2014 | 2

Tyk-kuntoutujan kova tavoite: Lihaskuntotestin arvot maksimiin! s. 33 LIIKENNEVIRASTO

Livin Vehviläinen: ”Syvällinen ymmärrys hyväkuntoisen infran ja talouden toimivuuden välisistä yhteyksistä puuttuu yhä.” s. 20

www.infra.fi/lehti

MIKÄ TYÖMAA?

JÄSENET

Tällä työmaalla infrarakentajilta kysellään, miksette tulleet jo aikaisemmin. Pauke ei haittaa, kun sitä on tiedetty odottaa. s. 26

Lakimuutos tiristää rakennusalalta hämäräheikit. Tee pesäero pimeisiin firmoihin ja ilmoita työntekijätietosi Veronumero.fi:ssä. s. 36

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 2/2014

Turvallinen räjäytystyö vaatii tilaa ympärille, aikaa ja ammattitaitoa.

TOIMITUSJOHTAJA HEIKKI THIL PÄÄJUTTU, SIVU 15

Kevät tuo asfalttityöt – kevennä kaasujalkaa työmaan kohdalla!

MIKÄ ETTEI, SIVU 13

2

INFRA-LEHTI

2/2014

3

4

INFRA-LEHTI

2/2014

5

6

INFRA-LEHTI

SISÄLLYSLUETTELO

7 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

8 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

10 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

13 MIKÄ ETTEI?

14 KOHTA PAUKKUU!

Vaikka viemäri- tai vesijohtohommalla ei olisi tulipalokiire, voi paloautolle olla käyttöä.

LAURI ASANTI

TÄSTÄ SE ALKAA. Ylipanostaja Jukka Kinnunen saapuu työmaalle välineineen. Suomessa on yli 5 000 ammattilaista, joilla on lupa räjäyttää. Onnettomuudet ovat harvassa, mutta ne nousevat aina otsikoihin.

Kuuma asfalttikesä on jälleen edessä. Kaasu jalan kevennys lisää asfalttimiehen työ turvallisuutta.

Louhintatyöt nousevat otsikoihin, kun jokin menee pieleen. Oikein tehtynä räjäytyksetkin ovat turvallisia.

14

Liikennevirasto haluaa väylien käyttäjät tyytyväisiksi ja työtapaturmat nolliin.

24 MUN INFRA

26 MIKÄ TYÖMAA?

28 K. REPOLAINEN

29 JÄSENSIVUT

30 PAAVON PAKINAT

30 SETT OCH HÖRT

32 LISÄÄ TYÖKYKYÄ HYVÄSSÄ PORUKASSA

35 YRITTÄJÄN FAKTA YM.

39 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN

40 MENE JA TIEDÄ, YHTEYSTIEDOT

Ilman siltoja Suomi on hukassa.

Kaunis silta jää helposti mieleen.

Tällä työmaalla räjähtää 1 000 kertaa vuodessa – turvallisesti.

ERIKOISMIES. Nurminen Logisticsissa erikoiskuljetuksia junaileva Hannu Vuorinen tietää, että heikko silta pistää kuljetussuunnitelmat uusiksi.

24

INFRA-lehden kolumnisti laukoo pesäkololta.

JULIA VUORI

TOMI ANT TONEN

20 ANTTI VEHVILÄISELLE ASIAKAS ON TÄRKEIN

Tähän kannattaa tarttua! Tyk-valmennus pistää urakoitsijan kuosiin.

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

38

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginström@infra.fi

TAITTO: akkudesign.fi ULKOASU: both.fi

ILMOITUKSET: Jarmo Kokkonen puh. 040 700 9775 jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, tunneleita, virkistysalueita ja elintärkeitä verkostoja, joissa kulkee vesi, lämpö, sähkö ja tieto. Osa jäsenistä tuottaa rakentamisessa välttämättömiä kiviaineksia.

Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

TILAUKSET: Pirjo Nurmi puh. 050 414 0089 pirjo.nurmi@rakennusmedia.fi

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 1797-0717

7

2/2014

PÄÄKIRJOITUS

Kesäduuniboogie soikoon!

Anu Ginström Päätoimittaja

HYVÄ NUORI LUKIJANI. On kevät. Haistelet ehkä tulevaisuuden tuulia. Kesää enteilevät ensimmäiset perhosetkin ovat täällä – kesätyön hakijan vatsanpohjassa.

Muistan hyvin vielä sen hikisessä kädessä lipsuvan puhelimen. Ne paperille rustatut rennot repliikit. Ja sen sinitaivasta vasten kohoavan riemun, kun toivottu soitto tuli: paikka on sinun!

Olen nyt joitakin vuosia touhuillut työelämässä.

Kun oikein lasken, niin saatoinpa lähteä aamulla duuniin jo silloin, kun sinä vielä riekuit kapaloissa.

Tiedän, että olet juuri nyt siinä kohdassa eloa, jossa ulkopuolisten neuvoille hymähdetään hyväntahtoisesti. Esitänkin vain mitä nöyrimpiä ja vaatimattomimpia reunahuomioitani – saat aivan itse päättää, onko ajatuksistani hyötyä tähdätessäsi unelmatyöhösi infra-alalla.

ENSINNÄKIN, ÄLÄ IKINÄ USKO ENSIVAIKUTELMAAN. Jos uskoisit, pitäisit useimpia väylien, siltojen, tunneleiden ja teknisten verkostojen rakentajia kovina kavereina, joita ei voisi vähempää kiinnostaa vastailla kesätöitä kinuavien puheluihin.

Eli älä usko. Soita uudestaan.

Kerro selvästi (työmaan melussa ei aina saa selvää) kuka olet, mitä osaat, mikä sinua kiinnostaa ja millaisia hommia osaat tehdä. Jos mahdollista, sano nimesi vielä toiseenkin kertaan. Tämä tepsii yleisemminkin, kun haluat edetä työelämässä: toisto. Lupaa lähettää sähköpostilla ansioluettelosi.

Kun soitat riittävän moneen yritykseen (joita löydät muuten osoitteesta Infra.fi), joku ottaa ennen pitkää sinut vakavasti. Sinut kutsutaan työhaastatteluun.

Ja siitä kaikki alkaa.

OTA HATTU KOURAAN. Kerro osaamisestasi rehellisesti. Tuo pintaan oma-aloitteisuutesi ja intosi. Kysele rohkeasti työstä, ole utelias ja osoita, että haluat oppia.

INFRA RY ON MAA- JA VESIRAKENTAJIEN JA ASFALTINTEKIJÖIDEN TYÖNANTAJAJÄRJESTÖ.

SOLMIMME ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSET JA NOUDATAMME NIITÄ. JÄSENEMME LÖYDÄT NETISTÄ INFRA.FI TAI INFRAN JÄSENHAKUAPPSILLA.

Kun ammattilaiselta kyselee sen töistä, se innostuu.

Syliisi ropisee kullanarvoista tiedonjyväsiä, jotka vievät sinua tulevana ammattilaisena eteenpäin riippumatta siitä, onko tämä se ensimmäinen kesätyöpaikkasi vai ei. Siispä kysele!

Jos etenette niin pitkälle, että kesätyöstä sovitaan, sopimus on viisainta tehdä kirjallisesti. INFRA ry:n jäsen on turvallinen valinta työnantajaksi, koska hän noudattaa työehtosopimuksia ja alan pelisääntöjä.

Olet hyvissä käsissä.

ÄLÄ VAIKENE. Jos ongelmia silti tulee tai näet ympärilläsi kehitettävää, ota asia puheeksi. Infrarakentajien heimo voi vaikuttaa paksukalloiselta, mutta se on vain huonosti naamioitua paksunahkaisuutta. Paksunahkainen ihminen on tottunut selviämään raaoistakin vastatuulista, eikä välttämättä herää heti hienovaraiseen rapsutteluun. Toisto voi jälleen auttaa.

Muista, että menestyksekkäin bisnes on sillä, joka kuuntelee myös muiden ideoita ja ottaa niistä vaarin.

Jos tuntuu, että oma työnantajasi ei ole näitä suurikorvaisia yrittäjiä, anna asian olla. Valitse ensi kesäksi fiksumpi työnantaja.

NO LUITKO SINÄKIN, arvon infrayrittäjä tänne asti?

Menikö edellä kaikki metsään? Ollaanko tässä täysin kuutamolla?

Jos jokin läikähti sisälläsi, anna sen jatkaa siellä liikahteluaan. Anna nuorelle mahdollisuus. Anna tilaisuus kokeilla erilaisia tehtäviä, myös niitä kivoja hommia. Älä odota heti rahoille vastinetta. Jos metsästät täysin valmiiksi hiottuja timantteja, olet hakoteillä.

Metsästä sitä tyyppiä, joka kasvaa tulevaisuudessa sinua fiksummaksi.

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Yli 40 asfalttikesää poiki innovaation

KATSO ITSE! VIDEO UUTUUSVEHKEESTÄ LÖYTYY YOUTUBESTA HAKUSANALLA ASFALTTI­­DUMPPERI. ANT TI TOLONEN

Yli 40 työkautta asfalttityömailla nähnyt NCC Roadsin Timo Vainionpää päätti lähteä toteuttamaan asfalttimiesten mielissä pitkään pyörinyttä ideaa uudenlaisesta asfalttidumpperista.

Yhdessä Mikael Kolbergin kanssa syntyi dumpperi, jonka levitinkelkka säätyy hydraulisesti 0,25–1 metrin välillä.

Kelkkaa ei enää tarvitse vaihdella, vaan laite on aina heti käyt-

tökunnossa riippumatta siitä, minkä levyistä paikkausta tarvitaan. Uudella laitteella tehdään siis vain se mikä on tarpeen, asfalttimassaa ja aikaa säästäen.

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Kiven kova tarve Kiven asema rakentamisessa on tukeva, myös tulevaisuudessa. Kiviainesten saanti kuitenkin vaikeutuu etenkin siellä, missä eniten rakennetaan, ja kuljetusmatkat pitenevät. Miten kivi saadaan riittämään kestävällä tavalla?

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: PETRI JUNTUNEN

M

aa-aineslaki on ollut voimassa 32 vuotta ja sitä on uudistettu useita kertoja sen voimassaolon aikana.

Merkittävimmät muutokset tulivat voimaan vuonna 1997. Lakiin lisättiin muun muassa yleistavoite, että aineksia tulee ottaa ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla.

Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus selvittivät laajasti maa-aineslain toimivuutta ja julkaisivat aiheesta laajan raportin kehittämisehdotuksineen vuoden 2013 lopulla.

Lähtökohdiltaan ja keskeisiltä periaatteiltaan lain todettiin toimineen varsin hyvin. Haasteita silti riittää.

Maa-aineslain ja muiden maa-ainesten ottamiseen sovellettavien lakien välillä on päällekkäisyyksiä ja tulkinnallisia eroja.

Kaikki alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kannalta tärkeät asiat eivät myöskään ole edistyneet odotetusti.

Käytännön kokemusten mukaan lupaprosessit ovat aikavia, hankalia ja byrokraat-

tisia useine viranomaisineen ja lupineen.

Valvonta on hajautettu ja voimassaoloajat vaihtelevat. Lupakohtaisten ottomäärien erot ovat kasvaneet ja keskimääräiset maanottoluvat ovat usein turhan pieniä. Samalla luvista valittaminen lisääntyy.

Kestävästi kiveä Jotain siis pitäisi tehdä, mutta mitä. Tätä pohdittiin INFRA Akatemian järjestämillä Kiviaines- ja murskauspäivillä helmikuun puolivälissä. Kiven asema rakennusaineena ei ole heikkenemässä, jos perjantain panelistiasiantuntijoilta kysytään. ”Kiveä tarvitaan, mutta tietyin ehdoin ympäristöarvot huomioiden”, ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn tiivistää. ”Kyse on siitä, mistä kiveä otetaan. Nyt tarvitaan kestävää suunnittelua. Kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä olemme vielä ihan lapsenkengissä”, lakimies Marko Nurmikolu Suomen Kuntaliitosta arvioi.

Asiantuntija Satu Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) on samaa mieltä.

”Uusiomateriaalien käyttö ja kierrätys pitäisi saada nousuun. Esteiden purkamiseksi tarvitaan lainsäädännön tarkastelua myös tästä näkökulmasta.”

Jospa ei riideltäisi Kiviainesten ottaminen aiheuttaa pölyä ja melua, ja raskaan aineksen kuljettelu päästöjä. Otto- ja käsittelypaikkojen pitäisi sijaita lähellä lopullista käyttökohdetta, mutta käytännössä kuljetusmatkat vain pitenevät.

Vähiten lupia myönnetään siellä, missä kiveä eniten tarvitaan, koska soravarannot on suojeltu pohjaveden turvaamiseksi ja harjualueet on varattu virkistyskäyttöön. Toisaalta myös muut maankäyttöpaineet ja asutus rajoittavat lupien myöntömahdollisuuksia. Kukaan ei halua ottopaikkaa naapuriksi. Ongelma pitäisikin ratkaista jo hyvissä ajoin kaavoitusvaiheessa. ”Kaikki lähtee kaavoituksesta. On myös hyödynnettävä uusinta tekniikkaa ja cleantech-sovelluksia, joita Suomesta löytyy.

815

9

2/2014

KIVI PITÄÄ PINTANSA. Kiviaines- ja murskauspäivillä kuultua: Löydetäänkö kestävämpää rakennusmateriaalia kuin navetan kivijalka?

Kiviainesta tulisi käyttää entistä tehokkaammin ja tuoda esiin sen myönteistä imagoa myös kierrätys huomioiden. Yhden jäte on materiaalia toiselle. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuorovaikutusta ja tiedottamista”, Rönn toteaa.

Vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskuksesta komppaa Rönniä. ”Avainsanoja ovat alueellinen suunnittelu, tekniset ratkaisut, yhteistyö, avoimuus ja luottamus.”

Räsänen pohtii, onko meillä suomalaisilla vaikeuksia sopia asioista. ”Helposti riidellään lakeja valmisteltaessa ja sitten eduskunnassa. Lisäksi valitetaan runsaasti tuomioistuimiin. Mutta pitäisikö meidän toimia jo alkupisteessä toisella tavalla, paremmassa hengessä ja yhteistyössä? Sitäkin pitäisi pohtia, puuttuuko nykyisestä lupajärjestelmästä jonkinlainen toiminnan sijoittumista koskeva sitovampi esiratkaisu, jolloin luvituksen ei tarvitsisi kestää niin kauan.”

Nyt alkaa tapahtua Vaikka kiveä tarvitaan, kiviainesten otto on vaikeaa. Lupaprosessit voivat kestää vuosikausia ja lopulta saatu lupa on voimassa vain hetken. Vaikeudet on kasattu kiviaineksia ottaville yrityksille, vaikka kiviaineksia tarvitaan koko yhteiskunnan rakentamisen tarpeisiin. ”Lupaprosessit vievät aina aikansa eivätkä luvat tule nappia painamalla.

