HUS vuosikertomus 2010

HUS Vuosikertomus 2010

1

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Sisältö

hus lyhyesti

Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri ja neljänneksi suurin työnantaja. HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 26 jäsenkunnan 1,5 miljoonalle asukkaalle ja vastaa lisäksi eräistä erityistason palveluista koko Suomessa.

Toimitusjohtajan katsaus 5 2010 oli hyvä vuosi 6 Uusi, tulevaisuuden sairaala 14 Meilahden tornisairaalan tyhjentäminen alkoi 17 Haimansiirrot alkoivat 20 Avohoitoa sairaalan sijaan 22 HYKS:n lastenpsykiatrian myllerrysten vuodet 25

HUS-konserniin kuuluu HUSkuntayhtymän lisäksi itsenäisiä osakeyhtiöitä.

HUS:n 21 sairaalassa hoitoa saa vuosittain lähes puoli miljoonaa potilasasiakasta. Kuntayhtymän liikevaihto on noin 1,5 mrd. euroa ja sen palveluksessa on noin 21 000 terveydenhuollon ammattilaista.

Hyvinkään sairaanhoitoalue

Hyvinkäällä lastenneurologi tapaa lapsen neuvolassa 26

Porvoon sairaanhoitoalue

Kellokosken sairaala

HUS:ssa joka päivä on syntymäpäivä 29 Hyvinkään sairaala

Lastenklinikan laajennus valmistui 31 HUSLAB tiivisti yhteistyötään kuntien kanssa 33 Kohti yksilöllisempää syövänhoitoa 34

Mäntsälä

Lohjan sairaanhoitoalue Nummi-Pusula

Organisaatio ja luottamuselimet 35

Paloniemen sairaala

Hallituksen jäsenet 2010 39 Kuntayhtymän tuloslaskelma 2010 40

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue

Pornainen

Loviisa Porvoo

Sipoo

Espoo

Karjalohja

Kauniainen

Raasepori

Kuntayhtymän tase 2010 42

Siuntio Kirkkonummi Inkoo

Konsernin tuloslaskelma 2010 44

Konsernin tase 2010 46

Vantaa

Lohja

Karjaa

Kuntayhtymän rahoituslaskelma 2010 41

Konsernin rahoituslaskelma 2010 45

Tuusula Kerava

Vihti

Askola

Järvenpää

Nurmijärvi

Lohjan sairaala

Valtuuston jäsenet 2010 38

Lapinjärvi

Hyvinkää

Karkkila

Jorvin sairaala

HYKSsairaanhoitoalue Hanko

Tammiharjun sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala

Porvoon sairaala Peijaksen sairaala Iho- ja allergiasairaala Kirurginen sairaala Kätilöopiston sairaala Lastenklinikka Lastenlinna Meilahden tornisairaala Meilahden kolmiosairaala Naistenklinikka Psykiatriakeskus Silmä-korvasairaala Syöpätautien klinikka Töölön sairaala

HUS:n toimintaa on myös näissä sairaaloissa: Auroran sairaala Herttoniemen sairaala

Tekstit: Niina Kauppinen, Johanna Kojola, Katri Laukkanen, Riitta Lehtonen, Merja Mäkitalo, Leena Räisänen, Johanna Saukkomaa, Johanna Sirén, Tiina Syvälahti.

Kuvat: Mikko Hinkkanen, Timo Löfgren, Jarmo Nummenpää.

2

3

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

HYVIEN TULOSTEN VUOSI

HUS:ssa vahva omistajaohjaus HUS:n hallitus on jatkanut vuonna 2010 toista työvuottaan innostuneena ja parhaansa yrittäen. Vuoden aikana on tapahtunut paljon. Tärkeitä asioita ovat olleet muutosten saaminen uuteen terveydenhoitolakiin, HUS-kokonaisuuden säilyttäminen, Tammisaaren sairaalan synnytysten lopettaminen kesällä ja Valviran asettama uhkasakko, joka koski hoitotakuun ylittäviä jonoja. HUS:n alueelle hyväksyttiin vihdoin psykiatrian järjestämisen kokonaissuunnitelma, joka jo etenee.

Myös tiloista on huolehdittu. Viime vuonna otettiin käyttöön Lastenklinikan uusi leikkaus- ja teho-osasto ja maan uudenaikaisin sairaala, Meilahden kolmiosairaala. Lisäksi päätettiin Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjauksesta ja laajennuksesta, Jorvin sairaalan uudesta päivystysrakennuksesta ja Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksesta.

Hallituksen työskentelyn tavoite on ollut hyvän potilashoidon turvaaminen ennustettavan budjetin puitteissa.

HUS:n viime vuosien talouskehitys on näyttänyt, että suuruuden ekonomia yhdessä kulukurin kanssa on tuottanut hyötyä sekä taloudessa että hoidon laadussa. HUS:ssa erikoissairaanhoidon palvelut on tuotettu asukasta kohden edullisemmin kuin keskimäärin maan muissa sairaanhoitopiireissä. Kustannusten nousu on ollut muita hitaampi.

Tähän on tarvittu henkilöstön hyvää sitoutunutta työtä. HUS:n virkoihin on ollut hakijoita ja tulijoita.

HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteistyö muodostaa yliopistosairaalan perustan. Yhteistyötä varten toimii nyt erillinen ryhmä. Meilahden kampuksella on eurooppalaista huippuosaamista yliopistollisen sairaanhoidon tutkimuksessa, mutta tuloksissa on pelättävä laskevaa suuntaa. Alan tietopääomaa ei saa päästää katoamaan. Tutkimuk-

4

seen on kiinnitetty erityistä huomiota, sillä viime vuonna hyväksyttiin koko HUS/HYKS-historian ensimmäinen tutkimusstrategia. Jos emme tue lisää erikoissairaanhoidon opetusta ja tutkimusta, niin emme kehity kyllin nopeasti. Tiedon ja opetuksen varassa uudistutaan ja lääketieteessä voi luottaa vain tutkittuun tietoon.

HUS:n organisaation ja toiminnan arvioimiseksi tehtiin kaksi selvitystä.

Toinen käsitteli liikelaitosten toimintaa ja asemaa, toinen tilojen ja kiinteistöjen hallinnointia ja toimintaa.

Raporttien valmistuttua ehdotuksia tarkasteltiin sekä liikelaitosten johtokunnissa että virkamiesten valmistelussa. Mahdolliset muutokset liikelaitosten toimintojen ja hallinnon organisoinnissa riippuvat HUS:n lisäksi myös valmisteilla olevasta uudesta kilpailuneutraliteettia koskevasta lainsäädännöstä. Kunnallisten liikelaitosten asemaa tarkastellaan ulkopuolelta suurennuslasilla.

Eduskuntavaalien jälkeenkin ja uuden terveydenhoitolain tultua voimaan kannattaa muistaa, että HUS:ssa on vahva omistajaohjaus. Kuntalakien mukaan kuntayhtymää johtaa valtuusto. Valtuusto on valinnut hallituksen, jonka jäsenet ovat omistajakuntiensa edustajia. Hallituksessa ovat edustet-

tuina kaikki viisi sairaanhoitoaluetta ja Helsingin yliopisto.

HUS:n alueen kuntien kanssa on tiivistetty yhteistyötä väestön yhdenvertaisen hoidon turvaamiseksi.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä tuetaan HUS:ssa.

HUS haluaa turvata myös niiden erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen, jotka on tarkoituksenmukaisinta tehdä kuntien omassa perusterveydenhuollossa, kunhan toimet eivät ole ristiriidassa kuntalaisten yhtäläisten oikeuksien kanssa.

Hämmästyttävää on ollut, miten tuhansien potilaiden odotusjono saatiin purettua Valviran sakon uhatessa.

Henkilökunta ja tilat ovat joustaneet ja yksityisen sektorin palveluja on käytetty purkamaan viipynyttä potilashoitoa.

Luottamushenkilöille pitää sallia uteliaisuuden ja kyseenalaistamisen henki: Miten potilaiden hoito järjestetään? Miksi se järjestetään niin eri tavoin eri sairaaloissa? Miten tuotteistetaan tavallisimpia hoitoja potilaan ensimmäisestä lääkärissä käynnistä viimeiseen kontrollikäyntiin? Miten saadaan aikaan toimiva erikoissairaanhoidon konsultaatiomalli perusterveydenhuollon yksiköille? Työ jatkuu.

Ulla-Marja Urho hallituksen puheenjohtaja

Vuosi 2010 oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille menestyksellinen. Liian pitkät potilasjonot saatiin purettua.

Henkilöstön kokema työilmapiiri parani.

Julkinen keskustelu HUS:n ympärillä rauhoittui. Taloudellinen tulos oli omistajakuntien kannalta hyvä.

Akuutti eli kiireellinen hoito on sairaaloiden päätehtävä. 50–60 % HUS:n sairaaloiden resursseista käytetään tähän. Akuuttihoidossa viive hoidon tarpeen ilmaantumisesta sen toteutukseen on muutamista sekunneista muutamaan tuntiin. Kiireellinen hoito pystyttiin vuonna 2010 tuottamaan hyvällä tasolla. Kesäaika muodostaa haasteen johtuen vakituisen henkilöstön lomista, sijaisten saatavuudesta ja tiettyjen hoitojen lisääntymisestä kesällä. Viime vuonna selvittiin näistä haasteista hyvin.

Toukokuussa – toisena työpäivänäni – asetti Valvira HUS:lle kahden miljoonan euron suuruisen uhkasakon kiireettömän hoidon jonotusaikojen saattamiseksi lain mukaisiksi. Liian pitkät hoitojonot lyhennettiin toimintaa tehostamalla, ylitöillä ja ostopalveluilla.

Suuren sairaalaorganisaation tuotantoa on vaikea kuvata yhdellä luvulla, mutta sellaiseksi kelpaa hoitopalveluidemme painotettu volyymi, joka vuonna 2010 kasvoi 4,2 %.

Kustannusten kasvu oli 2,3 %. HUS:n tuottavuuden parantuminen on siis kiistatonta. Jäsenkuntien laskutus kasvoi 1,7 %. Tarkkuus ja kuri kuluissa, hyvin suunnitellut ja toteutetut hankinnat, yleinen kustannustietoisuus, riittävä seuranta ja raportointi, hyvä henkilöstöjohtaminen, tuotantoprosessien kehittäminen yhä sujuvammiksi sekä ylimmän johdon ja välittömän esimiestason tiivis vuorovaikutus ovat tämän ilmiön selittävät tekijät. Kyse on pitkäjänteisestä työstä.

HUS:n, HYKS:n ja Helsingin yliopiston välinen tiivis yhteistyö jatkui vuon-

na 2010. Tieteellinen tutkimustoiminta oli laajaa huolimatta evo-rahoituksen valtakunnallisesta niukkenemisesta.

Hallituksen hyväksymä tutkimusstrategia linjaa lähivuosien painopisteitä.

Myös muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa oli laajaa yhteistoimintaa, erityisesti opiskelun järjestämisessä HUS:n sairaaloissa.

HYKS:n Meilahden kolmiosairaala sekä Lasten ja nuorten sairaalan uudet leikkaussalit ja teho-osasto otettiin käyttöön syksyllä 2010. Meilahden alueelle rakennettiin vuoden aikana väistösairaalaa, joka tarvitaan Tornisairaalan tyhjentyessä peruskorjauksen vuoksi. Väistösuunnitelma on laadittu huolellisesti ja se sisältää merkittäviä toimintojen siirtoja HYKS:n sairaaloiden välillä. Merkittäviä lahjoituksia HUS:n sairaaloille tehtiin myös vuonna 2010. Niistä mainittakoon erikseen Erkon säätiön lahjoittama leikkausrobotti, jonka jälkeen HYKS:ssä on nyt kaksi leikkausrobottia, minkä uskotaan riittävän lähivuosiksi.

Laajaan henkilöstökyselyyn perustuva työolobarometri toteutettiin syyskuussa 2010. Osallistuminen ja vastausprosentti oli hyvä. Tulosten valmistuttua loppusyksyllä perehdyttiin niihin huolellisesti. Myönteistä oli tulosten parantuminen vuonna 2008

tehtyyn selvitykseen verrattuna. Myös esitetty kritiikki on otettu vastaan ja sitä käytetään hyväksi kehittämistoiminnassa. Kaikkia yksiköitä on ohjeistettu työolobarometriin perehtymiseen ja sen hyödyntämiseen ja avoimeen tiedottamiseen.

Henkilöstön kannalta vuoden 2010 merkittäviä asioita on ollut HUS:n palvelutuotannon jatkuminen vakaana ilman henkilöstöön kohdistuvia laajoja sopeuttamis- tai muita uhkia. Työpanosten määrä lisääntyi hieman vuoden aikana, mutta tämä lisäys korvasi osin vuokratyövoiman käyttöä, jota on voitu vähentää. Hallitus hyväksyi marraskuussa HUS:n palkkauspolitiikan periaatteet ja kehittämislinjaukset, joihin perustuen tullaan laatimaan konkreettisia tulospalkkauksen ja muita kannustavan palkkauksen malleja.

Tiedotusvälineet ovat seuranneet aktiivisesti HUS:n ja sen sairaaloiden toimintaa. Niiden rooliin kuuluu kriittisyys.

Myös useita myönteisiä kirjoituksia, tvja radiojuttuja, uutisia ja kannanottoja on ollut. Yleiskuva on ollut positiivinen.

On tärkeää, että HUS:n perustehtävästä, erikoissairaanhoidosta, välittyy oikea kuva. Myös HUS:ssa on panostettu voimakkaasti viestintään sekä sisälle omaan organisaatioon että ulospäin suurelle yleisölle. Toimitusjohtajan viikoittainen blogi on eräs kanava.

Vuoden 2010 lopulla käynnistettiin hallituksen päätöksellä HUS:n strategian uudistaminen, jota tehdään omin virkamiesvoimin yhdessä henkilöstön ja päättäjien kanssa kevään 2011 aikana. Erityisesti huomioon otettavia uusia painotuksia tulevat olemaan mm. perusterveydenhuollon tukeminen, laadunhallinta ja potilaan aseman vahvistaminen palveluissa.

Aki Lindén toimitusjohtaja

5

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

2010 oli hyvä vuosi Vuosi 2010 sujui HUS:n kannalta erinomaisesti. Yli kuusi kuukautta hoitoa odottavien potilaiden jonot saatiin kuriin. Kiireellinen akuuttihoito sujui ilman häiriöitä koko vuoden.

Taloudellinen tulos oli omistajakuntien kannalta hyvä. Työilmapiiri parani.

Omistajakuntien kanssa käytiin kuntaneuvotteluja keväällä ja syksyllä samaan aikaan kun kuntien taloudellinen tilanne kiristyi. Lopputuloksena kuntien palvelusuunnitelma oli 47 miljoonaa euroa (3,8%) alhaisempi kuin toteuma vuonna 2009.

Tämän vuoksi HUS:lta vaadittiin merkittäviä tehostamistoimenpiteitä.

