Esitisle 3/2013 - Alkemia

AL

A I M E K

2013

1

Esitisle 3/13 Päätoimittaja:

Tekijät:

Satu Asikainen

Taitto: Satu Asikainen

Julkaisija: Helsingin Yliopiston Kemistit ry.

A. I. Virtasen aukio 1, PL 55 00014 Helsingin Yliopisto

Paino: Digipaino Keuruskopio Oy Painos: 150 kpl

Ilmestymisaika: Elokuu 2013 ISSN 0782-6893 Esitisle saa Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan (HYY) lehtitukea

2

Satu Asikainen Tuukka Kangas Konsta Janhunen Lotta Gustavsson Topi Kotamäki Antti Korpi Fanny Bergström Kjell Knapas Iisa Rautiainen Lauri Mäkinen Markus Rauhalahti Jere Renlund Mikko Ojanen Viivi Hirvonen Perttu Laitila Tanja Luostari Salla Niemonen Armi Hopea Teemu Kiiveri Kiia Malinen Anna-Elina Pasi Iiris Rekola Niko Ekholm Lin Zhu Sadia Asad Juho Kajava Matti Leskinen Mika Autio Johannes Huokuna Timo Jääskeläinen Santeri Jortikka Toni Asikainen Sonja Martikainen Laura Lemetti

sisällysluettelo pääkirjoitus 4 puheenjohtajan palsta 5 toiminnanjohtajan turinat 6 helsingin yliopiston kemistit ry 8 tuutorivastaavat 2013 10 tuutorit esittäytyvät 11 törmäyskurssi 21 esitisle tutkii 24 kemisti. mikä kemisti? 25 fuksin abc 30 sivuaineet 33 sitsiopas 37 syväoppimisesta 39 kemistin keittiössä 42 käki ja sen kaverit stadissa 43 svensdotter: sits 45 kimble 46 lal 48 tapahtumakalenteri 50

3

Pääkirjoitus teksti ja kuva: Satu Asikainen

Aurinkotervehdystä en voi suorittaa, koska en ole kovin kummoinen joogi, mutta loppukesäinen tervehdys teille uusille kemian fukseille, ja vähän vanhemmillekin kemisteille. Elokuun viimeiset päivät ovat niitä tapahtumarikkaimpia ja jännittävimpiä päiviä, mitä opiskelijan ensimmäisenä vuonna tapahtuukaan, vaikka ei fuksivuoden muistakaan tapahtumista jännitystä tule puuttumaan, sen lupaan! Omasta fuksivuodestani alkaa olla jo hieman liian pitkä aika, mutta aion fiilistellä syksyn alkua tänäkin vuonna niin kuin fuksina ja myöhemmin tuutorina tein.

Alkemia on Helsingin Yliopiston Kemistit ry:n oman lehden, Esitisleen, fukseille suunnattu numero. Tähän läpyskään on kerätty kaikenlaista hyödyllistä fukseja ajatellen, ja vähän muutakin. Lehdestä löytyvät muun muuassa opiskelijoiden kirjoittamat kurssikuvaukset, lisätietoa HYKistä ja akateemisista pöytäjuhlista tuutoriesittelyitä unohtamatta.

Opintopisteiden kerääminen HYKin fuksipassiin on yksi fukseille suunnattuista puuhista syksyä ajatellen. Fuksit voivat suorittaa fuksikandidaatin tai jopa fuksimaisterin tutkinnon. Tänä vuonna Esitisleen toimituskuntaan liittymisestä voi saada erityisen paljon fuksipisteitä. Lehden toimituskuntaan haetaan aktiivisia ja leikkimielisiä jäseniä osallistumaan lehden toimittamiseen kuluvana lukuvuonna. Toimituksen tehtäviin kuuluvat juttujen kirjoittamisen lisäksi valokuvaus, lehden taittaminen, erilaiset tutkimukset, ja kaikennäköistä mitä mieleen tupsahtaa. Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen (satu.asikainen@helsinki.fi) jos kiinnostuit!

Mahtavaa syksyä, Satu

4

Päätoimittaja on viihtynyt kesän ajan kemian alan töissä poissa Helsingistä.

Siksi saatte tyytyä vappukuvaan tällä kertaa. Toisaalta, vapu ei lopu.

Puheenjohtaja heittelemässä leipiä kesäisellä Lapinjärvellä.

puheenjohtajan palsta teksti: Tuukka Kangas, kuva: Satu Asikainen

Sub hoc tecto cives academici excoluntur.

Heipä hei vanhat ja tuoreet kemiain opiskelijat, Kesä on jälleen muuttunut syksyksi. Kesätyöt on jätetty taakse ja tavoitteet ovat korkealla: jos tänä vuonna saisi sen 45 opintopistettä, valmistuisi kanditaatiksi tai saisi tehtyä fyskon työt. Jollekin tavoitteet ovat huomattavasti ylimalkaisempia, kuten saada hyvä kemian perustietojen pohja kevään koitoksia varten, verkostoitua tai nauttia akateemisesta vapaudesta. Opinnot, ihmiset ja vapaa-aika - akateemisen elämän kolme tukipilaria.

Yliopisto on hyvin hämmentävä yhteisö, jota kuvaa samanaikaisesti vastuu ja vapaus.

Vaikka monet hallinnolliset järjestelmät saavatkin aikaan tunteen, että akateeminen vapaus on vain sanahelinää tai illuusio, on akateeminen elämä hyvin rajatonta. Monet ovat vielä perheettömiä, työpaikkaa ei välttämättä ole ja kotipaikkakunnan tomut pitäisi saada karistettua. Illan riennoissa on leppoisaa pohdiskella happovakioita ja tuntea alaylpeyttä omasta pääainevalinnastaan eli käytännössä ylistää kemiaa erityisesti fyysikoiden kuullen.

Se mitä akateeminen elämä on, on jokaisen itsensä määriteltävissä oleva käsite.

Oleellisempaa fukseille onkin missä ympäristössä on juuri astunut ensimmäiset askeleensa. Vaikka palstani aloittava lentävä lause tarkoittaakin sanatarkasti “tämän rakennuksen suojissa tehdään akateemisia kansalaisia”, laajennan rohkeasti tämän tarkoittamaan koko yliopistoa.1 Kemian laitoksella oleellista roolia akateemisten kansalaisten tekemisessä esittää oma ainejärjestömme HYK. HYK on yhteisö, jossa jokaisen tulevan tieteenedistäjän (ja opettajan) on hyvä kasvaa akateemiseksi kansalaiseksi. HYKistä voitkin lukea lisää tämän aviisin sivuilta. Voit myös aina tulla jutustelemaan synnyistä hyvin syvistä tai säästä.

Tavataan syksyn kekkereissä, Tuukka 1 Kyseinen fraasi on tutun ja turvallisen kerhohuoneemme sijaintirakennuksen Domus Gaudiumin motto.

5

toiminnanjohtajan turinat teksti: Konsta Janhunen, kuva: Lotta Gustavsson

Jo on lomat lusittu jo, niin lusittu on. Tänäkin vuonna kuuluin niihin onnekkaisiin, joille maksettiin tuntuva korvaus siitä, etten näyttänyt naamaani työpaikallani kuukauden päiviin. Jossain kohtaa talvea samanlainen panna kohdistuu minuun viikon ajaksi.

Sinänsä laiha lohtu ottaen huomioon, että työni ei juurikaan valmista minua kemistin uralleni, voisi ajatella. Toisaalta olen vasta viimeisen parin vuoden sisään alkanut tajuamaan tasapaksun asiakaspalvelutyön antaman näkökulmallisen hyödyn: tiedän kamelini selän katkeavan, jos jatkan tällaista lopun ikääni, kannattanee siis saattaa kasa opintoja loppuun paremman puolesta.

Sanotaan myös, että jokaisen tulisi jakso elämästään tehdä ns. alimman tason asiakaspalvelutyötä kokeakseen millaisia tilanteita siinä saa kestää. Totta, monesti hyvin temperamenttisena persoonana saatoin olla piikki lihassa tietyissä tilanteissa asiakkaan roolissa ollessani, ennen kuin ymmärsin, että jopa useimmissa tilanteissa asiakaspalvelija on se, joka on oikeassa. Normien vastaisesti myös nykyään ajattelen jokaisen asiakaspalvelijan olevan oikea ihminen. Henkilö. Joku, jolla ihan oikeasti on elämä, tunteet, ja mahdollisesti kasa stressiä ja vaikeuksia niskassaan. Nykyään teennäisen pirteät asiakaspalveluhymyt ja äänensävyt enimmäkseen ärsyttävät, kuitenkin vain siitä syystä, että asiakaspalvelijalta tätä vaaditaan, tai hän ainakin kuvittelee vaadittavan.

Mielestäni asiakaspalvelijankin mieli saa näkyä. Enkä tarkoita, että hänen tulisi saada huutaa haistavittua päin naamaa, mutta tärkeimpänä pidän sujuvaa asiallisen kohteliasta kanssakäymistä, enkä niinkään suupielien suuntaa tai tekopirteää intonaatiota. Lisäksi itse myönnän olevani suoraan sanoen pöyristyttävän huono asiakaspalvelija: sillä hetkellä, kun asiakas ottaa vapauden nostaa itsensä niin paljon yläpuolelleni, että oikeuttaa itsensä solvaamaan minua henkilökohtaisella tasolla, minä siirryn myös asiakaspalvelijasta henkilöksi ja toivotan asiakkaalle hänen ansaitsemansa jatkot.

Yksinkertaisin tapa välttyä konflikteilta tai vaivaannuttavalta teennäisyydeltä, lienisi toimia asiakaspalvelutilanteissa minkä tahansa arkisen kanssakäymisen tavoin.

Kuten jos saapuisi bussipysäkille minuutilleen aikataulun vaatimalla hetkellä, ja kysyisi pysäkillä istuvalta henkilöltä onko bussi mahtanut jo kulkea ohi. Kuten jos sinut esiteltäisiin kaverisi tupareissa sinulle tuntemattomille. Kuten missä tahansa tavanomaisessa tilanteessa, jossa kumpikaan kanssakäymisen osapuoli, vaikka tuntemattomia toisilleen, ei ole toisen yläpuolella.

6

Et sinä varmaan haukkuisi pysäkillä istuvaa rouvaa tietämättömäksi imbesilliksi, jos hän kertoisi myös saapuneensa juuri eikä olisi varma bussistasi. En myöskään usko, että halveksuisit kaverisi ystävää, joka on juhlista huolimatta hieman allapäin eikä jaksa hymyillä pirteästi.

Asiakaspalvelijan aitoon hyvään mieleen voi myös vaikuttaa harvinaisen yksinkertaisilla asioilla: tervehtimällä, kuuntelemalla mitä asiakaspalvelijakin sanoo, kiittämällä. Asiakas on toki tietyssä määrin asiakaspalvelijan tärkein johtaja ja pomo, mutta hän lähes poikkeuksetta lakkaa olemasta nostaessaan itse asian esiin tähdentääkseen oman mielipiteensä tärkeyttä, usein tilanteissa, joissa asiakaspalvelija toimii täysin oikein, mutta ei kertakaikkiaan voi joustaa.

Mitään kohtuuttomia en vaadi, ihan yleinen neutraali kohteliaisuus ja kuuliaisuus riittää. Molemmin puolin tiskiä.

Konsta “Ärrätäti” Janhunen Toiminnanjohtaja, yhdenvertaisuus vastaava

P.S. Minunkin puolestani lämpimästi tervetuloa, uudet opiskelijat! Ette voine välttyä tapaamasta minua syksyn tapahtumissa, saatan itse poiketa muutamaan niistä.

Tavatkaamme, tutustukaamme, pitäkäämme hauskaa!

Toiminnanjohtaja mökillä “virkistäytymässä”.

7

Helsingin Yliopiston Kemistit ry Kavereiden kesken, HYK teksti: Antti Korpi, kuva: Topi Kotamäki

Helsingin Yliopiston Kemistit ry eli HYK on nimensä mukaisesti Helsingin yliopiston kemian opiskelijoiden ainejärjestö.

Järjestön toiminta tähtää opiskelijoiden tukemiseen heidän opintojensa aikana.

Järjestö toimii myös sosiaalisena verkostona opiskelijoille. Opiskelujen aikana solmituista suhteista voi olla suurta hyötyä kemistin tulevalla uralla.

HYK on Kumpulan vanhin ainejärjestö.

Se perustettiin jo vuonna 1927. Keväällä 2013 vietettiinkin näyttävästi järjestön 86-vuotisjuhlaa. HYKillä on suuri jäsenistö ja se lukeutuu Kumpulan suurimpiin ainejärjestöihin.

HYKin toiminnasta vastaa pääasiallisesti hallitus, joka valitaan vuosittaisessa syyskokouksessa vuodeksi eteenpäin.

Asioista päätetään hallituksen kokouksissa, joita järjestetään noin kerran

8

kuukaudessa tai tarpeen vaatiessa useamminkin. Näihin kokouksiin saavat osallistua kaikki HYKin jäsenet. Järjestön tapahtumia on suunnittelemassa ja toteuttamassa myös joukko hallituksen ulkopuolisia virkailijoita sekä aktiivisia jäseniä.

HYKin korkein päättävä elin on yhdityksen kokous. Yhdistyksen kokous kutsutaan kokoon vähintään kahdesti vuodessa: kevät- ja syyskokous. Tämän lisäksi voidaan tarvittaessa järjestää ylimääräisiä yhdistyksen kokouksia.

Näistä kokouksista ilmoitetaan ainejärjestön ilmoitustaululla sekä sähköpostilistalla hyk-jasenet@helsinki.fi.

HYK järjestää vuoden mittaan paljon monipuolista toimintaa, johon kaikki jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

Tapahtumiin kuuluu esimerkiksi lukuisia akateemisia pöytäjuhlia, yritysexcursioita, piknik-retkiä sekä saunailtoja unohtamatta HYKin erilaisten kerhojen järjestämää puuhaa. Tärkeimpiä tapahtumia ovat helmikuussa vietettävä vuosijuhla, uusien fuksien suunnistuskierros ja tervetuliaisjuhla fuksiaiset, vapupiknik, kevät- ja syysretket, pöytäjuhlat toisten ainejärjestöjen kanssa sekä pikkujoulut.

Osaan tapahtumista tulee ilmoittautua etukäteen, mutta toisiin voi vain sukeltaa mukaan.

HYKin toiminnasta ja muista asioista tiedotetaan sähköpostilistalla, kotisivuilla www.hyk.fi, facebook-ryhmässä sekä järjestön ilmoitustaululla.

Tapahtumiin kannattaa osallistua ja tutustua kanssaopiskelijoihin. Jokaisen on hyvä muistaa, että ainejärjestö on juuri opiskelijoiden asialla ja heitä varten.

HYKin toimisto sijaitsee kemian laitoksella, opintososiaalisessa tilassa eli OPSOSissa.

