in
SPIRE
HUIPUT
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA • R E S E A R C H A N D R E S U LT S • 1 / 2 0 1 4
Kohti alueellista yhteistyötä ja kansainvälistymistä – Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kilpailukykytekijöistä vuonna 2030 Kirjoittajat Taina Juurakko-Paavola & Anne Laakso
ABSTRACT
1 JOHDANTO
The purpose of this article is to describe ideas the representatives from companies in the Häme region have about the competitiveness of the Häme region now and in 2030. The research was carried out using a Delphi survey conducted with interviews and two e-surveys.
Tässä artikkelissa esitellään keskeisimpiä tuloksia Delfoi-menetelmällä tehdystä selvityksestä (JuurakkoPaavola & Laakso 2014), jossa tutkittiin Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Selvitys oli osa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Ylemmän korkeakoulutuksen osaamisrakenteen kehittäminen -hanketta (Ylermi), jonka tavoitteena oli Kanta-Hämeen alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja kansainvälisyyden edistäminen (ks. Turunen 2014).
The main results showed that experts believed in positive development of business in the region: co-operation and long-term planning would increase in business in the future. The experts also estimated that the region would be more international by 2030. It would then have an internationally known image, more companies that are international and more tourists. Furthermore, the companies from the region would be more interested in entering foreign markets. However, the question of who is going to make sure that all the anticipated development will really take place remains open. HAMK University of Applied Sciences can participate in the development by planning projects in partnership with the companies in the region. Key words: competitiveness, business, regional co-operation, internationalization
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
Artikkelin tavoitteena on kuvata, millaisia näkemyksiä alueen yritysten edustajilla oli Kanta-Hämeen elinkeinoelämän nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä maakunnan kolmella seutukunnalla eli Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Tavoitteena on lisäksi, että artikkelissa esitettyjä tuloksia voitaisiin hyödyntää Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kehittämisessä sekä päätöksenteossa. Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) saatuja tuloksia käytetään apuna elinkeinoelämälähtöisten kehittämishankkeiden suunnittelussa sekä yrityksille suunnattujen koulutus- ja asiantuntijapalveluiden kehittämisessä. Selvitystyö aloitettiin lokakuussa 2013, ja se päättyi toukokuussa 2014. Tarkemmin selvityksen kulkua kuvataan luvussa 4.1. Tätä artikkelia varten on lisäksi perehdytty siihen, millaisia konkreettisia toimenpiteitä elinkeinoelämän kehittämiseksi on tehty eri seuduilla kevään 2014 jälkeen. Artikkelissa keskitytään tarkastelemaan vain kahta laajemman selvityksen pääteemoista: seudullista elinkeinoyhteistyötä ja elinkeinoelämän kehittämistä sekä seudun kansainvälistymistä. Näissä teemoissa kyselyihin vastanneilla oli eniten uskoa ja luottamusta elinkeinoelämän
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
in SPIRE
HUIPUT
1
positiiviseen kehittymiseen Kanta-Hämeessä. Samat Häme-ohjelmassa (Hämeen liitto 2013) kuvataan teemat on nostettu tärkeiksi asioiksi myös Häme- Kanta-Hämeen alueen visiota vuodesta 2040. Ohjelohjelmassa (Hämeen liitto 2013). man pohjana on hyödynnetty mm. laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelua, jonka pohjalta on Artikkelin alussa kuvataan lyhyesti elinkeinoelämän laadittu suosituksia tarvittavista kehittämistoimenkilpailukykyyn liittyviä aikaisempia tutkimuksia (luku piteistä (Uudenmaan liitto 2012). Häme-ohjelmassa 2). Teoriatausta on rajattu melko suppeaksi, koska tavoitteeksi on määritelty maakunnan kehittäminen artikkelissa halutaan painottaa selvitystyön tulosten siten, että ”ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja esittelyä. Luvussa 3 kuvataan selvityksessä käytetyn asua Hämeessä” (Hämeen liitto 2013, 6). Tämän taDelfoi-menetelmän tärkeimpiä periaatteita. Luvussa voitteen saavuttamiseksi on valittu viisi kehittämisen 4 kerrotaan, miten näitä periaatteita on sovellettu kärkeä: kasvukäytävät ja saavutettavuus, moniputässä selvitystyössä ja miten selvitys konkreettisesti olinen asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luontoteutettiin eri vaiheissa. Tässä luvussa esitellään nonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden myös taustatietoja vastaajista. Luvussa 5 esitellään mahdollisuudet sekä kansainvälistyminen ja vetovoselvityksen keskeisimmät tulokset. Luvussa 6 kootaan ima. Kansainvälistymisellä tarkoitetaan ohjelmassa tulokset yhteen ja tarkastellaan, mitä konkreetti- yritysten kansainvälistymistä ja matkailun kehitsia toimenpiteitä eri seutukunnilla on tehty vuonna tämistä. (Hämeen liitto 2013, 14, 24.) 2014 elinkeinoelämän kehittämiseksi. Kansainvälistyminen on yrityksille tärkeää, koska 2 ALUEEN KILPAILUKYVYSTÄ JA KANSAIN- tuotanto- ja alihankintaverkostot ovat kovaa vauhtia globalisoitumassa. Yritysten kansainvälistymisen VÄLISTYMISESTÄ motiiveina ovat usein kotimarkkinoiden pienuus ja Alueen kilpailukykyä voidaan määritellä monella eri tähän liittyvä kansainvälisten markkinoiden tarjoama tavalla. Tässä artikkelissa on käytetty lähtökohtana kilpailukyvyn parantaminen. Usein kansainvälistyAron (2013) esittämää määritelmää: ”kilpailukyvy- minen nähdään pk-yrityksen ainoana keinona kasllä tarkoitetaan kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua vaa. (Hämeen liitto 2013; Hämeen liitto 2014a; Josekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntau- hansson-Vahvaselkä 2010, 75.) Kansainvälistyminen tumiskykyä suhteessa toimintaympäristössä tapah- ei välttämättä kuitenkaan tarkoita markkina-alueen tuviin muutoksiin”. Valtakunnallisessa eri maakun- laajentamista ulkomaille. Se voi tarkoittaa myös totia koskevassa kilpailukykyanalyysissä Kanta-Häme imimista ulkomaisten sidosryhmien kanssa tai ulsijoittui vuonna 2012 sijalle yhdeksän. Aikaisempiin komaalaisten henkilöiden rekrytointia. (Hämeen livastaaviin tutkimuksiin verrattuna Kanta-Hämeen itto 2013; Hämeen liitto 2014a.) kilpailukyky on heikentynyt jonkin verran suhteessa muihin maakuntiin erityisesti vuosina 2008−2012. Menestyksellisen kansainvälisen toiminnan käyn(Aro 2013.) Linnamaan (1999, 25−26) ja Sotaraudan nistäminen edellyttää, että yritysten on hallittava et al. (2001, 14−16) mukaan alueen kilpailukyky kansainvälisen liiketoiminnan toiminnan käynmuodostuu kuudesta peruselementistä, jotka ovat nistämiseen ja toteuttamiseen liittyvät käytännön infrastruktuuri, yritykset, inhimilliset voimavarat, as- toimenpiteet (Suomen yrittäjät 2014). Elinkeinoeuin- ja elinympäristön laatu sekä verkostoihin kuulu- lämän kansainvälistyminen edellyttää myös myyntiminen. Näiden lisäksi kilpailukykytekijöihin kuuluu ja markkinointitaitoa, kielitaitoa ja vieraiden kultimago, johon vaikuttaa yksi tai useampia perusele- tuurien tuntemusta. (Keskuskauppakamari 2012; menttejä. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastele- Teknologiateollisuus 2014.) maan näistä tekijöistä nyt erityisesti yrityksiä. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinominHämeen kauppakamarin alueella vuonna 2011 teh- isteriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarodyn selvityksen mukaan seuraavat tekijät olivat metrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten tärkeimpiä yritysten sijaintiin vaikuttavia tekijöitä eli toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. RaporKanta-Hämeen alueen vetovoimatekijöitä: 1. liiken- tissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, neyhteydet/hyvä saavutettavuus (60 %), 2. yritykselle kehittämistarpeita, kasvuhakuisuutta, yrittäjyysilsopivan työvoiman saatavuus (55 %), 3. turvallinen mapiiriä sekä rahoitustilannetta. Syksyllä 2014 juja viihtyisä elinympäristö (55 %), 4. markkinoiden lkaistun yritysbarometrin mukaan Kanta-Hämeen läheisyys (55 %) ja 5. kunnan/alueen hyvä imago (48 yritysten tärkeimmät kehittämiskohteet ovat mark%). (Alueiden kilpailukyky 2011, 12.) kinointi ja myynti (31 %), henkilöstön kehittäminen ja koulutus (18 %) sekä yhteistyö/verkottuminen ja alihankinta (13 %). Alueen yritysten kansainvälisty-
2
in SPIRE
HUIPUT
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
misaste ei ole kovin korkea, sillä vain 12 %:lla on vien- kimusprosessin käynnistävä kyselylomake. Usein titoimintaa ja vain 3 % mainitsee kansainvälistymisen Delfoi-tutkimusta pohjustetaan avaininformanttien kehittämiskohteena. (Suomen Yrittäjät 2014.) haastattelulla jo ennen kyselyn laatimista ja paneelin lopullista valintaa. (Linturi 2003.)
3 DELFOI-MENETELMÄSTÄ
Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä selvitettiin Delfoi-menetelmän avulla. Menetelmä valittiin, koska monipolvisen Delfoi-prosessin avulla on mahdollista saada laajaalaista asiantuntijatietoa tutkittavasta ilmiöstä. Tällä hetkellä maakunnan elinkeinoelämän kilpailukyvystä on vain vähän empiiristä tietoa saatavilla. Delfoi-menetelmä on yksi tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä. Delfoita voidaan luonnehtia haastattelu- tai kyselymuotoiseksi tutkimustekniikaksi, jossa strukturoidun prosessin avulla pyritään saamaan esiin asiantuntijoista kootun ryhmän eli paneelin tieto ja oletukset jostain tutkittavasta asiasta tai ilmiöstä. Luonteeltaan Delfoi on laadullista tutkimusta, mutta erityisesti verkkopohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt ja niiden kvantitatiiviset analyysit. (Linturi et al. 2011.) Delfoi-prosessissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, joita asiantuntijat argumentoivat. Asiantuntijat voivat olla eri mieltä paitsi argumenteista myös tavoitteista, vaihtoehtojen todennäköisyydestä ja haluttavuudesta. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja ymmärrys tutkittavaa asiaa koskevista erilaisista mielipiteistä ja ajatuksista sekä niiden perusteluista. Aikaperspektiivi on yleensä 10−20 vuotta. (Kuusi et al. 2013, 248; Linturi et al. 2010, 8−9; Mannermaa 1999, 22−23; Turoff & Hiltz 1996, 61.) Delfoi-menetelmä sopii hyvin käytettäväksi näkemysten, ideoiden ja perustelujen tuottamiseen päätöksenteon pohjaksi, kun asia tai ongelma on vielä avoin ja halutaan punnita erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Delfoi-menetelmää voi kutsua tulevaisuuden kartoittamisen menetelmäksi, jossa eri kantoja tulevasta kehityksestä edustavat asiantuntijat hahmottelevat prosessin kuluessa tulevaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. Yhtä oikeaoppista Delfoi-tekniikkaa ei ole olemassa. (Kuusi 2002, 205, 210−212; Linturi 2006, 7; Mead & Moseley 2001.) Delfoi-prosessin avaintoimija on manageritiimi tai manageriryhmä, joka määrittelee tutkimuskohteen, suunnittelee kyselyn, valitsee paneelin, manageroi eri tutkimusvaiheet ja raportoi kyselyn tutkimustulokset. Managerin tai manageriryhmän alkuvaiheen tehtävänä on valita asiantuntijapaneeli ja laatia tut-
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
Delfoi-menetelmällä on neljä tunnuspiirrettä: asiantuntijan tunnistamattomuus (anonymity), useamman kierroksen prosessi (iteration), argumentointi ja palaute (feedback) sekä asiantuntijaryhmä (panel), jota nimetään paneeliksi (Linturi 2006). Anonymiteetti tarkoittaa sitä, että asiantuntijat eivät tiedä, kuka osallistujista on esittänyt minkäkin mielipiteen. Tutkimuksen tekijälläkään ei ole pääsyä siihen tietoon. Tämä mahdollistaa asiantuntijoiden eli panelistien tasavertaisuuden. (Metsämuuronen 2000, 33 – 34; Anttila 2006, 405; Linturi et al. 2010, 8.) Iteraatio eli tiedon induktiivinen kerryttäminen tarkoittaa sitä, että kyselykierroksia on useita, tavallisesti kolme. Kunkin kierroksen tulos on seuraavan lähtökohta, ja uusi tieto karttuu jo kerätyn tiedon perustalle. Ensimmäisellä kierroksella kartoitetaan yleensä mielipiteitä tutkittavan asian, ilmiön tai kehityskulun yleisistä tulevaisuustiloista. Vastausten perusteella suunnitellaan toinen kyselykierros, jolloin päästään porautumaan eri ilmiöihin syvemmälle. Samalla tavalla voidaan edetä kolmannelle kierrokselle. (Linturi 2006, 8, 44−45; Linturi 2007, 103; Linturi et al. 2010, 7−8.) Delfoi-tutkimukseen osallistuu yleensä 15 – 40 asiantuntijaa. Paneelin valinnassa ykköskriteerinä on tutkittavan ilmiön asiantuntijuus ja osallisuus. Jotta paneeli päätyisi hyvään ja monipuoliseen tulokseen on asiantuntijat valittava siten, että saadaan kattavasti tietoa mahdollisimman leveältä näkökulmalta. (Linturi et al. 2010, 10.)
4 SELVITYKSEN TOTEUTUKSESTA 4.1 Selvityksen kulku Selvityksen toteutus eteni Delfoi-prosessin periaatteiden mukaisesti. Seuraavaksi kuvataan lyhyesti prosessin eri vaiheet ja niiden toteutusaikataulu. 1. Taustamateriaaliin perehtyminen. Selvityksen manageri perehtyi alueiden kilpailukykyä ja osaamistarpeita käsitteleviin tausta-aineistoihin loka-marraskuussa 2013 ja laati niiden pohjalta haastattelukysymykset, jotka käsiteltiin manageritiimissä. 2. Asiantuntijahaastattelut. Delfoi-kyselyä pohjustettiin asiantuntijahaastatteluilla marras-joulukuussa 2013 ennen sähköisen kyselyn laatimista ja asiantuntijapaneelin valintaa.