Tehtävä ei ollut helppo, kun ottaa huomioon väestön ikääntymisen ja sen myötä sairastavuuden kasvamisen. Lisäksi talousarvio sisälsi vaatimuksen kahden prosentin tuottavuustavoitteesta. Tähän tavoitteeseen päästiinkin.

Vuonna 2010 palvelujen myynti jäsenkunnille päätyi noin 20 miljoonaa eli 1,7 prosenttia korkeammalle tasolle kuin vuonna 2009.

Kuntayhtymän tavoitteena oli tasapainoinen talous. Lähivuosina taloutta rasittavat merkittävät investoinnit.

Rahatilanne pysyi kuitenkin parempana kuin talousarviossa ennakoitiin, joten kuntayhtymän ei tarvinnut nostaa talousarvioon varattua 90 miljoonan euron lainaa lainkaan.

Korkotaso pysyi alhaisena koko vuoden. Lainasalkun keskikorko vuonna 2010 oli noin 2,1 % (2,8 % vuonna 2009). Lainasalkku on tällä hetkellä hyvin hajautettu vaihtuvaan ja kiinte-

6

ään korkoon. Pitkäaikainen lainakanta (177,1 miljoonaa euroa) jakautui tilinpäätöshetkellä seuraavasti: kiinteäkorkoiset lainat 43 % ja vaihtuvakorkoiset 57 %.

Taloudellinen tulos oli vuonna 2010 hyvä. Talousarviota merkittävästi parempi tulos muodostui kasvaneesta kysynnästä samaan aikaan kun kuluja karsittiin. Koko tilikauden tulos ylitti talousarvion 40,3 miljoonalla eurolla.

Tulos ennen sairaanhoitoaluekohtaisia ylijäämän palautuksia oli 21,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Jäsenkunnille palautettiin 22,3 miljoonaa euroa ja tämän seurauksena kuntayhtymän tilikauden tulos vuonna 2010 oli 0,8 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Toimintatuotot vuonna 2010 kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,4 prosenttia. Tuotoista valtaosa (79,3 prosenttia) tuli jäsenkuntien palvelusuunnitelmista. Muille kunnille ja vakuutusyhtiöiden maksamille potilaille tuotettujen palvelujen myyntiosuus oli 12,3 prosenttia tuotoista.

Opetukseen, tutkimukseen ja lääkärien koulutukseen tarkoitetun valtiolta saadun tuen osuus tuotoista oli 2,1 prosenttia. Asiakasmaksuista kertyi 3,6 prosenttia ja muista toimintatuotoista 2,7 prosenttia.

HUS selvisi ilman uutta lainaa

7

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Jäsenkuntien maksuosuudet palvelutuloista

823,1 euroa/asukas

TP 2007

TP 2008

TP 2009

TA 2010

TP 2010

Muutos-% TP2010/ TA2010

Muutos-% TP2010/ TP2009

Toimintatuotot 1 349 444 yhteensä Myyntituotot 1 285 674 Maksutuotot 50 068 Tuet ja avustukset 8 531 Muut toimintatuotot 5 171 Toimintakulut 1 262 618 yhteensä Henkilöstökulut 819 690 Palvelujen ostot 160 404 Aineet, tarvikkeet ja 244 398 tavarat Avustukset 509 Muut toimintakulut 37 617 Toimintakate 86 826 Rahoitustuotot ja 10 473 -kulut Vuosikate 76 353 Poistot ja arvonalentumiset 62 129 Tilikauden tulos 14 224

1 404 447

1 490 522

1 547 869

1 512 536

1 584 430

4,8 %

2,4 %

1 334 307 50 240 7 671 12 229 1 320 542

1 425 532 49 328 7 028 8 634 1 405 882

1 479 476 52 874 6 256 9 263 1 451 925

1 443 445 54 765 5 433 8 893 1 447 305

1 512 931 56 916 5 873 8 710 1 485 920

4,8 % 3,9 % 8,1 % -2,1 % 2,7 %

2,3 % 7,6 % -6,1 % -6,0 % 2,3 %

849 036 174 607 256 950

893 934 195 499 274 248

922 647 201 406 285 544

939 976 188 334 277 660

953 389 202 978 287 606

1,4 % 7,8 % 3,6 %

3,3 % 0,8 % 0,7 %

540 39 409 83 905 10 152

546 41 655 84 640 11 831

553 41 775 95 944 13 759

589 40 746 65 231 15 618

443 41 504 98 510 13 599

1,9 % 51,0 %

-19,9 % -0,6 % 2,7 % -1,2 %

73 753

72 809

82 186

49 614

84 911

71,1 %

3,3 %

65 894 7 859

75 521 -2 712

82 181 5

90 716 -41 102

85 711 -800

-5,5 %

4,3 %

1 386 436

1 481 403

1 534 106

1 538 021

1 571 631

2,2 %

2,4 %

2 500

1997

2 000

1 500

962

1 000

500

474

21 171 1 584,4 milj. euroa 1 485,9 milj. euroa 1,5 milj. asukasta

TP 2006

Toimintakulut ja poistot 1 324 747 yhteensä

8

Henkilöstön määrä Toimintatuotot Toimintakulut Alueen väestömäärä

 HUS onnistui täyttämään hoitotakuun velvoitteet ja poistamaan yli kuusi kuukautta hoitoonpääsyä odottaneiden potilaiden jonon. Vuodenvaihteessa jonossa oli enää 14 potilasta. Vielä elokuussa yli kuusi kuukautta jonottaneita oli miltei 3000.

Kaihileikkauksiin odottavien potilaiden tilanne oli vaikein, sillä HUS:n lääkäritilanne heikkeni oleellisesti syksystä 2009 kevääseen 2010. Syksyn aikana jonoista päästiin ylitöillä ja ostopalveluilla.

Valvira asetti kesällä HUS:lle kahden miljoonan euron uhkasakon, jonka tarkoituksena oli jouduttaa HUS:ia saattamaan hoidon tarpeen arviointi ja hoidon saatavuus erikoissairaanhoitolain edellyttämälle tasolle. HUS aikoo jatkossakin täyttää hoitotakuun velvoitteet ja pitää jonot kurissa.

14

Toimintakulut ylittivät talousarvion 38,6 miljoonalla eurolla (2,7 %). Edellisestä vuodesta kulut nousivat 2,3 prosenttia. Suurin nousu oli henkilöstökuluissa. Ne nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,3 prosenttia.

578 737 279 778 1 556 074 noin 2,4 milj.

86 155 18 652 462 964 3 128

2393

NordDRG-tuotteita Hoitopäivätuotteita Käyntituotteita Laskutettavia potilastapahtumia Leikkauksia Synnytyksiä Palveluja käyttäneitä eri henkilöitä Sairaansijoja

Toimintakulut kasvoivat maltillisesti

Tuloslaskelma Tuhansina euroina

Jonoista selvittiin

Tunnuslukuja 2010

2494

Yleisimpiä hoitoja olivat dialyysihoito, raskauden hoito, rintasyövän sädehoito, miesten sukuelinten syövän sädehoito, tuki- ja liikuntaelinten diagnostinen toimenpide, ruansulatuskanavan sairauden hoito sekä pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide. Nämä yleisimmät hoidot kattoivat 31 prosenttia tuotteistettujen toimenpiteiden määrästä. Tuotteiden sairaalakustannusindeksillä deflatoidut keskikustannukset laskivat 1,5 % edellisestä vuodesta.

0 heinä

elo

syys

loka

marras

joulu

Hoitoon pääsyä osastolle yli 6 kuukautta odottaneet heinä–joulukuussa 2010.

Lääkäri Tea Nieminen ja sairaanhoitaja Ulla Mari Lyytinen valmistelevat potilasta Lastenklinikan osasto K2:lla laskimon kautta annettavan reumalääkkeen ottoon.

9

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

HUS-kuntayhtymän toimintatuottojen HUS-kuntayhtymän toimintatuottojen jakauma vuonna jakauma vuonna 20102010

saatavuus, kunta-asiakkuus ja kuntien omistajaohjauksen vahvistaminen.

Vuonna 2010 HUS:ssa investoitiin yhteensä 113 miljoonalla eurolla.

Investointisuunnitelmassa otettiin huomioon omistajakuntien vaikeutunut taloustilanne. Aiemmin alkaneita suuria rakennus- ja tietojärjestelmähankkeita kuitenkin jatkettiin.

79,3 79,3 % %

Jäsenkuntien palvelutulot Jäsenkuntien palvelutulot myyntituotot MuutMuut myyntituotot Erityisvaltionosuus Erityisvaltionosuus Maksutuotot Maksutuotot toimintatuotot ja avustukset MuutMuut toimintatuotot ja avustukset

rakentaminen sekä Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen ja Naistenklinikan lisärakennuksen laajennuksen ja peruskorjauksen suunnittelu.

Meilahden alueen projektien lisäksi valmisteltavina ja arvioitavina olivat Hyvinkään, Kellokosken, Lohjan ja Jorvin sairaalan käynnistyvät lisärakentamisja peruskorjaushankkeet.

Kassan riittävyys (pv.)

120

25,4

TP2008

0 TP2006

TP2007

TP2008

Investoinnit 9,9 % 9,9 %

TP2007

10

0

64,2 64,2 % %

27,2

20

40

27,6

30 86

109 82

82 76

66

89

80

21,6

2,8 % 3,4 2,8 % % 3,4 %

113

40 110

Milj. euroa

HUS-kuntayhtymän toimintatuottojen jakauma HUS-kuntayhtymän toimintakulujen HUS-kuntayhtymän toimintakulujen vuonna 2010 jakauma vuonna jakauma vuonna 20102010

15,9 15,9 % %

Suurin investointikohde on Meilahden sairaala-alue. Vuonna 2010 valmistui ensin Meilahden sairaaloiden yhteinen sisäänkäynti ja aula. Syksyllä valmistuivat Lastenklinikan laajennusosa ja uusi Meilahden kolmiosairaala.

Meneillään ovat edelleen muun muassa tunneliverkoston laajennus, väliaikaisen vuodeosastorakennuksen

Investoinnit ja poistot 2000 - 2010

61

14,1 14,1 % %

25,4

3,6 % 0,9 % 2,13,6 %% 0,9 % 2,1 %

Investoinnit ja poistot 2006–2010

TP2009

TP2010

TP2006

Poistot

TP2009

TP2010

Vähimmäistavoite

Toteuma

Kassan riittävyys (pv.)

3,8 % 3,8 %

Avainlukuja

Henkilöstökulut Henkilöstökulut Sairaanhoidollisten palvelujen Sairaanhoidollisten palvelujen ostotostot Muiden palvelujen Muiden palvelujen ostotostot Lääkkeet ja hoitotarvikkeet Lääkkeet ja hoitotarvikkeet aineet, tarvikkeet ja tavarat MuutMuut aineet, tarvikkeet ja tavarat toimintakulut ja avustukset MuutMuut toimintakulut ja avustukset

77,6 77,6 % %

3,4 % 3,4 %

Hyks-sha Hyks-sha Länsi-Uudenmaan Länsi-Uudenmaan sha sha Lohjan Lohjan sha sha Hyvinkään Hyvinkään sha sha Porvoon Porvoon sha sha Konsernihallinto Konsernihallinto

Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien %-jakauma

10

Palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat vuonna 2010 yhteensä 953,4 miljoonaa euroa. Talousarviossa suunniteltu taso ylittyi 13,4 miljoonalla eurolla (1,4 %). Kustannusten kasvuun vaikuttivat sopimuskorotukset, henkilöstörakenteen muutokset ja jonojenpurku.

Vuoden 2010 lopussa HUS:n henkilöstön määrä oli 21 171. Edelliseen vuoteen verrattuna HUS:n henkilöstön määrä kasvoi 262 henkilöllä. Vakinaisia tästä määrästä oli 79,1 prosenttia, mitä voidaan pitää suhteellisen korkeana. Henkilötyövuosia kertyi 16 694, mikä on 0,7 prosenttia enemmän kuin

2008

2007

2006

Merkittävä investointiohjelma Investointiohjelmaa valmisteltaessa otettiin huomioon erityisesti hoidon

henkilöstöstä 2006–2010 Avainlukuja

%-jakauma %-jakauma

4,7 % 4,7 %

2009

Henkilöstön lukumäärä 21 171 20 909 20 956 21 202 20 927 vakinaiset 16 742 16 757 16 749 16 917 16 560 määräaikaiset, joista 4 429 4 152 4 207 4 285 4 367 sijaisia 2 792 2 641 2 675 2 652 2 687 avoimen viran/tehtävän hoitajia 1 481 1 439 1 465 1 404 1 538 lyhytaikaisia (1–12 pvä) 156 72 67 229 142 Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 21 171 20 909 20 956 21 202 20 927 hoitohenkilökunta 11 854 11 725 11 658 11 999 11 798 lääkärit 2 649 2 571 2 551 2 519 2 451 muu henkilökunta 5 678 5 603 5 768 5 734 5 742 erityistyöntekijät 990 1 010 979 950 936 Keski-ikä 43,4 43,3 43,1 42,9 42,7 naiset 43,5 43,5 43,3 43,0 42,8 miehet 42,4 42,3 42,3 42,1 42,0 vakinaiset 45,5 45,3 45,1 44,9 44,8 määräaikaiset 35,5 35,2 35,2 35,0 34,8 Sukupuolijakauma naisia/miehiä % 85,9/14,1% 85,8/14,2% 85,7/14,3% 85,7/14,3% 85,6/14,4 % Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus 5,8 % 6 % 7 % 7 % 6% Koulutuspäiviä / henkilö 3,7 3,4 3,5 3,4 3,7 Palkat ja palkkiot toimintakuluista ilman sosiaalikuluja, % 52,4 % 51,5 % 52,0 % 52,3 % 52,7 % Vuokratyövoiman käyttö euroina 13,5 16,7 16,0 11,7 7,5 henkilötyövuosina 225 278 288 210 169

HUS-kuntayhtymän toimintakulujen jakauma vuonna 2010 palvelusuunnitelmien Jäsenkuntien Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien

1,3 % 4,0 % 4,01,3 %% 9,1 % 9,1 %

2010

edellisenä vuonna. Vuokratyövoimaa käytettiin 13,5 milj. eurolla, joka vastaa 225 henkilötyövuotta.

HUS:n henkilöstölle tehtiin loka- ja marraskuussa työolobarometri -kysely.

Vastausprosentti oli 65, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Myös kyselyn tulokset olivat parantuneet edellisestä kyselystä, joka toteutettiin vuonna 2008. Niistä ilmeni, että monissa yksiköissä työilmapiiri oli parantunut.

11

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 2010 4,7%

26,8% 56%

12,5% Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät

Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 2010

Meilahden tornisairaalassa valmistauduttiin vuoden 2011 syksyllä alkavaan peruskorjaukseen. Tämä vaatii sairaalan tyhjentämistä ja muutot sairaalasta HYKS:n muihin sairaaloihin alkoivat jo syksyllä 2010. Tornisairaalan tyhjentämistä varten sen viereen rakennetaan väliaikainen vuodeosastosairaala, jonka on määrä valmistua kesällä 2011, kun Tornisairaalan peruskorjaus alkaa.

