2 0 14
Alkemia 2014 Päätoimittajat: Piia Hartikka Iiris Rekola Taitto: Miia Rämö Julkaisija: Helsingin Yliopiston Kemistit ry A.I. Virtasen aukio 1, PL 55 00014 Helsingin Yliopisto Paino: Digipaino Keuruskopio Oy Painos: 150 kpl Ilmestymisaika: Elokuu 2014 ISSN 0782-6893 Tekijät: Piia Hartikka Miia Rämö Iiris Rekola Paloma Ruiz Laura Liimatta Jaakko Karjalainen Kajsa Roslund Viivi Hirvonen Pauliina Raivio Juho Kajava Satu Asikainen Taru Weckström Iisa Rautiainen Timo ja Johannes Niko Ekholm Sara Krogerus Satu Asikainen Vili Salo Antti Korpi
Sisällysluettelo: Pääkirjoitus 3 Puheenjohtajan palsta
4
Syksyn tapahtumia!
5
Toiminnanjohtajanjohtajan palsta
6
Tuutorivastaavan tervehdys
8
Tuutorit 2014
9
Mietteitä opiskelujen aloittamisesta
16
Tärkeät nettisivut
17
Miksi opiskella ruotsinkielinen tutkinto?
18
Vapu ei lopu!
19
Vuoteni fuksina
20
Kemian erkoistumislinjat
22
Sivuaineet 25 Miksi kannattaa Opiskella luonnontieteitä? 27
2
Pääkirjoitus Piia Hart
Hei, uudet opiskelijayhteisömme jäsenet!
Tekin tulette kaikki kovin erilaisista taustoista: lukiosta, ammattikoulusta, työelämästä, toisesta yliopistosta, toiselta alalta, perhevapailta, ulkomailta... Listaa voisi jatkaa pitkälti. Toivon sydämestäni, että löydätte kemian laitokselta luonnontieteellisen oppimäärän lisäksi elinikäisiä ystäviä ja arvokkaita kokemuksia niin labrasta kuin sen ulkopuoleltakin. Täällä tulette viettämään monta, monta vuotta. Ensimmäisten viikkojen merkitystä tutustumisen ja orientoitumisen tapahtuma-aikana ei pidä vähätellä. Teillä on nyt aikaa ennen kurssien ja kovan (tai vähemmän kovan) työnteon alkaessa, sekä paljon teille järjestettyä opastusta ja ohjelmaa. Opiskelu alkaa mukavammin, kun tuntee paikkoja ennakkoon ja tietää minkätyyppistä porukkaa istuu luentosalissa. Ei silti stressiä, itsekin löysin parhaat kaverini kolmantena vuotenani ja koko opintieni pääainetta myöten on vielä hukassa ja aloitan jo viidennen opintovuoteni.
ikka
Olette juuri aloittaneet opiskelunne Helsingin yliopistossa ja olo lienee sen mukainen. Jos kaivelen omia muistojani ensimmäisiltä fuksiviikoiltani, tulee mieleeni vain sumuinen yritys ymmärtää valtavaa informaatiotulvaa, jota tuli joka tuhannen tuutista - opintotuki, tutkintorakenne, ruokala, klusteri jne... Sen jälkeen olenkin vaihtanut alaa kahdesti, mutta joka kerta nämä ensimmäiset viikot tuntuvat yhtä hulluilta, vaikka käytännön puoli olisikin hallussa. Vielä sananen tästä kädessä pitämästäsi läpyskästä. HYK julkaisee omaa opiskelijalehteään Esitislettä neljä kertaa vuodessa ja fukseille suunnattu erikoisnumero kantaa nimeä Alkemia. Esitisleen toimituskuntaan pääsee ilmestymällä “suunnittelukokouksiin”, joista ilmoitetaan HYK:n sähköpostilistalla. Aiempaa kokemusta ei tarvita (nimim. aloitin päätoimittajana ilman minkäänlaista kokemusta), ei tarvitse sitoutua, ellei tahdo, ja tehtäviä löytyy moneen lähtöön. Tsemppiä! Piia Hartikka Esitisleen päätoimittaja
Teksti: Satu Asikainen Kuva: Sara Krogerus
(ja kaikki muutkin tätä aviisia lukevat)!
n
Hurjan paljon onnea yliopistoelämän aloittamisesta tai sen jatkamisesta kemian saralla, ja tervetuloa Helsingin yliopiston kemian laitokselle! Ensimmäisinä viikkoina tuutorit opastavat sinut opiskelun ja opiskelijaelämän pariin, mutta kuulet siitä enemmän tuutoreilta itseltään.
Pa l
P u hee
jo
sta
Heippa uusi fuksi
htajan
Minä ajattelin kertoa hieman HYKistä. HYK eli Helsingin Yliopiston Kemistit ry on kaikkien kemian aine- ja sivuaineopiskelijoiden etu- ja ainejärjestö. Ainejärjestön tehtävänä on järjestää kaikenlaista toimintaa opiskelun oheen, mutta myös ajaa jäseniensä etua erilaisissa tilanteissa. HYK järjestää pitkin vuotta monenmoisia rientoja kuten hengailuja kerhotilassamme Klusterilla, akateemisia pöytäjuhlia eli sitsejä, joissa pääsee laulamaan sydämensä kyllyydestä ja parit pippalotkin vuoden aikana excursioita unohtamatta. Lisäksi HYK järjestää vuoden aikana erilaisia kerhoja, kuten pelikerho Mihtrilin tapahtumista elokuvakerho Bentsokinoniin. On meillä oma urheiluvuorokin viereisessä Unisportissa joka viikko. HYK hoitaa myös opiskelijahuoneeseemme Opsosiin jokapäiväisen kahviannoksen kofeiiniaddikteille, pikkupurtavaa nälkäisille, haalarimerkkejä upean mustiin haalareihimme (ja toki kavereille) sekä suojautumistarpeita labrakursseille (takit, lasit, you name it, we’ve got ’em!). Ainejärjestömme pyörii vapaaehtoisvoimin eivätkä tapahtumat järjesty itsestään. HYK kaipaakin joka vuosi uutta ja energistä verta puuhastelemaan. Jos HYKin toiminta alkoi kiinnostaa, niin nykäise allekirjoittanutta hihasta (kun kesätyöni loppuvat niin minut melko varmasti löytää Opsosista suhteellisen usein), tai kysäise keneltä tahansa aktiiviselta toimijalta niin kerromme mielellämme lisää! Antoisaa ensimmäistä opiskeluvuotta kemian laitoksella, HYKin tapahtumissa tavataan! Terveisin Natu, Loviisan kesästä. P.S. Kaikki ideat ja parannusehdotukset esimerkiksi Opsosin herkkutarjonnasta tai excukohteista otetaan mielellään vastaan. Meikäläisen saa helposti kiinni sähköpostilla (satu.asikainen@helsinki.fi )
4
Syksyn tapahtumia! Teksti: Paloma Ruiz
Tässä huolella valikoituja, mahtavia tulevan lukukauden tapahtumia. Ma 25.8.
