H 1/15 by HeSeta ry

1.15

VENÄJÄ HYLKÄSI SATEENKAARIPERHEENSÄ

08 24

ARI-PEKKA LIUKKONEN

EI HALUA SALAILLA

ANTIHOMOLAKI

UHKAA UGANDAA

29 36

VILLAGE PEOPLE

TOI DISKON VALKOKANKAALLE

IRLANNISSA

ELETÄÄN JÄNNIT TÄVIÄ AIKOJA

KUVA: MIKKO RASILA

T E K I J ÄT

PÄÄTOIMIT TAJA:

Minna Kortesmaa paatoimittaja@heseta.fi TOIMITUSSIHTEERI

Minna Kalenius toimitussihteeri@heseta.fi GRAAFIKKO

Risto Haapiainen KANNEN KUVA

Maarit Mustonen KIRJOIT TAJAT

Katariina Heikkinen, Antti Hirsaho, Aaro Horsma, Minna Kalenius, Alex Karjalainen, Riikka Minkkinen, Anni Pasanen, Eveliina Salomaa, Karoliina Seppälä, Frida Svensson, Isabelle Swahn, Kaisu Tervonen, Tiina Vanhanen, Jukka Vuorio VALOKUVAAJAT JA KUVIT TAJAT

Ikko Alaska, Melissa Hanhirova, Alejandro Lorenzo, Maarit Mustonen, Mira Visanto TALOUS

Saija Tyyskä ILMOITUSMYYNTI

Salli Kivirinta, Iiris Nikula, Eveliina Salomaa, Sofia Saks, Tiina Vanhanen, Nina Westerlund JULKAISIJA

HeSeta ry Tallberginkatu 1 C PL 168, (4 krs) 00180 Helsinki YHTEYSTIEDOT:

toimitus@heseta.fi PAINET TU

Gravity, Helsinki ISSN 2342-3013 (Painettu) ISSN 2342-3021 (Verkkojulkaisu) Verkkojulkaisu: www.issuu.com/helsinkipride Verkkosivut: www.h-lehti.fi H on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Kiitämme lämpimästi kaikkia lehden tekoon osallistuneita.

_2_

Hätä on lähellä JOITAKIN KUUKAUSIA SIT TEN tuttavani pyysi minulta apua. Tuttavani ystävä puolisoineen koki tilanteensa Venäjällä sietämättömäksi. Naispari pelkäsi lapsensa puolesta ja halusi paeta Suomeen. Tämän H:n pääjuttu käsittelee sateenkaariperheiden tilannetta Venäjällä. Tuttavani ystävä ei ole haastattelussa esiintyvä Leyla, mutta tarina on sama. Vuonna 2013 voimaan astunut antipropagandalaki on pakottanut sateenkaariperheet syvälle kaappiin. Paljastuessaan vanhempia piinaa työpaikan menetyksen lisäksi pelko lasten huostaanotosta. Reportaasissamme nostamme esiin myös Ugandan, joka on monissa lhbti-ihmisten asemaa mittaavissa tutkimuksissa nimetty yhdeksi maailman vaarallisimmista maista. Homoihin kohdistuvista väkivaltaisuuksista on tullut arkipäivää, ja suuri osa aktivisteista on joko paennut maasta tai jatkaa toimintaansa maan alla. Lhbt-aktivisti Sandra Ntebi tekee työtään avoimesti, henkensä uhalla. Yksittäisen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet voivat tuntua vähäisiltä. Venäjän ihmisoikeustilannetta kommentoinut Amnestyn tiedottaja Heli Sariola kuitenkin muistuttaa, että kansainvälisellä huomiolla ja ihmisoikeusjärjestöjen kampanjoilla voi olla yllättävänkin suuri vaikutus. Ne tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa. Ensimmäinen askel on ottaa selvää siitä, mitä ympärillämme tapahtuu.

Avaria lukuhetkiä toivottaen, MINNA KORTESMAA Päätoimittaja

Sunprime

Mallorca

Laatuaikaan Aikuisten Sunprime-loma toimii joka suhteessa: tyylikkäät huoneistot, rauhalliset allasalueet, modernit ravintolat, spa, ilmainen WiFi ja paljon muuta mukavaa sinun ja hänen yhteiseen laatuaikaan. ValitSe lomaSi Sydämellä oSoitteeSSa

tjareborg.fi/sunprime

ALK.

695#

Berl iini

ALK.

215#

_3_

SISÄLTÖ 1/2015 28

SANNA KEKÄLÄINEN HENKILÖ

ARI-PEKKA LIUKKONEN INSPIRAATIO

KATARIINA HEIKKINEN, AMNESTY PUHEENVUORO

KIRSI UUSITALO, ALLIANSSI KOMMENT TI

UGANDAN LHBT-TILANNE HUONONEE ENTISESTÄÄN

NUORET NÄYT TÄVÄT TIETÄ IRLANNISSA

29 HOMOKÖÖRI LAULAT TAA LEFFATEAT TERISSA

18 ORTODOKSIKANT TORI EI SOITA URKUJA

MAARIT MUSTONEN (kannen kuva)

33 TRANSFORMERS2016 TUO SKENEEN VIPINÄÄ

_ 4_

Maarit Mustonen on kuvataiteilija. Entä hänen ensimmäinen persoonansa? Olen selkärankainen ja tekstuaalinen, neliömetreittäin horjuvaa pintaa. Kuinka kertoa tämä katsojalle? Ikkunasta avautuu näkymä ylämäkeen (mies vie roskia, etualalla kiivejä) ja hän juo lasista vettä

SATEENKAAREVA KULT TUURI- JA IHMISOIKEUSLEHTI

SISÄLTÖ

VENÄJÄN ANTIPROPAGANDALAKI PAKOT TAA SATEENKAARIVANHEMMAT SALAAMAAN IDENTITEET TINSÄ OMILTA LAPSILTAAN.

2 PÄÄKIRJOITUS 4 SISÄLTÖ 6 AJASSA 8 INSPIRAATIO: ARI-PEKKA LIUKKONEN 10 VENÄJÄ HALUAA KADOT TAA SATEENKAARIPERHEET 17 KOLUMNI: KAROLIINA SEPPÄLÄ 18 PYHÄÄ LAULUA JA PERINTEIDEN RAVISTELUA 21 KOMMENT TI: NUORISOVAALIT KANNUSTAVAT VAIKUT TAMAAN 22 KOLUMNI: ALEX KARJALAINEN 24 REPORTAASI: UGANDA EI VÄLITÄ LÄNSIMAIDEN PAINOSTUKSESTA 28 PUHEENVUORO: KATARIINA HEIKKINEN/AMNESTY 29 ARVOSTELU: CAN’T STOP THE MUSIC – MUSIIKIN TÄYTYY JATKUA 30 TERVETULOA HESETAAN 32 PUHEENVUORO: ANNI PASANEN / HESETAN PUHEENJOHTAJA 33 HESETASSA TAPAHTUU 34 PUHEENVUORO: AARO HORSMA/ HESETAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄ 36 KIRJEKAVERI: NUORET TUOVAT TASA-ARVOA IRLANTIIN _ 5_

LYHYESTI KUVA: LASSE KILPIÄ

PIENIÄ PALOJA MEILTÄ JA MUUALTA

Esikoisteos ihmisyydestä Seksuaalipedagogi Juha Kilpiä on julkaissut teoksen Nimestä minut tunnet. Kirja käsittelee transsukupuolisuutta ja sukupuolenkorjausprosessia. Teoksessa haetaan sensitiivistä suhdetta itseen ja toisiin. Kirja on suunnattu ihmisten hyvinvoinnin parissa työskenteleville ammattilaisille sekä transsukupuolisuutta pohtiville. Muun muassa kouluttajana ja työnohjaajana työskentelevä Kilpiä on vetänyt transmiesten ryhmiä lähes kymmenen vuoden ajan. Kirja on omakustanne.

Tanssia kehosta ja kapitalismista

www.aktuaali.fi

Sanna Kekäläinen luo puhuttelevia tanssiteoksia ja puhuu naiskehon poliittisuudesta. TIINA VANHANEN kuva K&C Archive

Popfestari ihmisoikeuksien puolesta

SANNA KEKÄLÄINEN on pitkän linjan nykytanssija ja koreografi. Hän yhdistelee työssään monologeja, esineitä, sekä pientä ja suurta liikettä. Kekäläisen uuden nykytanssiteoksen nimi hyppää silmille: Diva Vulva – Keho kapitalismin symbolina. – Rahan valta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana hirveän paljon. Kapitalismi tulee kaikkialle, taiteisiinkin, Kekäläinen sanoo. Kapitalismin räjähdysmäisen kasvun oireena hän näkee spektaakkeleiden korostumisen mediassa ja julkisessa keskustelussa. Tätä hän on kritisoinut myös omissa töissään. Kolmekymmentä vuotta tanssijana ja koreografina työskennellyt Kekäläinen on usein puhunut julkisuudessa alastoman naiskehon poliittisuudesta. – Kaupallisuus on myös heteronormatiivista. Varsin-

_ 6_

kin naisen kehoa käytetään kaupallisena välineenä, hän sanoo. Uudessa teoksessaan Kekäläinen tahtoo tutkia tätä teemaa. Näyttämöllä nähdään kaksi naistanssijaa, joista toinen on Kekäläinen itse. Suuria teemoja, erityisesti sukupuolta ja sen kysymyksiä, Kekäläinen on käsitellyt jo pitkään. Hänen ensi-iltojaan ovat viime vuosina olleet esimerkiksi Queer Elegioita (2013) ja Sananvapaus & Spektaakkeli (2014). Molemmissa on läsnä sukupuolen merkkien kyseenalaistaminen.

Ensi-ilta 18.4.2015 K&C Tila, Kaapelitehdas HeSetan jäsenkortilla 2€ alennus pääsylipusta. www.kekalainencompany.net

Serbiassa järjestetään 30.41.5. moninaisuutta juhlistava kansainvälinen pop- ja elektronisen musiikin festivaali. Tolerance Zone -nimellä kulkeva tapahtuma on ensimmäinen Serbiassa järjestettävä festari, jonka tärkeimpiä tavoitteita on vähentää vähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Ohjelmaan kuuluu myös monipuolisesti kulttuuritapahtumia. Festivaalin järjestävät Zajecarin kaupunki ja ihmisoikeusjärjestö Gay Straight Alliance (GSA). http://en.gsa.org.rs/

NUMEROINA

Ylipormestari Jussi Pajunen (vas), juontaja Maria Sid ja Vuoden homo Ari-Pekka Liukkonen.

QX Gay Gaala keräsi täyden katsomon QX Gay Gaalaa juhlittiin 4.2.2015 Savoy-teatterissa. Tapahtuman juonsi Maria Sid. Illan aikana esiintyivät muun muassa Movetron, Jannika B ja Miss Divet. Vuoden homo -palkinnon voitti uimari Ari-Pekka Liukkonen, jolle yleisö osoitti suosiota seisaaltaan. Vuoden hetero -tittelin napannut kansanedustaja Jaana Pelkonen oli häkeltynyt palkinnosta. – Minulle on aina ollut itsestäänselvää, että kaikki ovat samanarvoisia lain edessä, Pelkonen kommentoi. QX Gay Gaala on järjestetty Ruotsissa jo 17 vuoden ajan. Suomessa gaala oli toinen.