Toimistossa voi liittyä HYKin jäseneksi ja ostaa opiskelijoille ehdottoman tärkeitä tarvikkeita. Näihin kuuluvat laboratoriotakki, suojalasit, haalarimerkit ja suklaata. OPSOS on lisäksi loistava paikka tavoittaa kanssaopiskelijoita ja useimmiten myös HYKin hallituksen jäseniä.

HYKin haalarien väri on kauniin musta.

Mustat haalarit näyttävät tyylikkäältä jokaisen opiskelijan päällä, mutta erityisesti kemistien. Jäsenet kantavat tätä univormua ylpeänä kaikenlaisissa tapahtumissa ja jokaisessa säässä.

HYK vaalii pitkiä perinteitään ja on ylpeä suositusta ja menestyksekkäästä toiminnastaan.

Kasa HYKiläisiä Ulliksella muutama laskiainen takaperin

9

Tuutorivastaavat 2013

teksti: Satu Asikainen ja Iisa Rautiainen, kuva: Lotta Gustavsson

Tervehdys uusi uljas kemian fuksi!

Tervetuloa opiskelemaan Kumpulan kampukselle, kemian laitokselle. Me tuutorivastaavasi, Satu ja Iisa, olemme johdattamassa superstuutorijoukkoamme tänä vuonna. Tuutorisi opastavat sinut kohti uusia seikkailuja yliopisto-opiskelijana.

Toisinaan kohtaat tenttipaperin, toisinaan hieman pelottavan karhun, mutta jos sen urhoollisena kohtaat saatat saada pehmoisen halauksen… Tuutoreiltasi voit kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä lähtien arkipäivän asioista kampuksella siihen mistä löytyvät parhaimmat opiskelijabileet!

Satu on 4. vuoden kemian opiskelija, kaksinkertainen tuutori, aktiivinen HYKiläinen ja erittäin kiinnostunut säteilevistä asioista (radiokemiaa!). Iisa on puolestaan 4. vuoden kemian opiskelija, kolmatta vuotta opelinjalla. Tämä dynaaminen duo lupaa järjestää tämän vuoden fukseille mahtavan fuksisyksyn ja loistavat fuksiaiset!

Seuraavilla sivuilla esittäytyy tuutorijoukkomme, bongaa sieltä omasi :)!

Terkuin,

Satu “Natu” Asikainen ja Iisa “Ippe” Rautiainen

10

Mikäs kesällä kölliessä?

Markus ja Lauri teksti: Lauri Mäkinen ja Markus Rauhalahti

Moi uudet fuksit ja fuksittaret!

Olen Markus ja vieressäni on tuutorparini Lauri. Olemme molemmat toisen vuoden kemian opiskelijoita ja tuutoroimme molemmat ensimmäistä kertaa. Opiskelemme kemiaa koska se on jännää, ja sen sovellukset ovat vielä jännempiä!

Lauri on kotoisin jostakin päin läntistä Suomea ja ennen Kumpulan auringon alle siirtymistään hän teki vuoden pikavisiitin länsirannikon suuntaan tutustuen insinöörikoulutuksen ei-niin-ihmeelliseen maailmaan. Itsehän olen Helsingistä kotoisin ja asustelen Vallilassa. Kesäisin viihdyn footbagin, kameran ja pyöräilyn voimin ja muina vuodenaikoina kaipaan kesää. Meitä yhdistää palava intohimo luonnontieteitä ja polkupyöräilyä kohtaan.

Olemme molemmat aktiivisia HYKin toiminnassa. Laitoksella meidät löytää usein Opsosista sekä myös luentosalista ja laboratoriosta. Toimin HYKin tiedottajana ja kansainvälisyysvastaavana joten saatan mahdollisesti olla melko tietoinen siitä mitä tapahtuu, missä ja milloin. Jaan tämän tiedon mieluusti myös kanssanne!

Pyrkimyksenämme on antaa teille eväät mahtavaan fuksivuoteen ja päästä jakamaan innostustamme kemiaa kohtaan!

Rauhaa ja näkyy laitoksella!

11

Jere ja Mikko teksti: Jere Renlund ja Mikko Ojanen, kuva: Satu Asikainen

Mikko Ojanen, 21-vuotias tuleva fysikaalinen kemisti, nykyinen betonikemisti. Harrastan datailua, lukemista ja huonon musiikin kuuntelua.

Renlundin Jere, 21 v. Toisen vuoden kemisti ja myös metrovartija. Lisäksi dataan liikaa, luen paljon ja juon myös paljon.

Molemmat kokeneita puistokemistejä sekä innokkaita opastamaan uudet fuksit yliopiston tavoille ;). Molemmat myös aktiivisesti mukana opiskelijajärjestötoiminnassa.

Ja lopuksi: Fuksi saa olla muttei tyhmä.

12

Viivi paheksuu Perttua

Viivi ja perttu teksti: Viivi Hirvonen ja Perttu Laitila, kuva: Satu Asikainen

Moi. Olemme Viivi ja Peppuli, toisen ja noin kolmannen vuoden opiskelijat. Vaikka Viivi onkin kotoisin susirajan takaa (Vanda), on hän kulttuurishokistaan huolimatta sopeutunut Helsingin vilinään. Stadilainen Perttu taas on kuin kala vedessä Viikin lehmien keskellä. Olemme erittäin hurmaavia ja vaatimattomia sekä ainakin Jumalan silmissä kauniita. Emme vielä tiedä mitä teemme elämällämme, joten todennäköisimmin meidät löytää Opsosista tai Klusterilta. Olemme molemmat aktiivisesti mukana HYKin toiminnassa.

Ps. Teksti on kirjoitettu Puddi Puddin vaikutuksen alaisena.

13

Tanja Ja salla teksti: Tanja Luostari ja Salla Niemonen, kuva: Satu Asikainen

Heippuli hei!

Olemme Tanja ja Salla eli ns. käpytuutoreita. Meillä on yliopistovuosia takanamme enemmän kuin muilla tuutoreilla. Tanja on sekä valmistunut että laillistettu. Salla taas on vaihdokki Joensuun kemmalta. Aloitimme molemmat syksyllä 2012 käpyfukseina. Nykyään meidät voi todennäköisimmin löytää Opsosin potentiaalikuopasta ja toisinaan myös Klusterin tanssipöydältä. Tanja on pieni, mutta sitäkin energisempi ilopilleri, jonka nauru herskyy Opsosin sohvilta.

Salla on naurava ja iloinen hupsuttelija, mutta osaa olla myös asiallinen tarvittaessa.

Meitä saa tulla rohkeasti vetämään hihasta, jos on huolia, murheita tai turhia toiveita.

Toivottavasti fuksivuotesi on sinulle antoisa!

14

iisa, armi ja teemu teksti: Iisa Rautiainen, Armi Hopea ja Teemu Kiiveri, kuva: Satu Asikainen

Moi kaikki!

Me ollaan Iisa, Armi ja Teemu, ollaan pyöritty kemian laitoksella 2-3 vuotta. Teemu on ensimmäisen vuoden tuutori, Armi toista kertaa ja Iisa onkin jo konkari. Me kaikki opiskellaan kemian aineenopettajiksi. Armi pyörii tänä vuonna enimmäkseen Siltavuorenpenkereellä, koska opinnoissa on vuorossa pedagogiset opinnot ja opetusharjoittelut, mutta ei huolta, eiköhän Armiakin Teemun ja Iisan ohella myös Kumpulassa näe.

Meitä voi tulla nykimään hihasta jos tulee kysyttävää opepuolen asioista, opiskelusta ylipäänsä, Unisportin palveluista tai jos vaikka haluaa lähteä yksille. Armi on töissä LUMA-keskuksessa ja Iisa toimii myös HYKin tuutorivastaavana yhdessä Sadun kanssa. Teme majailee kämppiksen ja kahden kissan kanssa Siilitiellä ja vapaa-aika kuluu pianon, valokuvaamisen ja opiskelun ohella myös töissä käymiseen.

Osaamme opastaa teitä opiskelijaelämään myös luentosalien ulkopuolelle ja tanssilattioiden läheisyyteen, vähintään Klusterin pöydälle Macarenan merkeissä. Meidän johdolla fuksisyksystänne tulee mitä mahtavin!

Tuo neljäs kaveri on sitten Urho

15

Kiia ja Anna-Elina teksti: Kiia Malinen ja Anna-Elina Pasi, kuva: Satu Asikainen

Moikka!

Me ollaan Kiia ja Anna-Elina. Ollaan molemmat toisen vuoden kemian opiskelijoita ja ekaa kertaa tuutoreina.

Me molemmat ollaan iloisia, avoimia ja innokkaita ja odotetaan kovasti, että päästään tutustumaan teihin.

Me toivotaan, että teidän opiskelut lähtisivät käyntiin yhtä hyvin kuin meillä, mutta muistaisitte myös tutustua opiskelijaelämän toiseen puoleen.

16

fanny ja iiris teksti: Fanny Bergström ja IIris Rekola, kuva: Satu Asikainen

Vad är en tvåspråkig tutorgrupp?

Det är en salig blandning mellan haltvingad språkbad, craziga mängder fester och möjligheten till ett oändligt stort nätverk.

Kaksikielinen tuutoriryhmä? Mikä se on?

Osa porukasta puhuu äidinkielenään suomea, osa ruotsia ja kaikkilla on sairaan hauskaa. Ketään ei silti pakoteta puhumaan sitä toista kotimaista. Tuutoriryhmämme tarjoaa tietoa opiskelusta ja uusia ystäviä, sekä normaalia enemmän verkostoitumista.

Samalla kielitaito kasvaa ihan huomaamatta.

Iiris: Toisen vuoden kemianopiskelija ja ensimmäistä kertaa tuutorina. Iiris puhuu suomea ja ymmärtää ruotsia. Muitakin kieliä voi kokeilla. Limeksen hallituslainen, voi kysyä ihan mitä vaan. Iiris vastaa, vaikkei tietäisikään vastausta. Tarjolla on aina (yleensä Opsosissa sijaitseva) olkapää, jota vasten saa tulla itkemään jos siltä tuntuu tai vaikkei tuntuisikaan. Iiris on partiolainen ja valmis väittelemään. Aina. Kaikesta. Oli se oleellista tai ei.

Fanny: och samma på svenska Fanny är en helt bortblåst tredjeårs kemistuderande, som alltid är med på allt, oberoende om hon har tid eller inte. Som bäst sitter hon ordförande för Spektrum rf, den svenskspråkiga ämnesföreningen för kampus Gumtäkt, men förutom det, eller också på grund av det, har hon kontakter till alla föreningar på kampuset och tycker dessutom om att uttnyttja dem. Det vill säga har du en fråga, som gäller vad som helst i Gumtäkt vet hon åtminstone vem du kan fråga för att få ett svar. Fanny känner väl personalen på “svenska chemen,” vilket gör det möjligt att ge både feedback och ställa frågor om den svenskspråkiga undervisningen på Gumtäkt

17

international tutors

niko ekholm teksti: Niko Ekholm, kuva: Satu Asikainen

Hi, I am Niko, 4th/2nd-year analytical chemistry student. A bit stranger amongst others starting from the beginning, because I ended up in university through separate admission after graduating from Helsinki Metropolia University of Applied Sciences and working awhile before. So now I am continuing my studies to become MSc. Â During my previous studies I was an international tutor, because I liked it so much, I decided to continue as one now in university too (for a second year in a row!).

At times I might be though a rare sight at the campus because I work at two part time jobs besides the school, but if you see me, feel free to come to ask or pull from sleeve if something concerns you.

18

Lin Zhu teksti: Lin Zhu, kuva: Lin Zhu

Dear international students, I’m your tutor Lin Zhu from China. Nowadays I’m studying chemistry for the Master’s Degree in the Department of Chemistry, Faculty of Science. During the first couple of days, I’ll introduce Finland, Helsinki and the University of Helsinki to you, and make it easier for you to settle into the new environment. In the following days, I’ll assist you in getting through the most important things. For instance, where to go to apply for your residence permit, where to register as a resident, where to get your city transport travel card, where your department is, and who to contact there, where the most important services on the campus are. I hope all of you can start new life in this new environment as smoothly as possible, and wish we could be good friends!

Welcome to Helsinki!

19

Sadia Asad teksti: Sadia Asad, kuva: Sadia Asad

Hi, I am Sadia, 2nd year Organic Chemistry student. I am tutoring for the first time and hopefully its going to be a really good experience to meet with new students from different countries. I`ll try my best to help and guide you as new student and will introduce you to the university and different places in Helsinki.

Feel free to ask me anything anytime, I`ll be always there for you. I hope you all will have a great time here and wish you good luck for your studies. Enjoy Finland :)

20

törmäyskurssi

joka kemistin kursseihin Yleinen kemia I ja II (YKE I ja II) Yleisen kemian opinnot on jaettu kahteen kurssiin, ensimmäiselle ja toiselle periodille. Kurssi sisältää kertausta lukion epäorgaanisesta kemiasta, mutta myös syvällisempää tietoa kemian maailmasta. Kurssilla käytetään englanninkielistä opusta, joka tunnetaan tuttavallisemmin nimellä ”Tro”. Yleisen kemian kursseihin kuuluu pakollisena laskuharjoituksia, joiden suorittaminen helpottaa kurssin läpäisemistä huomattavasti.

Liuoskemian perusteet (LITKU) Litkun luennoilla käsitellään nimensä mukaisesti liuoksien ominaisuuksia.

Kurssilla käydään läpi laskuja happo- ja emästasapainoihin, metallikomplekseihin ja puskuriliuoksiin liittyen.

Kurssin laskuharjoitukset ovat vapaaehtoisia, mutta kurssin idea on tasapainojen laskemisessa.

Orgaaninen kemia I (ORKKU I) Orgaanisen kemian ensimmäisessä kurssissa käydään läpi orgaanisen kemian perusteet, eri aineluokkia ja niille tyypillisiä reaktioita. Täydennyksenä lukiosta tuttuun orgaaniseen kemiaan esitellään reaktiomekanismit, joita piirrelläänkin jatkossa paljon. Elektronit vipeltävät hiileltä toiselle, ja orgaanisen kemian oma logiikka selkeytyy kurssin edetessä.

Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja IB (EO:n ykköstyöt) IA-työt kuuluvat perusopintoihin, ja IBtyöt aineopintoihin. Kurssit suoritetaan käytännössä kuitenkin yhteen putkeen.

I-työt ovat ensimmäiset laboratoriotyöt, jotka uusi kemisti saa tehtäväkseen.

Kursseilla käydään läpi sakkareaktioita, laboratorion peruskäytäntöjä ja urakan lopuksi tehdään kvalitatiivinen analyysi.

Kursseilla tehdään myös yksittäisiä perustöitä ja sakkatenttejä, joissa kysytään kurssilla käytyjä ionireaktioita.

