Esitisle 1/14 by Helsingin Yliopiston Kemistit ry

1/2014

Esitisle 1/2014 Pätoimittaja:

Tekijät:

Piia Hartikka Piia Hartikka Miia Rämö Iiris Rekola Tuukka Kangas Paloma Ruiz Laura Liimatta Laura Lemetti Jaakko Karjalainen Sara Krogerus Kajsa Roslund Viivi Hirvonen Pekka Isometsä Pauliina Raivio Sanna Korhonen

Taitto: Miia Rämö

Julkaisija: Helsingin Yliopiston Kemistit ry A.I. Virtasen aukio 1, PL 55 00014 Helsingin Yliopisto

Paino: Digipaino Keuruskopio Oy Painos: 90 kpl

Ilmestymisaika: Maaliskuu 2014 ISSN 0782-6893

Kannen kuva: Rilla Laine

Sisällysluettelo Sisällysluettelo Pääkirjoitus Puheenjohtajan palsta Toiminnanjohtajan palsta Hallitus ja Virkailijat 2014 Uusi vuosi, uudet lupaukset hodaritesti Jaskan paskartelut Viivin ja Kajsan palsta Terveisiä Birminghamista Vuosijuhlat Fuksin silmin Kesätöitä, onko niitä?

3 4 5 6 7 14 16 18 20 24 26 30

Pääkirjoitus Teksti ja kuva: Piia Hartikka

Rakkaat hykkiläiset, Toivun parhaillaan tätä kirjoittaessani HYK:n 87. vuosijuhlien jatkojen aiheuttamasta krapulasta. Rehellisesti sanottuna: Minulla on paska olo, enkä enää ikinä aio juoda, enkä ainakaan jää jatkojen jatkoille. Jos koskaan tästä krapulasta selviän, lupaan olla parempi ihminen. Ehkä. Toivottavasti Tekin olette vuorollanne selvinneet joulusta, uudesta vuodesta, periodibileistä, vuosijuhlista, jatkoista ja talviolympialaisista. Hyvä, niin mekin! (Ainakin lehden ilmestymiseen mennessä.) Saimme viimeisillä voimillamme raavittua kokoon kokonaisen numeron verran Esitislettä, jotta Teillä olisi tänäkin kevättalvella luettavaa tenttikirjojen lomassa. Tässä numerossa minä teen paljastuksia! Seuraa jännittävä raportti tekemästäni uudenvuodenlupauksesta ja sen pitämisestä! Esitisleen vakipalstojen lisäksi on juttua vuosijuhlista, hodareista ja HYK:n tämän vuoden hallituksesta. Suosittelen etenkin Lauran raporttia vaihto-opiskelijain arjestä Britteinsaarilla. Se saa ainakin minussa aikaan akuutin vaihtarikuumeen. Sinnitelkää vielä hetki, kevät on tulossa! Vappukin on tulossa! Piia Hartikka

Puheenjohtajan palsta Teksti: Satu Asikainen, Kuva: Tuukka Kangas

16.2.2014

on luvassa vaikka kuinka paljon. Perinteinen maanantain sählyvuoro on muutettu toivomuksien mukaisesti monipuolisemmaksi liikuntavuoroksi.

Eilen vietettiin HYKin 87-v vuosijuhlia Käpylän työväentalolla. Menoa ja meininkiä riitti vielä tämän illan jääkiekon kisakatsomoon, kun vauhtia haettiin jatkojen ja perinteisen juhlaväkeä elvyttävän silliaamiaisen kautta. Juhlat olivat oikein onnistuneet. Tästä sopii kiittää juhlaväen lisäksi myös kaikkia tapahtuman järjestämiseen osallistuneita lähtien vuosijuhlamestarista ja naapurijärjestöjen nakkeilijoista unohtamatta uusia aktiivisia nakkikoneita, joita HYKille on tänä vuonna siunaantunut.

Hallituksen jäsenien ja virkailijoiden esittelyt löytyvät tästä lehdestä, ja voinkin luvata, että jokaiselle meistä voi helposti tulla juttelemaan, jos jokin HYKiin liittyvä asia askarruttaa tai mielessä on jotain, mitä HYKistä mielestäsi uupuu. Tänä vuonna on paljon uutta verta liikenteessä, joten puhtia riittää vaikka mihin. Siispä tervetuloa HYKin tapahtumiin ja muihin juttuihin mukaan! Meikäläinen painuu pehkuihin parantelemaan vuosijuhlista aiheutunutta väsymystä, jotta olisin pelikunnossa huomisella HYKin liikuntavuorolla.

Olenkin erittäin iloinen tästä vuodesta, kun tiedän miten reippaita ja innokkaita hallituksen jäseniä ja virkailijoita meillä on remmissä mukana! Opsoskin on ollut heti vuoden alusta edukseen ja tapahtumia

T: Natu

Pj ja HYKille lahjoitettu, aivan pränikkä HYKin ensimmäinen laulukirja Aleksi. Pala historiaa!