Jotta asiaan saadaan muutos, tarvitaan riittävästi resursseja. On myös tiedotettava avoimesti. Kyllä suomalainen ymmärtää, että kiviainesta tarvitaan rakentamiseen, kun emme me teltoissakaan asu. Lupaha-

€

Viime vuonna infran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytettiin 7,8 mrd euroa, josta 4,5 mrd oli kuntien ja valtion tilaamaa työtä (TAMK ja VTT 2/2014). Veroeuroja kului 815 euroa per asukas. Vähintään joka kolmas euro palaa kansantalouden kiertoon.

kemuksiin antaisin sellaisen vinkin, että tehkää kunnon hakemus. Se yleensä nopeuttaa käsittelyä”, johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta toteaa.

Jari Rintala uskoo, että nyt alkaa tapahtua, koska asiasta on puhuttu jo vuosia.

Viime aikojen tutkimukset ja selvitykset puhuvat myös puolestaan. Niin ikään sähköinen lupakäsittely helpottaa ja nopeuttaa jatkossa lupaprosessia. ”Tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, eri lakien samanaikaista soveltamista ja hyvien valtakunnallisten toimintatapojen esiin tuomista. Paikallisella tasolla tarvitaan lisää sujuvuutta ja yhteistyöstä”, Riitta Rönn summaa.

Missä mennään nyt?

• • • • •

Maa-aineslaki tuli voimaan vuonna 1982. Lain voimassaolon aikana ottamistoiminta on muuttunut merkittävästi.

Kalliokiviaineksen ottamislupien määrä on lisääntynyt ja soran ottamislupien määrä on vastaavasti vähentynyt.

Aineksien, erityisesti asfaltin ja betonin, kierrätys on lisääntynyt merkittävästi.

Uusiomateriaalien käyttö on edelleen melko vähäistä.

Muutokset lainsäädännössä ovat lisänneet maa-ainesten ottamiseen liittyvän lupaprosessin monivaiheisuutta ja osittaista päällekkäisyyttä.

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Länsirintamalla jotain uutta Satamat Turusta Tornioon yhdistävä vt 8 on etelässä logistiikka-ammattilaisen kauhu.

Turku–Poriosuudella sattuu onnettomuus keskimäärin joka kolmas päivä ja henkilövahinkoja on 35 vuodessa. Päätiessä pitäisi olla

neljä kaistaa tai toistuvat ohituskaistat, mutta ei täällä. Nopeus pysyy alle satasen. Pohjavedet ovat suojaamatta ja meluntorjunta on puutteellista.

Teollisuuden kuljetukset ja ilmakehä ovat kovilla. Sujuvassa ajossa rekka syö satasella 17 litraa vähemmän dieseliä kuin tökkivässä menossa. Kun rekka starttaa nykytarpeen kannalta hankalasta liittymistä Eura-

joella tai Olkiluodossa, kulutus nousee 100 litraan.

Laitilan, Nousiaisten ja Maskun liittymissä liikennevaloihin pysähtyminen on haastavaa, ja lähtö valon vaihduttua nostaa taas kulutuksen tappiin.

Vaan nytpä tapahtuu! Raisio− Nousiainen-osuuden muutos moottoritieksi on alkanut. 45 miljoonan hanke valmistuu syksyllä 2016. Siihen sisältyy 9 kilometriä tietä ja 16 uutta siltaa. Liikenneviraston mukaan urakka työllistää 150 ihmistä kolmen vuoden ajan.

Turku−Pori-hankkeessa on kolme osaa: välit Raisio–Nousiainen, Nousiainen–Rauma ja Rauma– Pori. Hankkeen kokonaisarvo on noin 102,5 miljoonaa euroa.

INFRA Länsi-Suomen puheenjohtaja Hannu Jokisalo arvioi kriittisesti osaa suunnitelmista. ”Rauma–Pori-välillä korjaus on nykysuunnitelmilla aivan liian kevyt; lähinnä valaistuksen lisäyksiä ja Pori–Luvia-välille kevyen liikenteen väylä. Nelikaistaistaminen olisi välttämättömyys, mutta varattu 18 miljoonaa ei riitä.”

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kauden startti käsillä Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

M I K A E L TA L L Q V I S T

Kvikantintie 5, Kokkola 19.2.2014 klo 13.25

PAPEREITA, PAPEREITA. Twitterit, emailit ja pilvipalvelut – pyh! Infrarakentaminen teettää edelleen myös paperityötä, tietää Tallqvistin Mikael.

Puhelimessa: hallituksen pj Mikael Tallqvist, Ab Tallqvist Oy Miten menee Kokkolassa? No tässä toimistolla istutaan paperia täynnä olevan kirjoituspöydän takana. Kokousta on pidetty ja vähän avitettu tarjouslaskentaa. Alku­viikko meni Luulajassa.

Onko teillä Luulajassa bisneksiä?

Kyllä, yhteisyritys Graniittiraken­nus Kallion kanssa. Siellä on nyt pari hom­maa käynnissä. Noin kerran kuussa tulee näitä reissuja.

Onko Ruotsissa ollut pitkäänkin toimintaa? Aika ajoin 1990-luvulta lähtien. Nyt sitten ensimmäistä kertaa perustettiin yhteisyritys.

Mikä on erilaista naapurissa?

Niillä on ainakin enemmän kokouksia, itse töissä ei ole eroja. Yhtä tiukkaa siellä on kuin täälläkin.

Mikä on suomalaisten kilpailuvaltti? Monipuolinen ja nykyaikai-

nen kalusto. Ollaan myös toimittu laajemmalla alueella. Aina on osattu mennä ja laajentaa toimintaa.

Taitaa kuulua pohjalaisuuteen?

No joo, sitä on sen verran pöhölö, että tulee lähettyä. Välillä tulee turpiin, välillä ei.

Miltä maarakentajan arki näyttää? Ihan kohtuulliselta, jotain töitä on saatu. Tällä hetkellä Kokkola–Ylivieska-rata työllistää monia meikäläisiä. Me teemme yhtä osaa siitä VR Trackille. Töitä on ympäri Suomea.

Oletko ehtinyt talvilomia pitää?

Tuli oltua kaksi viikkoa Malesiassa.

Ne olivat kyllä viime vuoden kesälomat. Tarkoitus on vielä pohjoisen lumille mennä, kun tämä talvikeli täällä on nyt vettä ja loskaa.

Kenelle soitan seuraavaksi? Olin vähän ajatellut, että voisit soittaa Johan Dahlbackalle.

11

2/2014

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: A N U G I N S T R Ö M

Karavaanari on kaveri!

luaiheisia filmejä.

Mobilia sijaitsee Längelmäveden rannalla Kangasalla, pienen ajomatkan päässä Tampereelta.

RIINA NURMIO / MOBILIA, S I L J A PA R TA N E N

Automatkailu tuli Suomeen en­sim­ mäisten automobiilien myötä 1900-luvun alussa. 1930-luku oli jo matkailun nousukautta, mutta kehitys pysähtyi pian, kun autoja tarvittiin sodassa.

1960-luvulla henkilöauton käyttö vapautui ja perustettiin ka­ra­­vaa­narei­den e­tu­järjestö. Seuraavalla kymmenluvulla elintaso nousi ja lomat pitenivät. Teltat olivat yhä matkailuautoja ja -vaunuja yleisempi näky leirintäalueilla,

mutta 1980-luvulla tämäkin muuttui. Automatkailu kukoisti taas.

Mobilia-museon uudessa Auto edessä, mökki takana -näyttelyssä on esillä matkailuvaunuja ja -autoja eri vuosikymmeniltä, kuten Leevi Launnon vuonna 1950 tekemä puinen matkailuvaunu, SMV- ja Nagetusch-vaunut sekä GMC Motorhome -matkailuauto 1970-luvulta. Kävijä voi myös testata aitoa 1970-luvun alun matkailuvaunua. Esillä on lisäksi moderni, liikkuva lomakoti kumipyörillä sekä vanhoja automatkai-

SITÄ EI VOI KIERTÄÄ – TÄYTYY MENNÄ ALI! Vesihuolto-, energia- ja muut tekniset verkostot vedetään vaikka joen alitse, alituspalveluja tarjoava Johan Dahlbacka kehuu.

Lekatie 7, Kokkola 27.2.2014 klo 10.15 Puhelimessa: tj Johan Dahlbacka, Maanrakennus B.Dahlbacka Oy Halojata, onko alitusporaajalla?

No kyllä, erilaisilla no dig -menetelmillä rakentaminen on meidän vahvaa osaamista.

Riittääkö keikkaa juuri nyt? Jotakin pientä on, mutta nyt on perinteisesti se aika, kun huolletaan ko­­ neita, jotta kesällä saa sitten mennä yhtä mittaa.

Mitä sinulla on seuraavaksi oh­­ jelmassa tänään? Olen lähdössä ajamaan alaspäin, eli Kehä kolmosen sisälle pitää illaksi suunnata nenä. Siellä on tarjolla sitten vähän erikoisempi ja haasteellisempi pro-

jekti liittyen kaivamattomiin tekniikoihin.

No dig -menetelmistä puhutaan nyt paljon. Miksi? Ehkä suunnittelijat ovat oivaltaneet hyödyt. Ei tarvitse kaivaa auki paikkoja eikä katkoa teitä, ja päästään jokien ja vesistöjenkin alta. Pisimmät vesistön alituksemme ovat olleet 600 metriä.

Alaa tuntematon voi vain ihmetellä, miten tuo tehdään… Niin, siinä se onkin tämä alan suola, että haasteita riittää.

Saa käyttää luovuuttaan? Joo-o, ja hulluja ideoita.

Kuka on seuraava soiton kohde?

Uku Nurm Halikosta.

Puhelimessa: Uku Nurm, Maansiirto Perala Oy Miltä näyttää Halikossa? Aamu alkoi kauppareissulla: hain happipullon hitsausta varten. Menossa on­vanhan paloauton tarkastus, jot­ ta päästään huomenna sen kanssa tekemään painekoetta eli syöt­ tämään vettä paineviemäreihin.

Onko paloauto tyypillinen rakentajan työkalu? Ei, mutta sille on käyttöä, kun rakennetaan kilometrejä pitkää viemäriä tai vesijohtoa ja pitää jotenkin saada todettua linjan paineenkestävyys. Paloautolla saa syötettyä suuria määriä vettä kohtuullisen nopeasti – pienellä

AINA VALMIINA! Paloauto on paikallaan painejohtojen vuotojen paikantamisessa, mutta Uku Nurmin tavoitat silti kännykästä, et 112:sta.

VESA HOLM

MICHAEL PREST

Vaskiontie 358, Halikko 13.3. klo 8.55

pumpulla sama kestäisi tosi kauan, eli työaikaa säästyy. Pitkien linjojen painekokeet voivat silti vaatia viikonkin yhtäjaksoista paikallaoloa.

Mitä muuta on ohjelmassa? Loppupäivästä on tiedossa urakkalaskelman tekoa ja INFRA Länsi-Suomen hallituksen kokous.

Kevät on aikaisessa – onko sesonkikin? Kaikki projektit odottavat vielä maan kuivumista. Tar­jouk­sen­ te­koa on kyllä enemmän kuin vuosi sit­ten, koska olemme hakeneet töitä pk-­seu­­dulta ja Tampereelta asti. Sa­­ los­sa on Nokian lähdettyä hiljaista, yksityiset ihmisetkään ei paljon rakenna. Tähtäimessämme on isot kunnallistekniikan urakat, pidäm­ ­me nii­tä toiminnan ”runkolinjana”.

Myytte myös multaa. Oletko itse multasormi? Kyllä istutuksia aina laitetaan! Oma piha on haravoitu jo.

Odotellaan kuivempaa keliä, niin pääsee multaa seulomaan.

Kenelle soitan nyt? Soita Harri Nylundille.

12

INFRA-LEHTI

13

2/2014

MIKÄ ETTEI?

Tietyöt tulevat taas – miten hillitä kaahailua?

PULMA:

RATKAISU:

Asfalttitöissä työntekijän turvallisuus on heikoissa kantimissa, kun autot kaahaavat työmaan ohi nopeusrajoituksista ja kolamiehen hengestä piittaamatta.

Voisiko työn tilaaja edellyttää jo urakkasopimuksessa kaikille työmaille tutkaa ja nopeusnäyttöä, ja riskialttiimmille työmaille vielä saattoautokäytäntöä?

Anne Valkonen ja Tapio Syrjänen Pirkanmaan ely-keskuksesta – toimisiko tämä?

Keneltä kysyimme?

OSSI SAARINEN

PÄÄLLYSTYSTYÖMAAN ALUEELLA kaahaaminen Pirkanmaan alueella tien hoidon alueurakoissa on työntekijöille kiistaton turvallisuusriski. Yli- on käytössä tilaajan omistamia nopeusnäyttöjä, nopeudet muodostuvat hengenvaaran etenkin joita siirretään kohteesta toiseen tarpeen mukaan. kuumennus- ja massapintauskohteissa, joissa Käytäntö voisi sopia myös päällystetyömaihin. vesihöyry ja savukaasut vaikeuttavat näkyvyyttä.

Tilaaja voi myös vaatia näyttöjen käyttöä päälLisäksi kohteissa, joissa liikenne johdetaan vuolysteurakoissa, tai niiden käytöstä voidaan makrotellen toista kaistaa pitkin päällystetsaa erillinen bonus. Mahdollisuuksia on tävän kaistan ohi, nopeudet nousevat useita. Näytöt ovat kohtuullisen edulMIELESSÄ huomaamatta, vaikka työaikaiset lisia, joten kynnys niiden käyttöön ­I NFRA-ALAA nopeusrajoitukset on merkitty ohjeion matala. Saattoautojen kokeilua ­J ÄYTÄVÄ PULMA JA SIIHEN LOISTO­ den mukaisesti. tulisi myös jatkaa, jotta ohjaustaRATKAISU? VINKKAA MEILLE: Nopeusnäyttöä käytettäessä tavanvasta saataisiin lisää kokemuksia.

INFO@INFRA.FI omainen tienkäyttäjä yleensä havahtuu ylinopeutta vilkkuvan näytön kohPOLIISIN NÄKYMINEN ja nopeusvaldalla. Normaaleja nopeusrajoitusmerkvonta päällystystyömailla on kaikkein kejä ennen työmaan alkua ei ehkä ole huomattu. tehokkain tapa hillitä kaahailua. Jo tiedottamiPaatuneisiin kaahareihin tämäkään ei auta. Toi- nen nopeusvalvonnasta työmailla hillitsee kaasaalta nopeusnäyttökin voi hukkua muiden valo- sujalkaa. Yhteistyön poliisin kanssa tulisi olla jen ja varoitusvilkkujen sekaan. käytäntö jokaisessa päällystyskohteessa.

Saattoautoa käytettäessä autojen nopeus pysyy Tietyömaista ja siellä liikkumisen vaaroista tietyökohdetta ohitettaessa aina riittävän alhaisena. dottamisen pitää olla jatkuvaa. Varsinkin päällysSaattajan käyttö edellyttää kuitenkin riittävän tyskauden alkaessa tienkäyttäjiä on muistutetsuurta liikennemäärää, eikä toimintamalli ole tava ajokäyttäytymisestä työmaan kohdalla. vielä riittävän tuttu tienkäyttäjille.

ARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ URAKOITSIJOILLA ON JO KÄYTÖSSÄ nopeusnäyttöjä päällystetyömailla, samoin saattoautoja on kokeiltu muutamilla työmailla. Näyttöjä voisi olla enemmänkin käytössä, mutta niiden hankintatapaa täytyy miettiä. Ne voisivat olla tilaajan tai urakoitsijan omaisuutta, tai ne voitaisiin vuokrata päällystystöiden ajaksi. Jälkimmäinen ”Toimii – tietyin reunaehdoin.” vaihtoehto lienee kustannustehokkain.

Anne Valkonen ja Tapio Syrjänen Anne Valkonen toimii Pirkan­maan ely-keskuksen ylläpitovastaavana ja val­mis­telee alueen päällys­tysurakat. Hän on myös Lii­kenneviraston valtakunnallisen tiemerkintätyö­ryhmän vetäjä. Ennen nykyistä pestiään hän työs-­ ken­teli Tampereen teknil­ lisessä yliopistossa tieraken­ nusmateriaalien tutkijana.

Tapio Syrjänen toimii liiken­nevastuualueen kunnossa­pitoyksikössä projekti­vastaavana. Työtehtäviin kuuluu Liikenneviraston Liikenne tietyömaalla -sarjan ohjeiden päivitykset. Hän on Pirkanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan jäsen.

14

INFRA-LEHTI

KOHTA PAUKKUU! Kun työmaa kaipaa kuoppaa, paikalla tulee panostaja. Ammattilaisen käsistä ei lähde yllättäviä ilotulituksia, sillä kaikki tapahtuu harkitusti ”täkkien alla”.

Homma ei sovi hätähousuille tai kuumakalleille.

15

2/2014

”

Räjäytystyön­johtaja vastaa räjäytyksen turvallisuudesta ja siitäkin, jos jotain yllättävää tapahtuu.”

TEKSTI: SARI OKKO JA ANU GINSTRÖM, KUVAT: LAURI ASANTI

V KARUA. ”Viereisellä työmaalla räjäytettiin kalliota, josta lensi kiviä ja yksi osui vasempaan nilkkaan.” ”Irrotti räjäytysmatosta nostokoukkuja ja nytkäytti selkänsä.” ”Räjäytystyössä kivensiru lensi vasempaan silmään.”

Louhintatöiden tapaturmakuvaukset eivät naurata, mutta suunta on oikea. Tapaturmataajuus on laskenut 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2005.

allilan työmaalla Helsingissä räjäytykset ovat jo vaienneet.

Noin 14 metriä syvän montun pohjalla tehdään nyt viimeisiä pohjatöitä ja murskataan louhoskiveä. Siellä, missä ammattilaiset vielä helmikuun harmaina päivinä ahkeroivat, ajellaan reilun vuoden kuluttua autoilla.

Kohteeseen rakennetaan vaiheittain OP-Pohjolan uutta pääkonttoria, johon kuuluu myös maan alle tuleva pysäköintihalli. Louhitulla alueella törröttävät valmiina jo hissikuilut.

Viime vuonna työmaalla räjäytettiin – ja oikein urakalla. Ensimmäiset paukut pamautettiin huhtikuussa, viimeiset joulukuussa. Ennen räjäytys- ja louhintatöitä alta purettiin kolme taloa. ”Onhan tämä iso ja näyttävä työmaa. Kaupungissa, keskellä vilkkaasti toimivaa arkea ja liikennettä, rakentaminen on aina haastavaa. Kaivannossa on ahdasta ja samaan aikaan puuhataan monenlaista: puretaan, louhitaan, lujitetaan ja valetaan, seinän takana tehdään toimistossa töitä ja kadun toisella puolella asutaan”, toimitusjohtaja Heikki Thil kuvailee. >

16

INFRA-LEHTI

TEEMU NORDLUND

SUUNTA ALAS. Vallilassa louhittiin tien pinnasta mitattuna yhdeksän metrin syvyyteen. Syntynyt louhe kuljetettiin murskattavaksi, jatkojalostettavaksi ja uusiokäyttöön.

Osaaminen ratkaisee Thilin luotsaama Varkauden Louhinta Oy on erikoistunut louhintaan ja kalliorakentamiskohteiden kokonaisurakointiin. Näissä hommissa ja tarjouskilpailuissa urakoitsijan taustat otetaan huomioon, sillä kokemus, osaaminen ja referenssit ratkaisevat.

Jos Thil jotain korostaisi, niin turvallisuutta. Ennen töiden aloittamista tehdään riskianalyysi ja tarkat yleissuunnitelmat töiden toteuttamisesta.

Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi töissä on noudatettava säädöksiä, jotka koskevat muun muassa räjähdysaineen työmaavalmistusta, räjäytystyön ilmoittamista, räjähteiden varastointia, säilyttämistä, käyttöä ja hävittämistä sekä muuta työturvallisuutta.

Räjäytystöillä pitää olla esimerkiksi ennalta nimetty valvoja, jolla hyväksytetään kaikki ennakkovalmistelut ennen kuin yhtään reikää päästään tekemään.

Vallilan työmaalla oli mukana myös räjäytyskonsultti, joka valvoi kokonaisuutta tärinämittauksista

Nämä aiheuttavat onnettomuuksia

• •• • • •

Puutteet panostuksessa, räjähdyskentän peit­ tämisessä, vaarallisen alueen määrittelyssä tai vartioinnissa Ylipanostus tai kallion ennalta arvaamaton rakenne Epäonnistunut poraus tai väärä porauskalusto Epäselvät päätöksentekosuhteet; ratkaisujen tekeminen ennen kuin räjäytystyön johtaja pääsee niihin vaikuttamaan Kiire ja ahtaus Ylitarkastaja Teemu Juhala Länsi-Suomen aluehallintovirasto

”

Panostajaksi tai ylipanostajaksi ei pääse ilman opintoja, työkokemusta ja lupakirjoja.”

aina töiden turvalliseen toteuttamiseen. Kaikki laskettiin huolellisesti ennakkoon: rei´itykset, reikäpanokset, käytettävät räjähdysaineet ja niiden määrät.

Ylipanostaja ylipanostaa?

Vallilan työmaalla räjäytystyönjohtajana toiminut ylipanostaja Jukka Kinnunen on Thilin serkkupoika. Serkukset ovat kotoisin Varkaudesta, mutta asuvat töiden takia arkipäivät pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla.

Miehet toteavat pilke silmäkulmassa ja yhteen ää­neen, että louhinta ja maarakennus ovat heil­le ge­neet­tinen sukurasite. Thil toimii alalla neljännessä pol­vessa, Kinnunen kolmannessa. ”Kivimiehiä ollaan, ei siitä mihinkään pääse. Kun näitä hommia on reilut 30 vuotta tehnyt, niin kyllä se jotain osaamisesta kertoo. Luja kokemus tuo varmuutta, oli kyse sitten aikatauluista tai turvallisuudesta”, Thil toteaa. ”Hommat oppii pitkälti tekemällä, mutta lukeakin pitää. Panostajaksi tai ylipanostajaksi ei pääse ilman opintoja, työkokemusta ja lupakirjoja”, Kinnunen lisää.

Työmailla ylipanostajan nimikkeelle nauretaan ystävällisesti. Kysellään, että jos on ylipanostaja, saako hän ylipanostaa kentät? Thil hymyilee ja toteaa samaan hengenvetoon, ettei näiden asioiden kanssa käytännön hommissa työmailla oikeasti vitsailla. Leikki leikkinä.

Vielä vähän lisää täkkiä Turvallisuus syntyy huolellisen suunnittelun ohella tukevasta peittelystä eli täkkäyksestä, joka estää louheen sinkoamisen. Suojapeitteet on valmistettu vanhoista kuorma-auton renkaista ja painavat jopa tuhat kiloa. Siirtelyyn ja asetteluun tarvitaan kaivinkone.

17

2/2014

TILAA YMPÄRILLE. Toimitusjohtaja Heikki Thil korostaa työmaaturvallisuutta. Räjäytystilanteissa työmaamonttu tyhjennetään aina sekä ihmisistä että liikutettavasta kalustosta.

”Viittomien avulla kuljettaja sitten sommittelee täkit kuten panostaja haluaa. Räjäytystyönjohtaja on se herra, jota totellaan. Hän vastaa räjäytyksen turvallisuudesta ja siitäkin, jos jotain yllättävää tapahtuu", Thil kertoo.

Kinnusen mukaan kuljettajan tyypillinen kysymys on, että ”vieläkö laitetaan” tai ”vieläkö siihen tarvii”.

Voi myös kuulua, että ”laita sitä ainetta sitten reilusti, että tapahtuu”. Panostaja kuitenkin täkkää mieluummin liikaa kuin liian vähän ja laskee grammoja.

Työmaahuumorista huolimatta jokainen panos on tarkkaan laskettu ja testattu. Varkauden Louhinnan kaverit tekevät mielellään räjäytyksiin liittyvät työt omalla porukalla varmistaakseen laadun. Huolimattomuuteen ei ole varaa kellään eikä koskaan.

Turvallisuudesta ei tingitä Valtakunnallisiin uutisiin pääsee helposti, kun räjäytystyömaalla tapahtuu jotakin sellaista, joka vastaa myyttisiin mielikuviin. Helposti ajatellaan, että työmailta sinkoilee pomminvarmasti kiviä ohikulkijoiden niskaan ja lähiympäristö on hätää kärsimässä.

Vahingot sattuvat Thilin ja Kinnusen mukaan usein kallion laadun takia. Kallio saattaa esimerkiksi osoit- >

Koulutus

Panostajaksi?

Räjäytystyömaille on turha haikailla ilman asianmukaista koulutusta ja riittävää työkokemusta. ”Pätevyydestä säädetään laein ja asetuksin. Pätevyyskirjat on erikseen räjäyttäjälle, panostajalle ja ylipanostajalle”, kouluttaja Mauno Syngelmä JAKK Koulutus Oy:stä kertoo.

Räjäyttäjältä edellytetään 26 tunnin koulutusta ja työkokemusta. Hän voi toimia panostajana ”vähäisissä räjäytyksissä”, mutta ei vastuunalaisissa tehtävissä asutusalueella.

Panostajan pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan 280 tunnin koulutusta, 20 vuoden ikää sekä vähintään vuoden työkokemusta alan töistä.

Terveydentilan tulee olla tehtävään sopiva ja taustan ”nuhteeton”.

Opiskeltaviin asioihin kuuluvat räjähteet ja laitteet, töiden suunnit­te­lu, lait ja säädökset, työturvallisuus, pe­­ rus­laskutavat, tietotekniikka, ensiapu, laadunvarmistus, sytytysmenetel­mät sekä itse louhinta- ja räjäytystyöt.

Asutulla alueella räjäytystä johtaa kokenut ylipanostaja. Ylipanostajan koulutus kestää 160 tuntia. Lupakirja edellyttää vuoden kokemusta panostajana. Tästä kolme kuukautta on oltava ylipanostajan pätevyyttä vastaavaa työtä vastuullisen ylipanostajan alaisuudessa, eli louhintaa asutuskeskuksessa monine päätöksentekoja suunnittelutehtävineen.

18

INFRA-LEHTI

PÄTEVYYS VAADITAAN. Ylipanostaja saa toimia asutulla alueella räjäytystöiden johtajana.

Jukka Kinnusella on alalta vankka kokemus.

tautua odotettua heikkolaatuisemmaksi, jolloin ampu voi päästä karkuun. Toinen altistava tekijä on kiire. ”Usein töiden aloittaminen venyy erinäisistä syistä, ja sitten kun päästään vauhtiin, menetetty aika pitäisi kuroa umpeen heti alkuunsa louhinta- ja maarakennusvaiheessa. Näinhän se ei missään tapauksessa saisi olla, räjähdysaineiden kanssa kun töitä tehdään”, kivimiehet toteavat. ”Aikataulut eivät koskaan saa mennä turvallisuuden edelle. Siitä lähdetään, että turvallisuudesta ei tingitä.

Joskus tavoitteena on saada päivässä viisi ampua, mutta turvallisuussyistä saadaan vain kaksi. Tämän kanssa pitää työmailla elää.”

Lenteleekö täällä kiviä?

Vallilassa tehtiin noin 350 erikokoista räjäytystä: kymmenestä kuutiosta pariinsataan kuutioon. Koeräjäytykset aloitettiin pienillä satseilla, joilla testattiin, miten voidaan turvallisesti edetä. ”Tärinämittausten tulosten takia räjäytimme aiot-

PIENETKIN ASIAT VAIKUTTAVAT. Porareiän päälle tuleva poratutti estää lietettä ja maa-ainesta valumasta porareikään ennen panostusta. Näin reikä voidaan panostaa pohjaa myöten parantaen pohjan irtoamista tavoiteltuun tasoon ja ehkäisten hieman myös kiven sinkoilua.

Tutit ovat kovilla: niitä käytetään uudestaan, kunnes ne hajoavat tai hukkuvat.

tua pienemmillä määrillä. Räjäytyskonsultin jo hyväksymiin suunnitelmiin tehtiin matkan varrella tarpeen mukaan muutoksia, jotka jälleen hyväksytettiin valvojalla ennen töihin ryhtymistä.

Kuoppa syveni kolmen metrin kerroksissa vaiheittain aina kahteentoista metriin”, Kinnunen kuvailee.

Vallilan työmaalla ei sinkoilevia kiviä nähty. Tämä estettiin muun muassa kolminkertaisilla peitoilla.

Työmaalla oli käytössä 80 täkkäykseen varattua suojapeitettä. Yksi varmuuskerros on Kinnusen mukaan aina hyvästä.

Ja sitten kun ammuttiin, pidettiin aina huolta myös siitä, että monttu on tyhjä – niin ihmisistä kuin liikuteltavista työkoneista. ”Ei meillä mitään ole ennenkään sattunut” -mentaliteetille ei ollut sijaa.

Panostuksista painajaisiin Jukka pyörittelee käsissään reilun kännykän kokoista punakeltaista palikkaa, laukaisulaitetta eli nonellia.

RÄJÄYTYSTYÖSSÄ ON VELVOLLISUUKSIA VIIDELLÄ TAHOLLA: TYÖN TEKEVÄLLÄ YRITYKSELLÄ, RÄJÄYTYSTYÖN JOHTAJALLA, TYÖN VALVOJALLA, RAKENNUTTAJAA EDUSTAVALLA TURVALLI­S UUS­ KOORDINAATTORILLA JA PÄÄTOTEUTTAJAA EDUSTAVALLA TYÖ­M AAN VASTUUHENKILÖLLÄ.

ASETUS RAKENNUSTYÖN TURVALLISUUDESTA (205/2009) WWW.FINLEX.FI

19

2/2014

Onnettomuuksien määrä

Parempaa valvontaa, kiitos Tälläkin hetkellä paukkuu sa­­­ doilla työmailla. Suurhanke voi sisältää kymmeniä räjäytyksiä päivässä. Paljonko tulee huteja ja miten ne estetään?

Kun räjähdevarkauksia ei lasketa, rikosilmoitusrekiste­riin päätyi louhintatyömailta 180 ta­­pah­tu­ maa vuosina 2000–2006. Näistä 12 prosenttia oli työtapaturmia.

