HUS:n arviointikertomus 2008 by HUS Helsingin yliopistollinen sairaala

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTOLLE

HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna kaikkien sairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 – TP 2008) 850 824

830

816

810

797

794

HUS

790

806

779

799

770

760

ira

750

sa ki

iiri

it ho

805

730 727

710 690 674

670

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

Laskelmissa on otettu huomioon HUS:n ja Helsingin väliset työnjaon muutokset. Lähde: Jyl Jorma Lauharanta/HYKS

www.hus.ﬁ

TARKASTUSLAUTAKUNTA 4.5.2009

2008

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ TARKASTUSLAUTAKUNNAN KERTOMUSVUODEN HAVAINNOISTA 1 1. YLEISTÄ 2 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 3. VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4 3.1 Sitovat tavoitteet 4 3.1.1 Toimintakulut ylittyivät 4 3.1.2 Investointien toteutumisaste 86-93 % 4 3.1.3 Rahoitustilanne hyvä 5 3.1.4 Liikelaitokset ylijäämäisiä 5 3.2 Muut tavoitteet 7 3.2.1 Kuntayhtymän tavoitteet 7 3.2.2 Palvelutavoitteet 8 3.2.3 Taloudelliset tavoitteet 8 3.2.4 Tytäryhtiöiden tavoitteet 9 4. ERILLISASIAT 10 4.1 Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistaminen 10 4.2 Erikoissairaanhoito 11 4.2.1 Toiminnan volyymi ja luonne 11 4.2.2 Uusien menetelmien käyttöönotto ja vaikuttavuus 12 4.2.3 HUS-tasoiset toimintoselvitykset 13 4.2.4 Siirtoviiveet 14 5. ARVIOINTIKERTOMUSTEN HAVAINNOT VUOSILTA 2005-2007 15 5.1 Toiminta- ja tilinpäätösraportoinnista 15 5.2 Taloudesta 15 5.3 Erikoissairaanhoidosta 15 5.4 Toiminnan kehittämisestä 16 5.5 Henkilöstöstä 17 5.6 Organisaatiosta ja hallinnosta 17 ALLEKIRJOITUKSET 19

Tiivistelmä tarkastuslautakunnan kertomusvuoden havainnoista

untayhtymän vuosiraportointia tulee kehittää siten, että ydintoiminnan tuloksista raportoidaan selkeämmin. Lakisääteinen tilinpäätösraportointi voisi muodostaa erillisen asiakirjan. Tytäryhtiöiden tulosraportointia tulee yhtenäistää. Strategian toteutumista tulee voida varmistaa asettamalla tavoitteille yhtenäiset mittarit. Hoitotoiminnan taso olisi pitänyt huomioida jo talousarvion laadinnassa. Joulukuussa olisi pitänyt olla jo tiedossa todellinen ylitystarve, jota valtuusto olisi voinut käsitellä kertomusvuoden viimeisessä kokouksessaan. Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota liikelaitosten omistajaohjaukseen ja sen seurantaan, että toimintojen liikelaitostamisille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että liikelaitokset noudattavat kunnallisena palvelutuottajana niitä koskevia pelisääntöjä. Ennen uusien liikelaitosten perustamista tulee analysoida nykyisten liikelaitosten toimintaa ja tuottojen muodostumista. Tarkastuslautakunta kehottaa tilaajatuottajamallin onnistumisen analysointiin erityisesti tilaajien/ käyttäjien sekä kuntien palvelusuunnittelun näkökulmasta. On hyvä seurata omistajakuntien ja muiden HUS:n palveluja ostavien tahojen asiakastyytyväisyyttä. Sen sijaan lautakunta katsoo, että potilastyytyväisyyden mittaamiseksi tulee harkita ja selvittää muita, täydentäviä menettelyjä. Potilasasiakas-termistä tulisi luopua. Kaikkien tavoitteiden tulee olla mitattavissa tai arvioitavissa yhtenäisin perustein. Myös palvelutuotannolle asetetaan kuntayhtymätasolla yhtenäiset seurattavat tavoitteet. Investointisuunnittelua tulee edelleen parantaa. Vaikka taloudellisia tavoitteita ei täysin saavutettukaan niin kuntayhtymän tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. Lautakun-

ta pitää kuntayhtymän rahoitustilannetta hyvänä. Koettu kriisi ei antanut hyvää kuvaa kuntayhtymän johtamisesta. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota hallituksen rooliin ja toimintatapoihin. Avoimuutta on lisättävä ja toimintatapoja tulee tarkistaa. Työnjakoa HYKSin ja HUS-konsernin välillä tulee selkeyttää ja poistaa päällekkäisyydet. Kuntayhtymän rakenteita uudistettaessa tulee hyödyntää paitsi organisaatiossa jo olemassa olevaa osaamista myös käytettävissä oleva organisaatiotutkimustieto. Käsillä oleva vaikea taloudellinen tilanne tulee ottaa huomioon myös ylimpien johtajien palkoissa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lainsäädännön velvoitteisiin, joiden tulee olla palvelujen määrän ja saatavuuden vuotuisen ennakoinnin perusteena. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota lasten- ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen koko piirin alueella. HUS:n ydintoiminnasta tulee raportoida luottamushenkilöille siten, että heillä on mahdollisuus arvioida toiminnan nykytilannetta ja varautua tulevaisuuden haasteisiin ajoissa. Uusien menetelmien käyttöönottomenettely tulee määritellä sisäisesti ja sitä tulee noudattaa. Olemassa olevaa vaikuttavuustietoa tulee käyttää päätöksenteossa. Olisi hyödyllistä tehdä toimintakohtaisia, koko piiriä koskevia selvityksiä, joiden perusteella voidaan hyödyntää kuntayhtymän kaikkia toimintayksiköitä ja varautua tulevaisuuden haasteisiin. Tarkastuslautakunta katsoo, että erikoissairaanhoidon nopeutuminen tulisi ottaa paremmin huomioon potilaiden koko hoitoprosessin suunnittelussa. Tämä vaatii jatkohoitopaikkojen resurssointia peruskunnissa.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

Yleistä

uosi 2008 oli monin tavoin rankka vuosi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kliinisissä yksiköissä urakoitiin hoitotakuulain velvoitteiden toteuttamiseksi. Konsernihallinto jalkautti vuonna 2007 hyväksyttyä uutta strategiaa ja tarkoituksena oli muuttaa koko kuntayhtymän rakennetta ja johtamisjärjestelmää tilaaja-tuottajamalliin perustuvaksi. Talousarvioasiakirjassa strategiaprosessin tärkeimmäksi tavoitteeksi määriteltiin tasapainottuva talous. Vision mukaan ”HUS on huippusairaala, jossa on asiakaslähtöistä toimintaa potilaan parhaaksi”. Uusia johtajia rekrytoitiin toteuttamaan strategiaa. Tilanne kriisiytyi alkusyksystä julkisuuteen asti näkyväksi. Seurasi tilanteen tarkistaminen, mikä merkitsi strategian ja johtamisjärjestelmän uudelleenarviointia. Sairaalan ydintoiminta nostettiin takaisin strategian keskiöön, mikä johti hallintosäännön uudelleenkirjoittamiseen. Tilanne rauhoittui loppuvuodesta. Valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lisäksi arviointikertomus keskittyy pitkälti kertomusvuoden merkittävimpien tapahtumien analysointiin.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

Tarkastuslautakunta

äsillä oleva arviointikertomus vuodesta 2008 on tämän tarkastuslautakunnan viimeinen. Lautakunta aloitti toimintansa keväällä 2005.

Tarkastuslautakunnan jäsenet Varsinainen jäsen Antti Rantalainen (pj.) (KOK) Hyvinkää Kalle Kallio (vpj.) (SDP) Helsinki Varpu-Leena Aalto (VIHR) Vantaa Tuula Lind (SDP) Kerava Kari T. Nukala (KOK) Espoo Marja-Liisa Peltomaa (KOK) Helsinki Pär Stenbäck (RKP) Espoo Sihteeri ja esittelijä Bo-Gustav Wilson, tarkastuspäällikkö Varajäsen Pekka Junikka (KOK) Seija Viljamaa (SDP) Taina Janhunen (VIHR) Veikko Wigren (SDP) Kaarina Wilskman (KOK) Heikki Karu (KOK) Torsten Widén (RKP)

Sammatti Vantaa Siuntio Karjaa Järvenpää Helsinki Kauniainen

Lautakunta on kokoontunut noin kerran kuussa. Vuosittain on käyty tutustumassa eri sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä, ja lautakuntaan on pyydetty asiantuntijoita kertomaan eri aihealueista. Lautakunta on myös halunnut laajentaa näkemystään HUS:n ja suomalaisen terveydenhuollon tasosta käymällä vuosittain joissain kansainvälisissä terveydenhuoltoalan kongresseissa.

Tarkastuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 13 kertaa. Lautakunta on kuullut toimitusjohtajan sekä eräiden muiden johtavien viranhaltijoiden katsaukset toiminnasta ja sen kehittämisestä. Kesäkuussa European Health Management Associationin (EHMA) konferenssiin Ateenassa osallistuivat lautakunnan jäsenistä Kalle Kallio, Tuula Lind ja Kari T. Nukala. Syyskuussa MCC-Hospital World kongressiin Berliinissä osallistuivat Antti Rantalainen, Varpu-Leena Aalto, Tuula Lind ja Kari T. Nukala. Tarkastuslautakunta antoi 12.5.2008 vuotta 2007 koskevan arviointikertomuksensa hallitukselle. Valtuuston kokouksessa 18.6.2008 arviointikertomus merkittiin tiedoksi. Hallituksen lausunto arviointikertomuksesta käsiteltiin valtuuston kokouksessa 8.10.2008. Kuntayhtymän tilintarkastajana on toiminut KPMG Kunta Oy JHTT-yhteisö ja sen vastuunalaisena JHTT-tarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Vastuunalainen tilintarkastaja on ollut läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja raportoinut yhteisön tekemistä havainnoista. Vuotta 2008 koskeva tilintarkastuskertomus annettiin 31.3.2009. ulkoisen tarkastuksen henkilöstö 2008 Tarkastuspäällikkö Bo-Gustav Wilson, KTM (yksikön johtaja) Kuntayhtymätarkastaja Virpi Semberg-Konttinen, FM, SH, MJD (tarkastuspäällikön sijainen) Arviointiylilääkäri Risto P. Roine, LKT, dos. (vaikuttavuustutkimus) Projektisihteeri Anne Rissanen, THM (vaikuttavuustutkimus) Tutkimusapulainen Marja Nurmi (vaikuttavuustutkimus)

