Ajassa uudistuvat ja kehittyvät ammatilliset opettajankoulutukset

Ajassa uudistuvat ja kehittyvät ammatilliset opettajankoulutukset Anu Raudasoja (toim.)

Hämeen ammattikorkeakoulu

Ajassa uudistuvat ja kehittyvät ammatilliset opettajankoulutukset Anu Raudasoja (toim.)

E-JULKAISU ISBN 978-951-784-829-9 ISSN 1795-424X

HAMKin e-julkaisuja 6/2020

JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu Häme University of Applied Sciences PL 230 13101 HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 julkaisut@hamk.fi www.hamk.fi/julkaisut

CC-BY-SA 4.0

Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto KMG Turku Hämeenlinna, joulukuu 2020

Sisällys Johdanto – ajassa uudistuvat ja kehittyvät ammatilliset opettajankoulutukset........................................................ 5 Anu Raudasoja

1. Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus...............................................10 Juha Lahtinen

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen.........................................................14 Hannu Kotila

3. Opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen........................22 Ari Langén

4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen sekä valmistuvan opettajan tukeminen.............26 Anu Raudasoja

5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit............................................. 32 Erja Kotimäki

6. OPEKE-hankkeen keskeiset kehittämissuositukset.................39 Anu Raudasoja, Juha Lahtinen, Hannu Kotila, Ari Langén ja Erja Kotimäki

7. OPEKE-hankkeen tulosten vertailua opettajan­koulutuksen kehittämis­hankkeen strategisiin tavoitteisiin.............................40 Anu Raudasoja

8. Hankkeen vaikuttavuus opettaja­korkeakoulujen henkilöstön arvioimana......................................46 Anu Raudasoja

Lopuksi..........................................................................................................52 Lähteet..........................................................................................................53

Johdanto – ajassa uudistuvat ja kehittyvät ammatilliset opettajankoulutukset Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Tämä julkaisu esittelee OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeen keskeisiä tuloksia ja tulevaisuuden kehittämiskohteita. Hanke oli valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitettiin ja uudistettiin ammatillista opettajankoulutusta kokonaisuutena. Hankkeessa vahvistettiin opettajankoulutuksen aktiivista, tutkivaa ja kehittävää roolia suhteessa oppilaitoksiin ja opettajaksi opiskeleviin. OPEKEhanke oli viiden ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Taideyliopiston valtakunnallinen opettajankoulutuksen kärkihanke. Hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hankkeen budjetti oli 2 199 000 €, ja sitä rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan kuuluvalla erityisavustuksella vuosina 2017–2020.

Hankkeen tavoitteet pohjautuvat opetus- ja kulttuuriministeriön opettajankoulutuksen kehittämisohjelman yhteisiin tavoitteisiin: ”Suomalaiset opettajat ovat tulevaisuuteen tähtääviä, laaja-alaisia ja uutta luovia asiantuntijoita, jotka hyödyntävät monipuolisesti uusia oppimisympäristöjä. He kehittävät jatkuvasti omaa osaamistaan ja työyhteisöään.

Opettajilla on syvällistä oman alan osaamista, pedagogista taitavuutta ja arvo-osaamista. Opettajat ovat rohkeita kehittämään ja kokeilemaan.

Heillä on kyky ottaa käyttöön uusia opetuksen innovaatioita ja taito muuttaa omaa toimintaansa. Opettajat käyttävät tuoreimpia tutkimuksia ja arviointeja kehittääkseen itseään, työyhteisöään ja oppilaitostaan. Opettajien työtä tukee laaja verkosto, josta opettajat voivat hakea apua ja jossa he voivat jakaa ja yhdistää osaamistaan kansallisesti ja kansainvälisesti.”

Ammatilliset opettajankoulutukset vahvaksi yhteistyöllä Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat profiloituneet ammatillisten opettajien, ammatillisten erityisopettajien ja opinto-ohjaajien kouluttamiseen.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä ja koulutukset ovat rakentuneet ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädännön, koulutuksen järjestäjien strategioiden ja keskeisten yhteisten linjausten mukaan.

5

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat on laadittu kansallisen tutkintojen asetuksen 120/2017 viitekehyksen tason 7 mukaan, vaikka ammatillinen opettajankoulutus ei vielä ole osa lainsäädännöllistä tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehystä (Mahlamäki-Kultanen, Happo & Perunka, 2019). Ammatillisten opettajakoulutusten pääsy mukaan tutkintojen viitekehykseen selkiyttäisi niiden asemaa suhteessa yliopistoissa annettavaan opettajankoulutukseen sekä globaalin yhteistyön näkökulmasta, kun niiden paikka voitaisiin osoittaa selkeästi osana viitekehysjärjestelmää.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen keskeinen linjaus on ammatillisten opettajankoulutusten yhteinen arvoperusta, joka nousee ammatillisen opettajan perustehtävästä tukea kansalaisten kasvua, sivistystä sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Arvoperustan lisäksi ammatillisten opettajankoulutusten pohjalla on yhteinen näkemys ammatillisen opettajan osaamisesta, joka määritellään asenteiden sekä tietojen ja taitojen sidoksina. Kaikissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa korostetaan opettajan perusosaamista eli opetuksen suunnittelua, opettamista ja ohjausta erilaisissa toimintaympäristöissä, arviointia, verkostoyhteistyötä, kehittämisosaamista sekä oman ja työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitämistä ja tukemista.

Ennakoinnilla ja valinnoilla vetovoimaa Ammatilliset opettajakorkeakoulut ennakoivat ammatillisten opettajien määrällisiä tarpeita ja heidän osaamis- ja koulutustarpeitaan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opettajatilanteen säännöllisellä seurannalla. Ammatilliset opettajakorkeakoulut seuraavat maassa tarvittavan osaamisen kehittymistä. Ne varmistavat kelpoisten ammatillisten opettajien saatavuuden koko maassa sekä kaikilla koulutusaloilla, kuten tekniikan ja liikenteen aloilla, jossa on suurin aloituspaikkamäärä ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakouluissa.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut huomioivat ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuden suorittaa opettajan pedagogiset opinnot tarjoamalla englanninkielisiä opettajankoulutuksia. Samoin ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneiden pätevöitymistä tuetaan järjestämällä Opetushallituksen tunnustamispäätösten mukaisia täydentäviä opintoja.

6

Ammatilliset opettajankouluttajat uutta luoviksi osaajiksi ja ammatilliset opettajaopiskelijat keskiöön Ammatillisten opettajankoulutusten ja oppilaitosten työtavat perustuvat vahvasti tutkimukseen. Ne ovat opiskelijalähtöisiä, yhteisöllisiä ja tukevat moninaisten opettajaopiskelijoiden tarpeita. Niissä huomioidaan opettajaopiskelijan oppimisprosessin toteuttaminen ohjaavaan ja yhteisölliseen suuntaan. Koulutukset toteutetaan monimuotoisesti siten, että niissä vaihtelevat lähiopetus, verkko-opetus ja hybridit toteutustavat.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut tunnustavat opettajaopiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen ja hyväksyvät opintojaksoja osaamisen perusteella. Osaamisen osoittamiseen on kehitetty erilaisia osaamisen arviointitapoja ja ammatilliset opettajaopiskelijoiden kanssa yhteistyössä ne kehittyvät koko ajan eteenpäin. Arviointi tavoitteena on tukea oppimista ja osaamisen hankkimista.

Ammatilliset opettajankouluttajat suunnittelevat ja toteuttavat opettajankoulutuksen ohjelmia siten, että niissä hyödynnetään monenlaisia oppimisympäristöjä ja työtapoja. Tällä tavoin opettajaopiskelijat omaksuvat laaja-alaisen perusosaamisen, uutta luovaa asiantuntijuutta ja saavat valmiuksia oman osaamisen ja oppilaitoksen kehittämiseen. Ammatilliset opettajankoulutukset, koulutuksen järjestäjät, työelämä ja sidosryhmät luovat fyysisiä, digitaalisia ja sosiaalisia oppimisen ympäristöjä. Ammatilliset opettajankoulutukset ja koulutuksen järjestäjät vahvistavat erilaisten oppimisympäristöjen pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvää osaamista.

He kehittävät verkostoissa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen malleja ja menetelmiä.

Ammatillisen opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuus Ammatillisten opettajakorkeakoulujen koulutusprosessit pohjautuvat ammattipedagogiseen, kasvatustieteellisiin ja muiden keskeisten tieteenalojen tutkimukseen. Ammatillisissa opettajankoulutuksissa koulutetaan pedagogisesti taitavia, omaa työtään tutkivia ja kehittäviä opettajia ja kasvattajia. Ammatilliset opettajankoulutukset perustuvat tutkivaan ja kehittävään työotteeseen, jolla tarkoitetaan muuttuvien toimintaympäristöjen myötä uudenlaisten toimintatapojen kehittämistä. Näitä asioita ammatilliset opettajaopiskelijat arvioivat ja kehittävät osana opintojaan. Samalla ammatillisten opettajankoulutusten pedagogiset ratkaisut tukevat ammatillisten opettajaopiskelijoiden osaamisidentiteetin kehittymistä tutkimukselliseen suuntaan, kun opettajaopiskelijat osaavat soveltaa työsään ajankohtaista tieteellistä tutkimusta.

7

Ammatilliset opettajakorkeakoulut tukevat opettajankouluttajien tutkimuksellista osaamista ja innostusta sekä keskinäisten tutkimusverkostojen toimintaa, joka tapahtuu pitkälti yhteisen tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnan kautta erilaisissa hankkeissa soveltavana tutkimuksena. Viime vuosina ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat lisänneet panostusta tutkimusyhteistyöhön kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Opettajan osaaminen kokonaisuudeksi Ammatillisen opettajan osaamisen kehittymistä tukeva toiminta muodostaa tarvelähtöisen ja tavoitteellisen kokonaisuuden. Kokonaisuuteen kuuluvat valinnat, koulutus sekä uranaikainen ammatillisen osaamisen kehittäminen ja oppiminen. Ammatillisen opettajankoulutuksen toimijat uudistivat yhteistyössä ammatillisen opettajankoulutuksen, erityisopettajakoulutuksen sekä opinto-ohjaajakoulutuksen rakenteita, tavoitteita ja toimintatapoja. He vahvistivat myös omaa pedagogista osaamistaan, jota johdetaan tavoitteellisesti kehittymissuunnitelmia hyödyntämällä.

Ammatilliseksi opettajaksi opiskelevat rakentavat jatkuvan oppimisen polkuja opiskeluaikana henkilökohtaistamisen kautta. Vertaistukimallit ovat osa opettajankoulutuksen kokonaisuutta esim. opetusharjoittelun yhteydessä oppilaitoksissa tai työpaikoilla, jolloin työssä ja työstä oppiminen erilaisissa yhteisöissä antaa laaja-alaisen osaamisen työelämän tarpeisiin.

Ammatillisiksi opettajiksi valmistuville on tarjolla jatkuvan oppimisen näkökulmasta ammatillisten opettajakorkeakoulujen kautta ammatillisen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan koulutukset. Lisäksi tarjolla on erikoistumiskoulutuksia esim. uraohjaukseen, vaativaan erityiseen tukeen ja digitaalisuutta hyödyntävien oppimisympäristöjen rakentamiseen.