Toiminnanjohtajan palsta Teksti ja kuva: Viivi Hirvonen

Vaikka vuosijuhlan jälkeen meininki voikin olla hieman rapsakampi (ainakin allekirjoittaneella), niin toivottavasti kaikki kuitenkin huomasit kirjoittajan pärstän vaihtuneen palstan kuvassa. Konsta jätti virkansa toiminnanjohtajana tämän vuoden hallituksessa, ja minä puolestani yritän parhaani mukaan jatkaa sitä. Hallitusesittelyn lisäksi voisin tietysti esitellä itseni tässä tutuille ja tuntemattomille hieman paremmin: Moi mä olen Viivi, toisen vuoden kemistinalku. Sivuaineena opiskelen matematiikkaa tien toisella puolella. Harrastuksiini kuuluu lähinnä maailmanloppudarrat sekä kisun kanssa asustaminen lehmien keskellä Viikissä. Vihaan sormien nuolemista, absinttia ja aamuluentoja, mutta koska on pakko opiskellakin, niin me yritetään tulla toimeen aamujen kanssa (kahvilla on hyvin paljon myönteistä tekemistä tämän kanssa). Innostun kaikesta aika helposti, ja välillä saatan olla (liiankin) kovaääninen huutelija. Omistan erittäin hyvän huumorintajun, joka on ikään kuin vastakkainen Gaussin käyrälle (kysykää tuutorivastaava-Iisalta lisää, mutta ilmeisesti se lähinnä menee siksakia).

tulossa vaikka mitä menoa: sitsejä, hengailuiltoja, urheilutapahtumia ja tietysti (epäsäännöllisen) säännöllisiä peli- ja leffailtoja Mithrilin ja Bentsokinonin parissa. Kaikenlaiset uudet ideat, ehdotukset ja palaute ovat tietysti myös tervetulleita. Toivottavasti siis nähdään keväällä! #yolo Viivi

Toiminnanjohtajan virka ei ehkä ollut se, jota ensimmäisenä kuvittelin itselleni, mutta tähän mennessä pestissä on ollut oikein hauskaa! Ja keväälle on vielä 6

Hallitus ja Virkailijat 2014 Teksti: Laura Liimatta, Kuvat: Pauliina Raivio, Antti Korpi

Uusi vuosi, uusi hallitus. HYKin hallitus ja virkailijat ovat jälleen kerran vaihtuneet. Esitimme sekä nykyisessä hallituksessa istuville että virkailijoille muutamia kysymyksiä, jotka toivon mukaan hieman selkiyttävät kuvaanne siitä, keitä siellä hallituksessa oikeastaan onkaan. Mikäli jokin asia jää epäselväksi tai haluatte tutustua paremmin, niin eikun kiskaisemaan hihasta asian omaista ihmistä!

Hallituksessa istuville esitetyt kysymykset: 1) Millä nimellä sinut tunnetaan? 2) Mikä on roolisi hallituksessa? 3) Miksi halusit hallitukseen ja mitä tavoitteita sinulla on hallituksen kannalta? 4) Mistäpäin Kumpulaa sinut todennäköisesti löytää? 5) Elämänohjeesi?

1) Natu 2) Tänä vuonna olenkin puheenjohtaja. 3) Piti keksiä tällekin vuodelle jotain puuhailtavaa. No ei, vaan halusin olla osaltani kehittämässä ja ylläpitämässä HYKin tärkeää toimintaa. 4) Joko Opsosista velloskelemasta, tai ATK-luokasta tekemässä selkkareita hikihatussa. 5) Live long and prosper! Niäh, en ole trekkeri, sanoisin Vapu ei lopu! 1) Anttiño 2) Varapuheenjohtaja, hoitaa hommat kun Satu putoaa pelistä 3) Koska hallituksessa minulla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että kemian opiskelijoilla on asiat hyvin ja mahdollisuus huvitella raskaiden opintojen ohessa (ja toki kokouksissa istuminen on hauskaa) 4) Sijainnin todennäköisyys on kääntäen verrannollinen sohviin olevan etäisyyden neliöön 5) Jos vedät aina pidemmän korren, joskus nykäiset kanan alta orren 7

1) (darra-)Viivi 2) Toiminnanjohtaja 3) Tykkään olla aktiivisesti mukana kaikessa eri toiminnassa, ja paras tapa siihen on tietysti olla hallituksessa. Tavoitteena on varmistaa, että HYK järjestää monipuolisesti kaikenlaista kekkereistä korispeleihin, jotta kaikki voisivat olla menossa mukana. 4) Opsosista. Tai nykysin jopa ehkä todennäköisemmin Exactumista hukkumassa laskareihin. 5) 1. Ei tequilaa/absinttia. Se ei kannata. 2. Älkää nuolko sormianne, se on vitun iljettävää. 1) Iisa, Isbe, Ippe, Namutäti.. the list goes on 2) Tuutorivastaava ja Yhdenvertaisuusvastaava 3) Hallituksen jäsenyys oli suht luonnollinen jatkumo. Viime vuonna olin tuutorivastaava, mutta virkailijana, nyt samassa virassa hallituksen jäsenenä. Tän hetken tavoitteena on saada hyvät tuutorit ensi syksylle.. Sen jälkeen voin sit alkaa stressaamaan fuksiaisista. 4) Opsos-Exactum-akseli on aika varma valinta. 5) Ylisuorittaminen on turhaa, on ihan ok mennä sieltä missä aita on matalin.. ainakin laskareissa.. 1) Pumpuli, Arkkifuksi, Kikkurapää, Sallikki 2) Sihteeri, kulttuurivastaava, (Ladies’ Club) 3) Olen HYKin hallituksessa toista vuotta ja huomasin viime vuonna, että HYKissä toimiminen on mahtavaa, joten halusin lähteä tänäkin vuonna hallitukseen vaikuttamaan ja järjestämään toimintaa. Tavoitteenani hallituksessa on järjestää Ladies’ Clubille lisää toimintaa ja järjestää erilaisia kulttuuriekskursioita, jotta mahdollisimman moni innostuisi lähtemään toimintaan mukaan. 4) Todennäköisin paikka löytää minut Kumpulasta on Opsos tai fysiikan laitos (OH tai hiekkalaatikko) 5) Yritä löytää aina jotain positiivista asioista 8