Vasemmalla Bo-Gustav Wilson (tarkastuspäällikkö ja lautakunnan sihteeri), Kalle Kallio (vpj.), Kaarina Wilskman (Kari Nukalan varajäsen), Leif-Erik Forsberg (tilintarkastaja), Antti Rantalainen (pj.), Tuula Lind, Varpu-Leena Aalto ja MarjaLiisa Peltomaa. Kuvasta puuttuu Pär Stenbäck.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

arkastuslautakunnan yksi päätehtävä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tärkeimmät asiakirjat tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa ovat talousarvio sekä tilinpäätös ja toimintakertomus, josta on ilmettävä hallituksen selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirja on laadittu aikaisempien vuosien rakenteella. Hyvä uusi osio on arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sisäisen valvonnan järjestämistä selostetaan kuntayhtymätasolla sekä erikseen liikelaitoksittain melko ylimalkaisesti kuvaillen. HUSRöntgenin osalta on seikkaperäisimmin kuvattu miten riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa käytännössä toteutetaan. Asiakirjan rakenteesta johtuen on vaikea hahmottaa, mitkä tavoitteet ovat valtuustotason tavoitteita. Edelleenkään asiakirjasta ei löydy HUS-tasoisia toimintakuvauksia, tilastoja tai vertailuja muihin sairaanhoitopiireihin. Tarkastuslautakunta on joka vuosi kiinnittänyt huomiota vuosiraportoinnin parantamiseen. Valtuutettujen on hyvin vaikea tämän asiakirjan perusteella arvioida HUS:n asemaa ja roolia Suomen terveydenhuollossa. Termit ”huippusairaala” ja ”maan ykkössairaala” jäävät ilman dokumentaatiota. Talousarvio 2008 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 - 2010 laadittiin vuoden 2007 strategian pohjalle ja hyväksyttiin valtuustossa 12.12.2007. Talousarvion sitovuus on määritelty luvussa 1.4.2. Konsernin keskeiset strategiset tavoitteet oli asetettu tasapainotetun tuloskortin neljään näkökulmaan: Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus:

”Tyytyväinen asiakas”

Talous:

”Budjetti pitää”

Prosessit ja rakenteet:

”Tekemisen meininki”

Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen:

”Mukava tulla töihin”.

Kullekin näkökulmalle oli talousarviossa kuusi - kahdeksan selitysmäärettä, mutta mitattavia tavoitteita ei asetettu. Talousarvion sitovuus oli määritelty kuntayhtymätasolle, investointiosalle ja rahoitusosalle. Liikelaitosten sitovat tavoitteet oli myös määritelty talousarviossa. Tilinpäätösasiakirjassa on yhteenvetotaulukko (13.8.) määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Olisi suotavaa, että tekstissä otettaisiin selkeämmin kantaa sitovien tavoitteiden toteutumiseen. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion hallitus hyväksyi tulosalueiden sitovat tavoitteet.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

Kuntayhtymän vuosiraportointia tulee kehittää siten, että ydintoiminnan tuloksista raportoidaan selkeämmin. Lakisääteinen tilinpäätösraportointi voisi muodostaa erillisen asiakirjan. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että strategian toteutumista tulee voida varmistaa asettamalla tavoitteille yhtenäiset mittarit.

3.1 SITOVAT TAVOITTEET 3.1.1. ToiMinTAKuluT YliTTYiväT Kuntayhtymätasolla sitova määrärahatavoite on kuntayhtymän ulkoiset toimintakulut (ilman liikelaitoksia) sisältäen ostot tytäryhtiöiltä. Kuntayhtymän toimintakulutavoite vuodelle 2008 oli 1 322,4 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2008 valtuusto myönsi kuntayhtymän toimintakuluille (ilman liikelaitoksia) 22,9 miljoonan euron ylitysoikeuden, jolloin toimintakulujen enimmäismääräksi muodostuisi 1 345,3 miljoonaa euroa. Toimintakulujen ylitystä perusteltiin talousarviossa suunniteltua vilkkaammasta hoitotoiminnasta etenkin HYKS-sairaanhoitoalueella. Toteuma oli 1 362,5 M€. Ylitys oli alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 40,1 M€ (+ 3 %) ja lisättyyn talousarvioon verrattuna 17,2 M€ (+ 1,3 %), mitä osaa valtuusto ei ole hyväksynyt. Tarkastuslautakunta katsoo, että hoitotoiminnan taso olisi pitänyt huomioida jo talousarvion laadinnassa ja katsoo, että joulukuussa olisi pitänyt olla tiedossa todellinen ylitystarve, jota valtuusto olisi voinut käsitellä kertomusvuoden viimeisessä kokouksessaan. 3.1.2. invesToinTien ToTeuTuMisAsTe 86-93 % Investointiosan sitovia tavoitteita ovat investointien yhteismäärä erikseen kuntayhtymän perustoiminnan ja kunkin liikelaitoksen osalta. Vähintään 10 miljoonan euron hankkeiden määrärahat vahvistetaan hankekohtaisesti. Valtuuston hyväksymät investointiosan sitovat tavoitteet vuodelle 2008 olivat: J sairaanhoitoalueiden, konsernihallinnon ja tieto- ja lääkintätekniikan keskuksen investointien yhteismäärä ja erikseen kunkin liikelaitoksen investointien määrä J kustannusarvioltaan vähintään 10 miljoonan euron hankkeet hankekohtaisesti.

Hankkeiden tulee toteuttaa strategiaa. Investointiohjelman päätavoite on sairaanhoidon toimintaolosuhteiden järjestäminen konsernin strategiaa edistävällä tavalla. Talousarviossa 2008 investointeihin oli varattu yhteensä 105,1 M€, josta perustoiminnan (emon) osuus oli 90,5 M€. Kokouksessaan 18.6.2008 valtuusto muutti tämän määrän 74,8 miljoonaksi euroksi. Muutos johtui mm. Meilahti-hankkeiden viivästymisestä. Toisaalta Porvoon sairaalan laajennustyöstä siirtyi vuodelle 2008 budjetoimatonta kustannusta 1,4 M€. Muutokset hankekohtaisissa kuluerissä vuonna 2008 eivät ylittäneet hyväksyttyjä hankekohtaisia kokonaiskustannuksia. Liikelaitosten varaus investointeihin oli yhteensä 14,7 M€. Muutoksen jälkeen kokonaisinvestointien määräksi tuli 89,5 M€.

Perustoiminta Liikelaitokset HUS yhteensä

TA (€)

TP (€)

pitkäaikaisten lainojen lisäys + 90 000 pitkäaikaisten lainojen vähennys - 9 978 antolainauksen lisäykset - 4 000 antolainauksen vähennykset + 200

+ 30 000 - 9 978 - 4 000 + 154

Vuoden 2008 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 138,7 M€, kun vastaava luku vuoden 2007 oli 118,7 M€. Rahoitustilanne oli koko vuoden aikana hyvä. Rahavarat kasvoivat vuoden 2007 tilinpäätöksestä 20,9 miljoonaa euroa ja olivat tilivuoden lopussa 105,8 M€. Kassan riittävyys oli 25,4 päivää, kun se edellisenä vuonna oli 21,6 päivää. vrk 50

Kokonaisinvestoinnit (M€)

Tavoitteiden toteuma

TA08

TA2.08

toteutumisaste

90,5 14,7 105,1

74,8 14,7 89,5

69,7 12,6 82,3

93 % 86 % 92 %

40 30 20 10

Liikelaitokset: HUS-Röntgen HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Apteekki HUS-Logistiikka

9,0 3,4 1,3 0,5 0,2 0,3

8,2 2,3 1,3 0,5 0,2 0,3

0 2000

2001

2002

2003 2004 2005

2006

2007 2008

Kuvio 1: Kassan riittävyys kuntayhtymätasolla vv. 2000-2008

Liikelaitosten kassojen riittävyys 2008

Yli 10 Meur-hankkeet (M€)

Kok. kust

HYKS sha Lastenkl (leikkaus ja tho) Kolmiosairaala MeiS (huoltopiha) MeiS-alue (liikennejärj. 2-vaihe) Porvoon Sairaalan laajennus *

TA08

erotus

24 73 30

4,0 12,3 0,800

2,9 10,6 0,818

- 1,1 - 1,6 + 0,018

11,8

2,1

1,5

- 0,6

1,4

+ 1,4

* = ei alkuperäisessä talousarviossa

Vaikka investointiohjelmaa muutettiin jo vuoden puolessa välissä hankekohtaiset investoinnit eivät täysin toteutuneet. Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen parantamaan investointisuunnittelua. 3.1.3. Rahoitustilanne hyvä Talousarviossa todetaan, että rahoitusosan sitovia tavoitteita ovat pitkäaikaisen lainakannan muutos sekä antolainojen lisäys tytäryhtiöille.

vrk

HUS-Aptekki 19,17 HUS-Röntgen HUSLAB 34,35 Ravioli HUS-Desiko 53,60 HUS-Logistiikka

vrk 6,68 46,60 32,84

Pitkäaikaista lainaa nostettiin tavoitetta vähemmän ja antolainaukset tytäryhtiöille olivat tavoitetta pienemmät. Muilta osin tavoitteet pitivät. Tarkastuslautakunta pitää kuntayhtymän rahoitustilannetta hyvänä. 3.1.4. Liikelaitokset ylijäämäisiä Kuntayhtymän talousarviossa liikelaitoksia sitovia tavoitteita ovat liikelaitoskohtaisesti määritelty hintatason muutos ja tuloutustavoite korvauksena kuntayhtymän sijoittamasta pääomasta. Kertomusvuoden alussa aloitti kolme uutta liikelaitosta (HUS-Desiko, HUS-Apteekki ja HUS-Logistiikka) entisten kolmen (HUSLAB, HUS-Röntgen ja Ravioli) lisäksi. Kaikille kuudelle liikelaitokselle yhteisenä tavoitteena oli tilikauden nolla-tulos. Sen lisäksi kaikille asetettiin vähintään 3 %:n tuottovaatimus pääomalle ja sisäisten palveluhintojen hintatasolle 1-3,9 %:n nousukatto liikelaitoskohtaisesti vaihdellen. Tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