Ammatillisen opettajankoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille opettajille löytyy myös vastaavia koulutusväyliä muiden korkeakoulujen tarjonnasta. Ammatillisina opettajan toimineille kasvatustieteen maisteriksi haluaville on tarjolla vain yksi aikuiskoulutuksen väylä ja muutoin he osallistuvat samaan yhteishakuun sekä VAKAVAkokeeseen, kuin opettajanuralle ensimmäistä kertaa tavoittelevat. Tässä on selkeä kehittämiskohde, jos halutaan tukea opettajien uranaikaista jatkuvaa oppimista ja urasiirtymiä koulutusasteiden välillä.

8

Osaavalla johtamisella oppilaitos oppivaksi ja kehittyväksi yhteisöksi Ammatillisen opettajakorkeakoulun rooli on muuttunut täydennyskoulutuksen tarjoajista monipuolisiksi jatkuvan oppimisen koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottajiksi. Koulutus- ja kehittämispalvelut suunnitellaan yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa tukemaan organisaation strategian mukaista osaamisen kehittämistä. Suunnittelun tueksi tarvitaan tietoa kehittämisen tarpeista sekä yhteiskunnalliselta että koulutuksen järjestäjän näkökulmasta ja tavoista, jotka tulisi ottaa huomioon yhteisessä kehittämistyössä. (Kotimäki, Mäntykangas & Haapakoski, 2019, s. 8) Koulutuksen järjestäjän palvelut yhteistyössä työelämän kanssa muodostavat oppivan organisaation rakenteet ja yhteisöllisen toimintaympäristön, jossa ammatillisten opettajakorkeakoulujen koulutus- ja kehittämispalvelut toteutetaan.

Kiitos kaikille OPEKE-hankkeen toimintaa osallistuneille! Yhteistyössä olemme tehneet näkyväksi ammatillisen opettajankoulutusten keskeisiä osa-alueita ja kehittäneet niitä vastaamaan vielä paremmin asiakkaiden tarpeita. Tämä kehittämistyö ei valmistu koskaan ja siksi moni asia on jo kehittynyt eteenpäin hankkeen päättymisen jälkeen.

Antoisia lukuhetkiä OPEKE-hankkeen tulosten parissa!

Hämeenlinnassa 15.8.2020

Anu Raudasoja OPEKE-hankkeen projektipäällikkö

9

1. Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus

1. Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus Juha Lahtinen, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kehittämisosion tavoitteena oli tunnistaa tulevaisuuden ammatillisen opettajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan työn erityisluonne ja opettajalta odotettavat osaamiset suhteessa opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa luotuun osaamiskuvaukseen vuodelta 2018. Tuolloin ammatillisen koulutuksen reformi ei ollut vielä toteutunut eikä sen vaikutuksista opetushenkilöstön työhön ollut tietoa. Osiossa oli keskeisellä sijalla osuvan opiskelijavalinta- ja uraohjausprosessien kehittäminen opettajankoulutuksiin sekä mekanismin kehittäminen, jossa ammatilliset opettajakorkeakoulut yhteistyössä ennakoivat opettaja- ja osaamistarpeita.

Kehittämisprosessi ja tulokset Hankeosion tavoitteiksi kirjattiin hankkeen alkaessa muun muassa ammatillisen opettajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan työn erityisluonteen arviointi. Tuo arviointi näyttäytyy tuotetuissa videoissa, jotka on julkaistu OPEKE-hankkeen www-sivuilla (https://www.hamk.fi/ projektit/opeke/#videot). Videoita on yhteensä 17 ja ne kattavat monia erilaisia opettajien työnkuvia. Näillä videoilla opettajat pääsevät itse ääneen kertoessaan opettajantyöstään erityisesti ammatillisen koulutuksen uudistuksen jälkeisessä todellisuudessa. Opettaja-ammattien muuttunutta ja alati muuttuvaa luonnetta opettajankoulutuksiin hakeutuva pääsee kokeilemaan myös hankkeen toimijoiden laatiman ”Minustako opettaja” -tarkistuslistan avulla.

Yhtenä hankkeen tavoitteena oli kehittää mekanismi, jonka avulla ammatilliset opettajakorkeakoulut ennakoivat yhdessä opettajatarpeita ja opettajien osaamistarpeita. Opettajatarpeiden ennakointimallia varten hanketoimijat analysoivat ja arvioivat nykyistä opettajatarpeen arviointimallia.

Tarkastelun tuloksista kirjoitettiin artikkeli koskien käytetyn mallin puutteita ja epäselvyyksiä. Seuraavassa lainaus artikkelista:

Opettajatarvetta ennustaneiden raporttien tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. Opettajatarpeen ennakointia tarvitaan, mutta ennakoinnin taustalla tulee olla riittävän luotettavat mittarit ja mallit, jotta ennakointi vastaa todellista opettajatarvetta. Kun tarkastellaan opettajatarvetta ja ammatillisille opettajakorkeakouluille myönnettäviä aloituspaikkoja, pelkkä ammatillisen koulutuksen opettajatarpeen selvittäminen ei ole riittävä pohja selvittää, paljonko aloituspaikkoja ammatillisille 10

1. Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus

opettajakorkeakouluille myönnetään. Ammatillisen koulutuksen opettajamäärien ennakointimallista ei voi jättää pois yhteisten aineiden opettajien määrää eikä yli 30-vuotiaita opiskelijoita.

Artikkelin kirjoittajissa herätti myös ihmetystä, että ammattikorkeakoulujen opettajatarpeesta ei löytynyt selvitystä.

Laskelmissa ja ennakoinneissa tulisi olla mukana myös ammattikorkeakouluissa toimivien opettajien määrä ja tuleva tarve.

Ammatillisten opettajankorkeakoulujen lainsäädännöllinen tehtävä on kouluttaa opettajia ja opettajaksi aikovia sekä ammatilliseen koulutukseen että ammattikorkeakouluun (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 7 §). Lisäksi ammatillinen opettajankoulutus tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998, 22 §), jolloin opettajaksi valmistuneet voivat sijoittua myös peruskouluun, lukioon, yliopistoon, vapaan sivistystyön oppilaitoksiin ja yksityisiin koulutusorganisaatioihin. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen lainsäädännöllistä tehtävää ei siten voi ohittaa tulevaisuuden opettajatarvetta ennakoidessa. (Grönberg & Jouhiaho, 2019).

Ammatillisen opettajankoulutuksen hakuja työstävä AMKOPE-työryhmä on sopinut ammatillisten opettajakorkeakoulujen johtajien kanssa, että vuosittain mietitään yhdessä ammatillisten opettajankoulutusten paikkamääriä, koulutusalakohtaisia paikkamääriä sekä mahdollisia kiintiöitä ja erillisvalintaryhmiä ennakoiden ammatillista opettaja-, erityisopettaja- ja opinto-ohjaajatarvetta. Tässä työssä OPEKE-hanke oli vahvasti mukana tuottamassa tietoa ja tekemällä aloitteita. Tavoitteena oli lisäksi kehittää ja kirkastaa opiskelijavalintaprosessia. Lähinnä hankeosiossa tarkastelussa olivat opettajatarpeiden lisäksi valintakriteerit ja niiden vaikutus aikaisempien vuosien sisään valittujen profiiliin, hakuvaiheen uraohjaus ja soveltuvuuden arviointi. Näiden tarkastelujen lisäksi hankeosion tehtävänä oli kehitellä analysointityökalu opettajaksi hakeutuvien motivaation ja orientaation vahvistamiseksi. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeutuvien taustalla on tyypillisesti jonkun alan korkeakoulututkinto ja melko pitkä elämän- ja työkokemus ja eri koulutusalojen opettajatarpeissa on vaihtelua, joten uraohjauksessa henkilökohtainen ote korostuu.

11

1. Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus

Yhteistyön tuloksena syntyi opiskelijavalintojen ja uraohjauksen vuokaavio, joka lähtee tulevan haun valmistelusta, etenee hakuvaiheeseen ja opiskelijavalintaan sekä valmistumisvaiheen uraseurantaan:

KUVIO 1. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen ja uraohjauksen vuokaavio

Hankkeen aikana kussakin opettajakorkeakoulussa toteutettiin erilaisia kyselyitä hakeutumisvaiheesta ja motivaatiosta hakeutua ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan tai opinto-ohjaajankoulutukseen. Lisäksi koottiin systemaattisesti tilastotietoa hakijoista ja valituista mm. hakijamäärät, koulutusalakohtaisesti hakijoiden ja valittujen määrä sekä opetuskokemuksen määrä. Näihin tilastotietoihin pohjautuen kehittämisosiossa kirjoitettiin artikkeli ”Kuka haluaa ammatilliseksi opettajaksi?”

(Grönberg & Jouhiaho, 2019).

Hankeosiossa kehitettiin kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyönä useita hakeutumisvaiheen ohjausta tukevia materiaaleja. Yhteiseen käyttöön tulee Opintopolku.fi -palveluun liitettävää videomateriaalia (https://www.hamk.fi/projektit/opeke/#videot).

Videoiden (17 kpl) avulla tarjotaan hakuvaiheen ammatillisen

12

1. Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus

orientaation tueksi materiaalipaketti, joka kuvaa uudistuneen ammatillisen koulutuksen mukaista opettajan työtä ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa.

Hakuorientaation tueksi hakusivuille on kehitetty ”ammatillisen opettajan tsekkauslista”, jonka avulla hakeutuja voi itsearvioida mahdollista valmiuttaan ja kiinnostustaan ammatilliseksi opettajaksi (Opintopolku. fi). Lisäksi hankeosiossa on tuotettu yhteisesti suunniteltu kyselylomake opettajankoulutusten jälkeiseen uraseurantaan. Tuo uraseurantakyselyllä kerättävä tieto on tulevaisuudessa käytettävissä opintoihin orientoitumisen apuna jo hakeutumisvaiheessa. Uraseurantakysely on tarkoitus toteuttaa kussakin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa aina marraskuussa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Hakijan motivaation kannalta on merkittävää tietää, miten aikaisemmin opettajankoulutuksen suorittaneet ovat edenneet työurallaan ja miten he kokevat hyötyneensä opettajankoulutuksesta.

Jatkokehittäminen Hankeosiossa tehtiin seuraavat kehittämisehdotuksia jatkoon. Niistä keskeisimmät ovat: 1.

Opettajankoulutuksiin valittavien hakijoiden alakohtaisen seurannan systematisointi.

2.

Uraseurantakyselyjen yhdenmukaistaminen valtakunnalliseksi.

3.

Mahdollisen sähköisen pääsykoemallin tarkastelu yhtenä mahdollisuutena hakeutumisvaiheen laadun kehittämiseen.

13

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen Hannu Kotila, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Kehittämisosion tavoitteena oli luoda ammatillisen opettajankoulutuksen, erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmiin valtakunnallisia strategisen tason linjauksia ja osaamisperusteisia laatustandardeja. Tavoitteena oli myös luoda parempia käytänteitä OPS-prosessien jatkuvaksi kehittämiseksi. Yhteisellä työskentelyllä ennakoivien prosessien kehittämiseksi varmistetaan, että ammatillinen opettajankoulutus vastaa jatkossakin koulutuksen järjestäjien ja kansainvälistyvän työelämän muuttuvia tarpeita.

