2013 | 5

”Nopea metropäätös säästäisi kahdeksan vuoden lääkärikäynnit.” s. 7 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Liikennevirasto kiristää tilaaja­ vaatimuksiaan 1.7.2014. Fiksu yritys varautuu hankkimalla RALA-sertifikaatin ajoissa. s. 8

www.infra.fi/lehti

ASIANTUNTIJAVIERAS

JÄSENET

Konevarkaudet ovat vähentyneet Suomessa, mutta lisääntyvät Euroopassa. Älä osta vohkittua konetta! s. 19

INFRA Keski-Suomessa ja INFRA Hämeessä perinteiset perheyritykset täyttivät pyöreitä – onnittelemme! s. 37

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 5/2013

Infra-alan keksintö syntyy arjen keskellä, kun pitää tehdä enemmän ja nopeammin PÄÄJUTTU, SIVU 15

Rekkamies Juha Rahkola veisi infran suunnittelijat aura-autoajelulle MUN INFRA, SIVU 25

2

INFRA-LEHTI

5/2 0 1 3

3

4

INFRA-LEHTI

5/2 0 1 3

5

6

INFRA-LEHTI

SISÄLLYSLUETTELO

7 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

8 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

10 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

13 MIKÄ ETTEI?

HANNE MANELIUS

TÄLLÄ PELITTÄÄ.

Saarijärveläisen infrayrittäjän keksintö säästää rutosti työaikaa.

Nyt ajattelemme toisin. Visainen pulma, alan kehityksen tukko, ikuinen kanto kaskessa...

Voisiko sen panna kuntoon näin?

14 INFRAKEKSINTÖ SYNTYY ARJEN KÄYTÄNNÖISTÄ

Innovaatiot kohentavat tuottavuutta ja kilpailu­kykyä myös infra-alalla.

19 ASIANTUNTIJAVIERAS

20 INFRA-LEHTI MATKALLA

24 MUN INFRA

26 MIKÄ TYÖMAA?

28 K. REPOLAINEN

29 JÄSENSIVUT

30 PAAVON PAKINAT

30 SETT OCH HÖRT

32 LIITTOPÄIVÄT TAMPEREELLA

35 YRITTÄJÄN FAKTA YM.

39 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN

40 MENE JA TIEDÄ, YHTEYSTIEDOT

Nyt tutustutaan kaupunkirakentamiseen Bremenissä ja Hampurissa.

Rekkamies Juha Rahkola on ollut tien päällä vauvasta saakka.

Tällä työmaalla riittää siltoja ja kansallismaisemaa!

SILLASTA POTKUA. Sataman kilpailukyvyn parantamiseksi Hampurissa haikaillaan Köhlbrandbrücken uudelleen rakentamista tai Elben ruoppausta sillan alta.

20

INFRA-lehden kolumnisti laukoo pesäkololta.

J U S S I KO I V U N E N

14

Konevarkaudet yleistyvät Euroopassa.

MARJA ISOHAKA

Tampereen Liittopäiville 27.–28.9. osallistui ennätysmäärä jäseniä.

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

32

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginström@infra.fi

TAITTO: akkudesign.fi ULKOASU: both.fi

ILMOITUKSET: Jarmo Kokkonen puh. 040 700 9775 jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, tunneleita, virkistysalueita ja elintärkeitä verkostoja, joissa kulkee vesi, lämpö, sähkö ja tieto. Osa jäsenistä tuottaa rakentamisessa välttämättömiä kiviaineksia.

Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

TILAUKSET: Marjaana Mäkelä puh. 050 563 4007 marjaana.makela@rakennusmedia.fi

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 1797-0717

7

5/2 0 1 3

PÄÄKIRJOITUS

Usain Bolt kerjuulla

Anu Ginström Päätoimittaja

KÄVIN BRYSSELISSÄ. Uskoin saaneeni byrokratiapö- 150–200 miljoonaa lisää, jos hanke viivästyy valtion hön, mutta sitten tulin Suomeen ja matkustin met- vitkastelun takia. Silloin se nimittäin menee päällekrolla. Muistin jotain, joka vetää vertoja corepereille, käin muiden isojen hankkeiden kanssa. Jättihankkeen raportööreille ja varjoraportööreille. Se on suomalai- alasajo ja uudelleenkäynnistys kevyin syin on ylipääsen infrahankkeen valtionrahoitusosuus. tään massiivisen typerää. Varsinkin juuri nyt, kun suhLänsimetron louhinta Espoossa on räjäytystä vaille danne suosisi rakentamispalveluiden ostajaa. valmis. Asemien nikkarointi alkaa. Lopuksi rakenneEspoo aikoo kaivaa omaakin kuvettaan yli 500 miltaan rata – mutta näillä näkymin vain Matinkylään asti. joonan verran. Valtion rahaa tarvittaisiin aikaisintaan Jotta jatko-osuus Kivenlahteen voidaan panna alulle, 2017–2018. Juuri nyt tarvitaan vain tieto siitä, milloin tarvitaan varmuus luvatusta 30 prosentin valtion rahoi- valtion kitisevä kirstu raottuu. tuksesta.

Louko luonnehtii INFRA-lehdelle tilanLvm:n hallitusneuvos Mikael Nyberg netta absurdiksi. ”Valtio on sitovasti päätkommentoi valtion aikeita INFRA-lehdelle tänyt, että metroa avustetaan. Päättä­mät­tä kieli keskellä suuta. ”Valmistelemme asiaa on vain ajankohta. Jos tämä ei onnistu, käsiteltäväksi kehysriihessä helmi–maapohja menee koko MAL-sopimukselta ja liskuussa. MAL:n hengessä käydään läpi eri Jos rahoitus varkauniilta puheilta kaupunkirakenteen seutujen hankkeet, mietitään niiden tärtiivistämisestä, joukkoliikenteen suosimistuu ja louhinta keysjärjestys ja seutujen valmius aloittaa misesta ja ilmastonmuutoksen torjunjatkuu keskeytyk- nasta.” työt”, Nyberg pyörittelee.

MAL-aiesopimukseen on kirjattu valtion settä, säästyneellä ja kuntien yhteisiä, kustannustehokkaita rahalla saisi kahNOPEAN PÄÄTTÄJÄN ETUHINTA toisi hankkeita, joilla edistetään joukkoliikensäästön, jolla saisi 1,5 miljoonaa lääkäriteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. deksan vuoden käyntiä Espoon terveysasemilla eli noin Samoista vähistä rahoista Länsimetron terveyskeskuskahdeksan vuoden käynnit, tai vaihtoehkanssa kisaavat Helsingin Itämetro, Turun käynnit.” toisesti yhdeksän kuukautta erikoissaija Tampereen kevytraitiotie sekä Helsinkiraanhoitoa HUSista.

Espoon kehäratikka eli Raide-Jokeri.

Kyllä, peruskallion louhinta on arvoVaikka olen syntynyt Turussa, opiskellut Tampereella kasta puuhaa. Syystäkin. Sitä tekevät harvinaisen fikja asun Itä-Helsingissä, en kehtaa vetää kotiin päin. sut ammattilaiset julmetun kalliilla erikoiskalustolla Länsimetron jatke on kisaajista ainoa suuri hanke, jolla hiivatin haastavissa olosuhteissa. on aloittamisvalmius heti. Samalle lähtöviivalle ovat Iso määrä hyvin yhteen hioutunutta osaamista ja nyt joutuneet Usain Bolt ja Kalevan kisojen karsijat. kallista rautaa jurnuttaa tälläkin hetkellä viileän tyylikkään espoolaiskuoren alla. Jos työ saa jatkua, se työlMETROLINJA MATINKYLÄSTÄ Kivenlahteen maksaa listää jatkossakin tuhatkunta osaajaa joka vuosi. arviolta 770 miljoonaa euroa. Varmuus sen rahoitukPikkujoulutunnelmoinnin keskellä kannattaa peusesta tarvittaisiin vielä ennen joulua. Espoon tekni- kuttaa Espoolle. Toimiva pääkaupunkiseutu valuttaa sen toimen johtaja Olavi Louko arvioi, että hintaa tulee vaurautta koko Suomeen.

”

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Erikoista elämää hiekkakuopalla

JARMO NIEMINEN

Kiviainesten ottoalueet tarjoavat mahdollisuuksia uhanalaisen avomaaluonnon säilyttämiselle.

Rudus Oy:n Lappeenrannan Rutolan hiekkakuopalta löytyi kymmenien yksilöiden sinisirkkayhteisö. Erittäin uhan­alaisen sirkkalajin elinympäristöt vähenevät hietikkoalueiden kasvaessa umpeen. Esiin-

tymät katoavat männyn ja kurtturuusun alle.

Valistunut kiviainesten ottaja tekee maisemointityöt pieteetillä.

Hiekkakuoppien maisemointina käytetään usein mäntyistutuksia, mutta myös paahteisilla avomailla eläville lajeille pyritään jättämään elintilaa. Ja se selvästikin kannattaa.

Rudus kartoitti toimipisteitään luontoasiantuntijoiden kanssa.

Tavoitteena oli selvittää niiden nykytilannetta ja arvioida jälkihoitoa. Sirkkaesiintymän löysi Itä-

Suomen maakuntakierroksen yhteydessä luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Jaakko Kullberg. ”Sinisiipisirkka tunnettiin kauan vain muutamalta rantahietikolta Hankoniemeltä ja Raaseporin Padvasta, mutta viime vuosina lajia on yllättäen löytynyt Kaakkois-Suomesta – hiekkakuopilta Virolahdelta ja Rautjärveltä”, Kullberg kertoo.

Venäjän puolella laji esiintyy Suomenlahden hiekkasaarilla, Karjalan kannaksella ja Laatokan ran-

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

RALA-vaatimukset laajenevat ensi vuonna Heinäkuun 2014 alusta lähtien jokaisen Liikennevirastolle pääurakoivan on kyettävä osoittamaan toimintansa laatu RALA-sertifikaatin avulla. Liikenneviraston hankintailmoituksessa mainittujen aliurakoitsijoiden on täytettävä samat vaatimukset. Odotettavissa voi olla RALA-hakemusten suma, jonka välttämiseksi Liikennevirastolle urakoivien ”vielä ralattomien” kannattaa toimia heti.

TEKSTI: VESA TOMPURI

R

akentamisen Laatu RALA ry tekee infra-alalla kahdenlaisia arviointeja. ”Pelkän” RALApätevyyden saa yritys, joka kykenee osoittamaan, että sillä on toimintaansa tarvittava riittävä tekninen osaaminen, riittävät henkilö- ja kalustoresurssit sekä hyväksytyt referenssiurakat. Tilinpäätöstietojen ja toiminnan vastuuvakuutuksen on oltava kunnossa ja yhtiön tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden hoidettuna.

RALA-sertifiointi puolestaan edellyttää, että arvioitavalla yrityksellä on toimintajärjestelmä, jonka RALA tarkistaa vuosittain. Jotta kotimainen yritys voi solmia Liikenneviraston tai ely-keskuksen kanssa urakkasopimuksia, yrityksen on oltava sertifioitu. Vaihtoehtona RALA-sertifikaatille kelpaa kansainvälinen ISO 9001:2008 -sertifikaatti.

Pienimmät, 1–2 hengen urakointiyritykset voivat osallistua urakoihin ilman sertifikaattia, jos ne voivat sopia pääurakoitsijan kanssa laatukysymyksistä. ”Jatkossa ei riitä, että yrityksellä on osaavan toimijan maine, vaan se on pystyttävä osoittamaan kaikille yhteisillä kriteereillä.

RALAlla on tähän toimiva mekanismi, jonka avulla on helppo tarkistaa, että urakoitsijan osaaminen ja resurssit ovat asiallisella tasolla”, sanoo ylijohtaja Kari Ruohonen Liikennevirastosta.

Ruohonen ei pidä heinäkuun alun takarajaa liian tiukkana. ”Näin yritykset motivoituvat kohentamaan toimintansa laatua mahdollisimman nopeasti.”

Enemmän laatua, vähemmän markkinaoikeutta Kari Ruohonen myöntää, että yhtenä syynä hankintakriteerien muodolliselle yhtenäis-

tämiselle ovat yleistyneet markkinaoikeusprosessit, joita tarjouskilpailuissa hävinneet yritykset ovat käynnistäneet. Kun sertifiointi tai RALA-pätevyys on kaikille yhteinen tarjouskilpailuun osallistumisen ehto, kukaan ei enää voi jäädä valitsematta urakoitsijaksi tilaajan osoittamien laatutai resurssipuutteiden takia.

Sekin on ollut Ruohosen mukaan ongelmana, että kaikki tarjoajat eivät ole välittäneet tarjouspyynnön ehdottomista vaatimuksista, vaan ovat sen sijaan esittäneet omia ehtojaan. Tilaajan on ollut pakko hylätä houkutteleviakin tarjouksia. Riskinä on silloin, että hankinta riitautetaan ja sitä ratkotaan markkinaoikeudessa.

Infraurakoitsijat yleensä arvostavat sitä, että tilaaja osaa vaatia, koska tämä on omiaan karsimaan epäpäteviä toimijoita vaativista urakoista. ”Esimerkiksi tiestön alueurakoissa, sil-

8

5/2 0 1 3

9

%

tahietikoilla, mikä selittää sen leviämisen maamme kaakkoisosiin.

Sinisiipisirkka suosii rantahietikoiden ja arojen paahteisia osia, joissa on myös karkeampaa soraa ja joissa sen etusiipien suojaväri antaa erinomaisen suojan. Laji on aktiivinen vain auringonpaisteella ja pyrähtää herkästi lentoon paljastaen vaaleansiniset takasiipensä. Nopea ja ketterä lentäjä erottuu muista heinäsirkoistamme. Lämpimällä säällä se lentää pitkiäkin matkoja.

Merilapin suurteollisuus tuottaa 8 % Suomen viennistä, vaikka siellä asuu vain 1 % asukkaista.

Täältä alkaa myös lupaava Jäämeren käytävä kohti koillista, joka on työllistänyt ja työllistää infrarakentajia. Mistä maansuru, kun eräs kutistunut telefooniyritys Helsingissä hieman järkeisti toimintojaan? Lähde: www.kemi-tornio.fi

LIV ON TIUKKANA. Lähes kaikissa pääurakoissa tarvitaan sertifikaatti ensi heinäkuun alusta lähtien. Aliurakoitsijoille riittää yleensä RALA-pätevyystodistus tai kuuluminen Tilaajavastuu.firekisteriin.

tatöissä sekä päällystys- ja tiemerkintätöissä RALA-pätevyys- ja -sertifiointivaatimus on jo käytäntö. Nyt vastaava vaatimus laajenee ratatöihin ja entistä kattavammin myös muihin infratöihin”, kertoo Rakentamisen Laatu ry:n infrarakentamisesta vastaava pääarvioija Harri Saarinen.

Liikenneviraston uusien toimittajavaatimusten seurauksena RALAn arvoitavaksi tullee noin 150 yrityksen pätevyys- tai laatujärjestelmän toimivuus. Saarinen ei usko, että arviointiresurssit muodostuvat ongelmaksi, mikäli arviointia haluavat yritykset ilmoittautuvat riittävän ajoissa.

Yritys voi itsekin hyötyä toimintansa arvioimisesta. ”Nykyään ei ole luonnotonta, että pienelläkin yrityksellä on laatujärjestelmä.

Parhaimmillaan se palvelee oman toiminnan kehittämistä eikä ole pelkkä tilaajan vaatima muotoseikka”, Saarinen pohtii.

Liikenneviraston tiukentunut linja ei koske vain infraurakoitsijoita. Myös suunnittelu- ja rakennuttajakonsulttien on kyettävä jatkossa osoittamaan pätevyytensä ja resurssinsa paperilla.