1.3.2017

KUVA: KARO HOLMBERG. QX GAY GAALA 2015

AJANKUVA

TASA-ARVOINEN AVIOLIIT TOLAKI ASTUU VOIMAAN SUOMESSA.

Sateenkaarikirjoja lukutoukille Kallion kirjastossa Helsingissä lanseerattiin tammikuussa maan ensimmäinen queer-hylly. Kokoelman aineisto koostuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsittelevistä kaunoja tietokirjoista, elokuvista ja sarjakuvista. Sateenkaariperheistä kertovat lastenkirjat ovat myös tärkeä osa aineistoa. Sateenkaarihyllyksi nimetyn erikoiskokoelman taustalla on ajatus kirjastosta paikkana, joka edistää monimuotoisuutta ja vastustaa syrjintää.

Kallion kirjasto, Viides linja 11, Helsinki

_7_

INSPIRAATIO

CV ARI-PEKKA LIUKKONEN VUODEN HOMO, QX Gay Gaala 2015 VUODEN ESIKUVA, Urheilugaala 2015 EM-PRONSSIA 50m vapaauinnissa 2014 EM-PRONSSIA 4x50m vapaauintiviestissä

2014

OLYMPIAURHEILIJA Lontoo 2012 SUOMEN ENNÄTYS 50m vapaauinnissa PITKÄ RATA 21,93 SE, Berliini 24.8.2014 LYHYT RATA 50 VAPAAUINTIA 21,23 SE,

Berliini 11.8.2013

USEITA SUOMENMESTARUUKSIA

A R I- P E K K A L I U K KO N E N Teksti: ANTTI HIRSAHO

”VEDESSÄ KEHO TUNTUU painavan vain muutaman kilon. Pinnan alla on hiljaista ja lämmintä, ja altaassa oleminen on minulle luontevaa. Viihdyn vedessä ja tykkään uinnista lajina, mutta minua kiinnostaa vesi myös elementtinä. Olen melko kilpailuhenkinen ja koen kilpailemisen vievän minua eteenpäin. Onnistumiset innostavat jatkamaan ja parantamaan suoritusta. Myös tulostilastot ja ennätykset kiinnostavat. Omien aikojen seuranta ja parantaminen on todella motivoivaa. Suomen ennätykset ja muut suuremmat saavutukset ovat ikään kuin seuraavalla tasolla. Niitä ajattelee vähän eri tavalla.

_8_

Jyväskylän SprinttiTalli toimii hyvin. Sieltä saan paljon tukea ja varmuutta harjoitteluun ja kilpailemiseen. Kaverini ovat pääasiassa urheilupiireistä, joten myös he ymmärtävät toisen urheilijan ajatuksia ja osaavat tukea tarvittaessa. En oikeastaan ajatellut näyttäväni esimerkkiä muille urheilijoille, kun tulin ulos kaapista. Mutta niin on varmasti tapahtunut. Kyllähän se tuntuu hyvältä, vaikka itselleni tärkeintä oli, että oma oleminen ja tekeminen helpottuivat. Pienetkin stressitekijät vaikuttavat urheilusuoritukseen. Koin salailun olevan taakka, joka estää minua kehittymästä. Ajattelin, että tämä on helpoin tapa ottaa seuraava

askel uralla, ja olin oikeassa. Kaapista tulo on parantanut henkisen ja fyysisen puolen yhteispeliä. Urheilijoille tyypilliset rutiinit ovat minulle vain osa suoritusta. En etsi itseluottamusta tai varmuutta taikauskosta, mutta kyllä kilpailutilanteessa tulee aina tehtyä tietyt jutut samalla tavalla. Niiden listaamiseen ei enää lehtijuttu riittäisi. Ne, jotka ovat seuranneet kilpailujani, tunnistavat kyllä ne asiat.”

Monipuolinen Helsinki Pride -teemanumero sisältää myös Pride-viikon käsiohjelman. H postitetaan kaikille HeSetan jäsenille ja sen voi napata mukaan myös monista jakelupisteistä ympäri Helsinkiä. Liity nyt HeSetan jäseneksi ja saat kattavan Pride-paketin suoraan kotiin! Tutustu, ihastu ja vaikutu!

_9_

_10_

Venäjä haluaa kadottaa sateenkaariperheet Venäjän homopropagandalaki estää sateenkaarivanhempia keskustelemasta perhemuodostaan avoimesti lastensa kanssa. Lisäksi perheitä kalvaa pelko lasten huostaanotosta. JUKKA VUORIO Kuvitus Mira Visanto

enäjän duuma hyväksyi kesäkuussa 2013 lain, joka kieltää ”ei-perinteisten seksuaalisuhteiden propagoimisen” alaikäisille. Virallisesti sen oli tarkoitus suojella alaikäisiä, käytännössä laki on tehnyt seksuaalivähemmistöistä lainsuojattomia. Uusi laki kriminalisoi ei-perinteisiä seksuaalisuhteita edistävän propagandan levittämisen noin 11 000 euron sakon uhalla. Venäjän lainsäädännössä ei ole määritelty, mitä homoseksuaalisuuden edistämisellä tarkoitetaan, joten lakia tulkitaan löyhästi. Samalla laki antaa ymmärtää, että homoseksuaalisuus on yleisesti tuomittavaa. Siksi 11 000 euron sakon uhka ei ole ainoa asia, joka kaapista tulevia uhkaa.

– Laki, jonka olemme hyväksyneet, ei loukkaa ketään. Ei-perinteisten suuntauksien edustajat eivät voi tuntea itseään toisen luokan kansalaisiksi tässä maassa, sillä heitä ei syrjitä millään tavoin, Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi yhdysvaltalaisen ABC-kanavan haastattelussa tammikuussa 2014. Presidentti Putinin lausunto kiteyttää hyvin ristiriidan, joka Venäjällä vallitsee. Sateenkaariperheet pelkäävät joka hetki oman ja läheistensä turvallisuuden puolesta, mutta Venäjän hallinto ja viranomaiset eivät suostu näkemään seksuaalivähemmistöjen kohtelussa minkäänlaisia ongelmia.

_11_

VANHEMMISTA LAINSUOJAT TOMIKSI

Moskovalainen Leyla ja hänen kumppaninsa muodostavat sateenkaariperheen, johon kuuluu neljävuotias adoptoitu lapsi. Leylan mukaan Venäjällä on jouduttu tilanteeseen, jossa sateenkaarivanhemmat ovat lainsuojattoman asemassa. Venäjän lain mukaan perheessä on mies, nainen ja lapsia. Jos perheessä on samaa sukupuolta olevat vanhemmat, he eivät laillisesti ole perhe. – Valtiovallan näkemys on, että jos valtio ei tunnusta sateenkaariperheiden olemassaoloa, niitä ei ole. Asetelma aiheuttaa vakavia sosiaalisia, laillisia ja psykologisia ongelmia sateenkaariperheiden jäsenille. Perheet joutuvat elämään jatkuvan pelon vallassa. Pelko koskee sekä vanhempien että lasten turvallisuutta ja hyvinvointia. – Huolimatta Venäjän homofobisista asenteista monet lhbt-perheet haluavat saada lapsia. Itse asiassa lapsia haluavien määrä tuntuu kaiken aikaa kasvavan. UUNIIN VAI KAAPPIIN?

Niin sanottu homopropagandalaki on rinnastanut homot pedofiileihin. Se heijastuu kaikille yhteiskunnan osa-alueille. – Suositut TV-ohjelmat luovat seksuaalivähemmistöistä tämän mukaista uutta karrikoitua kuvaa, mikä vaikuttaa alentavasti keskivertokansalaisen asenteisiin meitä kohtaan. Tunnetut poliitikot ja TV-juontajat kutsuvat homoseksuaaleja prime time -televisiossa täysin avoimesti perversseiksi. Toisinaan media jopa yllyttää väkivaltaan lhbt-ihmisiä kohtaan. Venäjän viihdemaailmassa erittäin tunnettu Ivan Okhlobystin on esimerkiksi sanonut, että kaikki homot pitäisi polttaa uunissa. Uusi laki kieltää muun muassa homoseksuaalisuuden esittämisen positiivisessa valossa sekä hetero- ja homoseksuaalisuuden rinnastamisen tasavertaisiksi asioiksi. – Toisin sanoen sateenkaarivanhempien on laitonta sanoa lapsilleen, että meidän perheemme on aivan yhtä normaali kuin muutkin.

_1 2 _

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että vanhemmat joutuvat salaamaan todellisen minuutensa omilta lapsiltaan. Eräs kivuliaimmista ja kuumimmista aiheista lhbt-yhteisön sisällä onkin, kuinka sateenkaariperheistä tulisi puhua lapsille. – Jotkut vanhemmat eivät halua puhua tilanteesta lapsilleen, toiset eivät vain osaa puhua. Voimme vain arvailla, miltä kaikki vaikeneminen lapsista tuntuu. Venäjän parlamentissa on kuultu puheenvuoroja sellaisenkin lain puolesta, että samaa sukupuolta olevilta pareilta otettaisiin lapset huostaan. Idea ei kuitenkaan ole edennyt keskustelua pidemmälle. – Silti pelkkä ajatus tämänkaltaisesta laista järkytti monia sateenkaariperheitä vakavasti. Joillekin se oli viimeinen pisara ja he lähtivät maasta. Avioerojen yhteydessä on ollut jo monia tapauksia, joissa lapsi on määrätty isänsä huollettavaksi äidin seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

JOS VALTIO EI TUNNUSTA SATEENKAARIPERHEIDEN OLEMASSAOLOA, NIITÄ EI OLE

VASTUSTAJINA KIRKKO JA POLIISI

Venäjän ortodoksinen kirkko on innokas toimimaan edustamansa moraalinäkemyksen vartijana. Kirkon näkemys rinnastaa homot ja lesbot lasten hyväksikäyttäjiin. Sekä kirkko että valtio propagoivat ahkerasti perinteisten moraaliarvojen puolesta. – Nämä niin sanotut perinteiset moraaliarvot tulevat vastaan kaikkialla. Venäjällä väestömäärä on laskussa, ja hallinto syyttää siitäkin samaa sukupuolta olevien suhteita. Sateenkaarikansan tilanne Venäjällä konkretisoituu suorana väkivaltana ja sen uhkana. – Ihmisiä hakataan jatkuvasti, etenkin teiniikäisiä homoja. He ovat vaarassa kaikkialla, niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Henkistä väkivaltaa he joutuvat kohtaamaan päivittäin. Venäjällä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ei ole kielletty millään lailla. Poliisin toiminta on samassa linjassa valtion ja ortodoksikirkon kanssa. – Usein poliisi ei edes kirjaa pahoinpitelyn uhrin kertomusta. Sen sijaan poliisi saattaa sanoa, että pahoinpidelty itse kerjäsi ikävyyksiä.