1) tulos

tavoitetaso (T€)

HUS-Apteekki HUS-Röntgen HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka

nolla-tulos nolla-tulos nolla-tulos nolla-tulos nolla-tulos nolla-tulos

2) peruspääoman tuotto

tavoitetaso (T€

HUS-Apteekki HUS-Röntgen HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka

+ 336 + 324 + 200 + 42 + 86 + 170

3) sisäiset palveluhinnat

HUS-Apteekki HUS-Röntgen HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

+ 450 + 120 - 634 + 1 381 + 419 + 1 533

toteuma (T€)

+ 356 + 324 + 200 + 42 + 76 + 169

tavoitetaso (%)

toteuma (%)

nousee enintään 1-2 laskee 1-2 lasku 1 nousee enintään 1-2 nousee enintään 3,9 nousee enintään 1-2

alennus 6 alennettiin keskimäärin 2 lasku 1 nousu 2 nousi 3,9 ennallaan

Liikelaitoksista vain HUSLAB:n tulos oli alijäämäinen 0,6 miljoonaa euroa. Toiminnan kustannusten ylittyminen johtui sisäisten ostojen ennakoitua suuremmasta määrästä ja toiminnan laajentumisesta. Kaikkien muiden liikelaitosten tulos oli ylijäämäinen, yhteensä 3,90 miljoonaa euroa. Liikelaitosten tuloksen arviointia vaikeuttavat toimintakertomuksen niukat tiedot ja analyysin puute. Tavoiteasetanta ei näytä kuitenkaan onnistuneen. Peruspääoman tuottotavoitteen ylitti HUS-Apteekki, joka myös alensi eniten sisäisiä palveluhintoja. Sekä HUS-Desiko, että HUS-Logistiikka jäivät hieman peruspääoman tuottotavoitteistaan. Vuoden 2008 loppupuolella strategian uusimisen jälkeen todettiin, että liikelaitoksista kolmella (HUSLAB, HUS-Röntgen ja HUS-Apteekki) on niin kiinteä yhteys kliiniseen toimintaan, että niiden johtajien on syytä osallistua sairaanhoidollisen palvelutoiminnan johtoryhmän kokouksiin. Kertomusvuonna päätettiin käynnistää selvitys HUS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien laboratorioliikelaitosten yhteistyöstä ja toiminnan mahdollisesta yhdistämisestä. Molempien laboratoriopalvelut on tällä hetkellä järjestetty alueellisina liikelaitoksina ja ne vastaavat alueillaan lähes koko erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laboratoriopalveluista. Samassa yhteydessä päätettiin liittää mukaan myös apteekkitoimintojen yhteistyöselvittely. Selvitys on kesken. Toimintojen liikelaitostaminen ei ole todellista markkinaehtoista liiketoimintaa. Kliinisillä yksiköillä ei ole todellista vaihtoehtoa palvelujen hankinnalle. Kuntayhtymätasolla ei

toteuma (T€)

ole käytettävissä selvitystä, josta ilmenisi HUS:n liikelaitosten palvelujen hinnoittelun vertailua muihin toimijoihin. Liikelaitosten muodostamista on perusteltu tilaaja-tuottajamallin oletettujen etujen perusteella. Kuitenkaan käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella tilaaja-tuottajamallilla ei ole saavutettu kustannussäästöjä. HUS:ssa tilaajana on sairaanhoitoalue, mutta palvelujen käyttäjä sairaanhoitoalueella on tulosalueen yksikkö, joka ei ole sopimussuhteessa palvelujen tuottajaan. Lisäongelman tuo se seikka, että organisaation sisäisillä sopimuksilla ei ole juridista merkitystä. Liikelaitosten asiantuntijapalvelujen muuttaminen maksullisiksi voi vaarantaa monialaisten ja moniammatillisten työryhmien muodostamista. Maksullisuus voi myös vähentää asiantuntijapalvelujen käyttöä. Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota liikelaitosten omistajaohjaukseen ja sen seurantaan, että toimintojen liikelaitostamisille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että liikelaitokset noudattavat kunnallisena palvelutuottajana niitä koskevia pelisääntöjä. Ennen uusien liikelaitosten perustamista tulee analysoida nykyisten liikelaitosten toimintaa ja tuottojen muodostumista. Tarkastuslautakunta kehottaa tilaaja-tuottajamallin onnistumisen analysointiin erityisesti tilaajien/käyttäjien sekä kuntien palvelusuunnittelun näkökulmasta.

3.2 Muut tavoitteet 3.2.1 Kuntayhtymän tavoitteet Kuntayhtymän tavoitteet oli talousarviossa jaoteltu tasapainoisen tuloskortiston neljälle näkökulmalle. Tavoitteille ei kuitenkaan asetettu mittareita, eikä näitä talousarviossa avattuja tavoitteita kommentoida toimintakertomuksessa. Asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kertomusvuonna asiakastyytyväisyyskysely kohdennettiin potilaille, kuntien virkamiesjohdolle sekä valtuuston, hallituksen ja lautakuntien varsinaisille ja varajäsenille. Vastausprosentti oli 32,4 (123/380). Taloustutkimus Oy:n toteuttama kysely antoi samalla vertailutietoa muihin organisaatioihin, mutta ei muihin sairaanhoitopiireihin. Omistajat antoivat HUS:n palveluista yleisarvosanan 7,54. Toimintakertomuksessa ei kuitenkaan arvioida HUS:n saaman arvosanan sijoitusta vertailuaineistossa. Potilastyytyväisyyskyselyn toteutti myös Taloustutkimus Oy. Potilaat antoivat hyvän yleisarvosanan (8,48), mikä oli odotettua aiempien potilaskyselyiden perusteella. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen sisältyvät potilaiden hyvän ja eettisen kohtelun periaatteet. Hyvän asiakaspalvelun periaatteilla voidaan luonnollisesti täydentää potilaiden hyvää ja kunnioittavaa kohtelua. Potilasasiakas-termi ei ole onnistunut. HUSin toiminnan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ei ole asetettu tavoitteita talousarviossa eikä sitä ole kuvattu toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta toteaa, että on hyvä seurata omistajakuntien ja muiden HUS:n palveluja ostavien tahojen asiakastyytyväisyyttä. Sen sijaan lautakunta katsoo, että potilastyytyväisyyden mittaamiseksi tulee harkita ja selvittää muita, täydentäviä menettelyjä. Potilasasiakas-termistä tulisi luopua. Kaikille tavoitteille tulee asettaa konkreettiset seurantamittarit. Talous Kuntayhtymän taloudelle asetettuja tavoitteita olivat talouden ennakoitavuus ja tasapaino sekä palvelujen tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden jatkuva parantaminen. Mitattavia tavoitteita ei näille keskeisille tavoitteille ole kuitenkaan selkeästi asetettu. Toimintakertomuksessa todetaan, että ”tuottavuutta mitattiin paitsi kokonaiskustannusten ja henkilötyövuoden suhdeluvulla sekä henkilötyötunnin hinnalla, valmistelemalla uusia tuottavuutta mittaavia lukuja.” Olisi ollut suotavaa, että tuottavuuden kehitystä koskevaa tietoa olisi esitetty toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän taloudellista tulosta käsitellään lähemmin kohdassa 3.2.3 Taloudelliset tavoitteet. Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoitteille tulee antaa mitattavat tavoitteet.

Prosessit ja rakenteet Myöskään näille ei asetettu mitään mitattavia tavoitteita. Toimintakertomuksessa kuvataan potilastietojärjestelmähankkeen etenemistä, henkilöstöhallinnon HR-hankkeen tulevaa käyttöönottoa sekä prosessimaisia toimintatapoja kehittävän ProDoc-hankkeen etenemistä. Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoitteille tulee antaa mitattavat tavoitteet. Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen HUS:n tavoitteena on olla hyvä työpaikka, jossa toimitaan yhteisten arvojen ja strategian mukaisesti. Avointa tiedonkulkua ja yhteistoimintaa kehitetään jatkuvasti ja henkilökunnan osaamista tuetaan aktiivisella koulutuksella. Henkilöstöä koskevia mitattavia tavoitteita ei ole asetettu. Toimintakertomuksessa kuvataan työolobarometrin tuloksia. Yhteenvetona on todettu, että henkilöstöllä on vahva ammatti-identiteetti sekä myös usko osaamiseensa ja työkykyynsä. Lähijohtoon luotetaan, mutta ylimpään johtoon suhtauduttiin kriittisemmin. Työolobarometrin ongelmana on edelleen vastausaktiviteetin mataluus. Henkilöstöstrategialle vuosille 2008 - 2015 asetetut tavoitteet ovat pääotsikoittain seuraavat: J asiakaslähtöinen palvelukulttuuri J motivoiva, innovatiivisuutta ja yhteistyötä tukeva työilmapiiri J kannustava ja tulosvastuullinen johtaminen J palkitsemisjärjestelmä haluttujen tulosten tukena J onnistuneet rekrytoinnit, joustavat työolot ja J monien mahdollisuuksien työpaikka. Vaikeudestaan huolimatta olisi ollut suotavaa, että ko. tavoitteille olisi määritelty mitattavia tavoitteita. Henkilöstön kokonaismäärä oli tilinpäätöstilanteessa noin 21 000 henkeä. Henkilöstökulut olivat noin 894 miljoonaa euroa eli 63,6 % kuntayhtymän kaikista toimintamenoista. Tämän lisäksi palveluja ostettiin 195 miljoonalla eurolla. Vuokratyövoimaa käytettiin 288 henkilötyövuotta, minkä kustannus oli noin 16 M€. Vuokratyövoiman käyttö on noussut voimakkaasti viime vuosien aikana. Kertomusvuonnakin budjetoidut kustannukset kaksinkertaistuivat. HUS:n henkilöstöstä vakinaisia oli lähes 80 %, mikä on samaa tasoa kuin edellisvuonnakin. Tulospalkkiojärjestelmää suunniteltiin koko vuosi, mutta hyväksyttävää mallia ei saatu aikaan. Ulkoista rekrytointia on uudistettu, mutta sisäisen rekrytoinnin kehittäminen on kesken. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaikkien tavoitteiden tulee olla mitattavissa tai arvioitavissa yhtenäisin perustein.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

3.2.2 Palvelutavoitteet Palvelutuotannon tavoitteiden hyväksyminen tapahtuu kuntayhtymässä seuravilla tasoilla: kuntayhtymätaso / talousarvio

valtuusto

1 462 724 1 454 382

1 455 000 1 445 000

1 432 425

1 435 000

sairaanhoitoaluetaso, tulosalueet / käyttösuunnitelma tulosyksikkötaso / käyttösuunnitelma

lkm 1 465 000

hallitus

1 425 000 1 415 000

sairaanhoitoalueen lautakunta

2006

2007

2008

Kuvio 4: Avohoitokäynnit 2006-2008 Lähde: HUS Joti

Toimintakertomuksessa todetaan, että ”valtuuston hyväksymässä talousarviossa esitettiin palvelutuotannon tavoitteissa sairaanhoitoalueiden toiminnalliset muutokset, joilla toteutettiin kuntayhtymän strategiaa ja sairaanhoitoalueiden omia strategioita”. Tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain esitetään niin eri tavoin, että toteutumista on vaikea arvioida. HUS:n palvelutoiminnan tuotteet ovat yhä suuremmassa määrin NordDRG-tuotteita. Niiden osuus on noussut vuosittain suunniteltua suuremmaksi. Kertomusvuonna DRGtuotteiden määrä laskutuksesta ylittyi 19,1 % suunnitellusta. Hoitopäivätuotteet, joista suurin osa on psykiatrian hoitopäiviä, alittuivat suunnitellusta 3,2 %. Myös avohoitokäyntien määrä oli hieman suunniteltua pienempi (- 1,0 %).