Varaa aikaa!

RALA-pätevyyden ja -sertifioinnin vuosimaksut määräytyvät yrityksen liikevaih­­don

mukaan. Alimmillaan nellyt, nykyään VR Track Oy:n HANKI RALA-SERTIFIKAATTI KESÄKSI INFRA RALA-pätevyystodistuksuun­nit­te­lu­lii­ke­toi­min­taa AKATEMIAN, RALAN JA IMS:N sen arvonlisäveroton johtava Harri Yli-Villamo KURSSILLA! KUUDEN KOULUTUSPÄIVÄN AIKANA TEET YRIhinta on 280 euroa. Serarvioi ratatöitä koskevien TYKSELLESI TOIMINTAJÄRJESTELtifikaatti maksaa tyypilRALA-vaatimusten viipyMÄN. LISÄTIEDOT: AKATEMIA@ INFRA.FI. ILMOITTAUDU lisesti 1 500–3 000 euroa. neen suhteellisen kauan SAMALLA MYÖS ILMAISEEN Jos pätevyys todetaan siksi, että ratatöiden kilpaiAAMIAISSEMINAARIIN ESPOOSSA 3.12.! moitteettomaksi ensimlutus on tuore asia. ”Kilpaimäisellä arviointikerralla, lun perusteltukaan rajoittamiyritys saa anomansa pätevyysnen ottamalla RALA-kriteerit järtodistuksen tällä hetkellä muutamassa jestelmälliseen käyttöön olisi saattanut viikossa. Sertifikaatin hankinta vie 1–4 kuu- vesittää juuri hyväksytyn ajatuksen töiden kautta riippuen yrityksen valmiuksista suh- kilpailuttamisesta.” teessa RALA-kriteereihin.

Myös ulkomaisilta urakoitsijoilta vaadi”Joissakin tapauksissa voi auttaa se, että taan vastaavia selvityksiä ja sertifikaatteja yrittäjä laitetaan koulunpenkille. RALA- kuin suomalaisilta. Suomalainen infraurapätevyydessähän on kyse ennen kaikkea koitsija, joka haluaa osallistua tarjouskilriittävästä osaamisesta. Lakisääteisten vel- pailuun ulkomailla, ei ainakaan toistaiseksi voitteiden asiallinen hoitaminen tulee tar- pysty hyödyntämään Suomessa hankittua kistetuksi muilla keinoin”, sanoo Liiken- RALA-sertifikaattia kansainvälisesti. neviraston ylijohtaja Raimo Tapio. ”Toisaalta ei liene selkeää käytäntöä, Hän muistuttaa, että monissa infratöissä onko ulkomaalainen ’RALA’ pätevä Suoon erikoisvaatimuksia, joiden täyttämi- messa, vaikka kansainvälisen ISO-sertifiseksi RALA-arviointi ei ole riittävä eikä kaatin ilmoitetaankin kelpaavan. Tällaisia ainakaan ensisijainen keino. Varsinkin tilanteita voi tulla kaikessa sellaisessa eriratapuolella on tällaisia töitä. koisurakoinnissa, jonka hallitsijoista on RALA-vaatimusten laajentaminen rata- Suomessa pulaa. Tämän kysymyksen soisi töihin on ehkä keskeisin muutos Liiken- olevan EU-Suomessa ratkaistu”, Graniittineviraston rakennuttamiskäytännöissä. rakennus Kallio Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ratahallinnon tehtävissä pitkään työsken­ Haavikko miettii.

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Uusmaalainen infrarakentaja ynnäili INFRA ry:n pyynnöstä, paljonko keskiverto-omakotitalorakentajan on varattava rahaa työmaallaan syntyvien ylijäämämassojen käsittelykustannuksiin.

1 500? 2 000?

Ei, 10 000 euroa. Summa on nelinkertaistunut muutamassa vuodessa. Hinnannousulla ostaisi jo muutamankin sohvan uuden olohuoneen somistukseksi.

2 0 1 3 M I C R O S O F T C O R P O R AT I O N

Maa-ainesrallia viiden sohvan edestä

Rakennusjäte ja työmailta kertyvä jämämaa tulisi kierrättää hyötykäyttöön. Pääkaupunkiseudulla puhutaan jo melkoisista vuorista. Kunnat ovat kuitenkin kitsaita järjestämään läjitysalueita välivarastointiin ja jatkojalostukseen. Niinpä rakentaja maksaa – ja liito-orava pakenee rekkarallia.

TILANNE KORJAUTUISI KUNTARAJAT YLITTÄVÄLLÄ SOPIMISELLA: WWW.INFRA.FI > KANNANOTOT. BONGAA MYÖS UUSI UUMA-HANKE: WWW.UUSIORAKENTAMINEN.FI

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Haasteista viis, yleisfiilis ysi Näitkö tänään asfaltintekijän, radanrakentajan tai kadunhoitajan työssään? Putkia tien vieressä odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki ympäri Suomen. Totta vai tarua? INFRA-lehti soittaa ja selvittää.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

ISMO FORSMAN

Majurintie 2, Inkeroinen 1.10. klo 15.25

FENG SHUIT KOHDALLAAN? Kiviainesmyyjän toimisto on karu. Huomaa SUL:n seinäkalenteri, joka muistuttaa entistä juoksijapoikaa perus­asioista.

Puhelimessa: myyntipäällikkö Ismo Forsman, NCC:n Kymen ja Etelä-Karjalan kiviainestoimipiste Haloo Ismo, missä menet? Tulin juuri toimistolle tekemään vähän kirjallisia töitä. Aamupäivät kuluvat usein meidän neljällä kiviaines­ ­­­­pis­teellä Kymen alueella ja Joutse­ nossa.

Olet myyntipäällikkö. Mitä myyt?

Kiviaineksia eri muodoissa. Jalostamme kalliosta sepeliä ja murskeita alueen rakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin. Työnkuvaani kuuluu myös asfaltin ja kiviaineskuljetusten ajojärjestelyt sekä murskausten suunnittelu ja valvonta. Nytkin on kahdessa murskauspisteessä murskaus käynnissä. Tämä on mukavaa ja vaihtelevaa työtä!

Eikös kivi ole aina samaa? Sitäkö muka tuotteistetaan? Kiviaineksia on joka lähtöön: on kantavaa, jakavaa, kapillaarikatkosepeliä…

Rakennesuunnittelija määrittelee,

millaisia kiviaineksia kohteessa voi käyttää. Jopa perusomakotirakentajalle voi olla väliä sillä, minkä väristä kiveä työmaalle tulee. Kotkassa tehdään myös ylijäämärikkokivestä punaista kierrätyskiviainesta, jota viedään pääkaupunkiin asti.

Haluaisin hiekkalaatikkohiekkaa – onnistuuko? Tällä hetkellä meillä ei ole hiekkalaatikkoon parasta luonnonhiekkafilleriä, mutta alihankkijan kautta sitä saadaan kyllä.

On myös jalostettu turvahiekkaa, jota käytetään leikkipuistoissa. Parhaat hiekkakakut syntyvät kuitenkin filleristä!

Minkä kouluarvosanan annat tälle työpäivälle? Kaikkea en ehtinyt tehdä mitä oli tarkoitus. 8+.

Yleisfiiliksen puolesta silti 9. Meillä on loistava työyhteisö ja hyvä yhteishenki. On kiva tulla töihin.

Kenellepä soitamme nyt? Sakki Oy:n Janne Suvirannalle Haminaan.

11

5/2 0 1 3

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: A N U G I N S T R Ö M

Nyt saa painaa

kunnille sälytettyjä tehtäviä ja normeja, joita karsimalla säästyisi miljardi vuoteen 2017 mennessä.

Tulos on ollut laiha. Sen sijaan tehtävien lisäys siis onnistui.

Liian heikkojen ja matalien siltojen merkitseminen ja korjaus on kunnille merkittävä lisäkustannuserä.

Lisäksi kuntien alimmat katuluokat ja peruskorjaamattomat kadut ovat alttiina painumille, joilla voi olla jännittäviä seurauksia: kadun alla kun kulkee esimer-

kiksi vesihuolto- ja kaukolämpöputkia. Korjaamispaineita syntyy myös teollisuusalue-, logistiikkakeskus- ja satamayhteyksissä.

Onnea myös sille kuskille, joka rullaa jättiajokkeineen kuntakatin maaperälle! Sallitun reitin löytäminen voi ottaa hetken.

PAINORAJOITETUT SILLAT JA ALIKULUT SEKÄ ALUSTAVAT KORJAUSSUUNNITELMAT: WWW.LIIKENNEVIRASTO.FI/ MASSATJAMITAT

Ukkolannotko, Luumäki 30.10. klo 8.50

AINA EI MENE PUTKEEN. Janne Suviranta lähti hakemaan tenän tehnyttä konetta huoltoon.

J A N N E S U V I R A N TA

Puhelimessa: Työpäällikkö Kati Ajoksenmäki, Moniurakointi Heikkilä Oy Mitä kuuluu Luumäelle? Nyt ollaan mietintäkahvitauolla. Pyysin jätkät hetkeksi sulattelemaan ja funtsimaan, mitä tehdään seuraavaksi.

Onko sattunut jotain? Meiltä on tilattu vanhan jätevesipumppaamon vaihto uuteen. Ehdimme jo kaivinkoneen kanssa pelipaikoille, jonne tilaaja oli toimittanut uuden pumppaamon. Kun vanha pumppaamo kaivettiin esiin, huomattiin, että penkalla vartoava uusi pumppaamo ei putkiliitosten osalta vastaakaan vanhaa, eivätkä jo hankitut osat käy tähän. Mutta kyllä tämä ratkaistaan.

Tilasin jo paineviemäriputkia, joilla uuden pumppaamon lähtöliitos kierrätetään vanhaan viemärilinjaan.

O R I V E D E N S A N O M AT 1 7. 1 0. 2 0 1 3

Suomen kilpailukyky otti pantterinloikan eteenpäin, kun raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen uudet, korkeammat maksimimitat ja -massat tulivat voimaan 1. lokakuuta. Jos valtio on dynaaminen savannin kissapeto maan kilpailukykyä vaaliessaan, on keskivertokunta ehkä enemmän pulskea maatiaiskissa uuninpankolla. Ja vieläpä hemmetin köyhä katti.

Ministeriöt ovat rakennepoliittisen ohjelman hengessä etsineet

Sattuuko tämmöistä useinkin?

Kyllä tämä on hyvin tavallista, sa­­ neerauskohteissa melkein normaalia. Ihmiset eläköityvät ja hiljaista tietoa katoaa, dokumentointi on vajavaista. Uudempienkin urakoiden tiedot ovat hajallaan. Yritämme silti varmistaa ennen vanhan pumppaamon pois kytkemistä, että meillä olisi oikeat osat ja valmistaudumme tekemään työtä mahdollisimman pitkälle vanhaa rakennetta rikkomatta. Mitä kauemmin me tässä turataan, sen hankalampaa asukkaille.

Miten rentoudut päivän päätteeksi? Lapioin paskaa! Onneksi kuitenkin kuivaa tavaraa – harrastan ravihevosia.

Ei ole vapaa-ajan ongelmia? Ei ole. Eikä rahankäyttöongelmia.

Minulla on kolme ravuria.

Kenen kuulumisia kysellään sitten? Härmäläisen Jari Knuuttilan.

Tallin piha, Summa 22.10. klo 10.25 Mihin suuntaat seuraavaksi?

Parin tunnin päästä olen työmaalla.

Käyn yhdessä saneerauskohteessa, kaukolämpötyömaalla, katsomassa missä siellä mennään.

Minkä arvosanan sinä antaisit tälle päivälle? Kymppiä aina tavoitellaan, mutta tämä saa seiskan tai kasin.

Kenelle pirautamme seuraavaksi? Soita Heikkilän Moniurakointiin Luumäelle!

JÄTEVEDET HALLINNASSA. Työn alla oleva viemärinosa kerää kylältä jätevedet ja pumppaa ne laitosta kohti.

K AT I A J O K S E N M Ä K I

Puhelimessa: toimitusjohtaja Jan­ ne Suviranta, Sakki Oy Mitä siellä juuri nyt tapahtuu?

Istun kuorma-autossa ja olen juuri pihassa lähdössä hakemaan konetta Kotkasta tänne Summaan. Kone tu­­ lee tallille huoltoon.

Onko tämä ihan tyypillinen työpäivä sinulle? Ei oikeastaan.

Y­­leen­­­sä hoidan enemmän firman hallintoa ja siihen liittyviä juoksevia­ asioita.

12

INFRA-LEHTI

13

5/2 0 1 3

MIKÄ ETTEI?

Kadut kuntoon vaikka varpaille astuen PULMA:

RATKAISU:

Kun isoissa kaupungeissa rakennetaan ja korjataan kuntatekniikkaa, kadut voivat olla auki viikkotolkulla, eikä mitään näytä tapahtuvan. Myllätyt maisemat rumentavat näkymiä ja vaikeuttavat ihmisten liikkumista.

Voisiko katutyön antaa tehtäväksi allianssille, jossa päävastuullinen urakoitsija kerää ensin yhteen kaikki työhön tarvittavat tahot ja osaajat, laatii niiden kanssa työsuunnitelman ja aikataulun – ja vasta sitten avattaisiin katu?

Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen, toimisiko tämä?

YHTEISEN KUNNALLISTEKNISEN työmaan periaate YKT sisältää ehdotuksessa kuvatun ”allians-

”Toimii – tietyin reunaehdoin.”

Keneltä kysyimme?

R OY KOTO

HELSINKIÄ EI VOI SYYTTÄÄ tässä asiassa aina- sin”, mutta sen vetäjänä on rakennusvirasto, kaan yrittämisen puutteesta. Infran rakentami- ­HKR-Rakennuttaja tai vastaava kaupungin taho. sen ja korjaamisen parissa toimivia operaatto- YKT:ssa korostetaan sitä, että projektinjohtajalla reita ja yhteistyötahoja on koottu neuvottelupöy- on valtuudet viedä hanketta eteenpäin, vaikka dän ääreen jo vuosien ajan. Pelissä on ollut vähän muiden varpaille astuen. Vallitseyhteen hiileen puhaltamisen meininvassa kulttuurissa on ollut liikaa hiekiä, mutta käytännön elämässä on notunteisuutta ja arkuutta puuttua MIELESSÄ ­I NFRA-ALAA ollut ongelmiakin. toisten reviiriin. ­J ÄYTÄVÄ PULMA Pulmana on katuympäristön mo­­ Vaikka infraurakoiden yhteensoJA SIIHEN LOISTO­ RATKAISU? nien toimijoiden kirjo. Kaikilla on vittamista tavoitellaan, silti voidaan VINKKAA MEILLE: INFO@INFRA.FI omat tavoitteensa. Tämä on johtanut välillä epäonnistua. osaoptimointiin ja myös kotiinpäin Esimerkiksi kaukolämpöputki tai vetämiseen. Virastorajat ylittävässä prokaukokylmä voidaan tehdä vasta, kun sessissa on useita osapuolia ja vähintään yhtä kaupat kiinteistön kanssa on tehty. Put­kiver­ monta käsitystä tekemisen tavasta, erilaisista kos­ton­ uusiminen­ tehdään suun­­ni­­tel­mal­lisesti, vastuista ja jopa tavoitteista. mutta ver­kos­to ikääntyy samassa ka­tu­poik­ki­ 2010-luku tuo valoa tunnelin päähän. ”Yhtei- leikkauksessa eri tahtiin. nen kunnallistekninen työmaa” on uusi sopiJoka ta­pauk­sessa putkirikon sattuessa vaurio musjärjestelmä, jolla tavoitellaan parempaa korjataan siinä, missä se tapahtuu. Ehdotettu rakentamisen aikataulunhallintaa, kokonaislaa- ratkaisu toimiikin vain silloin, kun kadun kortua ja kaivuhaittojen vähentämistä. jaus on voitu en­­nakoida.

