HUS:n arviointikertomus 2007 by HUS Helsingin yliopistollinen sairaala

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tarkastuslautakunta

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle

Euroopan Unioni (Lähde: Euroopan Komissio)

HUS:n erityisvastuualue

12.5.2008

Sisältö Yhteenveto tarkastuslautakunnan huomioista

1. Yleistä

2. Tarkastuslautakunta 2007

3. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Taloudelliset tavoitteet Palvelutavoitteet

7 7 11

4. Hoitoonpääsy

5. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

6. Henkilöstö

7. Organisaatiouudistus

8. HUS suomalaisena sairaanhoito-organisaationa

Allekirjoitukset

Yhteenveto tarkastuslautakunnan huomioista Talous Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän talousarvion pitävyys on ollut varsin kohtuullinen. Ylityksiä kuitenkin on, joten olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän ylitys/alitustoleranssin määrittelyä. Lautakunta kiinnittää huomiota menolajien realistiseen budjetointiin. Tietoista alibudjetointia ei tule tehdä. Investointien tulee aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan ja hankesuunnitelmissa tulee esittää hankkeen käyttökustannusvaikutukset. Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uusimaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan tapahtuu viiveettä. Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä. Palvelut Tarkastuslautakunta korostaa, että kiireettömään hoitoon tulee päästä lain edellyttämissä aikarajoissa. Lain voimaantulo merkitsi pysyvää palvelukysynnän kasvua, mikä tulee ottaa huomioon realistisesti jo talousarvion laadinnassa. Lautakunta kiinnittää vakavaa huomiota lasten- ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Vaikea tilanne on pikaisesti korjattava. Nuorten hoito edes tilapäisesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole hyväksyttävää. Päivystystoiminnalle tulee asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika lääkärille ja kokonaisläpimenoaika). Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on nostettu merkittäväksi osa-alueeksi kuntayhtymässä. Toiminnan hallinnollinen hajauttaminen sisältää kuitenkin riskejä. Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaattisesti. Potilasasiamiestoiminnasta tulee raportoida vuosittain. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit. Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset pelisäännöt. Potilasturvallisuutta varmentaviin järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti. Tapoja palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä tulee kehittää. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että monet toimintayksiköt käyttävät vertaisarviointeja toimintansa kehittämisessä. Menettelyä tulisi laajentaa systemaattisesti konsernin kaikkiin osiin.

Henkilöstö Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä tulospalkkiomenettelyn tulee kehittämistä siten, että se ei perustu lyhyen aikavälin säästämiseen vaan aidosti kannustaa ja palkitsee henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. Kertomusvuonna tulospalkkiomenettely ei seurannut hallituksen ohjeistuksen henkeä ja aiheutti henkilökunnassa vakavan epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen. Henkilökunnan työterveyshuolto tulisi nähdä työsuhde-etuna ja mitoittaa tarjottavat palvelut sen mukaisesti. Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa uusien työntekijöiden taitojen vastaavan työelämän tarpeita. Organisaatiouudistus Tarkastuslautakunta toteaa, että tukipalvelujen uudelleenorganisointi on perusteltua. Hoitopalveluja tuottaville yksiköille tulee jättää riittävästi päätösvaltaa oman organisaationsa kehittämisessä. Hyväksyttyjä arvoja tulee noudattaa organisaation joka tasolla kaikissa ratkaisuissa. Opetukselle ja tutkimukselle tulee taata hyvät toimintaedellytykset tiiviissä yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa.

1. Yleistä Vuonna 2007 toiminnassa oli kaksi painopistettä: ylin johto panosti voimakkaasti HUS:n uuden strategian ja johtamisjärjestelmän rakentamiseen ja hoitohenkilökunta kiireettömälle hoidolle asetettujen velvoitteiden hoitamiseen. Konsernistrategia ja siihen liittyvä johtamisjärjestelmä hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa. Johtamisjärjestelmän kehittämistä tuki samanaikaisesti monessa toimintayksikössä käynnissä oleva toimintaprosessien määrittelytyö, joka jatkuu edelleen. Kiireettömän hoidon aikarajoja ei täysin saavutettu, mitä osaltaan vaikeutti mm. lisätyön käytön kielto loppuvuodesta, alkava työvoimapula ja osaltaan Tehyn työtaistelu-uhka. Talousarvio 2007 oli kuntayhtymän neljäs tuloskorttiasetelmalla tehty toiminta- ja taloussuunnitelma. Uusi strategia ei luonnollisestikaan ole ollut suunnittelun pohjana. Tavoitteiden toteutuminen esitetään ”Tilinpäätös ja toimintakertomus”- asiakirjassa, jota tarkastuslautakunta on käyttänyt pääasiallisena tiedon lähteenään. Tuloslaskelmaosa on laadittu kuntayhtymätasolla ja käyttötalousosa tulosaluetasolla. Arviointikertomuksen laadinnassa on myös käytetty "Henkilöstökertomusta vuodelta 2007". Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirja on selkeytynyt jonkin verran aiempiin vuosiin verrattuna. Asiakirjassa on kuitenkin paljon kuvausta tulevasta vuodesta, eri asioille asetettujen yleisten tavoitteiden kuvausta sekä hallinnollisten toimielinten tehtävien ym. kuvausta. Asiakirja luettavuutta parantaisi keskittyminen raportointiin menneestä toimintavuodesta. Asiakirja taitto ei houkuttele lukemaan. Grafiikkaa ei ole käytetty lukujen havainnollistamisessa. Ensimmäisen kerran oman lukunsa ovat saaneet ympäristöasiat. Toivottavaa on, että jatkossa esiteltäisiin myös keskeisiä tunnuslukuja ja mittareita. Kertomusvuosi on ensimmäinen, jolloin tilinpäätösasiakirjaan edellytetään linjajohdolta lausumaa sisäisestä valvonnasta. Tämä onkin toteutunut siten, että asiaa käsitellään konsernitasolla ja erikseen jokaisen liikelaitoksen osalta. Tulosalueiden teksteissä ei sisäistä valvontaa ole kommentoitu. Liikelaitoksissa sisäisen valvonnan kuvaus on selkeää. Toimintakertomuksesta ei edelleenkään selviä HUS:n päätehtävän, erikoissairaanhoidon toimintavolyymia tai sisältöä. Ei edes kappaleessa, jonka otsikko on ”Toiminta ja palvelut”. Henkilöstökertomuksessa on nyt aiempaa selkeämmin ja monipuolisemmin kuvattu HUS:n henkilöstöä koskevia seikkoja. Grafiikan käyttö helpottaa lukemista. Myös tässä asiakirjassa on paljon siihen huonosti kuuluvaa, mm. tulevaisuutta kuvaavaa tekstiä. Aikasarjataulukoissa tulisi käyttää yhtenäistä käytäntöä. Tunnuslukujen vertailu muihin sairaaloihin olisi hyödyllistä, vaikkakaan tietojen vertailukelpoisuutta ei aina pysty varmistamaan.

2. Tarkastuslautakunta 2007 Tarkastuslautakunta huolehtii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Lautakunta valmistelee kuntayhtymän valtuustolle tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Tarkastuslautakunnan jäsenet 2007 Varsinainen jäsen

Varajäsen

Antti Rantalainen (pj.)(KOK)

Hyvinkää

Pekka Junikka (KOK)

Sammatti

Kalle Kallio (vpj.) (SDP)

Helsinki

Seija Viljamaa (SDP)

Vantaa

Varpu-Leena Aalto(VIHR)

Vantaa

Taina Janhunen (VIHR)

Siuntio

Tuula Lind (SDP)

Kerava

Veikko Wigren (SDP)

Karjaa

Kari T. Nukala (KOK)

Espoo

Kaarina Wilskman (KOK)

Järvenpää

Marja-Liisa Peltomaa (KOK) Helsinki

Heikki Karu (KOK)

Helsinki

Pär Stenbäck (RKP)

Torsten Widén (RKP)

Kauniainen

Espoo

Sihteeri ja esittelijä Bo-Gustav Wilson, tarkastuspäällikkö Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Lautakunta on kuullut toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajien, hallintojohtajan sekä eräiden liikelaitosten ja muiden johtavien viranhaltijoiden katsaukset toiminnasta ja sen kehittämisestä. Lautakunta järjesti maaliskuussa ylimmälle virkamiesjohdolle suunnatun seminaarin, jonka aiheena oli sopimus- ja projektihallinta. Kesäkuussa European Health Management Associationin (EHMA) konferenssiin Lyonissa osallistuivat lautakunnan jäsenistä Varpu-Leena Aalto, Tuula Lind, Kalle Kallio, Kari T. Nukala ja Marja-Liisa Peltomaa. Tarkastuslautakunta antoi 7.5.2007 arviointikertomuksensa hallitukselle. Valtuusto päätti kokouksessaan 12.6.2007 merkitä tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2006. Hallituksen lausunto arviointikertomuksesta käsiteltiin valtuuston viimeisessä kokouksessa 12.12.2007. Valtuuston valitsemana HUS-kuntayhtymän tilintarkastajana on toiminut KPMG Kunta Oy JHTTyhteisö ja sen vastuunalaisena JHTT-tarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Tilintarkastaja on ollut läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja säännöllisesti raportoinut havainnoistaan. Vuotta 2007 koskeva tilintarkastuskertomus annettiin 25.3.2008. Ulkoisen tarkastuksen henkilöstö Tarkastuspäällikkö Bo-Gustav Wilson, KTM (yksikön johtaja) Kuntayhtymätarkastaja Virpi Semberg-Konttinen, FM, SH, MJD (tarkastuspäällikön sijainen) Arviointiylilääkäri Risto P. Roine, LKT, dos. (vaikuttavuustutkimus) Projektisihteeri Anne Rissanen, Thm (vaikuttavuustutkimus) Tutkimusapulainen Marja Nurmi (vaikuttavuustutkimus)

3. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on suppeasti ajatellen valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi. Laajasti ottaen tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida koko kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuutta eli miten tuotetut palvelut ovat hyödyttäneet palvelujen tilaajia / maksajia (omistajakuntia) ja palvelujen käyttäjiä (potilaita). Kuntayhtymän toimintakertomuksessa esitetään tulosalueittain tavoitteet ja niiden toteutuminen, mistä syystä niitä ei kerrata arviointikertomuksessa. Tavoiteasetannassa on neljättä vuotta käytössä Balance ScoreCard-malli, missä toimintaa tarkastellaan ja tavoitteet on asetettu neljästä näkökulmasta: asiakkaat, prosessit, henkilökunta ja talous.