Fuksit saapuvat ihmettelemään Kumpulaa
Ke 27.8. Tiedebasaari ja Järjestötori – paikkana Päärakennus sekä Porthania klo. 13-16 To 28.8. klo. 14 alkaen rehtorin vastaanotto Yliopiston juhlasalissa Illalla fuksihengailut Klusterilla! pe 29.8.
Sivuaineinfo sivuaineita pohdiskeleville klo. 10 Kumpulassa
ma 1.9 .
Avajaiskarnevaali Päärakennuksella klo. 12 eteenpäin
Ex-tempore – bileet yökerho Tigerissa (Urho Kekkosen katu 1A)
Ke 10.9.
HYKin fuksisitsit Alina-salissa klo. 19 (Uusi Ylioppilastalo)
Ke 17.9.
Fuksiaiset yökerho Ugglassa (Annankatu 10)
Pe 26. - su 28.9. HYK fuksimökki Sportstuganilla Ke 1.10.
Limeksen Appro
26-28.10.
KJYR – Kumpulan Järjestöjen Yhteisristeily
ma 24.11.
HYKin Pikkujoulut
27-28. 11.
Luonnontieteilijöiden jouluristeily
5
Toiminnanjohtajanjohtajan palsta Moro jäbille ja tervetuloa opiskelemaan kemiaa! sekä treenata jalkalihaksiaan kampukselle johtavia mäkiä varten, ja valehtelematta näillä neuvoilla pääsee jo pitkälle. Omalle tuutorilleen ei kuitenkaan välttämättä kannata soittaa, jos aamulla vahingossa sattuu leikkaamaan veitsellä käteensä; sen sattuessa kannattaa pikemminkin lähteä esim. terveyskeskuksen päivystykseen.
Sieltä se kesän jälkeen syksy tuli, joillekin varmasti (kuten allekirjoittaneelle) paluuna hikisten kesätöiden jälkeen tuttuun ja turvalliseen paikkaan. Uusille opiskelijoille syksy saattaa olla puolestaan muutosten aikaa ja täynnä uutukaisen jänniä asioita. Ei kuitenkaan hätää, sillä Kumpulan kampuksen arkeen tottuu nopeasti! Tuutoreiden tietotaitoa kannattaa hyödyntää
Monille vuosi kemialla on vain välipysäkki matkalle jonnekin muualle, jotkut taas tuntevat heti olonsa kotoisaksi Chemicumissa. Vaikka moni tätä sanookin, niin sanonpahan perässä: fuksisyksystä kannattaa jatkosuunnitelmista huolimatta ottaa kaikki irti! Syksy on kirjaimellisesti pullollaan tapahtumia aina orientoivasta viikosta lähtien. Klusteri tulee varmasti kaikille tutuksi, mutta tämän lisäksi akateemiseen elämään kuuluvat pöytäjuhlat (=sitsit), risteilyt, excursiot (tutustumiset) yrityksiin, retket eri paikkoihin, urheilutapahtumat... You name it! Fukseille suosittelen erityisesti fuksisitseille, -mökille sekä -risteilylle (KJYR) osallistumista. Keskeisenä osana kemistin elämää ovat myös kahvihetket rakkaassa Opsosissa, jossa näkee vanhoja naamoja sekä kuulee taatusti kuumimmat juorut. Ja tämän kaiken lisäksi ensimmäinen vuosi on pullollaan uutta tietoa ja luentoja kemiasta ja mahdollisista sivuaineista!
6
Vielä viimeisenä haluan kannustaa kaikkia tuomaan HYKin toimintaa koskevia ideoita esiin. Jos meiltä puuttuu jotakin tekemistä, saat mahtavan bileidean tai tiedät jonkin superhauskan urheilulajin jota kemistit rakastaisivat, niin tule ihmeessä juttusille! Ihanaa syksyä kaikille tasapuolisesti, Viivi
Vielä pieni muistilista ensimmäistä vuotta varten: • Kampuksen mäki on hyvin hapottava pitkin vuotta ja hengenvaarallinen talvisin, naparetkeilyvarustus suos iteltavaa. Myös kaikki luentosalien lämpö on keskittynyt Exactumissa luentosaliin B123. • Opsosin kahviin tottuu ajan myötä, keittäjästä riippuen siitä joko melkeinpä nauttii, tai vaihtoehtoisesti sokeu tuu. • Opsosissa makaavia krapulaisia ihmisiä EI saa pilkata. • Hienot akateemiset ihmiset eivät nuoleskele sormiaan. • Pitäkää huolta kirjaston kirjojen eräpäivistä! McMurryt unohtuvat yllättävän helposti nurkkiin lojumaan...
7
Tuutorivastaavan tervehdys Moi fuksi!
avain mahtavaan fuksivuoteen on tuutoritapaamisiin osallistumisessa. Vaikka sitten joskus huomaisitkin, ettei kemia olekaan se palavin intohimosi, jää sinulle käteen elinikäisiä ystäviä ja ainutlaatuisia kokemuksia.
Tervetuloa opiskelemaan Kumpulan kampukselle, kemian laitokselle! Mun nimeni on Iisa ja toimin HYKin tuutorivastaavana nyt toista vuotta. Tittelini mukaisesti vastaan tuutorointiin liittyvistä asioista.
• Älä stressaa! Sinun ei vielä tarvitse tietää mitä haluat lukea sivuaineena tai mihin haluat erikoistua. Kaikki tämä selviää aikanaan ja kokeilemalla eri juttuja. Muista myös, että kaikista pakollisista kursseista, tenteistä ja labroista pääsee läpi ennen valmistumista.
Olen siis valinnut joukon huipputyyppejä ja koulinut niistä sinulle ja fuksikollegoillesi loistavia tuutoreita, joiden johdolla fuksisyksystänne tulee mitä parhain. Itsehän olen 22-vuotias, viihdyn kemian laitoksella nyt 5. vuotta ja olen tuleva kemian opettaja. Näihin vuosiin on mahtunut paljon; kursseja, tenttejä, laskareita, labroja, sitsejä, bileitä, kokouksia… Koenkin velvollisuudekseni jakaa tätä minulle karttunutta viisautta eteenpäin. Joten tässä muutama vinkki:
• Ole aktiivinen. Jos on kysyttävää, älä pelkää kysyä. Tämä koskee niin luennoitsijoita kuin opiskelijoitakin. Vanhemmat kemistit saattavat vaikuttaa pelottavilta ja vaikeasti lähestyttäviltä, mutta viimeistään Opsosin levottomien perjantai-keskustelujen keskellä tai Klusterin pöydällä tanssiessa Macarenan tai Neon 2:n tahtiin huomaat kaiken tämän olevan vain huolella ylläpidettyä kulissia. Seuraavilla sivuilla esittäytyvät ne paljon puhutut tuutorit. Etsi sieltä omasi!