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että myös palvelutuotannolle asetetaan kuntayhtymätasolla yhtenäiset seurattavat tavoitteet. 3.2.3 Taloudelliset tavoitteet Hoitotakuuvelvoitteet nostivat toteutunutta toimintavolyymia talousarviossa suunniteltua korkeammalle, mikä näkyy myös taloudellisten tavoitteiden ylittymisenä jopa valtuuston myöntämän ylitysoikeudenkin jälkeen. Oma kapasiteetti ei riittänyt velvoitteiden täyttämiseen, ja palveluja jouduttiin ostamaan ulkopuolelta ja käyttämään suunniteltua enemmän vuokratyövoimaa. Palvelutoiminnan lisäys heijastui luonnollisesti suoraan myös aineiden ja tarvikkeiden suurempaan kuluttamiseen. Sähkö oli 25 % kalliimpaa kuin edellisvuonna. Toimintakulut ylittyivät 2,8 % ja toimintatuotot 2,2 %. Toimintakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 6,5 %.

lkm 580 000

570 166

560 000

Taulukko 1: Taloudellisten tavoitteiden toteuma vuonna 2008 (M€) (sis. liikelaitokset)

540 000

520 000 500 000

498 592 488 415

480 000 460 000

TA 12/08

TP*

erotus e erotus %

Toimintatuotot 1 458,1 Toimintakulut 1 367,9 Toimintakate 90,2 Rahoitustuotot ja kulut 15,8 Poistot ja Arvonalennukset 74,4

1 490,5 1 405,9 84,6 11,8

32,4 38,0 -5,6 -4,0

2,2 2,8 -6,2 -25,3

75,5

1,1

1,5

440 000 2006

2007

2008

Kuvio 2: NordDRG-tuotteet 2006-2008

eur 1650 1600

1606

Taulukko 2: Kuntayhtymän toimintakulujen jakauma 2008

1582

1550 1500

1475

1450 1400 2006

2007

2008

Kuvio 3: NordDRG-tuotteiden keskihinta 2006-2008

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

Toimintatuotoista muodostui noin 80 % jäsenkuntien palvelulaskutuksesta. Talousarvio ylittyi 2,2 %. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 10,9 miljoonalla eurolla (-1,2 %), mikä johtui työvoiman saatavuuden vaikeutumisesta.

Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Muut

erotus (M€)

erotus %

904,8 169,8 253,8 39,6

893,9 195,5 274,3 42,2

-10,9 25,7 20,5 2,6

-1,2 15,2 8,1 6,8

Palvelujen ostot - noin 196 M€ - ylittivät talousarvion. Kasvua vuoteen 2007 oli 12,0 %. Ylityksen syynä olivat sairaanhoidollisten palveluiden ostojen (10,1 M€), vuokratyövoiman käytön (noin 8 M€) sekä huolto- ja kunnossapitopalvelujen (4,7 M€) toteutuminen suunniteltua suurempana. t euroa 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2006

2007

2008

105,7 %

125,6 %

160,2 %

Budjetoitu

Toteutunut

talousarvioon verrattuna 17,2 M€ (1,3 %). Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli 51,2 %. Kuntaliitosta saatujen ennakkotietojen mukaan kaikkien sairaanhoitopiirien keskimääräinen toimintakuluylitys on 3,9 prosenttia (vaihteluväli 0,7 – 11,0 %). Toimintakulujen nousu edellisen vuoden tilinpäätöksiin on maassa keskimäärin 7,7 % (vaihteluväli 4,7 – 11,6 %) kun se HUS:ssa oli 6,5 %. Toimintatuottojen nousu talousarvioon verrattuna oli maan sairaanhoitopiireissä keskimäärin 3,6 % (vaihteluväli -0,4 – 10,2 %). HUS:n toimintatuotot nousivat talousarvioon verrattuna 2,2 %. Vertailussa edellisvuoteen maan sairaanhoitopiireissä toimintatuotot nousivat keskimäärin 8,5 % (vaihteluväli 5,8 – 21,0 %). HUS:n toimintatuotot nousivat edellisvuoteen verrattuna 6,1 %. Tarvevakioitu asukaskohtainen kustannus oli 932,4 euroa/ asukas. Nousua edellisvuoteen oli 13,4 euroa. Vaihteluväli kunnittain oli 1 177 euroa/as (Kirkkonummi) – 658 euroa/as (Askola).

Kuvio 5: Ostopalvelut 2006-2008 Lähde: HUS Joti

Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin noin 274 miljoonaa euroa, mikä jälleen ylitti talousarvion. Ylitys (20,5 M€) jakaantui seuraavasti: tutkimus- ja hoitotarvikkeet sekä implantit ja proteesit (11,0 M€), kuntoutuksen apuvälineet (2,9 M€), lääkkeet ja apteekkitarvikkeet (3,5 M€), lämmitys ja sähkö (2,1 M€) sekä veri ja verivalmisteet (1,0 M€). Suomen Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan näiden erien kuluylitykset tapahtuivat samansuuntaisesti myös muissa sairaanhoitopiireissä. Lautakunta on aiemminkin kiinnittänyt huomiota näiden erien realistiseen budjetointiin. Tilikauden tulos muodostui 2,71 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. HUS-kuntayhtymän tulos, ilman liikelaitoksia, oli 5,98 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntayhtymätason tulostavoite - nollatulos - ei siis toteutunut. HUS:n toimintakulujen ylitys (ilman liikelaitoksia) oli alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 40,1 M€ (3 %) ja lisättyyn

Tarkastuslautakunta toteaa, että vaikka taloudellisia tavoitteita ei täysin saavutettukaan niin kuntayhtymän tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. 3.2.4 Tytäryhtiöiden tavoitteet Kuntayhtymä asettaa osana talousarviota tavoitteet tytäryhteisöille niiden toiminnallisen tuloksen ja palvelujen hintatason suhteen. Valtuuston hyväksyttyä kuntayhtymän talousarvion, yhtiöiden hallitukset vahvistavat niiden omat talousarviot, jotka noudattavat valtuuston linjauksia (TA s. 23). Talousarviossa asetettiin samat tavoitteet suurimmille tytäryhtiöille HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle eli että tulostavoite on nolla ja sisäisten palvelujen hintatason tulee pysyä vuoden 2007 tasolla. Kummatkin yhtiöt tavoittivat asetetut tavoitteet. Suotavaa olisi, että tilinpäätöksessä tulisi käyttää kummankin yhtiön tuloksesta samoja termejä. Tarkastuslautakunta kehottaa yhtenäistämään tytäryhtiöiden tulosraportointia.

850 800 750 700 650 600 550 Tp 2000

Tp 2001

Tp 2002

Tp 2003

Tp 2004

Tp 2005

Tp 2006

HYKS sha/euroa/as

Kerava/euroa/as

Helsinki/euroa/as

Espoo/euroa/as

Vantaa/euroa/as

Kauniainen/euroa/as

Tp 2007

Tp 2008

Tp 2009

Kirkkonummi/euroa/as

Kuvio 6: HUS:n palvelutuotanto HYKS-sha:n kunnille; erikoissairaanhoidon kustannukset*) euroa/asukas TP 2000-TA 2009 *) Laskennassa on otettu huomioon v. 2004 ja v. 2008 Helsingin kustannuksiin vaikuttaneet työnjaon muutokset. Kustannukset deflatoituina v. 2008 kustannustasoon. Muutoskertoimet, Tilastokeskus 23.2.2009. Ennakkoväkiluku, Tilastokeskus 22.1.2009. Lähde: Jyl Jorma Lauharanta, HYKS