Kun homoyhteisö on järjestänyt mielenosoituksia oikeuksiensa puolesta, poliisi on vain katsonut vierestä, kun vastamielenosoittajat ovat käyneet homojen kimppuun. Osa venäläisistä lhbt-järjestöistä tarjoaa sateenkaariperheiden avuksi vapaaehtoisia asianajajia. – Ilman järjestöjen apua monet ihmiset eivät tietäisi, kehen tukeutua oikeudessa, sillä valtiolla töissä olevan asianajajan palkkaamisella voi olla täysin arvaamattomat seuraukset. Leyla ja hänen kumppaninsa ovat harkinneet muuttavansa pois Venäjältä, mutta toistaiseksi he ovat jaksaneet toivoa venäläisen yhteiskunnan vielä muuttuvan parempaan suuntaan. – Tietenkin haluaisimme asua maassa, joka on suvaitsevainen meitä kohtaan ja jossa voisimme elää ilman jatkuvaa tukahduttamista. Jotkut Leylan tuttavat ovat jo lähteneet, mutta lähtemiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä eikä monien rohkeus kaikesta huolimatta riitä siihen. – Mutta jos asiat jatkuvat entiseen malliin, meillä ei tulevaisuudessa ole muuta vaihtoehtoa

kuin jättää Venäjä taaksemme. Leylan mukaan Suomen ja Venäjän lhbt-yhteisöjen sidettä pitäisi vahvistaa. Käytännössä tämä tehdään yhteisten seminaarien, konferenssien sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumien avulla. – On tärkeää, etteivät vain järjestöaktiivit keskenään vieraile toistensa luona. Kaikki tavalliset järjestöjen ulkopuolella elävät ihmiset on saatava tapaamaan toisiaan ja tietoiseksi naapurimaiden tilanteesta. – Myös venäläisille sateenkaariperheille olisi todella tärkeää nähdä, että naapurimaassamme myös sateenkaariperheiden on mahdollista elää rauhassa. Leyla kertoo, että Resurs LGBTQIA Moscow -niminen järjestö olisi erittäin kiinnostunut yhdessä suomalaisten kanssa järjestämään venäläisten ja suomalaisten sateenkaariperheiden yhteistapahtumia. – Kutsumme myös kaikki suomalaiset osallistumaan Moskovassa marraskuussa järjestettävään perheille tarkoitettuun LGBTQIAkonferenssiin. Puhujina on ainakin psykologeja, asianajajia ja sosiologeja.

_13_

KAIKKI IHMISET ON SAATAVA TIETOISEKSI NAAPURIMAIDEN TILANTEESTA

KAAPISTATULOSTA POTKUT JA TURPAAN

Pietarilainen Mikhail Tumasov on joutunut tuntemaan venäläisen yhteiskunnan muutokset kirjaimellisesti nahoissaan. – Minut hakattiin, kun tulin kaapista, ja sain potkut työpaikastani lhbt-aktivismin vuoksi. Kun uusi laki tuli voimaan, monet sulkeutuivat jälleen kaappeihinsa. Tumasov on toiminut toisin. Hän on jatkanut elämäänsä kuten ennenkin. Syyskuussa 2014 Tumasov osallistui Pietarissa Queerfest 2014 -tapahtumaan, johon hyökänneet parikymmentä henkeä muun muassa suihkuttivat osallistujien päälle vihreää nestettä ja kaasuttivat heitä toistaiseksi tuntemattomilla kaasuilla. – Poliisi ei tutki homoihin kohdistuneita rikoksia, vaikka tekijä olisi netissä kertonut tehneensä teon. Jos joku joskus poikkeuksellisesti saa syytteen, tuomio on lievin mahdollinen. Jos joutuu rikoksen uhriksi, oikeuteen on vaikea päästä. – Jotkut asianajajat yrittävät auttaa meitä, mutta suuri osa kieltäytyy ottamasta juttuja hoitaakseen, koska he ajattelevat häviävänsä ne kuitenkin. Ja koska tuomioita ei tule, hallinto on tulkinnut tilannetta itselleen edullisesti.

_ 1 4_

– Hallinto on sitä mieltä, että Venäjällä ei ole ongelmia seksuaalivähemmistöjen syrjinnän kanssa, koska asiasta ei ole oikeuden tuomioita. Tumasovilla ei ole lapsia, mutta hänenkin tuttavapiirissään on perheitä, joiden yhtenäisyys on uhattuna. – En tiedä onko samaa sukupuolta olevilta pareilta vielä otettu pois heidän lapsiaan, mutta olen kuullut tapauksista, joissa sitä on ainakin yritetty. Kaikesta huolimatta Tumasov ei aio muuttaa pois Venäjältä. LASTEN HUOSTAANOT TO PELOT TAA

Iina Särkkä on viime vuosien aikana toiminut Sateenkaariperheet ry:n hallituksessa ja hoitanut yhdistyksen kansainvälisiä suhteita. Hän on katsellut läheltä myös Venäjän tilannetta. – Venäjän valtio on aktiivisesti ja tarkoituksella kadottamassa sateenkaariperheen käsitettä. Perinteinen venäläinen perhemalli on virallisesti määritelty. Siinä on miehen ja vaimon lisäksi useampi kuin kaksi lasta ja useampi kuin kaksi sukupolvea asumassa saman katon alla. Tähän ihmisiä kannustetaan, ja tähän ihmisten oletetaan pyrkivän. Särkän tietoon on tullut muutama tapaus,

jossa viranomaiset ovat uhanneet ottaa ja jopa ottaneet lapsen huostaan sateenkaariperheestä. Perusteena on ollut lasten suojeleminen vanhempien homoseksuaalisuudelta. Särkkä kertoo, että moni on Venäjällä menettänyt työpaikkansa, kun seksuaalinen suuntautuminen on käynyt ilmi. Uutta työpaikkaa on sen jälkeen erittäin vaikea saada. – Venäjän taloudellinen tilanne on muutenkin tällä hetkellä aika vaikea. Sateenkaariperheet joutuvat taloudellisestikin ahtaalle. Tämä taas johtaa siihen, että huostaanotolle on jälleen uusi peruste. – Silloin viranomaiset voivat sanoa, että miten te voitte kasvattaa lasta, kun ei perheellä ole tulojakaan. Leylan nimi on muutettu.

AMNESTY TUKEE VENÄLÄISIÄ AKTIVISTEJA Amnesty Internationalin Suomen osasto auttaa Venäjän vähemmistöjä muun muassa tukemalla asianajajien koulutusta ja kutsumalla aktivisteja Suomeen. Suomen Amnestyn tiedottaja Heli Sariola, minkälainen seksuaalivähemmistöjen tilanne Venäjällä on juuri nyt? – Juuri nyt Ukrainan kriisi on ehkä vienyt osittain huomiota muualle. Vähemmistöjä vainoavat äärinationalistit ovat kääntäneet katseensa Ukrainaan. Mutta yleisesti ottaen asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat koventuneet. Erityisen huono on nuorten lhbti-henkilöiden tilanne. Kertooko niin kutsuttu homopropagandalaki jotain laajempaa venäläisestä nyky-yhteiskunnasta? – Kyse on laajemmasta muukalaisvihamielisestä ilmapiiristä. Venäjällä tapahtuu paljon

monenlaisia viharikoksia. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia ollaan koko ajan kaventamassa, uusi lakiluonnos tiettyjen ulkomaisten järjestöjen kieltämisestä läpäisi jo duuman ensimmäisen käsittelyn. Toimiiko Amnesty jotenkin Venäjän sateenkaarikansan hyväksi? – Amnestyn Moskovan toimisto on aktiivisesti mukana myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta tehtävässä työssä. Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kävi viime vuonna Moskovassa luovuttamassa 300 000 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen kansalaisoikeuksien puolesta. Suomen

osasto on kutsunut Suomeen venäläisiä järjestöaktiiveja ja asianajajia. Vierailuita on tarkoitus jatkaa ja suunnitelmissa on kutsua Helsinki Priden aikaan nuoria venäläisiä lhbti-aktivisteja Suomeen. Tarkoitus on myös tukea taloudellisesti venäläisten asianajajien koulutusta. Kuinka Suomesta käsin voisi vaikuttaa Venäjän tilanteen paranemiseen? – Yksittäisenä kansalaisena kannattaa seurata Venäjän tilannetta ja hankkia siitä tietoa sekä osallistua Amnestyn ja muiden järjestöjen kampanjoihin ja vetoomuksiin. Kansainvälisellä huomiolla voi olla yllättävän paljon vaikutusta.

OMANNÄKÖINEN ELÄMÄ KAIKILLE MONIMUOTOISTEN PERHEIDEN ASIALLA

Kati Juva neurologian erikoislääkäri Ehdolla eduskuntaan Helsingissä

_ 1 5_

AAMUSTA YÖHÖN, YÖSTÄ AAMUUN

Botta ON!

Pirulliseen nälkään Helvetilliseen janoon

Real Ale, Real Food, Real Pub

Tilaa juhlia! Kokous- ja juhlatilaa

Pirullinen yökerho Helsingin keskustassa!

Ma - Pe 11 - 04 La 14 - 04 p. 09-580 77 707

Su - Ti 15 - 01 Ke - La 15 - 03 p.09-580 77 222

Tilatiedustelut: p. 09-580 770 myynti@botta.fi

Perjantaisin & Lauantaisin klo 22 - 04

MUSEOKATU 10

WWW.BOTTA.FI

KOLUMNI

K A R O L I I N A S E P PÄ L Ä

TIETÄMÄTTÖMYYDEN TAAKSE EI ENÄÄ PÄÄSE PIILOON

Kirjoittaja on pitkän linjan järjestöaktiivi, joka tykkää katsella Eurooppaa.