1) Miia, Miiu 2) Taloudenhoitaja 3) Haluan olla järkkäämässä teille kaikkee parasta. Yritän oppia olemaan hyvä taloudenhoitaja ja olla kiva. Olkaa tekin. 4) Opsosista, mutta myös luentosalista. 5) Go big or go home.

1) Jaakko 2) Isäntä, Mithril-vastaava ja herrasmieskerhossa puuhailija 3) Halusin päästä paremmin mukaan HYKin toimintaan, vielä hiukan opettelemista miten asiat hallituksessa hoidetaan. 4) Chemicum, opsos. 5) Ota riski, rakastu suomenruotsalaiseen XD

1) Milla 2) HYKin emäntä sekä absovastaava 3) Halusin päästä mukaan vaikuttamaan asioihin ja järjestämään tapahtumia. Tavoitteenani on, että kaikki saavat ruokaa ja viihtyvät tapahtumissa :) 4) Lähes aina OPSOSin sohvalta, välillä saatan hortoilla jopa Exactumin puolelle 5) Kaikki on paremmin kun on ruokaa, ja jokainen juna pysähtyy onneksi Pasilassa :) 1) Paloma (tai se jol on se pitkä nimi) 2) Tiedottaja 3) Tykkään olla mukana ja tietää missä mennään. Ja klussuavain. Tavoitteena että kaikki muutkin haluis olla mukana ja tietää missä mennään... 4) Ruokalasta:D Tai opsosin sohvan pohjalta. 5) If you feel sad just remember that there are trillions of cells in your body and all they care about is you. 9

1) Taru 2) Liikunta- ja haalarivastaava. 3) Haluan vaikuttaa HYKin asioihin ja toimintaan. Suurin tavoitteeni on monipuolistaa urheilutoimintaa ja saada mukaan entistä enemmän opiskelijoita. 4) Opsosista löydyn aika usein. 5) Ei kannata stressata liikaa, muista pitää positiivinen asenne, kyllä ne asiat aina jotenkin järjestyy! Tosin se saattaa välillä vaatia vähän töitä.

1) Tanja vaan 2) Opsos- ja ympäristövastaava 3) Halusin päästä vaikuttamaan asioihin. Halusin olla avuksi tapahtumien järjestämisessä ja suunnittelussa sekä järjestön arjen pyörittämisessä. Tavoitteena on saada toimivampi, siistimpi ja kotoisampi opsos =) 4) Luultavasti Opsosita, vaikka tätä nykyä vietän harvinaisen paljon aikaa myös exactumissa itkien matematiikan pajaohjaajille lahjattomuuttani matematiikassa. Kunhan toi sivuaine on purkissa olen varmaan taas 80% ajasta opsosissa. 5) Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn

1) Useimmat haukkuvat Janiksi, jampaksi, janitsuippeliksi tms. Näitähän riittää.. Keksi omasi? 2) Olen HYK:n Lal (lol?) -vastaava. Pyöritän myös Mithril-pelikerhoa. Kannattaa tulla muuten chekkaamaan! 3) 4) Yleisimmin minut löytää levyttämästä opsosin potentiaalikuopasta. Aktivaatioenergian kasvaessa tarpeeksi suureksi saatan eksyä jonnekin muuallekin.. 5) Miksi tehdä se tänään, jos voit tehdä sen huomennakin? 10

1) Maxifutti 2) Excursiovastaava 3) Halusin hoitaa HYK:lle hienoja excursioita tälle vuodelle, varsinkin ulkomaanexcursio on tänä vuonna tärkeässä osassa. 4) Opsosista tai tietokoneluokasta. Minut voi bongata myös geologien kasvihuoneelta silloin tällöin. 5) HSAB

1) Tuu”Pelimies69”kka 2) Arkisto-, fuksiwiki-, bentso-, ekskursio-, jäsenrekisteri-, ja tietopankkivastaava. 3) Koska diggaan teist. Luoda upea tietopankki. 4) Opsosista ja Ruoholahdesta 5) Vapu ei lopu!

