavana yksi 25 metriä korkea, jyrkkä kallio, johon jouduttiin louhimaan ”hylly”, jotta päästään tekemään Maskun eritasoliittymästä ramppia moottoritielle.

Miten kevät sujuu? No arkipyhät vähän sekoittavat työtä, kun samaan aikaan infrarakentajalla on vuoden kiireisin aika. Tänäänkin moni halu-

aisi lähteä jo kahden aikaan työn juhlaan.

Onko terveisiä päättäjille sieltä tien laidalta? Kukaan ei voi enää olla huomaamatta, että infra rappeutuu. Liikevaihdostamme 1/3 tulee kuljetuksista. Nykyään saisi ajaa isommilla autoilla, mutta sitä ei voi hyödyntää, kun tiet ja sillat ovat niin huonossa kunnossa. Logistiikka on mennyt siihen, että varastoja ei pidetä, vaan ne ovat pyörien päällä.

Tukkukauppojen keskusvarastotkin on ajettu tosi alas huonoina aikoina.

Mitä maksaa, kun tavara seisoo autoissa ja liikenne ei kulje?

Miten tämä näkyy kuljetusbis­ neksessä? Hirveästi on tiessä reikää. Autoista menee renkaita enemmän, jousitukset ovat kovilla. Huoltokustannukset kasvavat.

Kenelle rimpautan seuraavaksi?

Jarno Virtaselle, JJ Kaivin ja Kallio.

13

3/2014

Ensi talvena aurataan sukupuolineutraalisti?

Talousarvioehdotus julkistetaan Helsingissä 8.10.2014.

Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta marraskuussa.

Maskun Isosuo 13.5.2014 klo 12.50 Puhelimessa: urakoitsija Jarno Virtanen, JJ Kaivin ja Kallio.

Haloo, mihin soitin? Maskun Isosuolle. Kohta alkaa työmaapalaveri, virallisesti maastokatselmus.

Mitä Isosuolla tapahtuu? Louhimme, poraamme ja murskaamme kiviaineksia alihankintana NCC Roadsille. Me hoidamme tuotannon ja kuormauksen, NCC myy. Omaa tuotantoa meillä on Mynämäellä ja Uudessakaupungissa.

Mihin kiviaines päätyy? Yrityksille ja kuntatekniikkaan lähialueille.

Miksi kiviaineksia kannattaa ostaa juuri teiltä? Koska meiltä saa laadukasta, CE-merkittyä kiviainesta läheltä. Kustannukset ja päästöt vähenevät, kun näitä ei pitkälle kuljetella.

Yrityksenne täyttää 18 vuotta.

Onnea täysi-ikäistymisen joh­ dosta! (naurua) No niin, kiitoksia vaan! Ai onko siitä sen verran…

No, minulla oli matikka kerran kuutonen, mutta näin laskin. Sittenhän olet melkein kuin perinteinen infrayrittäjä: uskonto kymppi ja matikka viitonen.

Ilmankos tullaan juttuun! Millai­ nen on hei infrarakentajan unel­ makesä? Työtä riittää, kesäloma­ tuu­raukset saa järjestettyä hyvin ja työn organisointi sujuu.

Miltä alkava kesä näyttää? Täytyy olla tyytyväinen. Joka koneelle on kohde johon mennä. Säätkin ovat olleet maarakentajalle ihanteelliset.

Kenelle nyt soitetaan? Jari Inkiselle Maskuun.

Puhelimessa: Jari Inkinen, Maanrakennus Inkinen Oy. Soitin firmaan, jolla on 50 v täyn­ ­nä. Onnea! Pitää paikkansa, tammikuussa tuli täyteen. Kiitos!

Taidat olla toisen polven maara­ kentaja? Kyllä, olen Paavon veljenpoikia ja ollut 20 vuotta täällä hommissa, nuoresta pojasta.

Mitä on nyt työn alla? Kävin Raisiossa rakennustyömaalla, jonne teemme urakkatarjouksen. Nyt tulin Naantaliin, jossa teemme kerrostaloyhtiö Vesperin pohjatöitä Skanskalle. Kohta suuntaan toimistolle tekemään räjäytys- ja louhintasuunnitelmaa. Iltapäivällä käyn vielä SRV:n työmaalla Turussa.

MUUTTAKAA TÄNNE! Naantalissa aurinko paistaa aina, ja kohta sinne nousee Inkisen Jarin työmaan kohdalle uusi kerrostalokin.

JARI INKINEN

J A R N O V I R TA N E N

Naantalin keskusta 22.5.2014 klo 8.57

ROUHEAA MENOA. Isosuolla syntyy kiviainesta lähiseudun kuntatekniikka- ja tiehankkeisiin.

HEI JOO! Moni sukupuolineturaali isäntä innostuisi varmasti lasten kyytimisestä, kunhan Manskulle saadaan väylä sopiville kulkupeleille!

Enää pitää keksiä, miten piltti pysyy kyydissä.

GLEN GAFFNEY / 123RF

Jos valtuutettu Gunvor Brettsch­ neiderin (r) talousarvioaloite menee läpi, Helsinki tarkistaa vastaisuudessa talvihoitonsa sukupuolivaikutukset.

Laki edellyttää kuntia edistämään kaikessa toiminnassaan sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Lumenpoisto voi suosia miehiä, jos pyry-yön jälkeen aurataan ensimmäisenä esimerkiksi mies-

valtaisille työpaikoille johtavat kadut ja vasta lopuksi päiväkotiin vievät kevyen liikenteen väylät.

Jos liikkuminen jalan, lastenvaunujen kanssa tai pyörällä tehtäisiin helpommaksi myös talvisin, perheet voisivat pärjätä kokonaan ilman autoa.

Infrarakentajat lupaavat olla jatkossakin sataprosenttisen sukupuolineutraaleja. Väylät aurataan tismalleen tilaajan määrittelemässä järjestyksessä, tilaajan sukupuolesta riippumatta.

Räjäytykset asutuksen keskellä ovatkin haastavia. Mittarit ja katselmoinnit on hoidettu ja kentät ovat pieniä ja matalia – pahemmassakin paikassa on touhuttu. Varovainen pitää silti aina olla.

Tuleeko räjäytyksistä paljon palautetta? Yleensä suhtaudutaan positiivisesti. Ennakkoluuloja voi olla, mutta kun ekat paukut on kuultu, tajutaan että sehän onkin pientä. Tietokin auttaa: työstä tehdään ilmoitus poliisille ja naapurustoon jaetaan tiedotteet.

Miten psyykkaat itsesi työviree­ seen upeana kesäpäivänä? Nyt on pilvetön taivas ja +20. Tämähän on paras työilma, ei tarvitse paljon psyykata! Kyllä kelpaa olla töissä.

Miten rentoudut? Veneillen vaikka Turun saaristossa. Talvella uin.

Miltä työtilanne näyttää? Tarjouksia on paljon liikkeellä, mutta hintataso on kamala. Ei tahdo saada yhtään urakkaa kiinni, jos ei ole valmis itse maksamaan. Hintojen pitäisi nousta, jotta päästäisiin kannattavuuden rajoille. Eletään toivossa!

Seuraava soiton kohde? Kummalan Markku!

14

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Keskitytään, mutta olennaiseen Infrarakentaja Destian myynti arvelutti ammattiliittoja. Huolenaiheena on ollut infrarakentamisen keskittyminen harvoille yksityisille toimijoille.

Katsotaanpa tarkemmin. Liikennevirasto kilpailuttaa vuosittain maanteiden päivittäishoidon. Tänä vuonna 17 urakka-aluetta jakautuivat viidelle tekijälle.

Destia voitti 10 alueurakkaa ja kasvatti markkinaosuuttaan 58

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: A N U G I N S T R Ö M

prosenttiin, vaikka samalla menettikin yhden urakan edellisvuoteen verrattuna. Toinen suuri, YIT, rohmusi 27 prosentin palan.

Eli mites se oli se keskittyminen – tulevaisuuden uhkakuvako? Destia on ollut jättiurakoitsija aina. Jo nyt kaksi yritystä oli jakamassa 85 prosentin markkinaosuuden. Pelko entistäkin isomman mammutin synnystä näyttää turhalta, sillä yhtiön uudeksi omistajaksi löytyi alan ulkopuolinen sijoitusyhtiö.

Jos keskittyminen silti yhä kaivelee, on hyvä katsoa läpi koko

hoitourakoita voittaneiden lista.

Pienetkin pitivät pintansa. Savon Kuljetus kasvatti markkinaosuuttaan liki neljään prosenttiin ja Pahkakangas piti kiinni lilliputtiosuudestaan. Uutena tulokkaana Lemminkäinen sai yhden urakan.

Ja kyllähän isot työllistävät alihankintana pieniä ja keskisuuria paikallisia osaajia.

Ehkä suurempi huoli niin työnantajille kuin työntekijöille on, mistä revitään rahat kaikkeen tarvittavaan infran kunnossapitoon ja hoitoon.

Volvo ajoi pilveen Teiden kuntoa mittaavat nuuskijaautot ovat jo infra-alalla tuttuja.

Nyt Volvo valjastaa samaan hommaan henkilöautotkin. Ruotsin ja Norjan teillä 50 testiautoa kerää tietoa teiden kunnosta. Jos joku auto havaitsee liukkautta, tieto lähtee kännykkäverkon kautta Volvon pilvipalveluun sekä lähistön autoille ja tien kunnossapitäjälle.

Asiasta uutisoi Tekniikka & Talous maaliskuussa.

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Tie täynnä tekniikkaa UUSI SIVUSTO! NYKYAIKAISET TYÖ­ KONEET PARANTAVAT TUOTTAVUUTTA JA TURVAL­ LISUUTTA SEKÄ VÄHENTÄVÄT PÖLYÄ, PÄÄSTÖJÄ JA MELUA. RAKENNUSKONE.FI KOKOAA PARHAAT KONEKÄYTÄNNÖT URAKOITSIJOILLE – KÄY TUTUSTUMASSA.

Koskenkylä–Kotka-tien varteen asennetaan liki 400 laitteen telematiikkajärjestelmä. Telematiikka tekee liikenteestä turvallisempaa ja sujuvampaa.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

L

iikennetelematiikka tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä liikenteenohjauslaitteistoja. Ne seuraavat liikenteen määrää, nopeutta ja paikallisia ympäristöolosuhteita. Laitteiden keräämän informaation avulla liikennettä ohjataan etäohjattavilla liikennemerkeillä ja infotauluilla. ”Telematiikka auttaa autoilijaa säätämään nopeutensa turvalliseksi. Jos esimerkiksi sääolosuhteet muuttuvat nopeasti ja hyvin paikallisesti, nopeusrajoitukset säädetään turvalliselle tasolle”, te­­­­­­le­­­­­­­­­matiikka-asiantuntija Pekka Nurminen kertoo.

Liikenne sujuu, kun nopeusrajoitukset vastaavat todellisia ajo-olosuhteita sen sijaan, että ne perustuisivat vuodenaikoihin tai liikennemäärien keskiarvoihin. ”Hyvissä ajo-olosuhteissa ei turhaan pidetä alennettuja nopeusrajoituksia.

Autoilijat myös noudattavat telematiikalla ohjattuja kirkkaita liikennemerkkejä paremmin. Ne huomataan ja niihin luote-

taan”, Kaakkois-Suomen ely-keskuksessa työskentelevä Nurminen jatkaa.

Tunneli on energiasyöppö Liikennetelematiikka tulee käyttöön Porvoon ja Kotkan välillä syksyllä 2014, kun uusi moottoritie Koskenkylästä Kotkaan avataan kokonaisuudessaan liikenteelle.

Tienkäyttäjille tämä näkyy opasteissa, infotauluissa ja Markkinamäen tunnelissa Ahvenkoskella.

Tunnelissa on laitteisto, joka tunnistaa hitaan, pysähtyneen tai väärään suuntaan ajavan ajoneuvon. Jos tunnelissa on häiriö, järjestelmä hälyttää ja kääntää kamerat häiriön suuntaan, jotta tieliikennekeskus pystyy toimimaan nopeasti.

Tien valaistusta ohjataan luonnonvalon määrän, sääolosuhteiden ja liikennemäärien mukaan. Ulkoalueet on valaistu energiatehokkaasti led-valoilla, samoin Markkinamäen tunneli. ”Tunnelit ovat todellisia energiasyöppöjä, sillä valot ovat päällä ympäri vuorokauden ja valaistuksen on mukauduttava

luonnollisen valon määrään. Mitä kirkkaampi päivä, sitä kirkkaampi valon on oltava myös tunnelissa”, TYL Pulterin suunnittelujohtaja Jere Keskinen selittää.

Led-valaistu tunneli säästää vuodessa noin 70 000 kWh sähköä. Osa tunnelin käyttämästä energiasta tuotetaan lähellä sijaitsevan huoltorakennuksen katolla olevilla aurinkopaneeleilla.

Porvoo–Kotka-välin telematiikka

•• •• •• •• •• •

33 liikenteenseurantakameraa 34 etäohjattavaa keskikaistapuomia 150 etäohjattavaa liikennemerkkiä 32 infotaulua 16 LAM-mittauspistettä 8 LML-mittauspistettä tunnelissa 6 tiesääasemaa 1 häikäisyhavaintopiste 11 pysäytyspuomia 15 laitetilaa tienvarressa 100 sähkö- ja logiikkakeskusta

3/2014

15

16

INFRA-LEHTI

RAHA KARKAA MEILTÄ.

Suomen väylien korjausvaje on 2,5 miljardia euroa.

Se vaikuttaa jo teollisuuden ja kaupan investointipäätöksiin ja sitä kautta työllisyyteen sekä yhteisö- ja tuloverokertymään.

PÄRJÄISIMMEKÖ ILMAN EHJÄÄ INFRAA? Maailma ilman infraa olisi leppoisa, mutta millä tulisimme toimeen? Perusväylänpidosta tingitään jo aivan kuin väyläinfra olisi vain välttämätön paha. Päättäjät alkavat olla hajulla siitä, mihin infrasta tinkiminen johtaa, mutta yhteinen näkemys rahoituskeinoista puuttuu.

TEKSTI: HEIKKI PEUTERE, KUVITUS: TERHI EKEBOM / NAPA ILLUSTRATIONS

17

3/2014

S

uomen väyläinfralta puuttuu edelleen kaikki liikennemuodot kattava, pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma. Tiestön kehittäminen perustuu ensisijaisesti vaalikauden mittaisiin, tiukasti kehysbudjetteihin sidottuihin suunnitelmiin.

Selkeitä suuntaviivoja tarvittaisiin ainakin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Tämä edellyttää kuitenkin, että päättäjät – viime kädessä kansanedustajat – pystyvät sopimaan asioista yli puoluerajojen. Siihen tarvitaan rohkeutta ja avarakatseisuutta, ei ikivanhaa siltarumpujen kuminaa.

Reiluun miljardiin euroon kohonnut tiestön korjausvelka kasvaa yli sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Valtaosa kansanedustajista puoluekannasta riippumatta onkin yksituumaisia siitä, että tiestö on kehnossa kunnossa ja jotain on tehtävä. Pääpuolueiden kannoissa on vain pieniä painotuseroja.