On saatu aikaan eri toimijoiden vuoropuhelua, joka ulottuu hankkeiden sovittamiseen, priARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ orisointiin ja vaiheistamiseen.

Organisaatiot ja toimintatavat ovat erilaisia, mutta yhdistävänä tekijänä on yhteinen työmaa, jonka sujuvuus ja ammattimainen hoito ovat kaikkien tavoite.

Raimo K. Saarinen DI Raimo K. Saarinen aloitti Helsingin rakennusvirastossa (HKR) harjoittelijana jo 1978,­ minkä jälkeen hän oli mm. tuotantojohtajana Vantaan kaupungilla ja useissa teh­tävissä Helsingin vesilai­ toksella.

Hän on toiminut mm. Viikin­ mäen jätevedenpuhdistamon pääsuunnittelijana ja raken­ nuttajapäällikkönä. HKR:ään Saarinen palasi katu- ja puisto-osaston päälliköksi 2005. Toimitusjohtajaksi eli kaupungininsinööriksi hänet nimitettiin syyskuussa 2010.

14

INFRA-LEHTI

YHDESTÄ ON MONEKSI. Lisälaitteen avulla pyöräkuormaajan käyttöalue laajenee tiehöyläyksen puolelle.

Koneen puikoissa tuotteen kehittänyt Esa Mäntynen.

15

5/2 0 1 3

INFRAKEKSINTÖ syntyy arjen käytännöistä Innovaatiot kohentavat tuottavuutta ja kilpailukykyä myös infra-alalla. Keksinnöt ja laitteisiin tehdyt parannukset perustuvat usein arkisessa työssä saatuihin oivalluksiin ja asiakkaiden toivomuksiin. Saarijärveläinen Esa Mäntynen kehitti arkityön lomassa lisälaitteet, joiden avulla pyöräkuormaajasta sukeutuu tiehöylä tai murskeenlevitin.

TEKSTI: MATTI VALLI, KUVAT: HANNE MANELIUS

S

”

uuren osan 47-vuotisesta työurastani olen viettänyt pyöräkuormaajan ohjaamossa. Koko ajan olen miettinyt, mitä asioita voitaisiin tehdä toisin”, maarakentaja Esa Mäntynen kuvailee.

Saarijärveläinen EPT Kone- ja Laite Oy:n hallituksen puheenjohtaja on muun muassa kehittänyt lisälaitteen, jolla pyöräkuormaajasta tulee tiehöylä. Kehitystyö alkoi jo 1980luvun lopulla, jolloin yhtiö urakoi asfalttipohjia Lemmin­käi­selle. Ensimmäinen laite rakennettiin perinteisen tiehöylän osista.

Keksintöä alettiin parantaa 6–7 vuotta sitten. Vuoden 2012 keväällä valmistunutta lisälaitetta on esitelty muun muassa Maxpo-messuilla. ”Laite kiinnosti kävijöitä, koska sen avulla pyöräkuormaajan käyttöaste saadaan kasvamaan. Nyt laitekuvat ovat viimeisteltävänä suunnittelutoimistossa.

Pienehköihin pyöräkuormaajiin sopivan höylälaitteen tuotenimi on Reptail 15”, Mäntynen paljastaa.

Mäntysen toinen keksintö on pyöräkuormaajaan hydraulisesti liitettävän murskeenlevittäjä. Sen kehitystyö lähti liikkeelle 1990-luvun alussa tavallaan asiakkaan vaatimuksesta. Kantatie 77:n eli Sinisen tien perusparannusurakkaan kuului kantavan kerroksen rakentaminen. Murskeen levityksessä tuli käyttää siihen tarkoitettua levittäjää, jotta lopputulos olisi aikaisempaa parempi. Perinteinen levitystyö joutui pannaan.

Murskeenlevittäjän prototyyppi rakennettiin 1992.

Työnäytös annettiin Sinisen tien työmaalla ja tapahtu-

marikas kehitystyö pääsi vauhtiin. Kansainvälinen patentti levittäjälle myönnettiin 1993. Tuotetta ei alettu valmistaa itse, vaan lisenssi myytiin. Lisenssin ostaja nimesi laitteen Mass-Masteriksi ja toimitti niitä Suomen, Ruotsin, Norjan, Irlannin, Gambian lisäksi Kiinaan. ”Kiinaan myytiin kolme konetta ja saman tien ne siellä kopioitiin. Itse käytimme kolmea levittäjää aina vuoteen 2010 asti”, Mäntynen muistelee.

Työteho parani 50 prosenttia Mäntysen murskeenlevittäjä näytti kyntensä Talvivaaran kaivoksen valmistavissa töissä 2008–2009. Siellä EPT Kone- ja laite Oy lastasi, kuljetti ja levitti mursketta parhaimpina päivinä jopa 7 800 tonnia ja näiden kesien aikana kaikkiaan noin 600 000 tonnia. ”Olen laskenut, että murskeenlevittäjän ansiosta mursketta pystyttiin levittämään 50 prosenttia enemmän kuin millään muulla menetelmällä. Polttoaineen kulutus oli noin 40 prosenttia tavanomaista pienempi.

Annetussa aikataulussa ei olisi voinut pysyä millään muulla menetelmällä”, Esa Mäntynen kehaisee.

Murskeenlevittäjä liitetään hydraulisesti pyöräkuormaajan etuosaan. Kuorma-auto kulkee edellä ja kippaa lastinsa levittäjään, joka levittää murskeen oikeaan muotoon ja oikeaan paksuuteen ja oikeassa kallis­ tus­kulmassa – samaan tapaa kuin asfaltin levityksessä.

Aikaa lastin tyhjentämiseen kuluu korkeintaan puoli minuuttia. Kerrospaksuudesta riippuen valmista kaistaa syntyy 20–40 metriä kerralla.

Alkuperäisessä murskeenlevittäjässä oli myös puutteita. Mursketta kuljettavien autojen kippausominaisuu-

”

Kiinaan myytiin kolme konetta ja saman tien ne siellä kopioitiin.”

>

16

INFRA-LEHTI

VAIHTUVAT LISÄLAITTEET, VAIHTUVAT TYYPIT. EPT Kone- ja laitteen tj Seppo Kärki (vas.) siirtyy juuri Äänekosken KAK:n johtoon eläkkeelle jäävän Hannu Liimataisen tilalle. EPT:n ruoriin tulee kolmannen polven yrittäjä Pasi Mäntynen.

det ovat erilaisia. Kuorma-autojen lavan ylitykset saattavat olla levittäjän kita-aukkoon nähden liian pitkiä. Keksijä-Mäntynen alkoi pohtia, miten ongelma ratkaistaan. ”Nyt uudessa mallissa levittimen kitaa voidaan suurentaa tai pienentää vastaamaan kippaavan auton ylitystä. Perävaunukalusto on helpompi ajaa ja kiinnittää levittäjään. Uudelle, vaivattomammalle tuotteelle saatiin maaliskuussa Eurooppa-patentti”, Mäntynen kuvailee levittäjän 2010-luvun versiota, Reptail MM:ää.

Mäntynen ja kumppanit ovat asentaneet lisälaitteisiin Scanlaserin koneenohjausjärjestelmät. Tarvittaessa valmiita pintoja voidaan tehdä näin sähköisen mallinnuksen mukaan GPS-koneohjauksella.

TEM tukee keksintöjen kehittämistä

LISÄÄ NETISSÄ: WWW.KEKSINTOSAATIO.FI WWW.PRH.FI > PATENTIT

Vuonna 2013 TEM eli työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa uusien keksintöjen kehitystyötä lähes kymmenellä miljoonalla eurolla. Rahoitettujen hankkeiden listalle on päässyt myös muutama maa-, vesi- ja tierakentamista sivuava keksintö.

Tutulta kuulostavia hankkeita listalla ovat esimerkiksi "Menetelmä ja laite maa-aineksen sisältämän

öljyn ottamiseksi talteen" sekä "Menetelmä ja järjestely maaperän lujittamiseksi lujitettavassa tilassa".

Lumikolan kippauslaitekin kuulunee tähän sarjaan.

Keksintösäätiön kotisivuilta silmiin osuu myös Soundim Rail -melueste, joka puolittaa raideliikenteestä aiheutuvan melun ja meluaidan hinnan. ”Keksintösäätiön verkoston arvioitavaksi tulee vuosittain noin 5 000 keksintöä. Näistä eri toimialaoja edustavat 200 asiantuntijaamme poimivat tuhat mielenkiintoisinta ja lupaavinta. Säätiön arvioitavaksi päätyy noin 150 ehdotusta, joista noin kaksi kolmasosaa saa tukea säätiöltä”, kertoo Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Juha Jutila.

TEM:n määrärahat on tähän saakka kanavoitu Keksintösäätiön kautta. Vuonna 2014 rahoitus siirtyy Uudenmaan ely-keskuksen hoidettavaksi. Sinne siirtyy myös Keksintösäätiön 18 henkinen työntekijäjoukko. ”Kaikissa alueellisissa ely-keskuksissa toimii jatkossakin keksijöiden tukena innovaatioasiantuntija, jonka puoleen keksijät voivat keksintöineen kääntyä”, Jutila neuvoo.

>

17

5/2 0 1 3

LÄNNEN TRACTORS

Vakiintunut konevalmistaja tuotekehittäjänä

SÄÄSTÖÄ KULJETUSKULUISTA. Loimaalta tuleva Multimate on kaivinkone ja pyöräkuormaaja, jolla saa kuljettaa myös kuormaa yleisillä teillä.

Konevalmistajalla asiakas ideoi Lännen-tuotteiden kehitysajatukset ja -tarpeet tulevat usein asiakkailta, joita käy tehtaalla päivittäin. Nyt markkinoille viimeistellään Multimate-liikennekaivuria, jossa yhdistyy useampi innovaatio.

Multimate-uutuudessa kaivinkone ja pyöräkuormaaja voi toimia myös liikennetraktorina yleisillä teillä. Ennen peräkärryssä sai laillisesti kuljettaa vain omia työkaluja. ”Laitteen 1,5 vuotta kestäneeseen tuotekehitysprosessiin osallistui omalta tehtaalta lähes 20 henkilöä. Heidän työpanoksensa vaihtelivat 10–500 tuntiin, Lännen Tractorsin tuoteryhmäpäällikkö Jan Aspvik kertoo.

Tämän lisäksi mukana oli alihankkijoita kuten hydraulilaitteiden toimittajia.

Tuotteen kehitystyöhön ei koskaan lähdetä summanmutikassa, vaan ratkaisua edel-

tää perusteellinen alkukartoitus. Yritysjohto voi päättää, ettei tiettyyn hankkeeseen pa­nosteta selvitystyötä enempää.

Työpöydälle otetut suunnitelmatkin voivat matkan varrella muuttua moneen kertaan. ”Multimatessa jouduimme pohtimaan kaivurin veto- ja kaivulaitteiden käyttäytymistä siirtoajossa maanteillä. Pidensimme vetoaisaa ja muokkasimme koneen keskusrunkoa ja kaivulaitetta kuljetusasennon parantamiseksi”, Aspvik kuvailee.

Renkaiden osalta piti varmistaa, että yksi ratkaisu sopii kaikille koneen, perävaunun ja kuorman yhdistelmille. Perävaunujen koot ovat tässä vaiheessa 11–22 tonnia.

Konekokonaisuuden norminmukaisuus tutkittiin MTT Vakolassa. Hyväksyntää varten valmistaja joutui toimittamaan kaikki tiedot

letkujen halkaisijoista alkaen. Äänihäiriötä tai radiolaitteita häiritseviä sähköimpulsseja ei saa syntyä. Vakola toimittaa testitulokset liikenteen turvallisuusvirasto Trafille. ”Nyt laiteen mukaan voi ottaa myös tavaraa, jonka kuljetuksesta peritään maksu.

Täyt­tösorat, kaivannoista poistettavat ai­­ nekset, eri tehtävissä tarvittavat ra­ken­ta­­mis­ tarpeet tai sähkölinjojen tolpat ja orret ­kul­­­­ke­­­vat tarvittaessa omin voimin. Ennen ly­­ hyi­­tä­­kin­ kuljetuksia varten piti palkata kuor­ ­­­­­­­­­ma­-­­­­­­­auto.”

Laitekokonaisuutta ei ole patentoitu, mutta tavaramerkin suojausta on haettu.

Yhtiössä on arvioitu, että kilpailijat tuskin pyrkivät tuomaan pienehköille markkinoille näinkin haastavaa tuotepakettia. Markkinoita löytyy Pohjoismaiden lisäksi myös Euroopasta ja Venäjältä.

18

INFRA-LEHTI

E P T KO N E J A L A I T E

DET HÄR FUNKAR JU! Murskeenlevittäjä Saarijärveltä testiajossa Peab Asfaltin työmaalla Ruotsin Uumajassa.

Rohkeasti patenttia hakemaan Tie- ja vesirakennuksen sekä lämpötekniikan alalle haettiin tammi–kesäkuussa 179 patenttia. Infra-alan tilanteesta luku ei anna aivan oikeata kuvaa, koska luokituksessa on mukana myös tierakentamisen valaistustekniikkaa kuten ledejä ja valaisinpylväitä sekä tavallisten rakennusten lvi-tekniikkaa. Lämpötekniikan piiriin kuuluvat muun muassa leivinuunit, leipomiskoneet ja -laitteet.

Luokitus kuulostaa epäloogiselta, mutta sitä se ei ole. Patenttiluokituksen ensisijainen tarkoitus ei ole tukea kansantaloudellista tilinpitoa, vaan auttaa keksijää selvittämään, mitä patentteja tietyltä tekniikan alalta löytyy. Suurin osa viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana jätetyistä patenttihakemuksista on tosin edelleen salaisia.

Kansainvälisessä patenttiluokituksessa IPC:ssä tekniikan alueet on jaettu yli 70 000 ryhmään. Yksi hakemus voidaan luokitella kuuluvaksi useampaan ryhmään. Tie- ja vesirakennuksen sekä lämpötekniikan piiriin kuuluvia patentteja löytyy runsaasta sadasta ryhmästä. Infra-alalle tärkeimmät pääluokat ovat E ja F. E:hen kuuluvat rakennustekniikkaan liittyvät patenttihakemukset, F:ssä on muun muassa koneenrakennukseen ja räjäyttämiseen liittyviä keksintöjä.

EPT Kone ja Laitteelle myönnetty patentti tienrakennusmassan levityslaitteelle löytyy luokan E01 (Tien-, rautatien ja sillanrakennus) alaluokasta E01C. Pelkästään tästä alaluokasta löytyy 447 hakemusta. Suurin osa niistä on rauennut tai käsittely on päättynyt. ”Jos patentin haltija jättää vuosimaksut maksamatta, patentti raukeaa eikä ole enää voimassa. Samalle idealle ei saa enää hakea uutta patenttia”, PRH:sta (Patenttija rekisterihallitus) täsmennetään.

Esa Mäntynen ei lähtenyt itse täyttämään patenttihakemusta, vaan palkkasi työhön ammattimaisen patenttiasiamiehen. Kaiken kaikkiaan patentin hankkiminen laitteelle tuli maksamaan noin 15 000 euroa.

Hakuvaiheessa piti osoittaa, että uusi ratkaisu on erilainen kuin yhtiön parikymmentä vuotta sitten hankkima patentti laitteen ensimmäiselle versiolle.

Tietomallintamisen standardisointi avaa ovia

Runsaasti kvpotentiaalia Infra-alan kansainvälisesti merkittävin kehityshanke liittyy tietomallinnuskäytäntöjen standardisointiin.