Kiven sinkoutumista liittyi keskimäärin 10 tapaukseen vuosittain. ”Rikosilmoituksiin päätyvät vain vakavat tapaukset. Kiven lentäminen on tyypillistä, mutta olennaista on, onko henkilöille aiheutunut tai ollut mahdollista aiheutua vaaraa sinkoutumisen, tärinän,

paineen, kaasujen tai muun räjäyttämisestä johtuvan syyn vuoksi.

Vaikka korvattavaa materiaalivahinkoa syntyisi, kyse ei välttämättä ole onnettomuudesta tai lain rikkomisessa”, Länsi-Suomen avin työsuojelutarkastaja Teemu Juhala selventää. ”Oma valistunut arvioni on, että louhintatyömailla on kymmenisen kertaa vuodessa merkittäviä vahinkoja, jotka ylittävät kynnyksen poliisi- tai muuhun tutkintaan.

Pienempiä on enemmän. Työtapaturmat eivät aina liity räjäytyksiin, vaan ne voivat olla myös putoamisia tai esimerkiksi silmän, käden tai sormien vammautumisia.”

Parempi valvonta auttaisi.

Kaukana ovat ne lähinnä sarjakuvista maallikoille tutuiksi tulleet sytytysjärjestelmät, joissa oli iso laatikko, alas painettava kampi, sytytyslanka ja dynamiittipötkö.

Sytytysjärjestelmät ovat sähköisiä, sähköttömiä tai elektronisia. Jos Thil saisi päättää, räjäytystyömailla lisättäisiin tulevaisuudessa elektronisten nallien käyttöä, sillä ne ohjelmoidaan yksi kerrallaan ja erikseen, mikä lisää turvallisuutta. Toisaalta sähkötön järjestelmä sietää hyvin myös ulkoisia sähköisiä häiriöitä. Ei tarvitse taivaalle ukkosen uhatessa vilkuilla tai soitella salamapalveluun.

Dynamiitin ohella räjäytysaineena käytetään tänä päivänä aniittia ja kemixiä. ”Tavoitteena on aina sadan prosentin varmuudella onnistunut räjäytys. Päätäni en silti pantiksi pistäisi. On tämä sen verran jännää puuhaa, että työt menevät välillä uniin”, Kinnunen summaa.

Thilin porukalla asiat ovat ajoittaisista painajaisista huolimatta kunnossa. Yritys on saanut neljänä vuotena kunniamaininnan Uudenmaan työturvallisuuskilpailun aliurakoitsijasarjassa.

”Lainsäädännön ja kunnan rakennusvalvonnan tulisi edellyttää räjäytystyön valvojilta riittävää asiantuntemusta etenkin asutulla alueella. Valvoja tarvitsee koulutuksen, jossa käydään läpi lait, työturvallisuusohjeet ja oikeat työvälineet ja -menetelmät”, louhintakonsultointia tarjoavan Finnrock Oy:n toimitusjohtaja Jari Honkanen sanoo.

Eniten ongelmia on talonrakennustyömailla, joissa räjäytystyön valvojaksi valitaan talon- tai pohjarakentamisen osaaja, koska suurin osa projektia koostuu näistä rakennusvaiheista. ”He eivät tunne riittävästi louhintatekniikkaa ja sen lain­sää­

SYTYTYSLANGAT OVAT HISTORIAA. Reilun kännykän kokoinen laukaisulaite eli ”nonelli” mahtuu panostajan taskuun.

däntöä, eivätkä osaa välttämättä vaatia turvallisuussuunnitelmia, ilmoituksia poliisille tai räjäy­tys­ suun­nitelmia. Tähän pitäisi saada muutos.”

Räjäytystyöt pitäisi ilmoittaa poliisille. Ilmoituksia tehdään yhä ahkerammin, mutta Honkasen mukaan esimerkiksi uudellamaalla joka neljäs räjäytystyö jää yhä ilmoittamatta. Turvallisuus paranisi, jos kaikki työmaat tulisivat tilastoihin ja työsuojeluviranomaisten valvonnan piiriin. ”Sekin auttaisi, jos tilaajat tuntisivat lait, osaisivat vaatia dokumentteja ja ottaisivat enemmän vastuuta rakennushankkeiden turvallisuudesta.”

20

INFRA-LEHTI

LIIKENNEVIRASTO

PERÄSSÄ TULLAAN. Valitettavasti meillä on paljon takamatkaa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna tieinfran rakentamisessa ja ylläpidossa, toteaa Antti Vehviläinen.

21

2/2014

Antti Vehviläiselle

ASIAKAS ON TÄRKEIN Liikennevirastoa vuoden verran johtanut Antti Vehviläinen haluaa tuoda väylien rakennuttamiseen ja ylläpitoon sekä pitkäjänteisyyttä että käyttäjälähtöisyyttä.

TEKSTI: VESA TOMPURI, KUVAT: MARKKU ULANDER

LIIKENNEVIRASTON tähänastisena olemassaoloaikana budjettiraha on ollut yhtä tiukassa kuin Tielaitoksen, VR:n ja Merenkulkulaitoksenkin aikaan. Keskinäiset määrärahasuhteetkin ovat viraston pääjohtajan Antti Vehviläisen mukaan jokseenkin ennallaan. ”Rahoituksessa on vajausta, se on selvä. Tämänvuotiseen väylänpitoon myönnetty miljardi on sama kuin viime vuonna, siis tosiasiallisesti vähemmän, koska ostovoiman muutosta ei ole otettu millään tavoin huomioon. Laskelmiemme mukaan määrärahoja tulisi korottaa noin puolitoistakertaisiksi. Silloin päästäisiin maksamaan arvioitu 2,5 miljardin korjausvelka pois viidessätoista vuodessa”, Vehviläinen laskee.

Kauppatieteiden maisteriksi kouluttautuneena ja metsäteollisuuden globaalia logistiikkaa vuosikymmenet optimoineena Vehviläinen on tottunut arvioimaan suuria taloudellisia kokonaisuuksia. Tätä hän pitää etuna erityisesti silloin, kun pikemmin taloutta kuin tekniikkaa ymmärtävät poliittiset päättäjät on saatava vakuuttuneiksi väylähallinnon vaatimusten oikeutuksesta. ”Olen huomannut, että kansanedustajat ja ministerit puoluekannasta riippumatta myöntävät nykytilanteen kestämättömyyden. Tuntuu silti siltä, että syvällinen ymmärrys hyväkuntoisen infran ja talouden toimivuuden välisistä yhteyksistä silti puuttuu. Täytyy muistaa, että kukin infrahanke tekee infraa vähintään 50 vuodeksi. Ruotsissa ymmärretään myös tämän pitkäjänteisyyden merkitys paremmin kuin meillä Suomessa.”

Väitteensä tueksi Vehviläinen kaivaa muististaan suuruusluokkalukuja: ”tavallisina” aikoina Ruotsin

valtio investoi infraan väkimäärään suhteutettuna tuplasti, hyvinä aikoina ero Suomeen on hänen mukaansa vielä suurempi.

Rataparannuksia pehmeiköillä Vehviläinen suhtautuu avoimesti ja samalla terveen kriittisesti infrarakentamisen ja -ylläpidon toimintatapoja ja tavoitteita koskeviin muutosehdotuksiin.

Muutosten järkevyys tulisi hänen mielestään suhteuttaa vallitsevaan ympäristöön ja tarkastella ehdotuksia sekä nykyhetken että tulevien näkymien valossa. ”Esimerkiksi Keski-Euroopassa järkevä suuntaus satsata rahdin kuljetuksessa erityisesti raideliikenteeseen ei välttämättä päde Suomessa. Kaikki tiedämme, että rautateitä runsaasti käyttävien metalli- ja etenkin metsäteollisuuden investoinnit ovat olleet pitkään jäissä. Samaan aikaan on käytettävissä runsaasti vapaata kumipyöräkapasiteettia.”

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ratojen ylläpidossa vallitsisi yhtä lailla rahoitusvajetta kuin tienpidossakin. ”Rahojen kohdentamisessa tulee lähivuosina korostumaan erityisesti pehmeiköille rakennettujen rataosuuksien perusparantaminen. Siihen on kaikkiaan varattava satoja miljoonia euroja.”

Vehviläinen ennustaa radanpitoon myös organisatorisia muutoksia. Hän arvioi VR:n jatkossa keskittyvän entistä enemmän pelkästään liikennöintiin – samaan tapaan kuin lentoyhtiöt vastaavat ”pelkästä” lentämisestä, eivät lainkaan lentokenttäinfrasta.

Toisaalta hän pitää todennäköisenä ja toivottavana, että Suomen ja Venäjän välinen ratainfra jatkossakin kehittyy.

”

Kansanedustajilta ja ministereiltä tuntuu puuttuvan syvällinen ymmärrys hyväkuntoisen infran ja talouden toimivuuden välisistä yhteyksistä.”

>

22

INFRA-LEHTI

Ylläpidon puolella on nähty muutamia konkursseja. Hyvin hoidetut ja johdetut yritykset pärjäävät silti nytkin. Erityisen hyvin pärjää sellainen infrayritys, joka seuraa asiakkaidensa vaatimuksia ja toiveita.

”Tähän syntyy tarvetta nopeiden matkustajayhteyksien suosion kasvusta, mistä Allegro on hyvä esimerkki.

Suomessa on huolehdittava siitä, että rataliikenteen tarvitsema kokonaiskapasiteetti riittää kaikissa olosuhteissa. Hyvä ratkaisu voisi olla kehittää henkilöliikennettä Vainikkalan ja tavaraliikennettä Imatran kautta.”

Samaan aikaan on Vehviläisen mielestä huolehdittava, että rataverkosto muualla Suomessa kestää kiskoliikenteen rasitukset. ”Suuri osa Suomen radoista on aikanaan mitoitettu pienemmille kuin nykyisin tarvittaville 25 tonnin akselipainoille.”

Tietomallinnuksella pääjohtajan tuki Infra-alan tämänhetkistä tilaa Antti Vehviläinen pitää suhteellisen vakaana. Hän perustelee käsitystään sillä, ettei urakoitsijakumppaneiden keskuudessa ole juuri nähty konkursseja, vaikka tunnelmat urakoitsijakentällä ovatkin olleet mollivoittoisemmat kuin vuosiin. ”Vuosi sitten infrakonsultoinnissa oli hiljaisinta aikoihin. Nyt siellä näkyy piristymisen merkkejä. Ei tarvitse olla yltiöpäinen optimisti pitääkseen hyvin mahdollisena, että urakointipuoli vilkastuu sekin, tosin pienellä viiveellä.”

Ylläpidon puolella hän myöntää tietävänsä myös muutamia konkursseja. Ajat eivät kuitenkaan ole hänestä erityisen huonot; hyvin hoidetut ja johdetut yritykset pärjäävät nytkin. Erityisen hyvin hän arvioi pärjäävän sellaisten infrayritysten, jotka seuraavat asiak­kaidensa vaatimuksia ja toiveita.

Kuka?

Antti Vehviläinen

•• • ••

Liikenneviraston pääjohtajaksi 2013 Aiempi ura: 25 vuotta Stora Enson palveluksessa kotimaassa ja ulkomailla, viimeksi logistiikka­ johtajana Koulutus: KTM (Vaasan yliopisto), MBA (The Henley Management College) Ikä: 58 vuotta Harrastukset: mökkeily

”

Keski-Euroopassa järkevä suuntaus satsata rahdin kuljetuksessa erityisesti raideliikenteeseen ei välttämättä päde Suomessa.”

”Metsäteollisuudessa opin, että asiak­kaan on oltava keskiössä. Väylärakentamiseen ja väylien ylläpitoon sovellettuna tämä periaate merkitsee sitä, että on huolehdittava teollisuuden tarvitsemasta infras­ta viennin kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yhtä tärkeää on väylien kaikkien muiden käyttäjien palveleminen – kulkuneuvosta riippumatta. Infraurakoitsijoiden näkökulmasta asiakastarpeeseen vastaaminen on ennen kaikkea sitä, että kykenee vastaamaan tilaajan laatuvaatimuksiin. Vaatimukset ovat muuttumassa ainakin kahdella tavoin: urakoitsijan on kyettävä toteuttamaan työmaansa tietomallinnusta hyödyntäen ja turvallisuutta vaalien.”

Vehviläinen korostaa tietomallinnuksen taloudellisia hyötyjä. Hän arvioi väylähankkeiden suunnittelussa säästettävän 5–10 prosenttia ja rakentamisessa ja kunnossapidossa jopa kolmasosa, kunhan tietomallinnus hallitaan ja siitä otetaan kaikki hyödyt irti. ”Lisäksi kaikki suunnittelu- ja toteutustieto saadaan dokumentoiduksi niin, että ylläpito ja jatkorakentaminen sujuu huomattavasti paremmin.”

Uudet toteutusmallit tervetulleita Infra-alan ulkopuolelta tulleena Vehviläisen on helppo ottaa alaan ennakkoasenteista mahdollisimman vapaa tarkastelukulma. Hän kannattaa esimerkiksi uusien urakkamuotojen kehittämistä, esimerkiksi allianssia. ”On hyvä lähtökohta ajatella, ettei halvin ole välttämättä paras valinta. Pidän ilahduttavana EU:n hiljattaista kannanottoa, jonka pohjalta on odotettavissa hankintalain valintakriteereihin joustavuutta.”

Uudistuksen myötä esimerkiksi toteuttajan innovointikyvyt tulisivat entistä paremmin käyttöön. ”Silti haluan korostaa, että vanhojakin hankintamalleja on syytä säilyttää ja kehittää. Mitä taas infrarakentamisen määrään tulee, on sekä tilaajien että toteuttajien etu, ettei rahoitus kerralla kasva ihan niin paljon kuin todellinen tarve olisi. Tämä siksi, ettei sellaisessa äkillisessä tilanteessa enää löytyisi tekijöitä. Määrärahojen kasvun on oltava vakaata, mutta vähittäistä.”

Myös turvallisuuden parantaminen työmailla on Vehviläiselle sydämenasia, mutta hän pidättäytyy ottamasta kehittämistarpeisiin yksityiskohtaista kantaa.

Yksikönpäällikkö Pekka Petäjäniemi näkee turvallisuudessa kehittämistarvetta, ja virasto onkin nostanut turvallisuuden nyt strategiseen rooliin. ”Minimoimme työnaikaisin liikennejärjestelyin väylän käyttäjien haitat ja turvallisuusriskit sekä toteutamme hankkeet ripeästi. Investointiprojekteissa voim­me maksaa bonusta, jos työmaalla sattuu erityisen vähän tapaturmia”, Petäjäniemi kuvaa käytännön toimia. Turvallisuuden tavoitetasot asetetaan tarjouspyynnössä ja niiden toteutumista seurataan aktiivisesti.

2/2014

23

24

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

MUISTOJA. Autosta kurkistava Hannu Vuorinen opiskeli ensin ihan muuta alaa, kunnes ”lipsahti” tyttöystävän – nykyisen vaimon – perheyritykseen, Maarakennus ja kuljetus Niemelälle 1981. Appiukko oli SML-aktiivi.

KILPAILUKYKY KUMIPYÖRILLÄ.

Maanteillä kulkee 70 prosenttia tavarakuljetuksista. Kuvan auto oli lähdössä kuljettamaan kahta 190-tonnista moottoria Rauman satamasta Raisioon.

