HUS:n strategia 2012-2016 by HUS Helsingin yliopistollinen sairaala

Edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi Strategia 2012–2016

Sisältö

5 5 6 6 7 8 9

Muuttuva toimintaympäristö Lainsäädännön muutokset Väestö ja sairastavuus Julkisen talouden kehitys Henkilöstön saatavuus Teknologian kehitys HUS organisaationa

10 11 15 19 22

Päämäärämme ja tavoitteemme vuosina 2012–2016 Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta

24 25 27 28 30 33

Strategisten päämäärien saavuttamisen edellytykset ja niihin liittyvät tavoitteet Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus

Mikä on strategia? Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. Tämä strategia on hyväksytty HUS:n valtuuston kokouksessa 19.10.2011 ja se on voimassa vuodet 2012–2016.

HUS:n arvot • Ihmisten yhdenvertaisuus • Potilaslähtöisyys • Luovuus ja innovatiivisuus • Korkea laatu ja tehokkuus • Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus

Visio: HUS vuosina 2012–2016 HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja.

www.hus.fi • 3

Muuttuva toimintaympäristö Lainsäädännön muutokset Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain suurelta osalta korvaava terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Lain tavoitteissa korostuvat terveyspalvelujen asiakaslähtöisyys, perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, terveydenhuollon laatu ja potilasturvallisuus sekä kustannusten kasvun hillintä. Potilaat voivat terveydenhuoltolain voimaan tultua valita yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa erikoissairaanhoidon toteuttajan mistä hyvänsä julkisesta toimintayksiköstä erityisvastuualueen (erva) sisällä. Vuoden 2014 alusta valinnanvapaus laajenee koskemaan kaikkia Suomen erikoissairaanhoidon julkisia toimintayksiköitä. Potilaiden valinnanvapaus 1. merkitsee tuottajien välistä kilpailua joistain potilasryhmistä 2. tekee hoidettavien potilaiden määrät nykyistä vaikeammin ennakoitavaksi 3. muuttaa sairaanhoitopiirin talous suunnittelua ja laskutuksen perusteita aiempaa markkinalähtöisemmiksi.

Perusterveydenhuollon vahvistaminen vaatii sairaanhoitopiiriltä uusia toimia perusterveydenhuollon osaamisen parantamiseksi ja hyvin toimivan hoitoketjun aikaansaamiseksi keskeisissä sairausryhmissä. Tämä edellyttää sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja kuntien perusterveydenhuollon osaajien saumatonta ja organisaatioista riippumatonta yhteistyötä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on määritelty suuntaviivoja koko sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon uudistamiseksi osana kuntajärjestelmän rakenteellista uudistamista. Näiden uudistusten taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän 27.4.2011 julkistama muistio, jossa hahmotellaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen, rahoituksen, kehittämisen ja valvonnan uudistamista. Uudistusten valmistelu käynnistyy ripeästi, ja ne astuvat voimaan mahdollisesti jo vuosina 2015–2016 eli tämän strategiakauden lopulla. Niihin valmistautuminen vaikuttaa keskeisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintamuotoihin. www.hus.fi • 5

Uusi lainsäädäntö korostaa muun muassa asiakaslähtöisyyttä sekä terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta.

Myös lukuisilla muilla lakiuudistuksilla on vaikutusta terveydenhuollon toimintaympäristöön, muun muassa kilpailuneutraliteettia koskevilla lainsäädäntömuutoksilla ja EU-tason säädöksillä (muun muassa terveyspalveludirektiivi).

Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluidensa tarve kasvaa.

Väestö ja sairastavuus HUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla lähivuosina. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ryhmässä. Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluidensa tarve kasvaa. Tässä ikäryhmässä erityisesti syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet (mukaan lukien aivoverenkierronhäiriöt), näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat merkittävästi erikoissairaanhoitoa. Muita merkittäviä väestön toimintakykyä rajoittavia sairauksia ovat muun muassa diabetes ja masennus. Työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy eläköitymisen myötä. Tämä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Suomessa eri sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Tämä on monimuotoisella tavalla seurausta yhteiskunnallisista tekijöistä, mutta osin myös

terveydenhuoltojärjestelmän rakenteista ja toimintatavoista. Kasvava palvelukysyntään vaikuttava tekijä on niin sanottu konsumerismi (oppi, jonka mukaan markkinoiden tulee muotoutua kuluttajien halujen pohjalta). Erikoissairaanhoidon käyttäjät ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mukaisia palveluja. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus mahdollistaa hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palveluntuottajalle. Julkisen erikoissairaanhoidon resursseista merkittävä osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Hoitotakuun velvoitteet säätelevät varsin tarkoin erikoissairaanhoidon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin vähennykset edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalahoitoa korvaavia hoitomuotoja tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. Julkisen talouden kehitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminta riippuu sen jäsenkunnilta saamasta rahoituksesta. Niin sanottu julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttaa sen, että ilman kansantalouden melko nopeaa

kasvua tai veroasteen tuntuvaa nousua, julkisia menoja joudutaan leikkaamaan velkaantumisen kasvun pysäyttämiseksi. Kansainvälisen talouden epävarmuuteen liittyvät tekijät heijastuvat Suomeen aiheuttaen epävarmuutta julkisten palveluiden rahoitusmahdollisuuksista. Nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvästä yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta lähivuosina julkisia palveluita ja investointeja jouduttaneen priorisoimaan aiempaa tiukemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti vanhuspalvelut vaativat lisärahoitusta. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että erikoissairaanhoitoon on käytettävissä suhteellisesti vähemmän kuntien rahoitusta kuin aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon palveluille on kuitenkin lisääntyvästi kysyntää. Tämä aiheuttaa painetta tuottavuuden lisäämiseksi. Myös kansalaisten itsensä tai heidän työnantajiensa rahoitusosuuden kasvattamiseen terveydenhuollossa on painetta. Tämä tulee huomioida HUS:n strategiassa. Henkilöstön saatavuus HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon.

www.hus.fi • 7

Henkilökunnan nopeasta eläköitymisestä johtuen on epävarmaa, riittävätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusmäärät kattamaan alueellisen henkilöstötarpeen. Henkilöstön saatavuus on – talouden ohella – suurin yksittäinen uhkatekijä HUS:n menestykselliselle palvelutuotannolle. Onnistuminen rekrytoinnissa edellyttää, että HUS on vetovoimainen työnantaja.

HUS on maamme suurin sairaanhoitopiiri, ja Hyks on maamme suurin ja merkittävin sairaala.

Asumisen kalleus kuitenkin vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suuri osa erikoissairaanhoidon palveluista toimii 24/7periaatteella, mikä edellyttää sairaanhoitohenkilöstöltä valmiutta päivystää tai tehdä kolmivuorotyötä. Yksityissektori pyrkii houkuttelemaan HUS:n henkilökuntaa palvelukseensa erityisesti julkista sektoria korkeammalla ansiotasolla ja joustavilla työajoilla. Henkilöstön riittävyys eri toimijoille on ensisijaisesti kilpailukykykysymys. Henkilöstön saatavuus muodostuu erikoissairaanhoidon kriittiseksi tuotantotekijäksi. HUS:n täytyy käyttää kaikki henkilöstöpolitiikan keinot ja mahdollisuudet, mukaan lukien työvoiman maahanmuutto, turvatakseen työvoiman saatavuuden.