Historiaa tehdään arjessa

arvoin olen tuntenut itseäni niin kansalaiseksi kuin seisoessani Kansalaistorilla kuuntelemassa äänestystulosta tasa-arvoisesta avioliittolaista. En ollut torilla naisena, kuluttajana, työntekijänä tai helsinkiläisenä, vaan kansalaisena. Laulettiin unelmista ja sinisilmistä, Suomi tuntui katsovan Eurooppaan. Tätä demokratia siis on, tältä historian tekeminen tuntuu: pakahduttavalta, yhteisölliseltä. Keskiössä yhteisesti tavoiteltu ja koettu hyvä. Kyllähän se itketti. Olin helpottunut kaikkien niiden vanhempien ihmisten puolesta, jotka ovat eläneet vanhan rikoslain ja sairausluokituksen vuodet. Ah, te nuoret, saatte kasvaa moninaisempaan yhteiskuntaan. Olin huojentunut Suomen puolesta. Henkilökohtaiset kasvutarinat, ulostulot ja uskaltamiset. Kulkueet ja paneelikeskustelut. Potentiaalisten anoppien tapaamiset, jotka ovat muuttuneet varautuneesta kättelystä lämpimiin halauksiin ja eväsleipiin. Kaikki se työ ei ollutkaan turhaa! Kesällä arkkipiispa Kari Mäkinen pyysi anteeksi sitä, miten kirkko on kohdellut seksuaalivähemmistöjä. Mäkisen mukaan homot työnnettiin näkymättömään marginaaliin synteihin ja sairauteen vedoten. Se on ollut helppoa, sillä laki ja sairausluokitus antoivat oikeutuksen syrjinnälle. Viikkoa ennen äänestystä juhlittiin 40-vuotiasta Setaa ja 20-vuotiasta Transtukipistettä Meidän historiamme -seminaarissa. Setan perustajajäsen Jussi Nissinen vaati puheenvuorossaan anteeksipyyntöä psykiatreilta. Nissisen mukaan he eivät ole pysyneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen rinnalla hauraissa elämänkäänteissä, vaan jopa syyllistäneet heitä – ja myös heidän vanhempiaan, kun äiti- tai isäsuhteita on pohdittu kalliissa terapioissa. Mäkisen anteeksipyyntö ja Nissisen vaatimus

ovat merkittäviä esimerkkejä uudenlaisen keskustelun ajasta. Tasa-arvoinen avioliittolaki oli taitekohta, johon jokainen suomalainen joutui jollain tavoin ottamaan kantaa. Lhbtiq-ryhmät eivät enää tyydy olemaan hiljaa, eikä mykkien stereotypioiden tai tietämättömyyden taakse pääse enää piiloon. Kaukaa suvaitsemisen ja ylhäältä katsomisen aika on ohi. Olemme nyt vaiheessa, jossa tasa-arvoisempien oikeuksien ja yhdenvertaisemmaksi käyvän lainsäädännön lisäksi vaaditaan historian käsittelyä. Yhdessä, entistä tasaveroisimpina keskustelijoina, pohditaan sitä, millaisesta historiasta tulemme ja millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa.

_17_

Mikko Sidoroff sai nuorena tukea seurakunnasta identiteetti채채n etsiess채채n.

Pyhää laulua ja perinteiden ravistelua Ortodoksimuusikko Mikko Sidoroff toivoo kirkkoonsa avointa keskustelua homoseksuaalisuudesta. TIINA VANHANEN kuvat: Ikko Alaska

USPENSKIN KATEDRAALISSA Helsingin Katajanokalla on hiljaista, kultaista, kaunista. Katon kupoliin on maalattu tähtitaivas. Luterilainen toimittaja on hämmentynyt. Olisi tarkoitus haastatella Mikko Sidoroffia, joka toimii toisinaan kirkossa kanttorina. Mutta missä ovat urut, missä kanttori työskentelee? – Kanttori työskentelee tässä näin, Sidoroff sanoo osoittaen kirkon etuosaa alttarin lähellä. – Ortodoksisessa kirkossa ei käytetä soittimia, vaan lauletaan. Kanttori on kuoronjohtaja, hän kertoo. Aivan. Toimittajaa nolottaa tietämättömyys. – Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta, kun tätä kysytään, Sidoroff naurahtaa. KUORON JOHTAMINEN TOI ELÄMÄÄN MIEHEN

Sidoroff on Sibelius-Akatemiasta valmistunut kuoronjohtaja, säveltäjä sekä kuoronjohdon opettaja. Hän johtaa useita kuoroja, muun muassa ortodoksista kirkkomusiikkia esittävää Kamarikuoro Krysostomosta. Jo lapsena Sidoroff kävi perheensä kanssa ortodoksisissa jumalanpalveluksissa, joissa laululla on keskeinen osa. Miehensäkin hän tapasi kuoronjohdon opinnoissa. Kahden kuoronjohtajan häissä pari vuotta sitten vieraista puolet oli kuorolaisia. Sidoroff ei peittele itseään. Hänen homoutensa ja rekisteröity parisuhteensa ovat tavallisia, arkisia asioita. Puoliso ei ole ortodoksi, mutta tulee toisinaan mukaan kirkon tilaisuuksiin.

Voisi kuvitella, että uskonnollisessa yhteisössä homoseksuaalisuus olisi ongelma. Sidoroffille se ei ainakaan ole. – Helsingissä näihin asioihin suhtaudutaan hyvin. Olen saanut seurakunnasta paljon tukea. AVIOLIIT TOLAKI RAVISTELEE VALTIONKIRKKOJA

Ortodoksinen kirkko on joissain asioissa vanhoillisempi kuin evankelis-luterilainen. Esimerkiksi naispappeja ei ole. Suomen ortodoksinen kirkon päämies, arkkipiispa Leo on tehnyt selväksi, että jos tasa-arvoinen avioliittolaki tulee, kirkko luopuu vihkioikeudestaan. Tällöin avioliittoon siunaaminen olisi hengellinen, ei juridinen, tapahtuma. – Ajatus voi olla ihan hyvä, Sidoroff myöntelee. – En välttämättä kaipaa itse kirkkohäitä. Tietysti joskus ollessani häissä ortodoksikirkossa mietin, että minä en itse voi koskaan kokea tätä. Sidoroffia kuitenkin surettavat arkkipiispan kommentit. Marraskuussa Suomen ortodoksisen kirkon nettisivuilla julkaistiin haastattelu, jossa arkkipiispa muun muassa esitti, että tasa-arvoisessa avioliittokäsityksessä uskollisuus ja keskinäinen huolenpito olisivat toissijaisia arvoja. Ortodoksina ja homona Sidoroff kaipaa keskusteluun kunnioitusta ja asiallisuutta. – Haluaisin, että kirkossa nähtäisiin, että näissä asioissa on ihmisiä taustalla. Haluaisin avoimempaa keskustelua.

_19_

KIRKOSTA EI PITÄISI EROTA LÖYHIN PERUSTEIN

PERINNE LUO JATKUVUUT TA

Perinteiden noudattaminen on ortodoksisuudessa tärkeää. Siinä on Sidoroffin mielestä puolensa: toisaalta se luo turvaa ja jatkuvuutta, toisaalta perinteen taakse on helppo piiloutua, ettei asioista tarvitsisi puhua. Avoimen keskustelun puolestapuhujana hän mainitsee evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen. Mäkinen on ottanut tasa-arvoiseen avioliittolakiin julkisuudessa aivan eri asenteen kuin kollegansa arkkipiispa Leo. Mäkisen mielestä on hyvä, että kirkkoa ravistellaan pohtimaan asenteita uudelleen. – Minulta on viime aikoina kysytty usein, miksi olen vielä kirkkoni jäsen. Minusta kirkosta ei pitäisi erota löyhin perustein. Itse koen, että saan kirkosta niin paljon, että haluan olla jäsen. Kyse on siitä, mitä viivan alle jää, Sidoroff sanoo. KAUNEUDEN TAVOIT TELUA JA JUMALAN PALVELUA

Palataan kirkkolauluun, joka ortodoksisuudessa on Jumalan palvelemista. – Ortodoksisessa kirkossa ajatellaan, että yritetään tehdä täydellistä, kun tehdään Jumalalle. Kamarikuoro Krysostomoksessa kokeilemme myös kirkkomusiikin rajoja. Voiko luterilainen, tai vaikka ateisti, nauttia ortodoksisesta musiikista? Sidoroffin mielestä voi. Kauneudesta voi nauttia, vaikkei sen hengellisyydestä niin ymmärtäisi tai välittäisi. – Ajatus pyhyydestä on kiinnostava. Minusta kirkon on oltava avoin kaikille.

_20_

Mikko Sidoroff kaipaa tasa-arvoisesta avioliitosta käytävään keskusteluun kunnioitusta ja asiallisuutta.

KO M M E N T T I

Allianssin osallisuusasiantuntija Kirsi Uusitalo uskoo, että Nuorisovaalit kehittävät nuorten yhteiskunnallista ajattelua.

Nuorisovaalit kannustavat vaikuttamaan EVELIINA SALOMAA kuva: Melissa Hanhirova

uorisotyön valtakunnallinen palveluja vaikuttajajärjestö Allianssi järjestää kevään 2015 eduskuntavaalien yhteydessä Nuorisovaalit. Pitkäaikaista projektia on toteutettu 1990-luvulta lähtien. Tavoitteena on tarjota nuorille oppimiskokemus siitä, miten demokratia toimii ja mitä äänestäminen on. Allianssin osallisuusasiantuntija Kirsi Uusitalo toivoo Nuorisovaalien kehittävän nuorten yhteiskunnallista ajattelua sekä kykyä tehdä tietoisia päätöksiä. Osallistuminen päätöksentekoon mahdollistaa myös tasa-arvoasioihin vaikuttamisen. – Tasa-arvoon voidaan vaikuttaa äänestämällä oikeita ehdokkaita ja kasvattamalla nuoria järjestelmään, joka meillä on. On tärkeää miettiä loppuun asti, ketä äänestää. Vaikka nuoret eivät saa äänestää vielä

varsinaisissa vaaleissa, ensimmäinen äänestyskokemus voi Uusitalon mukaan vaikuttaa seuraaviin äänestyskertoihin. Omaa ehdokasta etsiessä on Uusitalon mukaan tärkeää pitää mielessä oma arvomaailma. – Kaikkien äänestäjien on tärkeää huomioida ehdokkaan asenne lhbt-kysymyksiin. Tämä kertoo ehdokkaan suhtautumisesta ihmisoikeuksiin sekä tasa-arvoon laajemminkin. Allianssi pyrkii vaikuttamaan yleiseen asenneilmapiiriin muun muassa nuorten vaalikoneen kautta. Vaalikonetta ovat olleet tekemässä myös nuoret itse. Huomiota on kiinnitetty esimerkiksi sukupuolen määritelmään. Vaihtoehtoina ovat: “mies”, “nainen”, “muu” ja “en osaa/halua määritellä”. Uusitalon mielestä nuoret ovat äänestäjinä aikuisia ennakkoluulottomampia.