Orgaanisen kemian perustyöt I (Orkun I-työt) Orgaanisen kemian perustyöt I on ensimmäinen orgaanista kemiaa käsittelevä laboratoriokurssi. Kurssilla tehdään kahdeksan synteesiä, jotka arvostellaan lopputuotteen saannon ja puhtauden perusteella. Työpäivinä kannattaa olla paikalla ajoissa heti aamusta, sillä silloin assistentti käy läpi päivän synteesin reaktiomekanismin.

Kurssi päättyy kahden tuntemattoman aineen kvalitatiiviseen analyysiin ja kirjalliseen tenttiin. Orgaanisten aineiden tuntemuksen lisäksi käteen jää tislaamisen ja uuttamisen jalot taidot.

Epäorgaanisen kemian perustyöt II Tällä kurssilla titrataan ja paljon. Tarkkuus on kaiken A ja O, ja tavoitteena onkin tehdä 13 työtä, joissa selvitetään

21

ennalta annetun ionin pitoisuutta titraamalla, punnitsemalla ja spektrometrialla. Jokaisen määrityksen on pysyttävä virhemarginaalin sisällä. Kurssiin kuuluu myös epäorgaaninen synteesi.

Kurssin lopuksi suoritetaan teknillisen suolan analyysi, joissa opiskelija valitsee itse suolalleen sopivat määritystavat ja analysoi ionien määrät näytteessä. Teknillisen suolan analyysistä kirjoitetaan myös työselostus. Kurssin oppimäärästä suoritetaan myös kirjallinen tentti.

Epäorgaaninen kemia Kurssilla käydään läpi epäorgaanisen jännittävää maailmaa. Sisältöä kurssilla on paljon, joten luennoilla on syytä käydä ja materiaaliin tutustua perinpohjaisesti.

Orgaaninen kemia II (Orkku II) Nuolten piirtely jatkuu orgaanisen kemian jatkokurssilla. Yhdistetyyppien kirjo laajenee, ja reaktiomekanismien määrä samalla. Kurssiin kuuluu pakolliset laskuharjoitukset, joista voi saada lisäpisteitä tenttiä varten. Harjoitukset käydään läpi pienryhmissä, joissa assistentti selvittää miten ja miksi mikäkin elektronipari pomppii.

Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen (OYRS) OYRS keskittyy orgaanisten yhdisteiden tunnistamiseen rakennekaavan ja eri spektrien perusteella. Luennoilla on erilainen meininki kuin ”normaaleilla” luennoilla, ja kurssilla istuessa saattaakin tuntua istuvansa isossa laskariryhmässä.

Luentoja ei kannata jättää välistä, sillä luennoilla käydään hyvinkin yksityiskohtaisesti läpi mahdollisesti tentissä olevia yhdisteitä.

22

Biologinen kemia Biologinen kemia, kemiallista biologiaa, biologista kemiaa, biokemiaa. Kurssi on biokemiaa kemistin näkökulmasta, ja siinä tutustutaan luonnossa ja kehossa tapahtuvia orgaanisia reaktioita. DNA ja sokerit ovat tärkeässä osassa kurssin sisältöä.

Atomien ja molekyylien rakenne (AMOR) AMORissa tutustutaan ”hitumaailman” tapahtumiin ja lasketaan paljon todennäköisyyksiä sille missä mikäkin hippunen kulloinkin hihhuloi. Kurssilla integroidaan paljon, joten MatKemin hallitseminen edistää kurssin suorittamista paljon.

Termodynamiikka & Dynamiikka (ent. TEDDY) Termodynamiikan ja dynamiikan kurssit ovat nykyään jaettuna kahteen osaan.

Kursseilla käydään läpi makroskooppisia systeemeitä ja niiden energioiden muutoksia. Kuten fyskoon kuuluu, kursseilla käydään lävitse paljon laskuharjoituksia.

Fysikaalisen kemian perustyöt A, T ja D Työkursseilla tehdään fysikaalisen kemian perustöitä. Töissä tutustutaan mittauslaitteisiin ja spektreihin. Suurin osa ajasta kuluu laboratoriotöiden asemesta työselkkareiden tekemiseen.

Johdatus polymeerikemiaan Kurssilla käydään läpi pitkäketjuisia molekyylejä, joista osa tunnetaan myös muoveina. Johdatus polymeerikemiaan käsittelee polymeerikemian perusteita ja miten polymeraasi tapahtuu.

Radiokemian perusteet Radiokemian perusteet käsittelee radioaktiivisuuden perusilmiöitä, joiden tulisi olla tuttuja jokaiselle säteilystä säikähtäneelle (ja tietenkin asialle vihkiintyneille). Radiokemian perusteiden lisäksi kannattaa käydä säteilysuojelukurssi, jossa opitaan suojautumaan säteilyltä ilman foliohattuja.

Instrumenttianalyytikan perusteet (INSTRU) Instrumenttianalytiikan perusteissa tutustutaan kaikenmoisiin analyyttisiin vehkeisiin. Tavoitteena on saada yleiskuva siitä, millaisia analyysilaitteita kemiassa oikein käytetään.

Johdatus ympäristökemiaan Johdatus ympäristökemiaan käsittelee ympäristön suojelua, ja kuinka erilaiset kemikaalit vaikuttavat ympäristöön. Kurssi toimii lähinnä pohjustuksena ympäristön tutkimusta käsitteleviä kursseja.

Johdatus laskennalliseen kemiaan (JOLAKE) JOLAKE:ella tutustutaan Gaussianohjelmistoon ja Z-matriiseihin. Kurssi on hyvä kaikille laskennallisesta kemiasta kiinnostuneille. Luennoilla ei juurikaan käsitellä pakollisten tietokoneharjoitusten asioita, joten jos sisältö tuntuu liian vaikealta älä luovuta!

Kemian tietolähteet Kurssilla opitaan, kuinka kaivetaan tutkimuksissa tarvittavat tiedot kirjaston tietokoneiden tietokannoista, kirjojen ja artikkelien joukosta.

Akateemisen kirjoittamisen perusteet Kurssin sisältö on hyvin ennaltaarvattava: kurssin sisältö koostuu kieliopin kertaamisesta, viittaustekniikoista ja tietenkin pienestä harjoituksesta.

Harjoituksen aihe kannattaa sopia erikoistumislinjasi vastuuhenkilön kanssa, jotta siitä saisi parhaan hyödyn irti, kuten kemian tietolähteissäkin.

Johdatus kemian opetukseen Kemian opettajankoulutuspuolen peruskurssi. Kurssi kestää koko lukuvuoden, ja kurssikertoja on yksi kuukaudessa. Kurssi toimii esittelykurssina kemian opetuspuolen omille kursseille.

Sisältää kirjallisia tehtäviä, sekä vierailukäyntejä kouluihin.

Matematiikkaa kemisteille (Matkem) Kurssia pidetään yhtenä kemistin ensimmäisen oppivuoden haastavistavimmista kursseista. Kurssin läpikäytyään sitä voi kuitenkin tarkastella huomattavasti helpompana kuin se suoritushetkellä olikaan. Kurssilla käydään lävitse kemistin tarvitsemia laskumenetelmiä. Erityisesti derivointi ja integrointi tulevat tutuiksi kaikille. Kurssilla on pakolliset laskuharjoitukset, joista täytyy suorittaa tarvittava määrä, jotta kurssin voi tenttiä.

Turvallinen työskentely laboratoriossa (TTL) TTL-kurssilla opetellaan, miten laboratoriossa työskennellään ja mitä ei saa tehdä. Mm. suojalasien käyttö ja jätteiden lajittelu opitaan. Kurssi tulee olla käytynä ennen ensimmäisen laboratorio-töiden aloittamista.

23

Esitisle tutkii: teksti ja kuvaaja: nimetön tutkija

Nimettömän kurssin nimettömän luennoitsijan vitsitaajuuden tieteellinen mittaus, tutkimuksen suorittivat nimettömät kurssilaiset

Tuntemattomana ajankohtana pidettiin nimetön kurssi, jolla istui kaksi nimetöntä kurssilaista. Huolimatta kurssin mielenkiintoisesta sisällöstä, luennoitsijan huumoripitoisuuden määritys vaati tieteellisiä metodeja. Tutkimustulokset on kasattu oheiseen kuvaajaan.

Tärkeimpänä huomiona on se, että neljällä viimeisellä kerralla hyviä vitsejä ei pystytty havaitsemaan. Kahdella ensimmäisellä kerralla keskimäärin hyvien vitsien välillä aikaa oli 18,5 minuuttia. Huomattavasti mielenkiintoisempi kohde oli huonojen vitsien tutkiminen. Keskimäärin näitä laadullisesti rajoittuneita heittoja sai odotella vain reilut 2 minuuttia. Tutkijat eivät voi muuta kuin suositella kyseistä kurssia.

24

kemisti. Mikä kemisti?

Orgaaninen kemia teksti: Matti Leskinen

Orgaanisen kemian laboratorio on yksi suurimmista laboratorioista kemian laitoksella, ja orgaaninen kemia onkin suosittu erikoistumislinja. Valinnanvaikeutta on, sillä tutkimusaiheita löytyy selluloosasta nukleotideihin ja steroideista klorofylliin.

Mielenkiintoista tutkimusta riittää takuulla ja orgaanisen kemian alalta löytyy työnsarkaa varmasti vielä pitkään.

Varsinkin selluloosan muokkaus on tällä hetkellä kovassa huudossa kun Suomen paperiteollisuus rypee vaikeuksissa.

Eräät ovat kuvailleet orgaanista kemiaa helpoksi vaihtoehdoksi, miltä se voi aluksi tuntuakin. Mutta niin kuin muissakin erikoistumislinjoissa, tulee orgaanisessa kemiassakin vastaan se vaihe, josta helppous on kaukana ja turhautuminen lähellä. Orgaanista kemiaa voisikin kuvailla enemmän taitolajiksi, siihen pitää löytää oikea tuntuma ennen kuin siihen pääsee kunnolla mukaan. Ja sen tuntuman saa parhaiten tutkimalla eri vaihtoehtoja ja tekemällä virheitä. Mielekäs valinta, jos minulta kysytään.

Epäorgaanisen kemian laboratorio

epäorgaanisen kemian laboratorio tarjoaa. Epäorgaaninen kemia on paljon muutakin kuin titraamista ja sakkareaktioita. Epäorgaanisen kemian laboratorio onkin laitoksen suurin laboratorio ja se jaottuu kahteen osastoon: materiaali/nano/ohutkalvopuoleen (jossa myös atomikerroskasvatuksen huippuyksikkö 2012-2017) ja katalyysipuoleen. EO:lla tehdään myös mm. syntsaamista, liuoskemiaa, rakennemääritystä (röntgenkristallografia) sekä vihreää kemiaa.

Epäorgaanisen kemian opinnot aloitetaan laboratoriotöissä (Epäorgaanisen kemian perustyöt I ja II) ja näiden jatkoksi käydään luentokurssi Epäorgaaninen kemia. Syventävillä kursseilla käsitellään mm. ohutkalvojen kemiaa, kiinteän olomuodon kemiaa, organometallien kemiaa ja pintakemiaa. Syventäviä kursseja luennoidaan yleensä vuorovuosin, joten kiinnostava kurssi kannattaa ottaa heti kun mahdollista.

Epäorgaanisen kemian laboratoriossa on myös erittäin hyvä yhteishenki. Jos epäorgaaninen kemia kiinnostaa, laboratorioon kannattaa tulla ehdottomasti tutustumaan. Epäorgaanikkona pääset käsiksi koko jaksolliseen järjestelmään!

teksti: Mika Autio

Vaikka EO tuleekin fukseille tutuksi jo varsin aikaisessa vaiheissa opintoja, fuksivuo­den epäorgaanisen kemian opinnot ovat vain pintaraapaisu siitä, mitä

25

Fysikaalinen kemia

Polymeerikemia

teksti: Juho Kajava

Teksti: Johannes Huokuna

Joku on joskus sanonut, että kemia on oikeastaan vain sovellettua fysiikkaa.

Vaikka tähän lauseeseen ei yhtyisikään täysin, on fysikaalinen kemia siitä huolimatta houkutteleva vaihtoehto.

Tämä kemian ja fysiikan häilyvillä rajamailla viihtyvä kemian ala tutkii aineiden vuorovaikutuksia, reaktionopeuksia, reaktiivisuutta, ja rakennetta.

Oleellisena osana fysikaaliseen kemiaan kuuluu kokeellisten menetelmien lisäksi laskennallinen kemia, jonka malleilla pyritään setvimään kemian kvanttimekaanista puolta.

Polymeerikemia on pitkälti makrokokoisten molekyylien kemiaa. Vaikka polymeerikemia onkin vielä nuori tieteenala, se on edennyt jo pitkälle eteenpäin pois ”muovien kemiasta”.

Tällä hetkellä polymeerikemiaa sovelletaan esimerkiksi lääke- ja materiaalitutkimuksessa.

Mielenkiintoista tutkimusta fysikaalisen kemian alalta löytyy muun muassa spektroskopian, piinanolevyjen ja jalokaasuyhdisteiden parista, laskennallista kemiaa tietenkään unohtamatta. Fysikaalisen kemian opiskelu alkaa kurssilla Matematiikkaa kemisteille, joka pitää sisällään yleishyödyllisen kemistin laskennallisten apuneuvojen paketin. Myöhemmin päästään käyttämään näitä vastavalettuja instrumentteja Atomien ja Molekyylien rakenteen sekä Termodynaamiikan ja Dynamiikan kursseilla, joilla opitaan perusasiat aineen rakenteesta ja käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa. Jos fysikaaliseen kemiaan aikoo suunnata, tulee kandivaiheessa eteen vielä mielenkiintoinen Johdatus laskennalliseen kemiaan -kurssi. Tällä kurssilla käydään läpi perusasiat laskennallisen kemian malleista ja sovellutuksista.

26

Polymeerit ovat pitkistä ketjuista koostuvia molekyylejä (M: 1000 – 5 000 000 g/mol). Ketjut muodostuvat pienemmistä rakenneyksiköistä, monomeereistä. Monomeerit ovat pieniä molekyylejä, joilla on sopivia funktionaalisia ryhmiä, niin että ne reagoivat keskenään muodostaen polymeeriketjun. Poly­meerin ominaisuuksiin vaikuttaa niiden koon ja muodon lisäksi muun muassa niitä ympäröivän liuoksen ominaisuudet.

Polymeereihin törmää varmasti jokapäiväisessä elämässä, sillä elävät organismit rakentuvat polymeereistä kuten proteiineista. Suomen teollisuudelle tärkeä polymeeri on paperin valmistukseen käytettävä sellu­loosa.

Myös synteettisiä polymeerejä käytetään paljon. Muovit ja liimat ovat yleisesti tunnettuja polymeerejä, mutta polymeerejä löytää myös esimerkiksi kosmetiikasta, elintarvikkeista, elektroniikasta sekä veden puhdistuksesta.