Teknologian kehitys Lääketieteen teknologinen kehitys on nopeaa. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä ja lääkkeitä otetaan käyttöön. Erikoissairaanhoito uusiutuu viiden vuoden välein. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Globalisoituvassa maailmassa myös sairauksien kirjo voi muuttua nopeasti ja yllättäen. Ei-tarttuvat taudit ovat ylivoimaisesti suurin toimintakykyä rajoittava uhka, mutta tartuntatautiepidemiat ja muun muassa sairaalainfektiot ovat kasvava riski. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) käyttö terveydenhuollossa lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia vaatimuksia terveydenhuollon tietojärjestelmille. Niiden toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti erikoissairaanhoidon toimintaa. Potilaiden sähköinen asiointi lisääntyy vähitellen ja muodostuu kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. Strategiakauden aikana otetaan käyttöön muun muassa sähköinen resepti ja hankitaan uusi potilastietojärjestelmä. Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin. Mahdollisuudet kartoittaa potilaan perimää nopeasti ja valita yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja

(personalized medicine) parantavat jo lähivuosina hoitotuloksia eräissä vaikeissa sairauksissa. Lääketieteellisen kehityksen seuraaminen edellyttää HUS:n oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu tutkimuksessa on lisääntynyt ja vain vahvat, hyvin resursoidut ja organisoidut tutkimusyksiköt ja -ympäristöt säilyttävät vetovoimaisuutensa. HUS organisaationa HUS-organisaatio itse on osa toimintaympäristöä. HUS muodostettiin yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Se on maamme suurin sairaanhoitopiiri, ja Hyks on maamme suurin ja merkittävin sairaala. HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella on ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella. HUS:n organisaatiota on muutettu usein lyhyen ajan sisällä. HUS-alueella kuntien erikoissairaanhoidon nettomenot asukasta kohti ovat kasvaneet maltilli-

semmin kuin muualla maassa. Toiminnan tuottavuus on parantunut. Palveluiden laatu on pysynyt hyvänä ja saatavuus on parantunut. Toisaalta myös väestö HUS-alueella on terveempää ja nuorempaa kuin muualla Suomessa. Kaikissa palveluissa HUS ei ole kilpailukyvyltään johtava sairaalaorganisaatio. Toiminnan kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia on edelleen laajalla rintamalla. Niiden toteuttamisen edellytyksenä on kannustava ja vuorovaikutukseen perehtyvä johtamistapa ja sisäisen yrittäjyyden henki. Kuntien yhteisenä sairaalayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. Hyksin asema maamme suurimpana ja merkittävimpänä sairaalana on HUS:ssa keskeinen. Nykyinen Hyks on muodostettu yhdistämällä Hyksin Helsingin kaupungin alueella olevat sairaalat, Espoossa sijaitseva Jorvin sairaala ja Vantaalla sijaitseva Peijaksen sairaala. Tämän järjestelyn seurauksena Hyks on toisaalta tertiääritason huippusairaala, kaikkien Uudenmaan alueen kuntien keskussairaala ja pääkaupunkiseudun niin sanotun perustason erikoissairaanhoidon tuottaja. Tämä asettaa haasteita, joiden ratkaiseminen on keskeinen strategiakauden tehtävä.

www.hus.fi • 9

HUS:n strategiset päämäärät vuosina 2012–2016 • Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito • Korkeatasoinen tutkimus ja opetus • Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa • Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta

Päämäärämme ja tavoitteemme vuosina 2012–2016 Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito HUS:n ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle ja säädösten tai sopimusten mukaisesti myös muulle väestölle erikoissairaanhoidon palveluja. Väestön määrällinen kasvu ja ikääntyminen otetaan ennakoivasti huomioon palveluiden riittävyyden turvaamiseksi. Potilaat pääsevät hoitoon nopeasti ja heitä hoidetaan yhdenvertaisesti lääketieteellisten hoitokriteereiden mukaisesti. Potilaiden tutkimus ja hoito on turvallista ja laadultaan korkeatasoista. Sen todentaminen edellyttää, että hoidon tuloksia mitataan ja vertaillaan muihin sairaaloihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen tulee olla vaikuttavia ja näyttöön perustuvia. Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Potilaita hoidetaan yksilöllisesti ja hyvässä vuoro-

vaikutuksessa heidän kanssaan. HUS on kaksikielinen sairaanhoitopiiri. Tavoitteet: • Hoitotulosten vertailtava laatu Potilaiden tutkimuksen ja hoidon parantamiseksi hoidon tuloksia arvioidaan systemaattisesti ja tuloksia verrataan muihin sairaaloihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tämä edellyttää kliinistä laadunhallintaa. • Potilasturvallisuus Potilasturvallisuuden varmistaminen perustuu järjestelmään, jossa turvallisuusriskit ja poikkeamat raportoidaan, analysoidaan ja niihin reagoidaan korjaustoimenpitein. • Hoidon tarpeenmukaisuus Epidemiologisilla selvityksillä ja muilla analyyseilla arvioidaan hoitopalveluiden tarjontaa suhteessa

www.hus.fi • 11

Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta.

niiden kysyntään sekä väestössä esiintyvään tarpeeseen ja niihin perustuen suunnataan ja kehitetään hoitopalveluiden tarjontaa väestölle yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen hoidon saatavuuden varmistamiseksi. Palveluita kehitetään tietoon perustuen. Tulevaisuuden muutoksia ennakoidaan säännöllisesti. • Hoidon vaikuttavuus Potilaiden tutkimus ja hoito perustuvat tieteellisissä tutkimuksessa todettuun näyttöön ja tietoon vaikuttavuudesta. Uusia hoitomuotoja kehitetään ja otetaan käyttöön hallitusti. • Yhtäläiset hoidon perusteet Potilaat otetaan hoitoon ja hoidetaan kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti. Potilaan kotikunta, sosiaalinen asema tai muut vastaavat syyt eivät oikeuta poikkeamaan näistä periaatteista. • Ensihoito ja kiireellinen hoito Kiireellinen hoito annetaan välittömästi noudattaen hoidon kiireellisyysperiaatteita. Hoito alkaa vaikuttavana ensihoitona koko HUS:n alueella. • Suunnitellun hoidon saatavuus ja oikea-aikaisuus Kiireetön eli ennalta suunniteltu tutkimus ja hoito toteutetaan joustavasti ottaen huomioon potilaiden

yksilölliset tarpeet ja tutkimuksen ja hoidon viiveistä aiheutuvat terveydelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Potilaiden tutkimukset ja hoidot ajoitetaan vaikuttavuuden kannalta mahdollisimman oikea-aikaisesti ja palveluiden laajuus mitoitetaan väestön tarpeiden mukaisesti vähintään hoitotakuu toteuttaen. Kysynnän ja tarjonnan vaihtelua tasapainotetaan oman toiminnan joustojen lisäksi hyödyntäen kilpailutettua alihankintaa. Potilaille luodaan mahdollisuus itse varata suunnitellun hoidon aika. Hoidon saatavuuden toteutumista seurataan systemaattisesti. Hoitotilanteessa poliklinikoilla, toimenpideyksiköissä ja osastoilla noudatetaan sovittuja aikatauluja. Hoitojen peruuntumista sairaalasta johtuvista syistä vähennetään. • Pitkäaikaissairaiden hoito Pitkäaikaista tai toistuvaa hoitoa ja seurantaa tarvit sevien potilaiden hoito toteutetaan yhdessä perusterveydenhuollon kanssa noudattaen keskeisten kansantautiryhmien hoidosta laadittuja palveluketjuja, Käypä hoito -periaatteita ja alueellisesti sovittavia palveluketjuja, jotka vastuutetaan ja joiden laatua ja toimivuutta seurataan systemaattisesti. HUS antaa terveyskeskuksille niiden tarvitseman asiantuntijatuen.

• Palliatiivinen hoito ja saattohoito Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa sovitaan sairaanhoitoalueittain palveluketjut yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa siten, että jokaisella potilaalla on yksilöllisesti sovittu hoitosuunnitelma vastuuhenkilöineen yli organisaatiorajojen. • Potilaiden valinnanvapaus Vahvistetaan potilaan lakisääteistä oikeutta vaikuttaa hoitopaikan valintaan yhdessä hoitavan lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa parantamalla valinnan edellytyksiä, kohdentamalla resursseja kysynnän perusteella ja vastaamalla potilaiden hoidon tarpeisiin aikaisempaa joustavammin. Parannetaan potilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa myös hoitavan lääkärin valintaan sairaalassa. • Potilaiden kohtelu ja yksilöllisyys Potilaan kohtelu on kunnioittavaa, inhimillistä ja yksilöllistä. Hänen oikeuttaan osallistua itseään ja sairauttaan koskeviin ratkaisuihin ja saada riittävästi tietoa tutkimuksistaan ja hoidostaan parannetaan. • Kielelliset oikeudet Suomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat hoidon omalla äidinkielellään. Henkilöstölle järjestetään jatkuvasti kieliopintoja ja heitä kannustetaan potilaan

äidinkielen käyttöön. Muihin kieliryhmiin kuuluvia potilaita tuetaan hoitoon liittyvässä kommunikaa- tiossa muun muassa tulkkipalveluin. Sairaala-alueiden opasteissa käytetään suomen, ruotsin ja englannin kieltä. Viittomakieliset palvelut turvataan. • Lapsen asema Lapsuus tunnistetaan kokonaisvaltaisesti potilaan ja perheen tarpeita ja oikeuksia sääteleväksi ja sairauksien hoitoon vaikuttavaksi tekijäksi. Lasten sairaanhoitoa kehitetään lapsuuden itseisarvo kaiken aikaa huomioiden. • Potilaiden antamat palautteet Potilailla on mahdollisuus antaa jatkuvasti ja systemaattisesti palautetta saamastaan hoidosta ja HUS:n yksiköiden toiminnasta. Tämä palaute raportoidaan säännöllisesti eri organisaatiotasoilla ja sen tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Potilaiden hoitoa koskevat kantelut, valitukset ja muistutukset käsitellään viipymättä. Potilasasiamiestoiminta on asiakaslähtöistä, potilaiden näkökantoja kunnioittavaa ja heidän ongelmissaan auttavaa. Sen tuloksista raportoidaan säännöllisesti.

www.hus.fi • 13

Potilailla on mahdollisuus antaa jatkuvasti ja systemaattisesti palautetta saamastaan hoidosta ja HUS:n yksiköiden toiminnasta.