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

ERILLISASIAT 4.1 ORGANISAATIORAKENTEEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN Vuonna 2007 valmistuneen strategian tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin talouden tasapaino. Omistajakunnissa oli syntynyt epäluottamusta HUS:n talouden hallintaan, sen sijaan potilaskyselyjen perusteella ydintehtävän hoitamiseen oli hyvä luottamus. Uuteen strategiaan perustuen ryhdyttiin ottamaan käyttöön tilaaja-tuottajamallia koko kuntayhtymässä. Organisaation rakennetta ja johtamisjärjestelmää uusittiin. Kuntayhtymäkonsernin toiminta jaettiin palvelutuotantoon ja liiketoimintaan, joilla kummallakin oli oma varatoimitusjohtajansa. Konsernin johtoryhmää oli supistettu. Johtajaylilääkäri ja hoitotyön edustaja eivät enää kuuluneet siihen. Palvelutuotanto ja liiketoiminta saivat omat johtoryhmänsä. Alkuvuoden aikana järjestettiin lukuisia strategian jalkauttamistilaisuuksia. Apuna oli ulkopuolinen konsultti, joka myös koulutti johtoryhmiä. Strategian jalkauttamista tukemaan nimettiin noin kolmekymmentä sisäistä konsulttia. Uudistettuja arvoja ryhdyttiin lanseeraamaan henkilöstölle. Asioita käsiteltiin monissa kokoonpanoissa eri tasoilla. Muutosta vietiin eteenpäin tehokkaasti. Konsernihallintoon perustettiin uudet tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan sekä viestintäjohtajan virat. Aiemmin vastaavia tehtäviä hoitaneet henkilöt siirtyivät muihin tehtäviin entisin eduin. Uusien virkavalintojen perusteluissa painottui voimakkaasti strategiaan sitoutuminen. Myös kansainvälinen ja yritysmaailman osaaminen ja kokemus painottuivat valinnoissa. On epäselvää, millä perusteella virkoja julistettiin sisäiseen tai ulkoiseen hakuun. Hallitus ei etukäteen linjannut HUS:n johtajien palkkausperiaatteita. Lisäkustannuksia syntyi myös ulkopuolisten konsulttien käytöstä. Toimitusjohtajalta saadun tiedon mukaan hän on suullisesti informoinut sekä puheenjohtajaa että hallitusta tehdyistä päätöksistä. Kertomusvuoden alusta käynnistyi kolme liikelaitosta (HUS-Apteekki, HUS-Desiko ja HUS-Logistiikka) ja kolmen uuden valmistelu käynnistettiin. Suuri, myös kliinisiä toimialoja ja kaikkia toimintayksiköitä koskeva ratkaisu oli henkilöstö- ja taloushallintotoimintojen siirtosuunnitelma uuteen yhteispalveluliikelaitokseen. Lisäksi valmisteilla oli koko kuntayhtymän kiinteistöhallinnon uudelleenorganisointi. Konsernihallinnon ja HYKS-sairaanhoitoalueen johdon päällekkäisyyksiä selviteltiin. HYKS:n seitsemästä kliinisestä toimialasta oli muodostettu neljä tulosyksikköä, joiden johtajanvirat täytettiin alkuvuodesta. Entisistä toimialajohtajista yksi tuli valituksi. Valitsematta jääneet toimialajohtajat siirrettiin ylilääkärin teh-

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

täviin entisillä palkoillaan. Naistentautien ja synnytysten toimialan ja lastentautien toimialan yhdistäminen (NaLa) aiheutti kriisin entisellä naistentautien ja synnytysten toimialalla. Syksyllä 2008 tilanne kriisiytyi näkyvästi HYKS-sairaanhoitoalueella kun jo sovittuja, tilaaja-tuottajamallin mukaisia, hallituksen hyväksymiä muutoksia ryhdyttiin realisoimaan kliinisissä yksiköissä. Näkyvästi huolensa toi esiin syksyn kriisikokouksessa kokenut lääkärikunta. Suunniteltujen muutosten pelättiin vaarantavan HUS:n perustoiminnan sujuvuuden. Jo aiemmin oli esitetty huoli yliopistoyhteistyön heikkenemisestä. Suunnitellut johtajanimikkeet ja käytetty terminologia koettiin sairaalamaailmaan soveltumattomiksi. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat (myös konkreettisesti), että heidän osaamistaan ei arvosteta virallisista arvoista huolimatta. Tätä oli ilmentänyt paitsi uusien johtajien valintaprosessi myös johtajaylilääkärin ja hoitotyön edustajan poistaminen konsernin johtoryhmästä. Ulkopuolinen konsulttitoimisto teki johtamisjärjestelmän muutoksesta sisäisen kyselyn vuoden puolessa välissä, jonka tulokset antoivat jo viitteitä tulevista tapahtumista. Vaikka tieto näennäisesti kulki molempiin suuntiin, niin todellinen tieto kentän tunnoista ei välittynyt ylimpään johtoon. Toimivalla johdolla oli ollut hallituksen tuki sekä strategialle että sen perusteella tehdyille rakennemuutoksille ja rekrytoinneille. Julkinen kriisi pakotti hallituksen arvioimaan tilanne uudelleen, mikä johti strategian uudistamiseen että konsernin johdon uudelleenjärjestelyyn. Hallitus päätti syyskuussa palauttaa sekä strategian, että johtamisjärjestelmän uudistamisen uudelleenarviointiin. Korkean tason sairaanhoidollinen osaaminen (johtajaylilääkäri ja hoitotyön edustaja) palautettiin konsernin johtoryhmään ja päätettiin, että tilaaja-tuottajamallia sovelletaan vain tukipalvelujen ja palvelutuotannon välillä. Tämä tarkoitti käytännössä samalla varatoimitusjohtajien virkojen lakkauttamista. Hallitus päätti myös, että ”palvelutuotannon tulosyksiköiden uudistusta jatketaan yksijohtajajärjestelmää noudattaen ja ottaen huomioon tulosyksiköiden ja sairaanhoitoalueiden yksilölliset tarpeet. Uudistus toteutetaan henkilöstön kanssa vuorovaikutteisessa yhteistyössä ja yt-menettelyä noudattaen”. HUS:n ydintoiminta eli erikoissairaanhoitopalvelujen tuottaminen palautettiin täten näkyväksi. Kriisin selvitysmieheksi asetettiin medisiinisen tulosyksikön johtaja, joka ”sammutti tulipalot”, ja tilanne normalisoitui vuoden lopussa. Siitä huolimatta voimakas epäluottamus toimivaan johtoon tuli esiin myös valitettavan epäasiallisina reaktioina. Strategian uudistamisen (vuonna 2007) myötä uusittiin myös HUS:n arvot. Näitä ei strategian tarkistaminen loppuvuodesta 2008 koskenut. Edellisvuonna tulospalkkiokiistassa

koettiin, että arvot eivät realisoidu arkielämässä, mikä sama kokemus vahvistui myös kertomusvuonna. Terveydenhuollon ammattikunta sisäistää jo kouluksensa aikana vahvat eettiset toimintaperiaatteet, joita ei tarvitse enää erikseen työuran aikana arvioida uudelleen. HUS:n organisaatio on koko olemassaolon ajan ollut jatkuvassa muutoksessa, mikä on pääosin kohdistunut keskitettyihin palveluihin sekä HYKS-sairaanhoitoalueeseen. Muut sairaanhoitoalueet ovat voineet elää suhteellisen rauhassa. Poliittista päätöksenteko-organisaatiota eivät muutokset myöskään ole koskeneet. Kuntayhtymässä on edelleen monitasoinen poliittinen päätöksentekomalli, joka asettaa asioiden valmistelijoille erittäin suuren vastuun. HUS:n hallituksen ja HYKS-lautakunnan työnjaon selvittely jäi kesken. Tarkastuslautakunta toteaa, että koettu kriisi ei antanut hyvää kuvaa kuntayhtymän johtamisesta. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota hallituksen rooliin ja toimintatapoihin. Avoimuutta on lisättävä ja toimintatapoja tulee tarkistaa. Työnjakoa HYKSin ja HUS-konsernin välillä tulee selkeyttää ja poistaa päällekkäisyydet.

vrk 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 00

Sisätaudit Lastentaudit

Syöpätaudit ja sädehoito

Iho- ja sukupuolitaudit

Keuhkosairaudet

Neurologia

Kuvio 7: Keskimääräisen hoitoajan kehitys 2000-2008 (konservatiiviset alat ilman psykiatrian aloja) Lähde: Marja Korppi-Tommola

vrk 9

Lautakunta katsoo, että kuntayhtymän rakenteita uudistettaessa tulee hyödyntää paitsi organisaatiossa jo olemassa olevaa osaamista myös käytettävissä oleva organisaatiotutkimustieto.

8 7 6 5 4

Käsillä oleva vaikea taloudellinen tilanne tulee ottaa huomioon myös ylimpien johtajien palkoissa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa.

3 2 1 0

4.2 Erikoissairaanhoito 4.2.1 Toiminnan volyymi ja luonne HUS tuottaa noin neljänneksen koko maan erikoissairaanhoidosta. Palvelujen piirissä on noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Taulukko 3: HUS:n keskeiset volyymitiedot vuonna 2008

Silmätaudit

Kirurgia Neurologia

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Synnytykset

Hammas-, suu- ja leukasairaudet

Naistentaudit

Kuvio 8: Keskimääräisen hoitoajan kehitys 2000-2008 (operatiiviset alat) Lähde: Marja Korppi-Tommola

hoitojaksot hoitopäiviä hoidettuja potilaita avohoitokäynnit synnytykset leikkaukset sairaansijat laboratoriotutkimukset kuvantamistutkimukset

570 166 300 339 469 520 1 461 285 18 271 84 695 3 412 noin 9 miljoonaa kappaletta 803 000

Toiminnasta jo 75 % on avohoitoa ja vain 25 % vuodeosastohoitoa, joka koostuu pääasiassa psykiatrian hoitopäivistä. Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt jatkuvasti lähes kaikilla erikoisaloilla.

Kaikilla sairaanhoitoalueilla keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt. Luvuissa ei ole mukana psykiatrian hoitopäiviä.