Taloudelliset tavoitteet Sitovana määrärahatavoitteena tuloslaskelmaosassa ovat olleet HUS-kuntayhtymän ulkoiset (ml. ostot tytäryhtiöiltä) toimintakulut ilman liikelaitoksia ja käyttötalousosassa tulosalueiden toimintakulut, joissa sisäiset erät on eliminoitu tulosaluetasolla.

Taulukko 1: Taloudellisten tavoitteiden toteuma vuonna 2007 (Meur) TA*

TP *

erotus e

erotus %

Toimintatuotot

1 373,5

1 404,4

30,9

2,3 %

palvelutulot jäsenkunnilta

1 085,5

1 109,4

23,8

2,2 %

Toimintakulut

1 286,0

1 320,5

34,5

2,7 %

henkilöstökulut

847,2

849,0

1,8

0,2 %

palveluiden ostot

164,0

174,6

10,6

6,5 %

aineet ja tarvikkeet

236,7

256,9

20,2

8,5 %

38,0

39,9

1,9

5,0 %

Toimintakate

87,5

83,9

-3,6

- 4,1 %

Rahoitustuotot ja kulut

-13,9

- 10,2

3,7

-26,9 %

Poistot ja arvonalentumiset

73,0

65,9

- 7,2

- 9,8 %

muut

* TA= talousarvio, TP= tilinpäätös Valtuusto päätti tarkistaa vuoden 2007 talousarviota 12.12.2007 siten, että tuloslaskelmaosan tavoitteena on HUS-kuntayhtymän toimintakulujen enimmäismäärä 1 286 006 euroa ja käyttötalousosan määrärahatavoitteita ovat tulosalueiden toimintakulujen enimmäismäärät. Taulukko 2: Toimintakulujen toteuma kuntayhtymätasolla ja tulosaluetasolla (Meur) Tavoite

Toteuma

Erotus

1 286,0

1 320,5

34,5

2,7

HYKS-sha

999,1

1 027,7

28,6

2,9

LU-sha

43,1

43,5

0,4

0,8

Lo-sha

48,7

51,3

2,6

5,4

Hy-sha

109,9

109,8

- 0,07

0,0

Po-sha

45,6

44,2

- 1,4

- 3,0

Lääkehuolto

91,3

96,2

4,9

5,4

Tieto- ja lääkintätekn.

40,7

40,4

0,3

0,7

1 114,0

1 137,0

23,0

2,0

HUSRTG

62,2

62,9

0,7

1,1

HUSLAB

131,7

131,8

0,05

0,0

23,3

24,3

1,1

4,2

HUS-kuntyhtymä

Yhtymähall

Ravioli

Toimintakulut (1 320,5 miljoonaa euroa) ylittivät tarkistetun talousarvion 34,5 miljoonalla eurolla (2,7 %), kasvua vuoteen 2006 oli 4.6 %. Henkilöstökulut (849,0 miljoonaa euroa) ylittivät tarkistetun talousarvion 1,8 miljoonalla eurolla (0,2 %), kasvua vuoteen 2006 oli 3,6 %. Palkkojen talousarvion ylittymiseen vaikutti osaksi syksyllä tehty palkkaratkaisu. Palvelujen ostot (174,6 miljoonaa euroa) ylittivät tarkistetun talousarvion 10,6 miljoonalla eurolla (6,5 %), kasvua vuoteen 2006 oli 8,9 %. Ylityksen syynä olivat sairaanhoidollisten palveluiden ostojen (3,9 miljoonaa euroa), vuokratyövoiman käytön (5,6 miljoonaa euroa) ja potilasvakuutusmaksun (1,0 miljoonaa euroa) toteutuminen suunniteltua suurimpina. Vuokratyön käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta työvoimapulan alkaessa haitata yhä enemmän rekrytointia vaativiin erikoissairaanhoidon tehtäviin. Hoitotakuun tavoitteisiin pyrkiminen on osaltaan pakottanut palvelujen ostoon. Lisäksi psykiatrivajetta on paikattu ostopalveluilla etenkin lasten ja nuorten psykiatriassa. Selkeimmin ostopalvelumäärärahat ylitettiin HYKS:ssa. Ostopalvelut (1000 eur) 50 000

teur

45 000 40 000 35 000 30 000

TA2/07

25 000

Toteuma

20 000 15 000 10 000 5 000 0 HYKS

LUSHA

LOSHA

HYSHA

POSHA

Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät tarkistetun talousarvion 20,2 miljoonalla eurolla (8,5 %). Kasvua vuoteen 2006 oli 5,1 %. Tutkimus- ja hoitotarvikekulujen ylitys johtui pääosin suunniteltua suuremmasta palvelutuotannosta. Uusien kalliiden syöpälääkkeiden käyttöönotto sekä syöpälääkehoitojen ja tartuntatautipotilaiden määrien lisääntyminen ovat pääasialliset syyt lääke- ja verikulujen ylittymiseen. Tämä menoerä on ylittynyt monena aikaisempanakin vuotena. Aineiden ja tarvikkeiden (sis. lääkekulut) budjetointi ja toteuma viime vuosina näkyvät taulukosta 3. Luvut viittaavat selkeään alibudjetointiin. Taulukko 3: Aineiden ja tarvikkeiden budjetointi ja toteutuma vv. 2004-2008 (tuhansina euroina) TA 2004

erotus

225 261

2005

233 070

238 054

+ 4 984

2006

227 298

244 396

+ 17 089

2007

236 728

256 950

+ 20 222

2008

224 683

Merkittävää on, että talousarvioon on systemaattisesti kirjattu selkeästi pienempi summa kuin edellisvuoden tilinpäätöksessä toteutunut määrä. Lääkekulut ovat nousseet vuodesta 2005 noin 5 miljoona euroa ollen noin 83 miljoonaan euroa vuonna 2007. Kuntaliiton kerääminen tietojen mukaan apteekkitarvikkeiden kustannukset nousivat lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Prosentuaalisesti suurin nousu oli Etelä-Savon piirissä (20,4 %). Tässä vertailussa HUS:n kustannusten muutos oli 9,3 %.

Taulukko 4: HUS:n Lääkekulutuksen TOP 10 vuonna 2007 (32 % kokonaiskulutuksesta) vaikuttava aine

käyttöindikaatio

Dosetakseeli

Erilaiset syövät

Rituksimabi

Lymfooma, reuma

Trastutsumabi

Rintasyöpä

Bevasitsumabi

Paksu- tai peräsuolisyöpä, rintasyöpä

Immunoglobuliini, iv

Primaari vasta-ainepuutos, myelooma, kr. lymf. leukemia, siirteen hyljintä ym.

Infliksimabi

Biologinen reumalääke

Meropeneemi

Antibiootti

Von Willebrand....

Veren hyytymishäiriöt

Kaspofungiini

Aspergilloosin hoito, sienilääke

Oksaliplatiini

Syöpälääke

Rintasyövän hoidossa käytetyn trastutsumabin kulutus on selvästi vähentynyt vuoteen 2006 verrattuna, mutta vastaavasti rituksimabin kulutus on lisääntynyt. Muut toimintakulut ylittivät talousarvioon varatun summan 1,9 miljoonalla eurolla (5,2 %), johon pääsyynä olivat vuoden 2007 luottotappiokirjaukset. Kasvua vuoteen 2006 oli 4,8 %. Talousarvion toteutumisvertailut osoittavat, että tuloslaskelmaosan talousarviomuutoksissa hyväksytyt määrärahat ovat ylittyneet yhteensä 34 535 tuhatta euroa ja käyttötalousosan hyväksytyt määrärahat yhteensä 59 488 tuhatta euroa. Valtuusto ei ole hyväksynyt ylityksiä vuonna 2007. Tarvevakioidut asukaskohtaiset kustannukset 884 euroa/asukas olivat 9 euroa enemmän (1 %) kuin tilinpäätöksen 2006 mukaiset kustannukset. Tilikauden tulos muodostui 7,86 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, josta liikelaitosten tulosten osuus oli 1,0 miljoonaa euroa. Tavoite oli 569 000 euroa ylijäämäinen (TA 2/2007). Toimintatuotot ylittivät tarkistetun talousarvion 30,9 miljoonalla eurolla (2,3 %) ja vastaavasti toimintakulut siis ylittivät tarkistetun talousarvion 34,5 miljoonalla eurolla (2,7 %). Toimintakate oli 83,99 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista (1 404,4 miljoonaa euroa) 79 % muodostui jäsenkuntien palvelulaskutuksesta, 13,3 % muusta palvelulaskutuksesta ja muista myyntituotoista, 3,6 % maksutuotoista, 2,7 % erityisvaltionosuudesta ja noin 1,4 % muista toimintatuotoista ja avustuksista. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan HUS:n budjetin pitävyys verrattuna muihin yliopistosairaaloihin oli paras. Jäsenkuntatulojen poikkeama (2,2 %) ja toimintamenojen poikkeama (2,9 %) olivat vertailun pienimmät. Lähimmäksi pääsi Varsinais-Suomi (2,6 %) ja suurin erotus oli PohjoisSavolla 10,8 %. HUS:n suhteelliset kustannusnousut samoilla mittareilla edelliseen vuoteen verrattuna olivat vertailussa varsin kohtuulliset. Taulukko 5: Yliopistosairaaloiden jäsenkuntatulojen ja toimintamenojen prosentuaalinen muutos 2006-2007 Yo-sh-piiri

jäsenkuntatulot (%)

toimintamenot (%)