Kehittämisprosessi ja tulokset Hankkeessa toteutettiin kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmien vertailu. Vertailu auttoi kehittämään ammatillisen opettajankoulutuksen, opinto-ohjaajan ja erityisopettajakoulutusten opetussuunnitelmien yhteisiä linjauksia ja antoi suuntaa kehittämiselle. Tätä hyödynnettiin eri opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä. OPS-vertailu oli hyvä ensiaskel OPS-prosessien jatkuvaksi kehittämiseksi. Kullakin ammattikorkeakoululla on omat koko korkeakoulun tason opetussuunnitelmaprosessit ja nyt tulevaisuudessa voidaan selkeyttää ja kehittää ammatillisten opettajakorkeakoulujen prosessia ottaen huomioon myös muiden opettajakorkeakoulujen kanssa tehdyn vertailun tulokset.

Opetussuunnitelma-analyysien pohjalta tehtiin yhteinen julkilausuma ”Mikä yhdistää ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia”.

Seuraavat asiat ovat kaikille opetussuunnitelmille yhteisiä: • Ammatillisen opettajankoulutuksen arvoperusta: ammatillisen opettajan perustehtävä on tukea kansalaisten kasvua, sivistystä ja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kohtaaminen ja vuotovaikutus ovat ammatillisen opettajan perusosaamista.

• Ammatillisen opettajankoulutuksen pohjalla on laaja tulkinta ammatillisen opettajan osaamisesta: ammatillisen opettajan osaaminen määritellään tietojen, taitojen ja asenteiden sidoksina ammatillisen opettajan työssä. Kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulujen osaamistavoitteissa korostuva opettajan perusosaamiset: arviointi, suunnittelu, ohjaus ja opetus, yhteistyö ja verkostotyö, kehittämisosaaminen sekä oman ja yhteisön hyvinvoinnin tukeminen ja ylläpitäminen.

14

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen

• Koulutusprosessit perustuvat ammattipedagogiseen tutkimukseen. Ne ovat monimuotoisia, niissä vuorottelevat lähiopetus, verkko-opetus, digitaalisten välineiden käyttö sekä monenlaiset oppimisympäristöt Keskeistä on osallistavuus, yhteisöllisyys, opiskelijalähtöisyys ja aktiiviset työskentelytavat.

• Henkilökohtaistaminen: ammatillisessa opettajankoulutuksessa henkilökohtaistaminen tarkoittaa sitä, että osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessit, opiskelijan henkilökohtaisen oppimisprosessin ja kehittymisen ohjaaminen ovat käytössä kaikissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Vertaisyhmät ja opiskelijat ovat ohjauksen toimijoita.

• Tutkiva ja kehittävä työote: ammatillisen opettajan osaaamisen perustalla on tutkiva ja kehittävä työote, joka tarkoittaa jatkuvaa, uusien asiakkaiden ja toimintaympäristöjen myötä muuttuvien toimintatapojen kehittämistä.

Julkilausuma toimii ammatillisten opettajankoulutusten arviointien perusdokumenttina, määrittäen yhdessä sovittuja linjauksia ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen johtajat ovat sitoutuneet siihen. (OPEKE, 2018) Kehittämisosion tavoiteena oli luoda parempia käytänteitä OPS-prosessien jatkuvaksi kehittämiseksi. Tähän on pyritty kahdella toimenpiteellä.

Ensinnäkin on tiivistetty yhteistyötä sidosryhmien ja AOKK-neuvottelukuntien kanssa ja toiseksi on määritelty ammatillisten opettajankoulutusten perusasioita, joka ohjaa opetussuunnitelmien kehittämistä.

Opetussuunnitelmien kehittäminen Haaga-Helia ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on kehitetty pedagogisen osaamisen tutkimista, toteuttamista ja arvioimista erilaisissa autenttisen työn ympäristöissä. Samalla on kehitetty ammattitaitovaatimusten ja osaamisen arvioinnin kriteereiden yhteisiä tulkintoja sekä terävöitetty näkökulmiatyöelämän pedagogisuuteen.

Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on uudistettu ammatillisen opettajankoulutuksen, opinto-ohjaajakoulutuksen ja ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmat yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti. Samalla on tarkennettu opiskelijan opintojen henkilökohtaistamisprosessia työohjeissa.

Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on meneillään opetussuunnitelmien uudistamisprosessi, johon on otettu mukaan entistä 15

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen

tiiviimmin sidosryhmiä ja neuvottelukunnan jäseniä. Kehittämisosio järjesti sidosryhmille avoimen kehittämisfoorumin, jonka tuloksena syntyi kehittämisideoita liittyen rakenteisiin, toimintatapoihin, työelämäyhteistyöhön ja yhteistyöhön korkeakoulujen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Kehittämisideoita on huomioitu OPS-uudistuksessa.

Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opetussuunnitelman kehittämistyössä käsiteltiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteitä ja konkretisoitiin osaamisen osoittamisen dokumentointia.

Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opetussuunnitelmaprosessissa käytettiin hyödyksi OPEKE-hankkeen kokousten tuotoksia sekä opettajakoulutusten ja niiden neuvottelukuntien työkokouksen tuottamia dokumenttiaineistoja pohdittaessa, miten osaamisperustaisessa opettajankoulutuksessa voi toteutua opintojen henkilökohtaisuus ja opettajan identiteettityön tukeminen.

Ammatillisen opettajan osaamisvaatimukset Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Hankkeessa tuotettiin tutkimuksen pohjalta Ammatillisen opettajan osaamisvaatimukset (Raudasoja & Kaitala, 2019). Ammatillisen koulutuksen uudistuttua ammatillisen koulutuksen opettajiin ja heidän ammatilliseen toimijuuteensa on kohdistunut muutospaineita lainsäädännön, tutkinnon perusteiden ja rahoituksen uudistuksen myötä. Ammatillisen koulutuksen opettajien osaamisvaatimuksiksi nousivat pedagoginen osaaminen, HOKS:n laatiminen, arviointiosaaminen, työelämäyhteistyö, ohjausja uraohjausosaaminen, oman alan substanssiosaaminen ja erityiseen tukeen liittyvä osaaminen.

Ammatillisen koulutuksen opettajan osaamisvaatimukset on yhdistetty OKM:n (2016, s. 17) asettaman Opettajankoulutusfoorumin laatimiin tulevaisuuden opettajan osaamistavoitteisiin huomioiden ammatillisen opettajan kaksoisprofession mukanaan tuomat vaatimukset sekä pedagogisesta että substanssiosaamisesta.

16

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen

Ammatillisen opettajan pedagoginen osaaminen

Ammatillisen opettajan substanssi­ osaaminen

• Pedagoginen taitavuus • Tutkinnon perusteiden osaaminen • HOKSin laatimiseen liittyvä osaaminen • Arviointiosaaminen • Ohjaus- ja uraohjausosaaminen • Erityiseen tukeen liittyvä osaaminen

• Syvällinen oman alan osaaminen • Työelämäyhteistyö • Yhteiskunnalliset, globaalit ja eettiset kysymykset • Laadunhallinta • Yritteliäisyys

• Luovuus, uteliaisuus, kokeilu- ja kehittämisrohkeus

Uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus

• Taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia innovaatioita • Taito reflektoida ja arvioida • Taito muuttaa omaa toimintaa • Pystyvyys ja toimijuus

Oman osaamisen ja yhteistyön jatkuva kehittäminen

• Luovuus, uteliaisuus, kokeilu- ja kehittämisrohkeus • Taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia innovaatioita • Taito reflektoida ja arvioida • Taito muuttaa omaa toimintaa • Pystyvyys ja toimijuus

KUVIO 2. Tavoitteet ammatillisen opettajan osaamiselle (Raudasoja & Kaitala, 2019)

17

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen

Ammatillisen opettajan pedagoginen osaaminen Tutkimustulosten mukaan ammatillisen opettajan pedagogisessa osaamisessa korostuu tutkinnon perusteiden hyvä tuntemus. Tutkinnon perusteiden avulla opettajat laativat opiskelijan HOKSin ja suunnittelevat siihen liittyvät yksilölliset opintopolut ja osaamisen hankkimisen menetelmät erilaisiin oppimisympäristöihin. Inklusiivisessa ammatillisessa koulutuksessa opettajat suunnittelevat myös opiskelijoiden erityisen tukeen liittyvän pedagogisen tuen ja ohjauksen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Opettajien arviointiosaaminen merkitys korostuu osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa, jossa opiskelijan opinnot henkilökohtaistetaan. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, jotta opiskelija voi keskittyä puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Arviointiosaamiseen kuuluu palautteen antaminen opiskelijalle osaamisen hankkimisen edistymisestä sekä osaamisen arviointi työelämässä toteutettavissa näytöissä.

Ammatillinen koulutus haastaa opettajan ammatillisen toimijuuden ohjaus- ja uraohjausosaamisen kohdalla. Ammatilliset opettajat ohjaavat opiskelijoita HOKS:n eri vaiheissa. Ohjauksessa korostuu opiskelijan aktiivisen toimijuuden tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä sekä tulevaisuuden skenaarioiden rakentaminen työllistymisen ja / tai jatkokoulutusten näkökulmista. Näihin asioihin osa ammatillisista opettajista ei ole saanut koulutusta, joka koulutuksen järjestäjien on hyvä tiedostaa. (Raudasoja & Kaitala, 2019)

Ammatillisen opettajan substanssiosaaminen Ammatillinen opettajuus on kaksoisprofessio, jossa substanssiosaamista voidaan tarkastella sekä syvällisenä oman alan osaamisena että työelämäyhteistyönä. Syvällistä oman alan osaamista ammatillinen opettaja tarvitsee, jotta hän kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan tutkinnon perusteiden vaatimusten mukaisesti. Opiskelijat hankkivat osaamistaan työpaikoilla aidoissa oppimisympäristöissä mahdollisimman paljon, joten ammatillisen opettajan tulee kyetä asettamaan tavoitteet osaamisen hankkimisella tutkinnon perusteiden pohjalta suhteessa työpaikan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Ammatillisen toimijuuden haasteeksi nousee ammatillisen koulutuksen opettajien työelämäyhteistyö, joka ymmärretään hyvin eri tavoin opettajien keskuudessa. Monessa oppilaitoksessa on määrittelemättä se, mitä työelämäyhteistyö heillä tarkoittaa ja tästä johtuen toimintatavat vaihtelevat huomattavasti. Kapeimmillaan työelämäyhteistyö on koulutus- tai oppisopimuksen mukaista opiskelijan osaamisen hankkimista, kun taas 18

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen

laveammin määriteltynä siihen voi liittyä yhteistyöprojekteja, koulutuksen kehittämistä, henkilöstökoulutuksia, rekrytoinnin tukea ja / tai asiantuntijavaihtoja.

Substanssiosaamiseen kuuluu niin oppilaitoksissa kuin työpaikoillakin laadunhallintaan, kestävään tulevaisuuteen ja eettisiin kysymyksiin liittyvä osaaminen ja ratkaisut. Ammatillisen opettajan tulee huomioida myös yhteiskunnalliset ja globaalit alakohtaiset, mutta myös yleisemmät kysymykset esim. opiskelijoiden työllistymisen tukemisen näkökulmasta.