2000

2008

HYKS-sha LU-sha LO-sha HY-sha PO-sha

3,77 3,44 3,85 3,82 3,72

3,43 3,04 3,22 3,41 3,26

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

lkm 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2005

Terveyskeskukset

2006

2007

Työterveyshuolto

2008

Yksityissektori

Kuvio 9: Ulkopuoliset lähetteet vv. 2005-2008 Lähde: HUS Joti

Lähetemäärä kaikkiaan kasvoi edelleen edellisvuodesta noin 9 400:lla. Yksityissektorin kumulatiivinen lähetemäärä (noin 104 000) on kasvanut vuodesta 2005 noin 16 000:lla. Terveyskeskusten lähetemäärä (noin 242 100) oli noin 4 000 lähetettä enemmän kuin 2005. Työterveyshuollon lähetteet (11 300) ovat vähentyneet noin 6 800:lla. Yli kuusi kuukautta kiireetöntä hoitoa odottavia oli vuoden lopussa 625, kun heitä vuoden 2007 lopussa oli 3 139 (Lähde: HUS/Joti). Kehitys on siis ollut erittäin positiivinen, mutta silti Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämä uhkasakko lankeaa maksettavaksi vuoden 2009 huhtikuun lopussa, jos kiireettömään hoitoon pääsyajat eivät ole Valviran (ent. TEO) edellyttämällä tasolla. Lääninhallitus puuttui HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian tilanteeseen. Lukuisten HUS:n selvitysten perusteella lääninhallitus toteaa lausunnossaan 20.2.2009 että ”hoitotakuu ei toteudu HYKS:n lastenpsykiatrian eikä nuorisopsykiatrian erikoisaloilla. Nuoria hoidetaan lisäksi ajoittain lainvastaisesti aikuispsykiatrian osastoilla. HUS ei ole ryhtynyt riittäväksi katsottuihin toimenpiteisiin määräaikaan (31.11.2008) mennessä. Lisäksi lääninhallitukselle määräaikaan mennessä toimitetut selvitykset olivat vahvasti puutteelliset.” Asia siirtyi Valviran käsiteltäväksi. Lastenpsykiatriassa yli 3 kuukautta jonottaneita oli vuoden lopussa 8 (vuoden alussa 34). Yli 6 kuukautta jonottaneitakin oli 4, mikä kuitenkin on vuoden alusta selvästi vähentynyt (16) (Lähde: HUS:n intra). Lasten- ja nuorisopsykiatrian hoitotakuun tilanne ei ilmene toimintakertomuksesta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta saadun tiedon mukaan hoitotakuun toteutumisen ja jonotilanteen seurantaluvut eivät ole vieläkään luotettavia. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lainsäädännön velvoitteisiin, joiden tulee olla palvelujen määrän ja saatavuuden vuotuisen ennakoinnin perusteena. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota lasten- ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen koko piirin alueella. HUS:n ydintoiminnasta tulee raportoida luottamushenkilöille siten, että heillä on mahdollisuus arvioida toiminnan nykytilannetta ja varautua tulevaisuuden haasteisiin ajoissa.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

4.2.2 Uusien menetelmien käyttöönotto ja vaikuttavuus Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota uusien menetelmien systemaattiseen käyttöönottoon. Hallitus totesikin lausunnossaan vuoden 2007 arviointikertomuksesta, että HUS on mukana vuonna 2005 käynnistyneessä sairaanhoitopiirien ja Finohtan kansallisessa HALLITTU-ohjelmassa, jota ohjaa HALO-neuvottelukunta. Sen tehtävänä on suunnitella ja kehittää uusien hoitomenetelmien hallittua käyttöönottoa. Hallitus totesi vastauksessaan, että HUS ottaa uudet menetelmät käyttöön pääsääntöisesti sen jälkeen kuin Finohta on ne hyväksynyt. Joulukuussa 2008 HUS:n hallitus päätti leikkausrobotin hankinnasta HYKS:n operatiiviselle toimialalle. Hankinnan hinta on noin 1,5 miljoonaa euroa. Asia oli käsitelty HYKSlautakunnan elokuun kokouksessa. Esittelyteksteissä ei ole mainintaa HALO-neuvottelukunnan kannasta. HYKS-lautakunnan esittelytekstissä todetaan, että hankkeen suunnittelu on käynnistetty 2007, jolloin ulkopuolinen taho oli keräysvaroin lahjoittamassa osan määrärahoista. Tätä ei mainita hallituksen esityslistalla. Perusteluissa todetaan, että robottiavusteinen eturauhaskirurgia on valtamenetelmä maailmalla. Esittelytekstissä ei viitata tutkimustuloksiin, vaikka sellaisia olisi jo joulukuussa ollut. Suomen Lääkärilehdessä 14.11.2008 (46 /2008) julkaistiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tulokset (Taari et al.) ja TAYS:n ylilääkäri Teuvo Tammelan artikkeli ”Robottitekniikka vaatisi eturauhasleikkausten keskittämistä”. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että robottiavusteisesta kirurgiasta ei löytynyt yhtään etenevää satunnaistettua tutkimusta. Myöskään tietoa käynnissä olevista tutkimuksista ei löytynyt. Katsauksen mukaan kaikkien arvioitujen tutkimusten laatu oli heikko. Artikkelissa todetaan, että mukana olleiden tutkimusten perusteella ”Robottiavusteisen tekniikan selvin hyöty on leikkauksen aikaisen verenvuodon vähenemisessä. Muiden tulosmittarien kohdalla hyödyt ovat epäselviä ja kontrolloitujen satunnaistettujen tutkimusten puute vaikeuttaa tulosten arviointia. Haittavaikutusten määrä vaikuttaa olevan samaa luokkaa eri leikkausmenetelmillä, laadulliset erot ovat myös pieniä.” Katsauksessa arvioidaan myös robottikirurgian käyttökustannusvaikutuksia. Jotta kustannukset olisivat muiden menetelmien tasoa leikkauksia tulisi tehdä 500 vuodessa. Robottihankinnan perusteluissa hallitukselle todetaan, että tavoitteena on tehdä vuosittain 200-300 leikkausta robottiavusteisesti. Artikkelissa viitataan myös eturauhassyövän ”villiin” seulontaan, mistä johtuen tämän syöpätyypin ilmaantuvuus on noussut rajusti. Kuolleisuus on kuitenkin laskusuunnassa. Nämä käyvät ilmi Suomen syöpärekisterin tuoreista ennusteista.

vuosina hyvinä esimerkkeinä ovat olleet apuvälineselvitys, päivystysselvitys ja psykiatrian selvitys. Myös tekonivelkirurgian tilannetta on selvitetty ja sen perusteella toimintoja onkin keskitetty. Yksi tulevaisuuden haaste on syövän hoitotarpeeseen vastaaminen. Tuoreiden tietojen mukaan (EUROCARE-4) syövän hoitotulokset Suomessa ovat huippuluokkaa Euroopassa. Sekä miesten että naisten kohdalla toteutunut trendi on ollut samansuuntainen. Ilmaantuvuus nousee ja kuolleisuus laskee. Väestön ikääntyessä ilmaantuvuuden odotetaan kasvavan edelleen. Tämä tarkoittaa haastetta koko hoitojärjestelmälle, myös HUS:lle. HUS:n syöpähoitojen volyymeista ja jakaumista ei ole kokonaiskuvaa, sillä hoito jakaantuu kaikille erikoisaloille ja kaikille sairaanhoitoalueille.

Tapauksia 6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

/100 000 350

0 1955

1965

1975

1985

1995

2005

Eturauhanen Paksu- ja peräsuoli

Ihomelanooma

Keuhko

Maha

2015

300

Munuainen

Virtsarakko

Kuvio 10: Uusien syöpätapausten vuosittainen todettu määrä miehillä 1954-2004 (kolmivuotiskeskiarvoina) ja ennustettu tapausmäärä vuodelle 2015.

250

200

Lähde: Suomen Syöpärekisteri (Intenet sivut)

150

Ranskalainen arviointiyksikkö CEDIT arvioi leikkausrobotin hankintatarvetta Pariisin alueella, ja toistaa jo vuonna 2003 antamansa suosituksen leikkausrobottitoiminnan selvittämisestä monitieteellisen komitean avulla, eikä suosittele uuden leikkausrobotin hankintaa ennen kuin sen tarve on osoitettu Pariisin alueella (IMPAKTI 6/2008). Lihavuusleikkaukset eivät sinänsä ole uusi toimenpide, mutta käyttöön on tullut uusia tekniikoita. Viime aikoina kysyntä on kasvanut kun julkisuuteen on tullut leikkausten vaikutukset sokeritasapainoon. Lihavuusleikkaukset onkin otettu selvitettäväksi HALO-ohjelmaan. Finohtan raportti valmistuu alkusyksystä 2009. Uuden teknologian systemaattinen arviointi on usein jäljessä. Suomeen on kuitenkin luotu järjestelmä, jolla uusia menetelmiä otettaisiin käyttöön hallitusti. Päätöksentekijöiden tulisikin edellyttää, että käytettävissä oleva, relevantti tutkimustieto dokumentoidaan päätökseen selkeästi etenkin kun on kyse kalliista teknologiasta. Uusien menetelmien käyttöönottomenettely tulee määritellä sisäisesti ja sitä tulee noudattaa. Olemassa olevaa vaikuttavuustietoa tulee käyttää päätöksenteossa. 4.2.3 HUS-tasoiset toimintoselvitykset On erinomaista, että kuntayhtymätasolla on tehty toimintokohtaisia selvityksiä, joiden perusteella kuntayhtymän toimintaa voidaan tarkastella ja edelleen kehittää. Näistä viime

100

0 1955

1965

1975

1985

1995

2005

Kuolleisuus, miehet

Ilmaantuvuus, miehet Ilmaantuvuus, naiset

Kuolleisuus, naiset

Kuvio 11: Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaissyöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus vuosina 1953-2004. Lähde: Suomen Syöpärekisteri (Internet sivut)

Väestön ikääntyminen tulee näkymään lähes kaikilla HUS:n erikoisaloilla. Vanhusten hoidon volyymin ja haasteiden kartoittaminen HUS-piirissä voisi tuottaa tietoa muidenkin kuin syöpäsairauksien hoidon kehittämiseen. Tarkastuslautakunta katsoo, että olisi hyödyllistä tehdä toimintakohtaisia, koko piiriä koskevia selvityksiä, joiden perusteella voidaan hyödyntää kuntayhtymän kaikkia toimintayksiköitä ja varautua tulevaisuuden haasteisiin.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

4.2.4 Siirtoviiveet HUS:n valtuusto hyväksyi 12.12.2007 yksimielisesti tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet. Niihin kuului myös porrastettu lisäkustannus potilaista, jotka voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon. Päätöksen perusteella laadittiin HUS:n pysyväisohje 3/2008, jossa todetaan asiasta seuraavaa: ”Mikäli hoitava lääkäri arvioi, että potilas ei voi erikoissairaanhoidon loputtua kotiutua, vaan tarvitsee jatkohoitopaikan, voidaan potilaasta hoitavan lääkärin määräyksestä tehdä ennakkoilmoitus perusterveydenhuollolle jatkohoidon järjestelijöiden (case managerit) työn helpottamiseksi. Ennakkoilmoituksen rooli on luonteeltaan informatiivinen. Se mahdollistaa potilaan hoidon joustavamman suunnittelun yhdessä jatkohoitopaikan kanssa. Sähköinen ennakkoilmoitus on käytössä HUS-alueella ainoastaan Oberon-tietojärjestelmää käyttävissä sairaaloissa.” UUMA-hankkeessa on kehitetty HUS-alueen aluetietojärjestelmää (Navitas). Käytännössä aluetietojärjestelmä muodostuu niin, että sairaaloiden ja terveyskeskusten potilastietojärjestelmät on liitetty Navitakseen kansallisesti sovittujen standardien avulla. Navitakseeen on rakennettu potilassiirtojen hallintaan erillinen ns. siirtoportaali. Helsingin terveyskeskuksen omasta potilastietojärjestelmästä Pegasoksesta ei ole liittymää Navitakseen. Täten siirtoportaaliakaan ei voida käyttää. Siirtoviivemaksuissa on ollut virheitä, ja niitä on reklamaatioiden perusteella korjattu ja HUS:iin on perustettu virhemaksuja selvittävä yksikkö. Eniten vaikeuksia jatkohoidon järjestämisessä oli suurilla kunnilla, erityisesti Helsingillä. Suurimpien kuntien viranhaltijat ilmoittivat HUS:lle, että kunnat eivät maksa täysimääräisesti siirtoviivemaksuja.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