Suuret rakennustyömaat eivät haitanneet potilaiden hoitoa Meilahden alueen sairaaloissa.

HUS sai uuden toimitusjohtajan

Kaavio Kaavio 7.7.

Vuotuisen Vuotuisen työajan työajan jakauma jakauma 2010 2010 7,97,9 %%

3,83,8 %%

4,14,1 %% 10,8 10,8 %% 70,7 70,7 %% 2,7% 2,7%

HUS:sta keskusteltiin vilkkaasti

Säännöllinen Säännöllinen työaika työaika LisäLisäja ja ylityö ylityö Vuosiloma Vuosiloma Sairauspoissaolo Sairauspoissaolo Lakisääteinen Lakisääteinen poissaolo poissaolo Muu Muu poissaolo poissaolo

Vuotuisen työajan jakauma 2010

Työajan rakenne, palkkamenot prosentteina 0,8 0,8 % % 1,0 1,0 % % 2,6 2,6 % % 9,2 9,2 % % 5,9 5,9 % %

80,5 80,5 % %

Säännöllinen Säännöllinen työaika työaika LisäLisä- ja ja ylityö ylityö Vuosiloma Vuosiloma Sairauspoissaolo Sairauspoissaolo Lakisääteinen Lakisääteinen poissaolo poissaolo Muu Muu poissaolo poissaolo

Työajan rakenne, palkkamenot prosentteina

12

Toukokuussa 2010 HUS sai uuden toimitusjohtajan, kun Aki Lindén siirtyi HUS:iin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan paikalta.

Uusi toimitusjohtaja on ollut HUS:n näkyvä edustaja ja vilkas keskustelija myös julkisuudessa. Lindén on ollut aloitteellinen paitsi HUS:n myös koko Suomen terveydenhuollon tulevaisuutta käsittelevässä keskustelussa.

Alkuvuonna 2010 alkoi julkisuudessa vilkas keskustelu siitä, miten erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tulisi maassamme järjestää ja rahoittaa.

Keskustelussa päädyttiin HUS:n osalta siihen, että HUS on parasta säilyttää yhtenäisenä.

Uusi terveydenhuoltolaki hyväksyttiin eduskunnassa vuoden lopulla. Siinä määritellään sairaanhoitopiirille lukuisia uusia tehtäviä ja velvoitteita. HUS on valmistautunut näihin uudistuksiin, kun uusi laki astuu voimaan toukokuussa 2011.

Yhteistyötä omistajakuntien kanssa tiivistettiin. Sovittiin, että Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten perusterveydenhuollon päivystys virka-ajan ulkopuolella siirretään vuoden 2011 alusta HUS:n vastuulle Jorvin sairaalaan.

Toinen sopimus koski Espoon lääkekeskuksen siirtämistä osaksi HUSApteekin toimintaa. Espoon lääkehuolto siirtyi HUS-Apteekin hoidettavaksi vuoden 2011 alusta.

Palvelusetelin käyttöönottoa valmisteltiin HUS:n hallitus hyväksyi toukokuussa 2010 palvelusetelin käytön. Laki palvelusetelistä astui voimaan edellisenä vuonna. Palveluseteli on uusi toimintamuoto, jonka tarkoituksena on lisätä potilaan valinnanvapautta.

Palveluseteliä ryhdyttiin kokeilemaan ensiksi kaihikirurgiassa. Yksityisille palveluntuottajille asetettiin laatukriteerit, jotka täyttäneiden palveluntuottajien kanssa käynnistettiin yhteistyö maaliskuussa 2011.

HUS tarjoaa palveluseteliä kaihileikkausjonossa olevalle potilaalle.

Palvelusetelin saatuaan potilas voi valita leikkauspaikkansa hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. Potilas voi myös kieltäytyä palvelusetelistä ja jäädä HUS:n omaan leikkausjonoon.

Palveluseteli on arvoltaan 660 euroa, ja yksityisen palveluntuottajan hintakatto kaihileikkaukselle on 750 euroa. Potilaan omavastuu on enintään 90 euroa.

HUS panosti opetukseen ja tutkimukseen HUS panosti vuonna 2010 tutkimukseen ja opetukseen. Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta sai HUS:ssa yli 700 opiskelijaa. Erikoislääkärikoulutuksesta valmistui 141 erikoislääkäriä ja viisi erikoishammaslääkäriä. Noin 4000 terveydenhuoltoalan opiskelijaa sai käytännön opetusta HUS:ssa. Opiskelijoita oli noin 300 enemmän kuin edellisenä vuotena.

HUS käynnisti myös keskustelut terveystieteiden maisterikoulutuksen palauttamiseksi Helsingin yliopistoon.

HUS:n tutkimusstrategia valmistui vuonna 2010. Strategian suunnittelussa oli vahvasti mukana myös Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. HUS hyödyntää tieteellisiä tutkimustuloksia taudin määrittelyssä ja hoidossa. HUS:n tavoitteena on olla myös kansainvälisesti arvostettu uusien teknologioiden kehittäjä ja hyödyntäjä.

Keskitetyillä hankinnoilla miljoonasäästöjä  Vuonna 2010 keskitetyillä hankinnoilla saatiin merkittäviä taloudellisia säästöjä sekä HUS-Apteekin että HUS-Logistiikan liikelaitoksissa. Hankintojen tuomat säästöt ovat osaltaan vaikuttaneet kuntayhtymän hyvään taloudelliseen tulokseen.

HUS-Apteekin säästöt syöpälääkkeissä olivat merkittävät. Yksittäisellä tuotteella säästettiin vuodessa yli puoli miljoonaa euroa. Suurimmat säästöt saatiin infektiolääkkeiden kohdalla, jossa säästöä syntyi noin kolme miljoonaa euroa. Kilpailutuksen tuoma säästö hankintakaudella 2010–2011

verrattuna edelliseen hankintakauteen on koko HUS:n tasolla noin 17 miljoonaa euroa.

Kaikki HUS-Logistiikan suorittamat puitesopimushankinnat tilastoitiin ja verrattiin kustannuksia voimassa

oleviin sopimuksiin. Sopimuksien keskimääräinen hintataso laski viisi prosenttia. HUS:n ostovolyymin mukaan saavutetut säästöt ovat merkittävät, noin 5–10 miljoonan euron luokkaa.

Säästöt ovat kohdistuneet kaikille sairaanhoitoalueille. Erityisesti suurimpien käyttäjien – kliinisten yksiköiden – hankintakustannukset ovat alentuneet.

Yksittäisistä kilpailutuksista suurimmat säästöt saatiin ortopedisten ja kardiologisten tuotteiden kilpailutuksilla.

Molemmissa tapauksissa saatu säästö oli yli miljoona euroa vuodessa.

Hoitajien vastaanottoja yhä enemmän  Erikoissairaanhoidon hoitajavastaanottoja oli HUS:ssa keväällä 2010 yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2005 verrattuna. Kun kuusi vuotta sitten vastaanottoja toimi 170, oli niitä keväällä 2010 jo 460.

Esimerkiksi Suomen ensimmäinen hoidettujen kivessyöpien jälkiseurantaan koulutettu sairaanhoitaja aloitti oman vastaanoton Syöpäklinikalla vuoden 2010 alussa. Kivessyövän seuranta-aika on pitkä, viidestä yhdeksään vuoteen. Seurannan ensimmäinen ja viimeinen vastaanotto on aina lääkärillä, samoin on hoidon puolivälissä. Jos tauti pysyy remissiossa, muut kerrat käydään hoitajan vastaanotolla.

Syöpäklinikalla lääkäreiden tehtäviä on siirretty hoitajille rintasyövän jälkiseurannoissa jo vuodesta 1997 lähtien. Hoitajavastaanotoilla on pitkä perinne. Esimerkiksi sikiöseulontoja oli jo 1960-luvulla.

Eniten hoitajavastaanottoja on HUS:ssa Psykiatrian tulosyksikössä, jossa toimi viime vuonna parisataa avohoidon sairaanhoitajien vastaanottoa.

Röntgenhoitaja Ellinoora Haapaniemi sai harjoittelujaksonsa jälkeen työpaikan Lastenklinikan röntgenistä.

13

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Hematologisen osaston osastonhoitaja Susanna Tiililä työskenteli muuttokoordinaattorina Kolmiosairaalaan siirryttäessä.

Uusi, tulevaisuuden sairaala HUS:n uusin ja samalla Suomen nykyaikaisin sairaala Meilahden kolmiosairaala avattiin marraskuussa. Kolmiosairaalan suunnittelu lähti modernista sairaalakäsityksestä, jonka mukaan potilaita hoidetaan nykyaikaisilla menetelmillä ja prosesseilla.

Yksi visioista oli paperiton sairaala. Tähän ei ihan vielä päästy, sillä digitaalisen sanelujärjestelmän käytön pilotointi Kolmiosairaalassa siirtyi vuoden 2011 kevääseen. Sairaalassa on käytössä sähköinen sairauskertomusjärjestelmä, johon merkinnät tehdään kierron aikana mukana kulkevan langattoman työaseman kautta. Lisäksi osalla potilaita on käytössä oma monitoimilaite, jolla voi kutsua hoitajan, katsella televisiota, päästä internetiin ja myös katsella oman sairauskertomuksen tietoja. Potilaat sijoitetaan 1–3 hengen huoneisiin.

Suurin ero vanhempiin sairaaloihin näkyy päiväsairaalan toiminnassa. Päiväsairaalan toimintamallia on kehitetty muutaman vuoden ajan Meilahden tornisairaalassa ja Kirurgisessa sairaalassa, mutta täyteen vauhtiin toiminta on päässyt Kolmiosairaalassa.

Päiväsairaalan johtoajatuksena on, että potilas pääsee yöksi kotiin. Yhtä vuodetta voi käyttää päivän aikana useampi potilas. On arvioitu, että Kolmiosairaalan päiväsairaalassa kävisi vuosittain 18 500 potilasta.

– Kokemuksen myötä löytyy yhä uusia potilasryhmiä, jotka voidaan hoitaa päiväsairaalassa perinteisen vuodeosaston sijaan, osastonylilääkäri Perttu Arkkila sanoo.

Esimerkiksi sydämen tahdistimen ensiasennus merkitsi ennen potilaalle

14

parin päivän viipymistä sairaalahoidossa. Nyt tämä toimenpide voidaan tehdä päiväsairaalassa ja potilas pääsee yöksi kotiin. Päiväsairaalassa suoritetaan myös toimenpiteiden jälkiseurantaa.

Potilaat ovat pitäneet päiväsairaalasta. Potilaiden mukaan on mukavaa, että aina ei tarvitse vaihtaa sairaalan vaatteisiin. Työssäkäyville potilaille on käytännöllistä, että päiväsairaala tarjoaa myös ilta-aikoja. Päiväsairaala on auki arkisin klo 7–20.

Päiväsairaalan vieressä on poliklinikka-alue, jonka kanssa päiväsairaalassa tehdään tiivistä yhteistyötä. Poliklinikoilta on siirretty toimenpiteitä päiväsairaalaan. Esimerkiksi reumapotilaan lonkan kortisonipiikin saa nykyisin päiväsairaalassa.

Uuden yhteispoliklinikan osastonhoitaja Helena Kallinen on innoissaan uudesta työstään: – Prosessit on mietitty ja kuvattu tarkasti ja niistä pyritään tekemään mahdollisimman selkeitä. Tavoitteena on, että hoitajat voisivat aiempaa paremmin keskittyä yhteen tehtävään kerrallaan; esimerkiksi lähetteiden käsittelyyn.

Jokaiselle poliklinikalle on merkitty omat vastaanottohuoneet, mutta tarvittaessa niitä voidaan käyttää myös yli rajojen. Yhteistyö pelaa.

Lääkäri-hoitajapareista on luovuttu.

Uudessa mallissa kuuden lääkärin vastaanotolla työskentelee kaksi tai kolme sairaanhoitajaa.

Kolmiosairaalan poliklinikka-alueella on arvioitu hoidettavan 45 000 potilaskäyntiä vuodessa.

Kolmiosairaalan uudet työntekijät kohtasivat toisensa uudella valopihalla henkilökunnan kahvitilaisuudessa marraskuussa.

15

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Hoitajat tekevät työtä uudella tavalla  Uudessa Kolmiosairaalassa on hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä noin 250. Monen työnkuva on uudistunut sairaalaan muuton jälkeen.

– Henkilökunnalle muutto Kolmiosairaalaan on ollut työuran suurin voimainkoetus. Rohkeutta tämä on vaatinut, osastoryhmän päällikkö Riitta Vuorinen antaa tunnustusta edelläkävijöille.

Kolmiosairaalan vuodeosastoilla sairaanhoitajien aika on pyritty vapauttamaan mahdollisimman tarkkaan potilaiden hoitoon. Tämän varmistamiseksi liikelaitosten työntekijät vastaavat sairaalatarvikkeiden tilauksista ja varastotilojen täydentämisestä. Lisäksi joita-

kin hoitajien vastuulla aiemmin olleita tehtäviä on siirretty osastonsihteereille.

Hoitohenkilökunta keskittyy hoitamaan ns. oikeita vuodeosastopotilaita eli esimerkiksi niitä, jotka tarvitsevat elintoimintojen huolellista seurantaa tai ylläpitoa ja myös niitä, joilla on sairauden akuutti vaihe tai joiden diagnoosia vasta selvitellään.

Vuodeosastojen hoitajat ovat lisäksi potilaan tavoitettavissa uudella mobiilikäyttöisellä hoitajakutsujärjestelmällä.

Vaativia ja uudenlaisia tehtäväkokonaisuuksia hoitohenkilökunnalla on varsinkin päiväsairaalassa. Yksikkö toimiikin pääosin hoitajavetoisesti. Päiväsairaalan sairaanhoitajat vastaanot-

tavat potilaan ja aloittavat itsenäisesti klinikan tilaaman toimenpiteen.

Toimintamallin mahdollistaa se, että päiväsairaalan potilaiden hoitoprosessit on määritelty ja potilaiden palvelutarpeet ovat ennustettavia.

Kokeneet hoitajat on myös koulutettu tunnistamaan hoitostandardeista poikkeavat tilanteet, jotka vaativat potilaan lähettämän erikoislääkärin arvion.

Vielä vuonna 2010 Kolmiosairaalassa ei ehditty käynnistää hoitajavastaanottoja, mutta suunnitteilla niitä on esimerkiksi tiettyjen potilasryhmien turvakoeseurantoihin, pistosopetukseen ja muistitutkimuksiin.

Magneettitutkimusyksikkö muutti ensimmäisenä  Ensimmäisenä Kolmiosairaalaan muutti HUS-Röntgenin magneettitutkimusyksikkö lokakuussa 2010. Yksikössä on kolme magneettitutkimuslaitetta, joista kaksi siirrettiin Meilahden tornisairaalasta, ja lisäksi uusi 3-teslan laite hankittiin vanhentuneen laitteen tilalle.

Yksikköön kuuluu myös Meilahden poliklinikan yhteydessä oleva rekkamagneetti, joka toimii hyvänä lisäresurssina.

Magneettikuvausyksikön tilat ovat muotoutuneet Kolmiosairaalan kolmioon perustuvan pohjan mukaisesti.