(Raudasoja & Kaitala, 2019)

Uutta luova asiantuntijuus Uutta luova asiantuntijuus vaatii ammatilliselta opettajalta vahvaa ammatillista toimijuutta, jonka pohjalta hän kykenee toimimaan yritteliäästi ja tuloksellisesti globaalista työelämästä nousevien kehittämistarpeiden äärellä. Ammatillisella opettajalla tulee olla kyky reflektoida ja arvioida omaa toimintaansa sekä osaamistaan ja kyky kehittää niitä vaatimusten mukaisesti. Tämä vaatii luovuutta, kokeilu- ja kehittämisrohkeutta ja uskallusta toimia sekä yksin että yhdessä muiden kanssa, kun uusia innovaatioita otetaan käyttöön. Uutta luotaessa ammatillinen opettaja joutuu käymään myös henkilökohtaisia identiteettineuvotteluja muokatessaan omia käsityksiään kehittyvistä asioita ja itsestään osaajana. (Raudasoja & Kaitala, 2019)

Oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen Ammatillisen opettajan oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen kytkeytyy pääsääntöisesti työelämäyhteistyöhön, mutta myös lainsäädännön, politiikkalinjausten ja rahoituksen kautta osaksi valtiokeskeistä yhteiskuntakehitystä. Siten oman osaamisen ja yhteisön kehittämien tavoitteet tulevat osittain ulkopuolisina vaatimuksina, joista ammatillisten opettajien tulisi olla riittävän tietoisia. Nämä ulkopuolelta tulevat muutosvaatimukset haastavat koulutuksen järjestäjän toimintakulttuurin ja sitä kautta yksittäisen opettajan toimijuuden, jota voidaan tukea osaamisen johtamisen kautta.

Tavoitteet ammatillisen opettajan osaamiselle ovat hyvin laaja-alaiset ja vaativat opettajalta jatkuvaa oppimista, joka koulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon osana sekä pedagogisen toiminnan että osaamisen johtamista. Ammatilliset opettajat ovat vahvoja ammatillisia toimijoita, jotka kykenevät muutokseen, kun he saavat työlleen riittävän tuen ja selkeät tavoitteet. (Raudasoja & Kaitala, 2019)

19

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen

Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Hankkeessa on vertailtu ja analysoitu OPSeja suhteessa opettajankoulutusfoorumin hyväksymään kaikille opettajille yhteiseen osaamiseen sekä kansalliseen Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (L 93/2017, A 120/2017, NQF 7). Näiden pohjalta tehtiin ehdotus ammatillisen opettajankoulutuksen määrittelemisestä NQF:n tasolle 7. Hankkeessa on tuotettu vertailutietoa ammatillisten opettajankoulutusten osaamistavoitteista sekä suhteesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen, joka julkaistiin Ammatillinen opettajakoulutus osaamisen viitekehyksen valossa -artikkelina, josta oheinen katkelma:

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat on laadittu kansallisen tutkintojen asetuksen 120/2017 kuvaaman viitekehyksen tason 7 mukaan, vaikka ammatillinen opettajankoulutus ei vielä ole osa lainsäädännöllistä tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehystä.

Ne ovat myös linjassa OKM:n opettajankoulutusfoorumin opettajankoulutukselle laatimien yhteisten osaamiskuvausten kanssa (Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja 2016), kun otetaan huomioon hakukelpoisuuden edellyttämä korkeakoulututkinto ja työkokemusvaatimus.

(Mahlamäki-Kultanen, Happo & Perunka, 2019).

Ammatillinen opettajankoulutus nyt ja tulevaisuudessa Hankkeen kolmantena tavoitteena oli varmistaa, että ammatillinen opettajankoulutus jatkossakin vastaa koulutuksen järjestäjien ja kansainvälistyvän työelämän muuttuvia tarpeita. Tämä pyrittiin varmistamaan kaikkien opettajakorkeakoulujen kesken luomalla aiemman kahden tavoitteen toimenpiteistä pysyvä toimintamalli, joka julkaistiin Ammatillinen opettajankoulutus nyt ja tulevaisuudessa -julkaisussa, joka nostaa esiin esimerkiksi seuraavia jatkotoimenpiteitä:

• Opettajankoulutuksissa ammattipedagogiikkaa kehitetään tutkivalla ja kehittävällä työ- ja opiskeluotteella ammatillisten opettajakorkeakoulujen välisessä yhteistyössä ja monenlaisissa verkostoissa.

• Ammatilliset opettajakorkeakoulut tuottavat yhdessä uusia pedagogisia ratkaisuja, ja ne näkyvät ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmissa sekä koulutusviennissä.

20

2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen

• Koko ajan uudistuvat pedagogiset ratkaisut näkyvät ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja ammatillisten opettajien toimintatapana.

• Ammatilliset opettajakorkeakoulut tekevät yhteistyössä kansainvälisesti arvostettua ammattipedagogista tutkimusta.

• Ammatilliset opettajakorkeakoulut tarjoavat opettajankoulutusta osana YAMK- tai Master-tutkintoa. (OPEKE, 2020)

Jatkokehittäminen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen osio olisi voinut ottaa vielä laajemmin mukaan sidosryhmiä esimerkiksi verkkotyöskentelyllä. Asioita käsitelty opettajakorkeakoulujen kehittämispäivissä ja neuvottelukunnissa, mutta opettajaopiskelijoiden ja oppilaitossidosryhmien suuntaan olisi voitu olla vielä määrällisesti laajempaan määrään kohderyhmää aktiivisempia.

Jatkokehittelyn kohteiksi jäävät laajempi OPS-yhteistyö hankkeen jälkeen ja ammatillisen opettajankoulutuksen näkyminen laajemmin opettajankoulutuksen kentällä. Ammatillisten opettajankoulutusten kyky vastata työelämän pedagogisoitumisen ja lisääntyvän työelämässä oppimisen haasteisiin jää jatkokehittelyn varaan.

Tuotoksina ja tuloksina syntyneet yhteiset strategiset linjaukset ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien kehittämiseen eli ”Ammatillisen opettajankoulutuksen strategisia avauksia” tarjoaa tiekartan jatkotoimille.

Jatkossa meillä on paremmin asiakastarpeisiin reagoivat opettajankoulutuksen toteutussuunnitelmat ja työelämään verkottuneempi malli osaamisperusteisen opetussuunnitelman toteuttamiseen.

21

3. Opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen

3. Opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen Ari Langén, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kehittämisosion tavoitteena oli luoda malli opettajankouluttajan osaamisen kehittämiseen. Mallin avulla voidaan jatkossa varmistaa opettajankouluttajan työelämälähtöinen, ajantasainen ja ennakointitietoa hyödyntävä osaaminen. Tämän saavuttamiseksi kartoitetaan opettajankouluttajien tulevaisuuden osaamistarpeita, luodaan toimintamalli osaamistarpeiden päivittämiseen ja ennakointiin sekä vahvistetaan opettajankouluttajien työelämäosaamisen pedagogiikkaa.

Kehittämisprosessi ja tulokset Kehittämisosiossa kartoitettiin opettajankouluttajan tulevaisuuden osaamistarpeet hankkeessa toteutetun selvitystyön ja käytännön yhteistyön tuloksena. Opettajankouluttajan osaaminen kuvattiin. Hanketyön ansiosta toimijoille on kertynyt lisäksi runsaasti tietoa ja käytännön kokemusta erilaisista tavoista kehittää henkilöstön osaamista. Hankkeessa perehdyttiin mm. erilaisiin osaamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluihin ja malleihin mm. OSU-profilointiin perehtyminen.

Opettajankouluttajien tulevaisuuden osaamistarpeita koskevaa tietoa hyödynnettiin moduulistyöskentelyn ja ajatushautomoiden toteuttamisen pohjana. Hankkeessa suunniteltu ja toteutettu moduulityöskentely ja ajatushautomot tarjosivat mahdollisuuden syventyä valittuihin opettajankouluttajan osaamisen kannalta keskeisiin sisältökysymyksiin hankeosaamisessa, monimuotoistuvassa vuorovaikutuksessa ja oppimisen fasilitoinnissa. Moduulityöskentelyyn kytketyt osaamisen itsearvioinnit avasivat kuvaa opettajankouluttajan työn laajuudesta ja monipuolisuudesta. Esimerkiksi monimuotoistuvan vuorovaikutuksen suhteen voidaan todeta, että opettajankouluttajien vuorovaikutuskenttä on varsin laaja käsittäen opettajaopiskelijoiden lisäksi moninaiset verkostot.

Moduulityöskentelyssä hyödynnettyjen osaamisen itsearvioinnin, parityöskentelyn ja mentoroinnin ansiosta hankkeessa kertyi runsaasti kokemusta ja arvioitua tietoa moduulityöskentelyn ja ajatushautomoiden soveltuvuudesta osaamisen kehittämisen muodoksi. Ajatushautomoiden sisällöllinen hyöty oli osallistuneiden opettajankouluttajien osaamisen kehittyminen ajatushautomon sisältöteemaan liittyvissä osaamisen kysymyksissä. Osaamisen itsearvioinnin työkalun kehittämisen suhteen hanketoimijoilla on valmius tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla kytkeä 22

3. Opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen

omissa organisaatioissaan osaamisen itsearviointi opettajankouluttajana kehittymiseen.

Moduulityöskentely kytkettiin opettajankouluttajien työelämäjaksoihin, joiden aikana jalkauduttiin koulutuksen järjestäjien pariin. Opettajankouluttajan työelämäjaksoja toteutettiin erilaisissa oppilaitosorganisaatioissa ja toimintaympäristöissä, joilla kaikilla on ollut selkeä ja perusteltu kytkös kehittymiseen ammatillisena opettajankouluttajana.

Sisällöllisesti työelämäjaksot käsittivät tavoitteellista toimintaa ja vuorovaikutusta koulutuksen järjestäjien luona. Työelämäjaksoilla oli keskusteluja ja vuorovaikusta johdon, vastuuhenkilöiden ja opetus- ja ohjaushenkilöiden kanssa. Jakson aikana opettajankouluttajat olivat suunnitelmansa mukaisesti perehtyneet mm. koulutuksen järjestäjäorganisaation vuosikelloon, toimintaa ohjaaviin taloudellisiin ja toiminnallisiin reunaehtoihin, laatuasioihin, strategiaan ja opiskelijaprosesseihin. Opettajankouluttajat seurasivat tai havainnoivat opetuksen, ohjaamisen ja oppimisen järjestämistä erilaisissa ympäristöissä ja konteksteissa. Opettajankouluttajat varjostivat opettajan tai ohjaajan työtä ja toimintaa erilaisissa työ- ja oppimisympäristöissä.

Työelämäjaksojen päätteeksi tehdyt jakson arvioinnit ovat tuottaneet tietoa siitä, miten hyvin työelämäjakso tuotti työelämälähtöistä ja ajantasaista osaamista, kuinka hyvin suunniteltu malli toimi osaamisen kehittämisessä ja miten sitä voisi parantaa. Lisäksi saatiin tietoa siitä, ilmenikö jakson aikana työelämästä nousevia kehittämistarpeita, kenties signaaleja ammatillisten opettajakorkeakoulujen toiminnan kehittämiseksi, uusiksi palvelutuotteiksi tai yhteistyöksi. Arviointien perusteella voidaan todeta, että työelämäjaksot tuottivat välitöntä hyötyä opettajankoulutusten toteutustapoihin tai sisältöihin. Nämä näkyvät uusina koulutuksen järjestämistä koskevina käytännöllisinä ideoina, joita otetaan käyttöön. Useilla osallistujilla myös on aiempaa realistisempi käsitys siitä, minkälaisessa toimintakentässä ammatilliset opettajat toimivat. Lähes kaikki opettajankouluttajat kokivat saaneensa uutta motivaatiota ja näkökulmaa työhönsä.

Jossain määrin työelämäjaksot koettiin myös voimaannuttavana tekijänä.