• Akateeminen vapaus on hieno asia, mutta älä käytä sitä väärin. Vaikka valtaosassa kursseja ei ole läsnäolopakkoa (tai läsnäoloiloa, niin kuin opepuolella tätä nimitetään), kannattaa luennoilla silti käydä istumassa. Välillä saattaa tuntua, että luennoitsijan horinoista ei saa mitään irti, mutta seuraavalla luennolla saatetaan käydä jotain sellaista, mitä ilman tenttiin lukeminen on huomattavasti vaikeampaa. Lisäksi luennoilla hyödyttömältä tuntuvan ajan voi käyttää hyödyksi tekemällä vaikka laskareita tai lukemalla kurssimateriaalia eteenpäin. Ja kavereiden näkeminen on aina iso bonus!
Terkuin, Iisa
• Ota fuksivuodestasi kaikki irti. Tutustu ihmisiin, käy luennoilla ja osallistu tapahtumiin. Tuutorisi tehtävä on auttaa sinut alkuun tässä kaikessa, eli
8
on? ulu joukko Kuka ei ku
Tuutorit 2014 Milla Viitasuo ja Antti(ño) Korpi Nuorta verta ja vanhoja viisauksia: Milla on ensimmäistä kertaa tuutorina ja muistaa vielä selkeästi, miten fuksit ajattelevat. Antti toimii neljättä kertaa tuutorina ja on (ehkä) jo oppinut miten hommat hoituu. Meidät tavoittaa hyvällä todennäköisyydellä laitoksen virkistystiloista, joissa olemme valmiit vastaamaan kinkkisiin kysymyksiinne tai viettämään aikaa kanssanne kivojen pelien parissa. Olemme molemmat myös kantavia voimia HYKin hallituksessa ja vakiokasvoja kaikenlaisissa tapahtumissa. Olemme siis aina paikalla ja tukenanne, halusitte tai ette. Näytämme teille, että opiskelu on hauskaa ja mielenkiintoista ja annamme hyviä vinkkejä, miten opiskelusta ja hauskanpidosta selviää hengissä. You in our group - Lucky you!
Jere Renlund ja Matias Surakka Moikka Mie oon Jere ja tuutoroin nyt kolmatta kertaa ja opiskelen vaihtelevalla menestyksellä toista vuotta. Viime kesän olin työharjoittelussa fysikaalisen kemian laboratoriossa, mutta en kyllä vieläkään tiedä mikä haluan olla isona. Todennäköisesti laiskanpulskea. Matias on hieman uusi kemianlaitoksella, aloitettuaan opintonsa tammikuussa hän on viihtynyt hyvin sekä opiskelun parissa että erillaisissa tapahtumissa. Hän odottaa innolla loistavaa ja vauhdikasta syksyä fuksien parissa. Kotona maijailee vaimo ja kaksi kissaa, mutta kaikki kolme ymmärtävät hyvin että tietty määrä iltaohjelmaa kuuluu opiskeluun.
9
Taru Weckström ja Iris Sokka Moikka! Olen Taru, ja nyt lähtee käyntiin toinen vuosi kemian opiskelijana. Ensimmäinen vuoteni kului tiiviisti HYKin tapahtumissa, ja nyt olen HYKin liikunta- ja haalarivastaava. Myös opinnot edistyivät ihan kiitettävästi. Laitokselta minut löytää usein Opsosista tai luennolta. Oma fuksisyksyni oli hieno, ja toivon että teillekin tulee vähintään yhtä hauska! Olen Iris, Helsingin Yliopistossa jo hieman pidempään viihtynyt opiskelija. Takana on farmaseutin tutkinto ja edessä suurin osa kemian opintoja. Vaikka HY on tuttuakin tutumpi, niin kemialla aloitin vasta tammikuussa. Odotan innolla syksyä, jolloin itsekin pääsen tutustumaan HYK:n ja kemistin sielunmaisemaan paremmin. Toivottavasti tekin huomaatte tulleenne kemialle jäädäksenne!
Kajsa Roslund ja Emilia Uurasjärvi Moikka! Me ollaan Kajsa ja Emilia, ja me toimitaan yhden onnekkaan fuksiryhmän tuutoreina lukuvuonna 2014-2015. Emilia eli Elimia on noin neljännen vuoden opiskelija, suuntautunut polymeeriin ja opiskelee sivuaineena mm. politiikan tutkimusta. Emilian voi löytää Kumpulan sekä erinäisten maakuntalähiöiden lisäksi metsistä vaeltelemasta, ja tällä syntyperäisellä hervantalaisella on yllättävä musiikkimaku sekä käsittämättömän hyvä huumorintaju. Monta seikkaa sekä yliopisto-opiskelusta että elämästä ylipäänsä Emilia on oppinut kantapään kautta, joten häneltä saattaa saada kaiken muun lisäksi vinkkejä siitä, miten asioita ei ainakaan kannata tehdä. Kajsa puolestaan on viidennen vuoden käpy, joka on suuntautunut fysikaaliseen kemiaan ja biokemiaan. Kajsan löytää parhaiten joko Kemian laitoksen Opintososiaalisesta tilasta ikuisuuksiin venähtäneeltä kahvitauolta tai Kallion kämpästään leipomasta. Kajsa on kotoisin Lappeenrannasta ja murteensa lisäksi hänet voikin tunnistaa mm. SaiPa-faniudesta. Tervetuloa kaikille uusille opiskelijoille. Nähdään syksyllä!