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
in SPIRE
HUIPUT
3
3. Asiantuntijapaneelin kokoaminen. Selvitykseen koottiin alueen yritysten edustajista asiantuntijapaneeli tammi-helmikuussa 2014. Panelistit toimivat koko Delfoi-kyselyn ajan anonyymisti.
olivat seuraavat: 1. Kanta-Hämeen elinkeinoelämän imago ja rakenne, 2. Elinkeinoyhteistyö ja elinkeinoelämän kehittäminen niin Kanta-Hämeessä kuin omalla seudulla (Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki), 3. Kasvuhakuisuus ja yrittäjyys, 4. Seudun kansainvälistyminen, 5. Seudun saavutettavuus, 6. Osaamin4. Kyselylomakkeen laatiminen. Tammi-helmi- en ja osaamisen kehittäminen, 7. Tulevaisuuden kuussa 2014 laadittiin teemat ja väittämät en- ennakointi sekä 8. HAMKin rooli. Asiantuntijahaastatsimmäiseen Delfoi-kyselyyn. Ne pohjautuivat telut tukivat erinomaisesti em. teemoihin liittyneiden asiantuntijahaastatteluihin. väittämien laatimista 1. kyselykierrokselle. 5. Ensimmäinen kyselykierros. Ensimmäinen Webropol-kyselykierros toteutettiin helmimaaliskuussa 2014. Kysely sisälsi 95 väittämää, joissa kartoitettiin vastaajien näkemyksiä sekä nykytilanteesta että vuodesta 2030. Kyselyyn vastasi 32 henkilöä.
Delfoi-paneeleihin kutsuttiin mukaan noin 20 yritysten edustajaa/seutu. Suurin osa heistä valikoitui kunkin seutukunnan elinkeinoyhtiön edustajien ehdotusten pohjalta. Lisäksi mukaan pyydettiin haastatteluun osallistuneiden henkilöiden esittämiä toimijoita. Mukaan pyydettyjen tarkkaa seutukohtaista määrää on mahdotonta ilmoittaa, koska kaikkien 6. Vastausten analysointi ja toisen kyselylomak- yritysedustajien sähköpostiyhteystiedot eivät olleet keen laatiminen. Ensimmäisen Delfoi-kier- ajan tasalla ja/tai henkilöitä ei tavoitettu edes puheroksen vastaukset luokiteltiin ja analysoitiin limitse. Delfoi-menetelmän periaatteiden mukaisesti maalis-huhtikuussa 2014. Toisen kierroksen ky- otos ja vastaajamäärä voidaan katsoa riittäväksi, kun symyksissä keskityttiin ensimmäisen kierroksen tuloksia tarkastellaan Kanta-Hämeen osalta. Sen sivastauksissa esiin tulleisiin uusiin kiinnostaviin jaan seutukuntien välisten erojen tarkasteluun vastai tarkentamista vaativiin näkökulmiin. taajamäärä ei ollut riittävä. 7. Toinen kyselykierros. Toinen Webropol-kyselykierros toteutettiin huhtikuussa 2014. Kyselyn yhteydessä panelistit saivat käyttöönsä ensimmäisen kierroksen vastauksista tehdyn yhteenvedon. Kyselyyn vastasi 32 panelistia.
Asiantuntijapaneeliin mukaan kutsutuille lähetettiin helmikuun puolivälissä sähköpostiviesti, jossa heitä pyydettiin vastaamaan sähköiseen kyselyyn. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä kuitenkin vain 12. Siksi jokaiseen yritysten edustajaan otettiin puhelimitse yhteyttä. Tämän soittokierroksen jälkeen saatiin 8. Vastausten analysointi ja raportointi. Toisen vielä 20 vastausta lisää. Ensimmäisen kierroksen kierroksen vastaukset analysoitiin huhtikuussa kyselyssä oli 8 teemaa ja 95 väittämää. Asiantuntijat ja raportoitiin toukokuussa 2014. ottivat kantaa väittämiin 5-portaisen Likert-asteikon avulla. Asteikon numeroille oli annettu seuraavat Keskeistä kaikissa vaiheissa oli manageritiimin sään- selitykset: 1=täysin eri mieltä, 2=osin eri mieltä, 3=ei nöllinen yhteydenpito ja yhteistyö. osaa sanoa, 4=osin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Lisäksi panelisteille esitettiin 6 avointa kysy4.2 Haastattelujen ja kyselyiden toteutuksesta mystä sekä palautekysymys kyselystä. Selvityksen aluksi marras-joulukuussa 2013 manageri haastatteli Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunginjohtajia, elinkeinoyhtiöiden johtajia, maakuntajohtajaa, kahden yrittäjäjärjestön johtajaa ja kahden yrityksen edustajaa. Yhteensä haastateltavia oli 12. Haastattelut olivat teemahaastatteluita, joissa asiantuntijat kertoivat kuitenkin melko vapaasti omia käsityksiään Kanta-Hämeen elinkeinoelämän nykytilasta ja tavoitetilasta vuonna 2030. Lisäksi heiltä kysyttiin toimenpide-ehdotuksia tavoitetilan saavuttamiseksi. Varsinaiseen Delfoi-kyselyyn manageritiimi valitsi haastatteluiden perusteella kahdeksan teemaa, jotka
4
in SPIRE
HUIPUT
Toisella kyselykierroksella esitettiin 12 väittämää ja yksi avoin kysymys. Väittämät koskivat pääosin niitä teemoja, joista asiantuntijoilla oli erilaisia näkemyksiä ensimmäisellä kierroksella. Panelisteille tarjottiin myös mahdollisuus kommentoida jokaista väittämää tai perustella mielipidettään. Jokaista väittämää pohjusti lyhyt lähteisiin perustunut kuvaus. Panelistit ottivat kantaa 5-portaisella asteikolla väittämässä esitetyn asian todennäköisyydestä (1=epätodennäköinen, 5=todennäköinen) ja toivottavuudesta (1=ei-toivottava, 5=toivottava). Kyselystä haluttiin tehdä mahdollisimman vastaajaystävällinen, joten Delfoi-menetelmään olennaisesti kuuluva argumentointi jätettiin tarkoituksellisesti vähemmälle huomiolle.
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
4.3 Taustatietoja vastaajista
5 TULOKSISTA
Kysely oli suunnattu Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä toimivien yritysten edustajille. Ensimmäisellä kyselykierroksella vastauksia saatiin Riihimäeltä hieman muita vähemmän, mutta toisella kierroksella vastauksia saatiin kaikilta paikkakunnilta suunnilleen yhtä monta. Tyypillisin vastaaja kummallakin kierroksella oli 51 – 60-vuotias mies, jonka suorittama ylin tutkinto oli useimmiten keskiasteen tutkinto (25 %) tai amk-tutkinto (25 %). Lisäksi kummallakin kierroksella noin 40 % vastanneista työskenteli mikroyrityksissä (alle 9 työntekijää), noin 30 % pienissä yrityksissä ja vajaat 30 % keskisuurissa yrityksissä.