Liikenneministeri Merja Kyllönen perusti viime töinään kansanedustajatyöryhmän selvittämään korjausvelan tasoa ja tekemään rahoitusvaihtoehtoineen ehdotukset tiestön kunnon parantamiseksi.

Toimeksianto on vaikea ja lopputuloskin ennalta arvattava; tiestö on laitettava kuntoon, mutta mistä löytyy maksumies?

Euron säästöstä kolmen euron vahinko Kaikkien INFRA-lehden haastattelemien kansanedustajien mielestä suurimmat syyt tiestön huonoon kun-

”

Yhden euron säästö tierahoissa merkitsee kolmen euron vahinkoa.”

toon ovat rahan puute ja ennen kaikkea se, ettei Suomessa ole koskaan tehty kokonaisvaltaista, kaikki liikenneväylät sisältävää liikennepoliittista suunnitelmaa. ”Yhden euron säästö tierahoissa merkitsee kolmen euron vahinkoa. Siltojen korjausten viivyttelyssä euron pihtaus voi aiheuttaa jopa viiden kuuden euron vahingon”, Ari Jalonen (ps) kiteyttää ongelman.

Tiet ja rautatiet asetetaan usein toistensa vastakohdiksi, vaikka molempia tarvitaan. Tulisi miettiä, miten ne täydentävät toisiaan ja voisivat palvella paremmin koko maan logistisia tarpeita kansantalouden ja ihmisten liikkuvuuden näkökulmasta.

Tarvitaan myös laskelmia perusväylänpidon ja investointien dynaamisista talousvaikutuksista.

Liikenneväylien hyvä kunto kohentaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tätä kautta myös kuntien ja valtion verotulot lisääntyvät. Liikenneinfraan panostaminen on siis paljon muutakin kuin pelkkä kuluerä valtion budjetissa.

Kun rahaa ei yksinkertaisesti ole, mihin pitäisi keskittyä? Tärkeintä on pääväylien kunnossapito ja hoito. Liikennepoliittisen selonteonkin linjausten mukaan alemmanasteisten teiden annetaan tietoisesti heikentyä.

Mirja Vehkaperä (kesk) muistuttaa, että Suomi on harvaanasuttu maa, jossa oman auton käyttö on välttämätöntä, sillä julkinen liikenne on näivettynyt olemattomaksi.

Maalla asuva Reijo Tossavainen (ps) lisää, että olisi mielellään kulkenut bussilla, mutta se kulki vain kerran viikossa.

>

18

INFRA-LEHTI

Autoilusta kerätään 7,5 miljardia euroa veroina ja veroluonteisina maksuina. Summasta palautuu tienpitoon noin 15 prosenttia. Yksi keino olisi korvamerkitä vaikkapa polttoaineveroa liikenteen kehittämiseen.

Infra-ala auttaa säästämään

Monitorointi kelpaa vaikka vientiin Teiden, siltojen, rautateiden, rakennusten ja rakenteiden kuntoa voidaan seurata reaaliaikaisesti.

Automaattisessa monitoroinnissa rakenteista tehdään mittauksia useita kertoja päivässä. Tietoa kertyy jokaisesta rakenteessa tapahtuvasta liikkeestä. Uudistaminen voidaan kohdentaa tarvittaviin osiin ja kunnostushankkeita priorisoida.

Suomessa on 50–60 yritystä, joilla on monitorointiosaamista. Hankalissa ilmasto-olosuhteissa on kehitetty kestäviä ratkaisuja, joissa on ainesta vientituotteiksikin.

Esimerkiksi rapakon takana olisi markkinoita: USA:n 600 000 sillasta yli kymmenesosa on peruskorjauksen tarpeessa. ”Tiesillat on rakennettu kestämään 50 vuotta. Nyt ne ovat keskimäärin 43 vuotta vanhoja, monet jo yli 65-vuotiaita”, Finpron Pohjois-Amerikan aluemyyntipäällikkö Kimmo Aura kertoo.

Siltojen uudistamiseen on budjetoitu 12,8 miljardia dollaria vuosittain, vaikka tarve olisi yli 20 miljardia. ”Kysyntää on erityisesti langattomille valvontajärjestelmille, jotka keräävät ja analysoivat dataa siltojen tilasta ja hälyttävät muutoksesta. Myös antureille, maatutkille ja korroosiota estäville pinnoitteille on tilausta”, Aura luettelee.

Kotimaassakin tekniikalle on käyttöä. Suomessa on yli 20 000 siltaa. Ne omistaa yleensä Liikennevirasto tai kunnat. Liikenneviraston mukaan hyvin huonokuntoisia siltoja on 200 ja melko huonokuntoisia 800.

Siltojen ja tunnelien turvallisuutta ja elinkaa­­­­­­ren hal­­­­lintaa on tutkittu SITUEL-projektissa, joka kehitti ­­­­sil­­­tojen kuntoon, kestävyyteen ja turvallisuu­­­teen sys­te­maat­­­tisia monitorointimenetelmiä. Monito­­­roin­ tia eh­­­do­­­tetaan osaksi infran avoimen lähdekoodin hallintajärjestelmää, johon eri toimijat voisivat tehdä kilpailevia sovelluksiaan.

Lisää netissä: Liikennevirasto.fi/sillat Liikenteensuunta.fi (1/2014) Anu Ginström

Myös Markku Rossin (kesk) mielestä maaseudun ihmisiä pitää muistaa, sillä maalla on myös paljon tuotannollista toimintaa. ”Valtiollakin on osavastuu yksityisteiden kunnossapidosta.”

Hutiloituja päätöksiä Kalle Jokisen (kok) mielestä tieasioista tehdään nopeita päätöksiä miettimättä niiden taloudellisia vaikutuksia. ”Tästä on erinomaisena esimerkkinä rekkojen kokonaispainojen nostot, mitä vihjailtiin hyvitykseksi huonosti valvotusta rikkidirektiivipäätöksestä. Kenellekään ei tullut mieleen kysäistä, minkälaisia kustannuksia akselipainojen nosto aiheuttaa.”

Mirja Vehkaperän ja Markku Rossin mukaan Suomen pääosin 1970-luvulla rakennettujen pääteiden päällysteet ja rakenteet eivät kestä 76 tonnia painavia rekkoja.

Keskustavaikuttajien mielestä toinen suuri pommi ovat sillat, joista monille on jouduttu asettamaan painorajoituksia, jopa ajokieltoja.

Samalla kun kokonaispainoja korotettiin, teiden korjauksiin luvattiin 100 miljoonaa euroa, jotta ne kestäisivät raskaat kuljetukset. Mutta kuinka kävikään: kehysriihessä raha napattiin pois.

Ei tiemaksuille Tiemaksuihin kansanedustajat suhtautuvat torjuvasti. ”Ehdottomasti ei, jos niiden pääasiallinen tarkoitus on verotus”, napauttaa Ari Jalonen. ”Jos tiemaksuilla saadaan muita Jorma Ollilan ryhmän esittämiä hyötyjä, kuten autoilun järkevää vähentymistä joukkoliikenteen kehittämisen avulla tai lisää liikenneturvallisuutta, tavoitteet ovat tutkimisen arvoisia”, Leena Harkimo (kok) toteaa.

Kari Rajamäki ja Raimo Piirainen (sd) tyrmäävät tiemaksun suoralta kädeltä. Heidän mielestään vaihtoehtoja löytyy, sillä tekniikka kehittyy ja uudet energianlähteet kuten kaasu ja sähkö tulevat myös tieliikenteeseen.

Yksi keino olisi korvamerkitä polttoaine- tai muuta veroa käytettäväksi liikenteen kehittämiseen. Valtiovarainministeriö on suhtautunut tähän asti penseästi korvamerkittyyn rahaan, mutta mikä estäisi kokeilemasta?

”

Kenellekään ei tullut mieleen kysäistä, minkälaisia kustannuksia akselipainojen nosto aiheuttaa.”

19

3/2014

Ollilan ryhmän esittämä GPS-satelliitteihin pohjautuva kilometriverojärjestelmä on kallis. Sen kehittäminen maksaa kertainvestointina jopa yli 300 miljoonaa euroa ja vuosittaiset ylläpitokulut ovat noin 130 miljoonaa euroa.

Työryhmässä olivat hyvin vahvasti edustettuina älyteknologiaa kehittävät yritykset. Verotuksen kohteiden kuuleminen jäi vähemmälle. Ehdotukseen sisältyi myös ihmisten oikeusturvaan liittyviä arkaluontoisia kysymyksiä, kuten henkilökohtaisten tietojen vuotaminen viranomaiskäyttöön.

Älyliikenteen vuoro tulee, kun tiet on saatu ensin kuntoon Autoilusta kerätään nykyisin 7,5 miljardia euroa veroina ja veroluontoisina maksuina. Summasta palautuu tienpitoon noin 15 prosenttia.

Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että autoilijoiden verotaakkaa ei voi enää lisätä.

Voisiko Ollilan paperit lykätä pöytälaatikkoon ja jakaa näin säästyvät 0,5 miljardia viidelle vuodelle lisämäärärahana tiestön kunnostamiseen? Näin saataisiin ainakin korjausvelan kasvu pysähtymään. Toisaalta eipä Ollilan järjestelmään tarvittaviakaan rahoja ole vielä kerätty.

Valtion budjetista yli 80 prosenttia on lakisääteisiä menoja. Budjetissa on silti yli 10 miljardia harkinnanvaraista rahaa, jolle löytyy jakajia. Yksi varteenotettavimmista on suomalainen tiestö, jolla on ratkai­seva merkitys kansakunnan hyvinvoinnin li­­­sääjänä.

Viime vuosina on pohdittu, miten Suomeen saataisiin lisää ulkomaisia sijoittajia. Investoijille on tärkeää logistiikan toimivuus.

Huono tieverkosto ja esimerkiksi Ruotsiin verrattuna alhaiset infrastruktuuri-investoinnit vähentävät Suomen kiinnostavuutta investointikohteena.

Kansanedustajat ruuvipenkissä

•• ••

Leena Harkimo ja Kalle Jokinen (kok) Raimo Piirainen ja Kari Rajamäki (sd) Markku Rossi ja Mirja Vehkaperä (kesk) Ari Jalonen ja Reijo Tossavainen (ps)

Infra-ala auttaa säästämään lisää

Kuivatus pitää tiet kunnossa Tehokas, halpa ja nopea tapa parantaa tiestöä on­ kui­­vatus.­ Maantieojissa ja tukossa olevien liittymä­rumpujen edessä seisova vesi on kavala vieras tien rakenteissa, sillä routa rikkoo keväisin tien pinnan ja päällysteen.

Muutaman miljoonan investointi ojitukseen säästää äkkiä 60–80 miljoonaa päällystyskustannuksia vuodessa. Säästynyt raha voitaisiin sijoittaa päällysteiden vahvistamiseen, jolloin niiden elinikä yhä kasvaa.

Rumpujen hoidon olisi järkevintä kuulua valtiolle. Niiden kunnostus veisi arviolta 5 vuotta ja rahaa tarvittaisiin 10–15 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen ojien perkaamiseen ja rumpujen kunnostukseen riittäisi muutama miljoona vuodessa.

Suomessa tietä korjataan usein myös tarpeettoman pitkältä matkalta. ”On olemassa GPS-mittalaitteet, maatutkat ja laserit, joilla vaurioitunut pätkä voidaan rajata metrin tarkkuudella. Usein pärjättäisiin 20 metrin täsmäkorjauksella, kun tapana on kunnostaa ainakin 100–300 metriä.

Kun korjataan vain välttämättömin, rahaa riittää useampaan paikkaan”, Roadscanners Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarenketo sanoo.

Tien kunto selviää PTM-autolla joka toinen vuosi tehtävällä mittauksella. ”Routivat paikat nähdään maatutkalla, joka mittaa tien rakennekerrostumat ja paljastaa vauriot. Teiden

muodonmuutokset ja ojien syvyys mitataan laserskannerilla. Ojan pohjan pitää olla ainakin parikymmentä senttiä tierakenteen alapuolella, jotta se kuivattaa tien.”

Myös tuottavuus pitää saada kasvuun tienhoidossa. ”Yksi suurimpia harmeja on ai­­kan­ ­sa elänyt hankintalaki. Julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöasiakirjat ovat liian yksityiskohtaisia”, Saarenketo arvostelee. ”Usein niistä poikkeava yritys hylätään, vaikka se esittäisi pa­­remman vaihtoehdon. Urakoitsijat tasapäistetään ja pakotetaan tekemään huonompaa ja vähän halvemmalla kuin kilpailija. Nykykäytäntö tukahduttaa innovaatiot.”

Rautateillä tilanne on parempi.

Rakentamiseen sovelletaan uusia tutkimustuloksia ja uusinta teknologiaa, jota tullaan katsomaan kauempaakin. Tällä hetkellä rautatiet nielevät paljon rahaa, kun routavaurioista kärsiviä osuuksia korjataan nykylogistiikan vaatimaan kuntoon.

Jotta tiestö saataisiin vastaamaan nykyisiä logistisia tarpeita, siihen tulisi sijoittaa noin prosentti bruttokansantuotteesta. ”Täytyy kuitenkin muistaa, että rahanmenosta ei saa muodostua automaattia, koska se laiskistaa ja kehittäminen unohtuu”, Timo Saarenketo painottaa.

Heikki Peutere

20

INFRA-LEHTI

UUDISTUNUT INFRA-LEHTI ker채채 katseet.

Vuoden 2014 lehtien ilmoitusvaraukset: jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi 040 700 9775

21

3/2014

MIKÄ ETTEI?

Älyliikenne – uusi, älytön rahareikä?

PULMA:

RATKAISU:

Jorma Ollilan työryhmä keräisi autoilijoilta satelliittipaikannukseen perustuvaa kilometriveroa. Pelkkä veronkeruujärjestelmän pystytys maksaa jopa yli 300 M€ euroa ja operointi sen jälkeen 130 M€ vuodessa.

Kohdennetaan nämäkin miljoonat rahapulasta kärsivään perusväylänpitoon. Tarvittavat lisäverot voi kerätä polttoaineverona tai osana ajoneuvoveroa, jolloin veron voi myös porrastaa autoilijan asuinpaikan mukaan.

Liikenneministeri Henna Virkkunen, toimisiko ehdotettu ratkaisu?

Keneltä kysyimme?

L A U R A KO T I L A

LIIKENTEEN VEROJÄRJESTELMÄN uudistami- metriveroon liittyvä tekniikka ehtivät kehittyä selle on kaksi keskeistä syytä: liikennepolitiikan huomattavasti ennen sitä. tehostaminen ja liikenteen digitalisoituminen.

Nykyisillä liikennepoliittisilla keinoilla ei pys- PERUSVÄYLÄNPIDON RAHOITUS ja teiden ja siltytä vastaamaan 2020-luvun liikenne- ja ympä- tojen kunnossapito ovat liikennepolitiikkamme ristöpoliittisiin tavoitteisiin, vaan tarvitaan suurimpia haasteita. Korjausvelka kasvaa hurjaa tehokkaampia keinoja. vauhtia. Rahoituksen taso on pysynyt liian Tekniikan kehittyminen ja älyliikenpitkään matalana, kun samaan aikaan teen lisääntyminen antavat mahdolon satsattu investointeihin.