• Hoito lähellä potilasta Potilaan hoito pyritään järjestämään niin lähellä hänen asuinpaikkaansa kuin se lääketieteellisen laadun ja kustannushyödyn kannalta on mahdollista. Kotisairaalatoimintaa kehitetään yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Liikkuvia toimintamuotoja kehitetään ja lisätään. Kommunikaatioteknologian suomia mahdollisuuksia hoidossa kehitetään. • Sairaalahoidon saavutettavuus Potilaiden pääsyä sairaaloihin helpotetaan joukkoliikennejärjestelyin ja parantamalla pysäköintimahdollisuuksia yhdessä kuntien kanssa. Sairaaloiden aulatilojen toiminnallisuutta ja potilaiden opastusta parannetaan. • Tutkimus- ja hoitotilat, potilashotellitoiminta Tutkimus- ja hoitotiloja kehitetään potilaiden hoidon kannalta yhä paremmiksi. Pitkän tähtäimen tavoitteena on yhden hengen potilashuoneet. Korkeatasoinen sairaalahygienia varmistetaan. Toteutetaan erillinen potilashotelli. • Potilaiden ohjaus, potilasinformaatio Informaatiota potilaille ja heidän omaisilleen kehitetään näyttöön ja monitieteelliseen tutkimukseen perustuen. Potilasohjauksessa käytetään innovatiivisesti uutta informaatioteknologiaa. Kaikille asiakaspalvelu14

tehtävissä oleville järjestetään asiakaspalvelukoulutus. • Potilaille tärkeät tukipalvelut Potilaille tärkeitä tukipalveluita, kuten ruokailua, vaatetusta ja kommunikaatiomahdollisuuksia sairaalahoidon aikana kehitetään järjestelmällisesti. Kolmannen sektorin vapaaehtoista kumppanuutta lisätään osana potilaan hyvinvointia. • Taide ja kulttuuri sairaaloissa Potilaiden hoitoympäristöä kehitetään erillisen toimintaohjelman perusteella terveyttä edistäväksi ja potilaan voimavaroja tukevaksi. Taiteen ja kulttuurin monipuolista käyttöä lisätään osana potilaiden hyvinvointia ja hoitoa. Koko HUS:iin ja sen eri sairaaloihin perustetaan taidetoimikunnat. • Perheen, omaisten ja läheisten rooli Potilaiden läheisten tarpeet huomioidaan sairaaloiden tiloissa ja toiminnassa. Heitä tuetaan ja heidän voimavarojaan hyödynnetään potilaan hoidossa. Läheiset ovat tärkeä terveyden edistämisen kohderyhmä. • Potilasjärjestöt HUS järjestää vuosittain eri potilasjärjestöille kuulemisja informaatiotilaisuuksia, joissa potilasjärjestöillä on mahdollisuus saattaa näkemyksensä HUS:n päättäjien, johdon ja asiantuntijoiden tietoon.

Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi on korkeatasoinen tutkimustyö ja opetustoiminta. Tutkimuksessa ja opetuksessa HUS toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston, sen lääketieteellisen tiedekunnan ja muiden korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tutkimustoiminnan edellytyksiä vahvistetaan sekä taloudellisesti että hallinnollisesti. Erillistä tutkimusstrategiaa päivitetään. Meilahden kampusta kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa kansainvälisesti arvostettuna huippututkimuksen keskuksena, joka pohjoismaisessa vertailussa sijoittuu kahden ja eurooppalaisessa vertailussa viiden parhaan joukkoon. Laadukkaalla perus-, erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutuksella turvataan korkeatasoinen osaaminen ja varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Koulutuksessa hyödynnetään koko HUS:n sairaala- ja toimintayksikköverkostoa. Laaditaan erillinen koulutusstrategia yhdessä erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien ja toimialan tärkeimpien oppilaitosten kanssa.

www.hus.fi • 15

Tutkimuksen asema HUS:n yhtenä perustehtävänä tunnustetaan koko organisaatiossa ja jäsenkunnissa.

Perusterveydenhuollon osaamistarpeiden parempi tunnistaminen ja koulutustarpeeseen vastaaminen huomioidaan. Tavoitteet: • Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala (Hyks) muodostaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen toimintaympäristön. Hyks ja tiedekunta ovat erottamaton kokonaisuus. Tämän yhteistyön kaikinpuolinen jatkaminen ja kehittäminen ovat HUS:n avaintavoitteita. Yhteiset virat ja molemminpuolinen johtotyöhön osallistuminen ovat keskeinen osa tätä yhteistoimintaa. Meilahden kampuksella toteutuva yhteistyö pyritään kehittämään niin hyväksi, että se voisi toimia maailmanlaajuisena esimerkkinä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi HUS, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Biomedicum Helsinki ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti muodostavat yhdessä Helsinki Academic Medical Centerin ja tätä nimeä käytetään viestinnässä mahdollisimman laajasti. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat myös muut HUS:n sairaalat ja toimintayksiköt ja muut yliopistot ja korkeakoulut.

Yliopistosairaalan aseman selkeyttämiseksi ja kehittämiseksi laaditaan erillinen asiakirja, jossa kiteytetään Hyksin rooli toisaalta opetus- ja tutkimusyhteisönä, tertiääritason sairaalana, HUS-alueen keskussairaalana ja pääkaupunkiseudun perusterveydenhuoltoa tukevana sairaalana. • HUS:ssa tehtävän tutkimustyön periaatteet ja suuntaviivat Tutkimuksen asema HUS:n yhtenä perustehtävänä tunnustetaan koko organisaatiossa ja jäsenkunnissa. HUS:n sairaaloissa ja muissa yksiköissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus on ohjelmallista ja kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin ja on kansainvälisesti arvostettua. Erillisessä tutkimusstrategiassa määritellään yksityiskohtaisemmin tutkimuksen periaatteet, suuntaviivat ja painopisteet sekä keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimustoiminnan eettinen perusta pidetään selkeänä ja vahvana. Tutkimustoiminnan tuloksia hyödynnetään kliinisessä palvelutuotannossa, ja sen tuloksista raportoidaan säännöllisesti päättäjille ja sidosryhmille.

• Muu terveystieteellinen tutkimustoiminta HUS koordinoi ja tukee aktiivisesti alueensa perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa. Kaikkien HUS:ssa eri ammattiryhmissä työskentelevien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä pyritään parantamaan. Hoitotieteen professuurin perustamista Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan edistetään. Terveystaloustieteellistä tutkimusta ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta vahvistetaan. • Vaikuttaminen valtakunnallisiin päätöksiin Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa vaikutetaan kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman vahvistumiseen valtakunnallisessa tiede- ja tutkimuspolitiikassa ja rahoituspäätöksiä tehtäessä. Tutkimustoiminnan valtionrahoitusta (entinen erityisvaltionosuusrahoitus) pyritään tuntuvasti lisäämään yhdessä muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. • Yhteistyö muiden yhteisöjen ja teollisuuden kanssa Tutkimustulosten käytännön merkitystä uusien tuotteiden ja palveluiden pohjana tehostetaan uudista-

malla ja aktivoimalla HUS:ssa tehtyjen innovaatioiden hyödyntämisjärjestelmä. Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään. Vahvistetaan HUS:n kilpailukykyä kliinisten lääketutkimusten suorituspaikkana. Tilaustutkimuksiin kohdistetaan samat riippumattomuus- ja eettiset vaatimukset kuin muuhunkin tutkimustyöhön. Hyks-instituutin toimintaa kehitetään yhdessä sen muiden taustaorganisaatioiden kanssa. • Tutkimustoiminnan rahoitus Tutkimustoiminnan rahoituksen läpinäkyvyyttä parannetaan suhteessa palvelutuotantoon. HUS:n talousarvioon sisällytetään erillinen tutkimustoiminnan määräraha, jota pyritään kasvattamaan strategiakaudella. • Opetustoiminnan laajuus ja rahoitus Opetustoimintaa HUS:n sairaaloissa ja toimintayksiköissä kehitetään yhdessä opetuksesta vastuussa olevien yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Palvelujärjestelmän työvoimatarpeiden toteutumista edistetään säännöllisillä neuvotteluilla valtionhallinnon, Uudenmaan liiton ja koulutusyksiköiden kanssa. Laaditaan yhdessä arvioita koulutusmääristä. Valtion korvauksen lääkärikoulutuksesta

www.hus.fi • 17

Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään.