Haaga-Helia ammatillisessa opettajakorkeakoulussa käynnistettiin työelämän pedagogisoitumista tutkiva (PeTy) tutkimus, joka selvitti: Mitkä ovat ne signaalit ja tunnusmerkit, jotka kertovat työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja osaamisesta? Haastateltavina olivat yritysten järjestöjen ja seurojen osaamisesta sekä oppimisesta vastaavat henkilöt (n=12). PeTy nosti esiin työorganisaatioiden osaamisratkaisuja, osaamisen johtamisen käytäntöjä sekä liike-elämän ja järjestökentän osaamispuhetta. Tulokset antoivat kehittämisvälineitä ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmatyöhön sekä ohjaustyöhön ei-oppilaitostaustaisten opiskelijoiden parissa. Myös täydennyskoulutusaihioita tulokset nostivat esiin.

(Mäki & Siirilä, 2019).

23

3. Opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen

Muutokset opettajankoulutuksessa tai/ja opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisessä Osaamisen kehittyminen voidaan kiteyttää seuraavasti: kehittämisosiossa on aiemman hankkeessa tehdyn selvitystyön, henkilöstöille toteutettujen työpajojen ja hankeryhmän tekemän valinnan ja yhteenvedon tuloksena määritelty suunnitelma moduulityöskentelyn ja ajatushautomoiden toteuttamiseen ja suunnitelmat on pantu täytäntöön.

Moduulityöskentelyn, oman osaamisen itsearvioinnin, parityöskentelyn ja ajatushautomoiden ansiosta opettajilla on ymmärrys omasta osaamisestaan ja käsitys kehittymistavoitteistaan. Opettajat ovat valintansa mukaisesti kehittäneet osaamistaan oppimisen fasilitoinnissa, monimuotoistuvassa vuorovaikutuksessa tai hankeosaamisessa.

Opettajien työelämäosaamisen pedagogiikka on kehittynyt työelämäjaksojen ansiosta. Opettajilla on ensinnäkin käsitys niistä prosesseista ja työtehtävistä, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Toiseksi opettajilla on ajantasaista tietoa ja kokemusta siitä, miten erilaisissa oppimisympäristöissä koulutusta ammatillisessa koulutuksessa järjestetään, sekä millaisia opetuksellisia ja ohjauksellisia kysymyksiä koulutuksen järjestämiseen liittyy.

Saavutetut muutokset ammatillisessa opettajan­ koulutuksessa, opetusalan täydennyskoulutuksessa ja opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisessä Kehittämisosiossa on luotu malli ja puitteet opettajankouluttajan osaamisen suunnitelmalliselle kehittämiselle, jonka tavoitteena on varmistaa opettajankouluttajan työelämälähtöinen, ajantasainen ja ennakointitietoa hyödyntävä osaaminen. Kehittämisosiossa on määritelty opettajankouluttajan osaamiskuvaukset ja -kriteerit, tuotettu toimintamalli osaamistarpeiden ennakointiin ja päivittämiseen, sekä tuotettu uusia opettajankouluttajan osaamisen kehittämisen tapoja sekä tuottaa eri yhteyksissä levitettävissä olevia aineistoja.

24

3. Opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen

KUVIO 3. Ammatillisen opettajankouluttajan osaamisen kehittäminen.

Jatkokehittäminen Jatkokehittelyn kohteiksi jäävät laajempi ammatillisten opettajankouluttajien osaamisen varmistaminen ammatillisten opettajakorkeakoulujen keskinäisenä yhteistyönä. Ammatillisten opettajankoulutusten kyky vastata erilaisiin pedagogisiin tarpeisiin, lisääntyvän työelämässä oppimisen sekä jatkuvan oppimisen haasteisiin tulee turvata tulevaisuudessakin osaamisen johtamisen keinoin. Vakiintuneita käytänteitä ovat jo nyt ammatillisten opettajakorkeakoulujen vuosittaiset yhteistyöpäivät, joissa voidaan nyt hyödyntää osahankkeen tuotoksia.

25

4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen sekä valmistuvan opettajan tukeminen

4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen sekä valmistuvan opettajan tukeminen Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Kehittämisosion tavoitteena oli uudistaa opettajankoulutuksen toteutustapoja. Hankkeessa kehitetään opetusharjoittelua ja ohjauksen käytänteitä yhteisölliseen ja uudistavan oppimisen suuntaan yhdessä opettajankouluttajien, koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden kanssa. Lisäksi kehitetään harjoitteluohjaajien tietoisuutta ohjausorientaatiosta ja opettajankoulutuksen käytänteiden ja arvioinnin osaamista. Samalla vahvistetaan opettajankouluttajien työelämäosaamista ja sen pedagogiikka. Prosessilla tuetaan opettajaopiskelijoiden induktiovaihetta ja työllistymistä.

Kehittämisprosessi ja tulokset OPEKE-hankkeen alussa kerättiin tietoa opettajakorkeakoulujen opetusharjoittelujen käytänteistä, joka julkaistiin Opetusharjoittelu eri ammattikorkeakoulujen ammatillisessa opettajankoulutuksessa -artikkelissa (Rönkkönen ym., 2019). Tämä perehdytti toimijat toisten käytäntöihin ja antoi näkökulmaa oman pilotoinnin toteuttamiseen.

Ammatillista opettajankoulutusta ja siihen liittyvää harjoittelua lähdettiin kehittämään erilaisten pilottien kautta, riippuen kunkin ammatillisen opettajakorkeakoulun omista intresseistä. Piloteissa oli kolme erilaista näkökulmaa. Yksi piloteista keskittyi opettajan työsuhteessa (epäpätevänä) työskentelevän opettajaopiskelijan työn opinnollistamiseen ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Toinen pilotti keskittyi opinnollistamiseen muualla työelämässä kuin oppilaitoksissa. Kolmas pilotti kohdentui työelämässä toimivan opettajaopiskelijan omassa harjoittelun suorituspaikassa eli ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa tapahtuvan opetusharjoittelun aikaisen koulutuksen järjestäjän työelämäyhteistyön kehittämiseen.

Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakoulujen ammatilliset opettajakorkeakoulut toteuttivat pilotin, jossa kehitettiin opettajan työn opinnollistamista ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa. Opiskelijoita yhdisti kokemus ammatillisena opettajana toimimisesta. He toimivat sekä ammatillisen koulutuksen että ammattikorkeakoulutuksen tehtävissä pilotin aikana.

26

4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen sekä valmistuvan opettajan tukeminen

Pilottikoulutuksessa oli mahdollista, että vahvan aiemman osaamisen omaava opiskelija suoritti opinnot hyvinkin lyhyessä ajassa. Opintojen alussa opiskelijat kartoittivat omaa osaamistaan opettajakorkeakoulun vastuuopettajan ja omalla työpaikallaan toimivan mentorin tuella ja ohjauksessa. Henkilökohtaisen osaamiskartoituksen avulla selvitettiin jokaisen opiskelijan osaaminen opintojen aloitusajankohtana. Osaamista verrattiin opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Mikäli opiskelijan osaaminen oli esimerkiksi laajan ja pitkäkestoisen kokemuksen ansiosta tavoitellulla tasolla, voitiin sopia osaamisen tunnistamisen menetelmistä. (Hannula ym., 2019) Puuttuvan osaamisen hankintamenetelmät sovittiin henkilökohtaisten edellytysten ja oman oppilaitoksen tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta.

Opiskelijoita ei siis ohjattu osallistumaan erillisille kursseille tai opintojaksoille, vaan oppimisen tilanteet etsittiin opiskelijan oman organisaation ja työtehtävien puitteista. Osaamisen kehittämisessä täten ratkaisevassa roolissa oli työpaikalla toimiva mentori. Hän oli opiskelijan kanssa samassa organisaatiossa työskentelevä pätevä opettaja. Alussa laadittavan osaamiskartoituksen lisäksi hän auttoi opiskelijaa löytämään sellaisia työtehtäviä ja tilanteita, joissa osaaminen kehittyi opetussuunnitelman asettaman viitekehyksen suunnassa. Tätä henkilökohtaistettua oppimista tuki pilottiryhmän opiskelijoiden vertaistuki ja yhteisöllisyys. Teoreettisen tiedon kehittämisen tueksi tarjottiin eri teemoja käsitteleviä webinaareja, perinteisempiä oppikirjoja ja muita lähteitä.

Työpaikalle integroitu, osaamisperustainen ja mentorin ohjaama opintomalli koettiin erinomaisen hyvänä tapana saavuttaa ammatillisena opettajana tarvittavaa osaamista. Samalla toteutui opettajankouluttajien jalkautuminen kohdeorganisaatioihin sekä pedagogisen arjen kehittäminen oppilaitoksissa opettajaopiskelijoiden toiminnan ja osaamisen osoittamisien kautta.

Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu toteutti pilotin, jossa opettajaopiskelijan opinnot opinnollistettiin työelämään mentorin tuella.

Tässä opetusharjoittelua kehittävässä pilotissa tehtiin näkyväksi ja dokumentoitiin opetusharjoittelun toteutuksen ympäristöjä, toimintatapoja ja menetelmiä työelämän toimintaympäristöissä.

Pilotissa tehtiin kokeiluja opettajaopiskelijoiden kanssa. Kokeilut hyödyttivät sekä opettajaopiskelijan oppimista, yrityksen toimintaa, että koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Pilotissa toteutettiin ohjaus- ja opetustilanteita erilaisissa yrityksissä ja muissa toimintaympäristöissä, kuten harjoittelu työpaikkaopettajana/ohjaajana, oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyön aloitteellisena kehittäjänä, työssäoppimisen ja työelämässä oppimisen kehittäjänä, työpaikan henkilöstön kouluttajana ja kehittäjänä, korkeakouluopiskelijan harjoittelun ohjaajana ja koulun ja työelämän välisen yhteistyön aloitteen tekijänä ja uuden työntekijän perehdyttäjänä.

27

4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen sekä valmistuvan opettajan tukeminen

Yksi pilotin keskeisistä tuloksista on se, että opetusharjoittelu voi hyödyttää samanaikaisesti sekä opettajaopiskelijan oppimista, yrityksen toimintaa, että koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä nousi itse asiassa yhdeksi opetusharjoittelun onnistumisen avaintekijäksi. Oppiminen on aina enemmän tai vähemmän monen välistä yhteistyötä ja siksi sitä tulisi myös suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä. Oppiminen on tehokasta työelämän ympäristöissä ja verkostoissa, sillä se kiinnittyy aitoihin toimintakokonaisuuksiin ja ongelmanratkaisuihin. Työpaikalla pitää reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin – toimia tarvittaessa ad hoc! Työelämän toimintaympäristöissä toteutettavasta opetusharjoittelusta voikin tulla autenttista ja kiinnostavaa ongelmanratkaisua ja juuri tällaiset tilanteet osoittautuivat pilotissa hyviksi oppimistilanteiksi. Työelämän ympäristöissä opetusharjoittelun toteuttaminen vaatii vähintäänkin neuvottelua ja parhaimmillaan yhteissuunnittelua, yhteistoimintaa ja yhteiskehittämistä. Kun opetusharjoittelu laajennetaan koulun ulkopuolelle, syntyy opettajan yhteistyötaitojen kehittämiselle loistavat puitteet.

Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutettiin pilotti työelämässä toimivan opettajaopiskelijan oppilaitoksessa tapahtuvan opetusharjoittelun aikaiseen työelämäyhteistyön kehittämiseen teemalla opetusharjoittelija voimavarana. Pilotissa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä opiskelijoiden ja opetusharjoitteluoppilaitoksen toimijoiden kanssa opetusharjoittelukäytänne, jossa työelämässä toimivat opettajaopiskelijat ovat opetusharjoitteluopintojensa ohessa toimineet voimavarana opetusharjoitteluoppilaitoksen työelämälähtöisen pedagogiikan kehittämisessä.