MIELESSÄ ­I NFRA-ALAA lisuuden muuttaa autoilun verotusta Tässä mielessä tässä ehdotuksessa ­J ÄYTÄVÄ PULMA entistä enemmän kohti oikeudenesitetyt lisärahat perusväylänpitoon JA SIIHEN LOISTO­ RATKAISU? mukaista, käytön mukaista verotusta. todella tulisivat tarpeeseen. KorjausVINKKAA MEILLE: Autoilun verotusta joudutaan joka velan selättämiseksi onkin perustettu INFO@INFRA.FI tapauksessa uudistamaan, koska autoparlamentaarinen ryhmä, jonka toijen polttoainetehokkuus lisääntyy koko mikautta jatkoin lokakuun lopulle. Nyt ajan, jonka seurauksena verotulojen säilyttäon tarkkaan perattava kaikki keinot, jotta minen edellyttäisi verojen korottamista koko perusväylänpito saadaan kuntoon. ajan. Tästä seuraa muun muassa alueellisia ongelEhdotuksen kehityskelpoisuudella annan arvomia. Siksi tässä esitetty polttoaineveron merkit- sanaksi 2 – on tässä ideaa, mutta ei kuitenkaan tävä korottaminen ei mielestäni ole toimiva vaih- toimisi näin. toehto.

ARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ OLLILAN TYÖRYHMÄN TYÖ pohjautui hallitusohjelmakirjaukseen. Työryhmän keskeinen suositus on liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamisen liittäminen osaksi autoilun ve­­ rotusta.

On hyvä huomata, että työryhmän katse oli varsin pitkällä tulevaisuudessa, tarkasteluvuosi on ”Kypsytelläänkös nyt vielä.”

2025. Autot, autoilu ja etenkin mahdollisen kilo-

Henna Virkkunen Henna Virkkunen (kok) on kansanedustaja sekä Kataisen hallituksen kunta- ja hallintoministeri.

Vasemmistoliiton erottua hallituksesta maaliskuussa 2014 Virkkunen sai aiemmin Merja Kyllöselle kuuluneet liikenneministerin tehtävät.

Liikenneministeriössä ovi­ pumppu laulaa taajaan, sillä Virkkunenkin siirtyy pian mepiksi Brysseliin.

Virkkunen, 42, on opiskellut puheviestintää ja journalistiikkaa sekä työskennellyt mm. toimittajana ja tutkijana.

22

INFRA-LEHTI

INFRA-LEHTI VENÄJÄN KARJALASSA

KOMEAA ON. Syväoron tulevalla raja-asemalla Suomeen mennään taustalla näkyvän kaariportin läpi.

KARJALASSA

laitetaan tiet kuntoon Kaakkois-Suomen viidennen henkilöliikenteen rajanylityspaikan avaaminen on pian Suomesta kiinni. Venäjän puolella tieyhteys täyttää jo syksyllä kansainvälisen rajanylityspaikan ehdot.

TEKSTI JA KUVAT: ULLA YLÖNEN, HAVAINNEKUVA: OOO AVANTE INZHENERIJA

SUMUISENA MAALISKUUN AAMUNA Parikkalan pikkuisella raja-asemalla on hiljaista. Vain Suomesta Venäjälle pyrkivä virkamiesten ja toimittajien delegaatio marssii passintarkastukseen. Rajamuodollisuudet ovat nopeasti ohi, ja matka kohti Laatokan rannalla sijaitsevaa Lahdenpohjan kaupunkia voi alkaa.

Rajapuomilta toiselle varoalueen läpi kulkeva tieosuus on ajalta ennen sotia; kapea ja täynnä kuoppia.

Syväoron raja-asema Venäjän puolella on hätäisesti kokoon kyhätty parakkikylä. Siellä suomalaisten matkustusdokumentit tarkastetaan uudelleen.

Tutustumismatkaa EU-rahalla kunnostettavalla Syväoro­–Ihala-maantiellä isännöi Karjalan tasavallan kakkosmies, talouskehitysministeri Valentin Tshmilj.

Kaakkoissuomalaisten delegaatiota johtaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Karjalan tasavallan tieviranomaiset ovat ottaneet länteen johtavien tieyhteyksien parantamisen tosissaan.

Venäläisten tavoitteena on saada Luoteis-Venäjän rajalle yksi henkilöliikenteen rajanylityspaikka lisää.

Kaakkois-Suomen viidennen kansainvälisen henkilöliikenteen rajanylityspaikan puolesta liputtavat myös Parikkalan kunta sekä Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan liitot.

Kytky valtatiehankkeeseen Ihalan kylästä Suomen rajalle Parikkalaan ulottuvalla maantien perusparannushankkeella on selvä kytkös Venäjän federaation jättiläismäiseen valtatiehankkeeseen.

Laatokan länsirannalle rakennetaan uutta nelikaistaista valtatietä, jota pitkin on jo kymmenen vuoden kuluttua tarkoitus ajella järven ympäri Pietarista Sortavalan kautta Petroskoihin – tai Lahdenpohjan kautta Suomeen.

Ensimmäinen kymmenen kilometrin pätkä Leningradin oblastin rajalta Hiitolaan otettiin käyttöön lokakuussa 2013. Parhaillaan valtatietä tehdään Hiitolasta kohti Lahdenpohjaa.

Lahdenpohjan länsipuolella sijaitsevasta Ihalan kylästä Suomen rajalle johtavaa maantietä rakennuttaa Karjalan tasavallan tiehallinto. Uusi tie rakennetaan pää-

”

Tieviranomaiset ovat ottaneet länteen johtavien tieyhteyksien parantamisen tosissaan.”

23

3/2014

osin entisen tielinjauksen päälle. Vain pahimmat mutkat oikaistaan ja korkeimmat mäet kierretään.

Venäläiset puskevat uutta tietä sellaisella vauhdilla, että rajanylityspaikan rakentaminen näyttää pian olevan Suomen puoleisista rakenteista kiinni. Tietyöt käynnistyivät lokakuussa 2013. Maaliskuun lopulla tienpohjat olivat osittain valmiit koko 28 kilometrin matkalla.

Jos pysytään aikataulussa, tieyhteys täyttää kansainvälisen rajanylityspaikan statuksen ehdot jo syksyllä 2014. ”Siltoja ei tarvita, sen sijaan siltarumpuja tulee yli 20 ja sähkölinjat uusitaan myös”, luettelee talouskehitysministeri Tshmilj.

Suomesta odotettiin tarjouksia Rakennusurakka on jaettu kahteen 14 kilometrin osuuteen. Toista urakoi pietarilainen, toista karjalainen yritys. Karjalan tasavallan tiehallinto odotti tarjouksia myös suomalaisilta maarakentajilta.

Venäjällä jonkin verran operoineen Kesälahden Maansiirto Oy:n mielenkiinto kaatui lupakäytäntöön. ”Urakointilupien uusiminen venyi, joten emme tehneet tarjousta lainkaan”, kertoo toimitusjohtaja Seppo Huttunen.

Ihala–Syväoron-tietä rahoitetaan EU:n Kaakkois-Suomen ja Karjalan ENPI-naapuruusohjelmista yhteensä noin 6,5 miljoonalla eurolla. ”Hankkeeseen käytetään nimenomaan venäläisten naapuruusohjelmaan sijoittamaa rahaa”, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Lisäksi Karjalan tasavalta käyttää Ihala–Syväoroon yhteensä 13 miljoonaa euroa. Kaksikaistaisen, asfalttipäällysteisen tien kilometrihinnaksi tulee noin 700 000 euroa. ”Verrokkina voi käyttää vaikkapa Lappeenrannan Vainikkalan tietä. Sen rakennuskustannukset kilometriä kohden ovat samaa luokkaa”, sanoo strategiapäällikkö Jyrki Karhula Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

”

Hankkeeseen käytetään Venäjän naapuruusohjelmaan sijoittamaa rahaa.”

det puuttuvat tiestä kokonaan ja pinnalle jäävä vesi on ja pysyy. Rapa lentää ikkunoihin saakka. Vielä menomatkalla niistä näkyy Kurkijoen taajama, joka aikoinaan oli maatalouden, kasvinviljelyn ja karjanhoidon koulutuskeskittymä.

Hiitolassa vieraille esitellään valmistunutta tieosuutta. Nelikaistainen valtatie leveine luiskineen ja liittymäalueineen näyttää samanlaiselta kuin valtatiet lännessä. ”Täysi matkailullinen ja tavarankuljetuksiin liittyvä hyöty tiestä saadaan vasta, kun Vuoksen eteläpuoliset tieosuudet on kunnostettu”, kertoo valtatiehankkeen suunnitteluosaston johtaja Maria Zvereva.

Kaakkois-Suomen edunvalvojat ovat innoissaan Karjalan tasavallan uusista teistä. Niiden odotetaan tuovan uusia matkailijavirtoja.

Valtatie A121:n valmistuminen Lahdenpohjaan saakka lisää paineita Parikkala–Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämiseksi. Nyt Parikkala–Syväoro on tilapäinen rajanylityspaikka, jota saavat käyttää puutavaraautot. Niitä kulkee rajan yli nelisenkymmentä vuorokaudessa. Viime vuonna Parikkalan raja-aseman kautta kulki 9 700 raskaan kaluston ajoneuvoa. Henkilöliikenne tarvitsee erikoisluvan.

Tieyhteyksien lisäksi Parikkala–Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan status edellyttää uusia rakennuksia sekä Suomen että Venäjän puolelle. ”Haemme rahoitusta seuraavaan naapuruusohjelmaan. Tavoitteena on avata rajanylityspaikka vuonna 2017”, sanoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Suomen ja Venäjän viranomaiset päättävät ohjelmaan otettavista hanke-ehdotuksista kesällä. Sen jälkeen ehdotuksia käsitellään sekä Euroopan komissiossa että Venäjän duumassa. Ohjelman sisältö tiedetään aikaisintaan vuoden vaihteessa.

Suomen puolellakin pitää rakentaa Suomalainen pikkubussi kääntyy isäntien mustien maastureiden perässä Ihalasta kohti Hiitolaa. Vanha maantie on täynnä kuoppia ja lätäköitä. Sivukaltevuu-

KIINNOSTUSTA. Maakuntajohtaja Matti Viialaisen näkemykset kiinnostavat venäläisiä toimittajia.

24

INFRA-LEHTI

25

3/2014

MIKÄ VEHJE? TEKSTI: ANU GINSTRÖM JA JUHA-PEKKA KOTILAINEN KUVA: JUHA-PEKKA KOTILAINEN

HYVÄ OTE. Kahva pyörii keskiön ympäri yli 270 astetta, joten hyvä työasento löytyy aina.

Kuutisen kiloa painavan koneen kanssa se on tärkeää.

VIHJEET 3 pistettä Vehkeen nimi alkaa samaan tapaan kuin vanhat herrat lausuvat kirjaimen ”X”.

2 pistettä Nimen toinen tavu on kuin sana ”totta” rallienglannilla.

1 pistettä Nimen loppu on sama kuin funktion paikallista muutosnopeutta kuvaavan termin alku.

RÄPPÄNÄT AUKI! Ilmanvaihtoa tarvitaan, sillä 3000 W:n härpäke puhaltaa jopa 300-asteista ilmaa. Hm, onko se uusi, käsikäyttöinen kesä­g rilli...?

Vinkin vekottimesta lähetti Juha-Pekka Kotilainen, Vesihuoltotekniikka Kotilainen Oy Menetelmä soveltuu paksujen levyjen ja putkien hitsaukseen. Laitteella voidaan tehdä mm. läpivientejä tai pohjia muovikaivoihin sekä ponttooneja, joissa päätylevyt pitää hitsata kiinni muoviputken päihin. Lisätietoa: www.muovimuotoilu.fi/content/view/50/83/ Oikea vastaus: Mystinen vekotin on ekstruuderi mallia Weldplast S2. Laitteella tehdään muovilankahitsausta, eli käytännössä tiiviitä läpivientejä kahden muovimateriaalista tehdyn kappaleen välille. Puhutaan myös muovin täyteainehitsauksesta. Laitteeseen syötetään ohutta muovilankaa, jonka laite sulattaa, ja sula muovi pursotetaan vaikkapa putken läpivientiin.

MITÄ VEHJETTÄ ARVUUTELLAAN SEURAAVAKSI? LÄHETÄ MEILLE KUVAEHDOTUS: INFO@INFRA.FI! JULKAISTU KUVA PALKITAAN.

26

INFRA-LEHTI

MUN INFRA TÄRKEÄ ASIA. Heini Vihemäki kävi Keniassa kylissä, joihin oli rakennettu Suomen kehitysyhteistyörahoilla vesihuolto. ”Vastaanotto oli todella lämmin. Tuli tunne, että tällä on merkitystä ihmisten elämässä. Projektit muuttivat etenkin naisten ajankäyttöä.”

TURVALLISTA. Kotisohvalla harva miettii, mitä riskejä vesihuollon rapistumiseen liittyy.

VEDEN TIE. Tämä vesi tuli 120 kilometriä tunnelissa Päijänteestä. Kemiallisen puhdistuksen jälkeen se desinfioitiin otsonilla ja uv-valolla, joiden välissä oli aktiivihiilisuodatus.

Lopuksi veteen lisättiin klooriaminia.

27

3/2014

ÄMPÄRISUIHKUSTA

ORAKSEN ALLE Vuosia Itä-Afrikassa asunut Heini Vihemäki osaa arvostaa toimivaa vesihuoltoa. Nyt Suomeen asettuneelle vauvaperheelle vesi on tärkeintä infraa arjessa. Tieto suomen vesihuoltoverkoston korjausvelasta panee mietteliääksi. Maksammeko vedestämme oikeaa hintaa?

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVAT: JUKKA JÄRVI

”KAUAN SITTEN KUN OLIN keräämässä aineistoa väitöskirjaan Tansanian Itä-Usambarassa, vietin jonkin verran aikaa paikallisissa kylissä.

Asuimme kylässä, jossa ei ollut mitään rakennettua vesihuoltoa. Vesi haettiin lähteistä tai lammesta. Lammen vesi, jota käytettiin peseytymiseen, ei ollut puhdasta. Siihen päätyi kylän vapaana juoksentelevien possujen ja kanojen jätöksiä.

Talossa ei ollut vessaa – vessana toimi pihalla oleva kuoppa maassa. Ulos oli kyhätty ”suihku”, johon oli tehty näkösuoja lehdistä. Pesuvesi kannettiin lammesta, ja peseytyminen hoitui ämpärin ja pullon avulla.

Kun oli pari kertaa käyttänyt sitä suihkua, arvosti sitä, että lämmin ja puhdas vesi tulee suoraan hanasta.

Nairobissa asuin kaupunkiympäristössä, jossa varakkaiden ja köyhien ihmisten alueet ovat pitkälti erillään toisistaan. Siellä kokemukset eivät olleet yhtä dramaattisia, mutta vesikatkoja oli usein. Jossain vaiheessa asuin talossa, jossa saattoi olla muutaman päivänkin vesikatkoja putkessa olevan vuodon takia. Juomavesi ostettiin pulloissa.

Astioita pestään pari kolme kertaa päivässä. Meillä on myös kerran viikossa sauna, ja sielläkin menee vettä. Jo se, että vauva imee tuttia vie vettä – joka kerta kun hän pudottaa tuttinsa, se pestään keitetyssä vedessä.