lisäämiseksi vaikutetaan yhdessä muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Toimitaan myös muun akateemisen tutkimushenkilöstön erikoistumiskoulutuksen saamiseksi valtion korvausten piiriin. Muun opetustoiminnan rahoitus turvataan sopimuksin. • Lääkäreiden peruskoulutus HUS kehittää yhdessä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa lääkäreiden peruskoulutusta ja on osaltaan valmis edistämään koulutuksen sisällön kehittämistä ja koulutuksen määrällistä laajentamista arvioidun tarpeen mukaiseksi. • Erikoistumiskoulutus Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutus mitoitetaan nykyisten erikoislääkäreiden poistumaan ja tarveanalyysiin perustuvan arvion perusteella niin, että erikoislääkäreiden määrä riittää tulevaisuudessa palvelujärjestelmän tarpeisiin. Erikseen huomioidaan yleislääketieteen erikoislääkärikoulutustarve ja perusterveydenhuollon lääkäreiden täydennyskoulutus HUS:n sairaaloissa. HUS:n sairaaloissa ja muissa toimintayksiköissä annettava lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ja muun henkilöstön erikoistumiskoulutus on suunnitelmallista ja mahdollistaa myös riittävän teoreettisen opiskelun.

HUS pitää erittäin tärkeänä, että Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa olisi kaikilla lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisaloilla ainakin yksi professoritasoinen opettaja. • Hoitohenkilöstön perus- ja jatkokoulutus HUS kehittää yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa terveydenhuollon opiskelijoiden perus- ja jatkokoulutusta. Osallistumalla koulutusohjelmien suunnitteluun HUS parantaa hoitohenkilökunnan osaamisen työelämävastaavuutta. • Erva-alueen koulutusohjelma HUS:n johdolla laaditaan Hyksin erityisvastuualueen (HUS, Carea, Eksote) yhteinen terveydenhuoltohenkilöstön koulutusohjelma. Siihen täytyy sisältyä analyysiin perustuva suunnitelma alueen erikoislääkäreiden tulevista koulutusmääristä. Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Terveydenhuoltolain ”punainen lanka” on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen. HUS tarjoaa jäsenkuntiensa terveyskeskuksille tasaveroista kumppanuutta perusterveydenhuollon omia periaatteita kunnioittaen. Tämä on merkittävä muutos HUS:n toiminnassa.

Tavoitteet: • Terveydenhuollon kokonaisuus, uusi rakenne Perusterveydenhuollon, sitä lähellä olevien sosiaalipalveluiden (vanhustenhuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, kasvatus- ja perheneuvolat, päihdehuolto, vammaispalvelut) ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa kehitetään yhteisillä sopimuksilla, päällekkäisyyksiä purkamalla ja muuttamalla palvelurakennetta yhä perusterveydenhuolto- ja avohoitokeskeisemmäksi. HUS:n koordinoimana toimivat potilasrekisterit ovat saumattoman yhteistoiminnan edellytys. Julkisin varoin järjestetyn erikoissairaanhoidon kysynnän hallitsemiseksi tarvitaan uudenlaisia innovatiivisia toiminnan muotoja, kuten ”noutavaa hoitoa” tai perusterveydenhuollon ohjaamaa erikoissairaanhoitoa. • Terveyden edistäminen Terveyden väestöryhmittäinen eriarvoisuus on suurin terveydellinen epäkohta ja uhkatekijä Suomessa. Terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen on koko yhteiskunnan tehtävä. Vain ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja vaikuttamalla kroonisten sairauksien riskitekijöihin voidaan vähentää sairastavuutta ja samalla sairaanhoidon kustannuksia.

www.hus.fi • 19

Terveydenhuoltolain ”punainen lanka” on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen.

HUS:lla on oma terveyden edistämisen asiantuntijayksikkönsä ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. • Yhteistyöfoorumit Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja rakennemuutoksen toteuttaminen edellyttävät monella tasolla vakituisia moniammatillisia yhteistyöfoorumeita ja -muotoja HUS:n, sen sairaanhoitoalueiden, kuntien ja niiden yhteistoimintaalueiden perusterveydenhuollon välillä. HUS:ssa kehitetään systemaattisesti asiakkuuden hallintaa. Yhteistyöfoorumeiden neuvottelujen keskeiset kohteet ovat rakenteelliset muutokset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä kokonaisuutena johdettavat potilaslähtöiset palveluketjut. • HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain edellyttämä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi alueen terveyskeskusten toimintaa ja kehittää osaltaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Perusterveydenhuollon yksikkö muodostetaan vuoden 2011 aikana. Sen toimintaa ohjaa alueen terveyskeskusten muodostama ohjausryhmä.

• Alueellinen järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain edellyttämä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma laaditaan yhdessä kuntien ja niiden terveyskeskusten kanssa vuosien 2011–2012 aikana. Se päivitetään vuosittain. HUS:n alueella laaditaan sekä sairaanhoitoaluekohtaiset että koko HUS:n kattava järjestämissuunnitelma. • Konsultaatiot ja erikoissairaanhoito perusterveydenhuollossa Yhdessä terveyskeskusten kanssa laaditaan suunnitelmat polikliinisten erikoissairaanhoidon palveluiden organisoimisesta terveyskeskuksissa kunkin terveyskeskuksen haluamassa laajuudessa. HUS:n tavoitteena on tukea erilaisin toimintamuodoin terveyskeskuslääkäreiden ja muun perusterveydenhuollon henkilöstön työtä, eikä siirtää heidän tehtäviään erikoislääkäreille. • Perusterveydenhuollon yhteiset palvelut, kuten yhteispäivystykset HUS järjestää kunnille ja perusterveydenhuollolle niiden tarvitsemia sellaisia palveluita, joissa sairaanhoitoalueen tai koko HUS:n alueen kattava järjestäminen on tarpeen. Tällaisia palveluita ovat terveydenhuoltolaissa mainittujen (ensihoito, sairaankuljetus, potilasrekisteri, alueellinen varautuminen, täydennys-

koulutus ja niin edelleen) lisäksi muun muassa yhteiset päivystyspalvelut mukaan lukien suun terveydenhuollon päivystys, apuvälinepalvelut, tietohallinnon palvelut, hankintapalvelut, lääkehuollon palvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, välinehuollon palvelut ja muut erikseen sovittavat palvelut. Palveluiden järjestämistä varten voidaan tarvittaessa muodostaa HUS:n ja kuntien yhteisiä organisaatioita. Perusterveydenhuollon ydinpalvelut terveyskeskukset järjestävät itse. • Lähetteet ja palautteet Lähete- ja palautetoimintaa kehitetään tietojärjestelmiä hyödyntäen nopeammaksi ja joustavammaksi. Lähetteet käsitellään viipymättä ja hoitopalautteet laaditaan nopeasti. Lähetteet ja palautteet perustuvat yhdessä sovittuihin rakenteisiin. • Yhteiset palveluketjut Keskeisille potilasryhmille laaditaan sairaanhoitoalueittain yhteiset palveluketjut, joissa on sovittu potilaiden hoidon periaatteista ja eri toimijoiden tehtävistä, työnjaosta ja vastuista potilaiden omia voimavaroja ja valintoja hyödyntäen. Palveluketjut kuvataan sähköisessä muodossa, jolloin niiden hyödyntäminen on mahdollisimman joustavaa. Palveluketjuja

www.hus.fi • 21

HUS:n tavoitteena on tukea terveyskeskuslääkäreiden ja muun perusterveydenhuollon henkilöstön työtä, eikä siirtää heidän tehtäviään erikoislääkäreille.

johdetaan ja niiden toimivuutta mitataan yli organisaatiorajojen. • Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammaisten erityishuollon palveluiden järjestämisestä HUS:n alueella vastaa Eteva-kuntayhtymä, jonka kanssa harjoitetaan monipuolista yhteistoimintaa sopimukseen perustuen. Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Terveydenhuollon toimintaympäristön muutos korostaa uudella tavalla palveluiden kilpailukykyä. Potilaiden valinnanvapaus lisääntyy, ja lääkärit huomioivat potilaita lähettäessään eri tuottajien tarjoamat vaihtoehdot. Voimistuviksi hoitopaikan valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi nousevat palveluiden laatu, saatavuus, odotusajat, asiakaslähtöisyys ja palveluiden hinta. Tässä uudessa tilanteessa HUS:n toiminnan peruslähtökohdan – kattavat ja laadultaan kansainvälistä huippua edustavat palvelut tasavertaisesti kaikille kansalaisille – toteutumisen turvaaminen edellyttää HUS:lta kykyä luoda ja ylläpitää kokonaisvaltaista kilpailukykyä suhteessa toimijoihin, jotka tuottavat rajattuja, ei-kattavia palveluja vailla tutkimus- ja opetustoiminnan ja viranomaisvalmiuden velvoitteita.