10
Paloma Ruiz ja Miia Rämö Hola! Me ollaan Paloma ja Miia: toisen vuoden opiskelijoita ja ensimmäistä kertaa tuutoreina. Vaikka Paloma onkin stadin kasvatti ja Miia Forssasta, kannattaa luottaa Miian suuntavaistoon. Olemme molemmat mukana HYKin toiminnassa ja laitokselta meidät varmimmin löytää ruokalasta. Meidän puoleen voi kääntyä niin opiskelun kuin opiskelijaelämänkin iloissa ja suruissa. Tuutoritoiminta pehmensi meidän siirtymistämme yliopistoelämään ja sen avulla myös tutustuimme toisiimme. Kannattaa rohkeasti lähteä mukaan tapahtumiin – tutustut muihin kemisteihin ja opiskelukaan ei tunnu niin rankalta! mut hei ei se riitä et on mukavaa sen täytyy olla paljon parempaa -juuri oikeenlaista kemiaa #piiajamaloma #jacket #pants
Arto rakastaa kaikkia. 11
Jenna Salmijärvi ja Tanja Luostari Hei! Olemme kemian opelinjan tuutorit, Jenna ja Tanja. Toimimme siis tuutoreina niille, jotka hakivat opettajalinjalle, tai jotka ovat mahdollisesti kiinnostuneita kemian opettajaksi opiskelemisesta. Olemme molemmat opettajalinjalla ja meillä molemmilla on matematiikka toisena opetettavana aineena/sivuaineena, joten matematiikan opiskelussakin osaamme jonkin verran auttaa. Tanja aloittaa kolmatta vuottaan kemialla tänä syksynä ja on aiemmin valmistunut viikistä farmaseutiksi. Kun ei opiskele, tai ole HYK:n tapahtumissa, niin Tanja työskentelee kemianluokka Gadolinissa ja Pasilan apteekissa (toistaiseksi). Lisäksi hän toimii HYK:n hallituksessa OPSOS-, välitys- ja ympäristövastaavana. (OPSOS = opintososiaalinen tila, jossa monet kemian opiskelijat hengaavat luentojen välissä, nauttivat kahvia ja muita virvokkeita ja usein pelaavat Bangkorttipeliä). Jos siis käy niin, että karkki tai kahvi loppuu Opsosista tiedätte kenelle valittaa ;) . Opsos onkin hyvä paikka tavoittaa Tanja, sillä siellä hän viettää lähes suurimman osan ajastansa minkä on kampuksella. Jenna aloittaa tänä syksynä toisen vuoden kemialla. Luentojen välissä Jennan löytää Opsosista tai matematiikan laitoksen puolelta, kolmannesta kerroksesta, missä Jennalla on tapana laskea laskuharjoituksia tai viettää aikaa kavereiden kanssa. Opiskelun lisäksi Jenna hengailee kavereiden kanssa, käy Unisportin (yliopiston oma liikuntakeskus) ryhmäliikuntatunneilla tai on töissä. Haluaisimme molemmat toivottaa kaikki fuksit sydämellisesti tervetulleiksi opiskelemaan kemiaa. Toivottavasti viihdytte kanssamme. Muistakaa, että voitte rohkeasti nykäistä hihasta ja kysyä neuvoa meiltä, muilta tuutoreilta tai keneltä tahansa vanhemmalta opiskelijalta, jos jokin on epäselvää tai ette tiedä jotain. Me tuutorit olemme täällä teitä varten!
12
En tvåspråkig tutorgrupp? Vad är det egentligen? Vi erbjuder information om studier och studieliv och ger dig vårt stöd. Genom möten, fester och språkbad gör vi dig också bekant med Gumtäkts andra tvåspråkiga studerande. Mikä se kaksikielinen tuutoriryhmä siis on? Enemmän ihmisiä, paremmat verkostoitumismahdollisuudet, lisää tapahtumia ja mahdollisuus tutustua hieman erilaiseen kulttuuriin. Kaksikielinen ryhmä koostuu sekoituksesta äidinkieleltään suomea ja ruotsia puhuvista ja puhumaan opit toista kotimaista ihan huomaamattasi! Täällä ensimmäistä kertaa tuutoroivat KaTu-lapset hei! Jaakko Karjalainen Moro vaan, jag heter Jaakko. Olen toisen vuoden opiskelija ja toivottavasti muutaman vuoden kuluttua valmistunut kemisti. Tervetuloa kaikki uudet fuksit, pidetään kiva syksy yhdessä ja nähdään kampuksella tai ainakin opsosissa! Laura Liimatta Hejsvejs! Jag är Laura, en hästflicka och förhoppningsvis blivande kemist. Som modersmål talar jag finska, men jättegärna skulle jag vilja lära mig pladdra bättre svenska. Man kan alltid komma och fråga om man undrar någonting, men kvaliteten av svaret kan vara ifrågasättbar. Ännu vet jag inte vad jag ska göra med mitt liv, således kan man hitta mig i opsos. Kadri Kiilas Hej, gulisar! Jag pratar finska bättre än svenska, men jag pratar helt gärna vilketdera språket. Ensimmäinen vuosi Helsingin yliopistossa on ollut täpötäynnä elämyksiä ja toivon, että koette tämän paikan yhtä riippuvuutta aiheuttavana kuin minä olen kokenut - päädyinhän ruotsinkielisen ainejärjestön Spektrumin hallitukseenkin. Tere tulemast!
13
Kadri Kiilas
Jaakko Karjalainen, Laura Liimatta ja
Mietteitä opiskelujen aloittamisesta Teksti: Jaakko Karjalainen
Heippa, uusi kemian fuksi! Tarkoitukseni on kertoa pieni pintaraapaisu mitä opiskeluajalta on odotettavissa. Yliopistossa opiskelu on suurimmalle osalle fukseista täysin uusi asia haasteineen ja mahdollisuuksineen, ja opiskeluajasta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä tulevia kokemuksia muistelee vielä pitkänkin ajan jälkeen. Tietysti kannattaa muistaa vanha viisaus ”kaikkea kohtuudella”, ja selvittää omat rajansa, jotta itse opiskelu ei kärsi ainejärjestöjen ja muiden opiskelun oheisrientojen vuoksi. Ensimmäisen syksyn alkukurssit saattavat tuntua hiukan liian helpoilta jos lukion kemian tiedot ovat hyvin hallussa, jolloin jääkin mukavasti aikaa esimerkiksi HYKin järjestämien erilaisten tapahtumien ja aktiviteettien katsastamiseen ja muihin opiskelijoihin tutustumiseen. Ensimmäisen periodin aikana saa varmasti monia uusia kavereita jos vain haluaa, näistä kavereista saattaa helposti löytyä koko loppuelämän mittaisia parhaita ystäviä. Mikäli alku tuntuu kovin kevyeltä ei kannata silti löysäillä liikaa opintojen suhteen,
koska kovin helposti huomaa joulun alla, että on hirveä määrä töitä tekemättä, jotka olisi ollut helppo hoitaa ajoissa. Yliopistossa kukaan ei tule potkimaan erikseen eteenpäin jos ei huolehdi omista opinnoistaan, toisin kuin alemmilla koulutusasteilla ja kannattaakin alusta asti koittaa pitää omat hommat ajan tasalla. Koko ajan ei tietenkään tarvitse tai kannata murehtia kouluhommista, vaan välillä pitää labran hajujen ja laitteiden lomasta lähteä viihteelle vaikkapa sitsaamaan kavereiden kanssa, ja kaikki fuksithan sitten muistavat tulla fuksisitseille… Moni kemialla aloittavista opiskelijoista ei ole alun perin suunnitellut jäävänsä laitokselle, mutta huomaakin pitävänsä alasta ja muutaman vuoden kuluttua huomaa vääntävänsä jo gradua tai kandia kasaan. Vaikka tähtäimessä olisi tällä hetkellä lääkis tai jokin muu paikka, niin kannattaa laitoksen kursseja silti käydä läpi eri kemian aloilta, koska voi yllättäen löytää itseään todella paljon kiehtovan kohteen. Nähdään opsosissa!