Vesi on arkipäivässä läsnä, sitä kuluu hurjan paljon.

Olen oikein miettinyt, miten näppärää on, ettei tarvitse lähteä kantamaan kaikkea tätä vettä jostain tuolta merestä.

Arvostan sitä, että myös jätehuolto on Suomessa erinomaisesti organisoitu. Jos kaikki syntyvä jäte menisi ympäristöön käsittelemättä, se vaikuttaisi ennen pitkää myös veden laatuun.

Jos asuisin siinä kylässä, jossa oli ämpärisuihku, lastenhoidon standardit olisivat erilaiset. Toisaalta vauvanhoitoon liittyy myös se, että tiedostaa hygienian merkityksen. Pikkulapsille esimerkiksi ripuli on suuri riski. On elintärkeää, että on puhdasta vettä. Afrikan maaseudun oloissa lapsikuolleisuus on paljon korkeampi kuin meillä osittain siksi, että puhdasta vettä on usein heikommin saatavilla.

NYT ASUN SUOMESSA ja minulla on pieni vauva. Pyykkiä tulee ihan järkyttävät määrät. Pesukone säästää aikaa ja vaivaa, mutta kieltämättä vettä kuluu, varsinkin kun eri tekstiileille pitää olla omat pesuohjelmansa.

Vauvan vaatteet pitää vaihtaa monta kertaa päivässä ja omiakin vaatteita likaantuu. Pesemme pyykkiä ainakin pari koneellista päivässä.

Vauvan suolen toiminta on sen verran aktiivista, että hänetkin pitää pestä monta kertaa päivässä. Onneksi hän tykkää pesusta eikä mene itketykseksi.

JOS VESIHUOLTO EI OLE KUNNOSSA ja ihmiset käyttävät likaista vettä tai joutuvat näkemään hirveästi vaivaa puhdasta vettä saadakseen, se vaikuttaa tulotasoon ja aineelliseen hyvinvointiin. Sairauksia kuten koleraa ja ripuleita on enemmän, ja ne vaikuttavat työkykyyn ja sitä kautta toimeentuloon.

Vesihuolto on erityisesti Afrikan maaseudulla naisten harteilla, ja kaikki siihen käytetty aika on pois muusta. Tyttöjen ja naisten mahdollisuudet käydä koulua tai tehdä taloudellisesti tuottavaa työtä heikkenevät.­

”

Pikkulapsille esimerkiksi ripuli on suuri riski.

On elintärkeää, että on puhdasta vettä.”

>

28

INFRA-LEHTI

VAIHTOEHTOJA ON. Vesihuollon näkymät kirkastuisivat käyttömaksuja nostamalla ja vesilaitosten määrää karsimalla.

”

Ihmiset eivät välttämättä miellä vesihuoltoa pidemmän ajan jatkumona.”

Veden puute heijastuu myös lapsuuteen: siihen, miten paljon joutuu olemaan poissa koulusta sairauksien takia, ja miten vedenhakumatkat ovat pois leikkimisestä tai läksyjen tekemisestä.

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa maanviljely tuo perustoimeentulon. Jos siihen voi käyttää enemmän aikaa, tulotaso nousee. Maanviljelykseen itseensäkin tarvitaan vettä. Kun vesihuolto pelaa, saadaan parempaa satoa ja tuottoa.

Toimiva vesi-infra on iso investointi ja se vaatii yhteiskunnallista organisointia ja jatkuvuutta.

Nykyään kehitysmaiden vesihankkeissa sitoutetaan paikallisia ihmisiä siten, että heillä on oma panos mukana hankkeessa. Panoksena voi olla työ tai raha.

Tätä kautta on todennäköisempää, että kerran luodun järjestelmän ylläpitoon sitoudutaan.

Suomen tukemissa Kenian hankkeissa vesi maksaa myös jonkin verran käyttäjilleen. Käyttömaksulla katetaan ylläpitokuluja. Ihmiset eivät välttämättä miellä vesihuoltoa pidemmän ajan jatkumona, varsinkaan jos kyseessä on vanhanaikainen projektimalli, jossa kaikki tulee valmiina ulkoa eikä ihmisiä osallisteta.

OLEN KUULLUT KOLLEGOILTA, että myös Suomessa vesi-infra alkaa olla kriittisessä iässä, ja edessä on isoja saneerauskuluja.

Kuntien olisi hyvä alkaa jo valmistautua tähän ja herätellä ihmisiä siihen, että vesi ei ehkä voi aina olla niin halpaa, kuin mitä se tällä hetkellä on. Tämä on tietenkin hankalaa tilanteessa, jossa on paljon kohteita, joihin rahaa tarvittaisiin.

Vesi on kuitenkin tällä hetkellä aika pieni osa siitä, mihin kotitaloudet käyttävät rahaa. Ovatko maksut nykyisellään kohdallaan, kun otetaan huomioon vesija viemäriverkostojen lähitulevaisuuden korjaustarpeet? Yhtäkkiset hinnanmuutokset eivät tunnu hyvältä ratkaisulta, mutta vaiheittain tapahtuvat muutokset ihmisten on helpompi hyväksyä.

Pitäisi myös jatkuvasti muistaa toimivan vesihuollon yhteiskunnalliset kerrannaisvaikutukset myös täällä Suomessa. Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii korvausinvestointeja, ja niillä on hintansa.”

Heini Vihemäki on väitellyt tohtoriksi kehitysmaatutkimuksessa aiheenaan metsien suojeluun liittyvät kiistat Tansaniassa. Hän on työskennellyt viisi vuotta Itä-Afrikassa, viimeksi Kenian pääkaupungissa Nairobissa ulkoministeriön palveluksessa. Nyt hän asuu Helsingissä miehensä ja pienen tyttärensä kanssa.

Vesihuollon tila Suomessa Tässä mennään

• • • • •

Vesijohtoverkostoja on 100 000 km, josta arviolta 6 000 km (6 %) on erittäin huonossa kunnossa.

Viemäriverkostoja on 50 000 km, josta arviolta 6 000 km (12 %) on erittäin huonossa kunnossa.

Saneerauksiin tarvitaan tulevan 10 vuoden ajan arviolta 320 miljoonaa euroa vuodessa – yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä nyt on käytetty.

Myös kiinteistöjen vastuulle kuuluvista tontti­ vesijohdoista ja -viemäreistä huomattava osa on huonossa kunnossa.

Kevään 2014 kehysriihen päätösten mukaan uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristöhuoltohankkeisiin ei kohdisteta enää valtionrahoitusta.

Ratkaisun avaimia

• • • •

Käyttömaksuja nostamalla vesihuoltolaitokset pystyisivät rahoittamaan saneeraukset.

Pullonkauloja ovat laitosten suuri määrä (noin 1 500), saneerausrahojen hukkuminen kunnan muuhun toimintaan ja heikosti toimivat saneerausmarkkinat.

Vesihuoltolaitokset kannattaisi yhtiöittää alueellisiksi, useamman kunnan omistamiksi laitoksiksi. Isossa yksikössä osa henkilökunnasta voi erikoistua saneerauksiin.

Myös saneerauksen urakkamalleja pitää kehittää.

Lähde: Vesilaitosyhdistys (Vvy.fi)

MILTÄ NYT NÄYTTÄÄ?

Uudistunut INFRA-lehti täyttää pian vuoden. Mitä mieltä olet lehdestä? Käännä sivua ja vastaa kyselyyn tai vastaa näppärästi netissä! Osallistumalla voit voittaa hienoja palkintoja.

Täytä kyselylomake ja repäise lopuksi keskiaukeama irti. Taita se kertaalleen A5-kokoon niin, että palautusosoite jää päällimmäiseksi. Niittaa tai teippaa alareuna kiinni.

INFRA-lehden lukijakyselyyn voi vastata myös internetissä osoitteessa www.infra.fi.

Kun vastaat viimeistään 30.6.2014, osallistut arvontaan. Jaossa on 100 euron lahjakortti Partioaittaan, kolme INFRAn nimikko-otsalamppua ja viisi INFRAn jumppapussukkaa.

Jos haluat osallistua arvontaan, anna yhteystietosi. Vastauksia ja yhteystietoja ei yhdistetä.

Nimi

________________________________________________________________________________________________________________

Puhelinnumero

________________________________________________________________________________________________________________

Sähköpostiosoite ________________________________________________________________________________________________________________

INFRAn lukija- ja sidosryhmäkysely 2014 1.) Miten hyvin koet tuntevasi INFRA ry:n tehtävät, palvelut ja toimintatavat?

Hyvin Jossain määrin

Lähinnä nimi on entuudestaan tuttu En tunne INFRA ry:tä lainkaan

2.) Miten hyvin seuraavat sanat ja väittämät kuvaavat INFRAn ja sen piiriyhdistysten toimintatapaa?

(1=Ei lainkaan, 2=Melko huonosti, 3=Kohtalaisesti, 4=Melko hyvin, 5=Hyvin)

Asiantunteva Avoin Yhteistyöhakuinen Palvelualtis Vaikuttaa alan parhaaksi Jäsenpalvelu on laadukasta

1 2 3 4 5

3.) Miten INFRAn ja piiriyhdistysten toiminta on kehittynyt viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana seu­ raavilla osa-alueilla? (1=Huonompaan suuntaan, 2=Hieman huonompaan suuntaan, 3=Pysynyt ennallaan, 4=Hieman parempaan suuntaan, 5=Parempaan suuntaan)

Asiantuntevuus Avoimuus Yhteistyöhakuisuus Palvelualttius Vaikuttamiskyky Jäsenpalvelun laatu

1 2 3 4 5

4.) Jos olet INFRAn jäsen, mitkä ovat pääasialliset syyt kuulua liittoon? Suosittelisitko jäsenyytttä toiselle yrittäjälle? ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 5.) INFRA ry julkaisee INFRA-lehteä (ennen nimellä Infrarakentaja). Miten usein luet tai selaat lehden?

Säännöllisesti joka numeron tai ainakin melkein Silloin tällöin, jos vain lehti sattuu käsiini Olen joskus selannut lehteä En seuraa lehteä

6.) Miten hyvin seuraavat sanat ja väittämät kuvaavat INFRA-lehteä?

(1=Ei lainkaan, 2=Melko huonosti, 3=Kohtalaisesti, 4=Melko hyvin, 5=Hyvin)

Asiantunteva Avoin Yhteistyöhakuinen Palvelualtis Vaikuttaa alan parhaaksi Tuo esiin uusia puolia infrasta Kertoo alasta totuudenmukaisesti Herättää ajatuksia Saan lehdestä jotain, mitä en muualta saa

1 2 3 4 5

7.) Mitkä jutut tai palstat yleensä luet tai silmäilet INFRA-lehdestä? __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 8.) Mikä on mielestäsi parasta lehdessä? __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 9.) Mitä vielä kehittäisit?

__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ TAUSTAKYSYMYKSET: Edustan ensisijaisesti...

INFRA ry:n jäsenyrityksiä Muuta yrityskenttää Valtionhallintoa

Kuntaa, kuntasektoria Järjestökenttää Koulutus- ja tutkimussektoria

Vaikutan kunnanvaltuustossa tai eduskunnassa

Kyllä

Mediaa Jotain muuta En

Ostan työssäni infrapalveluja: kunnossapitoa, hoitoa tai rakentamista Kyllä Ikäni

Alle 30 v 30–39 v

40–49 v 50–59 v

Yli 60 v

En

Vastaanottaja maksaa postimaksun

INFRA ry Tunnus 5000086 00003 VASTAULĂ„HETYS

29

3/2014

K. REPOLAINEN

Turbo-Antti elvyttää K. REPOLAINEN INFRAn kettu tekee tarkkoja ja sumeita havaintoja inframaailmasta läheltä ja kaukaa, provosoiden keskustelua.

DEMARIEN VALLANKEIKAUKSESTA saattaa tulla infraalan merkittävin tapahtuma pitkään aikaan.

Ainakin jos uusi puheenjohtaja Antti Rinne pitää puheistaan kiinni ja ryhtyy elvyttämään Suomea oikein urakalla.

Rinnehän lupaili vaalitaistelun tuoksinnassa laittaa säästöpäätökset uusiksi ja käynnistää teiden rakennus- ja korjaustöitä ympäri maata.

Vähän pelkään, että näin ei kuitenkaan käy.

Uudet ministerit tulevat yleensä virkapaikalleen pää uusia ideoita höyryten. Aamukahvin jälkeen johtavat virkamiehet pitävät ministerille kolmen tunnin kalvosulkeiset, joissa untuvikon päähän taotaan poliittinen ja taloudellinen realismi.

Tämän jälkeen useimmat ministerit tyytyvät kohtaloonsa ja toistelevat muiden heille kirjoittamia puheita ja fraaseja.

Poikkeuksiakin on.

Esimerkiksi väistynyt liikenneministeri Merja Kyl­ lönen oli loistava osoitus siitä, että jopa ministeri voi johtaa liikennepolitiikkaa. Suomussalmen tehosekoittajalla oli paljon raikkaita avauksia alkaen autojen kilometriverosta maanteiden kevytparannuksiin.

Sinänsä en kannata kumpaakaan, mutta tärkeintä ovatkin ideat.

Kyllöstä tulee ikävä.

”

Uudet ministerit tulevat virkaan pää uusia ideoita höyryten. Aamukahvin jälkeen virkamiehet pitävät kalvosulkeiset, joissa untuvikon päähän taotaan poliittinen ja taloudellinen realismi.”

TAMPEREELLA JA TURUSSA eletään jännittäviä aikoja, jos ja kun kaupungit päättävät rakentaa raitiotiet.

Mansessa on tosi kysymyksessä jo kesäkuussa, kun valtuusto äänestää siitä, jatketaanko projektia vai ei.

Lähes 300 miljoonan euron ratikkahanke olisi rohkea veto.

Hankkeen vastustajia ja kannattajia on kaiPALAUTETTA kissa puolueissa, mutta Ketun tietojen mukaan KOLUMNISTILLE? TUIKKAA POSTIA OS. hankkeen puolella on enemmistö.

K.REPOLAINEN Ratikkapäätöksestä ei ole odotettavissa @INFRA.FI samanlaista jännitysnäytelmää kuin rantatunnelista, jonka ratkaisi lopulta neljän demarinaisen loikkaaminen tunnelin kannattajiksi vastoin ryhmäpäätöstä.

Nyt ryhmäpäätöstä ei ole, joten kaikki saavat vapaasti olla sitä mieltä mitä ovat.

Ratikka olisi Tampereen infratöiden näkökulmasta mitä toivottavin hanke.

Radan rakentaminen antaa jo sinänsä töitä monille, mutta uuden liikennemuodon heijastusvaikutukset ovat paljon suuremmat kuin äkkiseltään luulisi.

Ratikkareitin varteen aiotaan rakentaa asuntoja­ 40 000 asukkaalle. Miettikää miten paljon työtä tämä poikii katujen ja muun infran rakentamisena. Kysymys on parin Kalasataman tai Jätkäsaaren kokoisesta työstä.

Turussa vaikutukset eivät ole yhtä suuria, mutta kyllä Aurajoen rantaankin ratikka sopisi.