Polymeerikemian laboratorio on yksi kemian laitoksen pienimmistä laboratorioista, eikä se tarjoa pakollisia peruskursseja, kuten isommat laboratoriot. Keväällä kol­mannessa periodissa on kuitenkin mahdollista suorittaa kandiopintojen valinnaisiin

opintoihin sopiva Johdatus polymeerikemiaan –kurssi, joka tarjoaa huomattavasti lukiotietoja laajemman ja mielenkiintoisen paketin polymeerikemian ihmeistä. Kan­nattaa mennä tutustumaan, sillä tämä kurssi on saanut paljon positiivista palautet­ta!

Tämän jälkeen, jos kiinnostus heräsi, voi siirtyä syventäviin opintoihin (Polymee­ risyntetiikka, Polymeerikemian perusteet ja Polymeerifysiikka) sekä laboratoriotöihin (Polymeerikemian harjoitustyöt). Polymeerikemia nitoo yhteen peruskursseilla opitut tiedot laaja-alaisesti ja tarjoaa mielenkiintoisen maailman kemian tutkimuksessa sekä hyvät valmiudet haasteellisiin ja monipuolisiin työmahdollisuuksiin.

Polymeerikemian laboratorion tutkimus perustuu pääosin kolmeen perusaiheeseen: synteettisiin liuospolymeereihin, nanopartikkeleihin ja selluloosaderivaattoihin. Uusilla kontrolloiduilla polymerointitekniikoilla voidaan rakentaa muun muassa mo­nimutkaisia blokkikopolymeerejä (polymeerit sisältävät useita eri polymeeripätkiä).

Polymeerien syntetisoinnin lisäksi tärkeä osa on niiden karakterisointi erilaisien tutkimusmenetelmien avulla. Polymeerejä tutkitaan käyttäen hyväksi perinteisiä spektroskopisia menetelmiä, mutta myös omia, lähinnä vain polymeereille tarkoitet­tuja havaintomenetelmiä, kuten valonsirontaa ja reologisia menetelmiä.

Polymeerikemian laboratorio sijaitse Chemicumin A-siiven neljännessä kerroksessa. Tällä pienellä laboratoriolla on pitkät perinteen ja ainoana laitoksen laboratorioista oma pieni ainejärjestö, Helsingin Yliopiston Polymeeri ja Puukemistit ry (HYPPY ry). HYPPY ry:n ja todella mukavan henkilökunnan ansioista

polymeerikemian labora­toriolla on erittäin hyvä yhteishenki.

Analyyttinen kemia teksti: Timo Jääskeläinen

Tykkäätkö laitteista, pienistä ainemääristä ja kasasta lyhenteitä? Analyyttisessa ke­miassa syvennytään aineiden tutkimiseen erilaisilla menetelmillä ja laitteilla. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa titrimetriset, elektrometriset, kromatografiset (esim. GC-MS) ja spektrofotometriset analyysit.

Verrattuna muihin suuntautumisaloihin, osaa analyyttinen kemisti käyttää laajem­malla skaalalla erilaisia menetelmiä ja laitteita tehdessä kvantitatiivisia ja kvalitatiivi­sia määrityksiä.

On osattava ratkaista kuinka näyte otetaan, valita parhaat esikäsittelymenetelmät sekä lopulta sopivat laitteet itse analyysin suorittamiseksi. Analyyttisen kemistin on hyvä hallita myös ruuvimeisselin käytön jalo taito, sillä välillä laitteistoja joudutaan huoltamaan ja muokkaamaan tarpeisiin sopiviksi.

Analyyttisen kemian osaamista tarvitaan kaikkialla teollisuudessa, ympäristö- ja lääketieteessä, sekä rikosten ratkomisessa. Usein kemian alan yrityksillä onkin omia analyyttisen kemian laboratorioita, jotka palvelevat yrityksen muita laboratorioita analyyseissaan.

Jos haluat analyyttiseksi kemistiksi, täytyy kandivaiheessa lukea instrumenttiana­ lytiikan perusteet. Kurssi antaa pintaraapaisun analyyttisen kemian oppimäärästä takertumatta sen kummemmin analytiikan nippelitietoon.

Hyödyllisiä sivuaine­vaihtoehtoja ovat fysiikka, biokemia, elintarvikekemia, farmasia, ympäristökemia ja tilastotiede

27

riippuen omista mielenkiinnon kohteista.

Analyyttisia kemistejä tarvitaan aina, ja muidenkin kemistien on hyvä lukea kursseja analyyttisen kemian laboratoriosta.

aineopintojen valinnaisiin kursseihin.

Tämän jälkeen suoritetaan säteilysuojelukurssi joka antaa valmiudet toimia turvallisesti säteilyn kanssa. Säteilysuojelun kurssi onkin edellytyksenä noin puolelle myöhem­mistä kursseista.

Radiokemia

Opelinja

teksti: Santeri Jortikka

Teksti: Toni Asikainen

Radiokemia tutkii radioaktiivisten alkuaineiden ja isotoopien käyttäytymistä ja käyttöä. Tutuksi tulee normaalin jaksollisen järjestelmän lisäksi myös nuklidikartta jossa onkin sitten piirrettynä kaikki tähän asti löydetyt alkuaineiden eri isotoopit.

Opiskeletko kemiaa, mutta lasten ja nuorten kanssa työskentely kiinnostaa?

Silloin kannattaa ehkäpä harkita opettajan uraa. Opettajana voit jakaa omaa tietämystäsi nuorille ja auttaa heitä rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.

Saatatpa saada jonkun oikeasti innostumaan kemiasta ja ohjata heidät polulle, jossa he voivat vaikuttaa yh­teiskuntaan omalla tutkimustyöllään.

Lomat eivät myöskään ole sieltä lyhyimmästä päästä!

Radiokemian laboratorio on yksi maailman suurimmista, ellei suurin, yliopistollisista radiokemian tutkimusyksiköistä. Laboratorio on perustettu vuonna 1962. Alkuaikoina suurimmat tutkimusalat olivat erilaiset ympäristön luonnolista radioaktiivisuutta ja ydinpommikokeiden aiheut­taman laskeuman tutkimukset. Mm. jäkälä–poro–ihminenravintoketjua ja siinä tapahtuvaa 137-Cs:n rikastumista tutkittiin paljon. 1970-luvulla Suomeen perustettiin lyhyen ajan sisällä 2 ydinvoimalaa. Tämä sai aikaan myös tarpeen aloittaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvän tutkimuksen. Tällä hetkellä se onkin laboratorion suurin tutkimusala. 1995 radiokemian laitoksesta tuli yksi kemian laitoksen laboratorioista sen muutta­essa Kumpulaan. 1998 radiokemian laboratorio sai oman syklotronin jonka avulla voidaan tuottaa erillaisia radionuklideja kliiniseen ja tutkimuskäyttöön.

Radiokemian opiskelu aloitetaan käymällä kurssi Radiokemian perusteet joka järjestetään syksyisin ja jonka voi lukea

28

Opiskelukaan ei aina ole pelkkää luentojen kuuntelua, tentteihin pänttäämistä ja labrassa hajoilua, vaan aineenopettajakurssit sisältävät monia erilaisia ja mielen­kiintoisia opetusmenetelmiä, joista voit itse ottaa myöhemmin mallia omalle urallesi. Pääset myös itse osallistumaan opetukseen ja tunnet voivasi vaikuttaa opetuksen kulkuun. Kurssien pitäjät ovat erittäin päteviä ja kuuntelevat aina mielipiteitäsi opetuksesta. Heiltä voit myös mennä aina kysymään neuvoa opinnoistasi tai muista ongelmista ja he ovat aina valmiita auttamaan. Myös opiskelutoverit, kaikissa vai­heissa olevat, ovat aina valmiita auttamaan, jos tarvitset heiltä apua. Muut opeopis­kelijat tulevat kursseilla myös hyvin tutuiksi, koska opeopiskelijoita ei ole kovinkaan paljoa ja kurssit sisältävät monipuolisia ja mielenkiintoisia ryhmätöitä, projekteja ja keskusteluja.

”Tavalliset” kemian opiskelijat saattavat välillä ihmetellä, miksi opeopiskelijoita ei näy kaikilla kursseilla. Opepuolen opiskelijoilla on hieman erilaiset tutkintovaatimukset ja näiden kurssien tilalla onkin juuri noita oman aineen opetuksen kursseja. Yleensä myös 3. tai 4. opiskeluvuotena käydään opettajien pedagogiset opinnot, joissa keskitytään vain opetuksen näkökulmaan ja käydään myös harjoitteluissa oikeassa koulussa pelkän opiskelun ohella. Tällöin aineenopettajaopiskelijoita ei juuri Kum­pulassa näy, vaan suurin osa pedagogisista opinnoista käydään Kruununhaassa Siltavuorenpenkereellä ja harjoittelukouluissa ympäri pääkaupunkiseutua.

Opettajaksi opiskelu on siis erittäin monipuolista ja seura sekä opettajat ovat ensi­luokkaisia. Jos opettaminen kiinnostaa yhtään ja luulet selviäväsi koulussa olevista jokseenkin angstisista nuorista kesäloman voimalla, tule ihmeessä opiskelemaan opettajaksi kemian aineenopettajayksikköön eli Kemmaan! Sinne olet aina tervetul­lut kahvittelemaan ja kyselemään, jos mieltäsi askarruttaa jokin.

Opeopinnot eivät myöskään rajoitu vain kemiaan. Voit valita toisen opetettavan ai­neen (sivuaineen) melkein mistä tahansa aineesta haluat. Jotkut aineet, kuten biolo­gia, vaativat erillistä opintooikeuden hakemista, toisia taas kuten matematiikkaa tai fysiikkaa saa opiskella vapaasti. Valinnan mahdollisuuksia on siis paljon ja hieman perinteisestä poikkeavia ainekombinaatiota kuten esim. kemia ja kotitalous näkyy myös nykyään yhä enemmän. Opetettavia aineiden määrä ei rajoitu vain kahteen, vaan halutessasi voit opiskella sivuaineita enemmän ja näin opettaa koulussa useampaa ainetta.

Aineenopettajaopiskelijoilla on myös mahdollisuus yhden vuoden jatkokoulutuk­seen, jonka jälkeen on mahdollisuus opettaa yläkoulun ja lukion lisäksi, myös ala­koulussa 5.- ja 6.-luokilla, joissa uudistuneen opetussuunnitelman myötä opetetaan nykyään myös kemiaa ja fysiikkaa.

29

fuksin abc Alina

Dekaani

Appro

Domma

Uuden ylioppilastalon 3. kerroksessa sijaitseva biletila.

1. Approbatur, nykyisiä perusopintoja vastaava oppimäärä 2. Usean baarin juomarastikierros.

Sisältää eri vaikeustasoja. Esim. Limeksen Appro ja Hesarin appro.

Akateeminen vartti

1. Tapahtuma, johon kukaan luonnontieteilijä ei ole koskaan osallistunut.

2. Jos jokin alkaa aikataulun mukaan tasalta, se alkaa todellisuudessa vartin yli. Poikkeuksena kuitenkin tentit, jotka alkavat tasalta (Esim. 12:00).

Arto

1. Tiedekunnan ”johtaja” 2. C10H12 Domus Academica, opiskelija-asuntola, joka löytyy osoitteesta Leppäsuonkatu 9.

Excu

Excursio. Opintoretki, jossa voidaan tutustua johonkin kemian alan yritykseen ym. Vaihtoehtoisesti myös jokin kosteahko reissu, kuten excut Lappeenrantaan.

Flamma

Helsingin yliopiston tietopankki.

Fuksi

Ensimmäisen vuoden opiskelija

Ensimmäinen Helsingin Yliopiston Kemistit ry:n porsaista. Arto on HYKin oma kulttuuripersoona ja toimintaterapeutti.

Possut löytyvät Opsosista. Vanhemmat opiskelijat tutustuttavat Arton ja muut possut muillekin. Arto löytyy joskus mm. grillistä.

Fysko

Auskultointi

Biokemian ja solu- ja molekyylibiologian opiskelijoiden ainejärjestö

Opetusharjoittelu ja siihen liittyvät kasvatustieteen opinnot

Bentsokinoni

C6H4O2, tunnetaan myös HYKin elokuvakerhona

CRC

Handbook of Chemistry and Physics, Oxford Press. Kirjanen, josta löytyy yhdisteiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Opus tulee tutuksi muun muassa orgaanisen kemian perustöissä.

Cumu

Cum laude approbatur, perus- ja aineopintoja vastaava oppimäärä

30

Fysikaalinen kemia tai fysikaalisen kemian laboratorio. Toiset kutsuvat myös Fykeksi.

Geysir ry

Geofysiikan opiskelijoiden ainejärjestö

Helix ry

Helsingin Yliopiston Kemistien Herrasmieskerho

HYKin herrasmiehille ja herrasmiesmielisille henkilöille suunnattu kerho, joka järjestää erinäisiä herrasmiehille sopivia tapahtumia, kuten illanistujaisia ja erilaisia excursioita.

Hoseli

Hösseli, HCl, suolahappo. Rakkaalle substanssille on monta eri nimeä

HYK

Helsingin Yliopiston Kemistit ry. Kemian opiskelijoiden ainejärjestö

HYPPY ry

Helsingin Yliopiston Puu- ja Polymeerikemistit ry. Majailee Chemicumin yläkerrassa 4. kerroksessa.

näköinen valkoinen puikula, joka pyörii dekassa magneettisekoittajan avulla.

Lontoonrae hukkuu helpsti viemäriin ja jäteastiaan.

Hönö

Mannerheim-sali

HNO3, typpihappo.

Iida

Iida Aalbergintiellä Pohjois-Haagassa sijaitseva sauna, jossa järjestetään lukuisia saunailtoja.

Ilon talo

Domus Gaudium eli ilon talo. Kolmas yliopistotalo (Mechelininkatu 3C).

Klusteri

HYKin ja muiden Matlu-järjestöjen yhteinen kerhohuone, Matlu-klusteri, sijaitsee Domus Gaudiumilla. Tunnetaan myös nimillä klussu, klusther.

Kustos

Johtaa puhetta väitöstilaisuudessa

Kypsyysnäyte

Tentti, joka suoritetaan kanditutkielman jälkeen. Kypsyysnäytteellä tarkistetaan, että tekijä osaa suomea ja on itse tehnyt tutkielmansa.

Kokoustila uuden Ylioppilastalon 5. kerroksessa.

Limes ry

Matematiikan, fysikaalisten tieteiden, tietojenkäsittel ja kemian opiskelijoiden etujärjestö. Järjestää Limeksen Appron ja Ex-temporen ja ylläpitää kirjavälitystä toimistossaan Exactumissa.

Lyyra

Helsingin yliopistossa käytettävä opiskelijakortti.

MaO ry

Maantieteen opiskelijoiden ainejärjestö.

Matlu ry

Matemaattisten ja luonontieteellisten ainejärjestöjen yhteistyöjärjestö.