– Tuntuu, että nuoret ovat todella avoimia. He ymmärtävät yhdenvertaisuuden ihan toisella tavalla, ja heidän mielestään jokainen yksilö on erilainen ja arvokas. Uusitalo toivoo, että Nuorisovaaleilla olisi suuri rooli nuorten yhteiskunnallisen ajattelun kehittymisessä. – Kansalaisyhteiskunta vaatii aktiivisia kansalaisia. Kaikkien ei tarvitse olla poliittisesti aktiivisia, mutta jokaisen tulee tehdä tietoisesti omat valintansa. Tähän Nuorisovaalit varmasti pystyy vaikuttamaan. Nuorten vaalikone osoitteessa: www.nuorisovaalit.fi / www.ungasvalmaskin.fi Kielet: suomi, ruotsi, englanti, pohjoissaame Nuorisovaalien tulokset julkaistaan 15.4.2015 Eduskuntakuntavaalit 19.4.2015

_21_

KOLUMNI

OLEN KUULLUT, ETTEI ASEKSUAALEJA OLE OIKEASTI OLEMASSA ALEX KARJALAINEN Kirjoittaja on HeSetan Aseksuaalien iltojen vapaaehtoisvetäjä

Kaverit. Perhe. Parisuhde. Rakkaus. Läheisyys. Seksi? SEKSI ON KAIKKIALLA. Se on aina läsnä, ja jokaisella on siitä jotain sanottavaa. On erilaisia neuvoja ja ohjeita siitä, kuinka usein sitä pitäisi harrastaa, millä tavalla ja kenen kanssa. Aseksuaalina on hyvin vaikea ymmärtää, miksi suurin osa ihmisistä pitää seksiä niin tärkeänä. Läheisyys ja läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä myös monille aseksuaaleille. On aseksuaaleja, jotka haluavat olla parisuhteessa, mutta on myös aseksuaaleja, joille riittävät hyvät ystävyyssuhteet. Aseksuaalit saattavat olla hyvin sokeita flirtille sekä seksuaaliselle vihjailulle. Tämä tekee läheisten ihmissuhteiden solmimisen usein haastaaksi. Olen myös huomannut, että käytöksemme tulkitaan usein flirttailuksi, vaikka itse koemme olevamme vain ystävällisiä. Tämä voi johtaa epämiellyttäviin tilanteisiin, joissa toinen osapuoli kokee tulleensa harhaanjohdetuksi ja toinen on hämillään siitä mitä ihmettä oikein tapahtui. Osasyy ongelmallisiin tilanteisiin on se, että aseksuaalisuus on edelleen melko tuntematon

_22_

käsite. Suomessa ei ole aseksuaaleille yhdistystä, eikä meitä ole aikaisemmin huolittu muidenkaan yhdistysten suojiin. Olen myös usein kuullut, ettei aseksuaaleja ole oikeasti edes olemassa. Monille tuntuu mahdottomalta ajatus siitä, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät tunne tarvetta harrastaa seksiä. Kuitenkin meitä on olemassa, ja elämme samassa yhteiskunnassa kuin muutkin. Olemme työttömiä, opiskelijoita, työntekijöitä, yrittäjiä, eläkeläisiä. Harrastamme, seurustelemme, tapaamme ystäviä ja etsimme elämäämme tarkoitusta. Aseksuaalisuus ei näy ulospäin, ellei sitten lasketa vaikenemista tai hämmentymistä seksikeskusteluissa tai väärinkäsityksiä deittimaailmassa. Ihmissuhteista haastavimpia ovat parisuhteet. Aseksuaaleja on prosentuaalisesti melko vähän, ja on melko epätodennäköistä, että muuten kaikin puolin sopiva kumppani sattuisi olemaan myös aseksuaali. Toki aseksuaaleja pareja on olemassa, eikä aseksuaalin kumppa-

nin löytäminen ole täysin mahdotonta, mutta se on hyvin haastavaa. Jotkut aseksuaalit voivat harrastaa seksiä ollessaan parisuhteessa ei-aseksuaalin kanssa. Silloinkin tavoitteena voi olla pitää puoliso tyytyväisenä tai saada jälkikasvua. Usein seksikerrat kuitenkin harvenevat parisuhteen jatkuessa, koska seksi saattaa olla aseksuaaleille pakkopullaa, eivätkä he välttämättä nauti siitä. Onneksi aseksuaalisuudesta on pikkuhiljaa tulossa tunnetumpi ja tunnustetumpi seksuaalisuuden muoto. Aloitimme tammikuussa HeSetan tiloissa Aseksuaalien illat, jotka on tarkoitettu vertaistueksi ja keskustelupaikaksi aseksuaaleille sekä aihetta pohtiville. Iltoja järjestetään kerran kuussa ja paikalle saa tulla niin usein tai niin harvoin kuin itse haluaa. Tervetuloa! Aseksuaalien illat HeSetan toimistolla kerran kuukaudessa. Lisätietoja osoitteesta: www.heseta.fi

www.barefootwine.com facebook.com/barefootwine

Available in Alko stores

www.bpf-finland.fi

OUT AND PROUD FOR OVER 25 YEARS!

R E P O R TA A S I

Sandra Ntebi asettaa itsensä hengenvaaraan joka päivä. Siitä huolimatta hän ei ole koskaan harkinnut lähtevänsä Ugandasta.

Uganda ei välitä länsimaiden painostuksesta Ugandan kiistelty antihomolaki kumottiin viime vuoden elokuussa. Nyt parlamentin odotetaan äänestävän lain uudesta versiosta, joka huonontaisi ihmisoikeustilannetta entisestään. FRIDA SVENSSON, ISABELLE SWAHN kuvat: Frida Svensson toimitus suomeksi: Minna Kalenius

uori nainen vilkuilee levottomasti olkansa yli. Hotellin baarissa ei ole muita asiakkaita, mutta Sandra Ntebin on vaikea rentoutua. Hänellä on edessään lasillinen viskiä ja useita matkapuhelimia, jotka värisevät valkoisella muovipöydällä. Ntebi vetää tukipuhelinpalvelua, joka on tarkoitettu Ugandan lhbtkansalaisille. Jos tuntee olonsa uhatuksi, voi soittaa. Myös Ntebiä häiritään ja uhkaillaan. Hänen vieressään päivystää vartija, sillä hän ei koskaan liiku ulkona yksin. – En voi näyttäytyä julkisesti kaupungilla, sillä kimppuuni voitaisiin hyökätä. Ihmiset osoittelevat minua ja kuiskailevat. Tunnen oloni uhatuksi kaikkialla, hän kertoo. ANTIHOMOLAIN KUMOAMINEN HERÄT TI VASTUSTUSTA

Ntebi on lhbt-aktivisti ja lesbo. Hänen mukaansa lhbt-kansalaisten tilanne Ugandassa on erittäin epävakaa. Helmikuussa 2014 presidentti Yoweri Museveni allekirjoitti kiistellyn antihomolain, mikä merkitsi vaikeita aikoja monille homoseksuaaleille. Väkivaltaisuudet lisääntyivät, ihmisiä pidätettiin ja häädettiin kodeistaan. Laki myös velvoitti kansalaiset ilmiantamaan homoseksuaalit viranomaisille. Ugandan perustuslakituomioistuin kumosi lain elokuussa 2014. Perusteluna oli, että laki oli hyväksytty parlamentissa ilman riittävää enemmistöä. Ugandalaiset protestoivat lain kumoamista voimakkaasti ja osoittivat mieltään kaduilla. Viisi lain kumonnutta tuomaria sai paljon kritiikkiä osakseen, yksi sai jopa tappouhkauksia. Uganda on entinen Britannian siirtomaa. Homoseksuaalisuuden vastustamisella on pitkät perinteet kolonialismin aikaisissa sodomian vastaisissa laeissa. Homofobia on levinnyt laajalle, ja uudelle antihomolain kaltaiselle laille on suuri kansan tuki. Homoutta pidetään länsimaisena muoti-ilmiönä, joka ei kuulu afrikkalaiseen yhteiskuntaan.

Juristi Adrian Jjuuko uskoo, että lhbt-kansalaisten tilanne tulee vaikeutumaan tulevaisuudessa.

_ 2 5_

Antihomolailla on Ugandassa vankka kansan tuki ja poliitikkoja painostetaan äänestämään uuden lain puolesta.

UUSI LAKI ON EDELTÄVÄÄ LAAJEMPI

Adrian Jjuuko toimii oikeudellisen osaston johtajana Human Rights and Awareness Promotion Forum (HRAPF) -ihmisoikeusjärjestössä. Hän pitää vastaanottoa pääkaupunki Kampalan laitamilla. Toimistossaan korkeiden muurien takana hän kamppailee yhdenvertaisten oikeuksien ja ihmisarvon puolesta. Jjuukon mukaan presidentin koolle kutsuma komitea on arvioinut uuden lain ensimmäisen version ja tarkentanut sitä. Hän on nähnyt esityksen laista ja on huolissaan. – Lainsäätäjät ovat poistaneet homoseksuaalisuuden yksityiskohtaisen määrittelyn. Sen sijaan kaikki, mikä kannustaa homoseksuaalisuuteen, pitäisi kieltää. He ovat tehneet laista niin laajan, että se on mielestäni paljon pahempi kuin edellinen, perustelee Jjuuko, joka on myös juristi. Homoseksuaalisuus on Ugandassa laitonta, ja siitä voi seurata vankeutta myös ilman uutta lakia. Homoseksuaalisuuden ”edistäminen” ei tällä hetkellä ole laitonta, eivätkä ihmiset ole velvoitettuja ilmiantamaan homoseksuaaleja viranomaisille. – Kun vuosi sitten voimaan astunut laki kumottiin, se oli askel eteenpäin. Mutta suhtautuminen

homoseksuaaleihin ei ole muuttunut. Parlamentin mukaan laki on tarpeellinen, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että uusi laki menee läpi, Jjuuko painottaa. Jjuukon mukaan Ugandan populistiset poliitikot haluavat hyväksyä uuden lain saadakseen kansan suosion ja tullakseen uudelleenvalituiksi seuraavissa vaaleissa. AVUSTUKSET OHJATAAN SUORAAN KANSALAISJÄRJESTÖILLE

Antihomolaki on vaikuttanut myös monien länsimaiden Ugandalle ohjaamiin tukiin. Aiemmin suuri osa tuesta meni Ugandan hallitukselle. Nyt länsimaista ainakin Alankomaat, Norja, Tanska ja Ruotsi ovat ohjanneet tukensa valtion ohi suoraan kansalaisjärjestöille. Tämä on nähty vahvana viestinä Ugandan hallituksen toimia vastaan. Toistaiseksi presidentti Museveni on kuitenkin kääntänyt selkänsä kansainväliselle painostukselle ja korostanut vakaasti, että homoseksuaalisuus on valinta ja siitä voi parantua. Sandra Ntebin mielestä länsimaiden painostus Ugandaa kohtaan on hyvä asia, mutta hän ei ole

FAKTA UGANDA ON YKSI MAAILMAN VAARALLISIMMISTA MAISTA LHBTIHMISILLE.

Niin sanottu antihomolaki (antihomosexuality act) astui voimaan Ugandassa helmikuussa 2014. Homoseksuaalisista teoista voitiin tuomita jopa 14 vuodeksi vankilaan. Jos käytös oli “suuttumusta herättävää”, tuomio saattoi olla elinkautinen. Lain nojalla henkilö voitiin myös tuomita vankeuteen, mikäli hän ei ilmiantanut lhbt-kansalaista. Alkuperäisessä lakiesityksessä oli mukana myös kuolemanrangaistus, mutta pykälästä luovuttiin kansainvälisen painostuksen takia. Kun antihomolaki kumottiin elokuussa 2014, maan johtavassa puolueessa alettiin valmistella uutta lakia, jota voidaan kutsua suomeksi luonnottoman seksuaalisuuden edistämisen kielloksi. Uudesta laista odotetaan äänestystä pian. LÄHTEET: ILGA, BBC, KEPA

_2 6_

KEHITYSMINISTERI SIRPA PAATERO KOMMENTOI H:N PYYNNÖSTÄ ANTIHOMOLAIN VAIKUTUSTA SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN UGANDASSA.