Työtä tehdään rakennetun ympäristön tutkimus- ja kehityshankkeita koordinoivan RYM Oy:n Infra FINBIMhankkeessa. ”Tietomallintaminen avaa uusia mahdollisuuksia sekä palveluiden että koneiden ja laitteiden kehittä­ miseen. Koneiden äly ja laitteiden kauko-ohjaus voidaan yhdistää urakoitsijan päivittäiseen työhön. Rajapintoja kannattaa avata kaikille rinnakkaisille toimialoille”, RYM Oy:n toimitusjohtaja Ari Ahonen sanoo.

Esimerkiksi navigaattorit voitaisiin integroida infra-alan laitteisiin jo tehtaalla – samalla tavalla kuin uusiin autoihin jo tehdään. Tiestön rakenteisiin voitaisiin integroida palveluita, joita autoilija ajaessaan saattaa tarvita. ”Infra-alan heikkous on ollut tutkimuksen laiminlyönti. Yritysjohdolta kaivataan rohkeutta korjata asioita pitkällä aikavälillä. Alalla on runsaasti potentiaalia kansainväliseen liiketoi-

mintaan – ei bisneksen tarvitse olla pelkästään kotimaista tienrakentamista”, Ahonen linjaa.

Standardisointi edistää uuden tekniikan käyttöönottoa, koska markkinoilla olevat eri järjestelmät saadaan yhteensopiviksi keskenään. Urakoitsijan ei tarvitse enää pelätä vääriä valintoja. Päinvastainen esimerkki löytyy kiinteistöautomaation puolelta, jossa erilaiset järjestelmät eivät suostu toimimaan yhdessä.

RYM-tutkimuskonsortio katsoo kokonaisuutta, mutta samalla yritysten kannattaa viedä eteenpäin omia hankkeitaan. Konsortiossa työskentely on ollut monelle yritykselle tehokas keino verkottua rinnakkaistoimialojen kanssa. ”Keksintöjen synnyttämiseen tarvitaan sekä arjen käytännöistä saatavia kokemuksia että systemaattista tutkimus- ja tuotekehitystyötä”, Ahonen pohtii.

LISÄÄ NETISSÄ: WWW.INFRABIM.FI

19

5/2 0 1 3

ASIANTUNTIJAVIERAS

Konevarkaudet alas Vaikka kuparit lähtevät työmailta ja mökkivarkauksia uutisoidaan ahkerasti, ajoneuvorikollisuus­ tilanne on Suomessa tällä hetkellä varsin hyvä. Maailmalla varkauksia tehdään silti paljon, joten käytetyn koneen ostajan pitää olla valppaana.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

ULKOMAALAISET arvoajoneuvoihin keskittyvät ammattimaiset rikollisliigat välttävät operointia Suomessa. ”Maantieteellinen sijainti, vanha ajoneuvokanta, Suomen ja Venäjän rajan – EU:n ulkorajan – hyvä kontrolli”, Fennian erikoistarkastaja Marko Melender luettelee hyvän tilanteen taustoja. ”Myös aiempien varkauksien menestyksellisellä tutkinnalla ja onnistuneella viranomaisyhteistyöllä on pelotevaikutusta.”

Esimerkiksi Keski-Euroopassa eniten varkauden kohteena olevat BMW:n X5- ja X6-maasturit ovat jääneet Suomessa varkailta rauhaan. Vakuutusala on silti varpaillaan. Vorojen tiedetään liikkuneen myös täällä.

Työkoneista yleisimmin varkauksien kohteena ovat meillä nyt pienkoneet kuten Bobcat ja Avant. Kaiken kaikkiaan Suomessa anastettiin viime vuonna 56 kuorma-autoa, 29 traktoria ja 17 työkonetta. Tänä vuonna varkaustilanne on pysynyt samalla tasolla. ”Traktoreista ja työkoneista jää kuitenkin kateisiin yli 60 prosenttia, mikä osoittaa, että varkaudet ovat jossain määrin ammattimaista toimintaa”, Melender huomauttaa.

Koko Euroopan tasolla ajoneuvorikollisuus on lievässä kasvussa. Esimerkiksi Britanniassa työkoneita katoaa jopa miljoonan punnan arvosta viikossa. Ruotsissakin katoaa noin 250 konetta vuodessa ja lisälaitteiden varkaudet ovat suuri ongelma.

Varo varastettua konetta Koska Euroopassa konevarkaudet lisääntyvät, yhä useampi ulkomailta käytettynä ostettu kone voi olla varastettu. Ammattirikollisten tavoitteena on saada suurin mahdollinen hyöty kähveltämästään koneesta. Koneen identiteettiä väärennettäessä esimerkiksi koneen painoa voidaan kasvattaa paremman hinnan toivossa.

Ostajan on syytä yrittää selvittää koneen alkuperää.

Helppoa se ei ole. ”Varustelua voi verrata koneen dokumentteihin.

Joissakin vanhemmissa malleissa GPS-paikannin on varoitusvalossa sen korkean sijainnin vuoksi. Jos valo puuttuu, on rikki tai se on vaihdettu uuteen, kannattaa olla tarkkana. Jos omistusketju selviää alkuperäisistä asiakirjoista, voi yrittää ottaa yhteyttä edellisiin omistajiin”, Fennian Melender neuvoo.

Koneen runkoon merkitty valmistenumero ja koneen CE-kilpi kannattaa tarkastaa ja verrata näitäkin tietoja koneen dokumentteihin. ”CE-kilpiä saa netistä ja niiden väärentäminen on yleistä. Jos kilpi vaikuttaa epämääräiseltä, aitoutta voi yrittää varmistaa maahantuojalta tai valmistajalta. Kaukoidästä tuodut koneet saattavat olla turvaominaisuuksiltaankin aivan muuta kuin tyyppikilvestä CE-merkinnäksi muutetut tiedot antavat ymmärtää.”

Jotkut yksityiset turva-alan toimijat tarjoavat myös koneen identifiointipalveluja. Epäilyttävät tapaukset kannattaa ilmoittaa poliisille.

Anastettu harmaatuontikone voi olla suuri työturvallisuusriski työmaalla toimiessaan. Usein koneen alkuperä selviääkin vasta sitten, kun koneelle on sattunut vahinko tai kun sen käyttö on aiheuttanut tapaturman. Jos kone silloin paljastuu CE-merkintäänsä vastaamattomaksi, on edessä hankala vastuiden selvittely. Korvauksen saaminen on hyvin epävarmaa, jos kone osoittautuu anastetuksi.

Paikannuslaite pelittää Vaikka varkaustilanne on Suomessa nyt hyvä, sen pelätään tulevaisuudessa muuttuvan. Varkauksien yleistyessä Euroopassa monet valmistajat ovat varustaneet koneensa paikannuslaitteilla. Myös koneiden lukituksiin on kiinnitetty huomiota. Ajonestolaite löytyy usean valmistajan varustevalikoimasta.

Paikannuslaite ohjelmistoineen sisältää yleensä myös koneen huoltoon ja käyttöön liittyvää informaatiota, josta on hyötyä kustannusten laskennassa ja töiden tehokkaassa suunnittelussa. Markkinoilla on myös jälkiasennettavia laitteita tehdasasennettujen lisäksi.

Melender pitää kalliiden koneiden varustamista varkaudenesto- ja paikannuslaitteilla kannattavana sijoituksena, sillä vaikka vakuutus korvaisikin suoraan itse varkauteen liittyvät vahingot, syntyy lisäksi lähes aina välillisiä vahinkoja muun muassa työmaan ja tulevien uusien töiden viivästyessä. ”Myös ihan perinteiseen avainturvallisuuteen on syytä kiinnittää huomioita. Vakuutusehtojen mukaan koneen tulee olla lukittu, eikä avaimia saa säilyttää ajoneuvon sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että ne on helppo löytää”, hän muistuttaa.

”

Koneen ostaminen pelkän netti-ilmoituksen ja papereiden perusteella voi olla riskialtista.”

20

INFRA-LEHTI

SIMO KESTI

INFRA-LEHTI MATKALLA

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON LIIKENNE- JA KULJETUSALAN AMMATTIAINEKERHO LIITTYMÄ TEKI SYKSYLLÄ EKSKURSION SAKSAAN. INFRA-LEHTI SEURASI MUKANA.

21

5/2 0 1 3

SAKSA OSAA

kaupunkirakentamisen Kun liikenne- ja kuljetusalan opiskelijat tutustuivat moderniin kaupunkirakentamiseen Bremenissä ja Hampurissa, vain yksi asia kummastutti: miksi hyväksi todetut rakentamisopit eivät rantaudu Suomeen?

TEKSTI JA KUVAT: AMMATTIAINEKERHO LIITTYMÄ

KAUNISTAINFRAA. Baakenhafenbrückesilta HafenCityssä.

HETI BREMENIN LENTOASEMALLA on selvää, että tämä on raitiotiekaupunki: terminaalin edessä on keskustaan vievän raitiotien pysäkki jalankulkua suosivalla katuosuudella. Ratikka vie suoraan päärautatieasemalle. Etenkin Bremenin vanhassa kaupungissa on miellyttävä liikkua jalan ja raitiovaunulla, henkilöautot eivät ole liikenteen esteenä. Pyöräilyjärjestelyt ovat näkyvät, mutta eivät ehkä parhaat mahdolliset: ajoittain tuntuu, että jalankulkijoille ja pyöräilijöille ei riitä molemmille tilaa.

Päärautatieasemalta juna vie kätevästi Hampuriin.

Siellä tutustumisen arvoista on joukkoliikennekatuosuus elämää kuhisevalla Mönckebergstraßella, josta voitaisiin ottaa mallia vaikka Tampereen Hämeenkadun uudistukseen.

Kadun keskiosa on asfaltoitu sileäksi. Leveyttä ajoradalla on juuri sen verran, että kaksi bussia mahtuu toistensa ohitse. Ajoradan häiriö kävelijöille on minimoitu. Jalkakäytävän ja ajoradan välissä oleva reunakiveys ei juuri eroa ajoradan pinnasta eikä katuun ole merkitty suojateitä. Ihmiset ylittävät kadun itselleen sopivimmasta kohdasta, mutta bussiliikenne tuntuu silti sujuvan. Polkupyörille ei ole omaa väylää, vaan pyöräilijät liikkuvat sujuvasti yhteisellä ajoradalla bussien kanssa.

Kaupungin yhtiö rakentaa HafenCityä Hampurin keskikaupungin moderni jatke, vanhalle satama-alueelle rakennettava HafenCity on urbaani ja ekotehokas kaupunginosa. Vuonna 1997 alkaneesta projektista on rakennettuna viidesosa ja suunnitte-

>

22

INFRA-LEHTI

T U O M A S PA L O N E N

KEVYT JA JULKINEN LIIKENNE SOVUSSA. Mönckebergstraßen joukkoliikennekatu vaikutti esimerkilliseltä.

lusta on valmiina puolet. Alueen on määrä valmistua 2020-luvun lopulla.

HafenCity-projekti on Hampurin kaupungin omistama yhtiö. Se rakentaa omalla kustannuksellaan kaiken tarvittavan infran ja kattaa kulut tonttimyynnillä.

Alati yleistyvät tulvat yhdistettynä Elbe-joen nousuja laskuveteen tuovat alueelle omat ongelmansa. Ratkaisuna koko HafenCityä korotetaan vanhan sataman tasosta 3–4 metriä siten, että vanhan sataman tasolle jäävät vain rantapromenadit.

Tulvavallien pitäisi kestää seuraavat 80–90 vuotta.

Niiden ulkoasuun on kiinnitetty huomiota: sitä mukaa, kun uusia kortteleita aletaan rakentaa, järjestetään arkkitehtikilpailuita tulvavallien koristeluista.

Hampurin alueella noin puolet matkoista tehdään henkilöautolla, mutta HafenCityssä yksityisauton käyttöaste pyritään saamaan 20–25 prosenttiin. Tavoitetta tukevat kävely- ja pyöräily-ystävälliset katujärjestelyt, toimiva joukkoliikenne, autojen yhteiskäyttö sekä informaatioteknologian ja liikenteen yhteistyö, e-mobility. Überseequartierin U-Bahn-asemalta on vain neljän minuutin matka Jungfernstiegin asemalle Hampurin raatihuoneentorille. Kävellen keskelle vanhaa keskikaupunkia pääsee 15–20 minuutissa – vähintään yhtä nopeasti kuin autolla. Autopaikkoja alueella voi olla korkeintaan 0,4 asuntoa kohti.

Toimintojen sekoittaminen on yksi HafenCityn perusperiaatteista: kaavoituksessa ja suunnittelussa vaaditaan, että jokaisen talon alakerran on oltava noin viiden metrin korkuinen ja tilat on osoitettava pääosin muuhun kuin toimisto- tai asuinkäyttöön. Alueelle pyritään siis saamaan mahdollisimman paljon kivijalkaliikkeitä. Tavoitteen tukemiseksi alueelle ei ole tulossa yhtään kauppakeskusta.

Myös eri asukastyyppien halutaan sekoittuvan. Paikallisarvion mukaan kiinnostavaa kaupunkikulttuuria ei synny, ellei tarjolla ole kohtuuhintaista asumista, sillä pienituloiset ihmiset viettävät todennäköisesti enemmän aikaa alueella sen palveluita käyttäen. Tie-

”

Tampereen Hämeenkadun uudistukseen saisi mallia Mönckebergstraßelta.”

tyn määrän asunnoista on oltava kohtuuhintaisia vuokra- tai omistusasuntoja. Hulppeimpien lukaalien myyntihinnat ovat tuhansia euroja ja halvimpien vuokrahinnat kymmenisen euroa neliöltä. Kahden ääripään talot voivat sijaita ritirinnan.

Ruoppaus tai siltaurakka parantaisi sataman kilpailukykyä Hampurin satama on tonnimäärällä ja konttien määrällä mitattuna Euroopan kolmanneksi vilkkain satama Rotterdamin ja Antwerpenin jälkeen. Tähän valtamerisatamaan päästäkseen alusten pitää kuitenkin kulkea noin 100 kilometriä Elbe-jokea pitkin sisämaahan.

Sataman edustajan Behrend Oldenburgin mukaan sijainti sisämaassa tuo tiettyjä etuja kilpailijoihin nähden. Suurilla laivoilla voidaan tuoda suuria määriä rahtia hieman lähemmäksi määräpaikkoja sisämaassa.

Kuljetusketju tulee hiukan halvemmaksi, koska merikuljetus on kuljetusketjun edullisin osa.

Hampurin satamasta on hyvät yhteydet muualle Saksaan ja ympäröiviin maihin. Tärkeimpiä kohdemaita Euroopassa ovat Puola ja Itävalta. Sataman etuja ovat monipuolisuus ja nykyaikaisuus. Altenwerderin konttisatama on niin pitkälle automatisoitu, että ihmistä tarvitaan vain konttinostureissa.

Satamassa voidaan käsitellä kaikentyyppistä rahtia paitsi kaasuja. LNG-trendin vuoksi myös Hampurin satamassa on otettu puheeksi LNG-terminaalin rakentaminen.

Sijainti sisämaassa aiheuttaa myös haittoja. Konttisatamaan päästäkseen alusten on alitettava Köhlbrandbrücke-silta. Alitus on vuorovedestä riippuen noin 55 metriä. Suurimmat konttilaivat kuten Maerskin E-luokan alukset eivät pääse täydessä lastissa Hampuriin.

Keskusteluissa on ollut Elben ruoppaus syvemmäksi ja Hampurin satamassa olevan, valtavan 1970-luvulla rakennetun Köhlbrandbrücken purkaminen uuden, 10 metriä korkeamman sillan tieltä. Tunnelia pidetään liian kalliina.