Matrix ry

Matematiikan opiskelijoiden ainejärjestö.

Meditaatio

Käpistelijä

Tietojenkäsittelytieteiden opiskelija

Klusterilla tapahtuva tajunnantasolta toiselle siirtyminen. Ei pidä sekoittaa köllimiseen.

Käpy

Meridiaani ry

Viidennen tai vanhemman vuoden opiskelija.

Kölliminen

Rentoutunut olotila, jossa maataan selällään, kyljellään tai mahallaan.

Suorituspaikkana esimerkiksi puisto.

Voidaan harrastaa myös ryhmä- tai maratonköllintää.

Ladies’ Club

HYKin hienoille ladyille ja ladymielisille henkilöille suunnattu kerho, joka järjestää ladyhenkisiä tapahtumia.

Lavi

Laudatur. Syventäviä opintoja vastaava oppimäärä

Lontoonrae

Tähtietieteen opiskelijoiden ainejärjestö

Mithril

1. Tarumetalli 2. HYKin pelikerho, joka kokoontuu epäsäännöllisen säännöllisesti.

Moodi ry

Tilastotieteen opiskelijoiden ainejärjestö.

n

Mielivaltainen luku. n.:n vuoden opiskelija ks. ”käpy”

Noppa

Opintopiste tai opintoviikko. Riippuu yleensä puhujan aloittamisvuodesta: vuodesta 2005 lähtien käytössä ovat olleet opintopisteet.

Magneettisekoitin. Pienen karamellin

31

Obama

Opsosista löytyvä HYKin MoccaMaster, jolla voi keittää erinomaiset kahvit.

Obama tunnetaan myös Yhdysvaltain presidenttinä.

Opsos

Opintososiaalinen tila. Jokaisen pikkukemistin paras paikka. Opsos löytyy Chemicumin pääaulasta katsottuna limuautomaattia vastapäätä.

Orkku

Orgaaninen kemia

Poli

Resonanssi ry

Fysikaalisten tieteiden opiskelijoiden yhteinen ainejärjestö.

Spektrum rf

Svenska matematiker, fysiker, kemister och dataloger ainejärjestö eli Kumpulan ruotsinkielisten opiskelijoiden ainejärjestö.

Suokki

Suomenlinna. Suokkiin järjestetään usein retkiä säästä riippumatta.

Symbioosi ry

Biologian opiskelijoiden ainejärjestö

Entinen Teknillinen korkeakoulu, nykyinen osa Aalto yliopistoa, Otaniemi. Tunnetaan myös Otaonnelana.

Synop ry

Portsu

Kurssin loppukoe.

Porthania. Keskustakampuksella oleva paikka, jossa pidetään suurimmat tentit.

Potentiaalikuoppa

Estää kaiken hyödyllisen toiminnan ja poispääsyn. Chemicumista on löydetty ainakin yksi potentiaalikuoppa, Opsosin sohvilta. Jotkut opiskelijat ovat löytäneet sen myös omasta sängystään.

Promootio

Uusille tohtoreille muutaman vuoden välein järejstettävä vihkimisjuhlallisuuksien kimara.

Pro Gradu

Ylemmän korkeakoulututkinnon (kemian laitoksella filosofian maisteri) lopputyö.

Pruju

Luento- tai laskuharjoitusmateriaali, joka on usein valokopioitu tai tulostettu.

Löytyy nykypäivänä usein myös digitaalisessa muodossa.

Publiikki

Tutkintojen julkistamistilaisuus, jossa dekaani luovuttaa tutkinnon suorittaneille todistukset.

Puistokemia

Suosittu kemian suuntautumisvaihtoehto.

Puistokemian asiantuntijoita löytyy kemian laitoksen lisäksi myös kaupungilta kuleksimasta ja erinäisistä kulkuvälineistä lojumasta.

32

Meteorologian opiskelijoiden ainejärjestö.

Tentti

TKO-äly ry

Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestö.

Toimisto

HYKin toimisto kemian laitoksella huoneessa A123 Opsosissa.

Tuutori

Pienryhmäohjaaja, fuksin opas yliopistomaailmaan.

Ullis

Ullanlinnanmäki sijaitsee Kaivarissa eli Kaivopuistossa. Ulliksella vietetään vapunpäivänä piknikkiä ja laskiaisena siellä lasketaan mäkeä mitä kummallisimmilla laskuvälineillä.

Uusi

Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5a.

Vanha

Vanha ylioppilastalo Uuden vieressä. Sis. Kuppilan.

Vasara ry

Geologian opiskelijoiden ainejärjestö

YTHS

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö.

sivuaineet Fysiikka teksti: Satu Asikainen Fysiikan opintojen päämaja löytyy Chemicumin vastapäätä tien toiselta puolelta. Fysiikan opintokokonaisuus lienee suosituin valinta kemistille matematiikan ohessa. Fysiikan perusopinnot (25 op) koostuvat neljästä luentokurssista ja niihin kuuluvista laboratoriotöistä. Kurssit käsittelevät aineen ja kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia, sähkömagnetismia sekä säteilykenttiä ja muita yleiseen fysiikan tietämykseen kuuluvia asioita. Perusopintojen laboratoriotyöt suoritetaan pitkin vuotta tehtävinä laboratoriotöinä, jotka käsittelevät arkipäivässä esiintyviä ilmiöitä.

Opettajaksi aikovalle kemistille fysiikan sivuainekokonaisuus on hieman laajempi, sisältäen fysiikan käsitteenmuodostusta ja opettajien sivuainefysiikan laborato­riokursseja. Yleisen fysiikan perusopintojen lisäksi sivuaineena voi opiskella mm. teoreettista fysiikkaa, geofysiikkaa ja tähtitiedettä.

Matematiikka teksti: Iisa Rautiainen Matematiikka on oiva sivuainevaihtoehto kemistille kuin kemistille. Etenkin jos olet lukiossa opiskellut pitkän matematiikan eikä matikka herätä sinussa kovin vasten­mielisiä tuntemuksia, olet ehkä juuri löytänyt sivuaineesi. Matematiikan opiskelu yliopistossa eroaa toki lukiomatikasta.

Yliopiston matematiikan luennoilla numerot loistavat poissaolollaan ja ne helpot ja kivat mekaaniset laskutoimitukset eivät enää tunnu niin mukavilta, kun niille

pitää laatia todistus pohjautuen johonkin matemaattiseen lauseeseen tai lemmaan.

Todistamisen makuun pääsee kuitenkin nopeasti ja siitä tulee rutiininomaista. Matematiikan sivuainekokonaisuuden sisältö on hyvin paljon opiskelijan omissa käsissä. Ainoat pakolliset kurssit sivuaineopiskelijoille ovat Analyysit I ja II (tai jokin muu vastaava analyysin kurssi), jotka molemmat ovat 10 opintopisteen arvoisia kursseja. Nämä kurssit käytyään loput 40 opintopistettä voi kerryttää haluamillaan kursseilla matematiikan opinto-oppaasta, niin että yhteensä 25 opintopistettä koko sivuainekokonaisuudesta koostuu perusopintojen kursseista ja loput 35 aineopintojen kursseista. Sivuainekokonaisuuteen voi myös halutessaan sisällyttää 10 opintopisteen verran tilastotieteen opintoja. Mainittakoon, että matikan laitoksella kursseista saa, omaan laitokseemme verrattuna, paljon avokätisemmin opintopis­teitä, joten 60 nopan sivuaineen saa kasaan kohtuullisen helposti.

Laskareiden rooli matematiikan opiskelussa on hyvin suuri ja laskareiden palaut­taminen on usein pakollista tai ainakin hyvin suotavaa ja niillä voi kurssikohtaisesti vaikuttaa kurssiarvosanaan hyvinkin positiivisesti lisäpisteiden muo­dossa.

Laskareiden määrä voi tuntua paljolta, kun viikossa voi joutua palauttamaan useamman kymmentä ratkaisua pelkästään yhdeltä kurssilta, mutta laskareiden tekemisestä on paljon hyötyä, eikä pitäisi tulla suurena

33

yllätyksenä, että matematii­kan opiskelu vaatii laskemista. Sivuaineopiskelijoille on ainakin Analyysin kursseilla ollut viime vuosina käytössä pääaineopiskelijoihin verrattuna kevyemmät laskarivaa­timukset ja tarjolla niiden ratkomiseen on oma sivuainepaja, jossa voi pyytää apua ammattitaitoisilta assistenteiltä.

Matematiikan laitos sijaitsee Kumpulassa Physicumin takana Exactumissa ja samai­sessa paikassa järjestetään myös matematiikan kurssit.

Suurin luentosali A111 si­jaitsee heti rakennuksen pohjakerroksessa pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella.

Tässä salissa järjestetään massaluentokurssit kuten Analyysit ja Linikset. Laskarit palautetaan ja laskupajat järjestetään Exactumin 3. kerroksessa, josta löytyy myös matemaatikkojen oma Opsos eli Komero. Matemaatikot eivät ilmeisesti pidä WebOodista, koska laitoksen tiedot Oodissa ovat suhteellisen kehnot. Sen sijaan kaikki tärkeä informaatio kursseista ja niiden sisällöistä sekä opintovaatimuksista löytyy laitoksen kotisivuilta osoitteesta http://mathstat.helsinki.fi/.

Biologia teksti: Sonja Martikainen Onko luonto ollut aina lähellä sydäntäsi?

Oletko kenties kerännyt hyönteiskokoel­maa tai käytkö bongaamassa lintuja? Aiotko kemian opettajaksi, mutta matematiik­ka tai fysiikka toisena aineena eivät oikein sytytä?

Biologia on sinun sivuaineesi!

Biologiaa opiskellaan Viikin kampuksella, mihin pääsee kätevästi bussilla Kumpu­lasta n. 10 minuutissa. Sivuaineopinto-oikeutta pitää hakea erikseen, mutta yksittäi­siä luentokursseja voi käydä vapaasti ennen sitä. Opinto-oikeutta voi hakea keväällä maalis-huhtikuussa ja syksyllä syys-lokakuussa siihen tarkoitetulla lomak-

34

keella. Lisätietoa sivuaineopintooikeudesta löytyy bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sivuilta.

Biologian opinnot kannattaa ajoittaa kokonaisuudessaan yhteen lukuvuoteen (syksy, kevät, kesä), sillä kurssit täyttävät lukujärjestyksen hyvin ja menevät varmasti päällekkäin kemian kurssien kanssa. Tämä kannattaa jo alkuun hyväksyä ja keskit­tyä vuodeksi vain biologiaan, kun sopiva vaihe kemian opiskeluissa löytyy.

Sivuai­nekokonaisuus (n. 60 op omista valinnoista riippuen) on täysin mahdollista saada vuodessa kasaan ilman liikaa stressiä, sillä osa kursseista suoritetaan kesällä.

Opintojen aikana tutustaan mm. luentojen ja demonstraatioiden kautta niin kasveihin, eläimiin ja sieniin kuin ihmisen fysiologiaan sekä labrabiologian saloihin.

Biologian kenttäkurssit (Ekologian kenttäkurssin biotooppijakso ja Saariston ekologia) kuuluvat pakollisena myös sivuaineopiskelijoille. Kurssit sijoittuvat kesään, koska luonnossa on silloin eniten nähtävää, kuultavaa ja ihmeteltävää.

Kenttäkurssit pidetään Lammin biologisella asemalla ja Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hankoniemellä, missä opiskelu tapahtuu parin viikon ajan asuntolasta käsin. Kesän vietto tiiviissä porukassa kenttäkursseilla, iltojen nuotiohengailut ja tietenkin kaikki uusi ja mielenkiintoinen mitä vastaan tulee, saavat monen (sivuaine) biologin muis­telemaan kenttäkursseja erityisellä lämmöllä vielä vuosien päästä.

Alkusyksystä Viikissä pidettävä Sienituntemus metsäretkineen on ollut monelle innoittajana sienestysharrastuksen aloittamiseen. Vuoden aikana saa siis kattavan käsityksen mitä biologia on ja myös siitä millaista työtä biologi voi tehdä. Kursseihin kuuluu luentoja, laskuharjoituksia (vain muutama kurssi ja paljon helpompia kuin

kemiassa), maastoretkiä ja -tutkimusta, kasvien opiskelua tuoreista ja herbaarionäytteistä, eläinten preparointia sekä bakteerien kasvattamista ja tutkimista laboratoriossa. Sivuaineen opiskelu on siitä kivaa, että kaikesta käydään melko helpot perusteet ja sen jälkeen voi tietenkin käydä valinnai­sesti itseään kiinnostavia kursseja, mikäli sellaisia saa mahdutettua opintosuunnitel­maansa.

Kääntöpuolena on se, että uutta asiaa tulee paljon ja monesta aiheesta.

Lopuksi mainitsemisen arvoista on se, että suurimmalla osalla biologian kursseista on läsnäolopakko, sillä kasveja tai eläimiä ei ole kellään varmasti mahdollista opiskella kotona näytteistä eikä kirjan kuva kerro koskaan koko totuutta. Näiden kurssien tentit ovat lajintunnistustenttejä, joista pääsee kirkkaasti läpi, jos on ollut kurssilla mukana ja vähän viitsii kerrata luentomonisteesta.

Ympäristöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus teksti: Timo Jääskeläinen YMS on erittäin vapaa sivuainekokonaisuus, josta voi suorittaa lyhyen sivuaineen itselleen (25 op). Sivuaineeseen kuuluu laajalla skaalalla erilaisia kursseja, kuten ympäristöoikeudesta, ympäristökemiasta ja suomalaisista kansanuskoista. Sivu­aineen paras puoli onkin juuri kurssien määrä ja monipuolisuus mistä voi valita lähes vapaasti opintokokonaisuuden sisällön.

Tällä hetkellä sivuaineen kurssitarjotin käsittää noin 60 erilaista kurssia.

Sivuaineeseen kuuluu yksi pakollinen kurssi ja muutamia muita ehtoja, jotka koko­naisuuden pitää täyttää. Pakollinen kurssi sivuaineessa on Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin, jossa luentojen aiheet vaihtelevat luonnontietellisistä aiheista humanistisiin aiheisiin.

Sivuaineen muut vaatimukset ovat että kursseja pitää suorittaa humanistisesta ja yhteiskuntatietellisestä sisältöalueesta sekä luonnon­tieteellisestä ja teknisestä sisältöalueesta 6 op. Toinen lisävaatimus on että yhdeltä kampukselta saa suorittaa valinnaisia opintoja enintään 14 op.

Lisätietoja sivuaineesta: http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/index. htm

Farmasia teksti: Laura Lemetti Farmasia käsittelee lääkkeitä ja lääkeaineita, vaihtoehtoina ovat mm. kasvilääketiede, farmaseuttinen kemia, lääkeaineiden metabolia, farmasian teknologia ja lääkeaine­lainsäädäntö. Farmasian sivuainekokonaisuuden lukemisen aloittamista ennen täytyy pääaineen opintoja suorittaa vähintään 25 opintopistettä. Sivuaineen voi lukea lyhyenä tai pit­känä kokonaisuutena (25/60).