25

2/2014

SILTOJEN SUOMI Isoista erikoiskuljetuksia työkseen vastaavalla Hannu Vuorisella on helppoa Suomessa. Sekä reitit että lupapuoli toimii, ja näin pitää kuljetuskonkarin mielestä ollakin, jotta syrjäinen maa ei anna vientiteollisuuden kilpailijamaille liikaa kaulaa. Vuoriselle ominta infraa on Kärkistensalmen silta.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: TOMMI ANTTONEN

”

Siltojen on oltava siinä kunnossa, että yli päästään myös raskaalla kalustolla.”

”OLEN PÄÄTYNYT yrityskauppojen mukana NurmiMuistan ajan, kun sillan tilalla oli vielä lossi. Jos siinä nen Logisticsille jo 1980-luvulla. Vastaan liiketoimin- olisi yhä lossi, käyttäisin eri reittiä. Kiertäisin Jyväskytayksikkömme kannattavuudesta ja strategian kehittä­ län kautta, ja matka-aika olisi huomattavasti pidempi. misestä sekä johdan myyntitiimiä. Yhdessä Suomessa on paljon vesistöjä ja siltojen mermietim­me esimerkiksi erikoiskuljetusprokitys on suuri. Niiden on oltava siinä kunTAVIS TÖRMÄÄ jektien hin­noittelua. nossa, että yli päästään myös raskaalla HARVOIN. ErikoisMaarakennuskoneita työmaalta toiselle kalustolla. Sillä on maan kilpailukyvyn kuljetuksia tehdään Suomessa kymmeniä meillä kulje­tellaan nykyisin harvemmin, kannalta merkitystä. tuhansia vuosittain, mutta ihan uusia koneita viemme kyllä Esimerkiksi Ruotsissa painavat ja kookusein huomaamattomasti yöaikaan. lähinnä ulkomaille, esimerkiksi Sandvikaat kuljetukset maanteitse ovat hankalia kin laitteita Venäjälle ja Eurooppaan. toteuttaa, joten siellä käytetään vesireittejä.

Teemme projekteja lähinnä suurille teolliTeollisuuskin on paljolti vesireittien varrella. suuslaitoksille. Jos jossain päin maailmaa rakenKeski-Euroopassa käytetään paljon jokireittejä, koska netaan tehdasta, kuljetamme sinne isoja kappaleita. maantieverkosto ei ole kelvollinen erikoiskuljetuksille.

Kuljetamme paljon esimerkiksi Valmetin paperikoSuomessa taas on paljon suurtakin konepajateollineen osia. suutta muualla kuin vesistöjen varrella. Saimaan kanaLiikumme kalustollamme paljon Länsi-Euroopassa vaa ja vesistöä toki käytetään puutavaran uitossa, mutta ja Itä-Euroopassa sekä Venäjällä. Suomessa erikois- ei erikoiskuljetuksissa vain poikkeustapauksissa. kuljetukset ja raskaat kuljetukset ovat kohtuullisen helppoja. Erikoiskuljetuslupia saa melko sujuvasti. EN NÄE JÄRKEVÄKSI PANOSTAA Suomessa nykyistä Raja, josta alkaen lupa tarvitaan, on korkea. enempää maan sisäisiin rautatiekuljetuksiin. Se ei ole Moneen muuhun maahan verrattuna meiltä löytyy näillä etäisyyksillä kilpailukykyinen kuljetusmuoto myös kohtuullisen hyvin kuljetusreittejä. toisin kuin esimerkiksi Venäjällä, jossa etäisyydet ovat Suomessa on kuitenkin jonkin verran kriittisiä, heik- todella pitkiä ja maantieinfra on huonoa. Joskus meillä koja siltoja, jotka ovat vaikuttaneet kuljetusreitteihin on jotain todella painavia muuntajakuljetuksia menmeillä. Esimerkiksi Jyväskylän ja Vaajakosken välillä nyt rautateitä pitkin, mutta se on erittäin harvinaista oleva silta oli aikoinaan sellainen; heikko silta haittasi Suomessa. merkittävästi Jyväskylän seudun vientiteollisuutta.

Sen sijaan kaikessa muun väyläinfran rakentamiKorjauksia on tullut, mutta siltojen vuoksi on edel- sessa olisi tärkeää huomioida myös erikoiskuljetukleen kierrettävä välillä. Meillä kuormat ovat yleensä set. Joskus tulee lipsahduksia: liikenteenohjausporaina painavampia kuin normaaliliikenteessä. Sillat, taali jää liian alas tai muuten kohtuullisen selkeälle jotka ovat meille ongelmia, eivät välttämättä ole sitä reitille tulee liian suppea liikenneympyrä, josta ei tahdo muille. pitkällä erikoiskuljetuksella päästä läpi.

Jos systeemi toimisi niin, että infran rakentajat otetITSELLENI TÄRKEIN INFRARAKENNE on myös silta: taisiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa, lopputulos Kärkistensalmen silta Korpilahdella. Ajelen usein kotoa olisi usein varmasti parempi ja halvempikin. Lisätkää Muuramesta Helsinkiin sen kautta, yleensä aamuyöstä rakentajat ja tilaajat yhteistyötä!” tai myöhään illalla. Silta on kaunis, ja kesäisin auringonnousun aikaan sieltä avautuu mukavat maisemat Hannu Vuorinen, 57, on Senior Vice President Nurminen Päijänteelle.

Logistics Oyj:ssä.

26

INFRA-LEHTI

MIKÄ TYÖMAA? Joka hetki ympäri Suomen valmistuu toimivaa ja kestävää infraa, joka helpottaa ihmisten arkea ja parantaa ympäristön laatua. Tämä työmaa on alkupamaus useille suurille rakennushankkeille.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: ARKKITEHTUURITOIMISTO ARKDESIGN JUHA PALDANIUS, ASIANTUNTIJA: PROJEKTI-INSINÖÖRI JARKKO MERILÄINEN, LEMMINKÄINEN INFRA

KERROSKAUPUNKI. Maan alla on kuin oma pienoiskaupunkinsa huoltopihoineen ja -katuineen.

Huoltoliikenne maan päällä vähenee. Halkaisijaltaan yhdeksänmetrisiä kiertoliittymiä on kaksi – ne veistetään louhimalla.

JATKOKÄYTTÖÄ.

Louhittua kiveä kuljetetaan satamaan täyttömaaksi noin 60 000 autokuormaa. Vesisuihkut luolan uloskäynnin luona pitävät autojen renkaat puhtaina ja pölyt pois kaduilta.

MITÄ TYÖMAATA ARVUUTELLAAN ­S EURAAVAKSI? EHDOTA MEILLE: INFO@INFRA.FI

MYÖNTEINEN YLLÄTYS. Kallioperän graniitti ja gneissi olivat kovempaa ja kuivempaa lajia kuin odotettiin. Ruhjealueita ei ole tullut vastaan, mikä helpottaa etenemistä.

27

2/2014

VAROVASTI. Alueella katselmoitiin 114 kiinteistöä. Huoneistojen kunto ja halkeamat kartoitettiin, tietotekniset laitteet suojattiin. Rakennuksille määriteltiin iän, rakennusja perustustavan mukaan yksilöllinen tärinän raja-arvo ja kiinteistöihin asennettiin tärinämittarit. Eri rakennusten kohdilla louhitaan nyt voimakkuudeltaan erikokoisilla räjäytyksillä.

VIHJEET 5 pistettä Tällä työmaalla tarkkaillaan ja haastetaan työtapoja koko ajan. Kaikki sisäiset palaverit käynnistyvät työturvallisuusasioiden läpikäynneillä.

4 pistettä Kun kohde on valmis, sinne voidaan tiukan paikan tullen evakuoida turvaan 3 000 kansalaista.

3 pistettä Esi-isät elivät luolissa. Nyt samaan olotilaan pääsy vaatii rautaista louhintaosaamista ja isoja koneita. Täällä louhitaan kalliota noin 300 000 m3 ja parhaimmillaan työn alla on ollut 30 perää eli tunnelin päätä. Päivittäin paukkuu: ensimmäisenä rakennusvuotena tehtiin 1 000 räjäytystä.

2 pistettä Tämä työmaa on täynnä pieniä ja suuria innovaatioita. Esimerkiksi puhdasta vettä tarvitaan louhintatyömaalla jopa yli 200 m3 päivässä. Täällä kehitettiin oma, paikallinen kierrätys- ja puhdistusjärjestelmä. Vedenkulutus pieneni kymmenesosaan.

Oikea vastaus: Havainnekuvassa on Oulun pysäköintilaitos Kivisydän, jonne tulee 900 pysäköintipaikkaa ja väestön­ suoja. Luolasto louhitaan 30 metrin syvyyteen ja sinne tulee 16 hissiä keskustan kiinteistöihin. Syksyllä 2015 valmistuva laitos mahdollistaa kokonaan uuden liike­ rakentamisen maan päällä. Louhinta- ja lujitusurakasta vastaa Lemmin­käinen Infra, rakennuttaja on Oulun Pysäköinti. Hanke työllistää jopa yli 200 infrarakentajaa.

Alihankintayrityksiä on parikymmentä. Hanke on kasvanut reilusti töiden edetessä. Yksikerroksisesta laitoksesta tuleekin kaksi­kerroksinen, kun koko komeuden alle tulee neljän kiinteis­tön tarpeisiin huoltokäytävä. Lisätöineen urakan arvo on nyt lähes 80 miljoonaa euroa.

PULTTI POIS? Ei kiitos. Maan pinnan päivänpaisteen ja luolaston välillä on 15 metriä kalliota.

3–5-metriset pultit varmistavat, että kalliokatto ei hievahda. Yhteensä laitoksen seiniin ja kattoon tarvitaan 14 000 pulttia.

1 piste Valmistuttuaan tämä infrarakenne on pettämätön ratkaisu autojen säilömiseen. Pohjois-Suomen vanhimman kaupungin keskustan alle louhittava kohde hissiyhteyksineen ulottuu Hallituskadulta Kauppatorille asti.

28

INFRA-LEHTI

K. REPOLAINEN

Iloa vähästä K. REPOLAINEN INFRAn kettu tekee tarkkoja ja sumeita havaintoja inframaailmasta läheltä ja kaukaa, provosoiden keskustelua.

KETTU ON MAAKUNTAMATKAILLUT alkuvuonna ahkerasti. Porissa pörröhännän silmiin sattui kadunkulmassa tutunnäköinen mies. Liikenneviraston ylijohtaja Antti Vehviläinen se siinä antoi haastattelua paikalliselle radiolle.

Vehviläisenkin tehtävänä on nykyisin viedä vähästä iloa -sanomaa maakuntiin. Porissa valtatie kahdeksan parannustyöt pääsevät Satakunnan päässä alkuun ehkä vuoden kuluessa.

Kasitien tapauksessakin parannustyöt tarkoittavat melko vaatimattomia asioita: uutta tievalaistusta, kenties uutta pyörätietä ja uusia kaistoja joihinkin liittymiin. Raskaiden remonttien aika alkaa olla ohi.

Ylijohtajan mukaan Suomen tiestön heikoin kohta tarpeisiin nähden ovat poikittaiset tieyhteydet. Ei niinkään Helsingistä lähtevät valtatiet tai hiljaiset pikkutiet.

Siis esimerkiksi tiet Porista Kouvolaan, Seinäjoelta Jyväskylään tai vaikkapa Kokkolasta Kajaaniin.

Havainto saattaa olla oikea. Ainakin se on yllättävä.

Monien mielestähän Suomen tieverkko on huono kiireestä kantapäähän, eikä se pikkurahalla muuksi muutu jatkossakaan.

Ilmiö on tuttu muuallakin. Ajakaapa vaikka Englannissa maan poikki Norwichista Liverpooliin niin huomaatte.

”

Mikä on todennäköisyys, että taivaalta putoaa kilpikonna päähäsi. Yksi triljoonasta?”

VALE, EMÄVALE, TILASTO. Näinhän se menee.

Perään tekisi mieli lisätä vielä hyöty/kustannuslaskelma eli niin sanottu h/k-luku.

Luvullahan vertaillaan mielellään eri infrahankkeiden kannattavuutta. Jos luku on yli yksi, hanke on kannattava.

Eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja, sisäministerinäkin käväissyt Kari Rajamäki PALAUTETTA (sd) opasti jo taannoin kettua, miten h/kKOLUMNISTILLE? TUIKKAA POSTIA OS. lukuun pitää suhtautua.

K.REPOLAINEN Jos hanke päätetään tehdä, sille yleensä löy@INFRA.FI tyy hyvät kannattavuusluvut, Rajamäki sanoi ja iski silmää.

Länsimetron jatke on hyvä esimerkki siitä, mitä Rajamäki tarkoittaa.

Kannattavuus jää reilusti alle yhden, mutta hanke etenee silti koska projektista ”koituu laajempia hyötyjä”.

Mitä ne ovat, jää hämärän peittoon.

Kettu kysyi kerran Tukholman Södra Länkenin 15 kilometriä pitkän tunnelityön vetäjältä, paljonko hankkeen hyöty/kustannuslukema on. ”Ei aavistustakaan”, mies vastasi. Miljarditunneli tehdään kuulemma, koska ”Tukholma ansaitsee tämän”.

Norjassa 24 kilometriä pitkän Laerdalin tunnelin vastaava mainitsi hankkeen tekemisen erääksi syyksi sen, että paikallisen liikenneministerin matka kotoa Osloon lyhenee 50 kilometrillä.

Syynsä kullakin.

LÄNSIMETRON, KEHÄRADAN JA MONIEN MUIDEN isojen infrahankkeiden kallistumisen eräänä syynä pidetään sitä, että yhteiskunta joutuu varautumaan yhä epätodennäköisempiin onnettomuus- ja häiriötilanteisiin.

Kettukin on ollut välillä sitä mieltä, että palo-, onnettomuus- ynnä muihin tilanteisiin varautuminen alkaa lyödä yli. Tunnelit jäävät pian kalleuttaan rakentamatta.

Onko tässä nyt sitten laitaa? Ehkä parempi olisi ra­ken­taa hiukan vaatimattomampikin laitos kuin lyödä henkselit koko hankkeen päälle.

Todennäköisyydet onnettomuuksille ovat esimerkiksi metrossa erittäin pienet. Pitäisikö uskoa?

Ketun kaveri kertoi uskomattoman mutta toden jutun todennäköisyyksiin liittyen.

Mies oli kävelemässä etelän lomakohteessa.

Keskellä kirkasta päivää miehen kasvojen editse katuun rysähti taivaalta kilpikonna. Kyse oli muutamasta kymmenestä sentistä, ettei henki olisi lähtenyt.

Mutta mistä kilpikonna tuli? Vieressä ei ollut puita, eivätkä konnat nykytietämyksen mukaan osaa lentää.

Todennäköisesti kilpikonna oli joutunut kotkan tai muun ison linnun kynsiin eikä se ollut jaksanut kannatella painavaa konnaa.

Mutta ajatelkaa, mikä on todennäköisyys, että taivaalta putoaa kilpikonna päähäsi. Yksi triljoonasta?

Vielä vähemmän?

Tapaus opetti miehelle paljon todennäköisyyslaskennasta. Enää hän ei väheksy asiaa, jos vaikkapa ydinonnettomuuden todennäköisyyden mahdollisuudeksi esitetään yksi triljoonasta.