Uudessa sairaalassa kaikki tutkimuslaitteet saivat omat isot ja avarat huoneet.

Tilavat huoneet ovat olennaisia, sillä äärimmäisen herkkien magneettikuvauslaitteiden ympärillä täytyy olla laaja magneettiyhteensopiva vyöhyke, jonka sisällä ei ole normaalia elektroniikkaa tai metallia sisältäviä esineitä. Tunnelikerroksessa magneettitutkimuslaitteet voivat toimia häiriöttä, sillä muuta toimintaa ei ole heti lähettyvillä. Tun-

16

nelikerroksessa sijaitsemisesta on myös se hyöty, että magneettiyksikköön on helppo tulla muista Meilahden alueen sairaaloista tunneliverkostoa pitkin.

Kovan kysynnän vuoksi magneettitutkimuslaitteet ovat ahkerassa käytössä. Kuvauksia tehdään kahdessa vuorossa ja lisäksi päivystysvalmius on ympäri vuorokauden. Vuositasolla kuvauksia tehdään noin 15 000. Tutkimuslaitteet ovat käytössä monesti myös

öiseen aikaan, jolloin niitä hyödynnetään erilaisissa tutkimusprojekteissa.

Uusi 3-teslan magneettitutkimuslaite on myös lunastanut lupauksensa.

Sen avulla voidaan saada entistä parempia kuvia sydämen, vatsan ja selän alueilta, jotka ovat magneettikuvantamisessa haastavia kohteita. Uusi laite parantaa näiden alueiden tutkimusten laatua, ja siten nopeuttaa ja helpottaa diagnosointia.

Meilahden kampuksella moni kohde odottaa saneerausta. Alun perin väliaikaiseksi ajatellulle vuodeosastosiivelle tullee olemaan käyttöä tornisairaalan peruskorjauksen jälkeenkin.

Meilahden tornisairaalan tyhjentäminen alkoi Meilahden tornisairaalan syksyllä 2011 käynnistyvä peruskorjaus on edellyttänyt valtavan työmäärän suunnittelua ja koordinointia, kun on mietitty vuodeosastotoimintojen siirtämistä korjausvuosien ajaksi muihin HYKS-alueen sairaaloihin. Operaatio on ainutlaatuinen HYKS:n historiassa.

– Meilahdesta hajautetaan kirurgisia toimintoja neljään eri sairaalaan täydessä vauhdissa. Päivystyksestä ja vaativista kirurgisista toiminnoista huolehditaan koko ajan, toteaa Operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen.

Väistösuunnittelua on tehty tiiviisti jo parin vuoden ajan, ja vuoden 2010 aikana suuntaviivat alkoivat asettua lopullisille paikoilleen.

– Työskentelyolosuhteet tulevat olemaan monin tavoin hankalat väistövuosien aikana, ja potilaita joudutaan tarvittaessa myös siirtämään sairaaloiden välillä, muistuttaa Haapiainen.

Tornisairaalan tyhjentäminen käynnistyi marraskuussa, kun suuri osa medisiinisistä vuodeosastoista muutti Kolmiosairaalaan ja urologinen osasto 132 väistyi Peijaksen sairaalaan. Väliaikaistilat on pitänyt löytää myös gastrokirurgisille, verisuonikirurgisille, sydänja thoraxkirurgisille sekä neurologian ja keuhkosairauksien vuodeosastoille.

Suurena haasteena on ollut löytää riittävä määrä toimistotiloja Meilahden tornisairaalan henkilöstölle.

Vuodeosastosiiven rakentaminen käynnistyi Kesäkuussa 2010 alkoi vuodeosastosiiven rakentaminen Meilahden tornisairaalan leikkausosastosiiven viereen. Rakennukseen on suunniteltu

120 vuodepaikkaa kahteen kerrokseen sekä toimisto-, varasto- ja huoltotilat.

Vuodepaikoille sijoitetaan gastroenterologista päivystyskirurgiaa, sydän- ja thoraxkirurgiaa, verisuonikirurgiaa sekä neurologiaa.

Vuodeosastosiiven lisäksi kirurgisia toimintoja sijoitetaan Kirurgiseen, Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin. Keuhkosairauksien vuodeosasto saa tilat Silmä-korvasairaalasta.

Väistöt merkitsevät monia muutoksia leikkausosastojen toimintaan.

Henkilöstösiirrot, hoitohenkilöstön perehdyttäminen siirtyviin toimintoihin, välineistön siirtäminen ja hankinnat ovat olleet suururakka leikkausosastojen osastonhoitajille ja muille väistösuunnittelun vastuuhenkilöille. ”Väistöpalapelissä” HYKS:n sairaaloiden välistä työnjakoa on hiottu millimetrin tarkasti, jotta potilaat pääsevät tutkimuksiin ja hoitoon lain edellyttämässä ajassa.

17

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Robottiavusteinen kirurgia laajenee  HYKS sai joulukuussa 2010 käyttöönsä toisen Da Vinci -leikkausrobotin. Se hankittiin Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoitusvaroilla.

Uusi leikkausrobotti sijoitettiin Meilahden tornisairaalan leikkausosastolle.

Robottiavusteisen kirurgian osuutta lisätään tänä vuonna erityisesti gynekologiassa ja rintaontelokirurgiassa.

Menetelmää tullaan vaiheittain kokeilemaan ja ottamaan käyttöön myös tietyissä sydänkirurgisissa toimenpiteissä sekä haimakirurgiassa. Lisäksi käytön laajentamista suunnitellaan keuhko- ja ruokatorvikirurgiaan.

Vuonna 2009 käyttöön otettu HYKS:n ensimmäinen leikkausrobotti toimii nyt Peijaksen sairaalassa, missä jo 2/3 urologisista eturauhasen poistoista (radikaalit prostatektomiat) tehdään robottiavusteisesti. Myös urologiassa suunnitellaan sovellusalueiden laajentamista.

Operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen ja sairaanhoitaja Tiina Tuomipuu esittelivät joulukuussa robottia Jane ja Aatos Erkon säätiön edustajille Heli Rahkalle ja Marja Leskiselle.

– Operan ”uimaradoilta” voidaan seurata reaaliajassa leikkaussalien tilannetta, opastaa ylilääkäri Irma Jousela.

18

Elinsiirrot keskittyvät Meilahden kampukselle

Opera laajeni HUS:n kaikille leikkausosastoille

 Pitkäaikainen tavoite, elinsiirtojen keskittäminen Meilahden kampusalueelle eteni vuoden lopulla, kun maksakirurgian osasto 5 muutti Kirurgisesta sairaalasta Kolmiosairaalan tiloihin.

Tämä oli ensimmäinen osa HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan kaksivaiheisesta muutosta Meilahden kampukselle. Myöhemmin helmikuussa 2011 kampukselle matkasi myös munuaissiirto-osasto 9. Klinikan vuodeosastotilat sijaitsevat Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen ajan Kolmiosairaalassa ja Silmä-korvasairaalassa.

Koko valtakunnallinen elinsiirtokirurgia on nyt keskittynyt Meilahden kampukselle. Maksan- ja munuaissiirtojen muutto onkin merkinnyt Mei-

 Leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä Opera laajeni kattamaan kaikki HUS-sairaaloiden kaksikymmentä leikkausyksikköä. Järjestelmää käytetään myös Jorvin ja Peijaksen sekä Meilahden tornisairaalan sydänasemilla.

Opera on yhtä aikaa sekä leikkausosastojen päivittäistoiminnan reaaliaikaisen ohjauksen ja aikatauluttamisen että leikkaustoiminnan kirjaamisen, analysoimisen ja johtamisen apuväline. Nyt saadaan reaaliajassa tietoa mm. leikkausmääristä, salien käytöstä

lahden tornisairaalan leikkausosaston päivystystoiminnan huomattavaa lisäystä. Se vaatii myös henkilöstöltä yhä laaja-alaisempaa erikoisosaamista ja perehtymistä uusiin leikkauksiin sekä varallaolon lisääntymistä.

Vuonna 2010 HYKS:ssä tehtiin yhteensä 273 elinsiirtoa. Näistä valtaosa on munuaisensiirtoja. Elinsiirtojen määrän uskotaan elokuussa 2010 muuttuneen elinluovutuslain myötä jonkin verran lisääntyvän, vaikka lain todellinen vaikutus nähdään vasta 1–2 vuoden viiveellä.

vuorokauden eri aikoina ja päivystysleikkausten tavoiteaikojen toteutumisesta. Voidaanpa Operan kautta myös tarkistaa, mitkä ovat kunkin leikkausosaston top 10 -leikkaukset tai miten leikkausyksiköissä on käytetty WHO:n suositusten mukaisia tarkistuslistoja.

– Salien toimintaa ja toimenpiteiden kirjon muuttumista tullaan seuraamaan entistä aktiivisemmin. Toivottavasti jokainen leikkausyksikkö tulee itse seuraamaan oman toimintansa kehittymistä ja ohjaamaan resurssejaan

parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Yksi tärkeimpiä kehittämisen kohteita on yötyön vähentäminen siten, että vain lääketieteellisesti aivan välttämättömimmät toimenpiteet tehdään yön pimeimpien tuntien aikana, toteaa ylilääkäri Irma Jousela.

Operan avulla voidaan aiemmasta poiketen seurata myös anestesiologisten resurssien käyttöä ns. virtuaalipisteissä – esimerkiksi röntgenosastoilla, toimenpiteissä poliklinikoilla ja synnytyssaleissa.

Kirurgi Heikki Mäkisalo tekee maksansiirtojen lisäksi mm. maksaresektioita, joista valtaosa koko Suomen alueelta tehdään HYKS:ssä.

19

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Haimansiirrot alkoivat HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian klinikassa tehtiin maaliskuussa 2010 Suomen ensimmäinen haimansiirto.

Siirto tehtiin tyypin 1 diabetespotilaalle yhdistettynä munuaissiirtoon. Niin siirretty haima kuin munuainen käynnistyivät heti, ja potilas toipui hyvin.

Haimansiirtojen aloittamiseen valmistauduttiin aktiivisesti jo muutamien vuosien ajan. Kirurgit Marko Lempinen ja Arno Nordin opiskelivat leikkaustekniikkaa ulkomaisissa haimansiirtokeskuksissa. He suorittivat sekä luovuttajan irrotusleikkauksen että varsinaisen siirtoleikkauksen. Osastonylilääkäri Agneta Ekstrand HYKS:n nefrologian klinikasta vastasi leikkaukseen valikoidun diabetespotilaan ennakkotutkimuksista ja -hoidoista.

Samanaikainen haiman- ja munuaisensiirto soveltuu osalle sellaisista tyypin 1 diabetesta sairastavista potilaista, joilla on myös munuaisten vajaatoiminta. Valtaosa maailman haimansiirroista tehdäänkin munuaissiirtoon yhdistettynä. Toimenpide parantaa potilaiden sokeritasapainoa ja munuaissiirrännäisen ennustetta. Haimansiirto palauttaa insuliinituotantoa eli haiman- ja munuaisensiirron jälkeen potilas ei tarvitse enää dialyysihoitoa eikä insuliinia.

Koska monilla potilailla on diabetekseen liittyviä muita sairauksia, mm. sydän- ja verisuonitauteja, haimansiirron valmistelut edellyttävät tarkkoja ennakkotutkimuksia ja muiden sairauksien hyvää hoitotasapainoa.

Haimansiirtopotilaita hoidetaan Kolmiosairaalassa elinsiirto- ja maksakirurgian osastolla 4b.

20

nisten, mm. leikkaustekniikkaan liittyvien ongelmien takia. Haimansiirroissa leikkaustekniikka onkin muuttunut eniten verrattuna muihin elinsiirtoihin.

Hyljinnänestolääkkeiden tehostumisen sekä kehittyneen leikkaustekniikan ansiosta tulokset ovat parantuneet 1990-luvun alusta lähtien.

Kansainvälisissä seurannoissa on saatu näyttöä siitä, että haimansiirto hidastaa diabeteksen elinvaurioita ja osin jopa korjaa niitä. Haimansiirroilla on nykyään hyvät pitkäaikaistulokset. Viiden vuoden kuluttua siirrosta n. 80 % siirrännäishaimoista toimii hyvin, eikä potilas tarvitse insuliinia.

Vuosittain maailmassa tehdään noin 2500 haimansiirtoa, näistä 700–800 Euroopassa.

Hyvät pitkäaikaistulokset Ensimmäiset haimansiirrot tehtiin 1960-luvun lopussa Yhdysvalloissa. Ne ovat yleistyneet hitaasti erilaisten tek-

21

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Avohoitoa sairaalan sijaan HUS:n psykiatrian toimintasuunnitelma vuosiksi 2010–2015 hyväksyttiin hallituksessa lokakuussa 2010.

Siinä linjatut suunnitelmat tuovat suuria muutoksia toimintamalleihin ja toimintakulttuuriin. − Seuraavat psykiatrian läpimurrot tulevat järjestelmän muutoksesta.

Mitä lähemmäs ihmisten normaalia arkea psykiatriset palvelut tulevat, sitä parempi. Ilman sairaalakapasiteetin vähentämistä ja resurssien siirtoa avohoitoon kehitys on kuitenkin umpikujassa, HYKS:n psykiatrian tulosyksikön johtaja Grigori Joffe linjaa.

Psykiatrista laitoshoitoa puretaan yhteistyössä HUS:n ja kuntien kanssa sitä mukaa kun perusterveydenhuollon valmiudet hoitaa psyykkisiä häiriöitä lisääntyvät ja ne pystyvät panostamaan vaikeista häiriöistä kärsivien potilaiden palveluasumiseen.

Vuoden 2010 aikana Jorvin ja Peijaksen alueiden aikuis- ja nuorisopsykiatriassa otettiin käyttöön avohoidon toimintamalli, jossa hajautettujen avohoidon yksiköiden toimintaa keskitettiin neljään yksikköön. Se on nopeuttanut hoitoon pääsyä ja konsultaatiota.

Lisäksi Espoon kaupunki lisäsi avohoidon asumispalveluita 18 poti-

HYKS:n Psykiatriakeskuksessa Helsingissä sijaitsee muun muassa akuuttipsykiatrian ja päihdepsykiatrian klinikat sekä syömishäiriöklinikka.

22

laspaikalla, mikä vähentää psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta. Sairaalahoitoa tarvitsevat espoolaiset hoidetaan Tammiharjun sairaalan sijaan nyt Kellokosken kuntoutussairaalassa.

Peijaksessa ja Jorvissa psykiatrinen hoito on jakautunut akuutti-, mielialahäiriöiden ja psykoosisairauksien linjaan, joissa kussakin henkilökunta on erikoistunut omien potilasryhmiensä vaikuttaviksi todettuihin tutkimus- ja hoitopalveluihin.

Muutoksilla haetaan paitsi sulavia ja taloudellisia prosesseja, ennen kaikkea potilaan parempaa hoitoon pääsyä.