Sandra Ntebi on Ugandan lhbt-väestön keulahahmo. KUVA: LAURA KOTILA / VALTIONEUVOSTON KANSLIA

varma, onko sillä todellisuudessa vaikutusta. Vastustus lhbt-väestöä kohtaan on kova, ja Ntebin silmissä tulevaisuus näyttää synkältä. Ntebi on Ugandan lhbt-väestön keulahahmo. Tukilinjapalvelun aloittamisen jälkeen hänen saamansa uhkaukset ovat lisääntyneet, mutta hänelle on itsestäänselvää pyrkiä auttamaan ja olla tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Ntebillä itsellään ei ollut tukihenkilöä nuoruudessaan, mutta hän haluaa toimia sellaisena muille. Ntebi kertoo tunteneensa itsensä erilaiseksi jo lapsena. Myöhemmin hänellä oli poikaystäviä, mutta hän ei koskaan ollut heihin ihastunut. Psykologi vakuutti hänelle, että kyseessä oli ohimenevä vaihe. Ntebi lakkasi käymästä psykologilla ja oppi pikkuhiljaa hyväksymään itsensä. – Minua huolestuttaa, mitä saattaa tapahtua, jos uusi laki astuu voimaan. Mutta en pelkää. Aion pysyä Ugandassa ja jatkaa taistelua muiden puolesta. Annan äänen heille, joilla sitä ei ole.

– Suomella ei ole Ugandan kanssa kahdenvälistä yhteistyötä. Varsin vähäinen apumme menee perille maassa toimivien suomalaisjärjestöjen ja EU:n kautta. Lisäksi Nairobin edustuston kautta tuetaan ihmisoikeusjärjestöjen työtä Ugandassa. Paatero painottaa, että Suomi ei hyväksy lhbt-kansalaisiin kohdistuvaa syrjintää ja pyrkii sen poistamiseen. Näkemyksiä tuodaan aktiivisesti esille kahdenvälisissä neuvotteluissa ja kansainvälisillä ihmisoikeusfoorumeilla. Myös paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja lhbt-järjestöjen kuuleminen on kehitysministerin mukaan ensiarvoisen tärkeää. Paatero korostaa, että rahoituksen katkaiseminen tai sen uudelleenkohdistaminen tulee aina harkita tarkasti ja tapauskohtaisesti. On pyrittävä varmistamaan, ettei kehitysavun leikkaaminen tai lopettaminen johda ihmisoikeustilanteen heikentymiseen entisestään. – Usein hiljaisen diplomatian keinoin päästään parempaan lopputulokseen kuin ehdottomuudella ja tiukoilla julkisilla vaatimuksilla.

HOMOUTTA PIDETÄÄN LÄNSIMAISENA MUOTI-ILMIÖNÄ

Artikkelin ruotsinkielinen versio julkaistiin Hufvudstadsbladetissa 12.1.2015.

_27_

PUHEENVUORO

SUOMI RIKKOO OMAA KANSAINVÄLISTÄ IHMISOIKEUSPOLITIIKKAANSA.

K ATA R I I N A H E I K K I N E N Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija, Amnestyn Suomen osasto

Menestyksen vuosi ihmisoikeuksille?

ollegani entisessä työpaikassani ennusti, että vuodesta 2015 tulee menestyksen vuosi: kaikki tulee sujumaan hyvin ja vähällä työllä saavutetaan paljon. Transihmisten oikeuksien suhteen vuosi on kuitenkin alkanut huonosti. Transihmiset joutuvat kokemaan kaikkialla moninkertaisesti syrjintää ja väkivaltaa cis-ihmisiin verrattuna. Suomi korostaa kehityspolitiikassaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumista. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan kunnioita transihmisten ihmisoikeuksia. Sosiaali- ja terveysministeri Susanna Huovisen valmistelema niin kutsuttu translaki jätettiin pöydälle pienen hallituspuolueen vastustuksen vuoksi. Onko tässä jonkun muunkin mielestä iso ristiriita? Sanotaan, että yhteiskuntaa kuvastaa sen heikoimmassa asemassa olevien ihmisten vointi. Mitä translain uudistamisen pysähtyminen kertoo Suomesta? Suomi rikkoo

_28_

välinpitämättömyydellään omaa kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaansa. Jotta ihmisoikeuksia voidaan edistää muualla, asioiden on oltava kunnossa myös omassa maassa. Sekä asenteisiin että rakenteisiin tulee puuttua. Yksinkertaisinta on epätasa-arvoa tuottavien lakien muuttaminen. Sen tulee olla vähimmäisvaatimus. Eduskuntavaalit ovat huhtikuun lopussa . Nyt on aika vaikuttaa. Yksittäiset parannukset translakiin eivät riitä. Tarvitaan koko paketti: sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee tapahtua henkilön omalla ilmoituksella. Se ei saa edellyttää pitkän lääketieteellisen selvityksen läpikäyntiä, siviilisäädyn muutosta ja lisääntymiskyvyn vievää hormonihoitoa. Näistä asioista on jo puhuttu, nyt täytyy toimia. On aika ilmaista tyytymättömyytemme ja suunnata katse tuleviin päättäjiin. Millainen kanta sinun ehdokkaallasi on? Onko sinun ehdokkaasi ihmisoikeusmyönteinen? Entä kuinka sinä vakuutat läheisesi ja tuttavasi siitä, että on oikein äänestää ihmisoikeusmyönteistä

ehdokasta? Ensimmäinen askel on se, että ihmiset tiedostavat syrjinnän olemassaolon. Kotimaan ihmisoikeustilannetta tulee voida kritisoida, vaikka moni asia olisi hyvin. Saattaa olla vaikea tunnustaa itselleen, ettei oma maa olekaan lintukoto. Varsinkin, jos ei ole itse kohdannut syrjintää. Transihmisten ihmisoikeuksien puolustaminen on meidän kaikkien tehtävä. Ahtaiden sukupuolistereotypioiden rikkominen ja tiedon lisääminen sukupuolen moninaisuudesta hyödyttää kaikkia ihmisiä. Tieto on avain ihmisoikeusloukkausten lopettamiseen. Sukupuolen vahvistamisen tulee perustua itsemääräämisoikeuteen. Sukupuoli-identiteetti muotoutuu pitkän ajan kuluessa läpi elämän. Annetaan identiteettien kukoistaa. Näin luomme hyvinvointia, vähennämme väkivaltaa, syrjäytymistä ja ihmisoikeusloukkauksia. Päätetäänkö, että tästä tulee menestyksen vuosi?

Se kiltimpi homoelokuva

ELOKUVA

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sing-along-elokuvien sarja päättyy diskon parissa. Can’t Stop the Musicin yleisö pääsee laulamaan Village People -hittejä, joita yhdistää ylipitkä ja löyhä tarina. KAISU TERVONEN

uuri ennen 1980-lukua New Yorkissa kuvattiin kahta hyvin erilaista homoelokuvaa. Ohjaajana jo tunnettu William Friedkin teki dekadenttiin nahkahomoklubiskeneen sijoittuvaa murhajännäriä Yön kuningasta Al Pacinon kanssa. Gay-aktivistit osoittivat mieltään homofobiseksi miellettyä elokuvaa vastaan sen kuvauspaikoilla. Village People -diskoköörin ympärille rakennettua musiikkikomediaa Can’t Stop the Music (1980) kuvattiin osin samoilla nurkilla. Tarina kertoo, että mielenosoittajat erehtyivätkin välillä homoelokuvasta, ja parkkeerasivat vahingossa Nancy Walkerin ohjaaman komedian kuvauspaikalle. Can’t Stop the Music on kaukana provosoivasta. Village People -bändin riemukas machomiesparodia kääntyi valkokankaalla varovaiseksi hassutteluksi, jonka rikkoo ainoastaan Y.M.C.A.-numeron kirjaimellisen paljas camp-ilottelu. Romanttiset tunteet on kirjoitettu heteroparien välille, ja homoviitteet jäävät kuvaston ja dialogin kaksimielisyyksien varaan. Siinä missä bändi myi aikoinaan kymmeniä miljoonia levyjä, leffa oli

floppi. Diskon suosio jäi 1970-luvulle. Elokuvan musiikkivastaavana sekä yhtenä tuottajista toimi ranskalainen diskotuottaja Jacques Morali, joka oli aikanaan vastuussa Village Peoplen kokoamisesta. Komediassa esitetään bändille vaihtoehtoinen syntytarina, kun dj ja säveltäjä Jack (Steve Guttenberg) etsii kämppäkaverinsa Samanthan (Valerie Perrine) avulla laulajia esittämään kipaleitaan. Can’t Stop the Music sai kyseenalaisen kunnian, kun se voitti kaikkien aikojen ensimmäisen Razzie-palkinnon vuoden huonoimpana elokuvana. Palkinto tipahti myös vuoden kehnoimmasta käsikirjoituksesta. Sing-alongnäytöksessä elokuvan laadulla ei kuitenkaan ole niin väliä. Tärkeintä on musiikki.

CAN’T STOP THE MUSIC – MUSIIKIN TÄYTYY JATKUA , Orion pe 27.3. klo 16.30.

_29_

H E S E TA

Tervetuloa HeSetaan! H E S E TA HeSeta on pääkaupunkiseudulla toimiva kansalais- ja ihmisoikeusjärjestö, joka edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. HeSeta kerää ja jakaa tietoa seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun moninaisuudesta sekä auttaa ja tukee lesboja, homoja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia, heidän läheisiään sekä muuta sateenkaarikansaa. HeSetan tavoitteena on poistaa yhteiskunnan rakenteisiin, arvoihin ja normeihin sisältyvää eriarvoisuutta, saattaa ihmiset yhteiskunnan ja lainsäädännön edessä yhdenvertaisiksi, auttaa ja tukea sekä tuoda ihmisiä yhteen. HeSeta on valtakunnallisen Seta ry:n suurin jäsenjärjestö.

_30_

Toiminta

Katso ajantaiset ryhmätiedot ja kokoontumisajat osoitteesta www.heseta.fi/toiminta/sateenkaaritoiminta

HeSeta järjestää sateenkaaritoimintaa, kouluttaa nuorisotaloilla ja kouluilla, tekee nuorisotyötä ja pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta vaikuttamalla muihin toimijoihin – sekä tietenkin järjestää Helsinki Priden!

SATEENKAARITOIMINTA on kaikille avointa vapaa-ajan toimintaa keskusteluilloista toiminnallisiin harrasteryhmiin ja kursseihin. Toiminnassa saa olla oma itsensä seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta ja tutustua uusiin ihmisiin moninaisuutta kunnioittavassa ilmapiirissä. Toiminta on päihteetöntä ja pääosin kaikille avointa.