Kuntien edustajat perustelivat näkemystään sillä, että ennakkoilmoitusta ei oltu aina tehty. Vuoden lopulla päätettiin perustaa johtajaylilääkärin johdolla toimiva työryhmä, johon kutsuttiin sekä HUS-kuntayhtymän että HUS:n jäsenkuntien edustajia. Työryhmässä todettiin, että HUS:n näkemyksen mukaan järjestelmä tulee säilyttää. Myöskään kunnat eivät tässä vaiheessa esitä järjestelystä luopumista. Kuntien edustajien toivomuksena on kuitenkin, että ennakkoilmoitusmenettelyä tarkistettaisiin. Neuvottelujen perusteella päätettiin, että lisälaskuista palautettaisiin kaikille jäsenkunnille 50 %. Siirtoviiveitä kertyi kaikkiaan 15 511 vuorokautta, mikä merkitsi rahassa 6,8 miljoonan lisälaskua. Vaikka siirtoviiveongelma oli loppuvuodesta tiedossa, se tuotiin valtuuston käsittelyyn vasta kuluvana vuonna. Erikoissairaanhoidon luonne on muuttunut mm. erilaisten päiväkirurgiamuotojen käyttöönoton myötä. Painetta potilaiden nopeisiin siirtoihin on luonut myös hoitotakuuvelvoitteiden saavuttaminen. Tämän toimintatavan muutos on suuri haaste myös perusterveydenhuollon jatkohoitoorganisaatioille. HUS:n erikoissairaanhoidon palveluista 75 % on avohoidon ja päiväkirurgian osuutta ja 25 % vuodeosastohoidon osuutta. Kaikista hoitopäivistä psykiatrian (ml. lasten- ja nuorisopsykiatria) osuus oli 90 % (271 310 päivää). Tarkastuslautakunta katsoo, että erikoissairaanhoidon nopeutuminen tulisi ottaa paremmin huomioon potilaiden koko hoitoprosessin suunnittelussa. Tämä vaatii jatkohoitopaikkojen resurssointia peruskunnissa.

Arviointikertomusten havainnot vuosilta 2005-2007

ässä osassa on koottu aiemmista arviointikertomuksista seikkoja, joihin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota ja arvioidaan käytettävissä olevan tiedon perusteella, mikä nykytilanne (sisennetty teksti) kunkin asian kohdalla on. 5.1 ToiMinTA- jA TilinPääTösRAPoRToinnisTA Tilinpäätösasiakirjaa tulisi kehittää siten, että siihen sisältyisi enemmän analyysia myös kuntakohtaisista kustannuseroista. Toimintakertomusta tulisi kehittää niin, että siitä kävisivät lyhyesti ilmi myös toimintojen keskeiset sisällöt ja volyymit. Vuoden tulos raportoidaan jatkossa erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Henkilöstökertomuksessa tulee raportoida vain kertomusvuotta koskevia, olennaisia, henkilöstöä koskevia seikkoja. Tarkastuslautakunta on esittänyt ajatuksen, että erillistä vuosikertomusta ei laadittaisi, vaan kaikki vuosiraportointi keskitetään yhteen asiakirjaan. Tilinpäätös-toimintakertomus on laadittu edellisvuosien rakenteella. Asiakirjassa ei juurikaan ole analyysia eikä siitä edelleenkään löydy HUS:n toiminnan kuvausta. Henkilöstöasiat on esitetty sekavasti useassa eri paikassa. Tavoiteasetannan tulee perustua hyväksyttyyn strategiaan. Ympäristönäkökohdille tulisi asettaa seurantamittarit ja ympäristötilinpäätöksen tekemistä tulisi harkita. Talousarvioasiakirjassa kuvataan strategisia tavoitteita, mutta ne eivät konkretisoidu mitattavien tavoitteiden tarkasteluna. Ympäristöasioille ei ole asetettu tavoitteita konsernitasolla eikä missään organisaation osassa. Palveluneuvotteluissa kuntien kanssa otetaan jatkossa huomioon hoidon tarpeen mahdollisesti muuttuva volyymi erikoisaloittain, ja voimavarat jaetaan tämän tarpeen mukaisesti. Budjetoinnin tulee olla realistista eikä tietoista alibudjetointia tule tehdä. Olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän ylitys/alitustoleranssin määrittelyä. HUS:n ja jäsenkuntien väliset palvelutavoitteet on sovittu edellisvuosien tapaan lähinnä kustannus- ja volyymitasolla. Kirjallisia sopimuksia ei ole laadittu. Tavoiteasetannassa on edelleen havaittavissa alibudjetointia.

5.2 TAloudesTA Kustannuslaskennan kehittämiseen tulee panostaa tavoitteena entistä parempi läpinäkyvyys. Toimintoja tulee benchmarkata kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin. Kustannuslaskentaa ja seurantaraportointia on ryhdytty kehittämään. Kansallisia tai kansainvälisiä vertailuja ei ole toteutettu tai toimintakertomusasiakirjoista niitä ei löydy. Investointisuunnittelua tulisi kehittää ja investointien tulee aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan. Investoinnit tulisi suunnitella realistisesti. Hankesuunnitelmissa tulee esittää hankkeen käyttökustannusvaikutukset. Investointiohjetta ollaan uudistamassa ja investointiesitykset tullaan arvioimaan strategian perusteella. Liikelaitosten hinnoittelua tulisi kehittää osuvammaksi. Liikelaitosten hinnoittelun osuvuudesta tai oikeellisuudesta ei ole selvitystä. Vuonna 2008 lähes kaikki liikelaitokset tuottivat ”voittoa”. Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä. Lautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uusimaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan tapahtuu viiveettä. Ylikäyttömaksujärjestelmän kanssa on ollut edelleen ongelmia, mikä johtuu osaltaan eräiden peruskuntien jatkohoitopaikkojen puutteesta. Yhteistyötä peruskuntien kanssa on lisätty. Asiaa on käsitelty aiemmin kohdassa 4.4.2. 5.3 eRiKoissAiRAAnhoidosTA Lautakunta on vuosittain kiinnittänyt huomiota ns. hoitotakuulain toteutumiseen. Lain voimaantulo merkitsi pysyvää palvelukysynnän kasvua. Kiireettömään hoitoon pääsy on HUS:ssa nopeutunut kiitettävästi. Erityisesti psykiatrian erikoisalalla hoitoonpääsyä tulisi kuitenkin nopeuttaa lain edellyttämien aikarajojen saavuttamiseksi. Lautakunta on kuitenkin todennut, että HUS on erikoissairaanhoitopalvelujen tuottajana vaikeassa asemassa pyrkiessään täyttämään lain velvoitteet potilaita kohtaan, mutta ei pysty - joidenkin ARVIOINTIKERTOMUS

2008

peruskuntien hoitopaikkapulan vuoksi - siirtämään potilaita tarkoituksenmukaisiin jatkohoitopaikkoihin. Potilaiden hoitoprosessia tulisi kehittää yhdessä kuntien kanssa siten, että jo hoitoon otettaessa jatkohoitopaikka on varmistettu, jotta kaikille potilaille voidaan antaa kiireetön hoito lain määräämissä aikarajoissa. Lautakunta on kiinnittänyt vakavaa huomiota lasten- ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Nuorten hoito edes tilapäisesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole laillista. Hoitotakuun edellyttämiin kiireettömän hoidon aloittamisen aikarajoihin pääsemistä ovat vauhdittaneet tarkastuslautakunnan lisäksi ulkopuoliset viranomaiset TEO (nyk. Valvira) ja Etelä-Suomen Lääninhallitus. Yli 6 kuukauden jonotusaikoja onkin saatu poistettua, mutta vieläkään lasten- ja nuortenpsykiatrian tilanne ei ole tyydyttävä. Hoitokapasiteetin puute on johtanut lasten ja nuorten ajoittaiseen hoitoon aikuisten psykiatrian yksiköissä Peijaksen ja Porvoon alueilla. Tämä on lainvastaista. Hoitoprosessin kehittäminen yhdessä peruskuntien kanssa on haasteellista etenkin suurien kaupunkien osalta niin kauan kuin toimitaan eri lakien perusteella. Annettavien hoitojen todennettu kustannusvaikuttavuus tulisi asettaa strategiseksi mittariksi. Palvelujen kustannusvaikuttavuutta ja laatua voitaisiin tulevaisuudessa käyttää peruskuntien palvelusopimuksissa volyymitilausten rinnalla. Tämä edellyttää vaikuttavuustutkimuksen selkeää organisointia ja resurssointia. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit. Tuloskortistossa HUS-tasolla strategiseksi tavoitteeksi on mainittu, että ”potilaiden hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa”. Mittaria ei ole määritelty. Vaikuttavuustutkimuksen kohdentamiselle ei ole määritelty kriteereitä. Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset pelisäännöt. HUS sitoutuu uusien menetelmien järjestelmälliseen arviointiin pyrkivään kansalliseen Hallittu-hankkeeseen. Uusien menetelmien käyttöönotolle ei ole määritelty yhtenäistä menettelytapaa HUS:ssa, vaikka HUS on mukana kansallisessa HALLITTU-ohjelmassa. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota päivystystoiminnan kehittämiseen. Päivystyspotilaiden hoidon sujuvuudelle tulisi asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika lääkärille ja kokonaisläpimenoaika). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajien tulee jatkaa hoitoketjujen kehittämistä tiiviissä yhteistyössä. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota myös HUS:n sisäisten, toimiala- ja sairaanhoitoalueet ylittävien hoitoketjujen kehittämiseen, jotta potilaiden siirrot päivystyspisteistä jatkohoitopaikkaan tapahtuvat oikea-aikaisesti.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