16
Tärkeät nettisivut fuksiwiki.pbworks.com HYKin fuksiwiki on loistelias, upea ja suurenmoinen (ainakin lähes) kaikenkattava tietolähde kaikille uusille opiskelijoille. Infoa löytyy niin opinnoista kuin opiskelijaelämästäkin.
flamma.helsinki.fi Yliopiston sisäinen intranet. Hyödyllisimpänä ehkä tietoa pakollisista kieliopinnoista ja valmis lukujärjestys.
weboodi.helsinki.fi Kursseille ilmoittautuminen, arvosanat, opinto-oppaat. Sivu, jonka säännölliseltä käyttämiseltä ei voi välttyä.
helsinki.fi/kemia Tietoa esimerkiksi kemian laitoksen eri yksiköistä, tutkimuksesta, hallinnosta, opintojen tuesta…
hyy.helsinki.fi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan nettisivut. Kannattaa tutustua, tietoa esimerkiksi opiskelijakortin eduista ja asunnonhakuopas.
yths.fi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö. Yleislääkärit, hammaslääkärit, erikoislääkärit. Monet palvelut ovat ilmaisia, loput selvästi edullisempia kuin muualla. Sivuilta löytyy ajanvarausohjeet ja terveyteen liittyvää tietoa.
kela.fi/opiskelijat Kuinka paljon opintotukea voin saada ja miten sitä haetaan? Mitkä ihmeen tulorajat? Kelan sivut kertovat.
hoas.fi Opiskelija-asuntoja, jotka ovat selvästi edullisempia kuin yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Syksyllä kysyntä on suurta, joten asuntoa saattaa joutua odottamaan vähän aikaa.
reittiopas.fi Lähes pakollinen apuväline julkisilla kulkuvälineillä liikkumiseen! Kertoo, kuinka pääset helpoiten paikasta toiseen. Saatavana myös kännykkäsovelluksia, suosittelen lämpimästi!
17
Miksi opiskella ruotsinkielinen tutkinto? Teksti: Laura Liimatta
Kandin tutkinto kahdella kielellä? Pitäisi siis opiskella suomeksi JA ruotsiksi? Eihän se lukion pakkoruotsi nyt niin paljoa kiinnostanut ja tuskin mä edes pärjäisin, kuitenkin luin ja kirjoitin vain B-ruotsin… Ja vaikka pärjäisinkin, niin MIKSI opiskelisin ruotsiksi? Siinä muutamaan lauseeseen kiteytettynä omat mietteeni viime syksyltä, ja varmasti nytkin joku pohtii samaa: ”Miksi opiskelisin kaksikielisen tutkinnon?”. Aloitin viime syksynä opiskelemaan kaksikielistä tutkintoa ja koska olen pitänyt tästä kovasti, niin kerron teillekin ajatuksia toisella kielellä opiskelemisesta ja siitä miksi se kannattaisi. Suurin ”mutta” on luultavasti kieli. Suurimmalle osalle kaksikielistä tutkintoa opiskelevalle ruotsinkieli ei ole toinen äidinkieli ja silti olemme pärjänneet hyvin. Luonnollisesti ruotsinkieliset luennot ovat alussa hankalia, mutta jo muutaman luennon jälkeen ymmärtäminen helpottuu huomattavasti sanavaraston kasvaessa nopeasti. Ensimmäisten viikkojen jälkeen saattaa huomata, että jollain luennolla ei tarvinnutkaan kysyä kertaakaan jonkin sanan merkitystä suomeksi. Vieraalla kielellä puhuminen pienessä porukassa on huomattavasti helpompaa eikä virheiden tekemistä tarvitse jännittää niin paljoa. Mikäli kuitenkin haluaa kerätä varmuutta hetken niin myös omalla äidinkielellään saa luennoilla asioista kysyä ja puhua. Koko opiskeluajan jatkuva kielituki lisää
kommunikointitaitoja ja sanavarastoa sekä antaa paljon itsevarmuutta kielen käyttämiseen. Kielelle altistuu opinnoissa lähes koko ajan ja mikäli kiinnostusta riittää, niin sitä kuulee vapaa-ajallakin. Tarvittavat vuorovaikutustaidot ruotsin kielellä oppii muutamien kuukausien sisällä. Kieltä oppii jatkuvasti lisää ja kielitaito kasvaa melkein vahingossa. Suurin osa kemian peruskurssien suomenkielisistä luennoista ovat massaluentoja. Ympärillä on 100+ muuta ihmistä ja omat kysymykset saattavat helposti jäädä sivuun. Ruotsinkielisiä /kaksikielisiä opiskelijoita harvemmin on montaa, joten suurin osa luennoista on 10-15 hengen ryhmissä. Tämä mahdollistaa sen, että opetus on huomattavasti yksilöllisempää ja mikäli jokin asia mietityttää niin sitä pystyy myös kysymään. Toisaalta kanssaopiskelijoita on kuitenkin riittävästi siihen, että ryhmässä voidaan keskustella esimerkiksi laskuharjoitusten ratkaisuista. Ruotsinkielellä järjestettävillä luennoilla on myös laskaritehtävät, joita voi käydä ratkaisemassa taululla. Niistä saa lisäpisteitä tenttiin ja asiat jäävät mieleen paremmin kun ne käydään yhdessä läpi ja virheet korjataan. Etu ruotsinkielen osaamisesta näkyy myös työmarkkinoilla opiskelun jälkeen, sillä työpaikat ja työntekijät saattavat vaihtua erittäin nopeastikin, ja työpaikoista voi joutua taistelemaan. Ruotsin kielen taidosta on kiistatonta etua, kun työpaikkoja jaetaan suomenruotsalaisilla alueilla
18
Vapu Ei Lopu!
ja muualla Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa, jossa on tällä hetkellä kemistipula. Mikäli kiinnostusta riittää oman kielitaidon treenaamisen (tai on halua tutustua mahtavaan ainejärjestöön) myös vapaa-ajalla, niin Kumpulasta löytyy ruotsinkielinen ainejärjestö Spektrum rf. Kaksikielistä tutkintoa suorittavat ovat myös tervetulleita, eli toisin sanoen on mahdollisuus kuulua kahteen ainejärjestöön ja rikastaa omaa opiskelijaelämäänsä. Käytännössä: enemmän vaikutusmahdollisuuksia, enemmän kontakteja ympäri Kumpulaa (mahdollisesti myös Kumpulan ulkopuolisiin ainejärjestöihin), enemmän tapahtumia ja paljon lisää ystävystymismahdollisuuksia. Kaksikielisen tutkinnon suorittamisesta saa – ainakin omasta mielestäni – suhteellisen paljon etuja sekä hyötyä suhteessa siitä tulevaan ”vaivaan” (=uuden kielen opettelemiseen). Käytännössä se ei eroa suomen kielellä opiskelusta juuri ollenkaan, sillä kurssit valitaan samalla tavalla, tutkinnon suoritusmalli on sama, luennot järjestetään samaan aikaan… Vain kieli on eri. Suosittelen kaksikielistä tutkintoa lämpimästi kaikille, sillä toivon, että tämän syksyn fuksit saisivat opiskelustaan vähintään yhtä paljon irti kuin mitä minä olen saanut. Mikäli olosi tuntuu vielä epävarmalta niin tule ihmeessä kokeilemaan ja päättämään itse onko tämä sinun juttusi vai ei!