HUS

3,9

4,6

Pirkanmaa

4,8

5,0

Pohjois-Pohjanmaa

2,6

4,1

Varsinais-Suomi

4,7

6,0

13,4

6,5

Pohjois-Savo

Lähde: Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu 2007. Kuntaliitto

Jäsenkuntakohtaisten talousarvioennusteiden toteumassa oli jälleen merkittäviä poikkeamia. Yhdeksän kunnan palvelusuunnitelma alittui, kaikkien muiden suunnitelmat ylittyivät. Alle on poimittu viisi suhteellisesti suurinta kuntakohtaista ylitystä ja alitusta. Kunta

väestö

TP07(teur)

poikkeama-%

Sammatti

1 342

1 192

+ 24,0

Karjaa

8 953

8 330

+ 17,3

Pohja

4 885

5 251

+ 15,4

Pornainen

4 851

3 397

+ 15,1

Liljendal

1 440

1 186

+ 11,3

Siuntio

5 578

4 920

- 4,9

Lapinjärvi

2 945

2 104

- 3,4

18 650

13 940

- 3,0

7 393

6 159

- 2,2

37 629

28 856

- 0,8

.....

Mäntsälä Loviisa Järvenpää

Kuntayhtymän rahoitustilanne oli koko vuoden hyvä. Rahavarat vähenivät kuitenkin vuoden 2006 tilinpäätöksestä vuoden 2007 tilinpäätökseen 19,5 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys laskettuna rahoituslaskelman tunnusluvuilla toteutui tavoitteen mukaisena ollen 21,6 päivää. Vuoden 2006 tilinpäätöksessä kassan riittävyys oli 27,2 päivää. Vuonna 2007 nostettiin 50 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 11,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 118,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 lopussa sitä arvioidaan olevan noin 198,7 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista maksuvalmiusluottoa ei tarvittu vuoden 2007 aikana. Strategia ja investoinnit kytkeytyvät yhteen. Investointipoliittisessa ohjelmassa määritellään investointitoiminnan pelisäännöt ja investointipäätökset valmistellaan sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Tällaista politiikkaohjelmaa ei HUS:ssa ole. HUS:n investoinnit luokitellaan kustannusperustaisesti rakennus-, laite- ja tietohallintoinvestointeihin. Suureksi hankkeeksi on määritelty yli 0,5 miljoonan euron hanke. Näiden käynnistäminen edellyttää sisältymistä hallituksen vahvistamaan investointiohjelmaan. HUS:n voimassaolevassa investointiohjeessa edellytetään, että hankkeet toteuttavat strategiaa, mutta yksittäisten hankesuunnitelmien perusteluissa tämä ei juurikaan näy. Rakennusinvestointien toteuttamiskriteereinä on ohjeessa lista asioista, joita voidaan käyttää hankkeiden toteuttamisen perusteina. Tietohallintoinvestoinneilla on systemaattisempi investointikriteeristö. Taloushallinnon ohjeessa ei määritellä lainkaan investointikäsitettä vaan käytetään kirjanpitolain mukaista termistöä. HUS:n investointitaso on noussut viimeisten vuosien aikana ja nousee entisestään lähivuosina. Samanaikaisesti voidaan havaita että budjetoituja investointivaroja jää käyttämättä (10- 20 %). HUS:n investoinnit (talousarvio ja toteuma)

meur

150 100

TA TOT

50 0

2002

2003

2004

2005

2006

2007

82,4

84,3

82,4

106

122

110

TOT 74,4

69,3

71,3

84,4

110

89,1

Investointien toteutumisvertailun mukaan rakennushankkeisiin ja muihin hankintoihin käytettiin liikelaitokset mukaan lukien 89,1 miljoonaa euroa. Verrattuna valtuuston hyväksymään talousarvioon investointien toteutumisaste oli koko kuntayhtymässä 81 %. Taulukko 6: Investointien tavoitetaso ja toteuma (Meur) TA

Toteuma

Tulosalueet

94,1

80,5

HUS-Röntgen

10,7

6,2

HUSLAB

4,3

2,2

Ravioli

0,8

0,1

109,9

89,1

Yhteensä

Valtuuston hyväksyy yli 10 miljoonan euron hankkeiden vuotuiset kustannukset. Taulukko 7: Suurien hankkeiden (yli 10 Meur) hyväksyttyjen kulujen toteuma v. 2007 kulut 2007 (Meur)

ylitys/alitus (Meur)

Porvoon sairaalan laajennus

6,1

- 1,5

Peijaksen sairaalan laajennus

5,7

- 2,3

MeiS, tp-siiven korjaus

5,2

- 1,4

MeiS, Kolmiosairala

3,4

- 1,1

Lohjan sairaalan laajennus

2,0

- 0,08

MeiS-alue, liikennejärjestelyt

0,9

- 0,07

Lastenklinikka, L-os ja tho

0,7

+ 0,1

Rakennushankkeiden hankesuunnitelmat on laadittu pääsääntöisesti ohjeistusten mukaisesti, mutta käyttökustannusvaikutusten arviointi on useimmiten kuvattu vain poistojen arviointina. Henkilöstö ym. toimintakuluvaikutuksia ei ole muunnettu euroiksi vuositasolla eikä elinkaarikustannuksia juuri käsitellä. Ns. kolmiosairaalan suunnitelmassa käyttökustannusvaikutuksia on arvioitu huolella. Hankesuunnitelmat laaditaan hyvin toimiyksikkökohtaisesti, joten vaihtoehtoisia ratkaisuja (esim. toiminnan siirtäminen johonkin muuhun HUS:n toimipisteeseen) ei ole pohdittu. Päätöksentekoprosessissa ei ole näkyvää kohtaa, jossa hanketta arvioitaisiin HUS-tasolla.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän talousarvion pitävyys on ollut varsin kohtuullinen. Ylityksiä kuitenkin on, joten olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän ylitys/alitustoleranssin määrittelyä. Lautakunta kiinnittää huomiota menolajien realistiseen budjetointiin. Tietoista alibudjetointia ei tule tehdä. Investointien tulee aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan ja hankesuunnitelmissa tulee esittää hankkeen käyttökustannusvaikutukset. Palvelutavoitteet HUS:n palvelut on pyritty tuotteistamaan Pohjoismaissa käytettävän Nord-DRG:n ryhmittelyn mukaisesti. (DRG= Diagnosis Related Group) Tuotteistusta kehitetään jatkuvasti, joten suunniteltujen ja toteutuneiden DRG-tuotteiden määrät eivät ole vertailukelpoisia. Toimintaa kehitetään yhä lyhythoitoisemmaksi ja avohoitopainotteisemmaksi, jolloin avohoitokäynnitkin siirretään DRGtuotteistuksen mukaan laskutettaviksi ja tilastoitaviksi. Tämä trendi näkyy palvelutavoitemittareiden prosentuaalisissa toteumissa. Avohoitokäyntien väheneminen suunnitellusta ei ole merkki avohoidon vähenemisestä vaan tuotteistuksen muutoksesta.

toteuma

poikkeama suunnitellusta

DRG-tuotteet (lkm)

456 218

+ 5,6 %

hoitopäivät (lkm)

317 402

- 4,8 %

1 452 006

- 1,9 %

avohoitokäynnit (lkm)

Siirtymä DRG-tuotteistukseen näkyy kaikilla sairaanhoitoalueilla. NordDrg-tuotte e t 450 000 400 000 350 000

lkm

300 000 250 000

TA2/07

200 000

Toteuma

150 000 100 000 50 000 0 HYKS

LUHSA

LOSHA

HYSHA

POSHA

HUS:n laskutuksesta DRG- tuotteet kattavat noin 703 miljoonaan euroa, mistä johdon tietojärjestelmän (Joti) mukaan tekonivelkirurgian osuus on suurin eli noin 22 miljoonaa euroa. Kalleimmat yksittäiset DRG-tuotteet ovat keuhkonsiirto (noin 130 000 e), lapsen allogeeninen kantasolusiirto (noin 120 000 e), maksansiirto (noin 100 000 e) ja sydämensiirto (noin 100 000 e). Alle kilogramman painoisen vastasyntyneen hoitokin maksaa noin 90 000 e.