Se saattaa silti tapahtua.

29

2/2014

LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

JÄSENSIVUT 30

Paavon pakinat • Sett och hört

32

Kuntoutusta kaakossa

35

Yrittäjän fakta 35 | Osaava tilaaja on turvallinen

35 | Tarkastuksia EteläSuomen työmailla

36 | Uusia velvollisuuk­ sia urakoitsijalle

36 | INFRA siirtyy sähköön

37 | Yhteistyötä Itämerellä

38 | Team Rynkeby treenaa, MANK ry etsii nuoria

37

Onnittelemme – Matti Janhunen Oy 70 v

39

Olin & Kortene & Laukkanen

40

Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot

”Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon.”

HÄMÄLÄINEN SANANLASKU

30

INFRA-LEHTI

PAAVON PAKINAT

Anna INFRAlle mahdollisuus Give peace a chance, lauloi John Lennon kultaisella 60-luvulla. Rauhanaate oli yksi hippiliikkeen kulmakivistä. Toinen oli vapaa rakkaus, mutta se ei tällä kertaa liity tähän tarinaan. Sen sijaan hippiliikkeelle ominainen ohjenuora olla ottamatta elämää liian raskaasti liittyy.

HIPPIEN JA INFRARAKENTAJIEN vahvempi kytkeminen toisiinsa edellyttää perehtymistä lähdeaineistoon.

Wikipedian mukaan liikkeen jäsenten keskeisiä ulkoisia tunnusmerkkejä olivat värikkäät vaatteet. No nyt alkaa kuulostaa jo tutummalta. 2000-luvun infrarakentajan huomiovaatteista koostuva kansallispuku lienee vähintään yhtä värikäs kuin entisajan hippien kostyymi.

Infrarakentajan arki on kuitenkin usein kaikkea muuta kuin leppoisaa kukkaiseloa.

Työpäivät venyvät ympäripyöreiksi, kun kaivamisen lisäksi täytyisi työntekijät ja asiakkaatkin pitää tyytyväisinä. Uutta keikkaakin pitäisi saada... Kuulostaako tutulta?

KUN KYNTTILÄ ALKAA PALAA molemmista päistä, voisi yrittää ottaa oppia hipeistä.

Pitäisiköhän joskus kokeilla sitä helppoa elämää ja satsata omaan työhyvinvointiin? Voisikohan sen kaivamisen jättää vii-

konlopuksi tai edes yhdeksi illaksi ja lähteä vaikka mukaan johonkin INFRAn lukuisista tapahtumista?

Kyllä pitäisi ja kyllä voisi!

Takaan, että se kannattaa.

INFRAn tapahtumista löytyy jokaiseen makuun. On messumatkaa ja moottoripyöräturneeta, konsertteja ja kei- Hyvässä lailua. On laivaristeilyjä ja lätkää, kelkkasafaria ja kesäteat- seurassa velatkin teria.

”

muuttuvat

Tänä vuonna INFRA täyttää 60 vuotta.

Synttäreitä juhlitaan asiaankuuluvin menoin Liittopäivillä lauantaina 25. lokakuuta.

Etenkin sinä, joka et ole aiemmin ollut mukana, kai­ ­va hetkeksi esiin sisäinen hippisi ja tee tärkeä kalenterimerkintä lokakuulle.

Lupaan, että tä­­män ta­­ pahtuman jälkeen arki pyörii aivan uudel­­la energialla.

PARASTA NÄISSÄ TAPAHTUsaataviksi.”

MISSA on kuitenkin porukka.

Give INFRA a Chance.

On uskomattoman terapeutPaavo Syrjö tista päästä parantamaan maa Toimitusjohtaja, INFRA ry ilmaa kollegojen kanssa. Alta aikayksikön huomaat, että et ole ajatustesi kanssa yksin. PS. Muistathan, että INFRA Akatemia Kollegoilla on täsmälleen samat huolet ja on paras kumppanisi koulutusasioissa. murheet, ilot ja onnistumiset. Hyvässä seu- Keväällä Akatemia saa ikiomat nettisivut: rassa velatkin muuttuvat saataviksi.

Infra.fi/Akatemia. Varaa kurssipaikkasi!

SETT OCH HÖRT

Anmäl dina anställda senast 31.3.

Lagen om beskattningsförfarande förnyas. I framtiden måste varje entreprenör, oberoende av storlek, månatligen till skattemyndigheten anmäla vilka byggtjänster den beställt och av vem, och hur detta arbete har fakturerats.

Dessutom ska den huvudsakliga genomföraren månatligen lämna Skatteförvaltningen uppgifter om de arbetsgivare och arbetstagare som arbetar på den gemensamma byggarbets­ platsen.

De första anmälningarna ska göras senast 5.9.2014. Anmälningen görs elektroniskt.

För att underlätta anmälningen har Suomen Tilaajavastuu Oy på tjänsten Veronumero.fi släppt verktyget Työmaarekisteri, som automatiserar överföringen av uppgifterna.

Det är viktigt att varje entreprenör senast 31.3.2014 för in uppgifterna för företagets alla arbetstagare på adressen Veronumero.fi/Ilmoita.

För detta krävs Tilaajavastuu.fi:s koder. När företaget efter detta tillsammans med andra arbetsgivarföretag arbetar på den gemensamma arbetsplatsen ansvarar den huvudsakliga genomföraren för rapporteringen av arbetstagaruppgifterna med

ÄR DU ÄNNU

hjälp av den TyöINTE MEDLEM I LUOTETTAVA KUMPmaa-nyckel som PANI? SÅ FÅR DU SNART POST FRÅN SUOMEN Työmaarekisteri TILAAJAVASTUU OY. gett. UnderentreUNDERTECKNA OCH SKICKA IN DEN FÖRIprenörerna registFYLLDA FULLrerar sig på den MAKTEN! huvudsakliga genomförarens arbetsplats och rapporterar i enlighet med den nya lagen uppgifter om de entreprenader som de beställt. Med hjälp av Työmaarekisteri kan också detta automatiseras.

NÄRMARE INFORMATION: VERO.FI > ANMÄLNINGAR OM BYGGANDE TILAAJAVASTUU.FI

31

2/2014

LAURI ASANTI

INFRAN NETTI­S IVUT UUDISTUVAT. TESTAA JA ANNA PALAUTETTA: WWW.INFRA.FI

KYLLÄ PITÄISI JA KYLLÄ VOISI! Selittelyt sikseen, ja kaikki mukaan Liittopäiville 25.10., kehottaa Paavo Syrjö.

INFRAlaiset Afrikassa INFRA Länsi-Suomi ry tarjosi jäsenilleen mahdollisuuden osallistua messu-, koulutus- ja opintomatkalle Etelä-Afrikkaan, Johannesburgin Bauma Africa 2013 -konemessuille. Mukaan tuli myös Pohjanmaan ja Uudenmaan jäseniä, yhteensä 22 hengen retkue.

Jäsenistön toiveiden mukainen matkapaketti sisälsi tutustumiskäyntejä muun muassa Johannesburgin ja Kapkaupungin ra­kennus- ja kulttuurikohteisiin.

LUE MATKAKERTOMUS INFRA.FI:STÄ

Uudenmaan turvallisuuskilpailun palkitut

Tillsammans

INFRA elektronifieras

Det bästa med INFRAs evenemang är människorna. Det är otroligt terapeutiskt att få förbättra världen tillsammans med kolleger, skriver INFRA's vd Paavo Syrjö i sin kolumn. Du upptäcker genast att du inte är ensam om dina funderingar. Kollegerna har exakt samma oro och bekymmer, glädjeämnen och framgångar.

I gott sällskap blir skulder tillgodohavanden!

Bland INFRAs evenemang finns något för envar. Här finns mässresor och motorcykelturnéer, konserter och bowling, kryssningar och ishockey, snöskotersafaris och sommarteater.

År 2014 kan infrabussiness inte längre bedrivas utan e-post eller internet. Även INFRA frångår under 2014 meddelanden i pappersform.

Meddela din e-postadress till adressen info@ infra.fi. På så sätt får du i fortsättningen infomejl på svenska.

INFRAs webbplats förnyas under våren. Även svenskspråkigt innehåll planeras. Testa och kommentera!

Kom ihåg! INFRA fyller 60 år i år. Födelsedagen firas med tillhörande festligheter lördagen den 25 oktober under förbundsdagarna.

Uudenmaan alueen Turvallisesti 2000-luvulla -työturvallisuuskilpailun vuoden 2013 parhaat yritykset, rakennuttajat ja työmaat palkittiin 26.2.2014.

Infra-alan yritysten sarjan voitti Skanska Infra Oy, toiseksi tuli Maanrakennusliike E.M. Pekkinen Oy ja kolmanneksi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut.

Infrakohteiden rakennuttajana palkittiin Länsimetro Oy ja turvallisuuskoordinaattorina toiminut Sweco PM Oy. Turvallisin työmaa oli Skanska Infran Mäntymäki–Vallila viemäritunneli. Toiseksi sijoittui YIT Rakennuksen urakoima Leppävaaran yhteiskäyttötunneli ja kolmanneksi SRV Rakennuksen Länsimetron Otaniemen asema - ja ratatunnelien louhintaurakka.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston luovuttaman kiertopalkinnon voitti infra-alan yritysten sarjassa Maanrakennusliike E.M. Pekkinen Oy. Palkinnon saa yritys, jonka työmailla mitatut turvallisuuden tasoa ilmaisevat TRtai MVR-indeksien tulokset ovat keskimääräisesti korkeimmat.

Kilpailun järjestivät Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri, INFRA ry, Rakennusliitto, Ammattiliitto PRO, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työturvallisuuskeskus ja RAKLI ry.

32

INFRA-LEHTI

KYLLÄ NE VIIKON PÄRJÄÄ. Mauri Suortin mukaan yrityksen pitää kestää viikko, että yrittäjä on sieltä pois.

33

2/2014

KUNTOUTUSTA KAAKOSSA

Lisää työkykyä hyvässä porukassa Työssä jaksaminen on entistä tärkeämpää. INFRA ry:n jäsenille tarjoutui viime syksynä erinomainen tilaisuus osallistua alan yrittäjille räätälöityyn kaksivuotiseen pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja elämänlaatua.

TEKSTI JA KUVAT: JUHA PIETILÄINEN

”KUN TÄMMÖINEN TILAISUUS tarjoutui, tuli mieleen panostaa joskus itseensäkin.

Onhan tässä jo useamman vuoden ollut näitä konemiesten vaivoja niskan, käsien ja hartioiden seuduilla”, lappeenrantalainen koneyrittäjä Veikko Papunen kertoo. ”Pitäisihän tässä jaksaa vielä reilut kymmenen vuotta työelämää”, perustelee puolestaan haminalainen maarakennusyrittäjä Mauri Suortti.

Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) on tarkoitettu sellaisille pitkään

työelämässä olleille, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt. Kuntoutukseen pääsyssä huomioidaan hakijan kokonaistilanne, esimerkiksi hankala työtilanne tai muuten kuormittava elämänvaihe.

Kuntoutukseen hakemiseen tarvitaan työterveyslääkärin lausunto. Kuntoutus on jaettu kahden vuoden ajalle kuuteen viikkoon, joiden välillä jokainen osallistujaa kuntoilee ja toimii annettujen ohjeiden pohjalta oman intonsa ja mahdollisuuk­ siensa mukaan.

>

34

INFRA-LEHTI

KUNTOUTUSTA KAAKOSSA

PUOLI TUNTIA RIITTÄÄ.

Veikko Papusen mukaan kuntoiluun tarvitsee vain puoli tuntia päivässä. Siinä ajassa ehtii käydä sauvakävelyllä tai jumppamaan ohjeiden mukaan vaikka olohuoneen lattialla uutisia kuunnellessa.

”

Kuntoutusviikko on hyvä tilaisuus irrottautua yrityksen rutiineista ja huolista vähäksi aikaa. Jo se lisää henkistä hyvinvointia.”

Räätälöityä kuntoutusta ja yhteishenkeä Mikkelissä Anttolanhovissa kuntoutuksia toteuttaa Verve. Kustannuksista vastaa Kela, joka myös maksaa kuntoutujille päivärahaa ja matkakustannukset. ”Kaksi ensimmäistä jaksoa oli selvitysjaksoja jolloin tehtiin lääkärintarkastukset, tavattiin fysioterapeutti ja kartoitettiin elämäntilannetta”, kertoo Mauri Suortti. ”Ohjelma alkaa klo 8 ja päättyy klo 17. On liikuntaa ja kuntosalia, kävelyä, vesijumppaa, erilaisia luentoja sekä yksilöllistä ohjausta. Sain henkilökohtaiset ohjeet ja kuvat joiden mukaan jumpata ja treenata”, jatkaa Veikko Papunen.

Omalla porukalla on menty vielä illalla uima-altaalle jumppaamaan. Yhteishengestä kertoo sekin, että haastattelun jälkeisenä lauantaina osa porukasta oli lähdössä SaiPan otteluun Lappeenrantaan ja kevääm-

mällä osallistutaan INFRA ry:n Malagan matkaan, joka sattui sopivasti ”puolikurssijuhlaksi”.

Irtiotto töistä omaksi eduksi Viikko kerrallaan pois omasta yrityksestä on yrittäjälle iso asia. ”Kyllä se mietitytti sitoutua monelle vuodelle, jos tuleekin paljon töitä. Tähän asti toimeksiantajat ovat ymmärtäneet, kun olen kertonut meneväni kuntoutukseen”, kertoo Veikko Papunen. ”Kurssi on infra-alan yrittäjien kannalta erinomaisesti ajoitettu talviaikaan. Kesällä ei päästäisi töiden takia millään mukaan.

Näin yrittäjän näkökulmasta voisi viikon ohjelma olla jopa vielä tiiviimpi. Kuntoutusviikko on myös hyvä tilaisuus irrottautua yrityksen rutiineista ja huolista vähäksi aikaa. Jo se lisää henkistä hyvinvointia.”

Puolen vuoden jälkeen on tuloksia syntynyt. Paino on laskenut ja yleiskunto kohentunut. Lumeton talvi jätti Maurilta pois hiihtämisen, mutta kesällä on suunnitelmissa maantiepyöräilyn aloittaminen.

Motivaatiota tulee myös perheen taholta, sillä lapset ovat innokkaita urheilijoita. ”Sekin kannustaa, ettei jää oman nuorison jalkoihin”, Mauri Suortti naureskelee. ”Tavoitteena on nostaa lihaskuntotestin arvot maksimiin eli viiteen pisteeseen sekä liikunnan jatkaminen kurssin päätyttyä.” ”Kokemukset kuntoutuksesta ovat olleet pelkästään positiivisia. Meillä on ihan mahtava porukka. Kannattaa ehdottomasti hakea mukaan”, kannustaa Mauri.

Veikko Papunen kertoo yllättyneensä itsekin kuinka paljon innostui kurssista. ”Mielenkiinnolla odotan seuraavaa kuntoutusviikkoa. Olen ihan aidosti innoissani tästä.”