Tästä on jo saatu myönteisiä kokemuksia. − Keskitetyillä avohoitopoliklinikoilla on tarjolla huomattavasti laajempi hoitojen kirjo kuin aiemmin eikä toiminta ole niin haavoittuvaa, kun erikoistunutta henkilökuntaa on enemmän, Peijaksen klinikkaryhmän johtaja Matti Holi luettelee.

Akuuttipsykiatriassa lähetteet tulevat yhteen paikkaan, josta potilaat ohjataan eteenpäin joko psykoosi- tai mielialahäiriölinjaan. Muutos on parantanut psykoosipotilaiden hoitoa ja nopeuttanut hoitoon pääsyä.

Vantaalla ja Keravalla aloitettiin uudenlaista yhteistyötä esimerkiksi palveluasunnoissa olevien, pitkäaikaishoitoa tarvitsevien potilaiden osalta. Psykiatrit siirtyvät perinteisestä vastaanottotyöstä liikkuvaan ja avohoitoa konsultoivaan

suuntaan, ja hoitaja voi tulla potilaan asumispalvelukotiin. − Pyrimme pitämään esimerkiksi skitsofreniapotilaat seurannassa myös tasaisessa vaiheessa. Ennen potilas siirtyi asumispalveluissa terveyskeskusten vastuulle. On olemassa riski, että terveyskeskuslääkäri ei hallitse useita psykoosilääkkeitä päällekkäin käyttävän potilaan lääkitystä. Lääkitykseen on voitu päästä pitkän tasapainottelun kautta, ja virhe lääkityksessä voi johtaa vuosien laitoskierteeseen, Holi toteaa.

Mielisairaala kuntouttaa avohoitoon Avohoitopainotteisuuteen siirtyminen muuttaa perinteistä sairaala-avohoito -jakoa ja supistaa sairaalatoimintaa.

Tammiharjun sairaalasta poistui vuoden 2010 lopulla merkittävä osa sen toiminnasta, kun espoolaiset potilaat päätettiin keskittää Kellokoskelle ja tarjota potilaille aiempaa enemmän avohoidon palveluita.

Tammiharjun sairaalatoiminta painottuu nyt Länsi-Uudenmaan alueen akuuttipsykiatrista hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon. Lisäksi sairaalassa jatkuu koko HUS-alueen ruotsinkielisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito. − Avohoitoon satsataan ja käynnissä on projekteja, joissa kehitetään avohoitoa ja kotipoliklinikkatoimintaa, sanoo psykiatrian tulosyksikön johtaja

Psykiatriset laitospaikat

HUS-alueen laitospaikat

Kansainvälisesti verraten Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä on edelleen sairaalavaltaista. Psykiatrian potilaspaikkoja on koko maassa 4600. Jos kansallinen Mieli 2009 -hanke toteutuu, Suomesta häviää 1500 laitospaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Laitoshoidon karsiminen on kansainvälinen suuntaus, jonka tavoitteena on ensisijaisesti kuntouttaa ihminen itselleen läheisessä ympäristössä.

HYKS-psykiatria 351 Kellokoski 285 Tammiharju 136 Lohja 64 Porvoo 40 Helsingin kaupunki 308

23

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Henno Ligi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta.

Kellokosken kuntoutussairaalaan keskitetään jatkossa kaikki HUS:n vaativa psykiatrinen sairaalakuntoutus.

Sairaalan erikoisosaamista ovat oikeusja kuntoutuspsykiatria, joiden lisäksi sairaalassa toimii myös nuoriso- ja akuuttipsykiatrian osastoja.

HUS Vuosikertomus 2010

− Psykiatrisessa kuntoutuksessa voimme tarjota suomalaista kärkitason hoitoa. Kuntoutusmetodit ovat ehdotonta kärkeä ja kehitämme uusia menetelmiä, esimerkiksi neurokognitiivista kuntoutusta ja sosiaalisen kognition kuntoutusta, Kellokosken sairaalan ylilääkäri Risto Vataja sanoo.

Psykiatrista laitoshoitoa puretaan yhteistyönä

Nettiterapiasta apua ahdistukseen?  Psykiatrisia palveluita tuodaan ihmisten lähelle sinne, missä he muutenkin liikkuvat – myös nettiin. Mielenterveystalo-sivustolla voi oirenavigaattorin tarkentavien kysymysten avulla tunnistaa mahdolliset hoidon tarpeet ja saada tietoa mielenterveyspalveluista.

Parhaillaan HUS:ssa kehitetään perinteistä terapiaa täydentäviä nettiterapioita. Verkkoterapian saatavuus parantaa hoitoon pääsyä, sillä kasvo-

24

tusten annettavaan terapiaan jonot ovat pitkiä.

Kognitiivis-behavioraalinen verkkoterapia soveltuu ainakin lievimpiin ja keskivaikeisiin komplisoitumattomiin häiriöihin. Sen tehokkuus on samaa luokkaa kuin perinteisen terapian – siitä on muualta maailmasta saatua vakuuttavaa näyttöä.

Nettiterapiassa potilas työskentelee itsenäisesti, psykologi seuraa tilannetta

ja oireita kuin kuumekäyrää ja keskustelee potilaan kanssa sovituin väliajoin.

Ohjelman ensimmäinen, sosiaalista ahdistuneisuushäiriötä koskeva osuus on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2011. Seuraavaksi valmistuu masennusosio, ja laajempaan käyttöön nettiterapian pitäisi olla valmis parin kolmen vuoden kuluessa. Nettiterapia on moninkertaisesti taloudellisempaa kuin kasvotusten annettu terapia.

HYKS:n lastenpsykiatrian myllerrysten vuodet HYKS:n lastenpsykiatrian toiminnot on järjestelty uudelleen läpikotaisin muutaman viime vuoden aikana. Tuloksena on hoitojonojen lyhentyminen asetuksen mukaisiksi, osastohoitopaikkojen ja -aikojen väheneminen, hoidettujen potilaiden määrän huomattava lisääntyminen sekä terapiajonojen ja -kulujen hallintaan saaminen.

Lastenpsykiatrian muutokset käynnistyivät vuonna 2007, kun Helsingin lastenpsykiatrian poliklinikoiden perustaminen varmistui. Huomattava resurssilisä avohoitoon mahdollisti koko lastenpsykiatrisen hoitojärjestelmän uudelleenarvioinnin. Vuonna 2007 lastenpsykiatrinen toiminta oli hyvin pitkälti tulipalojen sammuttamista, odotusajat tutkimuksiin ja hoitoihin olivat pitkät ja sama lapsi saattoi joutua jonottamaan monessa hoitoportaassa.

Muutoksessa keskeistä on ollut Helsingin alueellisten lastenpsykiatrian poliklinikoiden toimintojen käynnistäminen, Espoon ja Vantaan poliklinikoiden toimintojen uudelleenjärjestelyt sekä kaikkien poliklinikoiden toimintojen yhtenäistäminen.

Lisäksi keskeistä on ollut akuuttitoiminnan keskittäminen yhteen yksikköön, intensiivisen jalkautuvan avohoidon liittäminen osastohoidon yhteyteen sekä psykoterapioiden keskitetty järjestäminen, jonka ansiosta psykoterapiajonoa ei enää ole ja samanaikaisesti terapiaostojen kustannukset ovat vähentyneet noin 600 000 eurolla vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen.

Intensiivinen jalkautuva avohoito on lapsen luonnollisessa ympäristös-

sä tapahtuvaa hoitoa, jota tehdään räätälöidysti lapsen kotona, koulussa tai päivähoidossa lapsen ja hänen kasvuympäristönsä tarpeiden mukaan.

Tällöin psyykkisesti oireilevan lapsen vanhemmat ja muut tärkeät aikuiset saavat ohjausta siihen, kuinka he voivat toimia lasta paremmin ymmärtäen ja tukien. Hoitotulokset jalkautuvasta avohoidosta ovat olleet hyvät.

Vuonna 2007 lastenpsykiatriseen avohoitoon pääsi hoitotakuun mukaisesti alle kolmessa kuukaudessa 22 % potilaista, vuoden 2010 lopussa 99 %.

Osastohoitoon pääsi vuonna 2007 alle kolmessa kuukaudessa 18 % potilaista, vuoden 2010 lopussa sata prosenttia.

Samalla ajanjaksolla osastohoitopaikkojen määrää on vähennetty 76:sta 55:een. Osastolla hoidettavien lasten lukumäärä ei ole vähentynyt kovin paljon, mutta osastolla hoidettavien lasten hoitojaksot ovat huomattavasti lyhentyneet.

Osastohoitopäivien määrä on vähentynyt 2007–2010 14 620:stä 11 797:ään. Avohoitokäyntien määrä vastaavana ajanjaksoja on noussut 25 114:stä 42 103:een.

Intensiivisessä jalkautuvassa hoidossa lastenpsykiatri Laura Rautio ja sairaanhoitaja Anne Virtanen työskentelevät potilaiden kotona, kouluissa ja päivähoidossa.

25

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

HUS Vuosikertomus 2010

Hyvinkäällä lastenneurologi tapaa lapsen neuvolassa Lastenneurologin tapaamisen kynnys on huomattavasti alempi, kun tapaaminen voidaan järjestää omassa neuvolassa.

Näin on toimittu Hyvinkään sairaanhoitoalueella jo 13 vuotta eli siitä asti, kun Sanna-Leena Vanhanen tuli Hyvinkäälle lastenneurologian ylilääkäriksi.

Ylilääkäri Sanna-Leena Vanhanen (keskellä) ja lastenneurologi Tuula Kosonen jalkautuvat pienten potilaittensa luo neuvolaan.

Vanhasella oli pitkä kokemus terveyskeskus-, neuvola- ja koululääkärin työstä ja hän huomasi pian, että kehityshäiriöisten lasten hoidossa tehdään usein samoja asioita kahdessa paikassa.

Vanhanen käynnisti lastenneurologin konsultaatiokäynnit alueen terveyskeskuksiin, neuvoloihin ja kouluihin. Nykyisin hän käy säännöllisesti kolmessa alueen kunnista, ja kollega, lastenneurologi Tuula Kosonen käy

kahdessa muussa. Konsultaatiopäiviä on keskimäärin kolme päivää kuntaa kohden keväällä ja syksyllä. Yhden päivän aikana selvitetään kolmen potilaan asiat.

Opitaan puolin ja toisin Puolentoista, kahden tunnin käynnillä tavataan ensin lapsi ja vanhemmat.

Ihannetapauksessa mukana on myös oma neuvola- tai terveyskeskuslääkäri.

Lohjan dialyysipotilaille lahjoitettiin televisiot Lapsen ja vanhempien tapaamiseen varataan noin puoli tuntia aikaa, jolloin lääkäri tutkii lapsen ja keskustelee vanhempien kanssa diagnoosista. Tämän jälkeen on verkostotapaaminen. Siinä ovat läsnä vanhemmat, kunnassa lasta tutkineet tahot, esim. puheterapeutti, psykologi, toiminta- ja tai fysioterapeutti, neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, päiväkodin tai koulun opettaja sekä tarvittaessa perheneuvolan tai lastensuojelun työntekijä. Iso joukko ihmisiä, joiden yhteisenä tavoitteena on lapsen tilanteen helpottaminen, Sanna-Leena Vanhanen kertoo.

– Samalla se on kouluttautumistilanne. Eräs terveyskeskuslääkäri totesikin oppineensa kahden tunnin konsultaation aikana lastenneurologiasta enemmän kuin koko koulutuksensa aikana.

– Ja me osaamme tehdä realistisen kuntoutussuunnitelman, kun opimme tuntemaan kunkin kunnan palvelutarjonnan ja resurssit – emmekä esimerkiksi suosittele musiikkiterapiaa, jos sellaista ei kuitenkaan ole järjestettävissä, Vanhanen huomauttaa.

 Lohjan sairaalan dialyysihoidossa oli vuoden 2010 lopussa noin 30 HUS-piirin potilasta. Vuoden 2007 alussa toimintansa aloittanut hemodialyysiyksikkö on laajentunut hallitusti. Oman sairaanhoitoalueen potilaiden lisäksi yksikössä vierailee varsinkin kesäaikana potilaita myös muualta Suomesta ja muista maista. Lohjalla on voitu olla avuksi ottamalla hoitoon potilaita myös HYKS:n alueelta.

Potilaat viettävät dialyysihoidossa keskimäärin viisitoista tuntia viikossa useiden vuosien ajan.

Aika käy herkästi pitkäksi, vaikka viihtyisyyteen onkin panostettu mm. radiokuulokkeilla, lehdillä ja kirjoilla. Dialyysiyksikön rakentaminen sattui aikaan, jolloin analogisista televisiolähetyksistä siirryttiin digitaalisiin lähetyksiin, eikä potilaspaikkakohtaisia televisioita ollutkaan yksikön valmistuessa saatavana digitaalisena.

Pitkä odotus päättyi vuonna 2010, kun yksikköön vuoden lopulla saatiin Lohjan sairaalan saaman testamenttilahjoituksen ja Uudenmaan munuaisyhdistyksen rahoituksen turvin kauan kaivatut ja odotetut televisiot.

Nyt urheilu-, uutis- ja viihdeohjelmat sekä laitteiden kautta käytössä oleva Internet-yhteys rikastuttavat potilaiden elämää ja tekevät dialyysihoidoissa käynnit vähemmän uuvuttaviksi. Potilaat ovat itse tuoneet DVD-elokuvia kaikkien katsottaviksi.

Tehokkaasti käytettyä aikaa Yhden tapaamisen aikana saadaan sovituksi jatkotoimenpiteet pitkäksi aikaa eteenpäin. Usein neuvolaiässä riittää yksi konsultaatio, jonka aikana tehdään suunnitelma kouluikään asti.

Vanhemmille tulee varmuus, että asia on hoidossa ja sille on selkeä etenemissuunnitelma.

– Vanhemmille voi olla iso kynnys kuulla, että lapsella epäillään kehitysviivettä. Lastenneurologin tapaaminen tutussa neuvolassa alentaa sitäkin kynnystä. Ja kun vanhemmat ja koko hoitava tiimi ovat koolla samaan aikaan, on kaikilla sama tieto sovituista toimenpiteistä.

26

Televisio ja nettiyhteys viihdyttävät dialyysipotilaita Lohjallakin.

27

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Apuvälineet yhdestä osoitteesta Länsi-Uudellamaalla  Tammiharjun sairaala-alueelle valmistui vuonna 2010 uusi alueellinen apuvälinekeskus. Se vastaa Raaseporin ja Hangon perusterveydenhuollon sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista.

Maaliskuussa käyttöön otettu apuvälinekeskus sijaitsee Tammiharjun sairaalan entisissä työterapiatiloissa, jotka kunnostettiin tätä käyttöä varten.

Keskuksessa työskentelee kolme fysioterapeuttia ja kolme välineiden huoltajaa ja korjaajaa sekä laitoshuoltaja.

Apuvälinekeskuksen toiminnan tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä ja suoriutumista omassa kotiympäristössä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Näin edistetään sosiaalista

kanssakäymistä ja yhteiskunnassa selviytymistä.

Toimintaan kuuluu apuvälinetarpeen havaitseminen, tarpeen arviointi, apuvälineen hankinta, luovutus ja käyttöönotto sekä käytön opetus.