Virkailijoille esitetyt kysymykset: 1) Millä nimellä sinut tunnetaan? 2) Mikä on virkasi HYKissä? 3) Miksi halusit virkailijaksi, mutta et hallitukseen? 4) Miten haluat parantaa HYKin toimintaa tänä vuonna 5) Mistäpäin Kumpulaa sinut todennäköisesti löytää? 6) Elämänohjeesi? 1) Mika 2) Opintovastaava 3) Hallituksessa 2 vuotta riitti ja uskoin että motivoituneempia ja tehokkaampia halukkaita oli kylliksi virkoihin. Toisaalta haluan kuitenkin olla aktiivisesti HYKin toiminnassa mukana ja siksi myönnyin kun minua pyydettiin opintovastaavaksi. 4) Jatkamalla samaa positiivista linjaa kuin mitä tähän mennessä HYKissä on yleensä noudatettu. 5) Mut löytää harmistuttavan usein opsosista luuhaamasta. 6) Elämän ohjeita kannattaa kysyä fiksummilta ihmisiltä kuin mitä minä olen. 1) Niko “Setämies” Ekholm 2) 3) Opinnot, tai lähinnä gradun aloittaminen, vievät aikaa niin paljon, ettei hallitus ollut vaihtoehto. Virkailijana pystyy kuitenkin osallistumaan toimintaan hyvin. Ja kv-toiminta on ollut osa opintojani jo amk-ajoilta asti. 4) Pyrin siihen, että kaikki tapahtumatiedot olisivat edes lyhyesti englanniksi ja pyrin jatkamaan kv-opiskelijoiden liittämistä HYK:in tapahtumiin. Tähän mennessä se on onnistunut hyvin. 5) Minut löytää Kumpulasta 95% luottamusvälillä (muutamin vapausastein) analyyttisen, polymeerin, opsosin ja unisportin suunnilta. Myös eräs Ilmalasta löytyvä pyöreähkö rakennelma on erittäin todennäköinen sijaintini hyvin usein. 6) “Work hard, party hard.” 12

1) Konsta, Kode, Konu 2) Vuosijuhlamestari, ATK-/WWW-vastaava, Klusterivastaava, Matlu-vastaava, avustava haalarivastaava 3) Kaksi vuotta isäntänä ja vuosi toiminnanjohtajana riitti mainiosti. Vuosijuhlien jälkeen aion vihdoin pyrkiä olemaan järjestämättä sitsejä. 4) Jalostetaan vuosijuhlakonseptia vieläkin paremmaksi ja helpommin lähestyttäväksi ensi vuotta ajatellen; uudet nettisivut tulevat olemaan loistavat ja monipuoliset; klusterin käyttäjien on löydettävä laajempi vastuullisuus tilasta ja pyrin edesauttamaan prosessia; Matlun päätöksissä mukana HYKistä valistuneena; sponsorointia voisi saada haalareihin vielä paljon enemmänkin! Onpa hyvä, että suunnitelmieni mukaisesti “otan tänä vuonna vähemmän vastuuta ainejärjestössämme”. 5) VAK 1 tai 3, jos en Opsosissa ole. 6) Nyt.

Uusi vuosi, uudet lupaukset Teksti: Piia Hartikka

Tammikuun voisi nimetä uudestaan wannabekuuksi. Tammikuussa moni aloittaa tipattoman, savuttoman, lihattoman, karkittoman tai you-name-it-toman, enkä minäkään näemmä ole poikkeus. Jälleen kerran tein päätöksiä: vähemmän suklaata ja lonkeroa, enemmän lenkkareita ja sambaa. Syntyi päiväkirja, jonka tarkoituksena oli seurata ponnistelujani lupaukseni eteen. Pystynkö pitäytymään siinä ja kuinka sen teen?

Suorit u 1x lihaskunto (vatsat, selät, punnerrukset ja kyykyt), 2x kävelylenkki

ks et

ikk i V

Kaikki tekevät uudenvuodenlupauksia, pitäisikö minunkin? Kohottaisin taas kuntoa, kuten viimekin vuonna? Äh, ei siitä kuitenkaan mitään tule. :( Haaskaan vain rahaa ja sitten tulee paha mieli, kun kiinnostus lakkaa viikon jälkeen. Hahaa, nyt sen keksin! Kirjoitan kokemuksistani jutun Esitisleeseen ja lyön kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Viik

oritu Su k

Suorit

set

Ei mitään kerrottavaa. Tai no, ostin vihdoin liikuntakortin ja häpeän itseäni.

Viikko

Voihan kipeät o lihakset! Vatsa on tulessa, jalkoja kolottaa ja hintelän rimpulat käsivarteni huutavat hoosiannaa. En VOI urheilla! Enkä edes jaksanut ostaa Unisportin jäsenyyttä, jolla voisin t se 1x vaikka sambata ainoita lihaksia, jotka eivät lihaskunto ole kipeinä. Yritän ajatella, että rapakun=> 20 puntoisena palautumisaikakin on pidempi. nerrusta!!!!! siis Koko viikon mietin, etten halua tehomg dä mitään, mutta:

r uo

itukse

ZUMBA <3

V ii k k o 5

k se t

Viikk

t se

ZUMBA <3

Krapula pilasi koko viikon. :(

u it

Rakastan zumbaa. Rakastan Unisportin saunaa. Rakastan elämää.

Suorituk

Suo

Viik

Zumba-tunti!!!!!! OLIN ZUMBA-TUNNILLA!!!! Luitteko, luitteko, luitteko, mä LIIKUIN!!!!!! Ilmoitan asiasta myös Facebookissa.

ko k ii

Niskasta kiinni! Ilmoittauduin taas kolmelle tunnille. Peruin kaikki. Su

ks itu et or

r i te s a d o

Santa Maria/Hot dog - Hyvä leipä, kuin Ikeasta, mutta isompi - Kaksi nakkia! - Pysyi kasassa. - Nakki mauton, mutta mehevä. - Nopeaa palvelua.