19
ot
ksina u F i en
Rehellisesti sanoen olen aina vähän pihalla siitä, mitä tapahtuu. Muistini on varmaankin imetty kultakalalta. Mutta päätin käydä vilkaisemassa WebOodia ihan itse, koska en tiennyt, pitikö kurssit valita ennen yliopistolle menoa vai ei. Hyi, se oli kamala virhe. En ymmärtänyt yhtään mitään mistään saatika löytänyt kurssejani. Jo lukuvuosi-ilmoittautuminen oli tarpeeksi hankalaa. Päätin kauhusta kankeana olla lukematta yhtään mitään yliopistoon liittyvää.
t i:
Pa l
Kuva: Pauliina Ra i v io
Viikko ennen orientoivia; oli aika astua ”aikuisten maailmaan”. Odotukseni olivat varmaan samat kuin suurimalla osalla muistakin fukseista: tulenko pysymään tahdissa? Löydänkö kavereita? Saanko asunnon? Mitä jos reputan kaiken ja jään ulkopuolelle?
Tek s
uiz aR om
Vu
Rakas fuksi, Uskoisin, että olet edes pienellä jännityksellä odottanut alkavaa lukuvuotta. Tämä jännitys saattaa olla kauhua tulevasta loputtomasta lukupinosta tai innostusta uusien tuulien puhalluksesta. Tässä hieman kokemuksiani ja ohjeita uusille opiskelijoille.
Ensimmäinen viikko laitoksella oli täynnä sekavia tunteita. Minusta tuntui siltä, etten koskaan tule sopimaan joukkoon, enkä tuntenut erityistä yhteyttä kenenkään kanssa. Kirjatkin tuntuivat enemmän painolastilta kuin mielekkäältä oppimiselta. Ilmeisesti hyväksymiskirjeeni mukana tulleiden, poisheittämien flyereideni joukossa oli myös ollut ilmoituksia erilaisista fuksileireistä ja baarihengailuista, jotka olin missannut. Onneksi tuutorini olivat ehkä maailman parhaita ja saivat pidettyä fuksiryhmäni kasassa. Osallistumalla erityisesti HYK:in toimintaan ryhmäläisteni kanssa sain tutustua uusiin ihmisiin ja rakentaa ystävyyssuhteita. Luennot ja laskuharjoitukset eivät tuntuneet yhtä hankalilta, kun koko ryhmäni oli tukena. Tästä rohkaistuneena
20
hain HYK:in hallitukseen ja menin toimittajaksi Esitisleeseen. Osallistuin myös erilaisille risteilyille (jotka olivat mielestäni aika villejä alkuun) ja totuin baari-iltojen opiskelijahintoihin. Yliopistolla oli hyvää myös se, että kukaan ei painostanut juomaan tai menemään kaikkiin tapahtumiin, vaan minulla oli hauskaa myös selvin päin lautapelejä pelatessa. Opintoni sujuivat toisen periodin jälkeen paremmin kuin ensimmäisen, koska pääsin hieman jyvälle opiskelutaktiikoista. Ei tarvitse stressata, vaikkei lukumotivaatio taikka kurssien läpipääsyprosentti olisi ihan huipussaan vuoden alussa (terveisin ”mä kuolen”), kyllä se siitä. Ensimmäisten laboratoriokurssien aikana olin enemmän piiloblondi kuin koskaan: työnsin pääni vetokaappiin, jossa oli syanidia. Keltainen
tuotteeni oli muuttunut mustaksi lounastauon aikana. Epätoivon hetkien saavuttaessa porskutin kuitenkin eteenpäin assistenttini tukemana ja selvisin kuin selvisinkin hyvin kaikesta. Rakas fuksi, osallistu. Osallistu tapahtumiin, osallistu luennoilla, osallistu toimintaan. Ja lue sähköpostiasi. Jos kaikenkattava osallistuminen tuntuu häkellyttävältä, osallistu edes orientoivalla viikolla. Saat tukiverkon, huikeita kokemuksia ja pääset opiskelijaelämän makuun. Kaveriporukalla laskarit sujuvat helpommin ja lounas nopeammin. Laitoksen henkilökunta auttaa todella mielellään, kun asiat menevät totaalisen ohi, tai olet muuten vain kiinnostunut kuulemaan lisää jostakin aiheesta. Kyllä meistä vielä mahtikemistejä tulee.
21
Fysikaalinen Kemia
Polymeerit? Nehän on muoveja. Helppo homma. Mutta kuuluuko siihen muutakin? Polymeerejä ovat kaikki aineet, jotka koostuvat ketjuiksi liittyneistä pienemmistä molekyyleistä. Ketjujen runkona ovat lähes aina orgaaniset yhdisteet, koska hiili nyt vaan on hyvä rakennuspalikka. Tässä siis erikoistumisvaihtoehto orgaanisesta kemiasta innostuneille. Ja polymeerikemia ei todellakaan ole pelkkiä muoveja. Chemicumin neloskerroksessa sijaitsevassa polymeerikemian laboratoriossa tutkitaan tällä hetkellä mm. nanopartikkeleiden järjestäytymistä, puusta jalostettavia vihreitä materiaaleja ja lääkeaineiden kantaja-aineita. Polymeerien kirjo on käytännöllisesti katsoen loputon, koska erilaisten ketjujen yhdistelmien ominaisuudet voivat poiketa suuresti yksittäisistä. Tutkittavaa siis riittää.
Ensimmäiset fysikaalisen kemian kurssit ovat pakollisia ja auttavat opiskelijaa ymmärtämään ilmiöitä niiden hiukkastasolla, mikä on erittäin hyödyllinen taito jokaiselle tulevalle tutkijalle. Monipuolisuutensa vuoksi fysikaalisen kemian voi helposti yhdistää muihin kemian erikoistumislinjoihin, teknillisiin aloihin tai esimerkiksi lääketieteeseen. Useat fysikaalisen kemian projektit ovat pioneeritason tutkimusta, mikä tarjoaa mahdollisuuden olla mukana löytämässä jotain aivan uutta.