Apuvälineitä on saatavissa pyörätuolista peruukkiin: erilaisia liikkumiseen, siirtymiseen, kodinhoitoon ja kodin varusteisiin sekä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä apuvälineitä.

Tarkoitus on, että apuvälineen käyttäjä tulee apuvälinekeskukseen tarvitessaan apuvälineen tai kun entinen kaipaa korjausta tai huoltoa. Yksilöllisten apuvälineiden kuten peruukin, proteesin ja ortopedisten jalkineiden hankintaan tarvitaan lääkärin lähete tai fysioterapeutin lausunto.

HUS:n synnytyssairaaloiden vuosi 2010 oli tapahtumientäyteinen: Tammisaaren synnytysosasto suljettiin, Naistenklinikan rakennushanke hyväksyttiin ja Kätilöopiston sairaala sai tunnustuksen vauvamyönteisyydestään.

Apuvälineiden hankinta ja huolto on keskitetty Tammiharjun sairaala-alueella sijaitsevaan apuvälinekeskukseen.

Porvoossa aktiivista kuntayhteistyötä  Porvoon sairaanhoitoalueella toteutettiin useita toiminnan kehittämishankkeita yhteistyössä kuntien sekä HUS:n muiden toimijoiden kanssa.

Medisiinisessä tulosyksikössä toteutettiin konsernin kehittämisryhmän johdolla pienimuotoinen pilottitutkimus (SUTJAKE) muutamien potilasryhmien sujuvasta jatkohoitoon siirtymisestä. Tiivistetyn kuntayhteistyön tuloksena jatkohoitoon siirtyneistä potilaista tehtyjen ennakkoilmoitusten määrä kasvoi merkittävästi, mikä helpotti kuntien jatkohoidon järjestämistä ja potilaan sujuvaa siirtymistä perusterveydenhuoltoon.

Päivystypoliklinikalla määriteltiin ensimmäisenä Suomessa erityisesti poliklinikoille tarkoitetun PoliHoi-hoitoisuusmittarin avulla hoitoisuuden optimitaso.

28

Keuhkopoliklinikalla pyrittiin vastaanottokäyntien vähentämiseen kahden kokeiluprojektin avulla. Toisessa vastattiin elektiivisiin lähetteisiin sähköisesti ja toinen koski uniapneapotilaiden tutkimusta ja palautetta tutkimustuloksesta. Kokeilun aikana kyseiset potilaat ohjattiin suoraan tutkimukseen, ja palaute tutkimuksen tuloksesta annettiin potilaalle puhelimitse. Potilas ei käynyt lainkaan erikoissairaanhoidon lääkärin vastaanotolla. Molemmat projektit onnistuivat hyvin.

Myös lastenpsykiatriassa toiminta painottui hyvään ja tiiviiseen yhteistyöhön jäsenkuntien perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä koulutoimen kanssa. Yhteistyö oli laajaa ja sujuvaa myös psykiatrian

HUS:ssa joka päivä on syntymäpäivä

erikoisalojen kesken. Erityisesti vauvaperhetyössä tehtiin yhteistyötä paitsi neuvoloiden, myös aikuispsykiatrian ja lastentautien sekä synnytysyksikön kanssa. Yhteistyö oli yhteisenä nimittäjänä myös lastenneurologiassa.

Lastenpsykiatri ja lastenneurologi käyvät yhdessä läpi lähetteet ja päättävät myös hoitoyksiköstä.

Naisten- ja lastentautien tulosyksikköön perustettiin työnjaon selkeyttämiseksi lasten kuntoutuksen ohjausryhmä, jossa myös kunnat ovat edustettuina. Lastentautien yksikkö osallistui kansalliseen allergiaohjelmaan yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa.

HUS:n synnytyssairaaloissa hoidettiin 18 649 synnytystä ja vauvoja syntyi 18 972 vuonna 2010. Synnytyksiä hoidettiin 197 enemmän kuin edellisenä vuonna ja vauvojen määrä lisääntyi 259:llä. Eniten synnytysten määrät lisääntyivät Lohjan sairaalassa (lisäystä 237), Kätilöopiston sairaalassa (lisäystä 204) ja Naistenklinikalla (lisäystä 187).

Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa Kätilöopiston sairaalassa synnytyksiä hoidettiin 5 881. Naistenklinikalla synnytyksiä oli lähes yhtä paljon eli 5 624. Jorvin sairaalassa hoidettiin 3 486 synnytystä ja Hyvinkään sairaalassa 1 637. Lohjan sairaalassa synnytettiin 930 kertaa ja Porvoon sairaalassa 831 kertaa. Tammisaaressa synnytyksiä oli 260 toukokuun loppuun mennessä.

HUS:n synnytyksistä noin 18 prosenttia tapahtui keisarileikkauksella ja näistä päivystyksellisiä oli noin kaksi kolmannesta. Epiduraali- tai spinaalipuudutusta käytettiin apuna kahdessa synnytyksessä kolmesta. Perinataalimortaliteetti (kuolleena syntyneiden tai viikon sisällä kuolleiden vastasyntyneiden osuus) oli HUS:ssa jälleen erittäin pieni, 0,37 %.

sairaalassa ja synnyttäjät ovat voineet vapaasti valita, missä sairaalassa sairaanhoitopiirin alueella haluavat synnyttää. Tammisaaren synnytysosaston sulkemisen jälkeen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen synnyttäjät hakeutuivat pääosin synnyttämään Lohjan sairaalaan, jossa synnytti noin 68 prosenttia Länsi-Uudenmaan synnyttäjistä.

Noin 30 prosenttia hakeutui synnyttämään Hyksin synnytyssairaaloihin.

Toimintojen uudelleenjärjestelyjen myötä Lohjan sairaalassa käynnistyi 1.6.2010 lastenlääkäripäivystys, jonka jälkeen kaikissa HUS:n synnytyssairaaloissa on ympärivuorokautinen

Tammisaaren synnyttäjät hakeutuivat Lohjalle Synnytystoiminta Tammisaaressa lopetettiin 1.6.2010. Tämän jälkeen HUS:ssa on voinut synnyttää kuudessa

29

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

pienempää synnytyssairaalaa. Vauvamyönteisyyssertifikaatin saaminen suureen synnytyssairaalaan on merkittävä saavutus ja se on edellyttänyt monien ammattiryhmien tiivistä yhteistyötä.

Naistenklinikan rakennushankkeelle HUS:n valtuuston hyväksyntä HUS:n valtuusto hyväksyi kesäkuussa Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus- ja laajennushankkeen vuosille 2012–14. Hankkeessa vastasyntyneiden teho-osasto, jossa hoidetaan koko

HUS:n alueen tehohoitoa vaativat vastasyntyneet, saa kipeästi tarvitsemansa uudet tilat.

Lisäksi synnytys- ja päivystysosaston sekä leikkaus- ja anestesiaosaston tilat peruskorjataan ajanmukaisiksi. Rakennusvaiheen aikaisesta potilashoidosta laadittu väistösuunnitelma ja potilaiden hoito pystytään järjestämään rakennustyön aikana turvallisesti ja laadukkaasti. Hankkeen valmistuttua Naistenklinikka on nykyaikainen ja perhekeskeinen sairaala naisten- ja vastasyntyneiden vaativaan erikoissairaanhoitoon.

Lastenklinikan laajennus valmistui Lastenklinikan uudet tilat ovat mahdollistaneet uusien toimintatapojen käyttöönotot, tehohoitoa vaativien suunniteltujen leikkausten toteuttamisen ilman peruutusuhkaa ja vanhempien paremman huomioimisen.

Lastenklinikan uudet tilat teho-osastolle, anestesia- ja leikkausosastolle ja magneettikuvauslaitteelle otettiin käyttöön loka-marraskuussa 2010.

Uusien tilojen myötä Lastenklinikan leikkaussalien määrä lisääntyi yhdellä ja tehohoitopaikkojen määrä kuudella, laitteisto uusiutui valtaosin ja henkilökuntaresurssit lisääntyivät merkittävästi. Anestesia- ja leikkausosaston

henkilökuntaa lisättiin kahdeksalla määräaikaisella sairaanhoitajalla ja teho-osastolle saatiin 20 uutta sairaanhoitajan vakanssia.

Lasten ja vanhempien huomioiminen Suunniteltujen leikkausten peruuntuminen Lastenklinikan teho-hoitopaikkojen vähäisyyden vuoksi on vuosien

lastenlääkäripäivystys ja siten kaikki HUS:n synnytyssairaalat on resursoitu Vastasyntyneen elvytyksen Käypä hoito -suosituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -suositusten mukaisesti.

Kätilöopiston sairaalalle tunnustus vauvamyönteisyydestä Vuosi 2010 oli Kätilöopiston sairaalan juhlavuosi: sairaalarakennus täytti 50 vuotta ja marraskuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi sairaalalle hyvästä imetyksen tuesta kertovan vauvamyönteisyyssertifikaatin.

Vauvamyönteisyyssertifikaatin saamiseksi Kätilöopiston sairaalan synnytystoiminta auditoitiin, WHO:n ja Unicefin kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Kansainvälinen Vauvamyönteisyysohjelma (Baby Friendly Hospital Initiative) on WHO:n ja Unicefin vuonna 1991 käynnistämä toimintaohjelma, jonka tavoitteena on imetyksen edistäminen kaikissa sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä sekä imeväisikäisiä lapsia. Tutkimusten mukaan vauvamyönteisissä sairaaloissa synnyttäneiden äitien imetysmotivaatio on korkea ja vauvojen täysimetys toteutuu keskimääräistä paremmin.

Vauvamyönteisyystunnuksen on saanut Suomessa aiemmin neljä

30

Uuden tehohoito-osaston myötä Lastenklinikan tehohoitokapasiteetti lisääntyi huomattavasti.

31

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

ja väistelyä. Uudella teho-osastolla on kaksi huonetta potilaiden läheisiä varten.

Lapset työstävät asioita leikin kautta ja sitä varten magneettiyksikön odotustilaan hankittiin Kitten-scanneri, jossa lapset voivat itse panna eläinhahmon leikkimagneettikuvauslaitteeseen ja katsella, miten kuvaus tapahtuu.

Tutkimushuoneessa on myös valoshow, jonka vaihdettavien valosävyjen ja videokuvien avulla voidaan tutkimushuoneen ilmapiiriä muuttaa rauhalliseksi ja vähemmän pelottavaksi.

Uusia tapoja toimia

Lastenklinikan uudisrakennushanke        

kustannukset noin 25,5 milj. e laajuus noin 6 936 brm² hyötypinta-ala noin 3 322 m² suunnittelu AW2-arkkitehdit Oy pääurakoitsija YIT Rakennus Oy leikkaussaleja 6, heräämöpaikkoja 14 tehohoitopaikkoja 16 magneettikuvauslaite 1.5 teslaa

ajan rasittanut ennen kaikkea sydänleikkaukseen tulevien lasten perheitä.

Uusien tilojen ja henkilöstöresurssien myötä leikkausten peruuntuminen sairaalasta johtuvista syistä on saatu minimiin. Alkuvuonna 2010 sydänleikkauksia jouduttiin perumaan yli 50 kertaa teho-osaston paikkapulan vuoksi. Uusien tilojen käyttöönoton jälkeen marras-joulukuussa peruutuksia jouduttiin tekemään vain yhtenä ruuhkapäivänä.

Uusien tilojen käyttöönoton aikana Lastenklinikan elektiivinen leikkaustoiminta oli hetkellisesti minimissään ja tämän pelättiin näkyvän leikkausjonoissa, jotka saatiin aktiivisella jononpurkutyöllä lokakuun loppuun mennessä kutakuinkin hoitotakuun mukaisiksi. Muuton aiheuttamasta elektiivisen toiminnan hetkellisestä

32

alasajosta huolimatta leikkausjonot pysyivät hallinnassa ja vuoden vaihteessa lastenkirurgian jonotilanne oli hoitotakuun mukainen.

Uusia tiloja suunniteltaessa perheen merkitys sairaan lapsen hoidossa oli yhtenä lähtökohtana. Vanhempien läsnäolo ja syli lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta oudossa ja usein pelottavassa tilanteessa. Aiemmin vanhemmat eivät päässeet leikkaussalialueelle tilojen ahtaudesta johtuen. Uudet tilat ovat avanneet mahdollisuuden huomioida vanhemmat paremmin.

Huomattavasti aiempaa tilavammat potilashuoneet edesauttavat vanhempien osallistumista lapsensa hoitoon myös uudella teho-osastolla. Nyt potilaan sängyn ympärille mahtuvat vanhempien ja henkilökunnan lisäksi tarvittavat laitteet ilman sovittelua

Vaikka leikkaussalien määrä lisääntyi vain yhdellä, induktio- eli valmistelusalin sekä odotustila- eli holdingtoiminnan myötä varsinaisten leikkaussalien käyttö tehostuu. Aiempaa huomattavasti isommat salit mahdollistavat useiden toimenpiteiden tekemisen saman leikkauksen aikana ja tämä säästää niin potilasta kuin resurssejakin. Esimerkiksi sydänlasten hybridileikkauksessa kirurginen ja interventiokardiologinen toimenpide tehdään samanaikaisesti.

Lasten tehohoidolle tyypillistä on infektioepidemioiden hoito. Uudella osastolla kuudestatoista tehohoitopaikasta kuusi on rakennettu eristysmahdollisuuksin. Kun infektiopotilaille on omat hoitopaikat, elektiivisten potilaiden hoito ei ole niin haavoittuvaa, kuin aiemmalla osastolla oli.

Uusista tiloista on hyötynyt myös lastenkirurgian opetus. Leikkaussalien ja uuden Matti Sulamaa -salin välillä on sekä kuva- että ääniyhteys. Leikkaava kirurgi voi kertoa leikkauksen etenemisestä sitä auditoriossa seuraaville ja myös auditoriossa on mahdollisuus kysymysten esittämiseen salissa työskenteleville.

HUSLAB tiivisti yhteistyötään kuntien kanssa Vuoden 2010 aikana on HUSLABin ja jäsenkuntien välinen yhteistyö tiivistynyt edelleen.

Vuoden 2010 alussa HUSLABin asiakkaaksi siirtyi Järvenpään terveyskeskus ja maaliskuun alussa Nurmijärven terveyskeskus. Mäntsälän kunnan kanssa allekirjoitettiin vuoden 2010 viimeisinä päivinä sopimus laboratoriotoimintojen integroitumisesta HUSLABiin.

HUSLAB on onnistunut säilyttämään palvelutasonsa laajentumisestaan huolimatta varsin hyvin. Monin paikoin pääsy laboratorion näytteenottoon on itse asiassa parantunut, kun laboratoriopisteet integraation myötä palvelevat kaikkia HUS-alueen potilaita heidän kotikunnastaan riippumatta.

Perusterveydenhuollon palvelukonseptin kehittämisessä on edetty isoin harppauksin. Kunnat voivat valita kolmesta erilaisesta palvelumallista, joita ovat näytteenotto ilman ajanvarausta kiinteissä toimipisteissä, liikkuva näytteenottopalvelu ja terveysasemilla päivystyspotilaille tehtävät pikatestit.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla palvelut tuotetaan näiden toimintamallien yhdistelminä, jolloin liikkuva näytteenotto ja pikatestien laajempi käyttö ovat taanneet palvelutason säilymisen kiinteiden laboratoriopisteiden vähentyessä.