SIMO KESTI

LENTOKENTÄLTÄ KESKUSTAAN RATIKALLA. Bremen on raitiotiekaupunki.

23

5/2 0 1 3

UUDISTUNUT INFRA-LEHTI ker채채 katseet.

Vuoden 2014 lehtien ilmoitusvaraukset: jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi 040 700 9775

24

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

RATKAISEVA LASTI. Kun Euroopan talous nikottelee, kotimaan kysyntä ratkaisee.

Kuljetus Rahkola on kyytinyt kotimaisia Topi-keit­ tiöitä jo 43 vuotta – ja pitänyt talouden pyöriä liikkeellä.

JO PIENENÄ PÄÄTIN. Moni saa leipänsä helpommalla, mutta Juha Rahkola Kalajoelta on rekkamies.

TÄTÄ ON TULLUT MITTAILTUA. Kasitie on kalajokisten oma tie.

25

5/2 0 1 3

KUIN KOTONA

kasitiellä

Isä perusti meidän firman vuonna 1955. Jo kolmen kuukauden ikäisenä matkasin kuorma-auton kyydissä Kalajoelta Ikaalisiin. Oli vuosi 1957, syksy ja noinkin pitkä matka – on se ollut reissu!

Siellä on auton lattialla korissa oltu. Nyt ajan itse eniten kasitietä, se on minulle tärkeintä infraa.

”

Infran suunnittelu ja normaali arkielämä ovat erkaantuneet liian kauaksi toisistaan.

Tämä näkyy tien päällä.”

KOULULAISPOJASTA ASTI minulla on ollut kiinnostusta autoihin. Ensimmäiset ajokokemuksetkin on kouluajoilta, kun olen ollut puunajossa apumiehenä.

Meitä on kuusi sisarusta, joista viisi poikaa. Minä olen joukon vanhin. Meidän lapsuus ja nuoruus on mennyt autonrenkaisiin nojatessa.

Minulle tärkeintä infraa on kasitie, koska Kalajoelta aina lähdetään ja tähän aina tullaan. Tämä on meikäläisen kotikenttä tämä kohta rannikkoa, kasitietä pidän omana tienä. Se on siinä mielessä hyvä väylä, että se on suora ja tasainen. Kaupunkeja ei juuri ole, Kokkolakin ohitetaan reunasta. Meidän korkeudella tie toimii yllättävän hyvin, vaikka liikennettä on paljonkin.

Keskinopeutta saa pidettyä.

Tänä talvena tie olisi kyllä hajonnut – se ehti jo olla railoillakin viime keväänä, kunnes päällystettiin nyt syksyksi. Vain 1960-luvulla rakennetun Kalajoen sillan päitä ei tahdo saada tasaisiksi, kun entinen merenpohja reagoi lämpötilavaihteluihin. Aina kun sillan ja tien korkeuserosta johtuvaan muhkuraan ajetaan, se on kauhea rasitus sillalle.

MEIKÄLÄISTÄ ON SYDÄNTÄ LÄHELLÄ tuo suunnittelupuoli. Infran suunnittelu ja normaali arkielämä ovat erkaantuneet liian kauaksi toisistaan. Tämä näkyy tien päällä kiveyksissä, jakajissa ja saarekkeissa. Tärinäraidat tien reunassa keräävät veden ja haittaavat puhtaanapitoa ja aurausta – siinä lähtee kaikki paikatkin hampais­ta. Pitäisi laittaa rinnan hyöty, hinta ja haitat.

Suunnit­telijan olisi hyvä tulla joskus vaikka minun tai tal­­vella aura-automiehen matkaan.

Oikiasti olen silti kohtuullisen tyytyväinen oman porukan puolesta. Suhteellisen hyvällä tolalla on alempiasteisetkin tiet meidän alueella. Mehtäautotietkin on hyvin rakennettu. Kun lähdetään pikkutielle meiltä Oulaisiin, niin siellä alkaa olla talvikunnossapidossa ongelmia.

JOS PITÄISI VALITA epämieluisin alue ajella, se olisi ruuhka-Suomi ja Kaakonkulma. Siellä on sitä eritasoista kulkijaa niin paljon enemmän kuin täällä meillä.

Liikkuminen on hitaampaa. Kehä kolmosen sisäpuolella me kauempaa tulevat saamme aina arpoa, että mihin jättää perävaunu siksi aikaa, kun käy veturilla jakamassa.

Nelostie Lahti–Jyväskylä ja siitä pohjoiseen Viitasaarelle asti on puolestaan lumiaikaan vähän pelottavakin. Lähes joka talvi tie on ollut poikki talvikelillä.

Se on niin liukas, että kaikki eivät pääse mäkiä ylös tai alas.

Etenkin Heinola–Viitasaari-väli on talviajan kauhistus. Vaikka itse pääsisi liikkumaan, niin liikkeellä voi olla niitä, joilla ei ole vetopyörissä talvirenkaita. Se on silti pääväylä, ja sen pitäisi olla sula ja liikennöitävissä joka tilanteessa.

Hoitoluokan pitäisi olla riittävän korkea. Nyt vasteajat liikkeellelähdöissä sään muuttuessa ovat liian pitkiä. Ensin annetaan tilanteen muodostua ja vahinkojen sattua, ja sitten vasta lähdetään tekemään hoitotöitä.

Jos tunnilla myöhästyy, on katastrofi voinut jo sattua. Etenkin ruokaa kuljettavien autojen aikataulut on laskettu hyvin tarkasti, ja nelostie on siinä tärkeä suoni.

TUNNEN JOITAKIN INFRARAKENTAJIA ja arvostan heidän ammattitaitoaan. Usein on sattunut, että kesken tien parannuksen huomataan, että pitäisi vähän muuttaa suunnitelmia. Kun on tie auki ja kaivinkone paikalla, tajutaan että tuosta kannattaisikin leikata ja vaihtaa massoja.

Se suuri korkea taho, joka on teettämässä ja maksamassa, ei kuitenkaan anna rakentajan tehdä työtä niin, että siitä tulisi hyvä. Ongelma vain peitetään ja vedetään pinta päälle ja puolen vuoden kuluttua huomataan, että siitä tuli susi. Urakoitsija tietää hyvin, mikä meni pieleen, mutta ei voi muuta, ja saa lopuksi syyt niskaansa. Kyse voi olla muutamista tuhansista euroista, ja sillä pilataan hyvä remontti.

Kuljetusyrittäjä Juha Rahkolan haastatteli Anu Ginström ja kuvasi Kari Sipilä

26

INFRA-LEHTI

MIKÄ TYÖMAA? RAOTAKYLYKI­KUKKO KULUKEE TÄSTÄ! Tämän radan historia yltää yli sadan vuoden päähän. Tunnelmiin pääset kuuntelemalla erästä kuuluisaa konnaria: Youtube.com/ watch?v=1QTXqTCcoNI.

Joka hetki ympäri Suomen valmistuu toimivaa ja kestävää infraa. Tämä työmaa sivuaa hieman suomalaista urheilu­ historiaa ja on valmistuttuaan silmiä hivelevän kaunis. Oletko kulkenut silmät auki Suomessa? Mistä työmaasta on kyse?

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: LIIKENNEVIRASTO

TÄSTÄ LÄKSI LÄPPÄSILTA. Tilalle tuli moderni, kiinteä silta.

MITÄ TYÖMAATA ARVUUTELLAAN ­S EURAAVAKSI? EHDOTA MEILLE: INFO@INFRA.FI

27

5/2 0 1 3

UUSIA VESIREITTEJÄ. Nyt paatit kulkevat tästä. Täältä pääseekin mukavasti vaikka merille, aina Suomenlahdelle asti.

VIHJEET 5 pistettä Työmaan pohjoispään paikkakunnasta voi tulla mieleen eräs sopupelikohu 1990-luvulta.

4 pistettä Työmaan eteläpäässä on Suomen talviurheilun kehto, jossa pidettiin 1886 maamme historian toiset mäkihyppykisat ja 1887 Suomen ensimmäiset maastohiihtokilpailut.

3 pistettä Itse työmaakin antaa aihetta kohuun, positiivisessa mielessä. Se on kuin näyteikkuna monipuo­liseen infraosaamiseen. Täällä muun muassa rakennetaan 5 kilometriä moottoritietä, parannetaan 1,6 kilometrin matkalta ratalinjausta ja siirretään yksi laivaväylä.

2 pistettä Erityisen tunnettu työmaa on silloistaan. Työlistalla on 17 uutta, 9 kunnostettavaa ja 8 purettavaa siltaa. Historiaan jää joukko vanhanaikaisia läppäsiltoja, yksi vähän rämiseväkin.

1 piste Työmaa on käytännössä yli 4 kilometrin pituinen pengertie ja siltaketju, jossa kaksi valtatietä ja Savon rata ylittävät mahtavan Kallaveden.

Oikea vastaus: Valtatie 5:n parantaminen välillä Päivä­ ranta–Vuorela. Hankkeeseen kuuluu komea Kallansiltojen osuus. Työmaan ansiosta alueen puunjalostus- ja muun teolli­suuden tie-, rata- ja vesikuljetukset nopeutuvat.

Kevyt liikenne saa uuden väylän ja joukkoliikenne suju­ voituu. Lii­kenneonnettomuuksien odotetaan vähenevän 30 %. Pian valmistuva viisivuotinen hanke on luonut vuosittain 100–150 infra-alan työpaikkaa ja välillisesti vielä enemmän esim. rakennus­tuote­teol­lisuudessa.

Hankkeen kokonaishinta on 90 miljoonaa euroa.

28

INFRA-LEHTI

K. REPOLAINEN

Kallis lipsahdus K. REPOLAINEN INFRAn kettu tekee tarkkoja ja sumeita havaintoja inframaailmasta läheltä ja kaukaa, provosoiden keskustelua.

OLI VIRKISTÄVÄÄ lukea ahvenanmaalaisen kauppaneuvos Anders Wiklöfin selitys, kun hän hiljattain kuittasi 95 000 euron sakot ylinopeudesta. ”En huomannut ajavani liian lujaa. Suomen tiet ovat nykyisin niin hyviä”, mies puolusteli.

Suomen sakkojärjestelmästä voi olla montaa mieltä, mutta infra-alalle Wiklöfin kommentit saattavat tulla vielä kalliiksi.

Valtiovarainministeriössä siteerataan miehen lausuntoa jatkossa joka ikiselle lähetystölle, joka tulee pyytämään lisää tiemäärärahoja.

Paremmin asioihin perehtyneet pelkäävät jo nyt, että tiemäärärahojen niukkuus rapauttaa tieverkon muutamassa vuodessa 1960-luvun tasolle.

Sivuteiden osalta asia saattaa näin ollakin, mutta pääteiltä tähän on vielä pitkä matka.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa kolmostie Helsingin ja Tampereen välillä.

1964 iloittiin Hämeenlinnan ja Iittalan välisen o­suu­ den ensipäällystyksestä, samoin Sääksmäen sillat olivat vasta rakenteilla. Moottoritietä oli muutama kilometri Tampereen päässä ja Hämeenlinnan kohdalla.

Tavallinen automatka Tampereelta Helsinkiin kesti neljä tuntia, paitsi Tampereen silloisella kaupunginjohtajalla Erkki ”Napoleon” Lindforsilla.

Kärsimättömänä Lindfors halusi nopean kyydin Helsinkiin. Kun autonkuljettaja kieltäytyi ajamasta ylinopeutta, toimen mies ei tästä häkeltynyt.

Reissut Helsinkiin hoidettiin niin, että Lindfors ajoi ja autonkuljettaja istui takapenkillä.

”

Vuonna 1964 automatka Tampereelta Helsinkiin kesti neljä tuntia, paitsi Tampereen silloisella kaupunginjohtajalla Erkki ’Napoleon’ Lindforsilla.”

NOKIAN ENTINEN PÄÄJOHTAJA Jorma Ollila on ollut muistelmineen paljon julkisuudessa.

PALAUTETTA Kirjojakin on hyvä lukea, mutta infra-alalle KOLUMNISTILLE? TUIKKAA POSTIA OS. Ollila on paljon merkityksellisempi mies kuin K.REPOLAINEN moni tajuaakaan. @INFRA.FI Ollilan vetämän tieliikenteen maksutyöryhmän ehdotukset saattavat toteutuessaan vaikuttaa alaan yllättävän paljon. Autoilun verottaminen ajan ja paikan mukaan nimittäin todennäköisesti vähentää ruuhkia ja pienentää paineita rakentaa uusia väyliä.

Työryhmän ehdotukset satelliittipaikannuksesta ovat saaneet kutakuinkin odotetun kaltaisen vastaanoton. Ei, ei ja ei!

Kettu ei aivan ymmärrä, miksi autoilua ei voisi noinkin verottaa.

Monille satelliittipaikannus edustaa isoveljeä joka valvoo. Samat ihmiset kuljeksivat kuitenkin älypuhelin taskussaan ilman huolen häivää.

Meikäläisen liikkeet saa isoveli paikantaa aivan vapaasti. Samoin puhelujeni kuuntelu on sallittua.

Lupaan kympin sille, joka jaksaa kuunnella päivän puhelut alusta loppuun. ”Kuka hakee lapset..., ostanko paistijauhelihaa vai tavallista...”

No, nyt tuli paljastettua jo jännittävimmät kohdat.

KETTU KÄVI TERVEHTIMÄSSÄ lajitovereitaan laajoilla lakeuksilla.

Oli ilo nähdä, kuinka Pohjanmaan rataa myllätään priimakuntoon Seinäjoen ja Oulun välillä. Ehkä vielä joskus Helsingistä pyyhkäistään Ouluun alle viiden tunnin.

Hyväkään rata ei poista rautateiden ykkösongelmaa, eli ohituspaikkojen puutetta.

Kokkolan ja Ylivieskan väli saa toisen raiteen, mutta muualla on vaikeaa. Yhden junan myöhästyminen kertautuu muihin, ja yhtäkkiä koko junaliikenne on sekaisin.

Silti junaliikenteen tilanne on vielä hyvä verrattuna 1960-lukuun. Tuolloin Seinäjoellekin kierrettin Tampereelta pitkä mutka Oriveden ja Haapamäen kautta.

Noihin aikoihin liittyy myös seuraava junajuttu.

Umpiväsynyt mies nousi junaan Tampereelta. Mies pelkäsi nukkuvansa määränpäänsä ohi ja pyysi konduktöörejä herättämään ja poistamaan hänet junasta Orivedellä.

Seinäjoella mies heräsi makeasta unesta ja tuli vihaisena mesoamaan konnareille, että ettehän te herättäneetkään minua. Äkäisenä ukko lähti etsimään matkustajakotia kaupungilta. ”Olipa äreä mies”, sivustakatsoja totesi virkalakkisille konduktööreille. ”Joo, mutta ei puoliksikaan niin vihainen kuin se, joka me heitettiin Orivedellä junasta.”

29

5/2 0 1 3

LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

JÄSENSIVUT 30

Paavon pakinat • Sett och hört

32

Liittopäivät Tampereella

35

Yrittäjän fakta • Onnittelemme 35 | Edessä ankara talvi – miten turvata rahoitus?

36 | Maxpo 2013 täytti odotukset

37 | Rikamat Oy ja Ahti Virtanen Oy juhlivat

35 | INFRA Akatemia aloitti vaikealla aiheella

36 | Ryhtyisinkö INFRA ry:n yhteistyöjäseneksi?

38 | Jouko Mäkitalo täytti 70 vuotta

38

In Memoriam

39

Olin & Kortene & Laukkanen

40

Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot ”Kun on palava halu toteuttaa unelmansa ja luoda uutta, yrittäjyys on vaihtoehto.”

WWW.OPETIN.FI

30

INFRA-LEHTI

PAAVON PAKINAT

Talvi tulee – ethän unohda määräaikaishuoltoa?