Euromääräisesti suurimmat DRG-ryhmät 25000 20000 t€

15000 10000 5000 0

it o .. u .. .. ut us on . d. p. n. ho oi t at un ka i. . t a m . .. u re i j k l is i m t o l t o e p on e n ie k s e l v e l i t e , l a m g o m t e s e s p o n v g ai ho pi t nä niv au ,o s ,k om 0 te tty ko en ikk en au ,k 50 ty s e a e n m t te k s y l 2 i v i i s k u n n to nn di at st o le i ka i no re n lk a sy yh va ke ar pa ei k uu ni ne atie ä s l n i v i ä i l k u r l m e e a ta e lk a n pi t Al ty m isa n nt he ik k io ide yn uu va Ke le lv e ta v ir e s s a r m i o i n i i p v ta it u yt , ta ta ka or n, oh en ty n n il kit kti an ka n n n r , n i k n e y a n n s e na m He Lo i nf Lo är rvi st a dä vo Sä Va Ai Ha Sy

Lähde: HUS Joti

Huomattava on, että Kirurgian toimialan selvityksessä tekonivelkirurgian jäsenkuntaosuudeksi esiintyy luku 25,7 miljoonaa euroa.

Johdon tietojärjestelmän (Joti) mukaan kappalemääriltään kymmenen suurinta DRG-ryhmää olivat: 1. alatiesynnytys, ongelmaton (12 156 kpl) 2. suun tutkimus ja konsultaatio (6 790 kpl) 3. hampaiston oikomishoito (4 647 kpl) 4. ruuansulatuskanavan tulehdussairaus 5. lonka, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusi 6. keisarinleikkaus, komplisoitunut 7. harvinainen tai virheellinen toimenpiteen yhdistelmä, suppea toimenpide 8. sydämen rytmi- tai johtumishäiriö, ei komplisoitunut 9. kohdun ja sivuelinten leikkaus hyvänlaatuisen sairauden takia, lyhyt hoito 10. pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, ei komplisoitunut (1 920 kpl) Toimintakertomuksessa todetaan, että lukumääräisesti yleisimpiä DRG-tuotteita olivat 1. dialyysihoito 2. rintarauhasen syövän sädehoito 3. pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide 4. miehen sukuelinten syövän sädehoito 5. tuki- ja liikuntaelinten sairauden diagnostinen toimenpide 6. alatiesynnytys, ongelmaton 8. ruuansulatuskanavan sairauden diagnostinen toimenpide. Toimintakertomuksen listauksessa lähes kaikki kuuluvat ns. NordDRG-O ryhmiin, missä potilas tulee hoitoon ja lähtee hoidosta saman kalenterivuorokauden aikana. Tällaista listausta ei saa suoraan Johdon tietojärjestelmästä. Psykiatristen (lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria mukaan lukien) hoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä oli 89 % (268 498 hoitopäivää). Yleislääketieteen hoitopäiviä (siirtoviiveitä) kertyi jäsenkunnille yhteensä 4 850 hoitopäivää (11 034 päivää vuonna 2006) ylikäyttöpalautusten jälkeen. Ylikäyttöpäivistä Helsingin osuus oli 51 %, Vantaan 14 % ja Porvoon 10 %. Siirtoviivemaksuja perittiin jäsenkunnilta yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Laskutuskäytäntö muuttui syyskuussa. Laskutusjärjestelmä oli puutteellinen, koska jäsenkunnille palautettiin noin 2 miljoonaa euroa virheellisesti laskutettuja maksuja. Jäsenkunnista vuoden 2007 aikana hoidettuja eri henkilöitä oli yhteensä noin 408 000, mikä on suunnilleen samaa tasoa kuin edellisvuonnakin.

Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uusimaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan tapahtuu viiveettä. Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä.

4. Hoitoonpääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutuminen heikkeni selkeästi vuoden loppua kohti. Yli 6 kk jonottaneiden määrä kolminkertaistui vuoden 2007 aikana. Jonottaneiden määrän lisääntyminen johtui osittain hoitohenkilökunnan syksyn lakonuhasta, joka esti jononpurkuleikkausten tekemisen loppuvuoden aikana. Jonojen kasvua oli nähtävissä kuitenkin jo alkuvuonna. Kaikki yli 6 kk jonottaneet

Jo ul u

M ar ra s

Lo ka

S yy s

E lo

H ei nä

K es ä

To uk o

H uh ti

M aa lis

H el m i

Ta m m i

3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

Lähde: HUS Joti

Kirurgian toimialan johtoryhmän pöytäkirja kuvaa jonotilanteen kehittymistä.

"Kirurgiset jonot kääntyivät kasvuun vuoden 2007 aikana. Syynä oli hoitajavaje, joka kohdentui erityisesti leikkaus- ja teho-osastoille. Vaje kyettiin kompensoimaan tammi-syyskuun aikana ylitöillä ja ns. vapaaehtoisilla lisätöillä, joita koskeva sopimus HUS:ssa päättyi 30.09.07. Työtaistelu-uhan alla uusia sopimusneuvotteluja ei käynnistetty. Työtaistelu-uhan aikana oli myös todettavissa tuottavuuden vähenemistä eräillä leikkausosastoilla, koska sellaisia iltapäiväleikkauksia ei enää aloitettu, jos oli olemassa pienikin uhka sairaanhoitajien työajan ylittymisestä. Hoitajapulan vallitessa vuoden 2007 aikana leikkaussalihenkilöstöä jouduttiin kohdentamaan erityisesti sydän- ja syöpäkirurgisiin leikkauksiin ja turvaamaan päivystyskirurgian sujuvuus, jolloin painopisteen siirtäminen kiireelliseen kirurgiaan aiheutti kiireettömän kirurgian jonojen kasvun. Syksyn 2007 aikana tällä tavoin toimien sydän- ja syöpäkirurgian jonot saatiin hallintaan. HYKS-sairaanhoitoalueen päätöksellä jouduttiin tekemään eräitä toiminnallisia muutoksia, joiden seurauksena kirurgian erikoissairaanhoito lopetettiin Marian sairaalassa. Tämän seurauksena kiireettömän kirurgian jonot kasvoivat joulukuun 2007 aikana. Marian sairaalan toiminnot siirrettiin Kirurgiseen sairaalaan ja Meilahden sairaalaan. Kirurgisesta sairaalasta puolestaan tekonivelkirurgia ja reumaortopedia siirtyi Peijaksen sairaalaan. Näiden muutosten seurauksena saatiin 1½ vuoden sisään koko tekonivelkirurgia keskitetyksi yhteen sairaalaan aiemman kolmen sairaalan sijaan. ” (Lähde: Operatiivisen tulosyksikön jr.14.2.2008) Eniten yli puoli vuotta jonottaneita oli kirurgian eri erikoisaloilla ja silmätaudeissa.

Operatiivisiin hoitoihin yli 6 kk jonottaneet 700 600 Ortopedia

500

Silmätaudit

400

Plastiikkakirurgia 300

Verisuonikirurgia

200

Lasten kirurgia

100 Jo ul u

Lo ka M ar ra s

E lo S yy s

H ei nä

K es ä

H uh ti T ou ko

H el m i M aa lis

T am m i

Psykiatriassa yli 6 kk jonottaneiden määrä oli paremmin hallinnassa kuin vuonna 2006. Psykiatriseen hoitoon yli 6 kk jonottaneet

Psykiatria Lastenpsykiatria

Jo ul u

S yy s Lo ka M ar ra s

Nuorisopsykiatria

E lo

Ta m m i H el m i M aa lis H uh ti To uk o K es ä H ei nä

45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

HYKS:n Lastenpsykiatrian vastuualueen potilaista 32,9% pääsee hoitoon 3 kuukaudessa ja nuorisopsykiatrian vastuualueen potilaista 58,3%. Lasten- ja nuorten pääsy psykiatriseen hoitoon ei täytä lain määräyksiä. Lääninhallitus on kiinnittänyt huomiota tähän ja myös siihen, että nuoria joudutaan hoitamaan aikuisten osastoilla. HUS:n asiantuntijoiden vastauksessa läänihallitukselle todetaan, että vaikeaan tilanteeseen on monta syytä. Yhtenä ongelmana ovat pienet hoitoyksiköt ja lisääntyvä palvelutarve. Esimerkiksi Peijaksen alueella on nuorisoikäistä väestöä noin 20 000 ja ainoastaan yksi 8-paikkainen suljettu nuorisopsykiatrian osasto. Vantaan kaupungin nuorisopsykiatrian avohoito ei myöskään HUS:n asiantuntijoiden mukaan ole riittävää. Sekä osastopaikat että avohoito tulisi volyymeiltaan kaksinkertaistaa. Nuorten syömishäiriöiden esiintyvyys on nousussa, mutta hoitoa varten on vain yksi 6-paikkainen osasto. Pitkät hoitojaksot (noin puoli vuotta) rajoittavat hoidettujen potilaiden määrän selkeää lisäämistä. Syömishäiriöisiä nuoria onkin pakko hoitaa myös muissa yksiköissä, mikä kuitenkin edellyttää panostusta koulutukseen. Syksyllä 2007 Helsingin yliopisto on saanut nuorisopsykiatrian professuurin. Toimintatapoja on sen jälkeen ryhdytty uudistamaan. Psykiatripula heijastuu toimintaan edelleen.