Liity jäseneksi! HeSetan jäsenenä tuet tärkeää ihmisoikeustyötä! Maksamalla jäsenmaksun mahdollistat toimintamme yhdenvertaisuuden puolesta. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (pienituloiset 15 €). NÄIN LIITYT JÄSENEKSI:

• Täytä liittymislomake sivulla www. heseta.fi/osallistu/liity. • Maksa jäsenmaksu sähköpostiisi tulevien ohjeiden mukaisesti. • Tule mukaan toimintaan! JÄSENEDUT

HeSetan jäsenenä pääset nauttimaan seuraavista jäseneduista: • Jäsenhintainen sisäänpääsy HeSetan järjestämiin bileisiin ja muihin

KOULUTUSTOIMINTA

HeSeta järjestää seksuaalisen suuntautumisen sekä sukupuolen - ja perhemuotojen moninaisuutta käsitteleviä kouluksia. HeSetan vapaaehtoiskouluttajat vierailevat peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä nuorisotaloilla, nuorten leireillä ja tapahtumissa. Lisäksi HeSeta tarjoaa ammatillista koulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

NUORTEN TOIMINTA

HeSetan maksullisiin tilaisuuksiin • Alennuksia HeSetan järjestämien kurssien hinnoista • H-lehti kotiin postitettuna kolme kertaa vuodessa • Alennuksia muiden Setan jäsenjärjestöjen tilaisuuksista • Dtm:ään aina jonon ohi. 2 € alennus pääsymaksusta lauantaisin • Lisää tietoa jäseneduista nettisivuilla! Katso lisätietoja: www.heseta.fi OTA YHTEYT TÄ:

toimisto@heseta.fi SEURAA MEITÄ:

facebook.com/HeSeta facebook.com/helsinkipride facebook.com/h-lehti twitter.com/HeSetary instagram.com/heseta_ry instagram.com/helsinkipride

HeSetan nuorten toiminta koostuu nuorten avoimista illoista, ryhmistä ja kursseista, erilaisista tapahtumista sekä koulutusja vaikuttamistoiminnasta. Nuorten tapahtumista suurin on Helsinki Pride -viikkoon kuuluva Nuorten Pride.

TAPAHTUMAT

HeSeta järjestää läpi vuoden monenlaisia tapahtumia. Näkyvin niistä on Helsinki Pride, Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä heidän läheistensä kohtaamispaikka.

_31_

PUHEENVUORO

MITÄ ENEMMÄN JÄSENIÄ, SITÄ ENEMMÄN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA.

KUVA: ALEJANDRO LORENZO

Puheenjohtajan tervehdys

lämä on täynnä yllätyksiä. Jonain päivänä sitä vain huomaa päätyneensä HeSetan puheenjohtajaksi, asiaa sen kummemmin suunnittelematta. Mutta onneksi hommaan oli helppo lähteä, sillä edellisen vuoden hallitus oli valmistellut etukäteen tulevan vuoden suuntaviivat: syksyn yleiskokous hyväksyi yhdistykselle toimintasuunnitelman, jonka toteuttaminen on hallituksen tärkein tehtävä. Tänä vuonna HeSetalla on perustehtävien lisäksi seuraavat erityiset painopisteet: nuorisotyön kehittäminen, yhdistyksen organisaatiorakenteen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen, vapaaehtoisten tukeminen ja jäsenhankinta. Nämä painopisteet tähtäävät kaikkien yhdistyksen toiminnassa mukana olevien hyvinvoinnin lisäämiseen. Hyvinvointi on myös tämän vuoden Helsinki Priden teema. Organisaatiorakenteen kehittäminen on vahvasti yhteydessä työhyvinvoinnin edistämiseen. Kun perusteet ovat kunnossa ja jokainen yhteisössä työskentelevä tuntee omat vastuunsa ja vapautensa, toimintaa on helpompi lähteä kehittämään. Mutta rakenteiden miettimisen ja muun järkevän toiminnan lisäksi pitää ehkä suunnitella jotain järjetöntäkin hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ei sen työnteon ja vapaaehtoistoiminnan tarvitse aina niin vakavaa olla. Tämä pitäisi muistaa niin meidän kuin muidenkin yhteisöjen. Erityisesti nuorisotyössä rentous on avain sateenkaarinuorten tavoittamiseksi. Vaikka emme saaneetkaan tälle vuodelle kaikkia nuorisotyöhön hakemiamme avustuksia, jatkamme toimintamme kehittämistä suunnitelmia sopeuttaen. Mitä aiemmin nuoret saadaan toimintaan mukaan, sitä aiemmin meillä ja heillä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa sateenkaarinuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintaan osallistumisen lisäksi on muitakin keinoja vaikuttaa. Maailman muuttamisen voi aloittaa vaikka maksamalla HeSetan jäsenmaksun. Mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Ja mitä enemmän jäsenmaksutuloja, sitä parempia palveluja jäsenistölle. Tästä lehdestä alkaen tapahtuva H-lehden postittaminen kotiin on yksi näistä palvelujen parannuksista, ja toivottavasti vuosi tuo mukanaan muitakin mukavia jäsenetuja. Hyvät ideat ovat aina tervetulleita!

_32_

A N N I PA S A N E N Puheenjohtaja, HeSeta ry

Transformers2016 on säpinäryhmä MINNA KALENIUS kuva: Melissa Hanhirova

– HALUSIMME YHTEISÖN, JOSSA JÄSENET IDEOIVAT ITSE SISÄLTÖÄ.

Näin kuvailee Maru Hietala, toinen HeSetan uuden Transformers2016 –ryhmän perustajista. Kun Maru kiersi iMi-queercorebändinsä kanssa ulkomailla, hän tutustui erilaisiin transyhteisöihin, joista huokui välittäminen ja hyvä meininki. Tämän hän halusi tuoda myös Suomeen. Toiseksi vetäjäksi löytyi Saara Pesonen, joka tekee opinnäytetyötä transihmisen kohtaamisesta nuorisotyössä. Marulla taas on oma kokemus transihmisyydestä. Marraskuussa aloittanut yhteisö on säpinäryhmä. Saaran ja Marun mukaan se tarkoittaa iloista yhteisöä, jossa tehdään yhdessä kivoja asioita. Näitä voivat olla vaikka vaate-swapit ja äänenkäyttötreenit osallistujien kiinnostuksesta riippuen. – Ollaan leikitty ameeboja lattialla ja

rakennettu torneja spagetista ja vaahtokarkeista. Ja kyllä me ollaan puhuttu myös hormonihoidoista, Saara kertoo. Molemmat kuitenkin korostavat, että tapaamisiin voi tulla myös vain juomaan teetä ja tutustumaan muihin. Osallistua voi juuri sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä. – Jos joku haluaa nähdä vaikka jo tuossa pihalla, niin voin tulla vastaan. Facebookin kautta voi laittaa viestiä, Maru rohkaisee. Ryhmä on suunnattu kaikenikäisille transihmisille ja niille, joita transasiat koskettavat.

Transformers2016 kokoontuu HeSetan tiloissa Kaapelitehtaalla parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18.30.-20 Lisätietoja: facebook.com/HelsinkiTRANSformers2016

Maru (vas.) ja Saara kaipaavat Suomeen toiminnallisia ja positiivisia transyhteisöjä.

Helsinki Pride lähestyy vauhdilla EVELIINA SALOMAA kuva: Martin Sommerschield

– TYÖRYHMÄ ON SITOUTUNUT JA TÄYNNÄ IDEARIKASTA PORUKKAA.

Helsinki Priden tuottaja Aleksi Saikkonen intoilee jo tulevasta Pride-viikosta. Suurimmat yhteistyökumppanit on sovittu ja tapahtuman taloudelliset tavoitteet ovat selvät. – Tuottajana keskityn yleislinjoihin, rahoitukseen, ohjelmistoon ja kehitystyöhön. Pride ei pysyisi hengissä ilman yhteistyökumppaneita ja yksittäisiä kävijöitä, jotka ovat Priden sydän. Pääsylipputulot Priden omista bileistä ovat Saikkosen mukaan elintärkeitä, sillä tuotoista rakentuu lähes puolet budjetista. Hän haluaa kiittää Priden omien bileiden kävijöitä tuesta ja korostaa, että ilman heitä ilmainen kulkue ja Puistojuhla eivät olisi mahdollisia. Saikkonen lupaa, että tänä vuonna luvassa on paljon uutta esimerkiksi bilerintamalla. – Esiintyjäkattaus on loistava ja etkoihin panostetaan tänä vuonna enemmän. Uutuutena Pride-viikolle on tarjolla myös rannekkeita, joilla pääsee useampiin bileisiin. Kesään on vielä aikaa, mutta Saikkosen suosikkitapahtuma on jo selvillä. – Odotan eniten sitä viikon huipentumaa, eli Helsinki Priden pääbileitä! Helsinki Pride 22.-28.6.2015. www.helsinkipride.fi _33_

KUVA: IKKO ALASKA

PUHEENVUORO

SATEENKAARIERITYISYYS EI OLE KENELTÄKÄÄN POIS AARO HORSMA HeSetan sosiaalityöntekijä

Sateenkaarevaa nuorisotyötä tarvitaan enemmän

e HeSetalla olemme viime vuosien aikana pyrkineet lisäämään kaivattuja resursseja nuorisotyöhömme. Se on onnistunut: vielä muutama vuosi sitten pelkästään vapaaehtoistyöhön nojannut nuorisotoimintamme sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä viime vuonna 25 000 euron avustuksen. Se suunnattiin hankkeelle, joka kehittää ammatillista sateenkaarevaa nuorisotyötä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan nuorisotoimet. Sateenkaarevaa tietoa, tukea ja toimintaa ollaan lisäämässä myös muun muassa verkkonuorisotalo E-talossa. Vuoden mittaiselle hankkeelle on haettu jatkokautta. Helsingin nuorisoasiankeskus on nuorisotoimintamme pitkäaikaisimpia yhteistyökumppaneita. Se on muun muassa vuosia tarjonnut tilat nuorten vertaistoiminnalle. Helsingin kaupunki on myös hiljalleen lisännyt

_ 3 4_

taloudellista tukeaan HeSetan nuorisotyölle. Kaupungin tammikuussa myöntämällä projektiavustuksella saamme noin puolitoista työpäivää lisää työntekijäresursseja HeSetan nuorisotyöhön. Tämä ei vielä täytä sateenkaarierityisen nuorisotyömme tarvetta, mutta on tärkeä vara sen kehittämiseen. Toimintaa ja palveluita voi kehittää sateenkaarevammaksi monin eri tavoin. Me HeSetassa pyrimme antamaan jokaiselle nuoriso- ja sosiaalialan toimijalle tukea tähän. Oman ammatillisen osaamisen ja sensitiivisyyden kehittämisen sekä moninaisuutta ylistävän ilmapiirin luominen ei ole vain tahdon asia – mutta sitä se kuitenkin vaatii ensimmäisenä. Täytyy olla tahto ymmärtää, halu kehittää taitoja ja aito kiinnostus olla niin hyvin läsnä kuin mahdollista jokaiselle nuorelle, jonka maailmaa saamme työssämme hetken jakaa. Jotta ammattilainen tuntuu nuorelle turvalliselta ja luotettavalta, hänellä on oltava tietoa

sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta. Sen lisäksi hänellä tulee olla sensitiivisyyttä sen kohtaamiseen. Jotkut ovat ihmetelleet tarvetta kehittää sateenkaarevaa nuorisotyötä. He kokevat kyseenalaiseksi erityisesti sateenkaarierityiset tilat ja toiminnot, sillä he ajattelevat niiden eristävän sateenkaarevat nuoret muista nuorista. Tähän olemme vedonneet seuraavasti: sateenkaarierityisyys ei ole keneltäkään pois, eikä se sulje mahdollisuuksia muulta. Sateenkaarevassa nuorisotyössä pyrimme lisäämään turvallisia tiloja oikean tiedon, tuen ja vertaistoiminnan kautta. Tavoitteena on tukea nuorta niin mahdollisten haasteiden kanssa, kuin vahvistaa häntä matkan varrella. Positiivisilla ja turvallisilla kokemuksilla itsestä ja muista ihmisistä jokainen meistä tulee tarttumaan arjen haasteisiin ja mahdollisuuksiin vahvemmin.