Tavoitteet: • Palveluiden laatu Palveluiden korkea laatu on kilpailukyvyn ehdoton edellytys. Laadunhallinnan periaatteita ja keinoja sovelletaan lisääntyvästi ydin- ja tukipalveluiden tuotannossa. Sairaalainfektioiden esiintymistä seurataan systemaattisesti ja niitä ehkäistään suunnitelmallisesti. HUS:n tilannetta verrataan muihin sairaaloihin ja tavoitellaan nykyistä parempaa tasoa. Jokaisessa yksikössä kaikilla organisaatiotasoilla määritetään laadunhallinnan tavoitteet ja nimetään vastuuhenkilöt. (kohta Hoitotulosten vertailtava laatu, sivu 11) • Palveluiden saatavuus Palveluiden nopea ja joustava saatavuus, asiakkaan tarpeen mukainen räätälöinti ja asiakaspalautteen huomioiminen ovat kasvava kilpailuetu. Niiden kehittämiseen kiinnitetään HUS:ssa erityistä huomiota. Tutkimus- ja hoitotakuun velvoitteet on kattavasti täytettävä ja tämän jälkeen parannettava edelleen potilasryhmittäin hoidon saatavuutta kilpailukyvyn turvaamiseksi. • Palveluiden hintakilpailukyky Tuottavuutta ja tuotteistusta kehittämällä pidetään palveluiden hinnat kilpailukykyisinä. Suorite- ja tulos-

palkkauksella parannetaan toiminnan joustavuutta ja tuottavuutta. Tarvittaessa segmentoidaan toimintaa tuote- ja asiakasryhmäkohtaisesti ja käytetään DRGhinnoittelua tarkempaa tuotekohtaista hinnoittelua. Viranomaistehtävien ja yleisen valmiuden edellyttämien tehtävien kustannuksia rahoitetaan kasvavasti erityisvelvoitemaksulla. • Kehittämistoiminta Palvelutuotannon jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Jokainen erikoisala, toimintayksikkö, tulosyksikkö ja sairaanhoitoalue on osaltaan vastuussa oman toimintansa kehittämisestä. Keskitetty kehittämisyksikkö koordinoi ja tukee yksiköiden kehittämistoimintaa, vastaa HUS:n yhteisistä kehittämishankkeista ja tuottaa analyyseja toimintaympäristön muutoksista. Kehittämistoiminta tukee kuntayhtymän strategisia päämääriä. • Sisäinen yrittäjyys toimintamallina Kilpailussa pärjääminen edellyttää toimintamallia, jota kutsutaan sisäiseksi yrittäjyydeksi. Siinä korostuvat toimintayksikön selkeä asiakasvastuu, riittävä itsenäisyys ja joustavat toimintamallit, mukaan lukien palkkaus ja sisäiset ostot. Sisäisen yrittäjyyden mahdollistaminen nähdään koko HUS:n kattavana henkilöstön

sitouttamista ja motivaatiota parantavana toimintamallina. Sisäisen yrittäjyyden mallilla toimittaessa työhön suhtaudutaan innostuneesti ja aloitteellisesti, vastuullisesti ja vaikuttaen sekä kokonaisuus hahmottaen. Sisäinen yrittäjä luottaa itseensä ja työyhteisöönsä. Muutos on hänelle mahdollisuus. Sisäinen yrittäjyys tukee muutoksen aikana työyhteisön jaksamista ja asenteellista valmiutta. Esimiehille se antaa uusia johtamisen työkaluja ja menetelmiä. • Palveluiden markkinointi Kilpailussa menestyminen edellyttää mahdollisuutta palveluiden markkinoimiseen. Tälle luodaan periaatteet. Palveluiden myynnissä jäsenkuntien ulkopuolelle hyödynnetään erityisesti Hyksin vahvaa yliopistosairaalabrändiä. • Muu kuin jäsenkuntamyynti Muun kuin jäsenkuntamyynnin palvelutarjontaa lisätään liiketaloudellisin perustein. HUS on aktiivinen toimija markkinoilla, joilla tarjotaan palveluja vakuutusyhtiöille, työnantajille ja itse maksaville potilaille. Tämä toiminta eriytetään muusta toiminnasta. Kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia liiketoiminnallisia malleja.

www.hus.fi • 23

Palveluiden nopea ja joustava saatavuus, asiakkaan tarpeen mukainen räätälöinti ja asiakaspalautteen huomioiminen ovat kasvava kilpailuetu.

Strategisten päämäärien saavuttamisen edellytykset: • • • • •

Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus

Strategisten päämäärien saavuttamisen edellytykset ja niihin liittyvät tavoitteet Osaava ja motivoitunut henkilöstö HUS:ssa kaiken palvelutuotannon, tutkimuksen ja opetuksen tekee henkilöstö. Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on ydinedellytys kaikkien HUS:n päämäärien onnistumiseksi. HUS:n tulevan menestymisen kannalta avainasia on, että HUS onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja HUS:n palveluksessa pitämisessä. Tämä edellyttää voimakasta henkilöstöpolitiikan kehittämistä. Tavoitteena on, että HUS on toimialansa arvostetuin työnantaja, ja sen sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden työpaikat ovat haluttuja. Tavoitteet: • Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi HUS:ssa arvioidaan henkilöstön tarvetta kokonaisuutena sekä yksiköittäin ja luodaan menetelmät ja työkalut optimaalisen henkilöstörakenteen ja -mitoituksen kehittämiselle. Tavoite on, että vuosina 2012–2016 onnistutaan rekrytoimaan tarpeen mukainen henki-

löstö tutkimus-, hoito- ja tukipalveluihin. Erityisen kriittisillä alueilla laaditaan erilliset rekrytointisuunnitelmat. Koko rekrytointiprosessia kehitetään. Sijaisten ja opiskelijoiden hyvällä kohtelulla varmistetaan vetovoimaisuus. Vakituisen henkilöstön osuutta työpanoksesta kasvatetaan vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä lisäämällä sisäisten sijaisten määrää. • Henkilöstön osaaminen HUS:n henkilöstön osaamistarpeet määrittyvät niistä palveluista, joita HUS:n jäsenkunnat ja muut asiakkaat tarvitsevat. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja se sisältää oppilaitosten perus- ja erikoistumiskoulutuksen lisäksi HUS:n oman koulutustoiminnan, joka perustuu osaamiskartoitukseen ja sen mukaan määrittyvään koulutustarpeeseen. Perehdytystä ja työhön opastusta kehitetään. Koulutusmäärärahaa kasvatetaan 10 prosentilla vuosittain 2012–2016.

www.hus.fi • 25

Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on ydinedellytys kaikkien HUS:n päämäärien onnistumiseksi.

• Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstön koulutus HUS:ssa on suunnitelmallista ja kokonaisnäkemykseen perustuvaa. Se tähtää osaamisen ylläpitämiseen ja lisäämiseen strategisesti tärkeillä alueilla. HUS ottaa käyttöön lääketieteen erikoisalakohtaisen kansainvälisten suositusten mukaisen täydennyskoulutusohjelman, joka on keskeinen osa ammattihenkilöstön arviointia muun muassa kehityskeskusteluissa.

Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain ja niitä parannetaan suunnitelmallisesti.