Pilotti suunnattiin opiskelijoille, jotka pedagogisten opintojensa aikana eivät toimineet ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa eivätkä missään muussakaan sellaisessa oppilaitoksessa, jossa kelpoisena toimimisen edellytyksenä on 60 opintopisteen laajuisten pedagogisten opintojen suorittaminen.

Pilotin ansiosta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvä pedagoginen osaaminen vahvistui, ja oppilaitoksen ja työelämäedustajien osallisuus oppimisen suunnittelussa ja osaamisen arvioinnissa selkiytyi.

Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu keskittyi osaamisperustaisuuden sekä henkilökohtaistamisen prosessien vahvistamiseen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Opintoja aloittaessaan pilottiryhmän opiskelijat arvioivat opintojensa aluksi oman osaamisensa suhteessa opettajaopintojen osaamistavoitteisiin. Itsearvioinnin perusteella rakentui henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka pohjalta opinnot etenivät osaamisen kehittämistarpeen mukaisesti.

Varsinaiset opettajaopinnot tarjosivat työelämälähtöisen toimintamallin – opiskelijat kehittivät osaamistaan toimimalla opintojen alusta alkaen opettajina toisilleen. Opiskelijat työskentelivät neljän jäsenen tiimeissä, perehtyivät opetettaviin teemoihin, pohtivat pedagogisia ratkaisuja, 28

4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen sekä valmistuvan opettajan tukeminen

valmistivat opetusmateriaalia, toteuttivat opetusta ja ohjausta sekä saivat vertaispalautetta. Olennainen osa osaamisen kehittämistä olivat sekä pedagogisten opintojen teemojen että opetuksesta saadun vertaispalautteen käsittely henkilökohtaisessa osaamisportfoliossa.

Omassa opetusharjoittelussaan opettajaopiskelija kehitti osaamistaan opettajan työssä suunnitellusti, ja osoitti sitä nk. jatkuvan näytön periaatteella. Harjoittelun ohjannut opettaja perehdytti oppilaitoksen toimintaympäristöön ja auttoi opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lopuksi ohjaava opettaja antoi kirjallisen arvion opettajaopiskelijan opetusharjoittelusta.

Edellä kuvattu henkilökohtaistettu toimintamalli osoittautui hyvin toimivaksi korkeakouluympäristössä. Siitä on tullut osa OAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen osaamisperustaista toteutusta. Vastaavalla tavalla muissa opettajakorkeakouluissa tarkasteltiin harjoittelun henkilökohtaistettua toteutusta eri näkökulmista.

Pilotti tuotti merkittävää lisäarvoa ammatilliselle opettajankoulutukselle.

Se mahdollisti henkilökohtaistetun koulutustoteutuksen pilotoinnin sekä harjoittelun laajentamisen osaksi myös alkuvaiheen opettajaopintoja.

Hanketoiminnot tukivat merkittävästi opettajaopiskelijoiden osaamisen kehittymistä opettajan tehtävissä. Samoin pilotointi kehitti uusia toimintakäytänteitä harjoittelun suunnitteluun ja ohjaukseen. Tällä kaikella tullee olemaan positiivinen vaikutus opettajaopiskelijoiden induktiovaiheessa ja työllistymisessä.

Jatkokehittäminen OPEKE-hankkeen aikana pilotoitiin uudenlaisia tapoja toteuttaa ammatillista opettajankoulutusta ja siihen sisältyvää harjoittelua. Koulutusta toteutetaan tällä hetkellä monin erilaisin hyväksi todetuin keinoin, joissa otetaan huomioon koulutuksen järjestämisen hyvin erilaiset tilanteet ja tarpeet eri puolilla maata ja eri toimialoilla. Olisi tarpeen tehdä synteesiä käytänteiden mallintamiseksi, vaikka jokainen ammatillinen opettajakorkeakoulu voi toteuttaa ammatillista opettajankoulutusta alueensa omista lähtökohdista käsin. Yhteiset mallit voisivat tukea laadunvarmistusta ammatillisissa opettajankoulutuksissa.

Valmistuvan opettajan tukeminen Hankkeessa tuotettiin ammatillisen opettajaopiskelijan uraohjauksen malli tutkimuksen pohjalta, johon osallistui 64 valmistuvaa opettajaa sekä 35 ammatillista opettajankouluttajaa. Tutkimuksen mukaan ammatillisen opettajaopiskelijan uraohjaus kohti työelämää tapahtuu opintojen 29

4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen sekä valmistuvan opettajan tukeminen

ohessa koko koulutuksen ajan jatkuen työllistymisen induktiovaiheeseen ja siihen kuuluvaan perehdyttämiseen sekä mentorointiin.

KUVIO 4. Ammatillisen opettajaopiskelijan uraohjauksen malli (Raudasoja, Hakala, Hannula & Susimetsä, 2020)

• Henkilökohtaistamisvaiheessa ammatillisen opettajaopiskelijan oman kasvun prosessi käynnistyy ja osaamisperusteisteinen oppimisen sekä opettajuuden rakentuminen alkaa uraohjauksen tuella.

• Puuttuvan osaamisen hankkimisen vaiheessa varmistetaan ammatillisen opettajaopiskelijan kasvuprosessin eteneminen ja ammatillisen opettajan ammattiroolin vahvistuminen.

• Osaamisen osoittamisen ja soveltamisen vaiheessa ammatillinen opettajaopiskelija on hankkinut puuttuvan osaamisen ja osoittaa osaamistaan opettajana. Hänelle on kehittynyt ammatillisen opettajan kaksoisprofessio siten, että hän on sekä oman alansa substanssin ammattilainen että pedagogiikan asiantuntija, joka kykenee soveltamaan osaamistaan uusiin ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöihin.

30

4. Opettajankoulutuksen ja harjoittelun kehittäminen sekä valmistuvan opettajan tukeminen

• Työhön integroitumisen vaiheessa ammatillinen opettajaopiskelija aloittaa työt uudessa työpaikassa tai ammatillisessa positiossa, jolloin perehdyttäminen ja mentorointi ovat keskeisiä työhöntulovaiheen sisältöjä. (Raudasoja, Hakala, Hannula & Susimetsä, 2020)

Jatkokehittäminen Valmistuvan opettajan tukemiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota koko opiskeluprosessin ajan. Tämä jää osittain jatkokehittämisen varaan, koska OPEKE-hankkeen aikana tähän ennätettiin luoda malli, mutta ei ennätetty muuttaa vielä käytänteitä riittävästi. Nykyinen opettajankoulutuksen rahoitusmalli ei myöskään tue valmistuvien opettajien induktiovaiheeseen liittyvää ammatillisen opettajakorkeakoulun työtä.

31

5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit

5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit Erja Kotimäki, Oulun ammattikorkeakoulu

Kehittämisosion tavoitteena oli kehittää opettajien, oppilaitosten ja opettajankoulutusorganisaatioiden valmiuksia ja malleja opettajien koko työuran aikaisen osaamisen tueksi. Tässä sidosryhmien kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettavassa osiossa arvioitiin ja kehitettiin keinoja opettajan työuran aikaisen osaamisen varmistamiseen sekä menetelmiä osaamisen johtamisen tueksi.

Kehittämisprosessi ja tulokset Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa mallinnettiin osaamisen kehittämisen ja osaamisen johtamisen monimuotoista kokonaisuutta. Yhtenä tavoitteena oli yhteisellä kehittämiskumppanuudella luoda organisaatioon systemaattinen osaamisen kehittämisen toimintamalli, joka jalkautuu oppilaitoksen omissa prosesseissa ja hyödyttää suoraan opettajien ja koko organisaation tavoitteita ja toimintakulttuuria erityisesti osaamisen kehittämisen rakenteiden ja pedagogisen johtamisen osalta.

Ammatillisten opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisen kokonaisuutta kartoitettiin opettajakohtaisilla strukturoiduilla haastatteluilla sekä erilaisilla osaamiskartoituksilla, joiden tulokset koottiin yhteen.

Kartoituksista havaittiin, että opetushenkilöstön osaamisen tasoissa on vaihtelevuutta ja keskusteluista nousee esille tasalaatuisuuden vaatimus.

Vaikka koulutuksen järjestäjien osaamiskartoitusten sisällöt vaihtelevatkin koulutuksen järjestäjien strategisten painopisteiden mukaisesti, on tuloksista hahmoteltavissa viisi opettajan työhön liittyvää kaikille yhteistä teemakokonaisuutta.

• Uusi opettajuus. Uuteen opettajuuteen liittyy opettajan oman työnkuvan hahmottaminen. Opettajilta odotetaan rohkeutta uuteen asenteeseen ja erilaisiin kokeiluihin. Tämä tarkoittaa poisoppimista vanhoista toimintatavoista ja monimuotoisten mahdollisuuksien tunnistamista opetus- ja ohjaushenkilöstöltä sekä koulutusorganisaatioiden johdolta.

Uudistusvaatimuksissa todetaan lisäksi, että opettajan työhyvinvointi ja jaksaminen ovat merkityksellisiä asioita, koska ne vaikuttavat suoraan myös opiskelijoiden hyvinvointiin. Ratkaisuna esitetään jaettua 32

5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit

opettajuutta, jossa organisaation sisäistä ja ulkoista verkostoyhteistyötä kehittämällä opettajan asiantuntijarooli vahvistuu.

• Pedagoginen osaaminen. Opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen näyttäytyy ammatillisessa koulutuksessa aiempaa merkityksellisempänä, minkä vuoksi opettajan pedagogisen osaamisen taso korostuu henkilökohtaistamisprosessin työnjaossa ja roolituksessa. Opettajan ohjaustaidoilla on suuri merkitys, ja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseen liittyvää osaamista opettajat tarvitsevat laajalti.

Pedagogiseen osaamiseen sisältyy myös arviointiosaaminen ja arvioinnin suunnittelu. Osalle opettajista digitalisaation hyödyntäminen on vielä haasteellista ja siihen kaivataan tukea. Opettajan ammattialaan liittyvä substanssin hallinta korostuu erityisesti työelämäyhteistyön ja tiimioppimisen näkökulmista.

• Yhteistyö. Oppilaitosyhteisön toimintakulttuurilla on suuri merkitys opettajien ammatilliselle hyvinvoinnille. Kollegiaalinen yhteistyö, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus auttavat opettajaa hänen työssään sekä opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemisessa. Erityisesti kollegiaalinen yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen ovat keskiössä, kun puhutaan esimerkiksi yhteis- ja tiimiopettajuudesta. Opettajan työssä tarvitaan lisäksi moniammatillista työelämäyhteistyötä eri toimijatasoilla. Sen merkitys on lisääntynyt, kun työelämän osuutta tutkintojen toteutuksessa on lisätty.

• Asiakkuuksien hallinta. Opetus- ja ohjaushenkilöstön myyntiin ja markkinointiin liittyvän osaamisen kehittämiselle on selkeästi tarvetta. Tämä näkyy mm. jatkuvan haun toteutuksessa, tarpeena kehittää työpaikkaohjaajien osaamista sekä keskusteluina myynnin ja markkinoinnin merkityksestä opetus- ja ohjaushenkilöstön työssä.