Sivuaineoikeus täytyy erikseen hakea farmasian tie­dekunnan sivuilta löytyvällä lomakkeella. Haku on kaksi kertaa vuodessa; keväällä huhtikuun loppuun mennessä ja syksyllä lokakuun loppuun mennessä. Farmasian laitoksen internetsivuilta löytyvät myös kurssit, joihin sivuaineoikeus tarvitaan.Farmasian tiedekunnalla ei ole samanlaista periodijärjestelmää kuin muilla tiede­kunnilla, joten kurssit saattavat alkaa kesken kemistin normaalia periodikiertoa.

Farmasian tiedekunta sijaitsee Viikin kampuksella, joten kurssit luennoidaan siellä. Farmasian sivuainekokonaisuudesta löytyy parempi ohje Flammasta, kemian laitoksen etusivulta linkistä ”sivuaineista ja muista opinnoista”.

35

Tietojenkäsittelytiede

Tilastotiede

Teksti: Satu Asikainen Tietojenkäsittelytiede tunnetaan tuttavallisemmin nimellä ”käpistely”.

Käpistely onkin ehkä vähiten luonnontieteellisin vaihtoehto Kumpulan tarjonnassa. Tietojen­käsittelytiede sopii kuitenkin sivuainevaihtoehdoksi oivasti niin kemistille, fyysikolle kuin matemaatikollekin. Perusopintoja varten täytyy kuitenkin ensimmäiseksi hoitaa lupa-asiat kuntoon, sillä kemistin ATK-luvat eivät automaattisesti käy tietojenkä­sittelytieteen laitoksen tietokoneisiin ja omiin järjestelmiin. CSluvan hankittuaan kurssien suorittamien voi kuitenkin käydä kuin tanssi.

teksti: Juho Kajava Tilastotiede on siitä erikoinen oppiala, että se on jaettu kahden tiedekunnan kesken.

Tätä yleishyödyllistä ainetta voi opiskella matemaattis-luonnontieteellisessä ja val­tiotieteellisessä tiedekunnassa.

Kumpulassa on mahdollista opiskella tilastotieteen teoreettista ja matemaattista puolta kun taas keskustakampuksella on mahdollista perehtyä tilastotieteen soveltavampaan puoleen.

Ensin eteen tuleva tilastotieteen peruskurssit keskustassa ja todennäköisyyslas­kennan ja tilastollisen päättelyn johdantokurssit Kumpulassa.

Tämän jälkeen voikin perehtyä esimerkiksi data-analyysiin tai vaikka erilaisiin otantamenetelmiin.

Opinnot aloitetaan lukemalla perusopintoja 25 opintopisteen edestä. Alkupään kurssit: ohjelmoinnin mallintaminen, ohjelmoinnin jatkokurssi ja ohjelmoinnin har­ joitustyössä opetellaan lähinnä Java-kielen käyttöä. Opintojen edistyessä kursseja voi valita oman suuntautumisensa mukaan ja kurssien esitietovaatimuksiin kannat­taakin tutustua tietojenkäsittelytieteen laitoksen omilla nettisivuilla. Tietorakenteetkurssi vaatii esitiedoikseen jopa hieman matematiikkaa! Kurssien suorittaminen on enemmän ”hands on” -meininkiä, kuin teoreettista pänttäämistä. Perusopintojen kursseilla harjoitustyöt suoritetaan pajamuotoisesti, ja yksilöllistä ohjausta on yleensä tarjolla kaikille tarvitseville.

Käpistely toimii hyvänä yhdistelmänä esimerkiksi analyyttisen kemian opintojen kanssa, mutta perustietämys ohjelmoinnista ja syvemmälle menevä ymmärrys tietokoneiden ja tietojärjestelmien toiminnasta on hyvä bonus muillekin.

36

Miksi kemistin sitten tulisi lukea tilastotiedettä? Aina kun käsitellään suuria määriä tietoa, tulee tilastotieteestä hyödyllistä. Voisi esimerkiksi olla hyvä tietää usein toistetusta kokeesta, ovatko tulokset vain sattumanvaraisia vai kenties tilastollisesti merkittäviä. Tämän hyödyn lisäksi on ihmisen hyödyllistä hallita ainakin hieman todennäköisyyslaskentaa ja tilastoja koska taulukoita tuodaan neniemme eteen harva se päivä arkielämässä ja opinnoissakin. Lisäksi tilastojen opiskeleminen on hauskaa. Kannattaa siis yhdistää huvi ja hyöty ja opiskella tilastotiedettä.

sitsien lyhyt oppimäärä teksti: Tuukka Kangas, kuva: Konsta Janhunen

Akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit ovat perinteinen akateeminen juhlatilaisuus. Sitsien peruspohja on hyvin simppeli: ruokaa, juomaa, puheita ja laulua; yksinkertaisesti mukavaa illanviettoa akateemisessa hengessä. Oheinen teksti ei ole kattava ja onkin tarkoitettu erityisesti HYKin sitsien oppaaksi: sitsikäytänteet vaihtelevat pelkästään kampusten sisällä, korkeakouluista puhumattakaan. Ei kuitenkaan kannata peljästyä, ensimmäisten sitsien jälkeen olet jo varmasti sisäistänyt kaikki tarpeelliset ohjeennuorat.

Ennen sitsejä

Muista ilmoittautua ajoissa! Emäntä suunnittelee ruuat ja isäntä juomat ennen sitsipäivää (joskus jopa reilusti ennen) ilmoittautumisten perusteella, joten muista kertoa kaikki oleellinen ilmoittautumisessa (huom. allergiat, ruokavaihtoehto jne): jos ilmoittautumiseen tulee muutoksia, niin ilmoita näistä mahdollisimman pian toiminnanjohtajalle. Ilmoittautumisessa kerätään sitsaajien mahdolliset pöytäseuratoiveet sekä avecit. Toiveet pyritään toteuttamaan mahdollisimman hyvin, mutta aina tämä ei ole mahdollista (avec tottakai sijoitetaan sinua vastapäätä). Ilmoittautumisen yhteydessä kerrotaan myös perumisaika, jonka jälkeen olet velvoitettu maksamaan sitsit ellet saa korvaavaa sitsaajaa tilallesi pois lukien akuutit sairastapaukset.

Sitsit maksetaan tyypillisesti käteisellä sitsipaikalla, joten varaa mukaasi tasaraha.

Jotkut vannovat etkojen nimeen.

Kirjoittajan henkilökohtainen mielipide on rajoittaa etkoilu vähintäänkin kohtuulliseksi: ennen alkuruokaa humalaisesti käyttäytyvä henkilö häiritsee yleensä koko sitsejä. Sitseille ei kannata myöskään tulla hirveän nälkäisenä, vaikka ruokaa onkin tiedossa.

Pukeutuminen

Pukeutumiseen on paljon erilaisia käytäntöjä pöytäjuhlien luonteesta riippuen. HYKin sitseillä tavallinen sotisopa miehillä on tumma puku ja naisilla iltapuku. Pukeutumiskoodit eivät ole tavallisilla sitseillä ehdottomia, vaan miehillä voi bongata muun siistin asun, värikkäitä kravatteja tahi kauluspaitoja.

Naisillakaan ei asun tarvitse olle täyspitkä iltapuku, mutta on soveliasta käyttää kuitenkin vähintään polvipituista cocktail-asua. Internet on täynnä hyviä pukeutumisoppaita ja pukukoodi lukee aina sitsikutsussa. Vuosijuhlissa miehet saattavat kaivaa päällensä frakin.

Vuosijuhlilla on myös soveliasta, että naisella on pitkä iltapuku. Frakin saa etiketin mukaisesti korvata tummalla puvulla. Teemasitseillä pukeudutaan luonnollisesti teeman mukaisesti.

Pukeutumisohjeet voi kiteyttää helposti yhteen lauseeseen: sitseille kannattaa mieluummin ylipukeutua kuin alipukeutua.

Sitsien aikana

Sitsit ovat juhlat, joihin on sopivaa soveltaa kohteliaita käytöstapoja: puheiden tai laulujen aikana ei syödä, puhuta tai juoda (näistä säännöistä voidaan poiketa, jos ohjelmanumeroon liittyy lasien tyhjentelyä). Samoin salista ei poistuta tai saavuta takaisin laulujen

37

ja puheiden aikana. Liikkuminen tehdään muutenkin ilman suurempaa häslinkiä.

Juomia on hyvä ostaa laulujen välissä sekä tauoilla. Taukoja pidetään sitsien aikana tyypillisesti ruokalajien välissä, jolloin on hyvää aikaa täydentää juomalasia, käydä tupakoimassa tai vessassa. Tauoilla on hyvä viimeistään tyhjentää ruokalautaset, sillä henkilökunta kerää lautaset tauon aikana.

eli pöytäavecilleen, sitten vasemmalle ja lopuksi eteenpäin eli varsinaiselle avecilleen. Naiset aloittavat skoolauksen vasemmalta siirtyen oikealle päättyen eteensä. Kohottaessa maljoja ei juoma-astioiden tarvitse osua toisiinsa, katsekontakti on säilytettävä ja maljaa ei ole tarkoitus nostaa yli hartiatason.

Puheet & laulut

Sitsejä varten voidaan tehdä erillinen laululäsy eli lauluvihkonen, josta löytyy muutamia lauluja. Sitsaajia helpottaakseen HYK on tehnyt oman laulukirjan, josta löytyy suurempi määrä lauluja. Uuden, vihreän laulukirjan voi lunastaa itselleen viiden euron hintaan HYKin toimistosta ja yleensä sitseillä on oma myyntipiste.

Skoolaus eli maljojen kohotus

Kun laulut on laulettu, on aika kohottaa maljaa. Skoolaukselle on oma systeemi riippuen sukupuolesta. Miehet skoolaavat ensin oikealle puolelle istuvalle henkilölle

38

Nakkeilu

Kyseessä ei ole perinteinen sitsiruokalaji, vaan tarkoittaa sitsien järjestelyihin osallistumista. Sitsijärjesteilystä vastaa HYKin hallituksessa toiminnanjohtaja, emäntä ja isäntä. Nakkeilu voi koostua alkujärjestelystä, ruuanlaitosta, tarjoilusta, myynnistä, loppusiivouksesta... Jokainen auttava käsipari on aina tarpeen. Nakkeilu ei myöskään välttämättä estä sitsaamista.

Fukseille nakkeilusta jaetaan avokätisesti fuksipisteitä, ja yleensä “keittiössä” ei ole tarvinnut olla kuivin korvin. Jos haluaisit jeesailla sitsien järjestelyissä, voit ottaa yhteyttä toiminnanjohtajaan, emäntään, isäntään, tuutoriin, tuutorivastaavaan, johonkin hallituslaiseen, kenet nyt satut saamaan kiinni.

Kesäkaverisitsit 2013, teemana festarit.

Sitsaamisen oleelliset kulmakivet ovat puheet ja juomalaulut. Sitseillä on välillä laulunjohtaja (erityisesti vuosijuhlilla), joka ohjaa laulamista sekä puhejärjestystä, jotta järjestys säilyisi. On kuitenkin suotavaa, että myös muut kuin arvoitettu laulunjohtaja/-johtajisto ovat äänessä.

Jos laulunjohtaja löytyy, käy ilmaisemassa hänelle halusi ehdottaa laulua. Jos kyseistä postia ei ole perustettu, niin nouse seisomaan ylös ja heleästi ilmaise olemassaolosi: sopivia keinoja tähän on muun muassa koputella jähmettynyttä amorfista silikaattimassaa tai imitoida tätä ääntä huutamalla “kilin-kolin”.

On kohteliasta lausua muutama sana ennen ehdottamaasi laulua - kukaan ei kuitenkaan jaksa kuunnella koko iltaa pitkiä jaaritteluja. Laulua ehdottaessasi kerro laulun numero mahdollisessa laululäsyssä ja laulukirjassa. Jos et itse osaa aloittaa laulua, niin sitseiltä löytyy lähes takuuvarmasti joku, joka osaa.

Laulun jälkeen (joskus myös kesken) skoolataan pöytäseurueen kanssa.

Syväoppimisesta teksti: Kjell Knapas

Laitoksellamme on hyviä opiskelijoita, jotka jatkuvasti luonnostaan pyrkivät mahdollisimman hyvään oppimistulokseen. Useimmat näistä ovat todennäköisesti tavoitelleet korkeaa ymmärryksen tasoa jo lukiossa. Täällä yliopistossa he omaksuvat opiskeltavat kokonaisuudet niin hyvin, että mihin tahansa kohtuullisiin aiheesta asetettuihin tenttikysymyksiin oikein vastaaminen pääsääntöisesti luonnistuisi heiltä yksityiskohtaisine perusteluineen kurssilla kuin kurssilla.

Toisaalta tämän verrattain pienen joukon rinnalla jatkuvasti kasvava joukko opiskelijoitamme tuntuu ikävä kyllä sortuvan tiettyihin yliopisto-opintoja yleensä ja yliopistokemian opintoja erityisesti tuntuvasti vaikeuttaviin seikkoihin. Tämän pohdinnan tarkoituksena on tuoda esiin eräitä tällaisia seikkoja ja pyrkiä osoittamaan ne suunnat, joihin kyseisten opiskelijoiden olisi opiskeluaan kehitettävä, jotta he menestyksellisemmin voisivat kasvaa sellaiseen tieteenalan hallintaan, jota akateemisen tutkinnon suorittaneelta henkilöltä odotetaan. Jos tämä kirjoitelma auttaa yhtäkin opiskelijaa viisastumaan ja parantamaan opiskeluaan, osa sen tarkoituksesta on jo saavutettu.

Opiskelijoiden pahin virhe on liika pisteidentavoittelu, siis se, että opiskellaan enemmän pisteiden (opintopisteiden ja tenttipisteiden) kuin oppimisen vuoksi.

Tämän nimissä moni etsii porsaanreikiä ja

oikoteitä ja menee yli siitä, missä aita on matalin. Tyypillinen esimerkki on kurssin johdonmukaisen opiskelun korvaaminen ainakin osittain vanhojen tenttien kanssa harjoittelulla. Jos tentit muistuttavat toisiaan paljon, tämä on vain tapa parantaa tenttipisteitä, ilman että tiedot paranevat. Pisteidentavoittelu johtaa erittäin pinnalliseen oppimiseen.

Pintaoppiminen tarkoittaa valikoivaa detaljitiedon opettelua, mm. faktojen ulkoaopettelua ja tyypillisten laskutehtävien mekaanisen suorituksen opettelua mallien avulla. Pohjimmiltaan pintaoppiminen tarkoittaa sitä, että painetaan mieleen kirjoissa lukevia tai luennoilla sanottuja asioita prosessoimatta niitä perusteellisesti itse ja pohtimatta niiden merkityksiä. Äärimmilleen vietynä pintaoppiminen on ns. bulimiaoppimista: opiskelu aloitetaan pari päivää ennen tenttiä, sitten myrskyluetaan, ahmitaan tietoa, oksennetaan se tenttipaperille, tenttipäivän iltana mennään baariin, juodaan itsensä känniin ja nollataan aivot.