Tässä artikkelissa keskitymme esittelemään kahden pääteeman tuloksia Delfoi-selvityksestä. Ensimmäiseksi tarkastellaan alueelliseen elinkeinoyhteistyöhön ja elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviä tuloksia. Toiseksi esitellään alueen kansainvälistymistä koskevia näkemyksiä.
5.1 Alueellinen elinkeinoyhteistyö ja elinkeinoelämän kehittäminen Teema elinkeinoyhteistyö ja elinkeinoelämän kehittäminen oli jaettu kahteen alateemaan. Asiantuntijoita pyydettiin ottamaan kantaa väittämiin, jotka koskivat koko Kanta-Hämettä ja toisaalta väittämiin, jotka kohdistuivat omaan seutuun (Forssa, Hämeenlinna tai Riihimäki). Ensin esitettiin koko KantaHämettä koskevia väittämiä, joita koskevat tulokset on koottu taulukkoon 1. Kunkin väittämän kohdalla on esitetty, kuinka suuri osa vastaajista oli väittämästä lähes tai täysin samaa mieltä (=positiivinen arvio) arvioidessaan tilannetta keväällä 2014 ja vastaavasti vuonna 2030.
Ensimmäisellä kyselykierroksella oli mukana 12 toimialaa ja toisella kierroksella 9 toimialaa. Vastaajista noin 25 % oli teollisuuden palveluksessa. Muita hyvin edustettuja aloja olivat rakentaminen, vesihuolto, maatalous sekä informaatio ja viestintä. Suurin osa vastaajista, vajaat 60 %, oli johtavassa asemassa, ja yrittäjänä heistä toimi noin 1/3. Vastaajien taustatiedot olivat hyvin samankaltaiset 1. ja 2. kierroksella, vaikka vastaajista oli 1/3 uusia toisella kyselykierroksella. Tämä tieto saatiin tiedustelemalla asiaa erikseen 2. kyselykierroksella, koska kyselyssä turvattiin Taulukossa 1 esitetään vain positiivisesti ko. väittämään suhtautuvien prosentuaaliset osuudet, kovastaajien anonymiteetti. ska positiivisten arvioiden kehittyminen kuvaa hyvin Koska vastaajien kokonaismäärä oli suhteellisen pieni, kehittymisen toivottua suuntaa ja kehittämistarpeituloksia voidaan esitellä vain kokonaisuutena. On ta. Negatiivisten arvioiden osuuden esittäminen ei kuitenkin tärkeää tietää, millainen kyselyn tyypillinen käytännössä toisi mitään lisätietoa, koska suurimvastaaja oli, kun mietitään otoksen edustavuutta ja mat muutokset panelistien vastauksissa tapahtuivat tulosten yleistettävyyttä. Keskeistä on esimerkiksi se, nimenomaan negatiivisten ja positiivisten arvioiden että vastauksia saatiin suunnilleen sama määrä kai- välillä, kun vertailtiin vastauksia koskien vuotta 2014 ja vuotta 2030. kilta seuduilta. Taulukko 1. Asiantuntijapanelistien positiiviset arviot elinkeinoyhteistyöstä ja elinkeinoelämän kehittämisestä Kanta-Hämeessä vuosina 2014 ja 2030. % positiiviset arviot vuonna 2014
% positiiviset arviot vuonna 2030
muutos %
1. Kanta-Hämeessä uskalletaan tehdä rohkeita valintoja elinkeinoelämän kehittämiseksi.
34
66
+32
2. Kanta-Hämeessä kehitetään kaikkia toimialoja.
6
38
+32
3. Kanta-Hämeen elinkeinoelämän toimijat puhaltavat yhteen hiileen.
19
56
+35
4. Kanta-Hämeen kunnat kilpailevat yrityksille tarjoamillaan etuisuuksilla.
38
31
-7
5. Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kehittämiseksi on tärkeää ajatella isosti.
72
84
+12
6. Kanta-Hämeessä on kykyä tehdä nopeita päätöksiä elinkeinoelämän kehittämiseksi.
28
69
+41
7. Kanta-Hämeessä käytetään riittävästi resursseja elinkeinoelämän kehittämiseen.
22
69
+46
8. Kanta-Hämeessä on rohkeutta ottaa nopeita askeleita eteenpäin elinkeinoelämän kehittämiseksi.
13
63
+50
Väittämä
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
in SPIRE
HUIPUT
5
Vastausten perusteella Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kehittäminen sujuu vuonna 2030 nykyhetkeä rohkeammin ja nopeammin; alueella on enemmän uskallusta tehdä rohkeita valintoja ja nopeita päätöksiä elinkeinoelämän kehittämiseksi. Kehittämistyötä tehdään huomattavasti nykyistä enemmän yhteen hiileen puhaltaen. Elinkeinoelämän kehittämiseen on myös nykyistä riittävämmät resurssit. Lisäksi kaikkia toimialoja kehitetään enemmän kuin tällä hetkellä. Kuntien välisen kilpailun sen sijaan arvioidaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla kuin nykyään. Vastaajat myös kokivat, että jo tällä hetkellä on tärkeää ajatella ”isosti” Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kehittämiseksi.
seudun yritysten verkostoitumisten lisääntyvän ja yritysten uskaltavan lähteä nykyistä rohkeammin yhteisiin kehittämishankkeisiin.
Taulukossa 2 kannattaa kiinnittää huomiota väittämään 4, joka koskee seudun kuntien välistä yhteistyötä: yksikään vastaajista ei antanut positiivista arviota tällä hetkellä, mutta 41 % uskoi tilanteen olevan parempi vuonna 2030. Kehittämistarpeina nähtiin selkeän kokonaiskuvan ja yhteisen näkemyksen luominen elinkeinoelämän kehittämisestä sekä roolijaon tekeminen eri toimijoiden välille mentäessä kohti vuotta 2030. Seudun kuntapäättäjien positiivisen suhtautumisen elinkeinoelämän kehittämiseen arvioidaan myös lisääntyvän ja seudun yrityksillä Yhteistyön lisääntymiseen omalla seudulla uskotaan olevan nykyistä enemmän yhteistä tahtoa edistää vielä vahvemmin. Kaikkien tätä teemaa koskeneiden alueellista kilpailukykyä vuonna 2030. Noin 60 % 14 väittämän kohdalla asiaan positiivisesti suhtau- vastaajista uskoi seudun elinkeinoelämällä olevan tuneiden osuus oli vuoden 2030 osalta nykyhetkeä yhteinen markkinointikonsepti vuonna 2030. huomattavasti suurempi (Taulukko 2). Seutukuntien edustajilla on vahva luottamus elinkeinoelämän nyky- Panelisteilta pyydettiin näkemyksiä myös seudulistä tehokkaampaan kehittämiseen pitkän tähtäyksen lisen elinkeinoyhteistyön kehittämisen seuraaviksi suunnitelmilla sekä kehittämistyön konkreettisten tu- askeleiksi. Useimmiten he mainitsivat kuntien välislosten paranemiseen vuonna 2030. He uskovat myös en yhteistyön lisääntymisen tai kuntien yhdistymisTaulukko 2. Asiantuntijapanelistien positiiviset arviot elinkeinoyhteistyöstä ja elinkeinoelämän kehittämisestä omalla seudulla vuosina 2014 ja 2030. % positiiviset arviot vuonna 2014