TILAA OMA HUOLTOPALVELUSI NETISTÄ WWW.INFRA.FI/ HUOLTOPALVELU TAI SÄHKÖPOSTILLA: HUOLTOPALVELU@ INFRA.FI!

Pari kuukautta sitten autoni ilmoitti minulle, että pikku hiljaa kannattaisi ryhtyä varailemaan 90 000 kilometrin määräaikaishuoltoa. Tein työtä käskettyä. Varasin huoltoajan ja sovitun päivän aamuna vein auton pajalle.

Iltapäivällä sain tekstarin. Huolto on hoidettu, tervetuloa hakemaan auto.

AUTON HUOLLATUS voi nykyään olla äärimmäisen helppoa ja kivutonta.

Jostain syystä auto on myös sellainen kapistus, jota me kaikki olemme tottuneet puunaamaan ja määräajoin huoltamaankin.

Useimmat meistä myös huomaavat varmistaa, että talo tai kesämökki on valmiina talven tuloa varten. Mekin kävimme viime viikonloppuna mökillä nostamassa laiturin, kääntämässä veneen ja purkamassa lasten trampoliinin pihalta.

Samalla reissulla huomasin, aivan sattumalta, että jakotukin kylmävesiliitos vuoti vettä saunan lattialle. Rautapitoinen kaivovesi oli tehnyt tuhojaan hitaasti, varmasti ja huomaamatta. Heti maanantaina sain putkimiehen kiinni ja hän lupasi käydä paikan päällä arvioimassa, mitä asialle pitää tehdä. Jakotukki vaihtoon, liitokset uusiksi ja taas mennään muutama vuosi huolettomin mielin.

INFRAURAKOITSIJAT OVAT tottuneet huol- INFRA HUOLTOPALVELU ON tarkoitettu tamaan koneitaan. Kesken keikan hajon- juuri sinulle, joka nyt tunsit edes pienen nut kone ei paljon hymyilytä. Remontissa piston sydämessäsi. seisovasta koneesta kun ei saa Huoltopalvelun tarkoitus on laskuttaa. auttaa yritystä ratkaisemaan yritMutta kuinka moni jäsen täjän arjessa vastaan tulevia on muistanut huollattaa ja pulmia. Huoltopalvelussa on säätää muun yritystoiminaikaa keskittyä juuri niihin tansa ja INFRA ry:n jäsenyy- INFRA asioihin, jotka sinun yrityktensä niin, että koko koneisto sessäsi kaipaavat huoltoa. kukkuu ja tuottaa tasaisesti ja Huoltopalvelu Yrittäjä voi käydä INFRAn auttaa varmasti? asiantuntijan kanssa läpi esiMoniko on varmistanut, ratkaisemaan merkiksi työehtosopimukettä yrityksellä on käytössä siin, lainsäädäntöön, laadun arjessa viimeiset ja tuoreimmat ja työturvallisuuden kehitlo­makepohjat? Entä sen, että vastaantulevia tämiseen tai konekaupan työntekijöillä on kaikki tar- pulmia.” kiemuroihin liittyviä asivittavat luvat ja pätevyydet oita. voimassa? Tai että yrityksen Omasta liitostasi saat konekalusto on INFRA ry:n jäsenrekiste- tietoa myös vaikkapa konekustanrissä ajan tasalla? Huollammehan autoja- nusten laskemiseen vaikuttavista kin – miksi emme yritystämme. tekijöistä ja kustannusindekseistä.

”

SETT OCH HÖRT

INFRA Underhållstjänst är för Dig Av någon anledning är bilen en sådan ägodel som vi alla är vana att sköta och till och med regelbundet underhålla. Infrastrukturentreprenörer är vana att underhålla sina maskiner. Går en maskin sönder innan jobbet är klart är det lätt att hålla sig för skratt.

Men hur många har kontrollerat att företaget har tillgång till de senaste och färskaste blankettmallarna, att alla tillstånd och behörigheter som medarbetarna behöver är i kraft och att företagets maskinpark i INFRAs medlemsregister är uppdaterat?

Syftet med underhållstjänsten är att hjälpa företaget att lösa de problem en företagare möter i vardagen.

Tillsammans med INFRAs expert kan företagaren gå igenom frågor i anslutning till exempelvis kollektivavtal, lagstiftning, arbetarskydds- och kvalitetsutveckling eller de ibland nog så besvärliga maskinaffärerna.

Underhållstjänsten är avgiftsfri för medlemmar och enkel att beställa. Kontakta Magnus Frisk, magnus.frisk@infra.fi, tel. 050 912 7373 eller Kai Salmi, kai.salmi@infra.fi, tel. 0400 663 009.

Stipendium att söka Nordiskt vägforums (NVF) stipendium för studerande inom väg- och trafikbranschen kan nu sökas.

Stipendiet kan tilldelas för att i samband med de huvudsakliga studierna stödja nordiska studier eller praktik, vetenskapligt forskningsarbete, yrkesinriktad fortbildning samt studieresor i anknytning till dessa.

Stipendiets storlek är 1 000–3 000 euro. Fritt formulerade ansökningar inklusive dispositionsplan för stipendiet senast den 28 november 2013 till anne.ranta-aho@ely-keskus.fi. Närmare information på www.nvfnorden.org.

31

5/2 0 1 3

INFRA Huoltopalvelu on jäsenille maksuton palvelu, ja sen tilaaminen on helppoa. Netin kautta tilaaminen käy kätevästi osoitteessa www.infra.fi/huoltopalvelu. Toki voit myös aina soittaa oman piiriyhdistyksesi toiminnanjohtajalle ja pyytää häntä ”huoltokäynnille”.

KUMMALLISTA. LAURI ASANTI

UUTTA JÄSENILLE EKSTRANETISSÄ – ILMAINEN INFRARAKENTAJAN TYÖ­ MAAKANSIO: WWW.INFRA.FI

Huolammehan autojakin, miksi emme yritystämme, ihmettelee Paavo Syrjö. INFRA Huoltopalvelu on infrarakentajan määräaikaishuolto.

MUTTA MITEN SE TOIMII KÄYTÄNNÖSSÄ? INFRA Huoltopalvelu aloitetaan tapaamisella toimistollasi – me tuomme pullat ja kahvit. Halutessasi palvelemme tietenkin myös puhelimitse ja sähköpostitse. Sinä valitset kanavan.

Käymme yhdessä läpi asiat, jotka yri­ tykses­sä­si kaipaavat huoltoa. Kerromme millaista apua INFRA ry voi tarjota ja a­loitam­me heti asioiden edistämisen.

So­vimme, kuinka toimimme jatkossa, jotta saamme yhteistyöstä parhaan mahdollisen.

INFRA Huoltopalvelun ja INFRAn asiantuntijoiden avulla löytyvät helpommin myös ne piilevät sudenkuopat, ne jakotukin kylmävesiliitokset, jotka ovat kehittyneet huomaamatta vuosien saatossa. Huoltopalvelun jälkeen voit taas huolettomin mielin keskittyä itse asiaan eli rakentamiseen ja kehittämiseen.

Nähdään pajalla!

Paavo Syrjö Toimitusjohtaja INFRA ry PS. Kun käyt Infra.fi/huoltopalvelu-sivuilla, huomaat sivun yläreunassa linkin, josta pääsee INFRA ry:n jäsenyyttä esittelevälle sivustolle. Käy kurkkaamassa ja käytä sivuja apunasi, kun kerrot kumppanille tai jäsenyyttä harkitsevalle toiminnastamme!

Hur trygga finansieringen?

I år krymper byggandet med uppskattningsvis tre procent. Utsikterna för vintern är rentav dystrare än i fjol.

Hur kan en entreprenör trygga verksam­ hetens finansiering under en svår konjunktur?

Det viktigaste är att se till att resultatet och ställningen enligt balansräkningen är i sin ordning så att företagets kreditvärdighet bevaras på en god nivå. Det lönar sig att hålla finansiärerna informerade ifall en vändning mot det sämre påverkar företagets förmåga att sköta sina skyldigheter.

”En öppen och förtroendefull kontakt till de viktigaste partnerna är viktigt”, påminner bankdirektör Markku Härkönen på Pohjolan Osuuspankki. ”Diskutera, informera och motivera för fordringsägarna, och gör det alltid före den första förfallodagen – helst genast när det finns risk för betalningsoförmåga.”

Det lönar sig att be om förlängd betalningstid och erbjuda en liten dröjsmålsränta till nästa förfallodag. ”Man bör göra upp en exakt och detaljerad kassaflödesprognos för fordringsägarna, exempelvis för de kommande 12 månaderna.

På så sätt kan man motivera att betalningso-

förmågan är tillfällig”, instruerar Markku Härkönen.

Det är skäl att tala om för fordringsägarna när situationen blir bättre, och sträva efter att åtminstone göra små delbetalningar eller ge ett löfte om när betalningarna igen kan skötas inom utsatt tid. Det avgörande är att vara ärlig och hålla fast vid överenskommelser för att bevara förtroendet.

AKTUELLT PÅ SVENSKA: WWW.INFRA.FI/AKTUELLT INFRAS ALLA CIRKULÄR PÅ SVENSKA FINNS I MEDLEMMARNAS EXTRANET.

32

INFRA-LEHTI

VOITONTANSSI. Susanna ja Markku Palonen voittivat paras pukeutuja -kisan Tampereen Ilves -teemallaan.

33

5/2 0 1 3

LIITTOPÄIVÄT TAMPEREELLA

LÄTKÄFANEJA. Perjantain illanvietosta löytyi niin Tami Tamminen kuin Miss Mikälie ja aito eloveenalettinen Suomityttökin.

Reipasta yhdessäoloa manselaiseen tapaan

INFRA ry:n Tampereen Liittopäiville 27.–28.9.2013 osallistui ennätysmäärä infraväkeä. Mansen minimörinät ja INFRA for Ladies saivat erityistä kiitosta osallistujilta. INFRA Häme oli pistänyt parastaan juhlaväen viihtymisen eteen.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: JUSSI KOIVUNEN

JO PERINTEEKSI MUODOSTUNUT lätkämatsi pelattiin perjantai-iltapäivänä Te­so­ man jäähallissa. Vastakkain olivat INF­RA Hockeyteam ja Lemminkäinen/Rudus Allstars. Tiukka peli päättyi lopulta 7-6­allstarsien voittoon.

Perjantain illanvietto jatkui samalla lätkäteemalla. Mukana juhlimassa oli noin 180 enempivähempi kiakkohenkisesti pukeutunutta infralaista. Juhlaväen joukosta löytyi niin valmentaja, aurinkokuningas Tami Tamminen kuin jokaisen liigapelaajan tyttöystäväkandidaatti, Miss Mikälie.

Edellisten vuosien tapaan palkittiin parhaat pukeutujat. Kolmanneksi tuli Liittopäivien Volvo-yhteistyöstä pitkään ja ansiokkaasti huolehtinut Jorma Länkinen.

Toisen palkinnon nappasi eloveenaletteihin ja suomiverkkareihin sonnustautunut Jaana Juola. Ensimmäinen palkinto meni Susanna ja Markku Paloselle, jotka puffasivat viimeistellyllä asuvalinnallaan Tampereen Ilvestä.

Suomi nousuun infraa korjaten?

Eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtajanakin toiminut kansanedustaja Arto Satonen toi liittopäiväväelle terveiset Arkadianmäeltä.

Satosen viesti oli, että valtio tulee entistä enemmän satsaamaan perusväylänpitoon.

Investointien kohdalla tämä valitettavasti näkyy niin, että niihin ei tulevaisuudessa ole käytettävissä budjettirahoitusta samassa määrin kuin viime vuosina.

Satosen esitys herätti keskustelua muun muassa uuden mitta- ja massadirektiivin aiheuttamista tieverkoston korjaustarpeista.

Pääyhteistyökumppaneina toimineet Lännen Tractors ja Metso Minerals kertoivat viimeisimmistä tuoteuutuuksistaan.

Rakentamisen Laatu RALA ry:n puheenvuorossa kerrottiin Liikenneviraston ensi vuonna käyttöön otettavista pätevyysvaatimuksista ja siitä, kuinka RALA voi auttaa infra-alan yrityksiä täyttämään ne.

Onnistuneet minimörinät ja liittopäiväekskursio Pienimuotoinen konenäyttely - Mansen minimörinät - järjestettiin Hotelli Ilveksen aulassa ja piha-alueella. Pääyhteistyökump-

>

34

INFRA-LEHTI

LIITTOPÄIVÄT TAMPEREELLA

ILO TULEE POHJANMAALTA. Leidit Tallqvist, Sjöblom, Salmi, Smeds ja Asikainen.

LIITTARIMALJA. INFRAn sinistä kohottamassa Syrjö, Juola ja Haavisto.

INFRA HÄME SENIORIT. Antti Marjamäki, Unto Mäkinen ja Toivo Palonen.

ANSIOITUNEET. Vesa Tenkanen kiitti hämäläisen vuolaasti ansiomerkistään.

pani Lännen Tractors sekä muut näytteilleasettajat olivat tyytyväisiä konseptiin. Tapahtumassa olivat paikalla oikeat asiakkaat - kauppoja tehtiin ja uusia kontakteja solmittiin. INFRA Häme ry:n organisoimissa mörinöissä olivat mukana Rala, Fennia, Metso Minerals, Voitelukeskus, Movax, Metsätyö, Scanlaser, Tamtron, Taratest, Sandvik, Avant Tecno, Volvo sekä Lännen Tractors.

Kiitos kaikille mukana olleille.

Liittopäiväekskursio suuntautui Avant Tecnon Ylöjärven tehtaalle. Toimitusjohtaja Risto Käkelä piti havainnollisen esityksen yrityksen historiasta huumoria unohtamatta. Näyttelytilassa oli esillä monen kokoisia koneita ja eri tarkoituksiin soveltuvia lisävarusteita. Avant Tecnon toimitusjohtaja Käkelä luovutti Jussi Haavistolle heidän yrityksensä tilaaman uuden Avant 630 -koneen. Jäsenyrittäjät kiittelivät tehdasta vieraanvaraisuudesta ja erinomaisista tarjoiluista.

ENSI VUONNA ETELÄÄN. Vuonna 2014 Liittopäiviä vietetään Uudellamaalla.

Samassa juhlitaan INFRA ry:n kuusikymppisiä – nähdään taas!

SE ON SALAISUUS. Uudenmaan puheenjohtaja Nina Lindström kutsui juhlijat ensi vuoden Liittopäiville monalisamaisesti hymyillen.

INFRA for real Ladies

TYYTYVÄISIÄ. Minna Martikainen oli erittäin tyytyväinen INFRA for Ladies ohjelmaan, ”Kerrankin naisia hemmoteltiin”. Aviomies Kari oli samoilla linjoilla.

Infraleidit saivat nauttia muodin uusista tuulista, kun catwalkille saatiin paikallisten suunnittelijoiden luomukset.

Mukana olivat VionaBlu, Dead Bird & Lionheart sekä Meikkistudio ElinaK. VionaBlun lahjoittaman upean lohennahkalaukun voitti Marjukka Heinäsuo. INFRA for Ladies sai erityistä kiitosta naisväeltä.

Kerrankin infrayrittäjien rouvia hemmoteltiin. Tarjolla oli muotinäytöksen ja Kabanovin tanssitehtaan balettiesityksen lisäksi ihania drinksuja, herkkupaloja ja tuotelah-

joja. Pisteenä i:n päälle oikea castingkuvaaja ikuisti jokaisen leidin.

Viralliset huomionosoitukset Liittopäivien juhlaillallinen nautittiin Hotelli Ilveksen Ballroomissa. Ohjelmanumeroina olivat perinteisten ansiomerkkien jaon sekä arvontojen lisäksi Volvon valoshow.