Yksilöllisten ratkaisujen ja palveluiden tuottaminen opiskelijaksi hakeutuville, markkinointi, asiakasvirtojen tunnistaminen sekä oman ammattialan kokonaisuuden ja vaihtoehtojen hallinta vaativat perehtymistä oman alan ja organisaation tarjontaan sekä vaihtoehtoihin.

(Kotimäki, Haapakoski & Mäntykangas, 2019, ss. 12–13)

Prosessien selkeyttäminen ja konkretisointi Ammatillisen koulutuksen järjestäjän sisäisiin prosesseihin tarvitaan osaltaan selkeyttämistä ja konkretisointia. Yksinkertaisimmillaan kyse on toimijoiden tutkinnon perusteiden tuntemisesta konkreettisella tasolla, jotta he tietävät oman alan tutkinnon perusteiden ja erilaisten toimintojen käytänteet ja mahdollisuudet. Erilaisten palveluprosessien tunnistaminen ja yhteissuunnittelu koetaan myös kehitettäviksi osa-alueiksi.

Tuotetuntemuksen kautta pystytään palvelemaan erilaisia asiakasryhmiä 33

5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit

ja tarjoamaan heille erilaisia vaihtoehtoja. (Kotimäki, Haapakoski & Mäntykangas, 2019, ss. 12–13)

KUVIO 5. Osaamisen johtamisen kumppanuusmalli (soveltaen Kotimäki, Haapakoski & Mäntykangas, 2019, s. 17)

34

5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit

Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu loi alueellisen kumppanuusverkoston sekä tarkasteli yhteistyön rakentumista, siinä toteutettuja toimenpiteitä sekä keskeisimpiä havaintoja ja aikaansaannoksia. TAMKissa kehittämistyön keskiössä oli alueellisen kumppanuusverkoston luominen ammatillisen opettajan uranaikaisen osaamisen kehittämisen tueksi. Kumppanuusverkostoon on kuulunut viisi ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Lisäksi kehittämistoimintaa tehtiin TAMK-tasoisesti eri yksiköiden kehittämistarpeet huomioiden sekä toteutettiin osaamiskartoituksen pilotointia yhdellä ammatillisen koulutuksen järjestäjällä.

Kehittämiskumppanuuksiin liittyvät suositukset: 1.

Kokoa kehittämiskumppanuusverkosto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa heti kehittämistyön alussa, sillä tutus­ tuminen ja kehittäminen vievät aikaa.

2.

Kutsu verkostoon mahdollisimman erilaisia toimijoita, joilla on kuitenkin yhteinen agenda ja tavoite. Moniäänisyys on kehittämisverkoston voima ja antaa työskentelyyn erilaisia näkökulmia.

3.

Tee taustatyöt huolella. Se edesauttaa kehittämistoimien suuntaamisessa verkostoa kiinnostaviin aiheisiin.

4.

Rakenna tapaamisten agendat monitasoisiksi niin, että tapaa­misissa on sekä tavoitteellista että epävirallisempaa keskustelua ja tekemistä.

5.

Muista, että jokainen verkostotoimija antaa verkostoon juuri sen verran kuin haluaa ja osallistuminen perustuu vapaa­ ehtoisuuteen. Älä siis pidä verkostotoimijoiden osallistumista itsestäänselvyytenä.

6.

Ylläpidä positiivisuutta tapaamisissa, vaikka käsiteltävät asiat saattavat olla hankalia. Aloituksilla ja lopetuksilla on verkosto­ tapaamissa suuri merkitys. (Engblom-Pelkkala, 2019, s. 30)

HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu selvitti ammatillisen koulutuksen toimintaa alati muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä yhdessä suuren ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Tutkimuksen avulla selvitettiin koulutusorganisaation esimiesten ja opettajien ymmärrystä koulutusorganisaationsa strategiasta ja käsityksiä sen sisällöstä. (Parkkonen & Nuutinen, 2020) Lisäksi kartoitettiin ammatillisen opettajuuden syntyä ja kehittymistä (Parkkonen & Nuutinen, 2019) sekä koulutuksen järjestäjän eri prosesseja oman osaamisensa ylläpitämiseen sekä sen kehittämiseen (Pakkala & Parkkonen, 2019). Yksi osa tutkimusta 35

5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit

kohdentui oppilaitosten esimiesten ja johtajien urapolkuihin esimiehen tehtävään (Raudasoja & Nuutinen, 2019).

Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun kehittämispilotissa kohteena on ollut opettajan uranaikainen kehittäminen ja sen johtaminen ammattikorkeakoulussa. Pilotissa rakennettiin osaamisen kehittämisen johtamisen malleja: 1) opettajan työuran aikainen TKI-osaamisen kehittyminen, 2) opettajan työuran aikaisen TKI-osaamisen kehittymisen johtaminen, 3) opettajan TKI-roolit dynaamisessa prosessissa, ja 4) opettajan TKI-roolien johtaminen dynaamisessa prosessissa. (Bergström, 2019, ss. 38–49) Taideyliopiston toteutuksessa on tarkasteltu työpajatyöskentelyä taidealan opettajien osaamistarpeiden kartoittamisen menetelmänä ja työmuotona, jossa opettajat rakentavat yhdessä toimintatapoja oman osaamisensa kehittämisen tueksi. Työpajojen tavoitteena oli kartoittaa ja koota opettajien heille itselleen tärkeiksi kokemiaan osaamistarpeita, sekä työstää prosessimaisten työpajakertojen avulla yhdessä ideaaleja osaamisen kehittämisen keinoina ja malleja. Opettajien työpajoissa keskityttiin keskustelemaan ja pohtimaan, miten taidealan opettajat kehittävät osaamistaan ja miten yliopistoyhteisö voisi tukea ja edistää opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämistä. Työpajoissa pohdittiin erityisesti, mitkä ovat niitä sisältöjä ja asioita, joissa opettajat haluavat syventää ja laajentaa osaamistaan ja toiseksi, mitkä ovat niitä keinoja, jotka edistäisivät parhaiten opettajien kehittymistavoitteiden toteutumista. Prosessimaisissa työpajoissa opettajat toivat esille osaamistarpeitaan ja työstivät parhaiksi kokemiaan osaamisen kehittämisen tapoja. (Pekkilä, 2019, ss. 50–55) JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on pohtinut eri toimijoiden rooleja oppilaitosten henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Keskeisenä ajatuksena on ollut tiiviimmän yhteistyön ja kehittämiskumppanuuden rakentaminen rahoittajan, oppilaitosten ja palveluntarjoajien välille. JAMK laati myös konkreettiset suositukset opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisen rahoituksen ja toimintamallien uudistamisesta. (Kalavainen, Hartikainen, Siitari & Salo, 2019, ss. 54–65).

Muutokset opettajankoulutuksessa tai / ja opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisessä Opettajien uranaikaisessa osaamisen kehittämisessä on selkeästi lähdetty rakentamaan kokonaisvaltaisempaa mallia, jossa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen strategia ohjaa opettajien osaamisen kehittämistä. Lisäksi koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen osaamisen kehittämisessä on nähty tarve kouluttaa esimiehiä osaamisen johtamiseen, jotta he voisivat parhaalla mahdollisuudella tukea opettajien osaamisen kehittymistä.

36

5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit

Nämä kaksi tasoa kuitenkin myös eroavat toisistaan. Kehittämiskumppanien osalta on selkeästi noussut tarve osaamisen kartoittamiseen joko opettajatiimien ja/tai yksittäisten opettajien osalta. Lisäksi kehittämiskumppaneiden intressinä on ollut osaamisen näkyväksi tekeminen osaamismerkkien avulla.

Täydennyskoulutusta tullaan jatkossa kehittämään entistä suunnitelmallisempaan suuntaan. Ymmärrys koulutuksen jatkuvasta muutoksesta on vahvistunut entisestään ja täydennyskoulutuksen tulee pohjautua paremmin kumppaniorganisaation strategiaan. Ensisijaisen tärkeää on ottaa huomioon yhteiset ja arvopohjaiset tavoitteet. Ensimmäiset konkreettiset vaikutukset tulevat näkyviin tulevissa rahoitushakemuksissa uudenlaisena ajatteluna ja kehittämiskumppanuuksien vahvistamisena. Tämä vahvistaa täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta.

Muutoksena nähdään myös organisaation opettajien TKI-osaamisen kehittyminen ja johtaminen sekä elinkaariajattelun että dynaamisen johtamismallien näkökulmasta. Hankkeen aikana on tuotettu toimintasuositukset esimiehille liittyen opettajien TKI-osaamisen kehittymiseen ja johtamiseen.

Muutokset ammatillisessa opettajankoulutuksessa, opetusalan täydennyskoulutuksessa ja opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisessä Edellä mainittujen lisäksi opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämisen tarpeet huomioidaan AMK-uraseurantakyselyssä ammatillisten opettajien, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien kannalta entistä paremmin.

Hankkeen perusteella voidaan todeta, että täydennyskoulutus on tärkeä ja keskeinen elementti ammatillisten opettajien työn ja toimintatapojen kehittämisessä sekä koulutusorganisaation strategian toteuttamisessa.

Täydennyskoulutusta tulee kehittää vielä enemmän yksilöllisempään ja jokaisen osallistujan henkilökohtaisten tarpeiden suuntaan. Näin osallistuminen voitaisiin kokea entistä mielekkäämmäksi. Täydennyskoulutukseen osallistumisessa tulisikin pohtia erilaisia kannustimia sekä tarkasti analysoida täydennyskoulutukseen osallistumattomien syitä koulutuksista poisjäämiseen. Täydennyskoulutus tulee olemaan yksilöllisempää, organisaation strategiaan ja opettajan henkilökohtaiseen kehittymissuunnitelmaan pohjautuvampaa. Osaaminen tulee näkyvämmäksi ja henkilöstön hyvinvointi nousee tärkeämmäksi tekijäksi uudessa työaikamallissa.

Täydennyskoulutukseen saadaan uusia osaamisen kehittämisen ja johtamisen koulutusaihioita, konkreettisia työkaluja ja palveluiden tuotteistamisia. Opettajankoulutuksessa lisätään ammatillisen opettajan 37

5. Ammatillisten opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittäminen ja uramallit

osaamisen kehittämisen ja johtamisen osioita/sisältöjä kehittämisohjelmien puitteissa. Osiossa rakennettujen mallien avulla opettajankoulutusten painopistettä voidaan muuttaa paremmin oppilaitosten käytäntöjä palvelevaksi kohdistamalla opettajankoulutuksen fokusta johtamiseen ja kehittämiseen erityisesti ammatillisen opettajan työuran aikaisen kehittymisen näkökulmasta.

Kehittämisosion suositusten mukaan opettajankouluttajien osaaminen kasvaa johtamisen ja kehittämisen osalta siten, että he pystyvät mallien avulla havainnollistamaan tulevien opettajien kehittymistarpeita sekä jo opettajina toimivien opettajien työuran aikaisen osaamisen kehittymistä ja johtamista.

Jatkokehittäminen Ammatillisten opettajien uranaikaisen osaamisen kehittäminen on kriittinen tekijä asiakas- ja työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamisessa.

Suurimmaksi ongelmaksi ja jatkokehittämisen kohteeksi nousee täydennyskoulutuksen rahoitus, jolla varmistetaan opettajan ja koulutuksen järjestäjän tarpeista lähtevä uranaikaisen osaamisen kehittäminen. Tällä hetkellä Opetushallituksen tarjoama rahoitus koetaan koulutuksen järjestäjien tasolla tavoitteiltaan ns. tarjontalähtöiseksi eikä se aina vastaa välttämättä kohderyhmän tarpeita tai kiinnostusta.