% positiiviset arviot vuonna 2030
muutos %
1. Seudun yrityksillä on yhteistä tahtoa edistää alueellista kilpailukykyä.
35
75
+40
2. Seudun yhteisestä elinkeinoelämän kehittämisestä on selkeä kokonaiskuva.
9
50
+41
3. Seudun yhteisestä elinkeinoelämän kehittämisestä näkyy konkreettisia tuloksia.
19
66
+45
4. Seudun kuntien välinen yhteistyö on toimivaa elinkeinoelämän kehittämisessä.
0
41
+41
5. Seudun kilpailukykyä kehitetään pitkän tähtäyksen suunnitelmilla.
22
75
+53
Väittämä
6
6. Seudulla on yhteinen elinkeinoelämän markkinointikonsepti.
16
59
+43
7. Seudun kuntapäättäjät suhtautuvat elinkeinoelämän kehittämiseen positiivisesti.
31
72
+41
8. Seudun yritykset ovat verkostoituneet keskenään.
22
72
+50
9. Seudun elinkeinoelämän kehittämistarpeista on yhteinen näkemys.
6
50
+44
10. Seudulla on paljon yhteisiä elinkeinoelämän kehittämishankkeita.
25
59
+34
11. Seudun yrityksillä on uskallusta lähteä yhteisiin kehittämishankkeisiin.
19
66
+47
12. Seudullisissa kehittämishankkeissa on tärkeää panos vs. tuotos -ajattelu.
38
69
+31
13. Seudullisissa kehittämishankkeissa on selkeä roolijako eri toimijoiden välillä.
6
56
+50
14. Seudun yritykset saavat riittävästi tukea innovaatiotoimintaan.
13
53
+40
in SPIRE
HUIPUT
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
en. Lisäksi monet vastaajista pitivät tärkeänä sekä yhteistä pitkän tähtäyksen visioiden suunnittelua että yhteistä tekemistä visioiden saavuttamiseksi. Toisella kyselykierroksella esitettiin yksi väittämä alueellisesta yhteistyöstä, joka liittyi kuntaliitoksiin. Väittämän esittämiseen päädyttiin, koska monet vastaajista mainitsivat tämän näkökulman 1. kyselykierroksella. Taustamateriaalina väittämän kohdalla esitettiin seuraava teksti:
Pienempi osa vastaajista eli 22 % piti kuntaliitoksia ja yrittämisen edellytyksien paranemista epätodennäköisenä ja 12 % ei-toivottavana. Vastaajat esittivät perusteluja sekä väittämän puolesta että sitä vastaan: ”Yritystoiminta helpompaa ja isot voi rakentaa uskottavan strategian.” ”Eivätpä nuo kuntarajat ole tähänkään mennessä yrityksiä juuri haitanneet.”
Kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013, jonka ”Kuntaliitokset eivät millään muotoa paranna pohjalta kuntarakenteen uudistaminen on parhailyrittämisen edellytyksiä. Ainoa selkeästi parlaan käynnissä. Useat kunnat ovat selvittäneet kunantava tekijä on valtakunnallinen ja Euroopan taliitosten merkitystä myös elinkeinoelämän kehityhteisöön asti menevä, yritysten kansainvälistytämisen kannalta. Liitosten uskotaan parantavan mistä edistävä strategia. Paikalliset näpertkuntien yritysmyönteisyyttä sekä kehittävän kuntien elyt Suomessa eivät vaikuta todelliseen kilpaiyritysten neuvonta- ja kehittämispalveluita. Lisäksi lukykyyn.” liitosten uskotaan vaikuttavan myönteisesti julkisten hankintojen kehittymiseen. (Valtiovarainministeriö, Tässä väittämässä oli havaittavissa muista väittämistä http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kun- poiketen seutukohtaisia eroja: vahvinta usko kuntalitauudistus/index.jsp) itoksen todennäköisyyteen oli Forssan seudulla, kun
Vastaajista noin puolet arvioi todennäköiseksi, että alueella tapahtuu kuntaliitoksia ja että kuntaliitokset vaikuttavat positiivisesti yrittämisen edellytyksiin, kuten kuviosta 1 näkyy. Toivottavana tällaista kehitystä piti 2/3 vastaajista. Osa panelisteista (22−25 %) ei puolestaan ottanut ollenkaan kantaa asiaan. Kuviossa 1 kuten myös kuvioissa 2 ja 3 x-akselilla kuvataan panelistien käsityksiä esitetyn väittämän todennäköisyydestä ja toivottavuudesta. Y-akseli puolestaan kuvaa vastaajien prosenttiosuuksia. Asteikko oli 1 – 5 kuvauksilla epätodennäköinen-todennäköinen ja vastaavasti ei-toivottava-toivottava.
taas liitosten toivottavuudessa ei ollut seutukohtaisia eroja.
5.2 Kansainvälistyminen Seudun kansainvälistymistä arvioitiin 1. kyselykierroksella 11 väittämän ja yhden avoimen kysymyksen avulla. Kuten taulukosta 3 ilmenee, Kanta-Hämeen ja sen elinkeinoelämän ei arvioida tällä hetkellä olevan kovin kansainvälistä. Panelisteilla on kuitenkin vahva näkemys siitä, että Kanta-Häme ja heidän oma seutunsa on muuttumassa kansainvälisemmäksi vuoteen 2030 mennessä.
Kuvio 1. Asiantuntijapanelistien arviot väittämästä ”Vuonna 2030 Kanta-Hämeessä on kolme keskuskaupunkia: Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa. Seutujen ympärillä ei enää ole yksittäisiä kuntia. Tehtyjen kuntaliitosten myötä yrittämisen edellytykset ovat selkeästi parantuneet.”
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
in SPIRE
HUIPUT
7
Taulukko 3. Asiantuntijapanelistien positiiviset arviot seudun kansainvälistymisestä vuosina 2014 ja 2030. % positiiviset arviot vuonna 2014