HUSLABin automatisoitu tuotanto, asiakaslähtöisyys ja kattava tuotevalikoima ovat vakuuttaneet kunta-asiakkaat siitä, että kumppanuus HUSLABin kanssa kannattaa. HUSLAB tarjoaa asiakkailleen vaivatonta laboratoriotoiminnan kokonaispalvelua, johon kuuluu näytteenotto- ja kuljetuspalvelut,

analyysitoiminta, erikoislääkärikonsultaatiot ja tietotekniset ratkaisut.

Määrätietoisen integraatiotyön tuloksena HUSLABiin kuuluvat nyt HYKS-sairaanhoitoalueen laboratoriot mukaan lukien Jorvin ja Peijaksen sairaalalaboratoriot sekä lähes kaikki Uudenmaan sairaaloiden ja perusterveydenhuollon laboratoriot.

HUSLAB:n kannattavuus parani HUSLABin lähtökohta vuodelle 2010 oli haastava: Vuosi 2009 oli selvästi tappiollinen ja hintoja alennettiin noin 0,6 %. Yleinen kustannustaso oli noussut ja laboratoriopalveluiden kysyntä oli laskussa. Vuoden aikana HUSLABin kannattavuus kuitenkin parani selkeästi ja vuoden 2010 tulos

muodostui enää 0,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Syitä HUSLABin kannattavuuden paranemiseen voidaan hakea uudelleenjärjestelyistä, jotka ovat tehostaneet henkilöstön, tilojen ja yhteisten prosessien käyttöä. Varsinkin patologian vastuualueella on tehty muutoksia.

Peijaksen patologian laboratorion toiminta siirtyi Meilahden keskuslaboratorioon ja Hyvinkään sairaalan patologian laboratorioon. Molekyyligenetiikan, molekyylipatologian ja sytogenetiikan laboratoriot yhdistettiin. Meilahden sairaalan päivystyslaboratorion toiminta integroitiin päälaboratorioon. Proteiini- ja immunoanalytiikkaa on järjestelty uudestaan. Myös perusterveydenhuollon näytteenottopisteitä on yhdistetty.

33

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Kohti yksilöllisempää syövänhoitoa

ORGANISAATIO JA LUOTTAMUSELIMET

– Syöpä syntyy, kun immuunivaste pettää. Jos saataisiin täsmälääkkeellä herätettyä kehon puolustusjärjestelmän omia nukkuvia valkosoluja, meillä olisi hyvä syövänhoito, sanoo Meilahden kolmiosairaalan hematologian klinikan ylilääkäri Kimmo Porkka.

HUS-konserniin kuuluvat kuntayhtymän lisäksi itsenäiset tytär- ja kiinteistöyhtiöt sekä yhteis- ja osakkuusyhteisöt.

Etäpesäkkeet kuriin uusilla isotooppihoidoilla HYKS:n syöpätautien klinikalla annettiin vuodenvaihteessa potilaille Suomen ensimmäisiin lukeutuneet

34

Hallitus vastaa hallinnosta ja taloudesta

HUS-konserni 2010 Valtuusto Ulkoinen tarkastus Hallitus Sisäinen tarkastus Toimitusjohtaja Strategia, omistajaohjaus ja talous

hoitotyö Viestintä

sairaanhoidolllinen Palvelutuotanto ja tutkimus- ja kehittämistoiminta

Henkilöstö

Medisiininen tulosyksikkö Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Psykiatrinen tulosyksikkö

Porvoon sairaanhoitoalue

Talous

liiketoiminta

HUS-Apteekki Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue

Hallinto

Lohjan sairaanhoitoalue

rakeet viedään katetrin avulla suoraan maksavaltimon haaroihin, missä ne tukkivat kasvainta ruokkivat verisuonet. Kasvain tuhoutuu.

Hoito soveltuu muutoin hyväkuntoiselle potilaalle, jolla on maksassa lukuisia pieniä etäpesäkkeitä ja maksa kuitenkin toimii riittävästi. Alkuperäinen, etäpesäkkeitä lähettänyt syöpä on voinut olla esimerkiksi hoidettu silmänpohjan melanooma tai kolorektaalisyöpä. Tämän hoidon tarvitsijoita arvioidaan olevan vuosittain kymmenkunta.

Niin lutetium- kun myös SIRT-hoidon käyttöönotossa on tuttu harvinaisten kasvainten ongelma: vertailevaa tutkimustietoa ei ole, koska satunnaistettuja tutkimuksia on vaikea tehdä.

Hoitotulokset ovat kuitenkin hyvät, ja Syöpätautien klinikassa on hoidon toteuttamiseen ja kehittämiseen tarvittavat vahvat osaajatiimit.

Hyvinkään sairaanhoitoalue

lutetium- ja SIRT-hoidot. Aikaisemmin suomalaiset potilaat on lähetetty Uppsalaan.

Lutetium-hoito on pienten potilasryhmien räätälöityä hoitoa, ja se on Euroopan maissa keskitetty muutamiin keskuksiin. Suomessa hoidon tarpeeksi on arvioitu 5–10 potilasta vuodessa.

Lutetium-oktreotaattihoito soveltuu kasvaimiin, joiden todetaan sisältävän somatostaatiinireseptoreita. Lutetiumia (Lu-177) sisältävä isotooppilääke kulkeutuu verenkierrossa ja kiinnittyy reseptoreihin. Sen sisältämä lyhyen kantaman betasäteily tappaa solut.

Menetelmällä hoidetaan harvinaisia metastasoituneita tai eteneviä neudoendokriinisiä kasvaimia.

Toinen Syöpätautien klinikalla juuri käyttöön otettu uusi isotooppihoito on radioembolisaatiohoito eli SIRT. SIRT soveltuu syöpäpotilaalle, jolla on etäpesäkkeitä ainoastaan maksassa. Menetelmä perustuu siihen, että kasvainten verenkierto on riippuvainen maksavaltimosta, kun taas terve maksakudos saa verenkiertonsa porttilaskimon kautta. Radioaktiivisesti säteilevät

HYKSsairaanhoitoalue

Syövän täsmähoitoja on kehitetty ensimmäiseksi juuri veritauteihin.

Tehokkaita hoitoja esimerkiksi pahanlaatuisiin veritauteihin etsitään muun muassa biopankkien avulla.

Veritaudin kulkua pystytään usein seuraamaan tarkasti, ja tiiviin tutkimustyön vuoksi verisyövistä on tullut mallitauteja muille syöville.

Kroonisten leukemioiden hoidossa on jo saatu paljon aikaan. Nyt etsitään keinoja nujertaa myös aggressiivinen akuutti leukemia. Siinä hoidon aloittamisella on aina kiire, sillä tauti etenee nopeasti.

Porkka painottaa, että parempia hoitokeinoja täytyy kehittää, sillä raskaiden hoitojen hinta on liian suuri ja teho riittämätön. Suuriannoksinen solunsalpaajahoito ja kantasolujen siirto ovat myrkyllisintä hoitoa, mitä ihmiselle voidaan antaa.

– Kroonisen myelooisen leukemian hoito on jo hyvin edistynyttä. Suurin osa potilaista elää normaalia elämää ja joutuu vain käyttämään lääkkeitä mahdollisesti loppuelämänsä. Tavoitteena on kuitenkin löytää potilaille parantava hoito.

HUS-kuntayhtymä muodostuu viidestä tulosyksikkörakenteeltaan yhtenevästä sairaanhoitoalueesta: HYKS:n, Hyvinkään, Lohjan, LänsiUudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueista sekä kahdesta tulosalueesta, jotka ovat konsernihallinto ja HUS-Ti-

lakeskus. Lisäksi HUS-kuntayhtymään kuuluu neljä sairaanhoidollisia ja viisi yleisiä tukipalveluita tuottavaa liikelaitosta.

HUS-kuntayhtymä omistaa 100 % seuraavista yhtiöistä: HUS-Kiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Jorvi, Kiinteistö Oy Asolanrinne, VN Fastigheter, Asunto Oy Laurinkatu 24, Kiinteistö Oy Kangasjyvä ja Asunto Oy Pilvenmäki. Tämän lisäksi HUS-kuntayhtymä omistaa 69,93 prosenttia Uudenmaan Sairaalapesula Oy:stä.

HUSLAB HUS-Röntgen

HUS-Desiko

Ravioli

HUS-Logistiikka

HUS-Servis

HUS-Lääkintätekniikka

HUS-Tietotekniikka

HUS-Tilakeskus (tulosalue) Uudenmaan Sairaalapesula Oy

HUS-Kiinteistöt Oy

35

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

HUS:n luottamuselimet 2010

Valtuusto tarkastuslautakunta Hallitus psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta liiketoimintajaosto Vähemmistökielinen lautakunta

sairaanhoitoalueiden lautakunnat

Liikelaitosten johtokunnat

HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue

HUS-Apteekki HUSLAB HUS-Röntgen HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Lääkintätekniikka HUS-Tietotekniikka Ravioli HUS-Servis

HUS:n johtamismalli perustuu yksijohtajajärjestelmään. Johtajalla ja esimiehellä on aina toiminnallinen, henkilöstö- ja taloudellinen vastuu.

Luottamuselimet HUS-kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto ja hallitus vastaa valtuuston alaisena HUS:n hallinnosta ja taloudesta. Sairaanhoitoalueiden lautakunnat johtavat hallituksen ohjauksessa oman sairaanhoitoalueensa toimintaa.

Hallitus ja hallituksen alainen liiketoimintajaosto ohjaavat HUS:n liikelaitosten johtokuntia ja HUS:n tytäryhtiöitä.

Luottamushenkilöorganisaatio 2010 Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän perussopimuksen mukaan valtuustoon 2–5 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnan-

36

valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.

Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään 8 % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme jäsentä.

Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

Vuonna 2010 jäsenkunnissa tapahtui muutos, kun Loviisan kaupunkiin liitettiin 1.1.2010 Pernaja, Liljendal sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä Ruotsinpyhtää ilman Haaviston ja Vastilan alueita.

Meilahden sairaaloiden yhteinen aula ja sisäänkäynti avattiin juhlallisesti toukokuussa 2010.

HUS:ia johtaa valtuuston alaisena 17-jäseninen hallitus, jonka valtuusto valitsee toimikaudekseen ja johon Helsingin yliopisto nimeää kaksi jäsentä. Vastatessaan sairaanhoitopiirin hallinnosta ja taloudenhoidosta hallitus keskittyy erityisesti sairaanhoitopiirin strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen, toiminnan tehostamiseen ja sen tarvitsemien rakennejärjestelyjen toteuttamiseen, toiminnan yhteensovittamiseen, valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen, yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen, työnantajatoimintaan ja hallinnon ohjaukseen.

Lisäksi hallituksen tehtävänä on käsitellä kuntayhtymän toimintaa ja

taloutta koskevat seurantaraportit sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Hallitus kokoontui vuonna 2010 yhteensä 20 kertaa.

Hallitus päätti 17.12.2009 asettaa toimikautensa loppuajaksi liiketoimintoja ohjaamaan ja valvomaan hallituksen alaisen 6-jäsenisen liiketoimintajaoston. Kutakin kunnallista liikelaitosta varten on oma, hallituksen valitsema johtokunta, jonka tehtävistä ja toimivaltuuksista määrätään liikelaitoksen johtosäännössä.

Kullakin HUS:n viidellä sairaanhoitoalueella toimivat sairaanhoitoalueiden toiminnan ohjausta varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa konsernin strategiaa ja

talouden hallintaa sekä kuntayhtymän perussopimuksen mukaan hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa, valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa.

Lisäksi lautakunnan tehtävänä on tehdä esityksiä alueensa toiminnan kehittämisestä sekä käsitellä alaistaan toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen.

HUS:ssa on erikoissairaanhoitolain 18 §:ssä säädetty vähemmistökielinen lautakunta, jonka valtuusto asettaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Lautakunnan tehtävänä on perussopimuksen

mukaan hallituksen alaisena huolehtia siitä, että potilas saa sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon palveluja omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi.

HYKS-sairaanhoitoalueella ja vähemmistökielisillä sairaanhoitoalueilla on vähemmistökielisen lautakunnan alaisuudessa vähemmistökieliset jaostot.

Valtuuston toimikaudekseen asettama psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta huolehtii perussopimuksen mukaan hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta.

Valtuuston alaisuudessa toimiva tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

37

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

Valtuuston jäsenet vaalikaudella 2009–2012

Äänimäärä Varajäsenet

Helsingin yliopisto Kari Suokko 96 Erkki Vuori

Äänimäärä Varajäsenet

Lapinjärvi Anna-Maija Lukkari Harri Sintonen

Karl-Erik Stenvall 2 Aino Villikka

Marjatta Smeds Mika Sistola

Askola

Lohja

Juhani Korkatti 3 Jarno Lundberg Maritta Helin Eeva Oksanen

Tuula Jämsén 33 Paul Packalén

Espoo

Loviisa

Kari T. Nukala 175 Leena Rehn Jarkko Korpi Tarja Tallqvist Katja Koivumäki Matti Metsäranta

Olof Gren Anja Järvinen

Hanko

Johanna Koivuniemi 12 Anna Helin

Jouko Veikanmaa 7 Sture Söderholm

Ulf Lindström Anja Roos

Helsinki Maija Anttila 362 Anita Vihervaara Aatos Hallipelto Katja Ivanitskiy Seija Muurinen

Ville Väärälä Kalle Könkkölä Aki Hyödynmaa Sirkku Ingervo Tiina Turkia

9

Kristiina Lundell Petteri Åström Pia Hydén Sinikka Heikkinen

Mäntsälä Kalevi Heinonen Harri Krakau

Aulis Mattila Jyri Mela

6

Mirka Järvinen Kari Kyttälä

Nurmijärvi Minna Aittakallio 23 Irma Kulmala Petri Kalmi Timo Ojamäki Pornainen

Antti Rantalainen 34 Irma Pahlman

Risto Kuisma 2 Liljan-Kukka Runolinna Ulla Rainio Matti Kalsola

Karel McLeod Smith Sari Tani

Inkoo

Porvoo

Barbro Viljanen 4 Heimo Hakala Marie Bergman-Auvinen Erik Holmberg

Berndt Långvik 33 Tapani Eskola

Järvenpää

Raasepori

Ulla-Mari Karhu

Christer Brännkärr

Ulla Dönsberg 24 Bertel Sundman

27

Pekka Luuk Kaarina Wilskman

Karjalohja

Sipoo

Kari Lehtola Rolf Oinonen

Hans Blomberg 13 Ari Oksanen

2 Jorma Roine Tero Eskola

Susanne Ahlqvist Christer Björkstrand Ritva Uhlbäck Jaana Tasanko Monika Zakowski Anna Hyrske