Kultaisten merkkien saajista paikalle oli päässyt Pentti Ratilainen INFRA PohjoisKarjalasta. Hopeisten merkkien saajia edustivat Ari Jaakkonen INFRA Pohjois-Savosta, Reijo S. Lehtinen Rakennusteollisuudesta ja jo vuonna 2012 merkkinsä ansainnut Jussi Haavisto INFRA Hämeestä. Vesa Tenkaselle presidentti oli myöntänyt Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein.

INFRA Häme muisti lisäksi 50 vuotta täyttänyttä Maanrakennus Ahti Virtanen Oy:tä.

Onnetar suosi INFRA Häme ry:n puheenjohtaja Jussia Haavistoa, joka voitti jäsenhankinta-arvonnassa Sokos Hotellien lahjakortin. Muita Onnettaren suosikkeja olivat Ari Jaakkonen ja Rainer Smeds. He voittivat Mansen minimörinöiden arvonnassa pullot infrayrittäjän avecjuomaa.

Lauantain iltajuhlaa tahditti tangokuningas Jouni Keronen ja Keidas-orkesteri vierailevana tähtenään viihteen moniottelija Tarja Jykylä-Lahnakoski. Tarja juonsi ansiokkaasti liittopäivätapahtumat perjantai-illasta lauantai-iltaan.

LISÄÄ KUVIA NETISSÄ WWW.INFRA.FI

35

5/2 0 1 3

YRITTÄJÄN FAKTA LUE LISÄÄ INFRAALAN SUHDANNE­ NÄKYMISTÄ: WWW.INFRA.FI

Edessä on ankara talvi – miten turvata rahoitus?

Tänä vuonna rakentaminen supistuu arviolta kolme prosenttia.

Tulevan talven näkymät ovat jopa viimevuotisia synkemmät.

VAIKKA KESÄ OLI pelättyä parempi, inframarkkinoita kuvaavat luvut pysyivät miinusmerkkisinä, INFRA ry:n tuorein suhdannetiedustelu kertoo. Kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste oli syyskuussa 85 prosenttia. Alueiden välillä oli kuitenkin suuria eroja.

Tulevan talven näkymät ovat huolestuttavan heikot. Infrarakentamisen määrän supistumista ennakoi suhdannekyselyssä kolme yritystä neljästä. Alavireisimmäksi arvioidaan konepalvelujen kysyntää, kunnossapidon ja hoidon tilanne on parempi.

Miten urakoitsija voi turvata yritystoiminnan rahoituksen vaikeassa taloussuhdanteessa?

Tärkeintä on pitää tulos- ja taseasema kunnossa, jotta yrityksen luottoluokitus säilyy hyvänä. Rahoittajat kannattaa pitää ajan tasalla, jos käänne huonompaan vaikuttaa yrityksen velvoitteiden hoitoon. ”Avoin ja luottamuksellinen yhteydenpito tärkeimpiin kumppaneihin on tärkeää”, pankinjohtaja Markku Härkönen Pohjolan Osuuspankista muistuttaa.

Rahoituksen saannin kannalta olennaista on perustella uudet rahoitushankkeet hyvin. ”Keskustele, kerro ja perustele asiat velkojille, ja tee se aina ennen ensimmäistä eräpäivää – mielellään heti, kun on tiedossa maksukyvyttömyyttä.”

Kannattaa pyytää lisää maksuaikaa ja tarjota pientä viivästyskorkoa seuraavaan eräpäivään. Maksukyvyttömyyden uhatessa neuvottelut rahoittajien ja velkojien kanssa kannattaa aloittaa välittömästi. ”Velkojille tulee laatia tarkka ja yksilöity kassavirtaennuste esimerkiksi seuraavalle 12 kuukaudelle. Tällä voidaan perustella maksukyvyttömyyden väliaikaisuutta”, Härkönen sanoo.

Velkojille on hyvä kertoa, milloin tilanne paranee ja pyrkiä edes pieniin osasuorituksiin tai antaa lupaus siitä, mihin mennessä suoritukset voidaan jälleen hoitaa ajallaan.

Olennaisinta on olla rehellinen ja pitää kiinni sovitusta, jotta luottamus säilyy.

Santeri Jusslin

INFRA Akatemia aloitti vaikealla aiheella INFRA Akatemian ensimmäinen koulutus pidettiin 1.11.2013. Päivän aikana INFRAn lakimiehet Tiina Olin ja Mika Kortene purkivat lomauttamis- ja irtisanomisvyyhdistä keskeisimmät solmut.

LAURI ASANTI

KOULUTUKSEN TAVOITTEENA OLI, että osallistuja tuntee koulutuksen jälkeen lomauttamis- ja työsuhteen päättämismenettelyt sekä perusteet. Koulutuksen kohderyhmä, henkilöstövastaavat ja työnjohtajat, olivat hyvin edustettuina osallistujakaartissa.

Osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä koulutuksen aikana. Keskustelua herättikin tulevan talven heikkenevä työtilanne ja sen aiheuttamat mahdolliset lomautukset ja irtisanomiset. Esillä olleet oikeustapaukset kirvoittivat osallistujat mielipiteiden vaihtoon.

Ikävästä aiheesta huolimatta ovensuugallupin mukaan koulutus oli osallistujien mielestä onnistunut ja luennoijat asiansa osaavia.

Saija Syväoja

TARPEELLINEN KURSSI. ”Ihan loistava. INFRAn luennoitsijat todella tiesivät, mistä puhuivat.”

Työpäällikkö Jarmo Lindström, RTAYhtiöt

LISÄÄ INFRA AKATEMIAN KOULUTUKSIA WWW.INFRA. FI/TAPAHTUMAT; AKATEMIAN OMAT NETTISIVUT AVATAAN MYÖHEMMIN.

36

INFRA-LEHTI

S A I J A S Y V Ä OJ A

YRITTÄJÄN FAKTA

Syyskuun Maxpo-messut täyttivät odotukset Maxpo-messuilla Hyvinkään lentokentän helteessä vieraili 15 000 kävijää.

Myös INFRAn osastolla riitti kuhinaa.

HÄLINÄÄ, PÖRINÄÄ, PÖLYÄ ja tosi isoja koneita. Joka toinen vuosi syyskuun alussa järjestettävät Maxpo-messut (www.maxpo. fi) eivät pettäneet taaskaan. Tänä vuonna Hyvinkään lentokenttäalueen uutteria messuilijoita helli myös poikkeuksellisen lämmin syyssää.

Maxpossa vierailevat niin herrat kuin duu­na­ritkin, perhekunnat siinä missä mö­­ li­sevät opiskelijalaumat.

Tilastojen mukaan keskimääräinen Maxpo-kävijä käpeksii messualueella reilut kolme tuntia. Tänä vuonna merkittävä osa messuajasta meni monella INFRA ry:n osastolla käyskennellen.

Osastolla esiteltiin INFRAn jäsenille ilmaista suoran palvelun konseptia, INFRA Huoltopalvelua. Kuka vain jäsen voi hälyttää INFRAn asiantuntijat palvelukäynnille käymään läpi yritystoimintansa solmukohtia. Mutkattomaan meininkiin kuuluu, että vierailijat tuovat muassaan pullat ja kahvit.

Pullaa ja kahvia oli tarjolla myös INFRAn messuosastolle viritetyssä huoltamon baarissa. Kerran päivässä järjestetty hodaritarjoilu toi teltalle komeat jonot.

Messuilla ja INFRA Huoltopalvelun nettisivuilla järjestetyssä kilpailussa pääpalkinnon voitti imatralaisen Koneurakointi

Ryhtyisinkö INFRA ry:n yhteistyöjäseneksi?

Ovaskan jälkikasvu, Jirkko Ovaska, 9 vuotta.

Jirkko sai tuliterän iPadin kaikin mahdollisin herkuin. Palkinnon lahjoitti INFRAn kumppani Fennia.

Kakkospalkinnon eli Teboilin tarjoaman 500 euron polttoainelahjakortin pokkasi Uudenmaan piirin jäsen Jaakko Sainio.

INFRAn nimikkokahvipaketit menivät opiskelija Mia Putukselle, Tikasapu Oy:n Antero Hänniselle, Oulun Maakone Oy:n Ilmari Tauriaiselle, Ykkösasfaltti Oy:n Hannu Karttuselle ja Kaivinkoneurakointi Sirviön Jonna Heikkiselle. Lämpimät onnittelut kaikille voittajille!

Anu Ginström

HALUATKO KUMPPANIK­ SEMME? VAI OLETKO JO MUKANA, MUTTA HALUAT YHTEISTYÖSTÄ ENEMMÄN IRTI? SOVI TAPAAMINEN KANSSAMME: INFO@ INFRA.FI!

INFRA ry on maan johtava maa- ja vesirakennusalan sekä asfalttialan yritysten elinkeinopoliittinen etujärjestö – ja alan työnantajaliitto. Monipuolisen jäsen­palvelumme yhtenä tukipilarina ovat loistavat kumppanit, joita ei koskaan ole liikaa.

INFRAN JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, tunneleita ja virkistysalueita sekä elintärkeitä teknisiä verkostoja, joissa kulkee vesi, sähkö, lämpö ja tieto. Osa jäsenistä tuottaa ja myy kaikessa rakentamisessa välttämättömiä kiviaineksia. Jäsenistöön kuuluu myös purku- ja kierrätys­pal­ ve­lu­ja­ sekä nosto- ja eri­kois­­kul­­je­­tus­­palveluja tarjoavia yrityksiä.

INFRAn tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä edellytyksiä tehdä tärkeää työtään tuottavasti, taitavasti ja eettisesti. Jäsenet tuhansine laadukkaine koneineen tuottavat yli 80 prosenttia kaikista infra-alan töistä maassamme.

HALUAISITKO TAVOITTAA helposti kaikki infra-alan merkittävät yritykset Suomessa?

Haluatko näkyvyyttä INFRA ry:n tapahtumissa, julkaisuissa tai uutiskirjeissä? Haluatko ensimmäisten joukossa tietää, mitä alalla tapahtuu?

INFRA ry:n yhteistyöjäsenenä se onnistuu. Saat käyttöösi kaikki jäsenviestimme, myös ekstranetin palvelut ja sähköisen uutiskirjeen. Saat näkyvyyttä tilaisuuksissamme ja koulutuksissamme ympäri maan sekä etuhintaan ilmoitus- ja bannerinäkyvyyttä lehdissä ja netissä. Huomioarvosi alan ykkösyritysten keskuudessa on taattu.

Kumppaniksemme voivat tulla kaikki INFRA ry:n tavoitteita edistävät yritykset ja yhteisöt.

OLETKO JO KUMPPANIMME? Muistathan hyödyntää etusi! Tarvittaessa ota yhteys, niin mietitään yhdessä, miten yhteistyöstä saataisiin entistäkin parempaa.

Hyvässä yhteistyökuviossa kaikki voittavat. Jäsenemme kuulevat yritystoimintaansa tukevista ajankohtaisista tuotteista ja palveluista ja voivat hyödyntää niitä jäsenhintaan. Kumppanit saavat uusia asiak­kaita.

Anu Ginström

37

5/2 0 1 3

ESA KANKKUNEN

ONNITTELEMME

Kaivinkone ja Maansiirto Rikamat 60 vuotta Rikamat Oy:n henkilöstön ja kaluston määrä on viisinkertaistunut yhtiön alkuajoista. Eteenpäin on menty yritteliäisyydellä.

JYVÄSKYLÄLÄINEN RIKAMAT OY on aina ollut perheyritys. Arvo Rikama perusti yrityksen 1953 ja hänen veljensä Eino ja Martti lähtivät myöhemmin mukaan.

Kaivinkone ja Maansiirto Oy aloitti paikallisten sora-autoilijoiden kuormauspalveluyrityksenä. Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja, Arvon poika Ari Rikama tuli osakkaaksi yritykseen vain 17-vuotiaana.

Nykyään yrityksessä ovat mukana myös Arin serkut Markku Rikama ja Vesa Ri­­ kama.

Rikamat Oy työllistää noin 40 henkilöä.

Henkilöstön vaihtuvuus on pientä, mikä kertoo yhtiön työilmapiiristä. Pisimmät

SERKUKSET. Vas. Markku, Ari ja Vesa Rikama seuranaan uusin hankinta, joka ei jää pihako­ risteeksi.

työsuhteet ovat kestäneet 40 vuotta. ”Työntekijä onkin parhaimmillaan 15 vuoden kohdalla” Ari Rikama sanoo.

1990-luvun lamasta Rikamat Oy selvisi rakentamalla Keitele-Päijänne-kanavaa yhdessä venäläisten kanssa. Ari Rikama kävi kolme kertaa töitä kysymässä, ennen kuin heltisi lupa tuoda 30 tonnin kaivinkone työmaalle. Rikaman kaivinkoneet pysyivätkin työmaalla kaksi vuotta.

Viime kesä oli yritykselle hyvä. Vielä syksylläkin kaikki noin 20 yrityksen konetta ovat olleet kiinni työmailla. Talven suhdannenäkymät ovat infra-alalla kuitenkin

heikot. ”Täytyy pysyä liikkeessä ja juosta nopeammin kuin muut. Näin on tehty ennenkin hyvällä menestyksellä,” Ari kuvaa yhtiön strategiaa.

Itsekin pyöreät 60 vuotta keväällä täyttänyt Ari Rikama on pitkän linjan luottamusmies. Hän on INFRA Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja ja INFRAn hallituksen jäsen.

Hän on ollut myös INFRAn valtuuskunnassa sekä louhintajaostossa jäsenenä monen monta vuotta.

Saija Syväoja

Maanrakennus Ahti Virtanen 50 vuotta Maanrakennus Ahti Virtanen Oy on pitkän linjan infra-alan moniosaaja Kangasalta.

Yrityksen motto on ollut jo 50 vuotta Sen minkä teemme, teemme kunnolla!

TOIMITUSJOHTAJA Ari Virtasen muistiin on painunut parikin työmaata vuosien varrelta.

Lamavuosina 1993–1994 Kyröskosken sahan laajennustyömaa tuli tosi tarpeeseen. Uuden sahan pohjatyöt käytännössä pelastivat yhtiön. Työt kestivät puolitoista vuotta ja yrityksen koko kalusto oli kiinni työmaalla.

Tuoreessa muistissa on tänä syksynä valmistunut Valkeakosken kanavan museorannan tukimuurin korjaus. Kanava on tehty alun perin 1900-luvun vaihteessa ja sitä on käytetty sekä tukinuittoon että huviveneliikenteeseen. ”Korjaustyössä sai käyttää sekä betoni- että sukellustyön erikoisosaamista kieli keskellä suuta”, Ari Virtanen kertoo.

Historiallinen työkohde rajoitti työtapoja, mutta tärkeintä oli silti työturvallisuus. Veden alle esimerkiksi kiinnitettiin

telineet niin, että työntekijät työskentelivät vedenpinnassa.

Kangasalan kunta on myös ollut tärkeä tilaaja. Yhtiö on toteuttanut muun muassa Kangasalan koulun urheilukentän sekä viimeisimpänä Kirkkoharjun koulun pihasaneerauksen. Yrityksen toimialue on pääasiassa Pirkanmaan seutu, keskipisteenään Tampere.

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI on Maanrakennus Ahti Virtanen Oy:ssä tärkeä panostuksen kohde. Yritys pyrkii työllistämään työntekijät ympäri vuoden alan kausivaihtelusta huolimatta. Toimintaa pyöritetään noin kahdenkymmenen työntekijän voimin.

Henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti ja työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä

huomiota. Merkkinä tästä työturvallisuuden suhteen tiukkaa linjaa vetävä Skanska Oy palkitsi vuonna 2012 Ahti Virtanen Oy:n yrityksenä, jolla on työturvallisuusasiat kunnossa.