Sitten keskitytään kaikkeen muuhun kuin opiskeluun, kunnes jonkin ajan kuluttua sykli alkaa alusta.

Pintaoppimisella saavutettu osaaminen on hyvin puutteellista, ja mikä vielä pahempaa, sekin vähä osaaminen katoaa hyvin nopeasti. Tällä on erityisen pahat seuraukset kumuloituvimmilla tieteenaloilla, joihin luonnontieteet ja matematiikka kuuluvat. Seuraavilla

39

kursseilla tarvitaan usein tietoja edellisiltä kursseilta ja joudutaan käytännön syistä lähtemään siitä, että tietyt asiat olisivat edes jollakin tasolla hallussa. Kun pintaoppijoilla ei näin ole, heidän on edellisiä kursseja vaikeampi pysyä kärryillä uusilla kursseilla. Kehitystä voi verrata kemialliseen synteesiin: jos kummankin vaiheen saanto on esim. 60%, kaksivaiheisessa synteesissä saadaan 60% 60%:sta eli 36% teoriassa mahdollisesta.

Koska juuri missään synteesivaiheissa ei laboratoriossa päästä yli 80% saannon, synteesit ovat käytännössä tuomitut alle 10% kokonaissaantoon viimeistään kymmenen vaiheen jälkeen. Sama pätee voimakkaasti kumuloituvien aineiden oppimiseen: jos ensimmäisellä kurssilla saavutetaan esim. 50% osaaminen, niin kurssilla, joka rakentuu tämän varaan, samalla otteella saavutetaan enää 25% osaaminen.

teesin, joka koostuu noin 30:stä vaiheesta, kvantitatiivisuus on todistettu viidellä ysillä – saanto on 99,999% 30:n vaiheen jälkeen! Tämä perustuu yksinomaan siihen, että joka vaiheen saanto on käytännössä 100%, jolloin ko.

100% taso säilyy vaikka kuinka monen vaiheen läpi. Sama on voimassa opiskelussa: jos opiskelee muutamalla kurssilla 100% tasoon, niin tämä taso on helppo säilyttää kaikilla tulevilla kursseilla.

Tämä 100% ei tarkoita, että pitäisi osata kaikki, vaan se tarkoittaa, että keskeiset asiat pitäisi osata täydellisesti.

Näin pintaoppiminen pisteidentavoittelun nimissä johtaa opiskelun jatkuvaan vaikeutumiseen, mistä on seurauksena myös opintopisteiden epätasainen kertyminen: laiminlyönnit alussa kostautuvat moninkertaisesti myöhemmin.

Alkuvaiheen esimerkkinä kurssilla ’Epäorgaanisen kemian perustyöt II’ näkee valtavaa vaihtelua yksilöstä toiseen siinä, miten sujuvasti kurssi pystytään opiskelemaan. Merkittävimmät tähän vaikuttavat tekijät ovat juurikin se, miten YKe I:n ja II:n sekä EO IA- ja IBtöiden asiat todellisuudessa ovat hallussa sekä se, miten opiskeluun suhtaudutaan ko. kurssilla.

Paras mahdollinen osaaminen edellyttää syvällistä ymmärtämistä. Syväoppiminen tarkoittaa tarkastelun kohteena olevien ilmiöiden perustan kattavaa opettelua, mm. ilmiöiden tarkasteluun liittyvien käsitteiden ja luonnonlakien ym. lainalaisuuksien merkitysten perusteellista selvittämistä ja aihekokonaisuuksien tietorakenteiden muodostamista uudelleen omilla aivoilla, missä kaikenlaisten syy-seuraussuhteiden tarkastelu, perustelut, päättelyt ja tulosten johtamiset ym. ovat keskeisessä asemassa. Kirjan tai luennoitsijan sanan mieleen painamisen sijaan kirjasta tai luennolta saadaan virikkeet, joilla itse muodostetaan opiskeltava teoria.

Tällaisella otteella opiskeltu tieto säilyy hyvin, koska sen hallinta ei ole riippuvaista yksittäisten detaljien muistamisesta.

Ja kumuloituvuus on siis syväoppijan puolella: kun edellinen on hyvin hallussa, sen varaan voi helposti rakentaa lisää.

Toisin kuin ihmiset laboratorioissa, entsyymit suorittavat elävissä soluissa synteesejä aivan ylivoimaisella otteella: esimerkiksi ihmisen solujen proteiinisyn-

Syväoppimiseen tähtäävässä opiskelussa tärkeintä on oma työskentely, ja tätä ei voi millään muulla korvata. Tarjolla olevasta opetuksesta kannattaa luonnol-

40

lisesti myös ottaa kaikki hyöty irti. Luentojen tarkoitus on rytmittää opiskelua, esitellä opiskeltavat asiat, osoittaa, mikä kurssilla on olennaista, ja avata keskeisiä sisältöjä. Syväoppimisen tukena luennot toimivat parhaiten, jos niillä harrastetaan sellaista aktiivista kuuntelua, jossa samanaikaisesti pyritään muodostamaan tieto uudelleen. Sitten tätä ns. konstruktioprosessia tulee vahvistaa ja syventää omalla ajalla luentomuistiinpanojen, kirjojen, harjoitustehtävien ym. avulla.

Mitä tässä kirjoitelmassa on kuvattu kurssista toiseen tapahtuvaksi etenemiseksi pinta- ja syväoppijoilla, pätee myös kunkin kurssin sisällä pienemmässä mittakaavassa mutta monessa tapauksessa kuitenkin ehkä korostuneemmin. Moni kurssi on nimittäin sisäisesti erittäin voimakkaasti kumuloituva. Tällöin kurssin alusta asti mahdollisimman hyvään syväoppimiseen pyrkivä opiskelija, joka myös ensi tilassa paikkaa mahdolliset puutteet pohjatiedoissaan, pystyy kohtuullisilla ponnisteluilla omaksumaan syvällisesti myös kurssin loppupuolen asiat. Sen sijaan puutteellisella kurssin alkupuolen asioiden hallinnalla kurssin loppupuoli voi ääritapauksessa koitua melko ylivoimaiseksi. Tämän vuoksi myös, jos joutuu olemaan poissa joltakin luennolta, tulee ennen seuraavaa luentoa entistä antaumuksellisemmin opiskella käsitelty asia itse.

tai kenties parhaiten muutamaa vuotta vanhemmalta innokkaalta opiskelijalta.

Opiskelutyylin muuttuminen pintaoppimisesta syväoppimiseen tähtääväksi ei luonnollisestikaan tapahdu hetkessä. Syväoppiminen vaatii siihen tottumattomalta ensi alkuun paljon määrätietoisuutta, aikaa, vaivaa, panostusta ja ponnisteluja, mutta se on auringonvarmasti sen arvoista.

Oppiminen tulee luonnollisemmaksi ja opiskelu helpottuu mitä pitemmälle edetään: jos käytetään aitavertausta, syväoppimisesta tulee portti – yli ei tarvitse mennä enää lainkaan.

Joka haluaa kehittää opiskeluaan, voi hakea tukea esim. samankaltaista muutosta tavoittelevalta vertaiselta, yväoppimista jo harrastavalta vertaiselta, mentoroimaan halukkaalta opettajalta

41

Kemistin keittiössä teksti ja kuvat: Jere Tupala

Pekoniviina ja -jäätelö

Pekonin hienostunut aromi leijailee usein monen kemistin ruokapöydässä, mutta harva tietää, mihin se todellisuudessa taipuu. Pekonihan sopii kaikkeen! Niin parsan ympärille, munakkaaseen, lihan mehevöittämiseen ja pelkästään. Tällä kertaa käytämme sitä kuitenkin etanolin maustamiseen ja jäätelön oheen.

Ainekset Sus scrofa domestican suolattua sivua, saa olla rasvaista EtOH, saa olla noin 60 % vettä Jäätelöä Pekoniviina Pekoniviina syntyy pekonijäätelön valmistuksen ohessa. Tai voi myös sanoa, että pekonijäätelöä voi tehdä pekoniviinan valmistuksen jätteistä. No, oli miten oli, mutta pekoni tulee ensin paistaa rapeaksi pannulla. Sitä ei voi tehdä grillissä, sillä rasva pitää saada talteen. Siirrä ruskeiksi palan... paistetut pekonit sivuun, ja kaada jäähtyneelle pannulle noin 100 ml etanolia. Huljuta seosta jonkin aikaa pannulla, jonka jälkeen kaada koko seos lasiin ja siirrä jääkaappiin tekeytymään muovikelmun alle.

Seuraavana päivänä suodata pekoniviina säilytysastiaan. Pekoniviinaa voi käyttää joko sellaisenaan tai esimerkiksi drinkkien maustamiseen. Tällä tavalla Bloody Marystäkin saa lihaisan version!

Pekonijäätelö Pekonijäätelön valmistaminen on helppoa. Leikkele paistetut pekonit muruiksi ja sekoita ne lusikalla pehmenneen jäätelön joukkoon. Siirrä jäätelö pakkaseen kylmenemään ja nauti kun jäätelö on kovettunut. Voit myös tehdä pekonipirtelöä, sekoita silloin pekoni jäätelöön sauvasekoittimella ja massasta tulee samettisen pehmeää.

Bacon is not a food. It’s a lifestyle!

42

Käki ja sen kaverit Stadissa teksti: Antti Korpi

Kesällä on aina yhtä mukavaa istua terassilla tai puistonpenkillä ja nauttia suotuisista säistä, sen pienen hetken kun sitä kestää. Siinä löhöillessään tulee kiinnittäneeksi huomiota myös ympäröiviin ja ohitse kulkeviin ihmisiin. Jotkut heistä kiinnittävät tavallista enemmän huomiota.

Suomalaisten kaupunkien katukuvaan ovat perinteisesti kuuluneet kaikenkarvaiset kylähullut. Omasta kotikylästäni löytyi kaveri joka kulki beigen värisessä tpaidassa, ruskeissa shortseissa ja sandaaleissa - kesät talvet, satoi tai paistoi.

Vaikutelmaa eivät kohentaneet takkuiset hiukset ja parta, saatika että ainoa ääni mitä hänestä koskaan irtosi oli "ÖÖYRRH!" Kaveri tunnettiin yleisesti Einarina, ja kaikki kyllä tunsivat hänet.

Mutta tämähän on tietenkin vain pikkukaupunkien erikoisuus? Eipä näköjään.

Onkohan kyseessä kesäauringon hyväilyn koloistaan houkuttelemia outolintuja? Vai huomaanko heidät vain kun tuo samainen päivänpaiste on ajanut opiskelijaporukan ympäriltäni niin että näen yli kolmen metrin päähän kuljeskellessani? Oli miten oli, jaan kanssanne hienoimpia kokemuksia värikkäistä persoonista joihin olen tänä kesänä armaassa opiskelukaupungissamme törmännyt.

Kuntoilijoita, erityisesti lenkkeilijöitä näkee kesällä pilvin pimein. Toisia ei kuitenkaan ole siunattu hyvällä suuntavaistolla, jolloin on kai tyydyttävä vähän lyhempään reittiin. Näin kaiketi ajatteli heppu, jonka lenkki kiersi Lasipalatsia.

Uudelleen ja uudelleen, reilun puolituntisen. Sai huomattavasti kannustusta terassilla istuvilta ihmisiltä. Saattoi sen jälkeen askel viettää hieman vasemmalle loppupäivän ajan.

Perjantai-iltana monia houkuttelevat baarien tanssilattiat. Mutta joillekin nämä paikat eivät selkeästi tarjoa tarpeeksi yleisöä. Tätä mieltä oli luultavasti nuori nainen joka sen sijaan valitsi esiintymislavakseen Kaivopihan suihkulähteen. Tuolla näyttämöllä hän esitti moovsejaan useamman tunnin ajan - ilman taustamusiikkia. Välillä hän hyppäsi alas altaasta ja yritti innostaa Dublinerin ja Ale Pubin asiakaskuntaa partnereikseen, mutta joutui aina tyytymään omaan seuraansa.

Kummallisinta oli, että vartijatkaan eivät kiinnittäneet häneen ihmeempää huomiota, vaikka hän yritti heitäkin saada tanssimaan aina heidän ohi kulkiessaan.

Suomalaisia moititaan usein haluttomuudesta opastaa turisteja. Tosin innokkaimmallakin voi mennä sormi suuhun tavatessaan Rautatientorilla harhailevan, heikosti suomea solkkaavan miehen joka haluaa Tampereelle. Kyllä monikin hänet varmaan Steissille osoitti, kuten itsekin tein.

Tästä hän kuitenkin kimpaantui ja vaahtosi:

43

"Ei juna! Ei busi! Minä kävellä! Missä Tampere?" Ehkä joku hänet lopulta motarille osoitti ja käski seurata opasteita.

Kaikkia suomalaisia ei voi kuitenkaan syyttää auttamisinnon puutteesta.

Kampissa kierteli eräänä päivänä erittäin ystävällinen henkilö, joka halusi auttaa ihmisiä valikoimaan illan TV-ohjelmansa.

Kaveri lähestulkoon ui liiveihin ja alkoi tarmokkaasti selittää joka kanavan ohjelma-annista ja antoi suosituksia ja varoituksia. Useimmat hymyillen totesivat "ei kiitos", mutta pari kertaa olin jo varma että tyyppi saa pataan.

Julkisten rakennusten kunnossapito on näemmä nykyisin jo kansalaisvelvollisuus.

Todistin Steissillä junaa odotellessani mielenkiintoista esitystä, kun raksamies saapui paikalle työvaatteineen ja -kaluineen. Hän eristi jonkinmoisen alueen lipunmyyntitoimiston edestä ja alkoi mittailla lattiaa tehden siihen merkintöjä spray-maalilla. Tämä ei herättänyt erityistä huomiota, kaveri oli niin ammattilaisen oloinen. Hetken kuluttua paikalle saapui kuitenkin kaksi vartijaa, jotka ryhtyivät juttusille tämän Puuha-Peten kanssa. Hän nosti melkoisen äläkä, mutta vartijoiden puheesta sain kuvan, ettei hän ollut raksamies lainkaan. Hänellä vain sattui olemaan visioita miten aseman viihtyisyyttä voitaisiin merkittävästi parantaa sekä kova halu toteuttaa ne.

Vartijat eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi avaramielisiä, vaan heittivät reippaan remonttimiehen ulos. Merkinnätkin olivat kadonneet seuraavan kerran ohi kulkiessani.