Päivystystoiminnan kehittämiseen on panostettu. Pääkaupunkiseudun yhteinen projekti päättyi vuonna 2008, ja Medisiinisen tulosyksikön johdolla valmistui koko päivystystoimintaa kehittävä projekti. HUS:ssa on panostettu potilaspalautteen keräämisen ja potilaiden neuvonnan lisäksi myös hoidon odottamattomien haittatapahtumien systemaattiseen selvittelyyn. Kirjaamiskäytäntöjä on kuitenkin edelleen syytä kehittää. Potilasasiamiestoimintaa tulisi tuoda yhä näkyvämmäksi osaksi potilaiden palvelun laadun kehittämisessä ja seuraamisessa ja siitä tulee raportoida vuosittain. Potilasturvallisuutta varmentaviin järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti. Vuonna 2008 HUS osti käyttöönsä VTT:n HaiPro-ohjelman, jolla voidaan kerätä systemaattisesti tietoa odottamattomista haittatapahtumista. Toimintaa ei kuitenkaan ole vielä vastuutettu koko organisaatiotasolla. Potilasturvallisuus on noussut tärkeäksi kehittämisalueeksi paitsi kansainvälisesti myös valtakunnallisella tasolla. Vuoden 2009 alussa järjestettiin aiheesta ensimmäinen kansallinen seminaari. Potilaspalautteen systemaattinen kerääminen ja analysointi on edelleen HUS-tasolla organisoimatta. Potilasasiamiestoimintaa koskeva tilastointi vuodelta 2007 valmistui vasta kesän 2008 loppupuolella eikä tälläkään hetkellä ole käytössä vuoden 2008 tilastoja. 5.4 Toiminnan kehittämisestä Kuntayhtymän olemassa olevat tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssit tulisi keskittää yhteen yksikköön, joka vastaisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohdentamisesta ja ohjaamisesta strategisten tavoitteiden mukaisesti. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointi konsernitasolla on käynnistetty, mutta ne eriytettiin vastoin tarkastuslautakunnan näkemystä siten, että perustettiin eri johtajan virat sekä tutkimus- että kehittämistoiminnalle. Konsernijohdon tarkoitus oli, että kehittämisjohtaja on liiketoiminnasta vastaavan varatoimitusjohtajan alaisuudessa ja tutkimusjohtaja palvelutuotannosta vastaavan varatoimitusjohtajan alaisuudessa. Valtuuston lakkautettua varatoimitusjohtajien virat tutkimus- ja kehittämistoiminta siirtyivät johtajaylilääkärin alaisuuteen. Vuoden 2008 aikana STM:n KASTE-ohjelmalla oli kaksi hakuaikaa, jolloin sairaanhoito-organisaatiot saattoivat hakea tukea omille kehittämisohjelmilleen. HUS:sta ei lähetetty kumpaankaan hakuun yhtään hakemusta. Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaattisesti esimerkiksi keskitetyn julkaisusarjan avulla. Tapoja palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä tulee kehittää. HUS:n kehityshankkeiden kartoitus on käynnistetty. Yhteistä julkaisusarjaa ei ole perustettu. Tieteelliset tutkimukset

julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä tietokannoissa. Uusia palkitsemistapoja ei ole kehitetty, mutta työhyvinvointi-innovaatioista palkittiin parhaat. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että monet toimintayksiköt käyttävät vertaisarviointeja toimintansa kehittämisessä. Menettelyä tulisi laajentaa systemaattisesti konsernin kaikkiin osiin. Kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota avainosaamisen varmistamiseen ja henkilöriskien tunnistamiseen eri toiminnoissa. Johtajarekrytointien toteutus ei tukenut HUS:n omien asiantuntijoiden osaamisen tunnistamista. Kuntayhtymässä on panostettu riskienhallintaohjelman käynnistämiseen, mutta henkilöriskien tunnistaminen ei ole vielä tullut näkyväksi. 5.5 Henkilöstöstä HUS:n henkilöstöpalveluja ja rekrytointitoimintaa tulee kehittää ottaen huomioon yhä vaikeutuvan työvoimatilanteen. Rekrytointitoimintaa on kehitetty ja siirrytty sähköiseen rekrytointipalveluun. Lehti-ilmoittelua on selkeästi vähennetty ja ilmoituksiin on laadittu yhtenäinen ilme. Järjestelmä ei tue sisäistä rekrytointia, mikä on merkittävä epäkohta. Kuntayhtymässä on valmistauduttu ottamaan käyttöön uusi henkilöstöjohtamisen tietojärjestelmä. Hankkeen toteutus ei ole ollut hyvän projektihallinnan mukainen, joten tilanne on tällä hetkellä selvittelyn alla. Henkilöstöetuuksia ei juurikaan ole lisätty. Työsuhdematkalippu-etuus vakinaistettiin 2008. Etuutta käyttää tällä hetkellä noin 5 800 henkeä eli noin neljännes HUS:n henkilöstöstä. Henkilöstöön kohdistui lähinnä liikunnallisen aktiviteetin kannustustoimintaa. Tulospalkkiomenettelyä tulee kehittää siten, että se ei perustu lyhyen aikavälin säästämiseen vaan aidosti kannustaa ja palkitsee henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. Henkilökunnan työterveyshuolto tulisi nähdä työsuhde-etuna ja mitoittaa tarjottavat palvelut sen mukaisesti. Tulospalkkiojärjestelmän uusimista valmisteltiin koko kertomusvuosi, mutta vieläkään ei ole hyväksytty uutta koko henkilöstöä koskevaa mallia. Tulospalkkion piirissä oli henkilöstöstä 13,7 % vuonna 2008. Liikelaitosten johtajille rakennettiin tulospalkkiojärjestelmä. Myös HYKS:n sairaanhoitoalueen johtajalle sekä tulosalueiden johtajille määriteltiin palkkaukseen tulososa. Henkilöstöä koskevan tulospalkkiomallin rakentaminen on edelleen kesken. Työterveyshuollon organisointia koskeva selvitystyö käynnistyi lokakuussa 2007 toimitusjohtajan päätöksellä. Tällä hetkellä parhaana ratkaisuna pidetään työterveyshuollon säilyttämistä HUS:n omana toimintana. Työterveyshuolto on pitkään kärsinyt lääkäripulasta, eikä ratkaisun pitkitty-

minen ole omiaan parantamaan tilannetta. Henkilökunnan kannalta tilanne on epätyydyttävä. Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa uusien työntekijöiden taitojen vastaavan työelämän tarpeita. Oppilaitosyhteistyö on ennallaan. Terveydenhoitoalan opiskelijoita oli HUS:ssa 3 800 vuonna 2008. Lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinistä perusopetusta sai noin 570 opiskelijaa. Hoitajavastaanottotoiminnan kehittäminen on hyvä esimerkki moniammatillisesta toiminnan kehittämisestä. Hoitajavastaanottotoiminnan laajenemisesta ei ole dokumentaatiota. Henkilöstön työhyvinvoinnin seuraamiseen tulee löytää luotettavat mittarit. Työhyvinvointimittaria (TOB) on kehitetty, mutta vastausprosentti pysyy jatkuvasti suhteellisen matalana. 5.6 Organisaatiosta ja hallinnosta Organisaatiomuutokset tulee perustella ja hoitopalveluja tuottaville yksiköille tulee jättää riittävästi päätösvaltaa oman organisaationsa kehittämisessä. Hyväksyttyjä arvoja tulee noudattaa organisaation joka tasolla kaikissa ratkaisuissa. Opetukselle ja tutkimukselle tulee taata hyvät toimintaedellytykset tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Johtamisjärjestelmän kehittämisen uudelleenarvioinnista päättäessään hallitus mahdollisti toimintayksiköille lisää liikkumatilaa ja päätösvaltaa. Johtamisjärjestelmän kehittämisestä ja HUS:n ydintehtävän turvaamisen tärkeydestä on kriisin jälkeen päästy yhteisymmärrykseen. Yliopistoyhteistyötä on vahvistettu. Strategiaan perustuvaa konserniohjausta tulee kehittää. Konserniohjausta on kehitetty. Kuntayhtymän omaisuuden hallintaa tulisi kehittää. Kiinteistöhallinnan kehittämistoimet mahdollistavat myös omaisuuden hallinnan tehostamisen. Sisäisen valvonnan merkitystä tulee korostaa HUS:n esimiesvalmennuksessa. Sisäistä valvontaa koskevan ohjeistuksen sekä valvontaa mahdollistavien järjestelmien käyttöönottoa tulee kiirehtiä. Omassa esimieskoulutuksessa painotetaan sisäisen valvonnan merkitystä. Sisäisen valvonnan ohje on edelleen päivittämättä. Sopimushallinnan asianmukaista järjestämistä on kiirehdit-

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

tävä. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä. Huomiota on kiinnitetty hankintaohjeistuksen noudattamiseen. Sopimushallintaa on kehitetty ja sopimusjuridiikan resursseja lisätty. Kuntayhtymän sisäistä ja ulkoista viestintää on kehitetty oikeansuuntaisesti. Sisäistä viestintää tulisi kuitenkin edelleen kehittää koskemaan kaikkia konsernin osia. Sisäinen viestintä on koko ajan parantunut ja intranet kattaa koko organisaation. Projektiosaamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Projektihallintaan on panostettu, mutta hankekohtainen projektiosaaminen vaihtelee.

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

Allekirjoitukset

Helsingiss채 4. toukokuuta, 2009

Antti Rantalainen puheenjohtaja

Kalle Kallio varapuheenjohtaja

Varpu-Leena Aalto

Tuula Lind

Kari T. Nukala

Marja-Liisa Peltomaa

P채r Stenb채ck

ARVIOINTIKERTOMUS

2008

MUISTIINPANOJA

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTOLLE

HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna kaikkien sairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 – TP 2008) 850 824

830

816

810

797

794

HUS

790

806

779

799

770

760

ira

750

sa ki

iiri

it ho

805

730 727

710 690 674

670

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

Laskelmissa on otettu huomioon HUS:n ja Helsingin väliset työnjaon muutokset. Lähde: Jyl Jorma Lauharanta/HYKS

www.hus.ﬁ

TARKASTUSLAUTAKUNTA 4.5.2009

2008