• Työhyvinvointi ja työsuojelu Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain ja niitä parannetaan suunnitelmallisesti. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää huolehtimalla työolosuhteista ja -suojelusta sekä henkilöstön työkyvystä. Työaikajoustoja hyödynnetään. Niiden toteutuksessa otetaan huomioon palveluiden tuottaminen ja työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu. Urakehitystä HUS:ssa parannetaan. • Vuorovaikutteinen johtaminen Vuorovaikutuksellinen, reilu ja selkeä johtaminen edistää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Vuosittainen kehityskeskustelu esimiehen kanssa on jokaisen HUS:n työntekijän oikeus ja velvollisuus. Kehityskeskusteluiden toteutumista ja sisällöllistä

onnistumista seurataan ja koulutetaan esimiehiä niiden käymiseen. • Toiminnan kehittäminen yhdessä Toimintojen kehittämistä yhdessä henkilöstön kanssa – oli kyse koko HUS:n strategisista linjauksista tai yksiköiden uusista hoitomenetelmistä tai toimintamalleista – lisätään erilaisin muodoin. Yhteistoimintamenettelyn ja avoimen sisäisen viestinnän onnistuminen HUS:n kaikilla tasoilla varmistetaan. • Palkkaus HUS:ssa kehitetään kannustavaa palkkausta, joka tukee henkilöstön rekrytointia, osaamista ja tuloksellisuutta. Palkkauksen pitää olla kilpailukykyistä julkisen terveydenhuollon muihin toimijoihin verrattuna. • Muu palkitseminen HUS:ssa kehitetään palkkauksen ohella myös muita tuloksellisesta ja menestyksellisestä toiminnasta palkitsemisen ja huomioimisen muotoja. • Henkilöstöruokailu, virkistystoiminta HUS tarjoaa työpaikoillaan henkilökunnalle mahdollisuuden monipuoliseen, ravinto-opillisesti oikeaan ja joustavasti toteutettuun työpaikkaruokailuun. HUS tukee henkilökunnan kuntoilua ja virkistystoimintaa.

• Työsuhdeasunnot HUS lisää työsuhdeasuntojen tarjontaa henkilöstölle. Tämä on erityisesti pääkaupunkiseudulla kriittinen menestystekijä työvoiman saatavuuden turvaamisessa. • Työterveyshuolto Työterveyshuollon sisältöä kehitetään ja työterveyshuoltoa laajennetaan sekä ennaltaehkäisevän toiminnan että työpaikkasairaanhoidon osalta. Toimintaa kehitetään oman työterveyshuoltoyksikön pohjalta. Työterveyshuollon resursseja lisätään. • Työmatkat Työmatkatukea laajennetaan joukkoliikennettä suosien. Kehitetään uusia muotoja henkilökunnan työmatkojen järjestelyissä. Pysäköintiongelmiin, mukaan lukien pysäköinnin kustannukset, haetaan Hyksin alueella kaikkien työntekijöiden kannalta tasapuolisia ratkaisuja. • Tasa-arvosuunnitelma HUS:lla on tasa-arvosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan, arvioidaan ja tehdään toimintaan tarpeelliset korjaukset.

Hallittu ja tasapainoinen talous HUS:n onnistuminen palvelutuotannossaan edellyttää, että kuntayhtymän talous on vakaa. Talous perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun, on ennustettavaa ja kestää myös toimialalle ominaiset kulujen ja tuottojen vaihtelut. Käyttökulut ja investoinnit ovat keskenään tasapainossa ja maksuvalmius on turvattu. Tehokkuutta ja tuottavuutta arvioitaessa HUS:n omien kulujen lisäksi tarkastellaan kuntien terveydenhuollon kokonaiskuluja ja toiminnan laajempia taloudellisia vaikutuksia. Muun kuin jäsenkuntalähtöisen rahoituksen osuutta lisätään suunnitelmallisesti. Tavoitteet: • Tuottavuuden kehittämistavoite Tuottavuuden parantamista jatketaan muun muassa uudistamalla hoitoprosesseja, keskittämällä ja standardoimalla toimintoja, suunnittelemalla paremmin kalliiden tilojen ja laitteiden käyttöä, työaikoja porrastamalla, yhteisillä hankinnoilla sekä muilla keinoilla. Uusia innovatiivisia tuottavuusratkaisuja ja tuottavuuden mittaamismenetelmiä kehitetään. Tuottavuustavoitteeksi koko HUS:lle asetetaan 1,5 prosenttia vuodessa vuosille 2012–2013 ja vuosille 2014–2016 vähintään yksi (1) prosentti vuodessa. Tuottavuutta mitataan drg-pistein.

www.hus.fi • 27

HUS tiedostaa ympäristövastuunsa ja noudattaa hallituksen vahvistamaa erillistä ympäristöohjelmaa.

• Nettokulujen sitovuus HUS:ssa määritellään vuodesta 2012 lähtien sitovaksi tavoitteeksi nettokulut, jotka mahdollistavat toimintatuottojen, rahoituskulujen ja rahoitustuottojen muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin huomioimisen aikaisempaa joustavammin. Samalla tämä edellyttää aikaisempaa suurempaa vastuuta koko talouden hallinnassa. Sitovien nettokulujen muutos määritellään vuosittain ottaen huomioon tuottavuuden kehitys, erikoissairaanhoidon tarvetekijät, HUS:n investoinnit ja henkilöpoliittinen kehittäminen. • Riittävä tulorahoitus Tulorahoituksesta 80 prosenttia kertyy vuonna 2011 jäsenkunnilta saadusta palvelujen myynnin tuotosta. Yhdessä muiden tulojen kanssa tämän täytyy kattaa nettotoimintakulut, rahoituskulut ja poistot. Jäsenkuntien kanssa täytyy päästä väestön palvelutarpeet kattavaan realistiseen rahoitustasoon. Muita kuin jäsenkunnilta kertyviä tuloja pyritään lisäämään. Ulkokunnilta ja vakuutusyhtiöiltä tulevien tulojen suhteellisen osuuden pitää kasvaa vähintään yksi prosenttiyksikkö vuodessa. • Edullisin erikoissairaanhoito Seurataan vuosittain HUS:n jäsenkuntien sekä erikoissairaanhoidon että terveydenhuollon nettome-

noja asukaslukua kohti. Tavoite on olla erikois- sairaanhoitomenoissa maan edullisin vuosina 2012–2016 ja terveydenhuoltomenoissa maan 20 sairaanhoitopiirin vertailussa kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukossa. • Investointien rahoitus Suuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella vuosina 2011–2016. Lisäksi selvitetään pitkän ajan kokonaistaloudellisuuden ja toiminnan kannalta lainarahoituksen ja muiden eri rahoitusmuotovaihtoehtojen keskinäistä edullisuutta tekemällä vertailuarvioita muiden investointien rahoituksesta. • Kassavarojen riittävyys HUS:n maksuvalmius ja kassavarojen riittävyys turvataan. • Talouden seuranta Jatketaan toiminnan ja talouden seurannan kehittämistä, jolla on jo vuonna 2011 päästy aikaisempaa ajantasaisempaan seurantaan, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen toiminnan ja talouden ohjaamisen. Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Riittävät ja toimivat tilat ovat HUS:ssa suuri lähitulevaisuuden haaste. Meneillään on mittava investoin-

tiohjelma. Uusinvestointien ja peruskorjausten tulee lisätä toiminnan tuottavuutta. Ydintoiminnan kannalta tarpeettomiksi ja epäsopiviksi käyneistä tiloista pyritään nopeasti eroon. HUS:n omaisuus pidetään hyvässä kunnossa ja kaikessa toiminnassa huomioidaan energiatehokkuus. HUS tiedostaa ympäristövastuunsa ja noudattaa hallituksen vahvistamaa erillistä ympäristöohjelmaa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan (ICT) kohdistuu erikoissairaanhoidossa suuria odotuksia. Sen pitäisi helpottaa lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työtä ja parantaa tuottavuutta, mutta kriittisten näkemysten mukaan näin ei ole täysin tapahtunut. Informaatioteknologiaan investoidaan lisää, mutta hyötyjen täytyy olla yksiselitteisesti vakuuttavia. Tavoitteet: • Toimitilojen kehittäminen Suurten hankkeiden investointiohjelma on päätetty toteuttaa vuosien 2012–2016 aikana. Laaditaan vuoteen 2022 ulottuva investointiohjelma, jossa huomioidaan myös Lasten ja nuorten sairaalan tarpeet sekä traumakeskuksen tuleva sijoittuminen Meilahden alueelle. Uudisrakennushankkeet ja peruskorjaukset suunnitellaan ja toteutetaan toiminnallisuuden ja