Kiireelliseen hoitoon pääsy Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan HUS:n päivystyskäynnit ovat suunnilleen edellisvuoden tasolla eli noin 214 600 käyntiä. Sen sijaan selviä tasomuutoksia oli HYKS:ssa, jossa käynnit lisääntyivät 3 123:lla (2,0 %) ja Lohjalla, missä on suuri suhteellinen vähennys -3 617 (- 27,4 %). Lohjan kehitys on tavoitteen mukainen eli päivystystoiminnan painopistettä on uusien tilojen myötä voitu siirtää perusterveydenhuollon vastuulle. Koko maan tasolla päivystyskäyntien määrä on pysynyt suunnilleen entisellä tasolla (noin 863 000 käyntiä /vuosi). Päivystyssisäänotot ovat koko maan ta-

solla vähentyneet 1,9 % ja sama trendi näyttää toteutuneen myös HUS:n sairaanhoitoalueilla. Ainoastaan Porvoossa päivystysisäänotot hiukan nousivat. Päivystystoimintaa on pääkaupunkiseudulla kehitetty erilaisin projektein. Yhtenäisillä potilaiden luokittelulla (triage) saadaan turhat käynnit pois ja samalla lyhennetään potilaiden odotusaikoja. Odotusaikojen systemaattista seurantaa ei ole ollut. Marian päivystys ruuhkaantui pahoin syksyllä. Myös Jorvin päivystys on ollut ruuhkainen. Molempien päivystyspisteiden riittämättömät ja epätarkoituksenmukaiset tilat ovat osaltaan pahentaneet tilannetta.

Tarkastuslautakunta korostaa, että kiireettömään hoitoon tulee päästä lain edellyttämissä aikarajoissa. Lain voimaantulo merkitsi pysyvää palvelukysynnän kasvua, mikä tulee ottaa huomioon realistisesti jo talousarvion laadinnassa. Lautakunta kiinnittää vakavaa huomiota lasten- ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Vaikea tilanne on pikaisesti korjattava. Nuorten hoito edes tilapäisesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole hyväksyttävää. Päivystystoiminnalle tulee asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika lääkärille ja kokonaisläpimenoaika).

5. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä HUS:ssa on selkeästi painotettu. Toimintavuoden aikana päädyttiin ratkaisuun, missä tutkimustoiminta ja kehittämistoiminta eriytetään hallinnollisesti. Ratkaisun perusteita ei ole dokumentoitu. On olemassa riski että näin syntyy kaksi kilpailevaa yksikköä, koska usein tutkimukseen kuuluu myös kehittämisnäkökulma. Toisaalta kehittämisen (mm. organisaatiomuutosten) tulisi perustua dokumentoituun, tutkittuun tietoon. Toiminnan kehittämishankkeisiin on yhtymätasolla vuosittain varattu noin 350 000 euroa. Merkittävä puute on, että raportteja näistä hankkeista ei julkaista systemaattisesti, joten panostuksen hyödyistä ei ole näyttöä. HUS sai valtiolta terveystieteelliseen tutkimukseen 17,2 miljoonaa euroa, mikä on edellisvuoden tasoa. HYKS-instituutin hallinnoimien tutkimussopimusten arvo oli 6,7 miljoonaa, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän.

Toiminnan kehittämishankkeet Kallein (1,8 Meur) yksittäinen toiminnan kehittämishanke kolmivuotinen ns. Ihannesairaalahanke on ollut virallisesti käynnissä vuodesta 2006. Tekesille toimitetussa hankehakemuksessa hankkeen toiminnallisiksi tavoitteiksi on määritelty erikoissairaanhoidon prosessipohjainen toimintamalli, integroitu kustannuslaskentamalli ja sähköisen asioinnin palvelukonsepti sekä sairaalan materiaalivirtojen kuvaus, materiaalien elinkaaritarkastelu ja nykyisen kuljetusjärjestelmän logistinen kuvaus. Kyseessä on siis toisaalta tutkimusinvestointi ja toisaalta nyttemmin selkeästi Meilahden rakennushankkeisiin liittyvä hanke. Ihannesairaalahankkeessa tehdään osin koko HUS:a koskevaa ja hyödyttävää toiminnan yleistä kehittämistyötä. Kirurgian toimialalla selvitettiin tekonilvelkirurgian tilannetta kaikissa HUS-piirin sairaaloissa. Selvitys osoitti, että HUS-piirissä on sairaaloita, joissa ei toteudu laadukkaan leikkaustoiminnan frekvenssisuositus eli 200 leikkausta/kirurgi/vuosi. Selvityksen perusteella tekonivelkirurgiaa tullaan keskittämään HYKSin alueella.

Prosessien kehittäminen ja seuraaminen Viime vuosina on HUS:ssa panostettu organisaation toimintaprosessien kuvaamiseen. Työ on aloitettu HUS:n Laatuneuvoston toimesta. Syksyllä käynnistettiin ProDoc-hanke, jossa kootaan kaikki prosessikuvaukset yhteen tietojärjestelmään. Järjestelmä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja tuo näkyväksi eri ammattiryhmien rooleja prosessien eri vaiheissa. Työ on mittava ja sen voidaan todeta olevan varsin alkuvaiheessa. Toimintakertomuksesta ei käy ilmi kuinka paljon prosesseja on kuvattu koko HUS:ssa. Ainoastaan Hyvinkään sairaanhoitoalue ilmoittaa selkeästi määriteltyjen prosessien lukumäärän: 103 prosessikuvausta 32:lla vastuualueella. HYKSin kirurgian toimialalla on käytössään oman lääkärin rakentama yksinkertainen teho- ja valvontapaikka”kartta”, joka mahdollistaa paikkatilanteen ajantasaisen seuraamisen. Järjestelmästä on

mahdollista nähdä paikkojen vapautumistilanne. Vastaavanlainen intra-tai internetjärjestelmä olisi hyödyllinen päivystyspotilaiden jatkohoidon järjestelyissä sekä HUS:n sisällä että perusterveydenhuollon yksiköissä. HYKSin Psykiatrian toimialalla on myös hallinnon intranetsivustoilla yksikertainen ajantasainen tieto osastojen paikkatilanteesta. Ajantasainen tieto on saatavissa HYKSin aikuispsykiatrian osastoista Helsingin, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Nämä ovat esimerkkejä erinomaisesta omaehtoisesta, pienimuotoisesta toiminnan kehittämisestä.

Vaikuttavuustutkimus HUS on mukana Stakesin koordinoimassa Perfect-hankkeessa, jossa pyritään seuraamaan systemaattisesti rekisteri- ja tilastotietoihin perustuen erikoissairaanhoidon palvelujen vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Hanke on aloitettu suurista tai kustannuksiltaan merkittävistä sairausryhmistä ja tarkastelun kohteena on tähän mennessä ollut sydäninfarktin, lonkkamurtumien, pienipainoisten keskosten, aivohalvauksen, rintasyövän, skitsofrenian ja tekonivelpotilaiden hoidon vaikuttavuus. Perfect-hankkeen kaltainen sairaanhoitopiirien vertailu on tärkeää mahdollistaessaan joidenkin hoidon vaikuttavuudessa esiintyvien poikkeamien tunnistamisen. Rekisteritietoihin perustuva hoidon vaikuttavuuden arviointi jää kuitenkin melko karkealle tasolle. Perfect-hankkeesta saadut ensimmäiset tiedot ovat tuoreimmillaankin vuodelta 2003. Pallolaajennusten tulokset ovat tutkimuksen mukaan parantuneet selvästi vuoteen 2000 verrattuna. Hoitoaikaselvitys samalta ajanjaksolta näyttää, että potilaan kokonaishoitoajasta (noin 13 vrk) suurin osa (8,6 vrk) tapahtuu terveyskeskuksessa HYKSin annetun hoidon jälkeen ja että HYKSissä hoitoaikaa ei juuri voida enää lyhentää. Ulkoisen tarkastuksen johdolla on tutkittu hoitomuotojen vaikutusta potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja siten hoidon vaikuttavuutta 27 erikoisalalla ja noin 40 potilasryhmässä. Yhdistämällä vaikuttavuustieto hoidon kustannustietoihin on saatu vertailukelpoista tietoa hoitomuotojen kustannusvaikuttavuudesta. Tämä tieto tulisi nykyistä paremmin hyödyntää jokapäiväisessä päätöksenteossa. Vaikuttavuustutkimuksen kohdentamiskriteereitä ei ole kuntayhtymätasolla määritelty (esimerkiksi kohdentaminen kaikkein kalleimpiin tai yleisimpiin hoitoihin).