% positiiviset arviot vuonna 2030
muutos %
1. Seutu on kansainvälisesti tunnettu.
6
50
+46
2. Seudun kansainvälinen markkinointi on tehokasta.
0
54
+54
3. Monella seudun yrityksellä on potentiaalia hakeutua kv-markkinoille.
44
72
+28
4. Kv-markkinat kiinnostavat seudun yrityksiä vain, jos niiden on pakko hakea kasvua sieltä.
31
41
+10
5. Seudun kansainvälistyminen rakentuu yksittäisten yritysten varaan.
81
44
-37
6. Seudun yrityksillä on riittävästi tietoa kansainvälistymisen mahdollisuuksista.
6
50
+46
7. Seudun yrityksissä on riittävästi muiden kulttuurien tuntemusta.
3
50
+47
Väittämä
8. Seutu houkuttelee ulkomaisia yrityksiä.
9
59
+50
9. Seudun yrityksillä on paljon yhteyksiä Venäjälle.
6
44
+38
10. Seudulla on paljon ulkomaalaisia matkailijoita.
9
41
+32
11. Seudulla tarjotaan elämyspalveluita kansainvälisille matkailijoille.
13
50
+37
Tällä hetkellä kukaan vastaajista ei pitänyt seudun kansainvälistä markkinointia tehokkaana ja vain kaksi vastaajaa piti seutua kansainvälisesti tunnettuna. Vuonna 2030 yli puolet vastaajista arvioi tilanteen muuttuneen positiiviseksi. Vähiten uskoa on seudun yritysten kansainvälistymiseen. Vastaajista noin 30−40 % uskoo kansainvälistymisen kiinnostavan yrityksiä ainoastaan ”pakon edessä”, vaikka vastaajat arvioivatkin seudun yritysten kansainvälistymispotentiaalin kasvavan vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälistymisen oletetaan jatkossa näkyvän mm. Venäjän kanssa kauppaa tekevien yritysten määrän kasvuna. Suureksi esteeksi kansainvälistymiselle nähdään se, ettei seudun yrityksillä ole tällä hetkellä tarpeeksi tietoa kansainvälistymisen edellytyksistä eikä myöskään riittävästi muiden kulttuurien tuntemusta. Näiden em. asioiden oletetaan kuitenkin kehittyvän parempaan suuntaan tulevaisuudessa. Lisäksi vuonna 2030 seudun arvellaan houkuttelevan ulkomaisia yrityksiä ja matkailijoita nykyistä enemmän. Vastaajilta kysyttiin myös, millaisia toimenpiteitä seudun yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi pitäisi tehdä. Vastausten perusteella tärkeimmiksi konkreettisiksi toimenpiteiksi nostettiin seudun yhteinen markkinointi, koulutus ja yhteistyön lisääminen. Muutama panelisti arvioi, että kansainvälistymistä ei tapahdu ellei sen lähtökohtana ole yrityksen omat tarpeet. ”Monella yrityksellä olisi potentiaalia toimia myös kansainvälisellä tasolla, mutta uskaltaisin
8
in SPIRE
HUIPUT
väittää etteivät yrittäjät joko tunne kv-kauppaa tai uskalla lähteä mukaan kv-kauppaan. Suomalainen laatu kuitenkin tunnetaan ulkomailla, joten pienellä tuella ja koulutuksella saataisiin varmasti paljon aikaan.” ”Yhteinen messuosasto eri maiden messuille, kauppakamareiden aktiivisempi toiminta, yritysten esittely ulkomaisille yhtiöille helpoksi.” ”Yritysten tulee itse hoitaa kansainvälistyminen, ei kannettu vesi kaivossa pysy.” Toisella kyselykierroksella tarkennettiin vielä 1. kierroksen vastauksia Kanta-Hämeen kansainvälistymisestä. Ensiksi panelistit ottivat kantaa väittämään, saavatko yritykset tietoa kansainvälistymisestä ”yhden luukun” periaatteella. Tähän väittämään esitettiin seuraava tausta-aineisto: Yritykset pitävät julkisesti tarjottuja kansainvälistymispalveluja tärkeinä. Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksen (2013) mukaan palveluista tarpeellisimmaksi koetaan verkostoitumispalvelut, liiketoimintaympäristön seuraaminen ja erilaisten promootiotilaisuuksien järjestäminen. Osa yrityksistä on tyytyväisiä vienninrahoituksen toimivuuteen. Osa puolestaan katsoo, että rahoitusta ei ole saatavilla tai että sen hakeminen on byrokraattista, joustamatonta ja kallista. Oikean rahoitusinstrumentin löytyminen voi olla varsinkin pk-yrityksille hankalaa. (Keskuskauppakamari (2012). Kauppa-
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
Kuvio 2. Asiantuntijapanelistien arviot väittämästä ”Vuonna 2030 kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset saavat kaiken tarvitsemansa tiedon ”yhdeltä luukulta”.
Kuvio 3. Asiantuntijapanelistien arviot väittämästä ”Vuonna 2030 kantahämäläisten pk-yritysten vienti suuntautuu pääosin Itämeren alueelle”.
Kuten kuvio 3 osoittaa, väittämä tuotti hyvin erilaisia näkemyksiä: noin kolmasosa piti Itämeren aluetta vientikohteena sekä epätodennäköisenä että vähemmän toivottavana, kun taas reilut 40 % toivoi viennin suuntautuvan juuri Itämeren alueelle. Vastaajista 35 Vastaajista 90 % oli sitä mieltä, että tämän periaat- % piti tällaista kehitystä erittäin toivottavana. Noin 30 teen toteutuminen olisi toivottavaa vuonna 2030, % panelisteista ei ottanut kantaa asiaan eli heillä ei mutta kuitenkin 54 % heistä piti tätä epätoden- ollut selkeää näkemystä. näköisenä (Kuvio 2). Vastaajat eivät kommentoineet tarkemmin, mille alVastausten pohjalta huomio kiinnittyy siihen, että ueille vienti tulee heidän mielestään suuntautumaan, asian toivottavuuden ja todennäköisyyden välillä jos he pitivät Itämeren aluetta epätodennäköisenä nähdään niin suuri ero. Yritysten edustajilla ei siis ole ja/tai ei-toivottuna vientikohteena. uskoa asian kehittymisestä heidän toivomaansa su6 POHDINTA untaan. kamarin osaamisselvitys. Yritysten osaamistarpeet vuoteen 2016. http://kauppakamari.fi/wp-content/ uploads/2012/01/Kauppakamarin+osaamisselvit ys+2012_kirja.pdf.)
Toisessa kansainvälistymistä koskeneessa väittämissä kysyttiin panelistien näkemyksiä Kanta-Hämeen yritysten viennin suuntautumisesta tulevaisuudessa erityisesti Itämeren alueelle. Tämä näkökulma nostetaan esiin Häme-ohjelman (Hämeen liitto 2013) kansainvälistymistä koskevissa visioissa. Väittämän tausta-aineisto oli seuraava: Pk-yritysten osuus Suomen kokonaisviennistä on tällä hetkellä vain 28 prosenttia (Elinkeinoelämän keskusliitto. Yrittäjyys talouden moottorina 2013. http:// ek.fi/mita-teemme/yrittajyys/). Häme-ohjelman (2013) (http://hameenliitto.fi/fi/hame-ohjelma) tavoitteiden mukaan tulevaisuudessa Kanta-Hämeen kotimarkkina-aluetta ovat lähialueet, Itämeren alue, Eurooppa ja koko maailma. Kasvuhakuisia, kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä on yhä enemmän. Erityisesti Pietari ympäristöineen ja muut lähialueet nähdään erityisenä painopistesuuntana.
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
Toteutettu Delfoi-selvitys tuotti uusia näkökulmia ja avauksia Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kilpailukykytekijöistä. Molempien kyselykierrosten tulosten mukaan panelisteilla oli vahva usko elinkeinoelämän positiiviseen kehittymiseen Kanta-Hämeessä, vaikka monia ongelmia ja kehittämistarpeita tunnistettiinkin. Alueella oli vankka luottamus yhteistyön lisääntymiseen elinkeinoelämässä, ja kyselyn vastauksissa näkyi selkeästi yhteinen tahtotila yhteistyön lisäämiseksi jo asiantuntijahaastatteluista lähtien. Esimerkiksi Hämeen liiton strategiassa 2020 (Hämeen liitto 2014b) tällainen yhteisen tahdon luominen on nostettu strategiseksi päämääräksi. Kuvioon 4 on koottu elinkeinoelämän kehittämistä koskevia avainsanoja vuonna 2030. Keskelle on nostettu yhteen hiileen puhaltaminen. Sen lisäksi tärkeitä asioita ovat isosti ajatteleminen, rohkeat valinnat, nopeat päätökset ja askeleet sekä riittävät resurssit.