palvelutuotannon tehokkuuden lähtökohdista. Hankkeista laaditaan toiminnallisten ja rakennusteknillisten suunnitelmien lisäksi tuottavuuslaskelmat. • Työvälineet, laitteet Nykyaikaisen erikoissairaanhoidon edellyttämät laitehankinnat tehdään taloussuunnitelmiin sisältyvien määrärahojen puitteissa joko ostamalla tai leasingillä arvioiden laitteiden ja välineiden tuottavuusvaikutukset sekä lääketieteellinen välttämättömyys. • Logistiikka Logistiikan merkitys palvelutuotannossa on kasvanut. Materiaalien hankinnoissa ja jakelussa sekä palveluiden hankinnoissa ja tuotannossa arvioidaan kokonaisuuden kannalta logistisesti tehokkain toimintamalli. Kehitetään myös potilas- ja henkilöstölogistiikkaa. Suunnitelmissa huomioidaan myös kuntien perusterveydenhuollon tarpeet ja synergiaedut. Logististen prosessien tehokkuuden ja laadun parantamisessa hyödynnetään uutta teknologiaa. • Ympäristövaikutukset ja ympäristötyö HUS:lla on ympäristö- ja kestävän kehityksen ohjelma, jota päivitetään ja jonka noudattamista seurataan. Kaikkien toimintojen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset.

www.hus.fi • 29

Ympäristökoulutusta ja -viestintää lisäämällä vahvistetaan ympäristötietoisuuden tasoa kaikissa ammattiryhmissä.

HUS:ssa kannustetaan ja rohkaistaan esimiesten omatoimista opiskelua.

• Informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) Erikoissairaanhoidossa informaatio- ja kommunikaatioteknologiset ratkaisut ovat kriittisiä. Erillinen ICTtoimintapolitiikan linjaus ohjaavat ICT-valintoja. Keskeinen tavoite on lisätä ICT-valintojen tuottavuutta ydintoiminnan näkökulmasta. Potilastietojen kulkeminen sähköisessä muodossa yli organisaatiorajojen turvataan ja kansalaisten omaa sähköistä asiointia kehitetään strategiakauden aikana. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ICT:n kehittämisessä varmistetaan. • Strategiset kumppanuudet Teknologian eri alueilla luodaan pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia muiden toimijoiden kanssa. Uudistava johtajuus ja organisaatio Suurena työnantajana, merkittävänä taloudellisena toimijana ja elintärkeiden palveluiden tuottajana HUS:n johtamiseen kohdistuu erittäin suuret vaatimukset. Johtamisella luodaan edellytykset potilaslähtöiselle, laadukkaalle, vaikuttavalle ja kustannustehokkaalle toiminnalle. Hallitus ja konsernijohto vastaavat piiritasoisesta johtamisesta ja päätöksenteosta. Sai-

raanhoitoalueen sairaalat, liikelaitokset ja tytäryhtiöt noudattavat HUS:n strategiaa ja konserniohjausta. Sairaanhoitoalueilla operatiivinen johtaminen perustuu johtavien virkamiesten, lautakuntien ja alueen kuntien yhteistoimintaan. Johtamisjärjestelmä perustuu yksijohtajuuteen sekä selkeisiin vastuisiin ja toimivaltaan. Keskeiset johtamistehtävät ovat päätoimisia. HUS:n organisaatio on asiakaslähtöinen, selkeä ja tarkoituksenmukainen. Organisaatiota kehitetään prosessijohtamisen periaatteiden mukaisesti. Tällöin tuotannon tekijät – henkilöstö, palvelut, tarvikkeet, laitteet ja tilat – kootaan potilasryhmien tarpeiden pohjalta kokonaisuuksiksi ja organisoidaan sujuviksi hoitoprosesseiksi. Samaa periaatetta noudatetaan myös tukipalveluiden ja hallinto-organisaation kehittämisessä. Tavoitteet: • Johtajien ja esimiesten rekrytointi Johtajia ja esimiehiä valittaessa korostetaan johtamisosaamista ja soveltuvuutta tehtävään. Keskeiset johtamistehtävät ovat päätoimisia. • Johtajien ja esimiesten koulutus Kolmiportainen johtamiskoulutus suuntautuu ylimpään johtoon, keskijohtoon ja lähiesimiehiin. Jokai-

nen johtaja ja esimies on velvollinen osallistumaan jatkuvaan koulutukseen ja oman toimintansa säännölliseen arviointiin. Johtamis- ja esimieskoulutuksessa panostetaan asiantuntijaorganisaation liiketoimintajohtamiseen. HUS:ssa kannustetaan ja rohkaistaan esimiesten omatoimista opiskelua. • Johtamisjärjestelmän kehittäminen HUS:n johtamisjärjestelmässä johtamisvastuu ja toimivalta määritellään selkeästi. Toiminnan, henkilöstön ja talouden johtaminen on eri organisaatiotasoilla yksi kokonaisuus (yksijohtajajärjestelmä), joka perustuu tiedolla johtamiseen. Moniammatillisuus huomioidaan Terveydenhuoltolain 4 §:n edellyttämällä tavalla. • Hallinnon periaatteet Hallintosääntö uudistetaan keventämällä sen yksityiskohtaisuutta, päätösvallan delegointia selkeytetään, sisäisen valvonnan ohjeistus (hyvän hallinnon periaatteet) päivitetään ja konserniohje laaditaan. Hallinnon säännöstöjä päivitetään jatkuvasti. • Tarkastus ja valvonta HUS:n ulkoinen tarkastustoimi on alansa ykkönen ja sen tulee tuottaa valtuustolle olennaiseen keskittyviä arvioita kuntayhtymän toiminnasta. Sisäinen valvonta on kattavasti järjestetty ja sisäinen tarkastus palvelee

tehokkaasti kuntayhtymän johtamista. • HUS:n organisaatiorakenne HUS:n organisaatiorakennetta kehitetään vuosina 2012–2016 lainsäädännön muutosten, jäsenkuntien mahdollisesti päättämien perussopimuksen muutoksien sekä hallituksen ja valtuuston päätöksien edellyttämillä tavoilla. Eri toiminnot järjestetään HUS:n kokonaisuuden ja jäsenkuntien väestön yhdenvertaisen hoidon turvaavalla tavalla tarkoituksenmukaisesti tulosalueina, tulostai vastuuyksikköinä, taseyksikköinä, liikelaitoksina, osakeyhtiöinä tai ulkopuolisina palveluina. • Sisäinen tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottajamallia hyödynnetään sairaanhoidollisten tukipalveluiden, yleisten tukipalveluiden ja varsinaisten sairaalapalveluiden välillä. Tukipalveluita tuottavia erillisiä hallinnollisia yksiköitä vähennetään. Tavoitteena on konsernin kokonaisohjauksen parantaminen asiakkaiden muuttuvat tarpeet huomioiden. Sairaalat ovat toiminnan etulinjassa ja varsinaisessa asiakasvastuussa. Tukipalveluiden tulee tuottaa niille laadukkaita, kustannustehokkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita. Silloin kun on HUS:n kokonaisedun mukaista, voidaan tukipalveluyksiköissä palvella myös

www.hus.fi • 31

jäsenkunta-asiakkaita ja ulkoisia asiakkaita. Omien tukipalveluyksiköiden tuotantoa saatetaan harkitusti myös kilpailun alaiseksi.

HUS pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti päätöksentekoon uudistettaessa maamme sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita.

• Organisaation madaltaminen HUS:n organisaatiotasoja tulee vähentää. Tällöin johtajilla ja esimiehillä olisi välittömiä alaisia nykyistä enemmän, mutta organisaatiotasoja olisi nykyistä vähemmän. HUS:n toimintaorganisaatio arvioidaan madaltamisen tavoitteesta käsin ja muutostarpeet ja -mahdollisuudet selvitetään.

• Prosessien johtaminen ja prosessiorganisaatio Prosessien johtaminen tarkoittaa erilaisten hoitoprosessissa tarvittavien resurssien johtamista yhtenä kokonaisuutena. Tämän onnistumista mitataan resurssien käytöllä, hoidon laadulla, hoidon odotus- ja toteutumisajoilla ja niin edelleen. Keskeisissä sairausryhmissä pyritään hoitoprosessien kokonaisuuden eli palveluketjun johtamiseen. Hoitoprosessin omistajuus ja johtaminen parantavat potilaan hoidon sujuvuutta.