Polymeerikemian opinnot eivät ole pakollisia, mutta keväällä järjestettävä kurssi Polymeerikemia tekee pintaraapaisun koko alaan ja on siksi tutustumisen arvoinen kaikille tuleville kemisteille. Tämän jälkeen voi valita polymeerikemian syventäviä kursseja, joilla paneudutaan syvemmin polymeerien sielunelämään. Vielä motivaationa: Jos funktionaaliset materiaalit alalla kuin alalla kiinnostavat, tutkimuskohteisiin kuuluu luultavasti polymeerejä.
Fysikaalinen kemia on joustava, monipuolinen ja innoittava erikoistumisvaihtoehto jokaiselle aloittelevalle kemistille. (Ja sen avulla pääsee leikkimään lasereilla.)
22
Teksti: Antti Korpi
Kuulostaako yksitoikkoiselta ja kuivalta? Päinvastoin. Fysikaalinen kemia on kokeellisen, laskennallisen ja teoreettisen tieteen kohtauspaikka, joka tarjoaa monipuolisen ja laajan kirjon tutkimusaiheita laserspektroskopiasta jalokaasuyhdisteisiin ja laskennallisesta kvanttikemiasta reaktiokinetiikkaan. Fysikaalinen kemia on ilmiöiden ja systeemien tutkimista niiden perustavanlaatuisimmalla tasolla, ja sen avulla saadaan korvaamatonta tietoa niin molekyylien rakenteellisista ominaisuuksista kuin niiden vuorovaikutuksesta toistensa kanssa.
Polymeerikemia
Teksti: Kajsa Roslund
Kemian erkoistumislinjat
Teksti: Vili Salo
Epäorgaaninen kemia
Analyyttisen kemistin laajaan osaamisalueeseen kuuluu koko analyysiketju aina esikäsittelyn ja analyysimenetelmän optimoinnista analyysidatan tilastolliseen käsittelyyn. Analyyttisen kemistille on myös eduksi mikäli työkalut pysyvät hyvin näpeissä, sillä ajoittain laitteistoa täytyy huoltaa tai muokata tarpeisiin sopivaksi – tai jopa kehittää uusi analyysimenetelmä. Analyyttinen kemia ei rajoitu vaikkapa vain orgaaniseen tai epäorgaaniseen kemiaan, vaan kattaa eri kemian osa-alueiden analyysimenetelmät. Analyyttistä kemiaa tarvitaankin kaikilla kemian osa-alueilla. Jokaisen kemistin olisi suositeltavaa käydä edes muuta
ma kurssi analyyttistä kemiaa, sillä sen osaamisesta ja laitetekniikoiden ymmärtämisestä ja osaamisesta on aina hyötyä ja sitä oletetaankin monissa työpaikoissa erikoistumisalasta riippumatta. Analyyttiset kemistit työllistyvätkin hyvin monenlaisiin työpaikkoihin laidasta laitaan kemian- ja lääketeollisuudesta erinäisiin ympäristö-, rikos- sekä valvontalaboratorioihin ja laiteasiantuntijoiksi. Mikäli mielenkiintosi heräsi, kannattaa analyyttisen kemian opiskelu aloittaa kandivaiheen Instrumenttianalytiikka –kurssilla, (ja on itse asiassa pakollistakin analyyttisen kemian erikoistumisopintoihin). Kurssilla saa yleiskatsauksen mitä analyyttinen kemia on. Hyödyllisiä sivuainevaihtoehtoja analyyttiselle kemistille ovat: fysiikka, biokemia, elintarvikekemia, farmasia, ympäristökemia, tilastotiede ja tietojenkäsittelytiede.
23
Teksti: Niko Ekholm
Tähän mennessä Suomen ainoa kemian Nobel-palkinto myönnettiin Artturi Ilmari Virtaselle hänen työstään rehunsäilytysmenetelmän parissa ja on sanomattakin selvää, että tämä innovaatio perustui epäorgaanisten kemikaalien käyttöön. Hyvä kemisti tulee aina hyötymään epäorgaanisen kemian tuntemuksesta.
Askarruttavatko kummalliset lyhenteet kuten LC-ESI-MS/MS ja SPME-GC-TOF ja erinäiset laitetekniikat niiden taustalla? Kiinnostaako pienten ainemäärien kaivaminen monenlaisista näytematriiseista? Analyyttisessä kemiassa pääsee tutustumaan suureen määrään erilaisia laitetekniikoita, joita voidaan käyttää aineiden kvantitatiiviseen sekä kvalitatiiviseen analytiikkaan.
Analyyttinen kemia
Nykyaikainen alkuaineiden jaksollinen järjestelmä sisältää 118 eri alkuainetta. Epäorgaaninen kemia on ainoa kemian erikoistumislinja, joka ottaa tästä mittavasta alkuaineiden määrästä kaiken hyödyn irti. Tästä johtuen voidaan todeta epäorgaanisen kemian olevan kaikkein monimuotoisin kemian tutkimusala, ja ainoa kemian ala, jonka tuotteita ja periaatteita hyödynnetään kaikilla kemian teollisuuden osa-alueilla aina katalyysistä lääkeaine-, polttoaine- ja maatalousteollisuuteen.
Teksti: Satu Asikainen
Radiokemia
Työnteko kuitenkin kannattaa, sillä kurssit ovat hyvin opettavaisia. Radiokemian kursseilla tutustutaan siihen miten uraani, ja muut ei niin stabiilit kumppanit hajoavat, sekä miltä säteily mittauksissa näyttää! Vaikka aine näyttääkin enemmänkin puhtaalta fysiikalta, niin jokaisen kemian opiskelijan kannattaa tutustua ainakin Radiokemian perusteisiin.
24
Orkun syventävät opinnot perehdyttävät opiskelijan moderneihin synteesimenetelmiin, synteesisuunnitteluun ja orgaanisten yhdisteiden reaktiivisuuteen. Kattavasta valikoimasta löytyy myös kursseja orgaanisen kemian laboratorion omista tutkimusaiheista mm. selluloosasta, nukleotideistä ja vihreästä kemiasta. Mielestäni orgaaninen kemia on varsin mielenkiintoinen ala biologisine kytköksineen. Orgaaninen synteesi on vähän niin kuin legopalikoilla rakentaisi, paitsi että legopalikkasi saattavat olla karsinogeenisiä, ja vaikka suunnitelma olisi kuinka hyvä, on lopputulos kaukana siitä hienosta legolinnasta ja päädyt ihmettelemään haisevaa tervantapaista mömmöä kolvin pohjalla.