Terassien lisäksi kesäsäällä houkuttavat herkulliset tuoksut, jotka leijailevat ravintoloiden avoimista ovista. Toisinaan maku on niin uskomaton, että siitä on pakko kertoa muille. Näin teki eräs

44

nuorehko mies, joka paasasi eräänä iltana Aleksanterinkadulla ja kehui Santa Fé -ravintolan maasta termosfääriin. Hän huuteli sisäänkäynnin pielessä kuinka herkullista ruoka oli ja ylisti palvelun ensiluokkaisuutta. Lisäksi hän pysäytteli ihmisiä ja yritti saattaa heitä sisälle.

Ravintola varmasti arvosti tätä ylimäärääistä mainospalaa.

Sauna on myös suomalaisilla verissä, ja jotkut näemmä haluavat luoda löylytunnelmaa kaikkialla. Eräs ukkeli nimittäin odotteli bussipysäkillä ja samalla vihtoi itseään kunnollisella koivuvihdalla. Hänellä oli vaatteet päällä (itseasiassa aika paljon vaatetta kelin lämpimyyteen nähden: takki ja pitkät housut), mutta ei se tahtia hidastanut. Hän nousi niine hyvineen bussiin, en tiedä jatkoiko löylypuuhiaan ajokin penkissä.

Viimeiseksi säästin henkilökohtaisen suosikkini: Kaikenlaisia kaupustelijoita kaduilla tietenkin liikkuu hyvän kesäsään vallitessa, mutta harvoin näkee oikeasti vanhoista elokuvista tuttua tyyliä tempaista pitkä päällystakki auki ja esitellä takinvuoressa roikkuvia myyntituotteita.

Tämä voisi olla kliseisyydessään toimiva myyntikikka, mutta itse olisin harkinnut kahdesti ennen kuin olisin soveltanut sitä "tuoreen" kalan myyntiin. Veikkaan, että päivän päätteeksi kaverilla oli iso liuta ihailijoita - siivekkäitä ja valkoisia .

Eli kaikenkarvaisia tyyppejä sitä näkee kun pitää silmänsä auki. Nämä kaikki vaikuttivat olevan lisäksi selvin päin (suihkulähteen diskoilijasta tai vihtamiehestä en tosin mene vannomaan). Kiitokset heille katukuvamme värittämisestä ja mielialojemme piristämisestä.

Svensson Sits DOTTER teksti: Fanny Bergström

Grundkonceptet för en sits, eller sittning som det kallas i Sverige, är simpel: mat, dryck och sång i bra sällskap. Det handlar om att äta gott, träffa människor och ha roligt. Det är en väldigt typisk studentprogram bland föreningar vid univeristet i åtminstone Finland och Sverige. Sitser kan låta ganska tråkigt egentligen, vad är det för roligt i att äta och supa bundna av en massa regler gällande etikett och vett?

För en gulis är sitser en av de lättaste sätten att träffa nya människor. En stor del av sitsen är nämligen smalltalk mellan tuggorna och sången. Sångerna som sjungs lär man sig relativt snabbt, de brukar ha ofta väldigt simpla melodier. Det är meningen att alla ska kunna sjunga med. Det viktiga i sången bland ämnesföreningar i Gumtäkt är att alla får sjunga, det vill säga sången handlar inte om ton utan volym. I vissa föreningar övar man faktiskt sånger tills det överraskande nog låter bra (t.ex Thorax...).

Sitser kan vara väldigt olika, det finns stora skillnader från förening till förening trots att grundkonceptet fortfarande är samma. För att få ännu mera variation bland sitser inom den egna föreningen brukar man ha något tema för att pigga upp det hela. På hösten kommer du att hamna ut för t.ex gulissitser och lillajulssitser.

Största skillnaden i sitser kan uppfattas melllan så att sägga stora och små sitser, små sitser kallar jag sitser med ungefär tjugo till trettio personer och stora sitser fler än sextio personer. Små sitser har oftast hårdare tempo och intimare känsla. Man lär känna hela sällskapet lättare och maten hinner inte kallna innan den finner sin väg genom strupen. På stora sitser brukar det vara viktigare med etikett och hela sitsen blir högtidligare.

Båda typers sitser har sina sidor och båda får man uppleva ifall man blir aktiv i flera föreningar. Stora föreningar brukar inte ordna små sitser, då det helt enkelt finns så många medlemmar som är intresserade, medan små föreningar brukar inte ha resursserna att ordna stora sitser. En annan väldigt stor skillnad i sitskulturen går att finnas mellan svenskspråkiga sitser och finskspråkiga sitser, eftersom sångerna är till stor del är olika. En tumregel är att aktivt följa med vad andra gör och inte köra soloshow, då har alla roligt och man undviker eventuella straffsnapsar.

HYK brukar ordna x-antal sitser per år och Spektrum ordnar ännu fler, blir man förtjust i att sitsa kan man gladeligen sitsa varje veckoslut. Jag rekommenderar väldigt varmt att försöka ta sig in på så många olika föreningars sitser som möjligt, sitser brukar berätta väldigt mycket om föreningen.

Och kom ihåg man behöver inte ta helan, fast man skulle ta halvan.

45

kimble

tuo vanha tuttu lapsuudesta... vai onko? teksti: Tuukka Kangas ja Satu Asikainen

Klusteri-iltojen piriste. Juhlien huipentaja. Kuningas Alkoholin alttari. Kimble.

HYKin pykäämän Kimblen historia ajoittuu vuoden 2012 kevääseen. Viiden hengen kemistiryhmä oli vierailemassa EteläKarjalan himmenneessä helmessä Lappeenrannassa. Siellä teekkarien keskellä oli puinen lauta täynnä reikiä. Osa koloista oli täytetty juomatölkein, ympärillä olevat teekkarit halusivat oikeita kemistejä mukaan peliin. Otimme haasteen vastaan: pelinappulat kentälle ja kohti epätietoisuutta siitä, mitä olikaan edessä. Peli eteni ensikertalaiselle hyvällä tahdilla, mutta voittoa ei koskaan saavutettu. Mutta ajatus oli kirkas, tälläinen on saatava.

Maaliskuussa kirjoittajat sekä Matti Leskinen kokoontuivat Vantaan Askistoon, vain kasa selluloosatuotteita edessään. Siitähän se lähti ja parissa viikonlopussa uljas, upea ja uskomaton Kimble-lauta oli valmis. Kimblen korkkajaiset olivat huhtikuussa 2012. Sen jälkeen ei ole ollut paluuta.

Lukija voikin tässä vaiheessa ihmetellä, että Kimblehän oli se viattomien lapsuusvuosien suosikkipeli.

Pahoittelemme, mikään ei ole enää entisellään.

46

Tuntemamme Kimble on joukkupeli.

Joukkueen sopiva koko on 3-5.

Perinteiset muovinappulat on korvattu aluminiisin juomatölkein, eikä Pop-o-MaticTM muovikupua löydy

laudan keskeltä.

Pelin idea on kuitenkin hyvinkin perinteinen: voitto saavutetaan, kun kaikki nappulat on saatu onnistuneesti tuotua maaliin.

Pelin mielenkiinto on kuitenkin tölkkien sisällössä: syödessäsi vastustajan nappulan, on joukkueen kumottava koko juoma kitusiinsa ennen kuin pääsee heittelemään arpakuutiota.

Pelin säännöt - Joukkueiden koko on 3-5 henkilöä.

Joskus tästäkin voidaan joustaa, kunhan ilo on ylimmillään.

- Jokaisella joukkueella on oma kotipesä, joka lastataan täyteen pelinappuloita.

Pelinappuloita kannattaa hankkia tarpeeksi peliä varten jo pelin alussa.

- Aloitusvuoro jaetaan heittämällä noppaa. Joukkue, joka saa suurimman silmäluvun, saa aloitusvuoron.

- Nopanheitto hyväksytään vain, jos se osuu heittoalueeseen. Heittoalueelta pois pompanneet heitot hylätään ja vuoro siirtyy seuraavalle.

- Kun nappula on syöty, se juodaan.

Koko joukkue voi osallistua juomiseen.

Syömisvuorossa oleva joukkue ei saa heittää noppaa, joten vastustajien vuorot pyörivät vimmattua vauhtia eteenpäin toimituksen ajan.

- Maaliin pääsee tasaluvulla. Pelin voittaa se joukkue, jonka kaikki maalipesät ovat ensimmäisenä täynnä.

- Voittajajoukkue saa kaikki peliä kiertämässä olevat pelivälineet haltuunsa.

Maalissa ja kotipesässä olevat nappulat eivät siis siirry voittajalle.

- Pelinappuloina käytetään vain tölkkijuomia.

- Kotipesästä saa lähteä liikkelle vain nopan luvuilla 5 tai 6.

- Silmäluvulla 6 saa vapaaheiton.

Vapaaheittoja voi ketjuuntua.

Tuukka Kangas ja Satu Asikainen, Rakentajatiimin jäsenet, hartaat Kimbleharrastajat

- Aina kun on mahdollista liikkua, on liikuttava. Pelinappulalla saa siirtyä vain eteenpäin, poikkeuksena vastustajan pelinappulan syöminen.

- Nappula syödään kun heiton silmäluku osuu tasan sen kanssa. Vajaita liikkumisia ei hyväksytä. Vastustajan nappulan voi syödä eteen- tai taaksepäin. Oman kotipesän toiselle puolelle ei kuitenkaan saa siirtyä.

47

Ammattiliiton opiskelijatoiminta teksti: Juho Kajava

Näin syksyisin uudet opiskelijat törmäävät useisiin järjestöihin ja seuroihin. On ainejärjestöjä, osakuntia, tiedekuntajärjestöjä ja vaikka mitä virikkeitä, joista ei välttämättä heti saa selvää ja asiat voivat sekoittuakin keskenään. Edellä mainittujen lisäksi on olemassa myös ammattiliitto ja sen opiskelijatoiminta. Luonnontieteiden alalla tämä liitto on nimeltään Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL.

LAL ajaa luonnontieteilijöiden etua työmarkkinoilla eikä siihen veneeseen ole koskaan liian aikaista hypätä mukaan.

Tarvittaessa jäsen saa apua ja neuvoja työelämään liittyvissä kysymyksissä, oli kyseessä sitten ensimmäinen kesätyö tai pidempäänkin jatkunut työsuhde.

Hyödyllinen palvelu on myös CV:n ja työhakemusten arviointipalvelu, jonka kautta saa asiantuntija-arvion omasta ansioluettelosta tai työsopimuksesta.

Jäsen saa itselleen myös Akavan kalenterin, sekä LAL:n liittovakuutuksen, johon kuuluu matkavakuutus sekä Luonnontieteilijä-lehden kotiinkannettuna.

Opiskelijajäsenelle jäsenmaksu on 18€ vuodessa ja työttömyyskassan jäsenyyden kanssa 60€ vuodessa.

Työttömyyskassa turvaa työntekijän tulotasoa, jos työttömyys esimerkiksi valmistumisen jälkeen iskee. Kassa edellyttää tällöin, että on ennen työttömyyttä ollut töissä 34 viikkoa minimissään 18 tuntia viikossa.

Opiskelijajäsenellä on koko opiskeluaika ja sen jälkeiset 28 kuukautta tehdä tuo kiintiö täyteen.

48

Kassa maksaa työssäkäyntiehdon täyttäville ansiopäivärahaa, joka on sidottu työttömyyttä edeltäneeseen tulotasoon. Onkin varsin järkevä valinta alkaa kerryttää työssäoloehtoa jo opiskeluaikana.

Opiskelijatoimintaa Helsingissä järjestää Luonnontieteiden Akateemisten Opiskelijat – Helsinki ja mukaan kannattaa loikata rohkeasti. Erilaisia tapahtumia järjestetään vuoden mittaan runsaasti.

Toimintaan kuuluvat niin erinäisiä koulutuksia kuin yhdessä vietettyä aikaakin esimerkiksi pizzailtojen tai minigolfin äärellä. Yksi erittäin hieno asia LAL:n opiskelijatoiminnassa on uusien ihmisten tapaaminen niin kotiyliopistosta kuin muualtakin Suomesta. Helsingissä LAL:n toiminnassa pyörii ihmisiä niin Kumpulasta kuin Viikistäkin ja oppiaineiden kirjo on varsin suuri.

Luonnontieteiden Akateemisten Opiskelijat – Helsingin toimintaa pyörittää syyskokouksessa valittava hallitus. Mikäli toiminta jaoston hallituksessa alkaa kiinnostaa, voi allekirjoittanutta tulla nykimään hihasta.

Myös sähköpostin lähettäminen on usein toimiva vaihtoehto. Jaoston hallituksesta valitaan kaksi edustajaa Luonnontieteiden Akateemisten Opiskelijavaliokuntaan, LUOVA:an, jossa on mahdollisuus päästä vaikuttamaan LAL:n opiskelijatoimintaan valtakunnallisella tasolla sekä tietysti tapaamaan muiden kaupunkien toimijoita.

Kaiken kaikkiaan Luonnontieteiden Akateemisten Liitto – LAL:n toiminta on monipuolista ja hyödyllistä. Jäsenenä on mukana suuremmassa joukossa yhteisen asian puolesta. Tällaisella joukolla on varsin paljon enemmän voimaa kuin yksilöllä. LAL:n opiskelijatoiminta on myös monipuolista ja jäsenistään kumpuavaa. Kannattaa tulla tarkistamaan tilanne paikan päälle ja tulla myös höpöttelemään infopisteille, mikäli sellaisen sattuu käytävältä tai aulasta löytämään. Tavataan syksyllä!

Juho Kajava, Luonnontieteiden Akateemisten Opiskelijat – Helsinki Puheenjohtaja 2013

49

tapahtumakalenteri 26.8 hengailua Mascotissa 29.8 klo 18, Klusterihengailut 30.8 Limeksen sivuaineinfo 30.8 ekskursio Oljenkorteen 2.9 avajaiskarnevaalit 2.9 limeksen Ex-tempore-bileet The Tigerissä 12.9 fuksisuunnistus + fuksiaiset, Cuba 16.9 klo 19.00, fuksisitsit, Alina 20. - 22.9 fuksimökki, Sportstugan nuuksio 26.9 Kumpulasuunnistus 2.10 Limeksen Appro 27. - 29.10 KJYR 5.11 Alina-bileet 25.11 pikkujoulut yhdessä HYPPY ry:n kanssa 6.12 Gaala-ilta, Klusteri Lisäksi luvassa mm.

Luonnontieteiljöiden jouluristeily Alumnisauna Syyskokous Kähmintäsauna Fuksisauna Herrasmieskerhon olutmaistelu SKS-sitsit Kotimaanpitkä Grillikauden päättäjäiset

50

Hoi! HYKin 013 tus 12.9.2 02 s i n n u u 13 21fuksis t 12.9.20 e s i a i s 4 k ja fu jankatu a t t o r E Cuba! lsinki 00120 he sään torit si u u t a j a Fuksit hinnall ikka narikan 1€ + nar t e n e s ä a HYKin j + narikk € 2 t u u m

BILEEE T

T E E E E L BI

51

52