Jos valtio sijoittaa rahaa Turun telakkaan, miksei samantien ratikkaankin.

SUOMEN LIIKENNETURVALLISUUDEN on uutisoitu heikentyneen. Tarkkaan ottaen kait turvallisuus on parantunut, mutta muualla Euroopassa tilanne on kohentunut selvästi enemmän kuin meillä.

Huonokuntoisella tiestöllä voi olla asiassa osansa, mutta kyllä pääsyyt löytyvät muualta.

Suomalainen liikennekulttuuri on riskihakuista ja toisista piittaamatonta. Kun käy vaikkapa Saksassa tai Ruotsissa, huomaa eron.

Jalankulkija pääsee Saksassa tien yli välittömästi eikä hänen tarvitse odotella että autojono menee ohitse.

Nopeusrajoituksia kunnioitetaan, eikä risteyksiin ajeta vanhoilla vihreillä.

Valvonnan tiukkuuskin saattaa olla yksi tekijä. Liikennekamerat ja rikkeiden pisteytysjärjestelmä keventävät kummasti kovapäisimmänkin kaasujalkaa.

Liikenteen hyvätapaisuus on erityisen tärkeää kesällä, kun päällystys- ja muita tietöitä on runsaasti ympäri maata. Vaikka uhkaankin leimautua syyhystä kärsiväksi, narisevaksi ketuksi, sanon sen silti: noudattakaa nopeus­rajoituksia tietöiden kohdalla.

Hirvittää katsella, kun asfalttimies levittää pikeä kesäkuumalla ja useampikin auto suhahtaa hänen ohitseen kuuttakymppiä kolmenkympin nopeusrajoitusalueella.

Niin kiire ei ole, etteikö menoa voisi hillitä. Tuntuu erityisen hölmöltä, jos autoilijoiden hyväksi työtä tekevä inframies joutuu piittaamattoman autoilijan keilaamaksi.

Hyvää kesää!

30

INFRA-LEHTI

31

3/2014

LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

JÄSENSIVUT 32

Paavon pakinat • Sett och hört

34

INFRA Uudellamaalla

37

Yrittäjän fakta 37 | Urakoitsijan sosiaalinen vastuu

37 | Uusiomateriaalit hyötykäyttöön

38 | Muista rekisteröidä hinattavat laitteet

38 | Turvalllisuus­päivän anti

39 | Muoviputkihitsaussertifikaatti

39 | Valtatien 6 parannus alkaa

40

In Memoriam – Osmo Mettänen

41–42

INFRA urheilee • INFRA matkoilla

43

Olin & Kortene & Laukkanen

44

Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot

”Haluaisimme uudestaan liittyä INFRAn jäseneksi, koska olemme huomanneet, että siitä on todella paljon hyötyä yrityksellemme.”

INFRAYRITTÄJÄ POHJOIS-SAVOSTA SÄHKÖPOSTISSAAN 15.4.2014

32

INFRA-LEHTI

PAAVON PAKINAT

Smolnan ihmeidentekijät Maaliskuun lopun kehysriihessä nähtiin suorastaan henkeäsalpaava silmänkääntötemppu mentalisti Jyrki Kataisen johdolla.

HALLITUKSEN ALKUTAIPALEELLAAN antama liikennepoliittinen selonteko linjasi, että Suomi ottaa vihdoinkin väyläverkoston rapautumisen tosissaan ja satsaa siihen vuositasolla 100 miljoonaa euroa lisää vuodesta 2016 lähtien.

Vaikka tuo 100 miljoonaa sovittiin otettavan kehittämisinvestoinneista, infra-ala oli liikuttavan yksimielinen siitä, että kerrankin hallitus oli tehnyt järkevän linjanvedon.

Kevään kehysriihessä kaikki kuitenkin muuttui. Pitkäjänteisellä liikennepolitiikalla pyyhittiin jälleen kerran Arkadianmäen lattioita Kataisen ja Urpilaisen lakaistessa lähes 200 miljoonaa perusväylänpidon määrärahoja laskiämpäriin.

Hallitus ilmoitti leikkaavansa perusväylänpidon rahoitusta vuositasolla 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lähtien.

Tikkari, joka liikennepoliittisessa selon­ teos­sa vuonna 2012 annettiin, vetäistiin pois alan jäädessä nuolemaan näppejään makean maku huulillaan.

TÄMÄN KEVÄÄN ERIKOISUUS oli kuitenkin uusi kehysvarausmomentti, jolle siirrettiin rahaa jo päätetyistä ratainvestoinneista eli niin sanotusta routa- ja pehmeikköinvestointipaketista.

Simsalabim. Uusi hallitus sai 75 miljoo- käkestoisiin urakoihin. Kun sitomatonta naa irtorahaa, jota se voi aikanaan tarjoilla perusväylänpidon määrärahaa on käytössä päättämiinsä liikenneinvestointeihin. 400 miljoonaa euroa ja siitä pitäisi nipisUusien investointien mukanaan tuomassa tää jo ensi vuonna 100 miljoonaa ja kehyseuforiassa tuskin kukaan enää muistaa, kauden lopulla melkein toinen mokoma, että kehyskauden viimeisenä vuotena on Liikenneviraston ja ely-keskusten väellä kaikki perusväylänpidon leikedessään elämänsä haaste. Mistä kaukset ovat yhteensä 175 milleikataan, kuinka paljon ja miten joonaa euroa. ihmeessä se onnistutaan myyHallituksen taikureille täymään tienkäyttäjille? tyy kyllä antaa tunnustustakin.

Keinovalikoimassa vain mieSilmänkääntötemppu on kiel- Katainen ja likuvitus on rajana. tämättä etevästi rakennettu.

Lasketaan nopeusrajoitukUrpilainen Vuosi toisensa jälkeen ni­­ sia niin maanteillä kuin lakaisivat lähes me­ään vaihtavat budjettimoradoillakin, pystytetään mentit ja määrärahojen taido- 200 miljoonaa huonokuntoisesta päälkas siirtely momentilta toiselle perusväylänpidon lysteestä kertovia liikensaavat jopa meidät budjettipe- määrärahoja nemerkkejä teiden varliä läheltä seuraavat haukkosille, painorajoituslaskiämpäriin.” merkkejä silloille ja maan henkeä. ristitään kädet, että tulisi SAMAAN AIKAAN TOISAALLA... Liikenne- vähäluminen talvi... viraston ja ely-keskusten väki miettii kuuLoppupeleissä tässä valitettavasti meisesti, kuinka silmänkääntötempun kuitenkin käy kuin pakkasella allensa illuusio voidaan myydä yleisölle, tavalli- laskevalle moottorikelkkailijalle – sille tienkäyttäjille. Määrärahat vähenevät, alussa se kyllä lämmitti. mutta tienkäyttäjä ei saisi huomata mitään.

Perusväylänpitoon osoitetusta miljar- Paavo Syrjö dista eurosta 60 prosenttia on sidottu pit- Toimitusjohtaja, INFRA ry

”

SETT OCH HÖRT

Taskspelerarkonst i Smolna

Entreprenörens sociala ansvar

Enligt regeringens trafikpolitiska redogörelse från början av mandatperioden ska Finland äntligen ta sönderfallet inom trafikledsnätverket på allvar och från och med 2016 satsa ytterligare 100 miljoner euro per år.

Under vårens ramförhandlingar förändrades allt. En långsiktig trafikpolitik och nästan 200 miljoner i anslag för bastrafikledshållning slängdes ut med badvattnet.

En specialitet för denna vår var emellertid ett nytt rammoment till vilket man överförde pengar från redan beslutade baninvesteringar,

Beställarna har börjat diskutera hur det sociala ansvaret realiseras i byggentreprenader.

Stara i Helsingfors är en föregångare som har konkurrensutsatt de första stenentreprenaderna enligt de nya kriterierna för socialt ansvar.

Dokumenten har försetts med punkter där entreprenören ska ange sin materialleverantör. Entreprenören måste också kunna försäkra att den och dess underentreprenörer beaktar internationella avtal om arbetsförhållanden och arbetsvillkor oberoende av var materialet har producerats.

dvs. från investeringspaketet för tjäle och mjuk mark.

Simsalabim. Den kommande regeringen fick 75 miljoner lösa pengar som den kan erbjuda för trafikinvesteringar som regeringen i sinom tid beslutar om.

Budgetmoment som år efter år byter namn och förflyttningar av anslag får till och med oss som följer med budgetspelet på nära håll att kippa efter andan i vördnad för den virtuosa uppvisningen.

Paavo Syrjö

33

3/2014

INFRAN NETTI­S IVUT UUDISTUVAT. TESTAA JA ANNA PALAUTETTA: WWW.INFRA.FI

HATTUTEMPPUJA. Kehysriihi pöllysi maaliskuussa valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa Eteläesplanadilla. Alati nimeään­ vaihtavat budjettimomentit ja määrärahojen monimutkaiset siirtelyt tekevät politiikasta vaikeasti seurattavaa, sanoo INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Liikennejärjestelmä.fi

LAURI ASANTI

Liikennejärjestelmä.fi tarjoaa seurantatietoja ja analyysejä, jotka palvelevat liikennepolitiikan ja strategisen tason suunnittelua ja päätöksentekoa. Portaali on suunnattu kaikille niille, jotka työssään tai toiminnassaan tarvitsevat koottua ja analysoitua seurantatietoa Suomen liikennejärjestelmän kehityksestä.

Sisältö on koostettu tällä hetkellä saatavina olevista tietolähteistä yhteistyössä tiedontuottajien kanssa. Palvelussa on lisäksi linkityksiä yksityiskohtaisemman tiedon lähteille.

Portaalin ovat kehittäneet Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Ilmatieteen laitos.

Uutta Ruskon jätelaitoksella

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Kom ihåg att registrera släpanordningar

Överväger du att skaffa skyltar eller varningsanordningar?

Begagnade släpanordningar som tagits i bruk 29.4.2009 eller tidigare ska registreras senast 31.12.2014.

En släpanordning är en bilsläpvagn (kategori O1–O4) eller ett släpfordon för koppling till ett annat motordrivet fordon än en bil, som inte är avsedd för person- eller godstransport eller turism (fordonslagen 17 §).

Släpanordningar är till exempel baracker, lyftkranar som dras med bil och kompressoreller aggregatvagnar.

Mer på webben www.trafi.fi

Sedan förra sommaren har det krävts CEmärkning på standard- och informationsmärken, stolpar och master. Det kommer ytterligare ändringar i bestämmelserna om vägmärken och avstängnings- och varnings­­anordningar.

Vid vägbyggen ska t.ex. alla märken inom samma märkesgrupp vara försedda med samma typ av fluorescerande film från och med 1.1.2015. Från och med 1.1.2015 är det förbjudet att fästa ett standardmärke så att fästningen genomtränger filmen.

Mer på webben www.trafikverket.fi

Ruskon jätteenkäsittelylaitos Tampereella hyödyntää purkutyömailla sekä korjaus- ja uudisrakennuskohteissa syntyvää rakennusjätettä.

Jätteestä syntyy laitoksella tarkasti eroteltua, korkealaatuista kierrätyspolttoainetta sekä kierrätysraaka-aineita. Esimerkiksi metallien erottelu on laitoksella tehokasta. Eroteltuja kivija maa-aineksia käytetään maarakentamisessa kuten kaato­­­paikkojen rakenteissa.

Toukokuussa Deleten operoima laitos otti käyttöön itävaltalaisen UNTHAn toimittaman uuden murskainteknologian. Se mahdollistaa entistäkin energiatehokkaamman ja ekologisemman jätteenkäsittelyprosessin.

Kierrätys- ja jätteenkäsittelypalveluiden liiketoimintajohtaja Esko Mustosen mukaan Deleten Jätteestä energiaa -prosessi on ainutlaatuinen maailmassa. Tekniikaltaan nerokkaan yksinkertainen murskain parantaa energiatehokkuutta entisestään. Jäte käsitellään yksinkertaisemmin valmiimmaksi. Sen kulkureittiä ohjaa ajatus ”kerralla valmiiksi”.

34

INFRA-LEHTI

TYTÖT, NYT CV:T KUNTOON! Lehtosten kaarti, Rauno, Harri ja Tommi, toivovat naisia alalle. ”Meille ei ole hakenut naisia hommiin, vaikka mieluusti heitä palkattaisiin.”

35

3/2014

INFRA UUDELLAMAALLA

Juurevaa maarakentamista isältä pojille Maarakennusliike Lehtonen Oy haluaa pysyä urakoitsijana, jossa johtaja tuntee työntekijänsä ja urakkansa. Työt tehdään asiallisesti ilman kommervenkkejä.

TEKSTI JA KUVA: SAIJA SYVÄOJA

MOCCAMASTER VALUTTAA kahvit pitkin Maarakennus Lehtonen Oy:n Espoon toimiston keittiötä. Kalustopäällikkö Tommi Lehtonen arvelee, että kahvinkeittimen vuosihuolto on tainnut jäädä väliin.

Toimitusjohtaja Harri Lehtonen myhäilee, että yhdessä hommat hoidetaan titteleistä välittämättä ja keittää uuden pannullisen kahvia.

Veljesten isä, pitkän linjan maaraken­­ta­ja ja INFRAn luottamusmies Rauno Lehtonen huolehtii Lehtosten kiinteistöyrityksen kiinteistöistä sekä opastaa poikiaan 48 vuoden kokemuksella.

Juuri nyt Lehtonen Oy:llä ollaan ylpeitä maan toiseksi suurimman rakennustyömaan pohjatöiden valmistumisesta. ”Taitaa vain ydinvoimalan työmaa olla isompi”, Rauno Lehtonen pohtii. ”Jos infra siellä epäonnistuu, on kattoon saakka ongelmia.”

ISON TYÖMAAN, S-ryhmän logistiikkakeskuksen Sipoossa, hoitivat tappiin Lehtonen Oy pääurakoitsijana ja luotettavina aliurakoitsijoina Haapaniemen Maansiirto, Louhintaliike Terjo Varjonen, Kantolan Paalutus, Kone-Kostamo, Sjöman Helsingin Nosturit ja Talokaivo.

Logistiikkakeskuksessa robotit tekevät

varastomiehen työn, joten lattialla ei voi EKOTEHOKKUUDEN lisäksi yritys voi yl­­ olla painumia. Tiivistystyön laatuvaati- peillä turvallisuustasollaan. Firmassa ei mukset olivat kovat. ole sattunut yhtään vakavaa tapaUrakan sivutuotteena kertyturmaa 48 vuoden aikana. Tässä neet kiviainekset käytettiin täytyy olla takana jokin kikkaLEHTONEN OY:N URAKOIMAA S-RYH­ kaikki paikan päällä eikä kolmonen?