Maanrakennus Ahti Virtanen on kuulunut liittoon melkein koko olemassaolonsa ajan. Yritys liittyi Hämeen piiriyhdistykseen jo 1960-luvulla. Ari Virtanenkin on ollut yrityksen toiminnassa parikymmentä vuotta; kymmenisen vuotta niistä toimitusjohtajana.

INFRAn edustajistossa Ari on ollut pari vuotta. ”Eka kerta kun meistä kirjoitetaan mitään liiton lehdissä. Me ei osata oikein kehua itseämme”, myhäilee Ari vaatimattomasti. Jo oli aikakin!

Saija Syväoja

38

INFRA-LEHTI

ONNITTELEMME JUHLATUNNELMISSA. Jouko Mäkitalo ottamassa kutsuvieraita vastaan yhdessä vaimonsa Kaisan kanssa.

Jouko Mäkitalo 70 vuotta LOPPUKESÄN LAUANTAIPÄIVÄ 24.8.2013 näytti parhaita puoliaan, kun Jouko Mäkitalo vietti 70-vuotispäiväänsä Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopistossa. Joukoa kävi onnittelemassa yli 300 kutsuvierasta.

Ikä ei ole huittislaiselle yrittäjä Jouko Mäkitalolle mikään hidaste, esteestä puhumattakaan. Joukolla on takanaan yli 50 vuotta isänsä perustamassa maarakennusalan yrityksessä, ja edelleen hän lähtee töihin kuten aina ennenkin. ”Mikäs sen hienompi tapa on kuluttaa aikaa kuin työnteko, kun mielenkiintoa ja kuntoa riittää”, mies toteaa. ”Sen verran olen työn lomassa ehtinyt huilaamaan kun on tarvinnut”, Veljekset Mäkitalo Oy:n toimitusjohtaja kommentoi pilke silmäkulmassa.

IN MEMORIAM

Väinö Hongisto

Tarmo Vyyryläinen

Mäkitalon päätoimiala on kiviaineksen murskaus. Töitä ovat tarjonneet erityisesti maantie- ja ratatyöt, mutta myös muu rakentaminen. Talvivaaran kaivoksellakin yritys teki töitä runsaat viisi vuotta. Pääkaupunkiseudulla Veljekset Mäkitalo on urakoinut jo pitkään. Viimeaikojen suurin kohde on ollut Kehäradan tunnelikiven murskaus. Joukon poika Mikko on yrityksen toiminnassa tiiviisti mukana ja hänestä Jouko toivookin työn jatkajaa.

Itse juhlat sujuivat viihtyisissä merkeissä, paikallisen musiikkiyhdistys Sekulin vauhdikkaasta musiikkikabareesta ja runonlausunnasta nauttien.

Vielä kerran onnea Jouko!

Jukka Annevirta

YRITTÄJÄLEGENDA Väinö Hongiston (1919– 2013) sukujuuret ovat Kauhajoella, EteläPoh­janmaalla.

Talvisodan alettua parikymppinen Väinö joutui rintamalle. Jatkosodassa saadusta lonkkaviasta huolimatta Hongisto aloitti lapiomiehenä Oulun Merikosken voimalaitostyömaalla. Väinön veri veti kuitenkin yrittäjäksi.

Vuonna 1955 Väinö Hongisto lähti osakkaaksi Similä & Kumppanit -maarakennusliikkeeseen. Lisäksi Väinö perusti yhdessä veljiensä kanssa maarakennusliike Velj.

Hongiston. Nosturialalle Hongisto ryhtyi tutustuttuaan nosturitoimintaan SML:n New Yorkin matkalla 1960-luvun alussa.

Vuosien varrella Väinön veljet jäivät pois yritystoiminnasta, minkä jäkeen yrityksen

nimeksi tuli Hongisto Oy. Nykyään yrityksen toimitusjohtajana toimii Väinön veljenpoika Reino Hongisto ja tytär Mariia Yrjö-Koskinen talous­päällikkönä. Väinö itse huolehti yrityksen varainhoidosta viimeiseen asti.

Hongisto oli Oulun piiriyhdistyk­sen pe­­ rus­tajajäseniä. Valtakunnalliseen nos­tu­ ritoimintaan hän osallistui jaoston jäsenenä. SML:n kultainen ansiomerkki myönnettiin hänelle vuonna 1985.

Hongisto muistetaan vakaana ja arvostettuna yritysjohtajana sekä hienona seuramiehenä. Hän säilytti sotavammastaan huolimatta positiivisen asenteen Kaarlo Kramsun säettä mukaillen ”Ken vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki”.

Saija Syväoja

KARJALAN KANNAKSELTA kotoisin oleva Tarmo Vyyryläinen (1932–2013) valmistui rakennusmestariksi 1957. Hän teki merkittävän työuran Elovuori Oy:ssä ennen yrittäjäksi ryhtymistään.

Vyyryläinen perusti Kalliorakennus T.K. Vyyryläinen & Co Oy:n vuonna 1986 yhdessä Markku Halosen kanssa. Tarmo toimi toimitusjohtajana vuoden 1997 loppuun ja hallituksen puheenjohtajana vuoden 2002 loppuun. Omistaja- ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä yrityksen nimi muuttui Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:ksi.

Tarmolla oli merkittävä rooli vuonna 1981 perustetussa louhintajaostossa. Lisäksi

Tarmo toimi Uudenmaan piiriyhdistyksen hallituksen jäsenenä sekä puheenjohtajana.

INFRA Uusimaan senioritoiminnassa hän oli mukana kuolemaansa saakka.

Tarmo Vyyryläiselle myönnettiin SML:n hopeinen ansiomerkki vuonna 1983 ja kultainen vuonna 1991. Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ansioristin hän sai vuonna 1992 ja 2002 ylirakennusmestarin arvonimen.

Tarmo muistetaan tunnelirakentajana, ”luolamiehenä”, kuten hän itse sanoi. Hänet tunteneet jäivät kaipaamaan luotettavaa ystävää sekä esimerkillistä yrittäjää.

Mikaela Aaltonen

39

5/2 0 1 3

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Stipendi haussa Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Henkilöstön koulutusta koskeva lainsäädäntö muuttuu 1.1.2014 TYK-kuntoutus (TYKki) on ammatillista kuntoutusta, johon hakijalla on lakisääteinen oikeus.INFRA ry:n, Verven ja Kelan yhteistyössä Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen kehittämisen toimintamallista. Taustalla oli kiista ns. kolmen päivän koulutusoikeudesta.

Lakimuutosten keskeinen ajatus on, että työnantaja saa verovähennyksen tai sitä vastaavan korvauksen koulutussuunnitelmaan perustuvasta osaamisen kehittämisestä.

Jos yrityksessä on vähintään 20 työntekijää, sen on yhteistoimintalain perusteella laadittava koulutussuunnitelma osana henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Tätä pienemmissä yrityksissä yt-lakia ei tarvitse soveltaa, mutta verovähennyksen saaminen edellyttää niissäkin koulutussuunnitelman laatimista.

Henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja sen kohdentamisesta päätetään kunkin työpaikan tarpeiden pohjalta. Uudistuksilla pyritään taloudellisin kannustein ohjaamaan työnantajia kehittämään laajaalaisesti henkilöstön osaamista.

Verovähennykseen oikeuttaa monenlainen osaamisen kehittäminen. Infra-alalla verovähennykseen voi oikeuttaa esimerkiksi erilaiset turvallisuuskortti- ja pätevyyskoulutukset.

Lisätietoja INFRA ry:n työmarkkinakiertokirjeessä 11/2013, joka on luettavissa ekstranetissä. (MK)

Toimihenkilöille tes-ratkaisu Rakennusteollisuus RT ja INFRA ry sekä Ammattiliitto PRO saavuttivat 24.10.2013 työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman työllisyys- ja kasvusopimuksen (TK-sopimuksen) mukaisen tes-neuvottelutuloksen.

KORTENE

LAUKKANEN

TK-sopimus astuu voimaan toimialakohtaisesti sovitulla tavalla.

Kuukausipalkkoja korotetaan 1.10.2014 lukien 20 €:n ja 1.10.2015 lukien 0,4 %:n yleiskorotuksella.

Vuonna 2016 palkkoja korotetaan keskusjärjestöjen 15.6.2015 mennessä sopimalla tavalla. Neuvottelutulos koskee vain toimihenkilöitä, ei työntekijäasemassa olevia.

(TO)

Vuosilomalaki muuttui 1.10.2013 Vuosilomalain säännöksiä kos­kien ­sai­­­­­­­­­­­rastumis­ta vuosilomalla on muutet­tu­. Enää ei vaadita seitsemän päivän ylittävää sai­ raus­lomaa, jotta vuosilomaa voi s­ iirtää, mikäli työntekijä sairastuu vuo­­­­­si­­­­lo­man­ ­sa aikana.

Vuosiloma siirtyy jo en­­­­­­­­sim­­­­mäi­­ses­­tä sairauslomapäivästä. Muutoksen taustalla on EU:n oikeuskäytäntö.

Lisätietoja ekstranetistä INFRA ry:n työmarkkinakiertokirjeessä 9/2013. (MK)

Työntekijöiden palkkatilastot toisella palkkaneljänneksellä Palkkatilastokysely toiselta vuosineljännekseltä 2013 osoittaa, että maa- ja vesirakennusalan työntekijöiden perustuntiansiot olivat 15,74 euroa (+ 1,8 %) tunnilta, säännöllisen työajan ansio 15,95 euroa­­ (+ 1,9 %) tunnilta ja tehdyn työajan ansio 16,91 euroa (+ 2,2 %) tunnilta.

Perustuntiansiot tienpäällystysalalla (asfalttityöntekijät) olivat 17,58 €/h (+1,5 %).

Säännöllisen työajan ansio oli 17,83 €/h (+1,7 %) ja tehdyn työajan ansio 19,77 euroa/h (+1,6 %).

Tarkat palkkatilastot julkaistaan INFRAn nettisivuilla marraskuun puolivälissä.

(MK)

Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumin (PTL) tie- ja liikennealan opiskelijoille suunnattu stipendi on nyt haussa. Myös alalla jo toimivat nuoret voivat hakea sitä kansainvälistä jatko- ja täydennyskoulutusta varten.

Stipendi voidaan myöntää pe­rus­opiskelua tukevaan poh­ jois­maiseen opiskeluun tai har­ joit­teluun, tieteelliseen tut­ki­mus­ työhön, ammatilli­seen täyden­ nys­kou­lu­tukseen ja näihin liit­­ty­­viin opintomatkoihin.

Stipendin suuruus on 1 000–­ ­3 000 euroa. Stipendejä jaetaan maksimissaan kuusi kappaletta.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus stipendin käyttösuunnitelmineen 28.11.2013 mennessä sähköpostitse: anne.ranta-aho@­ ely-keskus.fi tai­ pos­tit­se:­ Anne Ranta-aho / PTL, c/o Pirkanmaan ely-keskus, PL 297, 33101 Tampere.

LISÄÄ NETISSÄ: WWW.NVFNORDEN.ORG

RIL kouluttaa ja julkaisee Rakennusinsinöörien Liitto RIL järjestää rakennusalan ammattilaisille suunnattua täydennyskoulutusta. Tarjonnasta löytyy muun muassa työmaainsinöörin koulutusohjelma sekä infrahankkeen projektipäällikön koulutus.

RIL julkaisee myös paljon infraalan kirjallisuutta. Infrarakentajaa kiinnostavia uusia julkaisuja ovat esimerkiksi RIL 262-2013 Taitava kuntarakennuttaja sekä RIL 263-2013 Kaivanto-ohje. Nämä ilmestyvät ensi vuoden alussa.

TUTUSTU TARJONTAAN: WWW.RIL .FI JA WWW.RAKENNUSMEDIA.FI

INFRAn taskukalenteri Vuoden 2014 taskukalenteri jaetaan kaikille jäsenyrityksille tämän lehden mukana. Maksullisia lisäkappaleita voi tilata www.rakennusmedia.fi tai puh. 09 1299 276.

40

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA -SE­MINAARI 8.11.2013 klo 13.00–16.00, Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia), Auditorio, Skinnarilankatu 36, Lappeenranta Ensi vuonna on ilmoitettava verottajalle kuukausittain tiedot työmaan työntekijöistä ja urakoista. Rakennusteollisuus RT ry järjestää aiheesta maksuttomia seminaareja, joihin INFRAn jäsenetkin voivat osallistua.

ARSEENIRISKIT HALLINTAAN -TYÖPAJA 19.11.2013 klo 10.00–15.30 Hotelli Scandic Tampere Station ASROCKS hanke laatii ohjeistusta arseenin aiheuttamien riskien arvioimiseen ja hallintaan maa- ja kiviainestuotannossa sekä rakentamisessa. Tilaisuus on maksuton. Lisää hankkeesta netissä https://projects.gtk.fi/ASROCKS

TOIMINTAJÄRJESTELMÄLLÄ LUOTETTAVUUTTA -SEMINAARI

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

INFRAN YHTEYSTIEDOT

PIIRIYHDISTYKSET

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Katja Niemelä puh. 0400 836 205

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 09 1299 562 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 09 1299 564 Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 09 1299 563

3.12.2013 klo 7.30–9.00 RALAn toimitilat, Vänrikinkuja 2, Espoo Seminaarissa esitetään selkeitä esimerkkejä miten havainnollinen, helppokäyttöinen ja nykyaikainen toimintajärjestelmä luodaan yritykselle. Tilaisuus on maksuton. Mukaan mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta.

Seminaarissa esitellään myös RALA-SERTI­ FIKAATTI KESÄKSI 2014 - toimintajärjestelmän laatiminen ohjatusti -kurssi. Kurssin koulutuspäivät järjestetään kevään mittaa 20.–21.1., 6.2., 20.3., 6.5., 5.6.

Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

SILTATEKNIIKAN PÄIVÄT

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

28.–29.1.2014 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Hyvinkää Päivien teemoina rakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen, ylläpito, elinkaari ja tietomallintaminen. Tilaisuuden osallistumismaksu 330 €/2 päivää tai 220 €/1 päivä.

INFRA RY:N JA ONNINEN OY:N YHTEISTYÖPÄIVÄT 5.–7.2.2014 M/S Viking Gabriella -risteily Tukholmaan Perinteiset INFRAn Urakointipäivät ja Onnisen mvr-risteily nyt samassa paketissa. Tarjolla ajankohtaista asiaa sekä yhteistyökumppaneiden uutuustuotteita, hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa. Lisätietoja magnus.frisk@infra.fi.

Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, purku- ja kierrätysasiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines- ja louhinta-asiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699 Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Kalevi Kaipia puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

INFRARAKENTAJAN TYÖMAAKANSIO Infrakentajan työmaa­kan­ sioon on koottu urakan toteuttamiseen liittyvät keskeiset asiat. Työ­maakansio löytyy sähköisenä INF­RAn ekstranetistä: www.infra.fi.

Jäsenet voivat tilata painettua Inf­rarakentajan työmaakansiota hintaan 99 € (norm. hinta 132 €) Rakennusmediasta: www.rakennusmedia.fi.

5/2 0 1 3

41

42

INFRA-LEHTI

5/2 0 1 3

43

44

INFRA-LEHTI

5/2 0 1 3

45

46

INFRA-LEHTI

5/2 0 1 3

47

48

INFRA-LEHTI

5/2 0 1 3

49

50

INFRA-LEHTI

UUDISTUNUT INFRA-LEHTI ker채채 katseet.

Vuoden 2014 lehtien ilmoitusvaraukset: jarmo.kokkonen@ rakennusmedia.fi 040 700 9775

5/2 0 1 3

51

52

INFRA-LEHTI