35

2/2014

ANTTI KYYNÄRÄINEN

YRITTÄJÄN FAKTA

Osaava tilaaja on turvallinen Infratyön tilaajat haluavat edistää liikenneturvallisuuden lisäksi myös hankkeiden työturvallisuutta. Tilaajat myös tiedostavat roolinsa turvallisuusvaikuttajana.

LIIKENNEVIRASTO JÄRJESTI 29.1.2014 yhdessä Kuntaliiton kanssa infra-alan urakoitsijoiden johdolle tapaamisen. Tilaisuudessa Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kertoivat työturvallisuuslinjauksistaan. Tilaajat tiedostavat roolinsa turvallisuusvaikuttajina.

Liikennevirasto tulee esimerkiksi käyttämään hankkeissaan aktiivisia ohjauskeinoja työtapaturmien välttämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi turvallisuuskannustimet ja turvallisuusauditoinnit.

Kunnissa puolestaan panostetaan turvallisuuskoordinaattorien työn ja turvallisuusasiakirjojen kehittämiseen.

URAKOITSIJOIDEN PUHEENVUORON käytti INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo Lemminkäinen Infrasta.

Hän kertoi urakoitsijoiden panostavan työturvallisuuteen ja sen kehittämiseen nyt todella voimakkaasti. Tapaturmataajuudet laskevat ja ovat isoissa infra-alan yrityksissä jo lähellä kymmentä. Keskiarvo mvralalla on 24 ja talonrakentamisessa 76 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Hajonta on kuitenkin suurta. Turvallisuusajattelu tulisi ulottaa koko ketjuun viimeistä aliurakoitsijaa myöten.

Kailasalo jakoi monen urakoitsijan toiveen päästä eroon turvallisuuskoulutusten sisältöjen päällekkäisyyksistä. Lisäksi kort-

tien uusinta tulisi voida tehdä verkossa opiskellen kahden päivän luokassa istumisen sijaan.

Puheenvuoronsa lopuksi Kailasalo korosti tilaajien merkittävää roolia työturvallisuuden edistämisessä. Hän toivoi tilaajilta hankkeisiin turvallisuuskannustimia.

ANTTI VEHVILÄINEN ILMOITTI lopuksi Liikenneviraston päättäneen liittyä Työterveyslaitoksen koordinoimaan Nolla tapaturmaa -foorumiin. INFRA ry kiittää Liikennevirastoa hyvästä päätöksestä.

Yh­teis­­­­­­toi­­min­ta eri toimijoiden kesken on välttämätöntä.

Ari Kähkönen

Pääurakoitsija, keitä työmaallasi työskentelee?

Työsuojelutarkastajat tekevät tehoiskuja rakennustyömaille harmaan talouden torjumiseksi. Etelä-Suomessa tehdyissä tarkastuksissa havaittiin eniten puutteita työntekijäluetteloissa.

VALVONTAISKUSSA työsuojelutarkastajat tarkastavat, että työmaan työntekijäluettelo on kunnossa. Luettelolla varmistetaan, että päätoteuttaja tietää kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt ja heidän työnantajansa.

Etelä-Suomen alueella maaliskuussa tehdyissä valvontaiskuissa työntekijäluettelossa oli puutteita jopa 60 prosentissa tarkastetuista työmaista.

"Monilla Etelä-Suomen työmailla työskentelee työntekijöitä, joista pääurakoitsija ei tiedä. Valvontahavaintojemme mukaan näiden työntekijöiden työehdoissa ja työoloissa on usein puutteita", työsuojelutarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Tarkastuksissa katsottiin myös, että rakennustyömaiden työntekijöillä on kuvallinen tunnistekortti, josta selviää työntekijän veronumero. Lähes 800 kohdatusta työntekijästä 12 prosentilta puuttui tunnistekortti tai kortissa oli puutteita.

"Rakennusalan pääurakoitsijat näyttävät huolehtivan aiempaa paremmin siitä, että työmailla työskentelevillä on veronumerollinen tunnistekortti", Rajamäki kertoo.

VALVONTAISKUUN LIITTYVIÄ tarkastuksia tehtiin Etelä-Suomessa 4 päivän aikana 57 työmaalle. Noin puolet tarkastetuista työmaista oli asunto-osakeyhtiöiden korjausrakennustyömaita. Työmaat sijaitsivat etu-

päässä Uudellamaalla. Tarkastuksia tehtiin myös Lahden, Kouvolan, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan seuduilla.

Suurimmassa osassa tarkastuksia valvottiin myös tilaajavastuulain ja ulkomaalaislainsäädännön noudattamista.

Etelä-Suomen valvontaisku liittyi valtakunnallisiin yhteistarkastuksiin, joita tehtiin rakennustyömaille maaliskuun aikana ympäri Suomea. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on tervettä ja turvallista. Valvontaiskussa olivat mukana myös Verohallinto ja Eläketurvakeskus.

Saija Syväoja

36

ILMOITA KAIKKIEN TYÖNTEKIJÖIDESI TIEDOT 31.3.2014 MENNESSÄ OSOITTEESSA VERONUMERO.FI/ILMOITA. TIEDOT SIIRTYVÄT AUTOMAATTISESTI VEROHALLINNON REKISTERIIN.

YRITTÄJÄN FAKTA

Uusia velvollisuuksia urakoitsijalle

INFRA-LEHTI

Rakennusalan verovalvonta tiukkenee edelleen harmaan talouden nitistämiseksi. Jatkossa jokaisen urakoitsijan on ilmoitettava verottajalle kuukausittain, mitä rakentamispalveluja on tilannut ja keneltä, mihin hintaan ja mitä ilmoitusjaksolla on työstä laskutettu.

VEROTUSMENETTELYLAKI muuttuu tiedot työmaalla työskentelyn alkamisesta vuonna 2014. Muutosten myötä jokainen ja arvioidusta päättämisestä sekä siitä, onko urakoitsija ilmoittaa erikseen suoraan Vero- kyseessä työsuhteinen vai vuokratyöntehallinnolle kaikki itse tilaamansa urakat kijä tai ammatinharjoittaja. työmaakohtaisesti. Urakkatiedot Ensimmäiset uudenlaiset ilmoitukilmoitetaan kaikista niistä yriset on annettava 5.9.2014 mentyksistä, jotka suorittavat nessä. Ilmoitus tehdään sähköiVARMISTA ETUSI. tilaajalle arvonlisäverolain sesti – paperivaihtoehtoa ei ole.

Luottava kumppani -jäsenyys on INFRAn jäse(1501/1993) 31 §:n mukaista nelle maksuton. Jos et vielä ole mukana, saat pian postia rakentamispalvelua tai KUUKAUSITTAISEN ILMOITSuomen Tilaajavastuu Oy:ltä. rakennustelineiden pystyTAMISEN helpottamiseksi Allekirjoita ja palauta esitäytetty valtakirja! tystä tai purkua tai vuokraaSuomen Tilaajavastuu Oy julvat tilaajalle työvoimaa näikaisee kevään aikana Veronuhin tarkoituksiin. mero.fi-palvelussa TyömaarekisUusi lakisääteinen ja kuukauteri-työkalun. Se automatisoi vaaditsittainen ilmoitusvelvollisuus koskee kaik- tujen tietojen toimittamista viranomaisille. kia rakentamispalvelun tilaajia, oli tekeillä Jokainen urakoitsija kirjaa ensin kertaalsitten pää-, sivu- tai aliurakka. leen kaikki oman yrityksensä työntekijöiLisäksi kunkin työmaan päätoteuttajan den tiedot nettisivulla Veronumero.fi/ on toimitettava Verohallinnolle kuukau- Ilmoita. Ilmoittamiseen tarvitaan Tilaajasittain yhteisellä rakennustyömaalla työs- vastuu.fi:n tunnukset, ja se on tehtävä viikentelevien työnantajien ja työntekijöiden meistään 31.3.2014. tiedot. Työntekijöistä ilmoitetaan muun Kun yritys tämän jälkeen työskentelee muassa henkilötunnus tai veronumero, yhteisellä työmaalla muiden työnantajayri-

tysten kanssa, työmaan päätoteuttaja vastaa kyseisen työmaan osalta työntekijätietojen kuukausittaisesta raportoinnista.

Päätoteuttaja saa käyttöönsä Työmaaavaimen, jonka avulla tunnistetaan työmaa ja sen rakennuttajat sekä kohdennetaan alihankkijoiden sähköiset laskut oikeille työmaille. Laskutiedot kulkevat suoraan Verohallinnolle ilman paperitöitä.

Aliurakoitsijat joutuvat ilmoittamaan tietonsa Veronumero.fi/Ilmoita-palveluun, jotta voivat jatkossa rekisteröityä päätoteuttajan työmaalle.

Aliurakoitsijatkin raportoivat urakkatietoja tilaamistaan urakoista uuden lain mu­­ kaisesti, mutta Työmaarekisterin kautta tämä hoituu niin haluttaessa automaattisesti.

Anu Ginström LISÄTIETOA: VERO.FI > RAKENTAMISILMOITUKSET TILAAJAVASTUU.FI INFRA.FI

Enää et pärjää jalkapostilla ja faksilla Vuonna 2014 infrabisnestä ei voi enää pyörittää ilman sähköpostia tai nettiä ja nettipalvelujen käyttötuntumaa. Myös INFRA ry siirtyy sähköön – lopullisesti. Ota käyttöön e-palvelumme!

INFRAN KESKUSLIITTO LUOPUU vuoden 2014 aikana paperimuodossa postitettavista jäsentiedotteista.

Saadaksesi vastedes täyden hyödyn jäsenyydestäsi, ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen info@infra.fi. Näin saat tiedotteet jatkossa sähköpostilla. Jos saat jo nyt sähköpostia otsikolla INFRAn jäsentiedote, asia on osaltasi hoidossa eikä sinun tarvitse tehdä mitään.

Vaihtoehtoisesti voit käydä säännöllisesti nettiosoitteessa Infra.fi, sillä kaikki

keskusliiton jäsentiedotteet julkaistaan myös siellä.

INFRA.FI UUDISTUU KEVÄÄLLÄ. Uudistuksen jälkeen löydät jäsentiedotteet uudelta etusivulta Jäsenpalvelu-linkin takaa.

INFRA ry:n uusille sivuille pääset klikkaamalla Infra.fi:n oikeassa ylälaidassa olevaa keltaista banneria.

Pyydämme kaikkia INFRAn jäseniä käymään uusilla sivuilla varmistamassa, että vanhat ekstranettunnukset toimivat myös

siellä: klikkaa uudessa palvelussa etusivun kohtaa ”Kirjaudu sisään”.

Jos et ole aiemmin käyttänyt ekstranetiä, rekisteröidy käyttäjäksi klikkaamalla kohtaa ”Uusi käyttäjä?”.

Kokeile INFRAn uusia nettisivuja Jäsenpalveluineen ja anna palautetta!

Anu Ginström KURVAA UUSILLE SIVUILLE: INFRA.FI > KLIKKAA KELTAISTA BANNERIA

37

2/2014

Infra-alan yhteistyötä Itämerellä Liki kolmesataa infrarakentajaa seilasi m/s Gabriellalla 5.–7.2.2014, kun Onninen ja INFRA ry yhdistivät perinteikkään Onnisen mvr-risteilyn ja INFRA ry:n Urakointipäivät.

LUENNOT PIDETTIIN kahdessa eri tilassa ja esitykset oli aikataulutettu niin, ettei päällekkäisyyksiä päässyt syntymään. Ständeillä esillä olleisiin tuotteisiin ja palveluihin sai tutustua omaan tahtiin. Näytteilleasettajia olikin runsaasti paikalla ja näyttelytiloissa riitti kuhinaa.

Luentojen aiheet olivat monipuolisia.

Verohallinto kertoi ilmoitusvelvollisuudesta osana harmaan talouden torjuntaa ja Liikennevirasto uusista toimittajavaatimuksista. Tulevaisuuden haasteista verkonrakentamisessa kertoi Arto Nieminen

Järvi-Suomen Energia Oy:stä. Hän lupasi, että viiden vuoden aikana maarakennusurakoitsijoita tarvitaan infraverkkojen rakentamiseen entistä enemmän.

HYVÄÄ PALAUTETTA tapahtumasta ja myös parannusehdotuksia tuli paljon. Kaiken kaikkiaan ensimmäistä kertaa järjestetty Onnisen ja INFRAn yhteinen tilaisuus oli onnistunut. Kiitos siitä kuuluu osallistujille ja yhteistyökumppaneille, jotka omalta osaltaan mahdollistivat hienon tapahtuman.

Magnus Frisk

ONNITTELEMME

Kolme sukupolvea yksissä kansissa Matti Janhunen Oy:n 70-vuotisjuhla­vuoden kunniaksi on koottu historiikki.

AARNE JANHUNEN aloitti autosähkökorjaustoiminnan sodan jälkeen 1944. Dieselkorjaukset ja autotarvikkeet tulivat mukaan seuraavana vuonna. Maarakentaminen aloitettiin 1956 ja nostotoiminta 1967.

Ensimmäinen sukupolvenvaihdos yritysjohdossa tapahtui 1972, jolloin Matti Janhunen astui toimitusjohtajan saappaisiin.

1980-luvun alun yritysjärjestelyissä autosähkö- ja dieselkorjauksista luovuttiin ja perustettiin Kuljetusliike Matti Janhunen Oy. Vuosituhannen lopulla Matin pojat Jussi ja Ari tulivat yhtiön osakkaiksi. Vuonna 2004 Jussi Janhusesta tuli kolmannen polven toimitusjohtaja. Tänä päivänä Ari Janhunen vastaa erikoiskuljetuksista ja Jussi nostopalveluista.

Ajoneuvonosturitoimintaan ja erikoiskuljetuksiin erikoistuneen Janhunen Oy:n historiikki välittää kuvaa yritystoiminnan sodan jälkeen tarjoamista mahdollisuuk-

sista, joihin rohkeat näkijät ja tekijät tarttuivat.

70 VUODEN TAIVAL osoittaa, että yhtiöitä on johdettu viisaasti: vakaasta taloudesta huolehtien, ammattitaitoisesti asiakkuuksiin panostaen sekä uusia palveluja kehittäen ja vanhoja karsien.

Luotettava, ammattitaitoinen henkilöstö näyttää olevan yksi menetyksen avain. Tätä todistavat osaltaan työntekijöiden pitkät työsuhteet.

Paitsi yrityshistoriikki, kirja on myös lämminhenkinen kuvaus ihmisistä ja perheistä yritystoiminnan piirissä. Se on myös kuvaus siitä, miten nuorempi polvi kasvaa ottamaan vastuun yrityksen jatkosta tutustumalla pienestä pitäen yritystoimintaan ja siirtymällä pikkuhiljaa vaativimpiin tehtäviin.

Tapani Karonen

Forcit kasvaa edelleen 120-vuotias Forcit Oy on ostanut louhinta- ja maarakennustöiden konsultointia tarjoavan Varsinais-Suomen Räjäytyskonsultit Oy:n.

Pohjoismaiden johtava räjähdysaineiden valmistaja ja toimittaja Forcit työllistää 300 henkeä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Se on jo aiemmin ostanut Suomen johtavan räjäytysalan konsultointiyhtiön Finnrockin. Varsinais-Suomen Räjäytyskonsulttien liiketoiminta sulautetaan vuoden 2014 aikana Finnrockiin, jossa se muodostaa VarsinaisSuomea palvelevan alueosaston.