Teksti ja kuvat: Paloma Ruiz ja Miia Rämö Kartta: Google Maps

Hodareita löytyy pääkaupunkiseudulta joka lähtöön. Kävimme tutustumassa erityisesti Helsingin keskustan tarjontaan, mutta opiskelijabudjetille sopivien hintojen houkuttelemina eksyimme myös Vantaalle. Enjoy.

ABC Deli - jos nälkä, XL on sopiva - Kestää….. - Plussaa sisätiloista ja 24h palvelusta! - Lisukkeet: Chico’s –majoneesi, ket suppi, paahdettu sipuli, sinappi - Hyvä, perinteinen leipä. Hieman kuiva alapuoli, mutta kuitenkin hyvää. - Lihaisa, kunnolla paistettu nakki. - Plussaa sipulista! Majoneesi loistavaa. - HUOM! Klusterin takana! 16

2.90€ XL 4.50€

3.00€

Ikea - - - - - - - -

(Vantaa) Erittäin perinteinen ja hyvä leipä! Pieni koko, mutta vastaavasti pieni hinta. Haalea nakki, massatuotanto tuntuu. Kuitenkin hyvää. Lämmitetty keittämällä. Mausteet saa annostella itse. Lisukkeet: sinappi ja ketsuppi. Miinusta tuolien puutteesta. Plussaa kierrätyksestä! Nopeaa palvelua. 0.50€

3.50€

Rautatieaseman grilli kioski - Grillinen maku nakissa. - Paksuhko, mehevä leipä, ei kuitenkaan perinteinen. - Mukava, hieman hidas palvelu. - Pysyi kasassa, helppo syödä. - Lisukkeet: Ketsuppi, sinappi, majoneesi, sipuli ja kurkkusa laatti.

Nimetön kioski - Elämäänsä kyllästynyt myyjä, kuitenkin nopea palvelu. - Haalea hodari. - Ohut grillattu leipä, hyvää. - Nakissa paksu kuori. Pahaa. - Hinta 3.50 - Vaihtoehtoina normi nakki/ balkan. - Lisukkeet: sinappi, ketsuppi, kurkkusalaatti, valkosipuli

Pikku-Jaska - Kaksi nakkia! Vaihtoehtona myös balkan - Kohtelias myyjä, mukava asioida. - Hajosi. Kaksi nakkia hankaloitti syömistä. - Ohut, mutta mehevä leipä. - Majoneesi pahaa. - Lisukkeet: Ketsuppi sinappi, sipuli, valkosipuli, ananasmurska, kurkkupikkelssi, juustoraaste, majoneesi 17

3.50€

3.00€

Jaskan paskartelut Teksti: Jaakko Karjalainen

lainaten äidinmaito sisältää runsaasti laktoosia, rasvaa ja proteiinia, ja energiaa siinä on noin 300 kJ/100 ml. Maito sisältää myös entsyymejä, hormoneja, kasvutekijöitä ja kaikkia lapsen tarvitsemia vitamiineja.

Aikani pohdittuani mistä kirjoittaisin, päässäni pyöri vain ajatus siitä, miten hieno asia tissit ovat, joten tämänkertainen palsta on omistettu rintavarustuksille. Naisten rinnat ovat varmasti askarruttaneet miehiä aikojen alusta asti - meillä vastakkaisen sukupuolen edustajilla kun ei noita mukavia ja pehmeitä ryntäitä ole (manboobsit poislukien).

“Vääränlaisia tissejä ei ole olemassa --”

Mikä tisseissä sitten on niin ihmeellistä? Tuskin ainakaan niiden kemiallinen tai biologinen koostumus, kun kyseessä ovat kuitenkin lähinnä rasvasta muodostuneet pallerot. Niitä on äärimmäisen mukava kosketella ja pyöritellä vähän kuin pikkupoikana lumipalloja tehden. Rinnoilla on kenties sittenkin juuri oikea koostumus puristeluun ja pyörittelyyn verraten esimerkiksi ilma- tai kumipallojen tuntumaan. Utareet muokkautuvat mukavasti käteensopiviksi, minkä vuoksi niillä onkin kovin hauskaa leikkiä.

Puskureiden kunniaksi on tehty maalauksia, lauluja, patsaita ja varmasti myös rakennuksia. Kenties jokunen sotakin on saanut alkunsa, kun herra X on vahingossa ihaillut rouva Y:n maitorauhasten kauneutta. Tissit jaksavat kiinnostaa miehiä vauvasta vaariin ja niiden näkeminen saa ainakin kirjoittajan hyvälle mielelle. Miesten tulisikin muistaa osoittaa meijereille niiden ansaitsemaa kunnioitusta ja naisien tulisi aina olla ylpeitä evoluution heille suomista nyppylöistä.