MÄN LOGISTIIKKAKES­ mitään kärrät­ty pois. ”Oman henkilökunnan ja KUSTA ARVUUTELTIIN MIKÄ TYÖMAA -PALSTALLA NUME­ Valmiista koh­­­­teestakin heidän vahvuuksiensa tunteROSSA 1: ISSUU.COM/ tulee ekotehokas omine minen on tärkeää. Onneakin INFRA-LEHTI ­­­­maa-­­­­ ja lauhdelämpövoimaon varmasti ollut matkassa, kun loineen. työvoimaa on valittu”, kaikki kolme Lehtosta valistavat. TyöturESPOON KAUPUNKI on tällä hetkellä Lehvallisuus se vasta onkin tehokasta – ja ekotonen Oy:n suurimpia työllistäjiä. Yritys on logista. urakoinut sille leikkipuistoja ja muita pienempiä kunnallisteknisiä töitä. Työt on Maarakennusliike Lehtonen Oy hoidettu loppuun kerralla laadukkaasti ja tehokkaasti. päätoimiala pohjarakennus- ja Ekotehokkuus on ollut Espoon kaupunlouhintatyöt, kunnallistekniikka gin yksi hankintakriteeri jo pari vuotta. Lehja kadunrakennustyöt sekä paikallavalurakenteet tosella onkin kiinnitetty erityistä huomiota autojen pakokaasupäästöihin ja kalusalalla yli 40 vuotta ton kuntoon.

Tulevaisuudesta kyseltäessä Lehtosen liikevaihto 2013 noin 19 milj. € veljeksillä tuntuu olevan halua aluevalta30 työntekijää, puolet toimihenkilöitä uksiin betonointi- ja stabilointitöissä. ”Parempia aikoja odotellessa”, Harri LehINFRAn jäsen vuodesta 1987 tonen toppuuttelee. ”Nyt juuri ei kannatta investoida koneilisätietoja: www.mrllehtonen.fi siin, kun töiden hinnat ovat alhaalla.”

• • • • • •

36

INFRA-LEHTI

L E M M I N K Ä I N E N ( K U VA O N TA I T E I L I J A N N Ä K E M Y S ) © T I E T O A V I S U A L I S O I N T I

INFRA UUDELLAMAALLA

ENSIMMÄINEN Töölönlahden uusista toimistotaloista valmistui jouluna 2012, toinen tänä keväänä. Kolmas kiinteistö on valmis kesällä 2014.

Töölönlahdella rakennetaan Eteran suuret rakennushankkeet Helsingin Töölönlahdella ovat loppusuoralla. Energiatehokkuus ja ympäristöystävälliset ratkaisut ovat määrittäneet vahvasti suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. ”LEED OHJAA RAKENTAMISEN suunnittelua ja prosessia. Eterassa LEED-arviointi on ollut käytössä jo viisi vuotta”, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta toteaa.

LEED-sertifikaatti on rakennusten kansainvälinen ympäristöluokitus, joka mittaa kestävää rakentamista ja vähentää kiinteistöjen rakentamisesta ja ylläpi­­­­dos­­ta ­syntyviä kustannuksia sekä ym­­­pä­­ris­­tö­­­ kuormitusta. Töölönlahden taloista ensimmäinen on jo saanut kultatason LEEDympäristöarvion. Kaksi muuta odottavat tulosta.

LEED-luokituksen saaminen edellyttää, että valmis kiinteistö on energiapihi. Itse rakentamisen aikana kiinnitetään huomiota työmaan jätteiden kierrätykseen ja työmaan puhtauteen.

Ympäristöarviointi asettaa monia tavoitteita myös tilan vuokralaisille. Sertifiointi edellyttää muun muassa, että toimitilaan valitaan vihreä sähkö ja energiatehokkaat laitteet sekä panostetaan ympäristöystävälliseen työmatkaliikkumiseen.

Uusi uljas infra Energia- ja ympäristötehokkaat valinnat ovat olleet tärkeitä myös Töölönlahden alueen infrastruktuurin rakentamisessa. Pää-

radan ja Mannerheimintien välissä pitkään Kiinteistöjen sijainti ydinkeskustassa ollut joutomaa on kokenut suuren muu- julkisen liikenteen väylien varrella on olentoksen. nainen osa ympäristöystävällisyyttä. Käte”Rakentamiseen on antanut omat haas- vät kevyen liikenteen väylät houkuttavat teensa entinen merenpohja. Paalutus on kävelyyn ja työmatkapyöräilyyn. Entisestä mittavaa. Talojen lisäksi paalutusta satamaradasta rakennettu kevyen liion tarvittu katualueella ja talokenteen Baana on oiva esimerkki jen väleissä. Myös tuleva puisuudesta tieverkostoajatteKESKINÄINEN ELÄKE­ VAKUUTUSYHTIÖ ETERA toalue perustetaan paaluille, lusta.

ON SUOMEN SUURIMPIA Timo Sotavalta kertoo.

KIINTEISTÖSIJOITTAJIA. KIIN­ TEISTÖJEN OSUUS SIJOITUS­ Arki pyörii myös ”Junaliikenteen aiheutSALKUSTA ON VAJAA VIIDENNES, maan alla tama tärinä on pitänyt LÄHES MILJARDI EUROA. ETERA ON MYÖS INFRAN YHTEIS­ myös huomioida. Lisäksi Kadun alla on oma maanTYÖJÄSEN. HALUATKO SINÄ­ junaraiteita ja autojuna-asealainen maailmansa. Maan­ KIN YHTEISTYÖHÖN? KYSY LISÄÄ: INFO@INFRA.FI! maa piti siirtää. Pilaantuneen ­­alaista huoltokatua pitkin maa-aineksen poistaminen hoituu kiinteistöjen jätehuolto aiheutti mittavia maansiirtotöitä ja muu logistiikka. Maan alla ovat rakentamisen aluksi.” myös autopaikat, pääsääntöisesti FinlanUusi Alvar Aallon katu yhdistää tulevan dia-parkissa. Vaikka maanpäällinen katu Töölönlahden puiston ja urbaanin rauta- on vielä viimeistelemätön, huoltokatu on tieaseman tienoon. Suunnittelun tavoit- jo täydessä toiminnassa. teena on ollut kaupunkimainen miljöö, Töölönlahden alue on ollut pitkään työjossa kadunvarren talot muodostavat Elie- maana. Nyt ympäristö odottaa loppusilalinaukiolta katsottuna portin Töölönlah- usta: tontit ja kadut kunnostusta sekä delle. puisto rakentamista. 9,5 hehtaarin FinlanKatutilaan on haluttu monimuotoi- dia-puiston rakentaminen alkanee syksuutta. Erilaiset aukiot rytmittävät tilaa ja syllä. Töölönlahdesta on kuoriutumassa luovat miellyttäviä paikkoja virkistyskäy- uusi uljas kaupunkikeskus. tölle sekä ravintoloille terasseineen.

Tiina Piensoho

37

3/2014

TA PA N I K A R O N E N

YRITTÄJÄN FAKTA

Uusia kriteerejä urakan kilpailutukseen Tilaajat ovat ryhtyneet pohtimaan sosiaalisen vastuun toteutumista rakennusurakoissa. Edelläkävijänä on Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara, joka on kilpailuttanut ensimmäiset kiviurakat uusilla sosiaalisen vastuun kriteereillä.

TÄHÄN ASTI KILPAILUTUKSISSA on painotettu harmaan talouden torjuntaa ja ympäristönsuojelua. Nyt kilpailutuksessa valitut tarjoajat ovat sitoutuneet myös Staran asettamiin eettisen tuotannon vaatimuksiin.

Tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoihin on lisätty kohtia, joissa urakoitsijan on ilmoitettava materiaalien toimittajansa.

Urakoitsijan on myös pystyttävä vakuuttamaan, että se ja sen aliurakoitsijat huomi-

sopimusrikkomuksesta voi pahimmillaan seurata sopimuksen purku.

Työ rakennusurakoiden eettisyyden edistämiseksi alkoi Starassa vuoden 2013 loppupuolella. Urakoitsijoilta vaadittavat toimet täsmentyvät edelleen ja seurantajärjestelmät kehittyvät jatkuvasti. Varmaa lienee, että muut tilaajat seuraavat Staran jalanjäljillä.

Saija Syväoja

projektit, demo-, alue- sekä T&K-hankkeet.

Potentiaalia hyötykäyttöön on esimerkiksi teollisuuden sivutuotteissa kuten tuhkassa ja kipsissä, kaivosten sivukivessä, ylijäämämaissa, pilaantuneissa massoissa ja vanhoissa maarakenteissa.

Niitä voidaan käyttää maarakentamisessa joko sellaisenaan, jalostettuna tai osakomponenttina. Konkreettisia käyttökohteita ovat muun muassa teiden ja katujen rakenteet, sorateiden perustukset, alue- ja kaato-

paikkarakentaminen sekä meluvallit.

Uusiomaarakentamisen lisääminen edellyttää hyvää yhteistyötä rakennuttajien, materiaalituottajien, urakoitsijoiden ja muiden materiaalitoimijoiden sekä viranomaisten välillä. Kaikki tahot ovat mukana kehittämässä sekä rahoittamassa ohjelmaa.

Uusiomaarakentamisen ensimmäinen kehitysohjelma toteutettiin vuosina 2006– 2009.

Saija Syväoja

TA PA N I K A R O N E N

oivat työoloja ja työehtoja koskevat kansainväliset sopimukset riippumatta siitä, missä materiaalit on tuotettu.

Stara tarkastaa ja valvoo eettisten periaatteiden noudattamista. Jos yritys ei laadi vastuullisuusraporttia tai kolmannen osapuolen laatimaa todistusta ei ole, urakoitsija ­laatii itsearvioinnin toimintan­sa vas­­­ tuul­­­li­­­suudesta. Jatkotoimista sovitaan Staran kanssa. Eettisiä kriteereitä koskevasta

Uusiomateriaalit hyötykäyttöön UUMA2-ohjelma edistää uusiomateriaalien hyödyntämistä maarakentamisessa sekä vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja maarakentamisen ympäristövaikutuksia.

OHJELMAN TAVOITTEENA on saada markkinoille lisää tuotteistettuja UUMA-materiaaleja sekä tukea tilaajia suunnittelun ja hankinnan kehittämisessä. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa ympäristölainsäädännön kehittämistä varten, jotta lainsäädäntö tukisi ekotehokasta uusiomaarakentamista.

UUMA2-ohjelma koostuu emohankkeesta ja neljästä muusta kehittämisalueesta, joita ovat teollisuuden tuotekehitys-

38

INFRA-LEHTI

YRITTÄJÄN FAKTA

Muista rekisteröidä hinattavat laitteet

LISÄÄ NETISSÄ WWW.TRAFI.FI

Käytetyt, 29.4.2009 tai sitä ennen käyttöönotetut, hinattavat laitteet on rekisteröitävä viimeistään 31.12.2014. Ensirekisteröin­ tiin sovelletaan ajoneuvon ensirekisteröintiin liittyviä sääntöjä.

HINATTAVA LAITE on auton perävaunu (O1– O4 luokka) tai muuhun moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kuin autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen eikä matkailuun (ajoneuvolaki 17 §).

Hinattavia laitteita ovat esimerkiksi työmaakopit, autolla vedettävät nosturit ja kompressori- tai aggregaattivaunut.

Uudet hinattavat laitteet on pitänyt rekisteröidä 1.1.2011 alkaen.

Siirtymäajalla 1.1.2011–31.12.2014 käytettyjen hinattavien laitteiden rekisteröintiasiakirjana sekä omistusoikeusselvityksenä on toiminut yksittäishyväksyntä- tai rekisteröintikatsastustodistus, jonka rekisteriin merkitty omistaja on täyttänyt ja allekirjoittanut.

Rekisteröinnin edellytyksenä on lisäksi, että laitteen haltijalta löytyy voimassa oleva liikennevakuutus.

Saija Syväoja

Turvallisuuspäivässä yli 50 vierasta INFRA ry:n Turvallisuusiltapäivään kuului perinteisen seminaariohjelman lisäksi valtakunnallisen MVR-alan työturvallisuuskilpailun palkintojenjako.

ILTAPÄIVÄN AIKANA yli 50 viranomaista, tilaajaa ja urakoitsijaa kuuli muun muassa Liikenneviraston Pekka Petäjäniemen esityksen tilaajan roolista turvallisuusasioissa.

Työturvallisuuskeskuksen Jukka Mäkeläi­ nen selvitti alihankintayritysten turvallisuusarviointia.

Jukka Hietavirta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoi harmaan talouden torjunnasta, viraston linjauksista sekä infra-alan valvonnasta ja tehdyistä havainnoista.

TURVALLISUUSKILPAILUSSA maanpäällisen rakentamisen sarjan voitti Skanska Infra Oy:n työmaa Valtatie 8 välillä Kotiranta–Stormossen. Toisen sijan jakoivat YIT Rakennus Oy:n Tarastejärven jätteenpolttolaitoksen maarakennustyömaa Tampereella sekä Lemminkäinen Infra Oy:n Kivisydän-parkkihallin maanpäälliset työt Oulussa.

Maanalaisen rakentamisen sarjan turvallisin työmaa oli Lemminkäinen Infra Oy:n Kivisydän kallioparkki Oulussa. Toiseksi tuli SRV

Rakennus Oy:n Länsimetron rakennustyömaa, Keilaniemen aseman lisälouhinta. Kolmanneksi sijoittui Lemminkäinen Infra Oy:n Koivu-Mankkaantien Urheilupuiston työmaa Espoossa.

LISÄKSI ANNETTIIN kunniamainintoja seuraaville työmaille, jotka eivät yltäneet palkinnoille (kaikki maanpäällisiä työmaita): Oittaan ulkoilualue, Espoo (E.M.Pekkinen Oy), Friisinkalliontie, Espoo (Skanska Infra Oy), Honkasuon aluerakentamistyömaa, Helsinki (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara), Keilaniementie, Espoo (Skanska Infra), Leppävaaran lähiliikuntapaikan stabilointi ja vesihuolto (E.M. Pek­­­kinen Oy) ja Ruoholahden silta, Helsinki (Lemminkäinen Infra Oy).

Ari Kähkönen PÄIVÄN ESITYKSET WWW.RAKENNUSTEOLLISUUS.FI/INFRA

Elenia investoi maakaapelointiin Sähköverkkoyhtiö Elenia investoi tänä vuonna 100 miljoonaa euroa. Investoinnit jakautuvat koko yhtiön alueelle Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, Pirkanmaalle, Keski-Suomeen sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Elenian tavoitteena on vuoteen 2028 mennessä nostaa maakaapeloidun sähköverkon osuus 70 prosenttiin. Elenian aloittaessa hankkeensa vuonna 2009 sen maakaapelointiaste oli alle 20 prosenttia. Nyt yhtiön kaapelointiaste lähestyy 30 prosentin osuutta.

Elenia on rakentanut vuodesta 2009 lähtien ainoastaan säävarmaa, maakaapeloitua verkkoa. Päätös rakennustavan muutoksesta perustui yhtiön tekemään kehitystyöhön yliopistojen, laitevalmistajien sekä verkon- ja maarakennusurakoitsijoiden kanssa.

Vaara vaanii pientalotyömaan kaivannossa Pientalotyömaat ovat vaarallisimpia rakennustyömaita työturvallisuusmääräysten laimin­ lyöntien takia. Rakennusalan ­työsuojelun valvontaa koh­­­­dis­­­­te­ ­­­taan­­­­kin yhä enemmän pientalotyömaihin.

Infrayrittäjää vaara vaanii etenkin kaivannoissa. INFRA tuotti yhdessä kumppaniensa kanssa kaivantoturvallisuudesta ohjeen vuonna 2013. Taskukokoisen ohjeen soisi olevan jokaisen rakentajan takataskussa.