• Prosessimainen hoito HUS:ssa tavoitellaan potilaiden hoidossa sujuvia ja tehokkaita prosesseja. Hoitoprosessilla ymmärretään kokonaisuutta, jossa tutkimuksen ja hoidon osatekijät on yhdistetty saman asiakas- tai potilasryhmän hoitoon, esimerkiksi kaihiprosessi, tekonivelprosessi ja niin edelleen. Tämä edellyttää eri erikoisalojen ja tukipalveluiden moniammatillista yhteistyötä.

HUS:n toiminnallista organisaatiota kehitetään asteittain prosessiorganisaation suuntaan, jossa vastuuyksiköt muodostuvat tietyistä hoitoprosesseista ja nämä yhdessä laajemmista useiden eri palvelujen kokonaisuuksista, joita voidaan kutsua hoitolinjoiksi. Tämä merkitsee suuria muutoksia nykyiseen organisaatioon riippuen prosessiorganisaation soveltamisen laajuudesta.

Kaikilla erikoisaloilla on myös yhteisiä perusprosesseja eli geneerisiä prosesseja. Tällaisia ovat elektiivinen poliklinikka ja päiväsairaalaprosessi, päivystysprosessi, vuodeosastoprosessi ja leikkaussaliprosessi. Tavoite on noudattaa yhteisiä tehokkaimmiksi todettuja toimintamalleja kaikilla näillä erikoisaloilla.

• Osaamiskeskukset Osaamiskeskuksella tarkoitetaan tietyn laajan hoitokokonaisuuden tai potilasryhmän hoitamiseen tarkoitetun suhteellisen itsenäisen, eri tuotannontekijöitä hallitsevan kokonaisuuden muodostamista, esimerkiksi sydänkeskus, neurokeskus, tekonivelsairaala,

silmäsairaala ja niin edelleen. HUS:ssa muodostetaan vuosien 2012–2016 välisenä aikana useita tällaisia yksikköjä erityisesti aloille, joilla arvioidaan potilaiden hoitopaikan valinnan lisääntyvän lähivuosina. • HUS:n sairaaloiden työnjaot Vuosittain HUS:n toiminnan ja talouden suunnittelun osana suunnitellaan kunkin erikoisalan tai hoitoprosessin toiminta koko HUS:ssa. Tällöin huomioidaan toiminnan laatu, kustannukset, hoidon saatavuus ja toiminnan muutosten vaikutus sairaaloiden kokonaisuuteen. Muutkin HUS:n sairaalat kuin Hyks voivat vastata osin koko HUS:n tarpeisiin suunnitellusta hoidosta. Kunkin somaattisen sairaalan tehtävä on oman alueensa perusterveydenhuollon tukeminen keskeisillä lääketieteen erikoisaloilla. Kalliin valmiuden tai erityisresurssien ylläpitämistä edellyttävää hoitoa keskitetään. Polikliinista ja päiväaikaista toimintaa tuotetaan hajautetusti. • Psykiatrisen hoidon järjestelyt Mielenterveyspotilaiden hoidon laadun ja palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden turvaamiseksi nykyiset psykiatrian toimintamallit ja resurssit analysoidaan. Palveluketjun kokonaisuus rakennetaan kuntien kanssa yhteistyössä.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliset kokeilut HUS pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti päätöksentekoon uudistettaessa maamme sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, ja HUS:lla on valmius osallistua kokeiluihin, mikäli sellaisia tulee ennen lainsäädännön pysyvää uudistamista. Lainsäädäntöä uudistettaessa HUS:n tavoitteena on turvata väestölle elintärkeän erikoissairaanhoidon laadukas ja kustannustehokas toteutustapa. Tämä edellyttää riittävän suuria väestöalueita ja toiminnallisia kokonaisuuksia. Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus HUS nauttii jäsenkuntiensa, niiden terveyskeskusten, Helsingin yliopiston, erityisvastuualueensa ja muiden sairaanhoitopiirien sekä valtion viranomaisten ja väestön luottamusta. Tämän edellytys on – HUS:n tuottamien palveluiden korkealaatuisuuden, asiakaslähtöisyyden ja kilpailukyvyn lisäksi – että HUS toimii monipuolisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa, informoi niitä toiminnastaan ja ottaa huomioon niiden näkemyksiä toiminnassaan. Erityisesti yhteistyö jäsenkuntien kanssa perustuu vakituisiin, kehittyviin yhteistyöfoorumeihin, kuten säännöllisiin kuntaneuvotteluihin.

www.hus.fi • 33

Maamme terveydenhuollon suurimpana toimijana HUS ylläpitää ja kehittää tiiviitä suhteita keskeisiin sidosryhmätahoihin.

Tavoitteet: • Omistajaohjaus Omistajaohjaus toteutuu ensisijaisesti kuntien valitsemien HUS:n valtuutettujen ja valtuuston valitseman hallituksen ja sairaanhoitoalueiden lautakuntien kautta. HUS:n ja jäsenkuntien virkamies- ja luottamusmiesjohdon välisillä suorilla neuvotteluilla ja yhteistyöelimillä varmistetaan kuntien näkemysten välittyminen HUS:n hallintoon. HUS pitää myös tiivistä yhteyttä poliittisiin puolueisiin toimialueellaan. • Kuntaneuvottelut Nykyinen terveydenhuollon lainsäädäntö ei mahdollista aitoa tilaaja-ttuottaja-asetelmaa jäsenkuntien ja niiden omistaman sairaanhoitopiirin välillä. Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on osin kunnilla ja osin lakisääteisesti sairaanhoitopiirillä. Erikoissairaanhoidon palvelut suunnitellaan yhdessä kuntien ja sairaanhoitopiirin kesken kumppanuuden periaatetta noudattaen. Kuntaneuvottelut HUS:n ja sen jäsenkuntien välillä ovat tärkeitä perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamiseksi. Niiden sisältöä kehitetään ja raportointia parannetaan edelleen kuntien toiveiden mukaisesti. Alueellinen järjestämissuunnitelma on keskeinen osa palvelurakenteen kehittämisessä.

• Tiiviit yhteydet sidosryhmiin Maamme terveydenhuollon suurimpana toimijana HUS ylläpitää ja kehittää tiiviitä suhteita keskeisiin sidosryhmätahoihin, kuten sosiaali- ja terveysministeriöön, Valviraan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen sekä poliittisiin päätöksentekijöihin. • Hyvä ulkoinen viestintä HUS painottaa laajaa, monimuotoista, hyvin kohdennettua ja sisällöltään puhuttelevaa ulkoista viestintää. Sen pääsisällön muodostaa HUS:n korkealaatuinen ja kustannustehokas palvelutuotanto, jonka esimerkkejä hyödynnetään monimuotoisessa viestinnässä. • Erityisvastuualueen yhteistyö ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Hyksin erityisvastuualue (erva) muodostuu HUS:n lisäksi Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä (Carea) ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä (Eksote). Erva-alueelle luodaan yhteiset, säännöllisesti kokoontuvat yhteistyöelimet ja erikoisalojen tiivis yhteistyö. Laaditaan yhdessä terveydenhuoltolain edellyttämä erva-alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Ylläpidetään yhdessä erva-alueen ensihoitokeskusta.

Muiden lähialueiden – Päijät-Häme, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi – kanssa lisätään yhteistyötä. • Yliopistollisten sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien yhteistyö HUS ja Hyks ovat aktiivisia ja aloitteellisia kaikkien maamme yliopistosairaaloiden ja sairaanhoitopiirien yhteistyön kehittämisessä ja yhteisessä edunvalvonnassa. Yhdessä neuvotellen sovitaan myös työnjakokysymyksistä. • Kansainvälinen yhteistyö Erikoissairaanhoito on kunnallisista palveluista kansainvälisin. HUS:n sairaalat ja erikoisalat ovat osa laajaa kansainvälistä verkostoa. HUS toimii aktiivisesti myös hallinnon ja johtamisen alueilla kansainvälisillä foorumeilla osallistumalla kokouksiin, konferensseihin, järjestämällä opinto- ja tutustumismatkoja ja seuraten sairaala- ja terveydenhuoltosektorin kansainvälistä kehitystä. HUS raportoi kansainvälisen yhteistyön laajuudesta ja tuloksista.

www.hus.fi • 35

Stenb채ckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS Puhelin 09 4711 www.hus.fi

Painettu 1 | 2012