Vääränlaisia tissejä ei ole olemassa, vaan kaikki ovat aivan loistavia. Tissi-ihmisten rakkaudesta kannuja kohtaan kertoo myös niille annettujen nimien äärimmäisen suuri määrä, kuten muffinsit, hinkit, bosat tai vaikkapa kasvikunnasta lainaten melonit. Kaksikielisyyden kunniaksi kerrottakoon myös muutama ruotsinkielinen nimi, kuten tuttar, pattar och lökar. Ei pidä unohtaa sitäkään, että rinnoilla on myös ihmiselämän jatkumisen kannalta oleellinen funktio ja monen aloittelevan tissimaakarin ura onkin saanut alkunsa äidin daisareita imeskellen. Wikipediaa

Viereisen sivun kuva: Rilla Laine

Viivin ja Kajsan palsta Teksti: Viivi Hirvonen ja Kajsa Roslund

Lapset Jokainen tietää sen hetken mummon 70-vuotiskekkereillä tai siskon ylioppilasjuhlissa, kun se eräs sukulaisperhe, jolla on pieni vauva, pamahtaa paikalle. Suurin osa juhlakansaa (varsinkin vanhemmat naiset, joiden omat lapset ovat jo kasvaneet aikuisiksi) riemastuu tilanteesta oitis ja pian tuo suvun pienokainen kiertääkin jo sylistä toiseen kuin MM-pokaali. Sitten se tapahtuu - joku koputtaa olkapäähän ja (vauvaa jo valmiiksi ojentaen) kysyy: “Haluaisitko ottaa meidän pikku Marja-Terttu Adalmiinan syliin?”. Musiikki pysähtyy, keskustelu hiljenee, valokeila kääntyy kohti sinua ja samalla koko juhlaväki. Kaikilla on kasvoillaan toiveikas vaikkakin kysyvä ilme ja sivusilmällä huomaat, että äitisi puristaa pöytäliinan kulmaa toivo silmissään. Käännät huomiosi sinulle hetki sitten tarjottuun pienokaiseen ja yrität hymyillä (luultavasti todellisuudessa kuitenkin irvistät). Hiki valuu pitkin selkääsi ja ainoa asia, joka takaraivossasi jyskyttää, on: Juokse, nyt! Lapset ovat joidenkin mielestä koko olemassaolon tarkoitus ja se ultimaattinen päämäärä, jota kohti elämässä pyritään. Toiset taas eivät voi sietää heitä. Minulle lapset ovat hieman samanlainen ryhmä kuin ne karvaiset perhosentoukat, joita välillä näkee tiensivussa - tavallaan söpöjä, mutta kun ne ottaa käteen niin alkaa kauhistuttaa. Luultavasti suhtautumistapani lapsiin johtuu siitä, että en oikein ymmärrä heitä. Olen esimerkiksi

heti ymmälläni kun lapsi alkaa parkua kuin syötävä, vaikka vielä kaksi sekuntia sitten hän oli tikahtua nauruun (Mitä tein? Mikä meni pieleen? Miten tuon saa loppumaan? Auttakaa?!). Toisaalta joskus en vain ihan konkreettisesti ymmärrä yhtäkään lapsen sanomaa lausetta, koska hänellä on sekä l-vika että r-vika, hän muuttaa kaikki t-kirjaimet d-kirjaimiksi ja kääntää vielä kaiken lisäksi kaikkien sanojen tavut väärinpäin. Sitten siinä nolona yritän muka innostuneesti nyökytellä ja kehua lapsen äidille, että “onpa fiksu”, vaikka todellisuudessa epäilen lapsen olevan jostain ulkoavaruudesta, koska en ymmärrä sanaakaan. Sitten on vielä ne tapaukset, jotka esimerkiksi väittävät, että uudet Prätkähiiret ovat parempia kuin vanhat tai että Angry Birds on parempi kuin Liero.. Ymmärrän heidän puhettaan, mutta en todellakaan ymmärrä mitä he yrittävät sanoa. Lapset ovat hämmentäviä, omalla viattomalla tavallaan pelottavia ja joskus äärimmäisen ärsyttäviä. Ymmärrän kuitenkin, että he voivat olla myös erityisen rakastettavia, hellyyttäviä, viisaita ja ennen kaikkea palkitsevia. Minun ja lasten kanssakäyminen on kuitenkin yleensä vähintään kiusallista, ja panikoidessani kaikkea mahdollista (Mitä jos se puklaa? Mitä jos pudotan sen? Mitä jos vahingossa kiroilen? Ei kai noi oleta että mä vaihdan vaipat? Miksi sen naama alkaa punottaa? Mitä jos se työntää legon nenään? Kenen lapsi tää edes oli?! Auttakaa?!) en osaa rentoutua tilanteessa ollenkaan ja 20

kaikki on väkinäistä. Tämän vuoksi pitäydyn edelleen päätöksessäni kohteliaasti kieltäytyä siitä vauvasta siellä sukujuhlissa, vaikka se saakin äidin huokaamaan pettymyksestä ja pikkuserkun ajattelemaan: “Mitä vikaa meidän Marja-Terttu Adalmiinassa on?”.

kumppanin parhaimmat argumentit liittyvät vain nykynuorison huonoihin tapoihin. Vaikka mummoista saattaakin tulla kärjistetyn negatiivisia mielleyhtymiä, niin täytyy myöntää suurimman osan vanhoista ihmisistä olevan aika terästä. Missä vaiheessa ihmisten luontainen aamu-unisuus ja kahvintarve vaihtuu siihen, että herätään ilman herätyskelloa jo viimeistään puoli kuudeksi rauhassa keittelemään teetä ja katsomaan teksti-tv:tä? Ruuanlaitto on toinen mysteeri. Omia palaneita nuudeleita katsellessa ei voi kuin kadehtia mummojen leipomis- ja kokkaustaitoja, mutta millä tavalla ne oppii itse? Ja millä tavalla oppii sen kuudennen aistin, että aina osaa varata pullaa ja muuta syötävää vieraiden varalta? Tulevaisuuden mummosukupolvi tuleekin olemaan yllättävän käsi keittiöaskareiden parissa, jos tällaiset tumpelot päästetään mummolassa pitämään huushollia yllä. Mutta ehkä siinä on jotakin positiivistakin: nykynuorille voikin olla helpompaa löytää se keskitie mummoiässä perinteisen pullantuoksuisen, mutta jotain nykymaailmasta ymmärtävän eläkeläisen välimaastossa.