Ohje on netissä: www.infra.fi/ tyoturvallisuus.

Avoimet ovat Kempeleessä INFRA Pohjoisen jäsen, nostopalveluita tarjoava E. Helaakoski Oy, järjesti uudessa toimipaikassaan Kempeleessä avoimien ovien päivän 4.–5.4.2014. Avoimet ovet järjestettiin yhteistapahtumana Transport Savikko Oy:n terminaalissa toimivien yritysten kanssa.

39

3/2014

MUOVITEOLLISUUS RY

Sertifioitu ammattilainen välttää hitsauksen sudenkuopat Kunnallisteknisten töiden tilaajat edellyttävät yleisesti muoviputkien hitsaajilta sertifikaattia.

Rakennuttajalle on tärkeää, että työn tekijä hallitsee täsmällisesti hitsauksen kaikki työvaiheet.

HITSAUSSAUMOJEN laatu on pienestä kiinni. Pienikin virhe voi johtaa isotöisiin ja kalliisiin korjauksiin. Suuri osa muuten luotettavien muoviputkiverkostojen ongelmista johtuu asennuksessa sattuneista työvirheistä. Hitsausvirheet yleistyvät, kun hitsaajat eivät tiedä, mitä asioita liitoksia tehtäessä on huomioitava.

Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi pöly, lika tai vesi hitsauspinnalla tai puutteellinen pinnanpoisto. Seurauksena voi olla huono tartunta tai paikallinen ylikuumeneminen, josta taas seuraa pettävä tai vuotava sauma.

Kuopiolaisen muovialan yritys Samplastic Installation Oy:n toimitusjohtaja Pasi

VARAUDU. Valveutunut tilaaja edellyttää, että hitsaajalla on voimassaoleva sertifikaatti.

Pentikäinen kertoo, että kunnat, kaupungit ja valtion vesijohtohankkeista vastaavat urakoitsijat tuntevat melko hyvin hitsaussertifikaatin merkityksen. Teollisuusalan yritysten tietämys kaipaa vahvistamista, mutta myös monessa kunnassa tieto asiasta on puutteellista.

”KOULUTUKSEN SUORITTAMINEN on tehty joustavaksi. Isot yritykset voivat tilata räätälöidyn kurssin tarpeisiinsa. Sertifikaatti on voimassa viisi vuotta, ja jos pitää säännöllisesti hitsauspäiväkirjaa, sertifikaatin voi uusia ilman uutta koulutusta”, Pentikäinen sanoo.

Suomessa viisi koulutusorganisaatiota järjestää pätevöitymiskokeet sisältäviä koulutuksia, jotka suoritettuaan hitsaajat saavat Muoviteollisuus ry:n, Inspecta Sertifiointi Oy:n ja kouluttajien yhteistyössä toteuttaman koulutus- ja sertifiointijärjestelmän hitsaussertifikaatin.

Koulutuksissa käydään läpi muun muassa muoviputkien teknisiä ominaisuuksia, hitsaus- ja koestusmenetelmiä sekä hitsauslaitteiden vaatimuksia ja suoritetaan tietopuolinen ja käytännön koe.

Hitsaajat voivat valintansa mukaan pätevöityä puskuhitsaukseen, sähköhitsaukseen tai molempiin.

Kari Kuivalainen

Vt 6:n parannus toteutetaan allianssimallilla Hallitus päätti kehysriihessä, että vt 6 -hanke aloitetaan nopeutetusti vuonna 2014. Hanke koostuu kahdesta tiesuunnitelmasta Kärjen kylän kohdalla ja välillä Taavetti–Lappeenranta.

LIIKENNEVIRASTOLLA on ennestään hyviä kokemuksia allianssimallin käytöstä. Allianssimallissa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteistyöryhmän, allianssin, joka yhdessä vastaa hankkeen suunnittelusta ja to­­­­teut­­­­tamisesta Hankkeen suunnittelu alkaa touko– kesäkuussa. Rakentamisen hankintailmoitus annetaan 20.10.2014 ja osallistumishakemukset tulee olla tilaajalla 21.11.2014. Alustava tarjouspyyntö läh-

tee 2.12.2014, ja urakoitsijoiden tarjousten tulee olla sisällä 19.1.2015. Tarjouspyyntöasiakirjat löytyvät Hilmasta (www. hilma.fi). Urakoitsija valitaan 25.3.2015.

URAKOITSIJAN VALLINNASSA käytetään kaksivaiheista neuvottelumenettelyä.

Ykkösvaiheeseen valitaan 4–5 tarjoajaa yritysreferenssien perusteella.

Lisätietoja netissä: www.ely-keskus.fi ja www.liikennevirasto.fi Saija Syväoja

HANKE NUMEROINA - kustannusarvio 76 milj. euroa - 28 km 2+2-kaistaista tietä keskikaiteella, josta 11,5 km tulee uuteen paikkaan ja­ 16,5 km­on nykyisen tien leventämistä - ajoradan kokonaisleveys 19 m, kaista­ leveys 3,5 m - 4 eritasoliittymää - 17 siltaa, joista 3 vanhan kunnostamista/ jatkamista, 2 rautatiesiltaa - 11 km pohjavedensuojausta - 8 km meluesteitä, 6 km näistä valleja

40

INFRA-LEHTI

RAIMO KANDOLIN

IN MEMORIAM

Osmo Tapio Mettänen 1945–2014 Karismaattinen rakennusneuvos kehitti maarakentajien järjestötoimintaa.

Jäämme kaipaamaan suurten tarinoiden tulkkia.

RAKENNUSNEUVOS, diplomi-insinööri, ekonomi Osmo Mettänen, Suomen Maarakentajien Keskusliiton pitkäaikainen toimitusjohtaja kuoli äkillisesti 12. toukokuuta kotonaan Helsingissä 69 vuoden ikäisenä.

Hän toimi maarakentajien edunvalvontajärjestön Suomen Maarakentajien Keskusliiton, nykyisen INFRA ry:n toimitusjohtajana vuodesta 1984 vuoteen 2007.

Mettänen suoritti ylioppilastutkinnon Virtain yhteiskoulussa vuonna 1964. Opintojen perässä hän muutti Helsinkiin ja valmistui 1972 diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun rakennusinsinööriosaston tienrakennuksen opintosuunnalta.

Opinnot eivät kuitenkaan jääneet tähän, vaan vuonna 1978 Mettänen valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Osmo Mettänen teki komean uran suomalaisten rakentajien edunvalvojana ja puolestapuhujana.

JO OPISKELUAIKANA hän tuli Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:hyn julkaisu- ja koulutustoimintaan liittyviin tehtäviin. Diplomi-insinööriksi valmistuttuaan hänestä tuli RIL:n julkaisu- ja koulutustoiminnan johtaja. Tehtävässä hän kehitti rakennusalan diplomi-insinöörien koulutustoimintaa ja oppimateriaaleja sekä toimi Rakennustekniikka-lehden päätoimittajana.

Osmo Mettänen siirtyi 1977 maa- ja vesirakennusalan urakoitsijaliiton Suomen Maarakentajien Keskusliitto SML:n julkaisu- ja tiedotusosaston osastopäälliköksi sekä liiton ammattilehden Maansiirron päätoimittajaksi.

Vuonna 1980 hänestä tuli SML:n varatoimitusjohtaja ja 1984 hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi.

Osmo Mettänen piti Maxpo–messujen avajaispuheen 21.5.2003. Kuvassa myös näyttelytoimikunnan puheenjohtajana Kari Veijalainen (vas.) ja Suomen Messujen tiedottaja Ulla Perasto.

SML:n toimitusjohtajana Mettänen ryhtyi voimakkaasti kehittämään maa- ja vesirakennusurakoitsijoiden järjestötoimintaa. Hänen aikakaudellaan SML liittyi Suomen Rakennusteollisuusliitto SRTL:n jäseneksi tullen samalla Suomen Työnantajain Keskusliiton, nykyisen Elinkeinoelämän keskusliiton liittoyhteisöön. Mettäsen johdolla SML:n elinkeinopoliittinen edunvalvonta organisoitiin uudelleen nykymuotoonsa.

METTÄNEN OLI MYÖS aloitteellinen maarakennusalan kaikkien eri osapuolten, tilaajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, oppilaitosten ja työntekijöiden organisoidessa yhteistoimintansa Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:ksi. Mettänen toimi MANK ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 1986–1991.

Maarakennusalan yrittäjiä edustavan SML:n ja työntekijöitä edustavan Rakennusliitto ry:n välillä käytäviä työehtosopimusneuvotteluja Mettänen johti vuodesta 1988 lähtien aina vuoteen 2007 saakka.

Usein hankalistakin neuvottelutilanteista selvittiin Mettäsen pettämättömän huumorintajun ansiosta lopulta kuivin jaloin, eikä maarakennusalalla lakkoja juuri tuona aikana ollutkaan.

METTÄSEN ASIANTUNTEMUSTA ja kokemusta arvostettiin laajasti rakennusalalla.

Osoituksena tästä arvostuksesta Mettänen toimi jatkuvasti lukuisissa alaa kehittävissä työryhmissä, toimikunnissa ja asiantuntijaelimissä.

Mettänen oli SML:n jäsenten ja luottamusmiesten suuresti arvostama johtaja.

Taitavana puhujana hän oli haluttu ja toi-

vottu vieras maarakentajien piiriyhdistysten tilaisuuksissa ympäri maan. Häntä kiinnosti myös alan kansainvälinen yhteistyö.

Hänen aikanaan vakiinnutettiin maarakennusalan pohjoismaisten liittojen yhteistyö ja hyvät suhteet.

Huolimatta vaativasta tehtävästään SML:n toimitusjohtajana Mettänen ei koskaan luopunut lehtimiehen roolistaan, joka seurasi häntä näihin päiviin saakka. Hän saattoi viettää viikonloppuja työpaikallaan laatien kirjoituksia Maansiirto-lehteen ja tai vaikka esitelmiä pääkaupunkiseudun rotaryklubin kokouksia varten. Kirjoittaessaan hän sai samalla toteuttaa rakasta harrastustaan historiantutkimusta, josta hän ei koskaan tuntunut saavan tarpeekseen.

ELÄKKEELLE JÄÄTYÄÄN Osmo Mettänen jatkoi niin kirjoittamista kuin historiantutkimustakin. Lisäksi hän toimi aktiivisesti sekä RIL:n että INFRAn senioritoiminnassa.

Myös kotipaikka Virroilla ja siihen liittyvät työt olivat Osmolle ja hänen vuonna 2013 poisnukkuneelle puolisolleen Sirpalle tärkeä henkireikä jo heidän työuriensa aikana.

Juuri ennen kuolemaansakin Osmon oli tarkoitus lähteä Virroille kalastamaan ja maatilan kevättöihin.

OSMOA JÄIVÄT KAIPAAMAAN hänen kolme poikaansa perheineen sekä suuri joukko ystäviä ja työtovereita.

Me Osmon ystävät muistamme hänet väsymättömänä edunvalvojana ja ennen kaikkea loistavana tarinankertojana, joka kerta toisensa jälkeen hauskuutti seuruetta iskien tarinaa joko omista seikkailuistaan tai historiallisista tapahtumista.

Paavo Syrjö

41

3/2014

Vauhtia hyväntekeväisyyspyöräilyyn Team Rynkebyn hyväntekeväisyyspyöräily HelsinkiPariisi poljetaan 5.–11.7.2014. INFRAn toimihenkilö Ari Kähkönen polkee rahaa Sylva ry:lle syöpälasten hyväksi.

KEVÄÄN TREENEISSÄ tavoitteena on saada riittävästi kilometrejä alle ennen tapahtumaa. Näin varmistetaan, että kroppa ja kunto kestävät seitsemän peräkkäistä ajopäivää Pariisiin asti. Kukin 50-henkisen ryhmän jäsenistä vastaa omasta harjoittelustaan. Pitkiä 3–5 tunnin peruskestävyyslenkkejä tehdään kerran viikossa ja väliin muutama lyhyempi polkaisu viikolla.

INFRA-lähettiläs Ari Kähkönen suuntasi pääsiäislomallaan keräämään kilometrejä

KORKEAN PAIKAN LEIRI. INFRA-kettu tähyää kohti Tramuntanavuoristoa Mallorcalla.

Mallorcalle. Niitä kertyikin kuudessa päivässä yli 500. Reitin saattoi valita tasankojen peruskestävyyslenkeistä vuoriston koviin nousuihin tai vaihtoehtoisesti polkea rannikkoa pitkin.

HELSINGISSÄ KELIT OVAT keväällä olleet kaukana Mallorcan lämmöstä. Pyöräily on kuitenkin pukeutumiskysymys ja lenkkejä on tehty niin yksin kuin ryhmässä. Koko porukalla päästään harjoittelemaan pyörä-

R A I J A M I K KO N E N

INFRA URHEILEE

tapahtumissa kuten Giro d’Espoossa 25.5. ja Pirkan pyöräilyssä 8.6.

PIRKAN PYÖRÄILYYN tulee mukaan myös huolto, jolloin testataan koko koneiston toiminta. Tarkoituksena on paitsi kertoa hyväntekeväisyystapahtumasta ja herättää kiinnostusta Sylvan toimintaan, myös olla esillä ajovarusteissa sponsorien näkyvyyden varmistamiseksi.

Ari Kähkönen

ERKKI MÄNTYLÄ

INFRAN KETTUVOIMAA. Uudet pelipaidat toimivat.

Kiitos A-Vakutuus ja Suomen Telakone!

INFRA Hockey Team korkkasi uudet pelipaidat INFRAn uusi ilme on saatu vihdoin päivitetyksi myös INFRA Hockey Teamin pelipaitoihin. INFRAn ohella maarakentajien urheiluharrastusta ovat tukemassa A-Vakuutus ja Suomen Telakone Oy. UUSIEN PELIPAITOJEN juhlallinen vihkiäisottelu pelattiin perjantaina 25.4. Tikkurilassa. Kivikovaa INFRAn nippua vastaan luisteli Finn-Seulan etukäteen kovaksi tiedetty joukkue.

Joukkueet esittivät tiukkaa ja laadukasta amatöörikiekkoa. Vaikka loppunumerot kääntyivät kotijoukkue Finn-Seulan hyväksi 7–4, jäi ottelusta hyvä maku myös vierailevalle INFRAn joukkueelle.

INFRA Hockey Teamin parhaina pistenikkareina hyörivät Mika Kortene keskusliitosta tehoilla 2+0 ja Marko Tuomola Jokioisten Maanrakennus Oy:stä tehoilla 1+1.

INFRAn neljännestä maalista vastasi mailataituri Seppo Väisänen Kuljetus Oy S. Väisäseltä. Seppo purjehti puolustajan tontilta kynäten koko kentän ja sijoittaen limpun ohi hölmistyneen veskarin vastustamattomasti verkon perukoille.

Joukkueen G(S)M Erkki Mäntylä nosti kuitenkin ohi pistenikkareiden pelin MVP:ksi veskari Joonas Jokelan Koneurakointi Joonas Jokela Oy:stä. Joonas esitti kavalkadin torjuntoja, jollaisia näkee korkeintaan Urheiluruudussa ja sielläkin harvoin.