Taulukko 8: Yksittäisten potilaiden kalleimmat hoitojaksot v. 2007 (TOP 10) Diagnoosi

euroa

1. Retikuloendoteliaali- tai immuunijärjestelmän sairaus

624 915

2. Veren hyytymishäiriö

539 695

3. Ruuansulatuskanavan muu leikkaus, komplisoitunut

467 307

4. Keuhkonsiirto

464 571

5. Allogeeninen kantasolusiirto, lapsi

449 488

6. Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän

437 391

7. Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän

346 998

8. Hengityshalvaushoitopäivä

261 732

9. Sydämensiirto

313 327

10. Akuutin leukemian konservatiivinen hoito, lapsi

310 422

Lähde: HUS Ecomed

Uusien menetelmien käyttöönotto HUS on ollut mukana sairaanhoitopiirien ja Stakes/Finohtan yhteisessä HALO-ohjelmassa, jonka tavoitteena on varmistaa uusien, käyttöön otettavien terveydenhuollon menetelmien riittävä vaikuttavuus ja turvallisuus. Tähän mennessä julkaistusta neljästä HALO-katsauksesta kolmessa on ollut mukana HUS:n kliininen asiantuntemus, ja myös työn alla olevissa runsaassa kymmenessä HALOn arviointihankkeessa HUS on hyvin edustettuna. Jatkossa HUS:ssa on syytä pohtia, miten ohjelman puitteissa tuotettu tieto viedään käytäntöön, ja ylipäänsä luoda vakiintuneet pelisäännöt uusien menetelmien käyttöönotolle

Potilasturvallisuuden kehittäminen Tarkastuslautakunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota potilasasiamiestoiminnan merkityksen vahvistamiseen. Raportointia vuoden 2007 toiminnasta ei ole kuitenkaan käytettävissä. Terveydenhuollon vaara- ja haittatapahtuminen kirjaamisprojekti HaiPro käynnistyi 2005. Projektissa kehitettiin VTT:n hallinnoimaa raportointityökalua, joka mahdollistaa hoidon haittojen tai ”läheltä piti –tilanteiden” yksinkertaisen kirjaamisen. Kehitystyössä on ollut mukana kolme eri terveydenhuollon organisaatiota, joista yksi on HUS:n Peijaksen sairaala. Vuoden 2007 alussa käynnistyi hankkeen toinen vaihe, jonka ovat rahoittaneet VTT ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen loppuraportti on julkaistu. Hankkeen tulevaisuutta kuitenkin varjostaa epätietoisuus valtakunnallisesta emo-organisaatiosta. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on käytössä erinomainen poikkeamatapahtumien seurantamenettely, jota voisi hyödyntää muuallakin. Porvoon sairaanhoitoalueella seurataan jatkuvasti käsihuuhteen käyttöä, mikä osaltaan on keino parantaa hygieniaa ja turvallisuutta niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnankin.

Taulukko 9: Vv. 2003-2007 ratkaistut, korvattavat potilasvahingot HUS:ssa hoidetuille vuosi

lkm

2003

391

2004

343

2005

405

2006

368

2007

363

Lähde: Potilasvakuutuskeskus, internet sivusto 17.3.2008

HUS:n potilaille korvattujen potilasvahinkojen määrä on pysynyt melko samalla tasolla viimevuosina. Vuosittain HUS:n potilaina hoidetaan noin 0,4 miljoonaa eri henkilöä. Potilasvakuutuskeskuksen tilastojen mukaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa tapahtuu Suomessa eniten korvattuja potilasvahinkoja. Näistä ei ole sairaanhoitopiirikohtaisia tietoja.

Hoitoketjut Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja potilaiden sujuvaa hoitoa voidaan edesauttaa määrittelemällä tiettyjä sairauksia tai potilasryhmiä koskevia alueellisia hoito-ohjelmia. Tällaiset hoito-ohjelmat tai hoitoketjut määrittelevät työnjaon perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä tietyllä alueella, ja antavat parhaimmillaan selvät hoidon porrastusta ja työnjakoa koskevat ohjeet. Ahkerimmin alueellisia, Terveysportin lääkärin tietokannasta sähköisinä löytyviä, hoito-ohjelmia on HUS-piirissä laadittu Lohjan alueella, vähiten LänsiUusimaalla. HYKSin alueellisten hoitoketjujen määrä on hämmästyttävän pieni, kun sen suhteuttaa pääkaupunkiseudun monimutkaiseen palvelurakenteeseen. Terveysportista löytyvät alueelliset hoitoohjelmat HUS-piirin alueella 34

40 30 20 10 0

26 15

U SLä ns i-U ... H U SPe i ja s H U SPo rv oo

SJo rv i U H

yv in kä ä

SLo hj a H

el si nk i

U SH H

Lähde: Terveysportti, Lääkärin tietokanta

Tietovarantojen käyttö HUS:ssa on valtavat tietovarannot suuren potilasmassan hoidosta. Nykyiset tietojärjestelmät mahdollistavat yhä suuremman tietomäärän kokoamisen. Näitä tietovarantoja tulisi hyödyntää ja analysoida nykyistä enemmän. Tietojärjestelmien (esimerkiksi johdon tietojärjestelmä) käytettävyyttä tulisi parantaa. Aktiivinen käyttö ja jatkuva analyysi tuovat esiin myös kirjaamisvirheet. Tulisi kuitenkin tarkastella kriittisesti mitä tietoa kerätään jatkuvasti. Tietokantojen nykyistä järjestelmällisempi analysointi tuottaisi todennäköisesti arvokasta tietoa joidenkin interventioiden ja hoitomuotojen onnistumisesta. Esimerkiksi Ecomed-tietokannan avulla voidaan suhteellisen yksinkertaisesti seurata monien rutiinileikkausten jälkeisiä komplikaatioita. Alustavien analyysien perusteella vaikuttaa siltä, että uusintaleikkausten tarve joidenkin tavallisten leikkausten jälkeen vaihtelee melkoisesti sairaalasta toiseen. Analyysejä vaikeuttaa kuitenkin kirjaamiskäytäntöjen vaihtelu. Vastuu tilastoinnin oikeellisuudesta / laadusta on HUS:ssa hajautettu eri tietojärjestelmien ”omistajille”. Terveystieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan myös taloustilastoja, joten HUS:ssa tulisi olla selkeästi yksi tilastoinnista vastaava taho.

Asiakaskyselyt Sisäisten asiakaskyselyjen määrä lisääntyy jatkuvasti, mikä on positiivista. Erityisesti Ravioli, Lääkintätekniikka HUSLAB ja HUS-Röntgen hyödyntävät hyvin omia kyselyjään. Yhtymähallinnosta asiakasnäkökulma puuttuu, mikä ilmeisesti johtuu asiakkaiden määrittelemättömyydestä. HUS:n olemassaolon aikana ei yhtymähallinto ole tehnyt yhtään asiakaskyselyä.

Sopimushallinta Tarkastuslautakunta on monena vuonna kiinnittänyt huomiota sopimushallinnan kehittämiseen ja järjesti kertomusvuonna aiheesta iltapäiväseminaarin ylimmälle virkamiesjohdolle. Sopimushallintoa onkin kehitetty ja hankintajuridiikkaan on saatu lisää voimavaroja. Ottaen kuitenkin huomioon HUS:n suuren hankintavolyymin ja jo pelkästään siitä suoraan aiheutuvat sopimusmäärät, ei resursseja voida vieläkään pitää riittävinä. Yritysmaailmassa, etenkin tietohallintoyrityksissä tapahtuu yhä enemmän omistusten siirtoja ulkomaisille tahoille, mikä tekee sopimusneuvotteluista entistä haastavampia.

Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on nostettu merkittäväksi osa-alueeksi kuntayhtymässä. Toiminnan hallinnollinen hajauttaminen sisältää kuitenkin riskejä. Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaattisesti. Potilasasiamiestoiminnasta tulee raportoida vuosittain. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit. Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset pelisäännöt. Potilasturvallisuutta varmentaviin järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti. Tapoja palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä tulee kehittää. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä.

6. Henkilöstö HUS konsernin henkilöstömäärä (noin 21 600) on kasvanut edellisvuodesta 1,4 %. Vastaavasti palkkakulut kasvoivat 3,7 %. "Emo-HUS:n" henkilöstömäärä oli 21 202 ja konsernin tytäryhtiöissä 370.

Sarja1

-s h LU a -s h Lo a -s h H a ysh Po a Lä äk -sha eh uo lto Y h TL ty T m ä H hal US l H Rtg US LA B R av Ty io li tä ry ht iö t

16000 13788 14000 12000 10000 8000 6000 4000 1981 1705 725 811 620 154 188 144 784 302 370 2000 0

YK S

lkm

HUS-konsernin henkilöstöjakauma organisaatioittain v.2007

Henkilöstön toimintakyky Henkilöstön keski-ikä on ollut viime vuosina hyvin lievässä nousussa ollen nyt 42,9. Kunta-alalla keski-ikä on 45,1. Vanhemmissa ikäryhmissä (yli 50-vuotiaat) on tapahtunut lievää kasvua. HUS on panostanut erityisesti henkilöstön liikuntaharrastuksen lisäämiseen osallistuessaan valtakunnalliseen Kunnossa kaiken ikää- hankkeeseen. Toisaalta toimintakyvyn ylläpitämisessä keskeisen toimijan – työterveyshuollon toiminta on ollut jo pitkään kritiikin kohteena ja käynnit siellä ovatkin vähentyneet. Palvelujen saatavuutta on vaikeuttanut lääkäripula. Työterveyshuollosta onkin selvitys käynnissä. Työterveyshuollon kustannukset (5,1 miljoonaa euroa) olivat 241 e / työntekijä / vuosi, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi yksityissektorilla, jossa työterveyspalvelut nähdään merkittävänä työsuhde-etuna. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja. Määrä on noussut edellisvuodesta 4,3 %. Psyykkisistä syistä aiheutuneet poissaolot ovat kasvaneet selvästi vuoteen 2003 verrattuna (2007: 50 413 vrk, 2003: 44 531 vrk). Sairauspoissaoloprosentti oli 6,5 % vuonna 2007 eli sairauspäiviä oli kaikkiaan 14,7 päivää / vakanssi. Taso on sama kuin edellisvuosina. Vastaavat luvut olivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 17,4 ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 17,7. Huomattava on, että HUS:n työterveyshuollon omien tilastojen mukaan sairauspoissaolopäiviä oli 16,3 / työntekijä. Henkilöstökertomuksessa kerrotaan laajasti työolobarometrin tuloksista. Vastausprosentti on laskenut jatkuvasti ollen nyt 43 %. Toki tämäkin määrä tarkoittaa noin 8 100 henkilöä, mutta jatkuvasti aleneva vastausaktiviteetti on huolestuttava. Työpaikkakiusaamisen selvittely on tärkeä asia, mutta koska sitä koskevaa kysymystä on muutettu, ei johtopäätöksiä kehityksestä voi tehdä. On myös huomattava, että pienten, alle 10 hengen työyksiköiden ongelmat eivät tule barometrissa lainkaan esiin. Työolobarometrimittauksesta ei kuitenkaan tule luopua, vaan selvittää syitä vastausaktiviteetin hiipumiseen ja erityisesti analysoida mittarin luotettavuutta sekä mahdollisesti tehdä ns. katoanalyysi eli tutkia vastaamatta jättäneiden tilannetta.