Mummot Lapsista päästäänkin elämänkaaren vastakkaiseen päätyyn, mummoihin. Suurimmalle osalle lapsuudessa mummola oli se paikka, jossa sai joka kerta hyvää ruokaa (sen mutsin ainaisen pinaattikeiton sijaan), ruuan jälkeen oli jälkkäriä ja ikinä ei joutunut leikkimään yksinään. Nykyisin kuitenkin tuntuu välillä, että mummot ovat rantautuneet tänne eri galaksista. Jossain vaiheessa suhtautuminen mummoihin alkaa kuitenkin muuttumaan. Missä vaiheessa mummot alkoivat olla know-it-all-asenteella kulkevia tientukkeita niiden herttaisten höppänien sijaan? ”Se on iän tuomaa viisautta, sitä pitää kunnioittaa. Vitut. No viisais vanhuksis on viisautta. Tyhmis vanhuksis on tyhmyyttä. Eihän nyt se joka on ollu pälli koko ikänsä yhtäkkii muutu viisaaksi ja arvokkaaksi vaan sen takii et ruumis rupee rakaa alta”, opettaa Ihmebantu. Se on muuten totta. Vanhoilla ihmisillä on toki iän tuomaa viisautta, mutta myös usein hölmöjä uskomuksia sekä käsittämättömiä yleistyksiä. Mummojen suusta on muun muassa kuultu salaman iskevän päällä olevaan kännykkään ja natriumkloridin olevan myrkkyä. Mummot ovat myös vakuuttuneita olevansa oikeassa ja nuorison väärässä. Kokeile nyt siinä iskeä järkipuhetta pöytään, kun keskustelu21

Teksti: Tuukka Kangas, kuvat: Tuukka Kangas ja Satu Asikainen

Heipä hei nuoret kemiain opiskelijat, Kaksi kanssaopiskelijaanne kävivät edustamassa Wanhojen Kemistien juhlassa vuoden 2014 HYKiä. Juhlassa tapasivat peräti 20. kerran 60- ja 70-luvulla opiskelleet kemian taitajat. Ohessa pieni kuvakooste tapahtumasta.

Terveisiä Birminghamista

Teksti ja kuvat: Laura Lemetti

Moikka! Viimeksi taisin kertoa hakuprosessista vaihtoon liittyen, toivottavasti se sai jonkun innostumaan ja paperit lähtivät vetämään. Minulla on täällä ensimmäinen lukukausi ohi ja toinen jo kohta puolessa välissä, aika kuluu kuin siivillä.

tapaamisen oman tiedekunnan yhteyshenkilön kanssa. Missä viipyi minun sähköpostini? Muutaman mutkan kautta sain yhteyden tuutoriini. Olihan tuo nimi ollut jossain saamissani papereissa, kun jälkeenpäin tarkistin, mutta siinä informaatiotulvassa se oli mennyt ohitse. Hänen kanssa kävin läpi tulevan vuoden aikataulun.

Mutta mitä sitten tapahtuu, kun pääset paikan päälle? No, se tietysti riippuu paljon yliopistosta. Mulla päällimmäinen ajatus oli asunnon hankkiminen, mutta sen lisäksi piti muun muassa käydä kirjoittautumassa yliopistolle ja tietenkin tutkia, mitä tämä uusi kaupunki pitää sisällään. Yliopistolle kirjoittautumisen yhteydessä sain esimerkiksi opiskelijakortin sekä yliopiston leimalla varustetun läsnäolotodistuksen. Kyseisiä papereita tarvitsee, kun esimerkiksi avaa ulkomaalaisena pankkitilin.

Ensimmäinen viikko oli täällä yliopistolla käytännössä kokonaan avajaiskarnevaalia, tuolla viikolla ei siis vielä ollut luentoja. Joka päivä oli erilaisia tapahtumia; aloitusinfo vaihtareille, järjestöt esittäytyivät, kampuksella järjestettiin kierroksia, iltaisin oli bileitä. Poikkeuksellista Suomeen verrattuna oli, että kampuksella kiersi ensimmäisen viikon aikana paljon uusia opiskelijoita vanhempiensa kanssa tutustumassa alueeseen. Ikäjakauma täällä on jokseenkin yksipuolisempi kuin Suomessa.