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
in SPIRE
HUIPUT
9
vittavat resurssit, aikataulu ja mittarit, joiden avulla voidaan todeta, onko kehittämistavoitteet saavutettu. Suunnitelman pitäisi sisältää sekä pitkän tähtäyksen että lyhyen aikavälin tavoitteita, jotta kehittämisen nähtäisiin etenevän oikeaan suuntaan. Kehittämistä vaativiin asioihin on jo tartuttukin. Hämeen liiton (2014a) julkaisemassa Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa (2015 – 16) nostetaan esiin juuri elinkeinoelämän kilpailukykyä edistäviä hankkeita ja toimenpiteitä, kuten esimerkiksi yritysten kasvua tukevien palvelujen kehittäminen, teollisten yritysten kilpailukykyohjelman laatiminen, kasvuverkostot ja palvelukonseptien laatiminen.
Kuvio 4. Kanta-Hämeen alueellista elinkeinoelämän kehittämistä kuvaavia avainsanoja vuonna 2030
Seutukohtaisen elinkeinoelämän kehittämisen uskottiin olevan vuonna 2030 täysin toisenlaista kuin tänään. Kyselyn panelistit olivat sitä mieltä, että tulevaisuudessa kullakin seudulla on olemassa selkeä pitkän tähtäyksen elinkeinoelämän kehittämissuunnitelma, jota toteutetaan yhteisten kehittämishankkeiden avulla. Lisäksi vuonna 2030 on jo konkreettisia tuloksia yhteisestä kehittämisestä. Sen sijaan vastausten perusteella ei selvinnyt, ketkä tämän muutoksen saavat aikaan ja millä resursseilla. Yhteisen vision luominen on ensimmäinen tehtävä. Vision hahmottamiseksi tarvitaan nykytilan analyysia, jonka perusteella voidaan laatia kehittämissuunnitelma ja päästään etenemään kohti vision toteutumista kuten kuvio 5 havainnollistaa.
Kyselyn tulosten mukaan 2/3 vastaajista toivoi kuntaliitoksia. Monet vastaajista kommentoivat nykyisiä kuntarajoja keinotekoisiksi ja yhteistyötä rajoittaviksi jo asiantuntijahaastatteluissa. Käynnissä olevien kuntarakenneselvitysten mukaan seutukuntien kuntaliitokset näyttävät hyvinkin mahdollisilta. Hämeenlinnan seutukunnan palvelu- ja kuntarakenneselvityksen (Hämeenlinnan kaupunki 2014) mukaan on tärkeää, että elinkeinopolitiikan kehittämisessä ja monipuolisen yritysrakenteen syntymisen edistämisessä seutu nähdään yhtenä kokonaisuutena. Myös Forssan ja Riihimäen seuduilla kannatetaan uuden kunnan perustamista, koska sen nähdään turvaavan seutujen elinvoimaisuutta ja palvelukykyä (Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 2014; Riihimäen kaupunki 2014).
Tällä hetkellä Kanta-Hämettä ei pidetä kansainvälisesti tunnettuna ja koetaan, että kansainvälinen markkinointi ei ole tehokasta. Vuonna 2030 alueen arvioidaan olevan huomattavasti nykyistä kansainvälisempi: ulkomaisten yritysten ja matkailijoiden Kehittämissuunnitelman on oltava riittävän konkreet- määrän odotetaan kasvavan ja alueen yritysten sutinen: siinä on tultava esille konkreettiset kehittämis- untaavan nykyistä enemmän ulkomaan markkinoille. toimenpiteet, eri toimijoiden välinen työnjako ja tar- Hämeenlinnan seutu on jo vastannut kansainvälisty-
Kuvio 5. Kanta-Hämeen seudullisen elinkeinoyhteistyön kehittämisprosessi
1 0
in SPIRE
HUIPUT
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
misen haasteeseen käynnistämällä yhteismarkkinointihankkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa koko seudun imagon kehittämistä ja markkinointia yhteisen brändin ja tavoitteen pohjalta. (Hämeen Sanomat, 29.11.2014.) Elinkeinoelämän kehittämiseksi tarvitaan kansainvälistymispalvelujen rahoitusta, joka ei saisi vähentyä valtiontalouden säästöpaineista huolimatta. Tarvitaan myös viennin edistämisen tukitoimia ja kansainvälisten ohjelmarahoitusten entistä aktiivisempaa hyödyntämistä (Hämeen liitto 2014a). HAMKin rooli Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kehittäjänä on merkittävä. HAMK voi omalta osaltaan olla mukana edistämässä maakunnan elinkeinoelämän kehittämistä esimerkiksi tarjoamalla täydennyskoulutusta ja konsultointia yritysten kansainvälistymiseen ja osaamistarpeisiin liittyvistä teemoista. HAMKin toimesta voidaan toteuttaa myös hankkeita yhdessä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Myös tehdyn Delfoi-selvityksen toistaminen joka kolmas vuosi olisi hyödyllistä, jotta nähtäisiin mihin suuntaan kehitys on menossa Asiantuntijapanelistien arviot antavat kokonaisuudessaan positiivisen kuvan Kanta-Hämeen elinkeinoelämän tulevaisuuden kilpailukykytekijöistä: lähes kaikki toimijat uskovat vahvasti oman seudun pärjäämiseen myös vuonna 2030 ja monien asioiden kehittymiseen myönteiseen suuntaan. Ratkaistavaksi jää, ketkä käytännössä toteuttavat edellä kuvatut ja toivotut muutokset ja millä keinoin muutokset saadaan aikaan. Hämeen liiton maakuntajohtaja Timo Reinaa (Hämeen Sanomat 29.11.2014) vapaasti siteraaten ”nyt on aika muuttaa Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kehittämisen juoni juonikkaaksi toiminnaksi.”