Tulospalkkiomenettely Tulospalkkiomenettely otettiin käyttöön HUS kuntayhtymässä 1.1.2005. HUS:n hallitus hyväksyi 30.6.2006 HUS:n palkkastrategian ja siihen liittyvän toimenpideohjelman. Siihen sisältyi yhtenä osana tulospalkkiojärjestelmän käyttöönoton yleiset periaatteet ja toimenpideohjeet, joita siis tarkennettiin tällä hallituksen päätöksellä. Tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisen tarkoituksena on, että siitä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät. Tavoitteille asetetaan HUS:n ohjeistuksessa painoarvot sen mukaan, miten tärkeitä ne ovat kokonaistuloksen kannalta. Painoarvo kuvataan pro-

senttiluvuilla, joiden summa on 100. Painoarvot annetaan siten, että talousmittarin painoarvo on 30-40 % ja muiden näkökulmien yhteenlaskettu painoarvo on 60-70 %. HYKS-sairaanhoitoalueella otettiin maksamisen perusteeksi kustannussäästöjen saavuttaminen yhden budjettivuoden aikana ja tällä perusteella evättiin tulospalkkion maksaminen NSK:lla (Neurologia, Neurokirurgia, Silmätaudit, sekä Korva- nenä ja kurkkutaudit), Syöpätaudeilla, Tukipalveluiden yksiköissä sekä Naistentautien osasto 30:lla. Henkilöstö on ymmärrettävästi kokenut negatiivisena tulospalkkion epäämisen, koska vuosi on ollut vaikea. Työntekijöiden mahdollisuudet aikaansaada säästöjä ovat olleet pienet tilanteessa, missä toimintakulut on jo valmiiksi budjetoitu pienemmiksi kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä toteutuneet. Henkilöstöpula on pakottanut käyttämään kallista vuokratyövoimaa, koska hoitotakuu on edellyttänyt jonojen purkamista. Erikoisaloilla, joilla potilaista suuri osa tulee sisään päivystyksenä (esim. neurokirurgia) on yhtälö ollut melko mahdoton ilman kustannusten kasvattamista. Hallituksen tulospalkkio-ohje edellyttää, että kriteerit hyväksytään etukäteen. Ohjeistuksessa ei ole tarkasti määritelty miten päätöksenteko tapahtuu. Nyt osin on tehty selkeät viranhaltijapäätökset asianhallintajärjestelmään - osin ei. Missään ohjeistuksessa ei myöskään ole selkeästi määritelty, pitääkö tulospalkkion epäämisestä tehdä viranhaltijapäätös. Nyt tilanne on epäyhtenäinen. Henkilöstökertomuksessa todetaan, että tulospalkkiojärjestelmän piirissä oli HUS:n työntekijöistä noin 7100 henkeä. Tämä antaa harhaanjohtavan kuvan tilanteesta. Tulospalkkiota ei maksettu noin 4 700:lle järjestelmässä mukana olleelle, joten tulospalkkaa maksettiin vain noin 2 400:lle työntekijälle.

Työvoiman saatavuuden varmistaminen Tarkastuslautakunta kiinnitti viime vuoden arviointikertomuksessa huomiota täyttölupamenettelyn epätarkoituksenmukaisuuteen. Se onkin lopetettu kertomusvuonna. Samoin lautakunta kiinnitti huomiota raskaaseen, lehti-ilmoitteluun perustuvaan rekrytointimenettelyyn. Myös siinä on kertomusvuonna tapahtunut merkittävää parannusta, kun on otettu käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä. Työsuhde-etuja on kehitetty verkkaisesti, mutta uutena työsuhde-etuutena otettiin kertomusvuonna kokeiluluonteisesti käyttöön työsuhdematkalippu, jota etua on hyödyntänyt noin neljännes (5 500) HUS:n työntekijöistä. Työvoimapula alkaa tuntua yhä voimakkaammin, pääkaupunkiseudulla ja siksi onkin tärkeää huolehtia sekä osaavan henkilöstön pitämisestä, sijaisten hyvästä kohtelusta ja uusien työntekijöiden saamisesta. Tässä eräs keino on opiskelijoista huolehtiminen. Onkin myönteistä, että HUS:ssa on otettu käyttöön opiskelijoiden ohjausta arvioiva menetelmä. HUS:ssa on vuosittain noin 4 000 hoitajaopiskelijaa noin 500:ssa työyksikössä. Kertomusvuonna tehtiin opiskelijaohjauksen internetkysely, johon vastasi noin 1 500 pääasiassa sairaanhoitajaopiskelijaa. Ohjauksen tason keskiarvoksi tuli 7,88. Vertailutietoa ei tässä vaiheessa ole. Aika ajoin nousee keskusteluun huoli että, hoitotieteen opetuksen teoriapainotteisuus ei vastaisi työelämän tarpeita. Tilanteen arvioimiseksi ei kuitenkaan ole ajantasaista tietoa vastavalmistuneiden hoitajien taitotasosta. Sijaiset voivat antaa arvokasta tietoa toimintayksiköiden toiminnasta. Tätä tietoa kootaan esimerkiksi HYKSin psykiatrian toimialalla. Henkilöstön niin uusien vakinaisten kuin sijaistenkin perehdytys HUS:ssa on selkeä kehittämiskohde, mikä on tiedostettukin.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että tulospalkkiomenettelyä kehitetään siten, että se ei perustu lyhyen aikavälin säästämiseen vaan aidosti kannustaa ja palkitsee henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. Kertomusvuonna tulospalkkiomenettely ei seurannut hallituksen ohjeistuksen henkeä ja aiheutti henkilökunnassa vakavan epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen. Henkilökunnan työterveyshuolto tulisi nähdä työsuhde-etuna ja mitoittaa tarjottavat palvelut sen mukaisesti. 21

Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa uusien työntekijöiden taitojen vastaavan työelämän tarpeita.

7. Organisaatiouudistus Uuden, vuoteen 2015 tähtäävän strategian valmistelu oli toimintavuoden 2007 hallinnollinen pääpaino. Siihen liittyen alettiin myös rakentaa organisaatiota ja uutta johtamisjärjestelmää. Työn myötä HUS:n arvot uudistettiin. Hallitus ja valtuusto ovat olleet mukana valmistelussa. Strategiassa määritellään visio, arvot, strategiset päämäärät, ydintehtävät ja tapa toimia. Kertomusvuonna hallitus hyväksyi sekä riskienhallinta- että tietoturvapolitiikan. Uuden strategian pohjalta uudistui tietohallinnon strategia. Sen laatimisessa käytettiin konsulttitukea, joka mm. koosti yhteenvedon maailmassa käytössä olevista potilastietojärjestelmistä, jotka toimivat suurilla kielialueilla ja suurilla markkinoilla. Tämä voi viitata pyrkimykseen vaihtaa nykyinen potilastietojärjestelmä toiseen. Suomenkielisiä, toimivia, erikoissairaanhoitoon soveltuvia potilastietojärjestelmiä on rajallinen määrä. Potilastietojärjestelmä vaihtaminen on raskas prosessi, joka parhaillaan on käynnissä HUS:n hoitoyksiköissä. Kertomusvuonna HUS selkeytti asiakasrooliaan järjestelmätoimittajaan, mikä mahdollistaa suuren asiakkaan painoarvon hyödyntämisen järjestelmäongelmien ratkaisemisessa aiempaa paremmin. Strategisissa päämäärissä kiinnittää huomiota se, että yhdeksi päämääräksi on asetettu ”uudistuvat palvelut ja rakenteet”. Kyseessä on kuitenkin keino. HUS:n konsernirakenne ja –johtaminen ovat kaivannet selkiyttämistä, mikä on korjaantumassa. Tarkastuslautakunta on monena vuonna todennut, että HUS:n ”etulinja” eli potilaiden hoito toimii erinomaisesti. Tukipalvelujen epäonnistuneen organisoinnin korjaus on perusteltua, mutta jo se sekä palvelujen liikelaitostaminen ovat erittäin suuria organisaatiomuutoksia, joihin sopeutumiseen hoitoyksiköille tulee antaa aikaa. Sairaanhoidolliset toimintayksiköt ovat koko HUS:n toiminnan ajan olleet muutoksessa. Rakenteita on uudistettu tarpeen mukaan. Uuteen strategiaan perustuvaa hoito-organisaation muutostarvetta tai muutoksen varsinaista syytä ei ole dokumentoitu. Organisaatiota tulee uudistaa koko ajan, mutta on tärkeää varmistaa osaavasta henkilökunnasta kiinnipitäminen. Huippusairaalan toteutuu vain sairaanhoidon ammattilaisten kautta. HUS:lla on tärkeä rooli yliopistollisena tutkimus – ja opetuslaitoksen. Vuosittain lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuu satakunta uutta lääkäriä. Yhteistyö Helsingin Yliopiston kanssa on tärkeää, jotta voidaan taata edellytykset korkeatasoiselle opetukselle ja tutkimukselle. Muutosten toteuttamisessa käytännössä tulee toteuttaa strategiassa korostettuja arvoja ja toimintaperiaatteita kuten työtovereiden kohtelua oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti. Näitä periaatteita tulee noudattaa kaikilla tasoilla ja kaikissa ratkaisuissa eritoten henkilöstöratkaisuissa. Marian päivystyksen lääkärit astuivat pitkän harkinnan jälkeen julkisuuteen kiinnittäen vakavaa huomiota mm. potilaiden kohtuuttomiin odotusaikoihin. HUS:n johdon reagointi tiedotusvälineissä lääkäreiden huoleen ei ollut HUS:n arvojen mukaista.