Tämän jälkeen aloin hieman ihmetellä, kun kaikkiin muihin oli jo otettu yhteyttä yliopistolta. Kaikki olivat jo sopineet

Muutamia eroja verrattuna opiskeluun Suomessa: Ensinnäkin, luennot ovat vain 50-minuuttisia, eikä lukuvuotta 24

ole jaettu samalla tavalla jaksoihin kuin Suomessa. Lukuvuosi koostuu siis kolmesta lukukaudesta, joista viimeinen on ns. kesälukukausi ja sisältää koko lukuvuoden tentit. Toukokuussa ja kesäkuun alussa itselläni on kymmenisen tenttiä tiedossa. Sitä ennen on kuitenkin onneksi kuukauden loma (joka on toki tarkoitettu kertaamiseen : D). Kemian opiskelijat tekevät täällä myös labroja koko vuoden ympäri, eikä keskitetysti tiiviskursseina niin kuin Suomessa on tapana. Esimerkiksi toisen vuoden opiskelijoilla ei ole luentoja maanantaisin ollenkaan, vaan ne on varattu labratöille. Ohjelmaa vapaa-ajalle löytyy paljon yliopiston erilaisten järjestöjen puolesta, mutta olemme myös keksineet sitä ihan hyvää tahtia itse. Englanti on tullut tutuksi jo suhteellisen hyvin, mutta vielä on muutamia kaupunkeja, joissa täytyy vierailla. Kävinpä moikkaamassa yhtä ”vanhaa” kemistiäkin tuolla Oxfordissa!

Muutama päivä sitten tuutorini tuli kertomaan minulle, että joku kemian opiskelija täältä on ilmeisesti tulossa Suomeen vaihtoon ensi vuodeksi ja kyseli, voisinko auttaa, jos tulee kysymyksiä yleisistä asioista. Kaupunkia tai vastaanottavaa yliopistoa en tiedä, mutta vastavuoroisesti olisi hauska auttaa toista vaihtoon lähtijää ja ehkä hieman lievittää sitä alkujännitystä. Aurinkoista kevättä sinne Helsinkiin! Terkuin, Laura

Vuosijuhlat Fuksin silmin Teksti: Sanna Korhonen, kuvat: Sara Krogerus

Juhlaan valmistautuessa minulla oli perhosia vatsassa ja päässäni vilisi kysymyksiä. Olisinko yli- tai alipukeutunut? Löytäisinkö juhlapaikalle? Pysyisikö mekko päällä koko juhlan ajan? Millainen tunnelma juhlassa olisi? Rento vai hyvinkin muodollinen? Juhlapaikalla totesin, että tunnelma oli lämmin ja vastaanottava. Ihmiset odottivat innolla illan tapahtumia. Pöytäjuhla sujui melko lailla sitsien tapaan, hieman hienommissa puitteissa tosin. HYKille oli saapunut tervehdyksiä ja onnitteluja Joensuusta saakka. Kunnianauhat jaettiin Konsta Janhuselle, Juho Kajavalle, Topi Kotamäelle, Laura Lemetille ja Olli Mikkoselle. Vuosijuhlamestari intoutui avaamaan sanaisen arkkunsa jokaisen tilaisuuden tullen ja esitteli myös boksereitaan juhlan edetessä (jatkoilla enemmänkin). Ruoka maistui

ja laulut raikasivat. Ainoa häiriö sattui, kun eräät juhlavieraat yrittivät aloittaa kertomustaan Antonio Villas Boasista. Häiriköt kannettiin kuitenkin välittömästi ulos, joten tilanne ei päässyt kehittymään vaarallisen pitkälle. Virallisille jatkoille Alina-saliin saapui mm. jo valmistuneita HYKläisiä ja paljon nykyisiä opiskelijoita. Tunnelma oli katossa ja meno railakasta. Bileet jatkuivat tietenkin Klusterilla aamutunneille asti. Tahtoisin vielä kerran onnitella 87-vuotiasta HYKiä, toivottavasti toiminta jatkuu vielä vähintään toisetkin 87 vuotta! Onnea!

Kesätöitä, onko niitä? Työnhaku on jälleen käynnistynyt kevään osalta, ja se ei ole esillä vain opiskelijoiden keskuudessa. Myös vastavalmistuneet, ja jo pidempään työelämässä olleet turvautuvat yhä enemmissä määrin liittojen urapalveluiden apuun. Mediasta saadun kuvan perusteella sosiaalisessa mediassa on alkanut kiertää mielipiteitä, että korkeakoulutus ei enää kannata, ja että on vallitseva käsitys, että kesätyöpaikatkin ovat taloustilanteen takia kiven alla. Tämä ei pidä paikkaansa.

hakea, ajattele asiaa näin: Mikä on pahin asia mikä voi tapahtua, jos haet paikkaa?

Opiskelijoilla on mahdollisuus päästä oman alan kesätöihin jo ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen, ja varsinkin useamman vuoden opintojen jälkeen työpaikkoja löytyy yliopiston lisäksi myös yksityiseltä puolelta. Ylivoimaisesti suurin osa opiskelijoista työllistyy jo kesätöiden aikana etenkin opintojen loppupuolella oman alan töihin, ja pääosin töitä aktiivisesti hakeneet myös niitä saavat. RiipLAL:n viime syksynä tehdyn kesätyökyse- puen opintojenne intensiteetistä ja omasta toimeentulosta, harkitkaa kuitenkin lyn (opiskelijoiden työmarkkinatutkimus) myös lomaa – ei ole väärin välillä levätä. mukaan arviolta kaksi kolmannesta kesätöitä hakeneesta sai töitä. Työnantajat palkkaavat edelleen mielellään opiskeAntti Väisänen, opiskelija-asiamies Luonnontieteiden Akateemisten Liitto lijoita kesätöihin. Oman alan kesätöiden hakeminen kannattaa, sillä tutkitusti opintojen aikainen työkokemus paitsi edistää opinnoissa etenemistä, myös auttaa valmistumisen jälkeisessä työnhaussa. Jos mietit, kannattaako jotain työpaikkaa