Vaikka pelissä sijoituttiin tällä kertaa toiseksi, todettiin uudet pelipaidat toimiviksi ja tarkoitukseen sopiviksi.

Paavo Syrjö

42

INFRA-LEHTI

INVAASIO. INFRAn ryhmä täytti parisataapaikkaisesta ”Pillarin” katsomosta lähes puolet.

INFRA Kaakkois-Suomi ja Häme Malagassa Wihuri Oy Witraktorin ja YTM Industrial Oy:n kanssa yhdessä suunniteltu Malagan matka keräsi 90 osanottajaa Caterpillarin työnäytös- ja koulutuskeskukseen.

HUHTIKUINEN, VIIKON MITTAINEN tutustumisreissu Caterpillarille keräsi etenkin Kaakkois-Suomesta ennätysison osanottajajoukon osittain siksi, että Espanjan keikka oli samalla pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Kalevi Kaipian ”jäähyväismatka”.

Witraktorin Timo Salin ja YTM Industrialin Simo Jylhänkangas kertoivat laajasti yritystensä toiminnasta ja päämiestensä uutuuksista. Caterpillarin osalta erityisesti uusi kaivukonehybridi ja viimeisimmät moottoriversiot herättivät kiinnostusta. ”Pillarin” ohjelmaan voimakkaasti mukaan tulleet minikoneet todettiin tämän hetken urakointimarkkinoille sopiviksi.

Lincolnin keskusvoitelulaitteista kuultiin perusteellinen tuote-esittely. Uutena asiana kuultiin, että koneiden sammutusjärjestelmät ovat vakuutusyhtiöiden vaatimuksesta tulossa yhä useammalle alalle pakollisiksi.

Malagassa tutustuttiin kaivantojen tukemiseen asutulla alueella. Tärinäherkkiä kohteita suojataan Espanjassakin porapaalutuksella, joka mahdollistaa työn toteuttamisen asutuksen keskellä ja liikenteen seassa.

Perjantaina 11.4. oli vuorossa odotettu ja toivottu Caterpillar Demo: noin 60 koneyksikön taitavasti suunniteltu työnäytös Malagan koulutuskeskuksessa.

Kaikki pääkoneet oli varustettu koneohjausjärjestelmillä. Show’n erikoisuutena kuljettaja rikkoi itselleen näkymättömissä olleen kananmunan kaivukoneen kauhan kynnellä pelkän paikkatiedon avulla. Munan jalustana ollut teline jäi ehyeksi.

Demo päättyi perinteiseen tapaan kuudella puskukoneella suoritettuun ”Ma­­­laga Big Push -näytökseen”, jossa puskettiin alas päivän mittaan yleisökatsomon edessä olleelle kumpareelle kuljetettu maa. Jälleen kerran todella unohtumaton show!

Kalevi Kaipia KUVIA JA KERTOMUK­ SIA LISÄÄ OSOIT­ TEESSA WWW. INFRA.FI/ LEHTI

INFRA Länsi-Suomi piknikillä Lauantaiaamuna 8.3.2014 Viking Linen Turun terminaali täyttyi INFRAn jäsenistä. Suosittu INFRA Länsi-Suomen piknikristeily Maarianhaminaan järjestettiin jo kahdennentoista kerran.

INFRA LÄNSI-SUOMEN puheenjohtaja Hannu Jokisalo toivotti yli 130 henkisen seurueen tervetulleeksi risteilylle kuohujuoman saattelemana.

Kasitien ensimmäinen perusparannusvaiheen rakennustyö Raisiosta Nousiaisiin on viimeinkin totta. Liikenneviraston projektipäällikkö Kari Partiainen kertoi ensimmäisen vaiheen hankinnasta, valintaperusteista ja kannusteista sekä parannuskaavailujen jatko-osista Poriin saakka. Äänessä olivat myös Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikennejohtaja Matti Veh­

viläinen, Eteran myyntijohtaja Leo Kelta­ nen ja asiakaspäällikkö Päivi Urmas sekä OP Pohjolan yhteyspäällikkö Jukka Lehi­ koinen ja rahoituspäällikkö Simo Moberg.

Scanlaser esitti läpileikkauksen koneohjauksen mahdollisuuksista, Lektar Oy geoteknisistä maarakennustuotteista ja Kendall Oy voiteluaineista. Pätevyyskoulutuksista kertoi INFRA Länsi-Suomen hovikouluttaja, Kari Penkkala Kelitieto Oy:stä.

INFRA ry:n lakimies Tiina Olin piti suurta mielenkiintoa saaneen ajankohtaiskat­ sauksen rakentamiseen liittyvästä ilmoi-

tusvelvollisuudesta, sähköisestä kulunvalvonnasta, kuorma-autonkuljettajan am­­ mattipätevyysvaatimuksista sekä hen­-­­­­ ki­­­löstön osaamisen kehittämisen toimintamallista.

Laivaa vaihdettiin Maarianhaminassa m/s Viking Graceen. Verkottuminen ja virkistäytyminen jatkuivat tästä aina Turkuun paluuseen asti.

Kiitos kaikille osallistuneille ja erityisesti mukana olleille yhteistyökumppaneille!

Jukka Annevirta

KALEVI KAIPIA

INFRA MATKOILLA

43

3/2014

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

KORTENE

LAUKKANEN

Säilytä urakka-asiakirjat kymmenen vuotta

Palkkatilastot 4. vuosineljännekseltä 2013

YSE 1998 -ehdoissa on sovittu takuuajaksi kaksi vuotta.

Takuuaikana urakoitsija on velvollinen korjaamaan kustannuksellaan urakkasuorituksessa takuuaikana ilmenneet virheet, joita urakoitsija ei pysty näyttämään hänestä riippumattomista syistä aiheutuneiksi.

Urakoitsija vastaa takuuajan jälkeenkin YSEn mukaan sellaisista virheistä, jotka tilaaja pystyy näyttämään aiheutuneen urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suorituksesta tai olevan seurausta laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä, ja joita tilaaja ei ole voinut havaita vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana.

Vastuu kestää kymmenen vuotta kohteen vastaanottamisesta tai käyttöönotosta.

Takuuajan jälkeen todistustaakka virheestä on tilaajalla. Urakoitsijan kannattaa ehdottomasti säilyttää urakan asiakirjat kymmenen vuotta, jotta hän voi tarvittaessa esittää vastanäyttöä mahdollisessa riitatilanteessa.

Laatumapista tulee löytyä laadunvarmistusasiakirjat, kiviainesten käyrät ja esimerkiksi valokuvia työvaiheista sekä reklamaatiot. Sähköinen arkistointi tulee laittaa myös kuntoon.

Mahdollinen riita voidaan välttää, jos tilaaja ei kykene osoittamaan virhettä urakoitsijan suorituksessa.

Mikäli takuuajan jälkeen ilmenee virheitä, rakennuskohteessa on syytä pitää katselmus ja tarvittaessa ottaa puolueeton asiantuntija paikalle.

Viimeaikoina erityisesti vesihuoltohankkeissa rakennuksen kuivatuksesta ja kiviainesten routimisesta on tullut takuuajan jälkeisiä vaatimuksia. Urakoitsijan laadukas toiminta työmaalla ja oikeat reklamaatiot sekä kirjaukset voivat pelastaa monelta ongelmalta. (KL)

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK tuottaa yksityisen sektorin palkkatilastot edunvalvonnallisiin tarkoituksiin ja osaksi virallista tilastoa.

Palkkatilastoja tarvitaan ansiokehityksen sekä palkkatasojen ja -rakenteiden seuraamiseen ja kun arvioidaan palkankorotusten kustannusvaikutuksia.

Maa- ja vesirakennusalan työntekijöiden perusansiot tunnilta olivat 15,73 € (+ 2,0 %), säännöllisen työajan ansio 15,94 € (+ 2,0 %) ja tehdyn työajan ansio 16,79 € (+ 2,5 %).

Perustuntiansiot tarkoittavat palkkaa aika-, urakka- ja palkkiotyössä eli niin sanottua A-U-P-palkkaa.

Säännöllisen työajan ansiot tarkoittavat palkkaa, joka sisältää vuorotyö- ja olosuhdelisät, mutta ei yli- ja sunnuntaityökorotusta. Tehdyn työajan ansio pitää sisällään myös ylityö- ja sunnuntaikorotukset.

Palkkatilastoissa oli mvr-alan 4 717 työntekijän tiedot, suurin piirtein saman verran kuin viime vuoden tilastoissa.

Tienpäällystysalalla (asfalttityöntekijät) perustuntiansiot olivat 17,66 € (+1,7 %).

Säännöllisen työajan tuntiansio oli 17,81 €­ (+2,0 %) ja tehdyn työajan ansio 19,39 € (+2,2 %).

Palkkatilastoissa oli tienpäällystysalan 1 478 työntekijän tiedot. Vastaavaan aikaan viime vuonna tilastoissa oli 1 764 työntekijän palkkatiedot. Tämä on linjassa päällystettyjen kilometrien kanssa.

Säännöllisen työajan ansio oli rakentamisessa 17,55 €/t (+2,0 %) ja teollisuudessa 16,80 €/t (+ 1,5 %). Talonrakennuksen säännöllisen työajan ansio oli 17,66 €/t­(+ 2,0 %).

Rakennusalan palkankorotukset tulivat voimaan 1.4.2013 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta.

Yleiskorotus oli suuruudeltaan 1,9 %, joten palkkaliukumaa ei maa- ja vesi- tai asfalttialalla käytännössä ollut. (MK)

Mietitkö opaste- tai varoituslaitehankintoja?

Vakio- ja opastusmerkkeihin, pylväisiin sekä mastoihin on vaadittu CE-merkintä viime kesästä lähtien. Lisää muutoksia liikennemerkkien sekä sulku- ja varoituslaitteiden määräyksiin on tulossa lähiaikoina.

Esimerkiksi tietyömailla tulee kaikissa saman merkkiryhmän merkeissä käyttää yhtenäisesti samaa päiväloistekalvotyyppiä 1.1.2015 alkaen. Vakiomerkin kalvon läpäisevä kiinnitys kielletään 1.1.2015.

Vanhoja sulkuaitoja, joissa on oranssin värinen päiväloistekalvo ei saa käyttää S3 ja S2 toimintaympäristössä 1.6.2015 jälkeen.

Sulku- ja varoituslaitteissa on käytettävä vihertävän sävyistä päiväloistekalvoa.

Moottori- ja moottoriliikenneteillä sekä muilla kaksiajorataisilla teillä käytettävän törmäysvaimentimien tulee olla Ruotsin Trafikverketin hyväksymää tyyppiä.

LISÄTIETOA WWW.LIIKENNEVIRASTO.FI/ JULKAISUT > LIIKENNEMERKKIEN RAKENNE JA PYSTYTYS SEKÄ SULKU JA VAROITUSLAITTEET.

Hoidon alueurakat on jälleen jaettu Liikennevirasto on kilpailuttanut 17 alueen urakat eri puolilta Suomea. Alueet menivät viidelle urakoitsijalle. Destia ja YIT vahvistivat hieman markkinaosuuttaan.

Seitsemässä urakassa urakoitsija vaihtui. Uutena toimijana Lemminkäinen voitti yhden urakan ja sai pienen markkinaosuuden. NCC Roads ei voittanut yhtään urakkaa, vaan menetti yhden. Lue lisää tämän lehden sivulta 14.

Tänä vuonna kilpailutettiin kolme erittäin vaativaa urakkaa.

Vaativia ja perusurakoita oli kumpiakin seitsemän.

Espoon muista poikkeavassa alueurakassa kokeillaan projektijohtourakointimallista johdetun hoidonjohtourakan soveltuvuutta alueurakointiin.

44

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

17:S INFRAN MP-TOUR 8.–10.8.2014 Tahko, Nilsiä Kokoontuminen perjantaina 8.8. Break Sokos Hotel Tahkolla. Lauantaina noin 200 km:n saattueajo Pohjois-Savon maisemissa. Lounastauko Puijon tornilla. Saunomista ja yhteinen illallinen ravintola Syvärin Kunkussa Tahkolla. Huonekiintiö Tahkolla voimassa 18.7. asti. Lisätietoja magnus.frisk@infra.fi.

LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT 9.–10.10.2014 Hotelli Haaga, Helsinki

INFRA RY:N 60-VUOTISLIITTOPÄIVÄ 25.10.2014 Aamupäivällä on luvassa mieleenpainuvaa ohjelmaa. Iltapäivällä on mahdollisuus shoppailuun tai kulttuurielämyksiin.

Liittopäivän 60-vuotisiltajuhlaa vietetään Ravintola Koskenrannassa Helsingin Vanhankaupunginkosken partaalla. Juhlaväkeä tanssittaa Sami Saari & Sonics vierailevana tähtenään Laura Voutilainen. Illan juontaa ­Maarit Poussa ja infrataikoja esittää Hen­­­­ri Kemp­­­­­painen.

Majoitusvaraukset kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Hotelli Radisson Blu Royaliin puh. 020 1234 700, sähköposti reservations.finland@radissonblu.com.

Kiintiötunnus on INFRA ry Liittopäivät.

Lähetämme erillisen Liittopäiväkutsun kesän aikana. Tarkkaile siis Kustin liikkeitä kesälaitumilla!

INFRA RF:S 60-ÅRSFÖRBUNDSDAG 25.10.2014 Under förmiddagen utlovas minnesvärt program. Under eftermiddagen erbjuds möjligheter till shopping och kulturupplevelser.

Förbundsdagens 60-års jubileum firas på restaurang Koskenranta vid Gammelstadsforsen i Helsingfors. Festpubliken dansar till toner av Sami Saari & Sonics med Laura Vouti­ lainen som gästartist. Konferencier är Maa­ rit Poussa och Henri Kemppainen visar upp infratrolleri.

Det lönar sig att reservera rum i så god tid som möjligt vid Hotel Radisson Blu Royal tel.

020 1234 700, e-post reservations.finland@ radissonblu.com. Signum: INFRA ry Liitto­ päivät.

Vi skickar ut den egentliga kallelsen till förbundsdagarna under sommarens gång.

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

INFRAN YHTEYSTIEDOT

PIIRIYHDISTYKSET

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Katja Niemelä puh. 0400 836 205

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 09 1299 562 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 09 1299 564 Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 09 1299 563 Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Tekniset asiat, työturvallisuus, kou­ lutus ja osaaminen, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699 Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Kalevi Kaipia puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

STOP STOP STOP! Palaa takaisin keskiaukeamalle ja täytä lukija- ja sidosryhmäkysely. Tai voit täyttää sen myös netissä www.infra.fi.

Kun vastaat kyselyyn 30.6.2014 mennessä, osallistut arvontaan.

Jaossa on 100 euron lahjakortti Partioaittaan, kolme INFRAn nimikko-otsalamppua ja viisi INFRAn jumppapussukkaa.

Kiitos etukäteen arvokkaista vastauksistasi.

3/2014

45

46

INFRA-LEHTI

3/2014

47

48

INFRA-LEHTI

3/2014

49

50

INFRA-LEHTI

3/2014

51

52

INFRA-LEHTI

3/2014

53

54

INFRA-LEHTI

3/2014

55

56

INFRA-LEHTI