Tarkastuslautakunta toteaa, että tukipalvelujen uudelleenorganisointi on perusteltua. Hoitopalveluja tuottaville yksiköille tulee jättää riittävästi päätösvaltaa oman organisaationsa kehittämisessä. Hyväksyttyjä arvoja tulee noudattaa organisaation joka tasolla kaikissa ratkaisuissa. Opetukselle ja tutkimukselle tulee taata hyvät toimintaedellytykset tiiviissä yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa.

8. HUS suomalaisena sairaanhoito-organisaationa Jotta voisi arvioida, miten tehokasta ja laadukasta organisaation toiminta on, voidaan käyttää vertailututkimuksia. Seuraavassa on koottu esimerkkejä siitä millaisissa ulkopuolisissa vertailuissa HUS on mukana sekä esimerkkejä HUS:n sisäisestä vertaisarvioinnista. Suomen terveydenhuollon bruttokansantuoteosuus (BKT) oli OECD maiden vertailussa (19952005) pienimmästä päästä (7,5 %) kun USA:n vertailuluku on 15,3 %. Pohjoismaista Suomen osuus on pienin. Islanti

9,5

Norja

9,1

Ruotsi

9,1

Tanska

9,1

Suomi

7,5.

OECD:n tilastointijärjestelmää on sittemmin uudistettu, ja Stakes on laskenut BKT-osuudet sen mukaisesti. Stakesin tiedotteen mukaan terveydenhuoltomenojen osuus BKT:sta on noussut vuonna 8,2 prosenttiin vuonna 2006. Uuden tilastoinnin myötä terveydenhuoltomeno-osuudet ovat nousseet kaikissa maissa. Suomen osuus on edelleen OECD-maiden keskiarvoa (9 %) alhaisempi. Suomen terveydenhuolto on monissa vertailuissa todettu silti laadukkaaksi. Syövänhoidon tulokset esimerkiksi ovat tuoreen eurooppalaisen tutkimuksen mukaan parhaita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. HUS vastaa noin 1,5 miljoonan asukkaan esikoissairaanhoitopalveluista ja erityisvastuualueella on lisäksi 310 000 asukasta. HUS-piiri on kasvualuetta, kun taas Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä väestömäärä on laskeva. HUS vastaa noin kolmanneksesta Suomen erikoissairaanhoitopalveluista. Sen lisäksi, että HUS on erikoissairaanhoitopalveluja tuottava organisaatio, se on myös suuri opetus- ja tutkimussairaala. Valtakunnallisen työnjaon mukaan HUS:lle on keskitetty tiettyjen harvinaisten sairauksien hoito ja tietyt vaativat toimenpiteet.

2 1,5 Sarja1

Iisalmen

Lohja

LUS

Hyvinkää

Porvoo

Tays

HYKS

0,5 Orton

Casemix-indeksi

Toiminnan vaikeusastevertailu

Lähde: Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2002-2006. Tilastotiedote 3/2008. Stakes

Hyksin potilasaineisto on toiseksi vaikeahoitoisinta ns. keskussairaalavertailussa casemixindeksillä mitattuna. Mitä suurempi Casemix-indeksi on, sitä vaikeahoitoisempia potilaita sairaalassa hoidetaan. Ortonin potilasaines on vaativinta, mikä luonnollisesti johtuu potilasaineiston valikoituneisuudesta. Vertailussa on mukana 48 sairaalaa. HUS:n sairaaloiden ”sijoitukset” ovat seuraavat: Hyks (3), Porvoo (13), Hyvinkää (21), LUS (26) ja Lohja (31). Stakesin selvityksen mukaan Ortonin ja Hyksin episodituottavuus (episodi=hoitokokonaisuus) ovat yo-sairaalatasovertailussa matalimmat, mutta Hyksin tuottavuus on kuitenkin lisääntynyt. Huomattava on, että tuottavuuteen vaikuttaa mm. päivystysvalmiuden ylläpito. Episodi kuvaa potilaan hoi-

tokokonaisuutta. Tuottavuusaineistoissa episodi kattaa potilaan yhden kalenterivuoden aikana tapahtuneen hoidon.

Taulukko 10: HUS:n sairaaloiden episodituottavuus 2006 (vuosi 2002=100) Yhteensä

Sisätaudit

Kirurgia

Hyks

105

Hyvinkää

100

Lohja

105

122

LUS

Porvoo

109

116

114

Lähde: Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2002-2006. Tilastotiedote 3/2008. Stakes

Kustannukset ovat reaalisesti nousseet useimmissa sairaaloissa. Yliopistosairaaloissa kustannusnousu vuodesta 2005 on ollut 2-7 %. Huomattava on, että Hyksin kustannustason nousu on ollut pienintä tässä vertailuaineistossa: 100 (vuosi 2002) – 108 (vuosi 2006) versus Tyks 100 (vuosi 2002) – 138 (vuosi 2006). Ravioli oli mukana kotimaisessa ruokapalvelujen perusselvityksessä, jossa oli mukana 14 sairaanhoitopiiriä. Selvitys rajattiin potilas- ja henkilöstöruokailuun. Vertailussa kävi ilmi mm. että aterian hinta Raviolissa on kolmanneksi edullisin. Kun tehokkuutta mitattiin tuotetuilla aterioilla henkilötyövuotta kohden, Ravioli oli toiseksi tehokkain. Elintarvikekustannukset olivat selvästi mediaanin yläpuolella. Tilakustannukset olivat selvästi mediaania korkeammat. Loppuyhteenveto on, että Ravioli on sekä edullinen että tehokas. HUS:n lääkintätekniikan yksikkö oli mukana pohjoismaisessa vertailussa, jossa kaikki pohjoismaat olivat edustettuina. HUS:n lääkintätekniikka oli mukana Suomen ainoana edustajana. Vertailun järjesti ja analysoi Rikshospitalet-Radiumhospitalet HF, Oslo. Benchmarkingissa vertailtiin toiminnan laajuutta, tehokkuutta ja kulurakenteita. Jokainen osallistuja arvioitiin samoilla mittareilla (yhteensä 28 kpl) objektiivisesti osana kaupallista loppututkintoa (Master´s thesis). HUS lääkintätekniikka pärjäsi pohjoismaisten kollegojen joukossa erinomaisesti. Useilla mittareilla HUS:n lääkintätekniikka oli selvästi paras. Näitä olivat mm. tehokkuus. Lääkintätekniikalla oli toiminnan laajuuteen verrattuna pienimmät kulut sekä pienimmät lääkintälaitteiden ylläpitokulut. HUS-Röntgen tilasi eräältä suurelta laitetoimittajalta benchmark-tutkimuksen, jossa vertailuaineistona oli saksalainen aineisto. Hyvänä esimerkkinä HUS:n sisäisestä vertailusta on Kirurgian toimialalla vuonna 2007 valmistunut selvitys tekonivelkirurgiasta. Nykytilan analyysissa vuonna 2006 selvitettiin mm. eri sairaaloissa tehdyt toimenpiteet (määrät ja leikkaukset/kirurgi). Seitsemässä HUS:n sairaalassa tehdään tekonivelkirurgiaa. Nämä ovat Kirurginen sairaala, Jorvi, Peijas, Hyvinkään sairaala, Porvoo, Lohja ja Tammisaari. Lonkan ja polven primaaritekonivelleikkausten keskimääräiset määrät jäivät alle 200 / vuosi Porvoossa, Lohjalla sekä Tammisaaressa. HYKSin Kirurgian toimiala on mukana kotimaisessa konsortiossa, jossa kerätään ajantasaisesti tietoa leikkaustoiminnasta. Tietojärjestelmä mahdollistaa myös omien yksiköiden toimintajärjestelmien vertailua. Vertailun mahdollistava järjestelmä on käytössä sekä leikkausosastoilla (ei kaikilla) että teho-osastoilla.

Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että monet toimintayksiköt käyttävät vertaisarviointeja toimintansa kehittämisessä. Menettelyä tulisi laajentaa systemaattisesti konsernin kaikkiin osiin.

Helsingiss채 12. toukokuuta, 2008

Antti Rantalainen puheenjohtaja

Kalle Kallio varapuheenjohtaja

Varpu-Leena Aalto

Tuula Lind

Kari T. Nukala

Marja-Liisa Peltomaa

P채r Stenb채ck