Teksti: Sara Krogerus
Radioaktiiviset aineet ovat mielenkiintoinen tutkimuksen kohde ja laboratorion tutkimuskohteet keskittyvätkin ympäristön radiokemiaan, radiolääkeaineisiin ja käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn sekä loppusijoitukseen. Terveys ja turvallisuus ovatkin tärkeitä asioita radiokemian saralla. Radiokemian opinnot aloitetaan Radiokemia –kurssilla. Syventävinä kursseina käydään Säteilysuojelun ja Radiokemian perustöiden kurssit. Myöhemmin radiokemian opiskelija pääsee tutustumaan perinpohjaisesti säteilyn mittaamisen teoriaan ja tekniikkaan Ydinspektrometria-kurssilla ja radionuklidien analysointiin ja kemialliseen erottamiseen Radionuklidien kemia ja analytiikka –kurssilla, joka onkin melkein puhdasta epäorgaanista kemiaa. Kursseilla on yleensä 80 % läsnäolovaatimus, ja työkurssit sisältävät paljon työselostuksia.
Liuottimien suloisen pistävä tuoksu ja epämääräiset töhnät kolvissa, siitä on orgaaninen kemia tehty. Orgaaninen kemia on ala, joka tutkii hiilen yhdisteiden reaktioita ja ominaisuuksia. Tunnettujen orgaanisten yhdisteiden määrä lasketaan miljoonissa, mikä kertoo alan monipuolisuudesta. Tutkimusta sovelletaan niin biokemiassa, biologiassa, materiaalikemiassa kuin nano, lääke- ja ympäristötieteissä.
Orgaaninen kemia
Mitä on radiokemia? Radiokemia on kemian ala, joka tutkii radioaktiivisten aineiden kemiallista käyttäytymistä ja niiden käyttöä eri sovellutuksissa. Oman yliopistomme radiokemian laboratorio on harvinaisuus, sillä se on ainoa laaja-alainen yliopistollinen laboratorio Suomessa, eikä se jää pieneksi omassa kategoriassaan koko maailman mittapuullakaan.
Sivuaineet
Teksti: Kajsa Roslund
Kandidaatintutkintoon kuuluu tietty määrä sivuaineopintoja. Ohessa on kuvaus tärkeimmistä ja suosituimmista kemiaa tukevista sivuaineista. Muista kuitenkin, että voit valita sivuaineeksi käytännössä mitä tahansa kunhan varmistat, että sinulla on opinto-oikeus kyseisen alan kursseihin. HUOM! Sivuaineinfo perjantaina 29.8. klo 10
Fysiikka ja teoreettinen fysiikka
Farmasia
Hyviä sivuainevaihtoehtoja kaikille kemisteille. Fysiikka auttaa ymmärtämään ilmiöiden syyt ja seuraukset niiden perustasolla ja parantaa opiskelijan ongelmanratkaisukykyä sekä matemaattista osaamista. Fysiikka on yksi parhaiten kemiaa tukevista sivuaineista.
Lääketeollisuudesta ja lääkeaineisiin liittyvästä kemiasta kiinnostuneiden kannattaa harkita farmasiaa sivuaineekseen. Farmasia sopii hyvin yhteen erityisesti orgaanisen ja epäorgaanisen kemian kanssa, mutta sen voi yhdistää helposti myös muihin erikoistumisaloihin monipuolisuutensa vuoksi. Muista kuitenkin, että kaikki farmasian kurssit eivät ole avoimia kemisteille ja sen vuoksi niihin on haettava erillistä opiskeluoikeutta.
Matematiikka ja tilastotiede Matematiikka ja tilastotiede tukevat hyvin kemian opintoja. Jokainen kemisti tarvitsee opintojensa aikana matemaattista osaamista ja tilastotieteen opintojen avulla voit päästä hyvään asemaan työnhaussa, sillä useat työnantajat arvostavat tilastotieteellistä osaamista.
Geologia Maaperän ja ympäristön kemiasta kiinnostuneille geologia on luontainen sivuaine. Geologian voi yhdistää esimerkiksi epäorgaaniseen kemiaan.
Tietojenkäsittely Tietojenkäsittelytiede on kasvavassa suosiossa ja se on monipuolinen sivuainevaihtoehto kemistille. Monet työnantajat arvostavat ohjelmointitaitoja, joiden perusteet opetetaan ensimmäisillä tietojenkäsittelyn kursseilla.
Muita Johtaminen, ympäristöalan monitieteinen sivuaine, tähtitiede, meteorologia, maantiede
25
Miksi kannattaa Opiskella luonnontieteitä? Luonnontieteilijät ovat yhteiskunnan monitaitureita. Luonnontieteiden looginen ja analysoiva lähestymistapa ongelmaan kuin ongelmaan antaa vahvan osaamispohjan lähes mihin tahansa työhön. Sanotaankin, että luonnontieteilijä voi työllistyä mihin tahansa työpaikkaan, missä pätevyysvaatimuksena on jokin korkeakoulututkinto. Luonnontieteilijöiden työllisyystilanne on kuitenkin heikentynyt 90-luvulta lähtien, joten työnsaanti ei enää ole vain siitä kiinni, että hankit maisterin paperit alat odottamaan soittoja työnantajilta. Luonnontieteilijän tutkinto antaa perusteet oppia työt työelämässä. Jos et ole missään vaiheessa istunut alas ja miettinyt, mitä haluat tehdä työelämässä, tee se nyt. Pahinta on valmistua laput silmillä tietämättä vaihtoehtoja, ja miettiä vasta valmistumisen jälkeen mitä olisi kannattanut tehdä. Vaikein tilanne on niillä, jotka valmistuvat hyvin samanlaisella tutkinnolla kaikkiin muihin nähden. Pyri tekemään tutkinnostasi itsesi näköinen. Työelämästä voi hankkia tietoa valmistuneilta, osallistumalla excursioille, ja käymällä infoilloissa ja yritysmessuilla. Niiden kautta jotta voit paremmin päättää, mitä uraltasi haluat. LAL kannustaa luonnontieteiden laitoksia ja tiedekuntia lisäämään työelämään orientoivia opintoja osaksi koulutusohjelmiaan. Pidä huoli, että oma tutkintosi antaa parhaat mahdolliset eväät valmistumisen jälkeiselle urallesi. Paras ohje opintojen suunnittelemiselle on edelleen: lue sitä, mistä pidät. Valitse sivuaineesi sen mukaan, mitä tykkäät opiskella. Jos tykkäät opiskella jotain, luultavasti pidät myös niistä työtehtävistä, missä pääset käyttämään oppimiasi taitoja. Jos haluat mahdollisuuden oppia lisää työelämästä, voit myös liittyä LAL:iin.
- Me teemme töitä sen eteen, että sinulla on töitä ja voit keskittyä uraasi. Antti Väisänen, opiskelija-asiamies
27