Karkkila

Siuntio

Maritta Salo Raino Velin

Rabbe Dahlqvist 4 Börje Grotell Janne Laakkonen Tuula Elo

8

Sirkku Hopeavirta-Hanhinen Hannele Stenberg

Tuusula

Gunnel Carlberg 6 Heikki Kurkela

Boris Kock Marianne Kivelä

Arto Lindberg 23 Salla Heinänen

Merja Kuusisto Harto Palén

Kerava

Vantaa

Markku Pyykkölä 19 Tuula Lind

Raimo Huvila 119 Teemu Räty Mari Niemi-Saari Tarja Pesonen Varpu-Leena Aalto Marjo Varsa

Jüri Linros Auli Lehikoinen

Kirkkonummi Marjatta Savilahti Johan Karlsson

21

Kielo Leimi Ari Harinen

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Ulla-Marja Urho (Kok), Helsinki, pj Tuomas Nurmela (Kok), HeIsinki Seppo K.J. Helminen (Kok), Helsinki Sirpa Asko-Seljavaara (Kok), Helsinki Ilkka Taipale (SDP), Helsinki Reijo Vuorento (SDP), Helsinki Suzan Ikävalko (Vihr), Helsinki Johanna Nuorteva (Vihr), Helsinki Henrika Zilliacus-Tikkanen (RKP), Helsinki Hans Blomberg (RKP), Sipoo Sanna Lauslahti (Kok), Espoo Anja Roos (Kok), Hanko Veikko Simpanen (SDP), Espoo, vpj Rolf Paqvalin (SDP), Kerava Kirsi Aropaltio (Vihr), Espoo Tony Hagerlund (Vihr), Espoo Johanna Tuuli (Kok), Vantaa Ari Oksanen (Kok), Sipoo Säde Tahvanainen (SDP), Vantaa Eija Grönfors (SDP), Vantaa Pietari Jääskeläinen (PS), Vantaa Timo Auvinen (PS, sit.), Vantaa Irene Äyräväinen (Kok), Lohja Karel McLeod Smith (Kok), Hyvinkää Jari Oksanen (Vihr), Porvoo Anna Cantell-Forsbom (Vihr), Vantaa Harry Yltävä (Vas), Raasepori Satu Manner (Vas, sit.), Lohja Jukka Pihko (Kesk), Nurmijärvi Marja-Leena Laine (Kesk), Hyvinkää Mikko Salaspuro, yliopiston edustaja Elina Ikonen, yliopiston edustaja Jaakko Karvonen, yliopiston edustaja Pekka Karma, yliopiston edustaja

Nummi-Pusula

Hyvinkää

Kauniainen

38

Hallituksen jäsenet vuonna 2010

Vihti Tiina Noro 19 Raimo Pilvi

Pekka Viljanen Anu Rajajärvi

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta 2010 Varsinainen jäsen Varajäsen Kaarina Pärssinen (SDP), Tuusula, vpj Hilkka Pokki (SDP), Vantaa Antti Karila (SDP), Helsinki Heidi Hertell (SDP), Helsinki Aira Suvio-Samulin (Kok), Helsinki Jaakko Ojala (Kok), Helsinki Sirpa Peura (Kok), Vantaa, pj Pertti Airikainen (Kok), Espoo Jouni Vilkki (Kok), Askola Eeva Huikko (Kok), Järvenpää Kai Järvisalo (Vihr), Espoo Eero Untamala (Vihr), Vantaa Pirkko Telaranta (Vihr), Helsinki Eija Lönnroth (Vihr), Helsinki Tuula Sjölund (RKP), Kirkkonummi Lisbeth Konttinen (RKP), Espoo Jouko Lönnqvist, yliopiston edustaja Kristian Wahlbeck, yliopiston edustaja Kirsi Aropaltio, hallituksen edustaja Jari Oksanen, hallituksen edustaja

Tarkastuslautakunta 2010 Varsinainen jäsen Maija Anttila (SDP) Helsinki, vpj Tuula Lind (SDP), Kerava Markku Pyykkölä (Kok), Kerava, pj Aatos Hallipelto (Kok), Helsinki Kari T. Nukala (Kok, Espoo

Varpu-Leena Aalto (Vihr), Vantaa Ulla Dönsberg (RKP), Raasepori

Varajäsen Kari Lehtola (SDP), Karjalohja Auli Lehikoinen (SDP), Kerava Raimo Huvila (Kok), Vantaa Seija Muurinen (Kok), Helsinki Anna Helin (Kok), Mäntsälä Marjo Varsa (Vihr), Vantaa Olof Gren (RKP), Loviisa

Vähemmistökielinen lautakunta 2010 Varsinainen jäsen Inger Östergård (SDP), Helsinki, vpj Viveca Lahti (SDP), Kirkkonummi Sunniva Strömnes (Kok), Helsinki Roger Weintraub (Kok), Lohja Jan-Erik Eklöf (RKP), Vantaa, pj Werner Orre (RKP), Raasepori Klaus Kojo (Vihr), Vantaa Marjatta Donner (Vihr), Helsinki Christer Holmberg, yliopiston edustaja Henrika Zilliacus-Tikkanen, hallituksen edustaja

Varajäsen Hildur Boldt (SDP), Helsinki Kjell Grönqvist (SDP), Sipoo Philip Relander (Kok), Helsinki Marianne Rosvall (Kok), Porvoo Monica Avellan (RKP), Tuusula Bodil Lund (RKP), Porvoo Anniina Kostilainen (Vihr), Vantaa Jon Lindström (Vihr), Helsinki Carl Gustaf Nilsson, yliopiston edustaja Hans Blomberg, hallituksen edustaja

39

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

HUS-kuntayhtymän tuloslaskelma

(1 000 euroa)

HUS-kuntayhtymän rahoituslaskelma

1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009

Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden +yli-/alijäämä

1 512 931 56 916 5 873 8 710

-777 845

-131 315 -44 229 -202 978 -287 606 -443 -41 504

1 762 321 -3 919 -11 764

-85 711

1 479 476

52 874

6 256 1 584 430 9 263

-747 266

-127 389

-47 992

-201 406

-285 544

-553 -1 485 920 -41 775 98 510

2 409

130

-4 438 -13 599 -11 861 84 911

-85 711 -82 181 -800

(1 000 euroa) 2010 2009

1 547 869

-1 451 925 95 945

-13 759 82 186 -82 181 5

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2010 2009

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 106,6 106,6 = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut

Vuosikate/Poistot, % 99,1 100,0 = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot %

2010 2009 2008 2007 2006 106,6 % 99,1 %

106,6 % 100,0 %

106,0 % 96,4 %

106,4 % 111,9 %

106,9 % 122,9 %

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 84 911 82 186 Tulorahoituksen korjauserät -1 782 524 Investointien rahavirta

Investointimenot -113 104 -109 213 Rahoitusosuudet investointeihin 1 411 275 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot 1 388 354 Toiminnan ja investointien rahavirta -27 177 -25 874

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys -6 500 -2 800

Antolainasaamisten vähennys 504 439 Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 60 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 434 -9 190 Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos -3 634 -165 Saamisten muutos 24 600 -9 075 Korottomien velkojen muutos 17 929 1 152 Rahoituksen rahavirta 20 465 40 361

Rahavarojen muutos -6 712 14 486

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12.

113 561 120 273 Rahavarat 1.1.

-120 273 -105 786

-6 712 14 486

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2010 2009

Investointien tulorahoitus, % 76,0 75,4 = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno

Pääomamenojen tulorahoitus, % 65,3 68,2 = 100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno + antolainojen netto lisäys + Lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate 5,4 6,4 = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset)

Kassasta maksut, Me 1 634 1 589

Kassan riittävyys (pv) 25,4 27,6 = 365 pv x Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainahoitokate Kassasta maksut, miljoonaa euroa Kassan riittävyys, päivää

40

2010 2009 2008 2007 2006 76,0 % 75,4 % 88,3 % 82,8 % 69,6 % 65,3 % 68,2 % 75,6 % 73,2 % 62,6 % 5,4 6,4 5,0 4,8 5,1 1 634 1 589 1 521 1 438 1 400 25,4 27,6 25,4 21,6 27,2

41

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

HUS-kuntayhtymän tase

(1 000 euroa) 31.12.2010 31.12.2009

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT 711 484 679 890

Aineettomat hyödykkeet 37 002 35 285 Muut pitkävaikutteiset menot 37 002 35 285

Aineelliset hyödykkeet 640 160 616 162 Maa- ja vesialueet 11 003 10 962 Rakennukset 488 868 412 031 Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 711 13 720 Koneet ja kalusto 85 809 79 296 Muut aineelliset hyödykkeet 138 138 Ennakkomaksut ja keskener.hank.

40 631 100 014

Sijoitukset 34 322 28 443 Osakkeet ja osuudet 20 532 20 649 Muut lainasaamiset 13 547 7 551

Muut saamiset 243 243

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 833 4 526 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 3 833 4 526

VAIHTUVAT VASTAAVAT 196 532 224 211

Vaihto-omaisuus 19 432 15 798 Aineet ja tarvikkeet 19 432 15 798

Saamiset 63 539 88 140 Pitkäaikaiset saamiset 11 11

Muut saamiset 11 11 Lyhytaikaiset saamiset 63 528 88 128 Myyntisaamiset 38 971 65 466 Lainasaamiset 150 200 Muut saamiset 16 526 15 652 Siirtosaamiset 7 881 6 810

Rahoitusomaisuusarvopaperit 26 926 59 794 Osakkeet ja osuudet 0 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrum.

26 926 59 794

Rahat ja pankkisaamiset 86 635 60 479

VASTAAVAA YHTEENSÄ 911 849 908 626

42

(1 000 euroa) 31.12.2010 31.12.2009

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 433 100 433 901

Peruspääoma 391 253 391 253 Edell.tilikausien yli-/alijäämä 42 648 42 643 Tilikauden yli-/alijäämä -800 5

PAKOLLISET VARAUKSET 36 206 36 985 Eläkevaraukset 3 264 3 563 Muut pakolliset varaukset 32 942 33 421

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 833 4 526 Lahjoitusrahastojen pääomat 3 833 4 526

VIERAS PÄÄOMA 438 710 433 215 Pitkäaikainen 164 696 177 121 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 164 696 177 121

Lyhytaikainen 274 014 256 094 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 425 12 434 Saadut ennakot 6 148 6 612 Ostovelat 70 509 56 236 Liittymismaksut ja muut velat 24 235 25 121 Siirtovelat 160 696 155 690

VASTAAVAA YHTEENSÄ 911 849 908 626

TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta 31.12.(1 000 euroa) Lainasaamiset 31.12. (1 000 euroa)

2010 2009 2008 2007 2006 47,8 27,3 177 122 13 547

48,1 27,6 189 556 7 551

51,2 25,1 138 746 5 190

54,0 23,8 118 724 1 344

55,2 24,2 80 518 1 344

43

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

HUS-konsernin tuloslaskelma

HUS-konsernin rahoituslaskelma

2010 2009

(1 000 euroa) 2010 2009

Toimintatuotot 1 595 464 1 561 332 Toimintakulut -1 493 281 -1 462 263 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 114 196 Toimintakate 102 297 99 265 Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 1 637 2 323

Muut rahoitustuotot 326 135 Korkokulut -4 083 -5 022 Muut rahoituskulut -11 934 -11 863 Vuosikate 88 243 84 839 Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -88 284 -84 752 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 877 Poistot ja arvonalentumiset -88 284 -83 875

Satunnaiset erät 140 55 Tilikauden tulos 99 1 019 Tilinpäätössiirrot -647 299 Vähemmistöosuus -1 -42 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -549 1 277

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 88 243 84 839 Satunnaiset erät 140 55 Tulorahoituksen korjauserät -2 071 328

86 313 85 222

Investointien rahavirta

Investointimenot -121 914 -112 550 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 409 275 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 732 418

-118 774 -111 8575

Toiminnan ja investointien rahavirta -32 461 -26 635

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten vähennykset 3 3 Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 273 60 172 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 454 -10 964 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Muutokset vähemmistön osuudessa 0 2 434 Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos -3 617 -194 Saamisten muutos 24 636 -9 637 Korottomien velkojen muutos 18 529 -1 043 Rahoituksen rahavirta 26 369 40 769

Rahavarojen muutos -6 092 14 135

Rahavarat 31.12.

115 401 121 493 Rahavarat 1.1.

121 493 107 358 Rahavarojen muutos -6 092 14 135

(1 000 euroa)

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot %

2010 2009 2008 2007 106,8 % 100,0 %

106,8 % 101,1 %

106,2 % 96,0 %

106,6 % 111,4 %

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainahoitokate

Kassasta maksut, miljoonaa euroa Kassan riittävyys, päivää

44

2010 2009 2008 2007 73,2 % 75,6 % 89,3 % 83,4 % 65,9 % 68,8 % 77,1 % 71,9 % 5,3 5,6 4,2 4,2

1 645 25,6

1 603 27,7

1 531 25,6

1 447 21,8

45

HUS Vuosikertomus 2010

H US Vu os ikerto mus 20 1 0

HUS-konsernin tase

(1 000 euroa) 2010 2009

(1 000 euroa) 2010 2009

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet

Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset

PYSYVÄT VASTAAVAT

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset

Rahoitusarvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset

VAIHTUVAT VASTAAVAT

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 391 253 Muut omat rahastot 1 031 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 43 875 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -549 OMA PÄÄOMA 435 610

VÄHEMMISTÖOSUUDET 2 613

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 950 Vapaaehtoiset varaukset 2 034 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 984

PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset 3 264 Muut pakolliset varaukset 32 961 PAKOLLISET VARAUKSET 36 225

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 833

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 180 052 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 13 480 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 258 465 VIERAS PÄÄOMA 451 998

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 933 263

TASEEN TUNNUSLUVUT

173 37 152 37 325

170 35 479 35 650

12 516 508 921 13 711 88 290 913 49 584 673 936

12 475 433 433 13 720 81 605 854 102 222 644 309

14 661 3 278 623 243 18 805

14 456 2 960 626 243 18 285

730 066

698 243

3 833

4 526

19 611

15 994

11 64 341 64 352

11 88 976 88 988

26 935

59 804

88 466

61 689

199 364

226 474

933 263

929 244

2 612

976 1 336 2 312

3 563 33 421 36 985 4 526

193 316 3 13 397 239 935 446 651 929 244

Omavaraisuusaste, % 47,6 47,8 = 100*Oma pääoma/(Koko pääoma-Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100*(Vieras pääoma - Saadut ennakot)/Käyttötulot

27,9

28,2

Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma-(Saadut ennakot+Ostovelat+Siirtovelat+Muut velat)

193 532

206 713

Lainasaamiset 31.12. 623 626 = Sijoituksiin merkityt muut lainasaamiset

TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta 31.12., (1 000 euroa) Lainasaamiset 31.12. (1 000 euroa)

46

391 253 1 031 42 598 1 277 436 158

2010 2009 2008 2007 47,6 47,8 50,4 52,8 27,9 28,2 26,1 25,3 193 532 206 713 157 505 140 300 623 626 629 633

47

HUS HUS-Kuntayhtym채 Stenb채ckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS puh. (09) 4711 www.hus.fi