60 vuotta kone­kauppaa INFRA ry:n yhteistyöjäsen Rotator Oy viettää tänä vuonna kuusikymppisiään. Rotator on julkaissut nettisivut www.rotator60.fi, joilla se kertoo yrityksen taipaleesta kuvin ja sanoin. Nettisivuilla on kilpailu, johon liittyen julkaistaan Rotatoriin ja sen edustamiin tuotemerkkeihin liittyviä valokuvia vuosikymmenien varrelta.

Paalulaatoille ja -hatuille uusi ohje Liikennevirasto on uudistanut Paalulaattojen ja paaluhatturakenteiden suunnitteluohjeen (ohje nro 5/2014). Ohje on julkaistu ainoastaan netissä : www. liikennevirasto.fi/ohjeluettelo.

Viikko työturva-asiaa Rakennusteollisuudessa järjestetään yhteinen Työturvallisuusviikko 5.–9.5.2014. Sen tavoitteena on saada jäsenyritysten, aliurakoitsijoiden ja sidosryhmien henkilöstö sekä viranomaiset osallistumaan työturvallisuutta edistäviin aktiviteetteihin.

Viikko painottuu erityisesti johdon tärkeään rooliin työtapaturmien ehkäisemisessä. Samalla halutaan saada pääurakoitsijat ja aliurakoitsijat yhdessä miettimään turvallisia toimintatapoja.

38

INFRA-LEHTI

YRITTÄJÄN FAKTA

INFRA mukana polkemassa hyvää

HYVÄLLÄ ASIALLA. Sylvan toimintaa tehdään tutuksi lehdissä, messuilla ja pyöräilytapahtumissa. Samalla Sylvaa tukeneet yrityksetkin – INFRA mukaan lukien – tulevat esille.

”OLEMME ALOITTANEET HARJOITTELUN myös kohti kesän pääkoitosta 5.–11.7. Poljemme seitsemässä päivässä 1100 kilometrin matkan Helsingistä Pariisiin ilman lepopäiviä, ja se vaatii kuntoa ja kestävyyttä.

Ohjelmassa on ollut yhteisiä spinning-harjoituksia ja pitkiä kävelylenkkejä”, Ari Kähkönen, tiimin jäsen ja INFRAn toimihenkilö, kertoo.

”Toki jokainen on nostanut kuntoaan myös omatoimisesti juosten, hiihtäen, salibandyä pelaten tai uiden. Ulkopyöräily ja yhteislenkit aloitetaan heti, kun kelit sallivat.”

Keskiviikkona 21.5.2014 klo 17–21 Team Rynkeby järjestää Volvo CE:n pihalla Vantaalla (Kärkikuja 2) tapahtuman ”Pyöräillään hyvää Sylvalle ja itsellemme”. Ohjelmassa

on pyöräilyä, puhetta pyöristä ja niiden huollosta saunaa ja iltapalaa unoh­tamatta.

Osanottomaksu menee lyhentämättömänä Sylva ry:lle. Polkaise mukaan!

Saija Syväoja LISÄÄ NETISSSÄ WWW.TEAM-RYNKEBY.FI, WWW.SYLVA.FI

J O H A N N A M AT I N M I K KO / O S A O

Parempia harjoittelupaikkoja nuorille

JULIA VUORI

Team Rynkeby Helsinki kerää varoja yrityslahjoituksilla ja erilaisten tilaisuuksien osanottomaksuilla Sylva ry:lle syöpälasten hoitoon ja heidän perheidensä tukemiseen.

UUSIA TAPOJA OPPIA. Infra-alaa voi opiskella nykyään myös simulaattorien avulla. Simuloimassa Panu Tuominen.

Ensimmäinen työkokemus maaraken­nus­työmaalla voi usein ratkaista, jääkö nuori alalle vai ei.

MANK RY:SSÄ HUOLESTUTTIIN, ettei infraalalle saada riittävästi osaavia työntekijöitä.

Tästä huolesta syntyi kaksivuotinen nuoriso-ohjelma, jossa keskitytään nimenomaan tuleviin työmaatason ammattilaisiin: maarakentajiin ja konekuskeihin sekä rakennusmestareihin ja insinööreihin.

Ohjelman keskeisiä tavoitteita on alan vetovoiman parantaminen. Tarkoitus on tuoda paremmin esiin infran monipuolisuus ja monesti talonrakennusalaa va­kaam­pi työtilanne.

Ohjelmalla vaikutetaan infra-alan koulutukseen muokkaamalla sitä vahvasti työssä oppimisen suuntaan. Tarkoituksena on laatia koulutus- ja tietopaketit etenkin pk-yrittäjille siitä, miten harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden kanssa toimitaan ja mitä palkkatukimuotoja yhteiskunta tarjoaa.

Ohjelman vetäjä on helsinkiläinen YTM Panu Tuominen, 33. Hän on työskennellyt aiemmin Vantaan TE-toimistossa nuorten työvoimaneuvojana ja Porvoon ammattioppilaitoksessa yhteiskunta-, yritys- ja työ-

elämätiedon opettajana.

Ota yhteys Panuun, panu.tuominen@ mank.fi, jos sinulla on kehitysideoita!

Saija Syväoja

LISÄÄ FACEBOOKISSA SIVULLA NUORIA INFRATÖIHIN

INFRA RY HAASTAA JÄSENYRITTÄJÄNSÄ PALKKAAMAAN ENNÄTYSMÄÄRÄN HARJOITTELIJOITA TÄNÄ VUONNA.

39

2/2014

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Piha-alue palkittiin Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

KORTENE

LAUKKANEN

Päivitä tai laadi koulutussuunnitelma

Yötyö lisääntyy asfalttialalla?

Yritys saa verovähennyksen, kun järjestää työntekijöilleen koulutussuunnitelmaan perustuvaa koulutusta.

Koulutussuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vuoden 2014 aikana vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä, kuitenkin niin, että suunnitelma on päivitetty ennen itse koulutuksen järjestämistä. Verovähennyksen saaminen edellyttää myös, että työntekijälle maksetaan palkkaa koulutuksen ajalta.

Verovähennyksen määrä lasketaan yrityksen henkilöstön keskimääräisen päiväpalkan perusteella. Ensin lasketaan yrityksen koko henkilöstön palkoista keskimääräinen päiväpalkka ja sen jälkeen, kuinka monta vähennykseen oikeuttavaa päivää yrityksellä on. Vähennyksen enimmäismäärä on kolme päivää työntekijää kohden vuodessa.

Verovähennykseen oikeuttava koulutus voi olla lisä- tai täydennyskoulutusta. Se voi olla myös lakisääteistä koulutusta: esimerkiksi työturvallisuuskortti-, tulityökortti- tai kuljettajien direktiivipäiväkoulutusta.

Jos yrityksessä on henkilöstöä vähintään 20, sen on yhteistoimintalain perusteella laadittava koulutussuunnitelma osana henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Tätä pienemmissä yrityksissä yhteistoimintalakia ei tarvitse soveltaa, mutta verovähennyksen saaminen edellyttää niissäkin koulutussuunnitelman laatimista.

Koulutussuunnitelma käsittelee yrityksen osaamisen kehittämisen tavoitteita ja periaatteita sekä yrityksessä ilmenneitä osaamisen kehittämistarpeita. Osana suunnitelmaa ja sen perustana on arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja osaamisvaatimuksissa tapahtuvista muutoksista. Koulutussuunnitelma on laadittava ja käsiteltävä vuosittain.

Katso tarkempi ohjeistus koulutussuunnitelman laatimisesta INFRA ry:n internetsivuilta. (TO)

Työaikalain mukaan yötyöllä tarkoitetaan kello 23.00–6.00 tehtävää työtä. Yötyö on sallittua ainoastaan työaikalaissa luetelluissa tilanteissa.

Yötyötä saa teettää muun muassa yleisten teiden, katujen ja lentokenttien kunnossapito- ja puhtaanapitotyössä sekä asfalttialalla.

Asfaltointia ei voida aina suorittaa tehokkaasti normaaliliikenteen seassa. Työturvallisuuden ja liikenneturvallisuuden vuoksi ajonopeuksia lasketaan päällystyskohteissa ja ajokaistoja suljetaan hetkellisesti. Yötyössä työturvallisuus paranee, koska liikennemäärä on yöllä pienempi ja liikenne voidaan estää jopa kokonaan sulkemalla poistumis- tai liittymisramppi yhdeksi yöksi.

Toisaalta yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö ja lisää sen takia huomattavasti onnettomuusriskiä. Hyvän suunnittelun, kehittyneiden työmenetelmien ja ammattitaitoisten asfalttityöntekijöiden oikean turvallisuusasenteen ansiosta päällystystyössä on vältytty pahemmilta onnettomuuksilta, tapahtuu asfaltointi sitten yöllä tai päivällä.

Tilaajat saavat tienkäyttäjiltä runsaasti palautetta. Asfaltointia tilataan tehtäväksi yöllä sielläkin, missä sille ei välttämättä ole aitoa perustetta. Kehä I:llä ei kannata päällystää ruuhka-aikaan muun liikenteen seassa, mutta Lapin kairassa yötyölle ei ole liikenteeseen liittyvää tai muutakaan perustetta.

INFRA ja Rakennusliitto ovat esittäneet tilaajatahoille yhteisen huolensa yötyön määrän kasvusta. Työturvallisuus ja työntekijöiden hyvinvointi ovat arvokkaampia kuin liikenteelle aiheutuva tilapäinen haitta.

Aidon tarpeen yötyölle kaikki osapuolet tunnistavat helposti, mutta perusteettomasti teetettyihin yötöihin ei INFRA ry:n ymmärrys riitä. (MK)

Saunalahden koulun piha-alue Espoossa on vuoden 2013 ympäristörakenne. Rakennus ja pihaalue muodostavat inspiroivan kokonaisuuden ja aktiivisen osan koko alueen arkiympäristöä. Saunalahdessa on samassa talossa 750 oppilaan ylä- ja alakoulu, kirjasto, nuorisotila ja päiväkoti.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n­ja Puutarhaliiton järjestämässä kilpailussa kunniakirjoin palkittiin kohteen rakennuttaja Espoon kaupungin Tilakeskus, suunnittelija LOCI maisema-arkkitehdit Oy ja toteuttaja YIT Rakennus Oy Infrapalvelut.

Kilpailun tuomaristossa istuivat Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kiviteollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Kuntaliiton, ympäristöministeriön ja lehdistön edustajat.

Ohjeita kaivantoihin ja pultituksiin Kaivantotöihin liittyy usein haasteita ja vaativia tilanteita, joissa oikeat menetelmät ja työtavat ovat ehdottoman tärkeitä. SGY:n ja RILin yhteistyönä on valmistunut kaivantojen hallittua ja turvallista suunnittelua ja toteutusta edistävä uusi ohje, RIL 2632014 Kaivanto-ohje. Se on ajantasainen suunnittelu- ja rakennusohje sekä rakennusettä putkikaivannoille. Julkaisu kattaa suunnittelu- ja rakennusprosessin kokonaisuudessaan.

Tärkeä osa kalliotilojen suunnittelu- ja toteutustyötä on kallionlujitus, jossa pultitus on olennainen elementti. Pultitustuotteita ja -menetelmiä on useampia, mutta yleistä ja ajantasaista asiantuntijajulkaisua ei ole ollut saatavilla. MTR:n ja RILin yhteistyönä on syntynyt uusi ohje, RIL 266-2014 Kalliopultitusohje.

WWW.RIL .FI/KIRJAKAUPPA KATSO MYÖS INFRAN KAIVANTOTURVALLI­S UUSOPAS: WWW.INFRA.FI/TYOTURVALLI­S UUS

40

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

TURVALLISUUSPÄIVÄ 8.4.2014 Fennian auditorio, Helsinki Lisätietoja ari.kahkonen@infra.fi.

Tilaisuus on maksuton.

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

RAKENNUSTEOLLISUUDEN YHTEINEN TYÖTURVALLISUUSVIIKKO 5.–9.5.2014 Työturva-asiaa jäsenyrityksille, aliurakoitsijoille, sidosryhmille ja viranomaisille.

8.–10.8.2014 Tahko, Nilsiä Lisätietoja magnus.frisk@infra.fi.

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Katja Niemelä puh. 0400 836 205

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 09 1299 564

LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT 9.–10.10.2014 Hotelli Haaga, Helsinki

Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 09 1299 563

INFRA RY:N 60-VUOTISLIITTOPÄIVÄT 24.–25.10.2014

Työturvallisuuskortti 2.4. (HKI), 5.4. (PIRKKALA), 12.4. (JKL), 29.4. (TRE), 5.5. (PIRKKALA), 6.5. (JKL), 12.5. (HKI), 4.6. (JKL), 7.6. (HKI) Asiakaspalvelu 14.5. (HKI) Hätäensiapu 14.4. (TRE & PIRKKALA), 15.4. (HKI), 13.8. (JKL) Ensiapu 1 3.–4.4. (TRE), 11.4. (JKL), 14.–15.4. (HKI) Ajo- ja lepoajat, piirturit ja valvonta/kuorman sidonta 5.4. (HKI, kuormansidonta), 4.6. (HKI, valvonta) Tieturva 1 16.4. (HKI), 28.4. (PIRKKALA), 29.4. (JKL), 16.5. (HKI), 24.5. (PIRKKALA), 6.6. (HKI) Tieturva 2 25.4. kertaus (HKI), 5.–6.5.(HKI), 26.–27.5. (HKI) Liikenteenohjaaja 29.4. (HKI), 24.5. (HKI) Ennakoiva ja taloudellinen ajo 4.4. (HKI), 7.5. (TRE), 9.5. (PIRKKALA), 17.5. (HKI), 24.5. (JKL), 5.6. (HKI) Tulityökortti 14.4. (MUURAME), 3.5. (HKI) Kuljettajan vesityökortti 9.4. (TRE), 23.4. (PIRKKALA), 24.4. (JKL), 28.4. (HKI) YSE 8.4. (OULU)

PIIRIYHDISTYKSET

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 09 1299 562

17:S INFRAN MP-TOUR

INFRA AKATEMIAN KOULUTUKSET

INFRAN YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ AKATEMIA

Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699 Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Kalevi Kaipia puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

TULE ASIANTUNTIJAVERKOSTOON INFRAn jaostoille ja valiokunnille perustetaan omat asiantuntijaryhmät. Ryhmän jäsenet saavat ensimmäisinä tietää ajankohtaisista asioista ja päätöksistä. Heille voidaan kohdentaa kyselyjä INFRAn yhteisen kannan muodostamiseksi.

Jäsen voi itse päättää, mihin ryhmään haluaa liittyä.

Ilmoittaudu mukaan: www.infra.fi

2/2014

41

42

INFRA-LEHTI

2/2014

43

44

INFRA-LEHTI

2/2014

45

46

INFRA-LEHTI

2/2014

47

48

INFRA-LEHTI

2/2014

49

50

INFRA-LEHTI

UUDISTUNUT INFRA-LEHTI ker채채 katseet.

Vuoden 2014 lehtien ilmoitusvaraukset: jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi 040 700 9775

2/2014

51

52

INFRA-LEHTI