LÄHTEET Aro, T. (2013). Kanta-Hämeen alueellinen kilpailukyky verrattuna muihin maakuntiin 1995 – 2012. http://hameenliitto.fi/sites/ default/files/dokumentit/Ajankohtaista/kanta-hameen_ kilpailukyky_1995-2012_timo_aro.pdf. Haettu 23.11.2014. Anttila, P. (2006). Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. Hamina: Akatiimi. Elinkeinoelämän keskusliitto. Yrittäjyys talouden moottorina. http://ek.fi/mita-teemme/yrittajyys/. Haettu 3.12.2014. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (2014). Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä. Kokouspöytäkirja 7/2014, 21.11.2014. http://www.fstky.fi/ kuntarakenneselvitys/. Haettu 3.12.2014. Hämeen liitto (2013). Häme-ohjelma. Strateginen maakuntaohjelma 2014+. http://hameenliitto.fi/fi/hame-ohjelma. Haettu 24.11.2014. Hämeen liitto (2014a). Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 – 2016. http://hameenliitto.fi/
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
sites/default/files/dokumentit/Ajankohtaista/topsu_2015-2016. pdf. Haettu 24.11.2014. Hämeen liitto (2014b). Hämeen liiton strategia 2020. Maakuntavaltuusto 2/2014. Esityslista 23.11.2014. http:// hameenliitto.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb. htm?+bid=756. Haettu 2.12.2014. Hämeenlinnan kaupunki (2014). Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys. Seutuneuvottelukunta 12.11.2014. http://www.hameenlinna. fi/Kaupunki-info/Seutuneuvottelukunta/Materiaalit/. Haettu 3.12.2014. Hämeen Sanomat, 29.11.2014. Hämäläisten hyväksi – Hämeen parasta kehittämistä. Hämeen Sanomat, 29.11.2014. Nyt mennään yllättävän lähelle. Juurakko-Paavola, T. & Laakso, A. (2014). Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kilpailukykytekijöistä vuonna 2030. Julkaisussa: Turunen, H. (toim.). Kilpailukykyä Kanta-Hämeeseen – ylempi korkeakoulutus alueen osaamisen uudistajana (s. 10 – 41). Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja 16/2014. Keskuskauppakamari (2011). Alueiden kilpailukyky 2011. Yritysten näkökulma. http://kauppakamari.fi/wp-content/ uploads/2012/01/Alueiden_kilpailukyky_2011.pdf. Haettu 23.11.2014. Keskuskauppakamari (2012). Kauppakamarin osaamisselvitys. Yritysten osaamistarpeet vuoteen 2016. http://kauppakamari. fi/wp-content/uploads/2012/01/Kauppakamarin+osaamisselvit ys+2012_kirja.pdf. Haettu 23.11.2014. Kuusi, O. (2002). Delfoi-menetelmä. Teoksessa: M. Kamppinen, M., O. Kuusi, & S. Söderlund (toim.). Tulevaisuuden tutkimus. Perusteet ja sovellukset (s. 204−225). Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuusi, O., Bergman, T. & Salminen, H. (toim.) (2013). Miten tutkimme tulevaisuuksia? Sastamala: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Linnamaa, R. (1999). Kaupunkiseudun kilpailukyvyn rakenteelliset ja dynaamiset elementit. Teoksessa M. Sotarauta (toim.), Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminen tietoyhteiskunnassa (s. 18−40). Suomen kuntaliitto. Linturi, H. (2003). Delfoi-oraakkelin matkassa. http://www. futunet.org/fi/materiaalit/metodit/2_metodit/1_delfix?C:D. Haettu 2.12.2014. Linturi, H. (2006). Delfoi -menetelmäopas. http://www. metodix. com. Haettu 2.12.2014. Linturi, H. (2007). Delfoin metamorfooseja. Futura 1/ 2007. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Helsinki. Linturi, H., Laitio, T., Rubin, A., Siren, O. & Linturi, J. (2010). Oppimisen tulevaisuus 2030. http://www.scribd.com/ doc/32783236/Oppimisen-tulevaisuus-2030. Haettu 22.11.2014. Linturi, H., Rubin, A. & Airaksinen, T. (2011). Lukion tulevaisuus 2030. Toinen koulu, toinen maailma. http://www.oph.fi/ download/137072_Lukion_tulevaisuus_2030.pdf. Haettu 24.11.2014. Mannermaa, M. (1999). Tulevaisuuden hallinta – skenaariot strategiatyöskentelyssä. Porvoo: WSOY.
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014
in SPIRE
HUIPUT
1 1
Mead, D. & Moseley, L. (2001). The use of the Delphi as a research approach. Nurse Researcher, 2001, 8(4), 4 – 23. Metsämuuronen, J. (2000). Maailma muuttuu – miten muuttuu sosiaali- ja terveysala? Sosiaali- ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Helsinki: Oy Edita ab. Riihimäen kaupunki (2014). Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys. Raportti 19.5.2014. http:// riihimaki.fi/Tiedostot/RHL-Data/Kuntarakenneselvitys/ Kuntarakenneselvitysraportti_19-05-2014.pdf. Haettu 3.12.2014. Sotarauta, M. & Mustikkamäki, N. & Linnamaa, R. (2001). Alueet uusien haasteiden edessä. Teoksessa M. Sotarauta & N. Mustikkamäki (toim.) Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (s. 13−20). Suomen kuntaliitto.
Ulkoasiainministeriö (2013). Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys 2013. http://formin.finland.fi/public/default. aspx?contentid=277294&contentlan=1&culture=fi-FI. Haettu 23.11.2014. Uudenmaan liitto (2012). Siivet ja juuret. Laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelu. Uudenmaan liiton julkaisuja C 69 – 2013. http://www.uudenmaanliitto.fi/files/5895/Siivet_ja_juuret_2013. pdf. Haettu 22.11.2014. Valtiovarainministeriö (2014). Kuntauudistus. http://www.vm.fi/ vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus/index.jsp. Haettu 3.12.2014.
Suomen Yrittäjät (2014). Pk-yritysbarometri 2/2014 alueraportit, Kanta-Häme. http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/ tutkimustoiminta/pk-yritysbarometri-2-2014/pk-yritysbarometri2-2014-alueraportit/ Haettu 24.11.2014. Teknologiateollisuus (2014). Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma 2014 – 15. http://teknologiateollisuus.fi/sites/ default/files/file_attachments/yrittajyysohjelma_julk_1.pdf. Haettu 23.11.2014. Turoff, M. & Hiltz, S. R. (1996). Combuted-based Delphi process. Teoksessa M. Adler & E. Ziglio (toim.) Gazing into the oracle. The Delphi method and its application to social policy and public health (s. 56−85). London: Jessica Kingsley Publishers. Turunen, H. (toim.) (2014). Kilpailukykyä Kanta-Hämeeseen – ylempi korkeakoulutus alueen osaamisen uudistajana. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja 16/2014.
Kirjoittajat Taina Juurakko-Paavola, FT, Hämeen ammattikorkeakoulu, tutkijayliopettaja Anne Laakso, TtM, KTM, Hämeen ammattikorkeakoulu, kehittämispäällikkö
Tämän julkaisun viite Juurakko-Paavola, T. & Laakso, A. 2014. Kohti alueellista yhteistyötä ja kansainvälistymistä – Kanta-Hämeen elinkeinoelämän kilpailukykytekijöistä vuonna 2030. HAMKin Huiput -julkaisu 1/2014. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Julkaisija
in SPIRE
HUIPUT
HAMKin huiput 21. vuosikerta www.hamk.fi/huiput HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu, PL 230 (Visamäentie 35 A), 13101 Hämeenlinna
Toimitus Päätoimittaja Janne Salminen, vararehtori, TKI-toiminta ja järjestelmäkehitys Taitto HAMK Julkaisut Palaute julkaisut@hamk.fi
1 2
in SPIRE
HUIPUT
Puh. (03) 6461 e-mail: etunimi.sukunimi@hamk.fi www.hamk.fi ISSN 1459-1545 (painettu) ISSN 1459-7888 (verkko)
T U T K I M U S TA J A T U LO K S I A H A M K I S TA
•
R E S E A R C H A N D R E S U LT S
•
1/2014