HOMO!-MENESTYSESITYKSEN TEKIJÖIDEN UUTUUS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 25.2.2015

SLAVA PIRKKO SAISIO – jussi tuurna

LIPUT

KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ

alk. 22 € 010 733 1331

(0,083 €+pvm/mpm)

LIPPUPISTEESTÄ

OLIGARKKIEN OOPPERA

alk. 24,50 € 0600 900 900

(1,98 €/min+pvm)

lippu.fi

Pääyhteistyökumppani

OHJAUS Laura Jäntti MUSIIKKI Jussi Tuurna ROOLEISSA Kristiina Halttu, Leo Honkonen, Katariina Kaitue, Juhani Laitala, Markku Maalismaa, Janne Marja-aho, Juha Muje, Marja Salo, Aku Sipola (Näty), Timo Tuominen, Puntti Valtonen ja Tiina Weckström. Mukana myös ensemble Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta.

Yhteistyökumppani

K I R J E K AV E R I

IRLANTI

N U O R E T T U OVAT TA S A- A RVOA IRLANTIIN

Suuri osa irlantilaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, mutta kouluissa ja työpaikoilla taistellaan vielä syrjintää vastaan. RIIKKA MINKKINEN kuvat: Patrick Dempsey

– NUORENA LHBT-IHMISENÄ Irlannissa on paljon helpompaa nyt kuin viisi vuotta sitten, tokaisee 22-vuotias BeLonG To -järjestön aktiivi Patrick Dempsey. Vielä muutamia vuosia sitten Dempsey joutui kadulla homofobisen huutelun kohteeksi. Enää hän ei usko sellaista tapahtuvan. Irlanti on muuttunut vauhdilla. Homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin vasta vuonna 1993, mutta sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa. – Aikaisemmin lhbt-ihmiset lähtivät esimerkiksi Lontooseen, koska elämä oli siellä helpompaa. Nyt he tulevat kaapista entistä nuorempina, Dempsey kertoo. Dempseyn mukaan nuorille suunnatun BeLonG To -järjestön toiminnalla on ollut tähän suuri vaikutus. Vuonna 2003 perustettu järjestö tekee kampanja- ja vaikuttamistyötä ja järjestää ryhmätoimintaa 21 kaupungissa. Dempsey on ollut vapaaehtoisena tekemässä mediatyötä ja ohjaamassa nuorten ryhmiä.

PAT R I C K D E M P S E Y

Dempseyn mukaan BeLonG To on tärkeässä asemassa tukiessaan nuoria, kun he kohtaavat homoja transfobista kielenkäyttöä julkisessa keskustelussa. Muun muassa Irlannin katolinen kirkko vastustaa voimakkaasti avioliittolain muutosta vedoten perhearvoihin ja lasten asemaan. Kirkolla on suuri rooli Irlannin suhtautumisessa sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Dempseyn mukaan kirkon vaikutus on kuitenkin viime vuosina heikentynyt muun muassa lasten hyväksikäyttöskandaalien vuoksi. Kansa on kyselyjen mukaan tasa-arvoisen avioliittolain takana: tammikuussa 76 prosenttia ilmoitti kannattavansa sitä. Myös Irlannin pääministeri ja kaikki suurimmat poliittiset puolueet ovat lain puolella. – Lain läpi meneminen on kuitenkin vaikeampaa kuin monet uskovat. Tiedämme edellisistä kansanäänestyksistä, että irlantilaiset suhtautuvat kielteisesti perustuslakia muokkaaviin äänestyksiin. Luulen, että kannatus hiipuu, kun keskustelu kiihtyy, Dempsey arvioi.

KANSA KANNAT TAA TASA-ARVOA

Tänä keväänä Irlannissa eletään jännittäviä aikoja, sillä maa järjestää toukokuussa maailman ensimmäisenä valtiona kansanäänestyksen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Myös samaa sukupuolta olevien parien adoptiota koskeva lakiesitys on valmisteilla.

_ 3 6_

LISÄÄ NÄKYVYYT TÄ KOULUIHIN

Edistyksestä huolimatta irlantilaiset lhbt-ihmiset kokevat edelleen syrjintää ja häirintää kouluissa ja työpaikoilla. Lain mukaan katolisen sairaalan tai koulun työntekijä voidaan erottaa seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

FAKTA IRLANTI

LAKI POHJOISIRLANTI

ITSENÄISTYI:

HOMOSEKSUAALISUUS DEKRIMINALISOITIIN VUONNA

1922

1993

DUBLIN

PARISUHTEEN REKISTERÖIMINEN TULI MAHDOLLISEKSI VUONNA

VALTIOMUOTO: TASAVALTA

2011

PÄÄKAUPUNKI: DUBLIN ASUKASMÄÄRÄ

BELONG TO

ELINAJANODOTE

(VUOT TA)

81 BKT/ ASUKAS

Sukupuolen juridinen vahvistaminen ei ole mahdollista.

(MILJOONAA)

4,7

PERUSTE T TU:

2003 Kansallinen organisaatio

(USD)

50 503 PÄÄUSKONTO: ROOMALAISKATOLISUUS

SUKUPUOLI- JA SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN JURIDINEN ASEMA ON LÄNSIEUROOPAN HUONOIMPIA.

14-23 -VUOTIAILLE LHBT-NUORILLE

Järjestää ryhmätoimintaa

KAUPUNGISSA

Sukupuolenkorjaushoitoihin pääsy on vaikeaa yhteisten käytäntöjen puuttuessa. Sukupuolenkorjausleikkauksia ei tehdä.

BELONG TO TEKEE KAMPANJA- JA VAIKUT TAMISTYÖTÄ Järjestö saa rahoituksensa lakisääteisiltä elimiltä, hallitukselta, hyväntekeväisyysjärjestöiltä, yrityksiltä, yksityisiltä lahjoittajilta ja muilta lhbt-järjestöiltä. Muita suuria valtakunnallisia lhbt-organisaatioita ovat TENI (Transgender Equality Network Ireland) ja GLEN (Gay and Lesbian Equality Network) Trassukupuolisten yhdenvertaisuus-verkosto TENI keskittyy transihmisten tukemiseen, vaikutustyöhön ja koulutukseen. GLEN on hlb-järjestö, joka pyrkii vaikuttamaan politiikkaan ja tekemään yhteistyötä yhteiskunnan eri tahojen kanssa.

LÄHTEET: BELONG TO, TENI, GLEN, AMNESTY INTERNATIONAL, ULKOASIAINMINISTERIÖ, ILGA-EUROPE ANNUAL REPORT 2014

_37_

K I R J E K AV E R I

Patrick Dempsey (toinen vas.) tapasi vierailullaan Maltalle nuoria lhbt-aktivisteja sekä europarlamentaarikko Marlene Mizzin (kolmas vas.)

Dempsey itse joutui aikoinaan jättämään katolisen poikakoulun kesken kiusaamisen takia. Nykyään hallitus vaatii kouluja puuttumaan homoja transfobiseen kiusaamiseen. Maan jokainen koulu osallistuu vuosittain BeLonG To -järjestön koulukiusaamisen vastaiseen kampanjaan. – Viimeisen kahden vuoden aikana on ahkerasti pyritty tekemään kouluista turvallisempia paikkoja lhbt-ihmisille. Vielä on paljon tehtävää, mutta työ on alkanut. AVOIMUUS VIELÄ VAIKEAA

Supporting LGBT Lives -tutkimuksen (2008) mukaan lähes kaksikymmentä prosenttia Irlannin lhbt-nuorista yrittää itsemurhaa. Tutkimuksen toteuttivat Gay and Lesbian Equality Network (GLEN) ja BeLong To. BeLonG To -järjestön tavoite on vähentää nuorten itsemurhia, mielenterveysongelmia ja päihteiden väärinkäyttöä. Patrick Dempsey on ollut onnekas, sillä hän on aina saanut perheeltään tukea. Hän kertoi homoudestaan isälleen 15-vuotiaana. – Isovanhempiani voisi sanoa hyvin uskonnollisiksi, mutta heilläkään ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa asian kanssa. Dempsey asuu Dublinissa, jossa vähemmistöjen asema on maaseutua huomattavasti parempi. Maalla ihmiset voivat tuntea olonsa eristyneeksi ja kokea, ettei yhteiskunta anna heidän elää avoimesti omana itsenään.

_3 8 _

– Irlannissa on paljon vanhempia lhbt-ihmisiä, jotka eivät ole vieläkään tulleet kaapista. He pelkäävät hylkäämistä. TRANSOIKEUDET ESILLE

Irlanti ei vahvista juridisesti sukupuoltaan korjanneen henkilön sukupuolta. Laista on valmisteilla esitys, jota ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet. Laki vaatisi naimattomuutta, täysi-ikäisyyttä ja lääketieteellistä selvitystä. – Mielestäni transihmisten sukupuolen vahvistaminen on jopa isompi asia kuin avioliittolaki. Se on perustava ihmisoikeus, josta on keskusteltu Irlannissa vasta viime aikoina, Dempsey pohtii. – Meillä voi olla kaikki lailliset tunnustukset, mitä haluamme, mutta se ei välttämättä välity sosiaaliseen tunnustamiseen ja siihen, että ihmiset ymmärtäisivät lhbt-ihmisiä, heidän elämäänsä ja identiteettejään. Kiusaaminen ei ole rajoittanut Dempseyn elämää vaan päinvastoin motivoi häntä aktivismiin. BeLonG To -järjestön vapaaehtoistyön lisäksi hän on toiminut tiedottajana ja puheenjohtajana kansainvälisessä nuorten ja opiskelijoiden lhbtiq-organisaatio IGLYO:ssa. – Nuoret ihmiset ovat valtavan edistyksellisiä monessa asiassa ja välittävät paljon tasa-arvoasioista. Se on tulevaisuuden kannalta lupaavaa.