38

6. OPEKE-hankkeen keskeiset kehittämissuositukset

6. OPEKE-hankkeen keskeiset kehittämissuositukset Anu Raudasoja, Juha Lahtinen, Hannu Kotila, Ari Langén ja Erja Kotimäki

Ammatillisten opettajien koulutukset pitäisi tunnistaa ja tunnustaa sekä kansallisessa että kansainvälisessä tutkintojen viitekehyksessä. Ne tulisi saada tasolle 7 eurooppalaiseen tutkintojen viitekehysrakenteeseen. Tutkintojen viitekehyksen tavoitteena on lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Se on yhteinen eurooppalainen viitejärjestelmä, jonka avulla Euroopan kansallisia tutkintojärjestelmiä kytketään toisiinsa. Sitä kautta voidaan vertailla ja ymmärtää tutkintorakennetta yli kansallisten rajojen.

Ammatillisten opettajien osaamisen perustalla on tutkiva ja kehittävä työote, joka tarkoittaa uusien asiakkaiden ja toimintaympäristöjen myötä jatkuvasti muuttuvien toimintatapojen kehittämistä. Ammatillisen opettajankoulutuksen pohjalla on laaja tulkinta ammatillisen opettajan osaamisesta. Osaaminen määritellään tietojen, taitojen ja asenteiden sidoksina ammatillisen opettajan työssä. Kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulujen osaamistavoitteissa korostuvat opettajan perusosaamiset: arviointi, suunnittelu, ohjaus ja opettaminen, yhteistyö ja verkostotyö, kehittämisosaaminen sekä oman ja yhteisön hyvinvoinnin tukeminen ja ylläpitäminen. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen kesken tapahtuva opetussuunnitelmien, täydennyskoulutuksen ja TKI-toiminnan vertaileva kehittäminen sekä toteuttaminen tulee olla jatkuvaa. Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat aktiivisia toimijoita jatkuvan oppimisen edistämisessä sekä opettajatarpeen ja työelämän osaamisvaatimusten ennakoinnissa.

Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa työskentelevien opettajankouluttajien ajantasainen osaaminen tulee varmistaa tulevaisuudessakin. Heillä tulee olla laaja-alainen perusosaaminen, uutta luovaa asiantuntijuutta ja toimijuutta sekä jatkuvan kehittämisen valmiuksia sekä itseään että työtään kohtaan. Opettajankouluttajan osaamiseen kuuluu pedagogisen osaamisen lisäksi myös työelämäosaaminen, jotta he voivat ohjata opettajaopiskelijoita holistisella otteella uraohjauksen päämäärät huomioiden.

Ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen opettajien uranaikaisen osaamisen varmistaminen kansallisella rahoituksella on tärkeää, jotta turvataan työelämässä olevien opettajien mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja tietotaidon pitämiseen ajantasaisena. Opettajan osaamisidentiteetin rakentumista tuetaan työuran eri vaiheissa.

39

7. Hankkeen tulosten vertailua opettajankoulutuksen kehittämishankkeen strategisiin tavoitteisiin

7. OPEKE-hankkeen tulosten vertailua opettajankoulutuksen kehittämis­ hankkeen strategisiin tavoitteisiin Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman lähtökohdat Oppilaitosten toimintaympäristössä on tapahtunut paljon merkittäviä muutoksia, jotka sekä kannustavat että vaativat kehittämään opettajankoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman työstämiseen osallistui lähes 100 Opettajankoulutusfoorumin jäsentä ja asiantuntijaa. Kehittämisohjelman laadintaan osallistui verkkoaivoriihen kautta lisäksi lähes kaksituhatta koulutusalan asiantuntijaa, opiskelijaa ja opettajaa.

Kehittämisohjelman laatimisessa hyödynnettiin foorumin ja aivoriihen tuloksia, asiantuntijoiden kuulemisia sekä alan ajankohtaista tutkimusta.

Se vastaa seuraaviin kysymyksiin: Millaista koulutusta ja osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja miten sitä opitaan? Miten muutos vaikuttaa opettajankoulutukseen? Mikä on opettajuuden yhteinen ydin? Mikä yhdistää kaikkia opettajia yli ikäkausien, koulutusasteiden ja oppiainerajojen?

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman strategiset linjaukset määrittävät suunnan suomalaiselle opettajankoulutukselle ja uranaikaiselle osaamisen kehittämiselle. (OKM, 2016)

Strateginen tavoite 1.

Opettajan osaaminen kokonaisuudeksi Opettajan osaaminen kootaan suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi uudistamalla opettajankoulutuksen rakenteita, tavoitteita ja toimintatapoja. Osaamisen kehittämistä johdetaan tavoitteellisesti kehittymissuunnitelmia hyödyntämällä. (OKM, 2016)

Toteutunut OPEKEssa • Opettajankoulutuksen toimijat uudistivat yhteistyössä ammatillisen opettajankoulutuksen, erityisopettajakoulutuksen sekä opintoohjaajakoulutuksen rakenteita, tavoitteita ja toimintatapoja.

40

7. Hankkeen tulosten vertailua opettajankoulutuksen kehittämishankkeen strategisiin tavoitteisiin

• Ammatillisen opettajan osaamisen kehittymistä tukeva toiminta muodostaa tarvelähtöisen ja tavoitteellisen kokonaisuuden. Kokonaisuuteen kuuluvat valinnat, koulutus sekä uranaikainen ammatillisen osaamisen kehittäminen ja oppiminen.

• Vertaistukimallit ovat osa opettajankoulutuksen kokonaisuutta esim. opetusharjoittelun yhteydessä.

• Ammatilliseksi opettajaksi opiskelevat rakentavat jatkuvan oppimisen polkuja opiskeluaikana henkilökohtaistamisen kautta. Opettajaksi opiskelevat olivat mukana oman koulutuksensa kehittämisessä ja uudistamisessa esim. piloteissa.

• Osaamisen johtaminen on tavoitteellista. Opettajakorkeakoulut ja oppilaitokset laativat piloteissa yhteistyössä henkilöstönsä kanssa osaamisen kehittymissuunnitelmat. Suunnitelmat perustuvat koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten visioon, tarpeisiin ja osaamisen arvioon.

• Opettajakorkeakouluissa opettavat opettajat vahvistivat pedagogista osaamistaan.

Strateginen tavoite 2.

Ennakoinnilla ja valinnoilla vetovoimaa Parhaat tulevaisuuden opettajat saadaan onnistuneilla opiskelijavalinnoilla. Opettajatarpeen ja opettajien osaamistarpeiden ennakoinnista huolehditaan. Opettajankoulutuksen vetovoima varmistetaan innostavalla ja ajankohtaisella koulutuksella. (OKM, 2016)

Toteutunut OPEKEssa • Korkeakoulut kehittävät yhteistyössä opettajankoulutuksen opis­ kelija­valintoja. Opettajankoulutukseen valitaan opiskelijat, joilla on parhaat mahdolliset valmiudet kehittyä ja toimia uutta luovina opettajina. Opettajaksi hakevan soveltuvuus alalle huomioidaan opiskelijavalinnoissa.

• Opettajankoulutusta järjestävät tahot tunnustavat opettajaopiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen ja hyväksyvät opintojaksoja osaamisen perusteella. Korkeakoulut kehittävät yhdessä uusia osaamisen arviointitapoja.

41

7. Hankkeen tulosten vertailua opettajankoulutuksen kehittämishankkeen strategisiin tavoitteisiin

• Opettajankoulutus lisää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kouluttautumismahdollisuuksia. Opettajankoulutusta järjestävät tahot edesauttavat ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneiden pätevöitymistä järjestämällä Opetushallituksen tunnustamispäätösten mukaisia kelpoisuuskokeita ja täydentäviä opintoja.

Opettajankoulutuksen kulttuurista moninaisuutta vahvistetaan.

• Opettajan kelpoisuuden tuottavat opinnot ovat opiskelijalle maksuttomat.

• Opiskelijoille varmistetaan mahdollisuus hakeutua erillisiin pedagogisiin opintoihin maisterin tutkinnon jälkeen. Pedagogiset opinnot integroidaan koulutusohjelmissa oleviin opintojaksoihin.

• Ammatilliset opettajankoulutukset päivittävät yhteistyössä opettajien pedagogisen koulutuksen opetussuunnitelmat. Varmistetaan ammatillisen koulutuksen reformin ja muiden uudistusten yhteydessä opettajien osaaminen uuden järjestelmän mukaiseksi.

• Opettajankoulutukset uudistavat uranaikaisen osaamisen kehittämisen tarjonnan ja arvioijakoulutukset vastaamaan muuttuneita käytänteitä. Muutoksissa turvataan opettajille mahdollisuus osaamisensa ajantasaistamiseen.

• Varmistetaan kelpoisten opettajien saatavuus kaikilla koulutusasteilla ja koko maassa. Ennakoidaan opettajatarpeita ja opettajien osaamis- ja koulutustarpeita opettajatilanteen säännöllisellä seurannalla. Opettajankoulutuksen koulutusmäärien on seurattava opettajatarpeita ja maassa tarvittavaa osaamista. Koulutus kohdennetaan eri opetusaloille todellisen opettajatarpeen mukaan

Kehittämiskohteita • Poistetaan opettajien joustavan liikkumisen esteitä koulutusasteelta toiselle sekä kaksoiskelpoisuuden opiskelun rakenteellisia esteitä.

Strateginen tavoite 3.

Opettajat uutta luoviksi osaajiksi ja oppijat keskiöön Opettajankoulutuksen ohjelmia, oppimisympäristöjä ja työtapoja kehitetään vahvistamaan uutta luovan asiantuntijuuden kehittämistä. Opettajankoulutuksen ja oppilaitosten työtavoissa korostetaan oppijalähtöisyyttä, tutkimusperustaisuutta ja yhteisöllisyyttä. (OKM, 2016)

42

7. Hankkeen tulosten vertailua opettajankoulutuksen kehittämishankkeen strategisiin tavoitteisiin

Toteutunut OPEKEssa • Opettajankoulutusten ja oppilaitosten työtavat perustuvat vahvasti tutkimukseen. Työtavat ovat oppijalähtöisiä, yhteisöllisiä ja tukevat moninaisten oppijoiden tarpeita.

• Opettajankouluttajat kehittävät opettajankoulutuksen ohjelmia, oppimisympäristöjä ja työtapoja niin, että opiskelijat omaksuvat laaja-alaisen perusosaamisen, uutta luovaa asiantuntijuutta ja saavat valmiuksia oman osaamisen ja oppilaitoksen kehittämiseen.

• Opettajankoulutus ja oppilaitokset uudistavat arviointia oppimista tukevaksi.

• Opettajankoulutus ja oppilaitokset vahvistavat yhteissuunnittelua ja tiimiopettajuutta eri tieteiden välisessä yhteistyössä. Opettajan työtä kehitetään oppijan oppimisprosessia ohjaavaan ja yhteisölliseen suuntaan.

• Opettajankoulutus, oppilaitokset, koulutuksen järjestäjät ja sidos­r yhmät luovat fyysisiä, digitaalisia ja sosiaalisia oppimisen ympäristöjä. Opettajankoulutus ja koulutuksen järjestäjät vahvistavat erilaisten oppimisympäristöjen pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvää osaamista.

• Opiskelijat, opetushenkilöstö, opettajankouluttajat ja työelämän edustajat kehittävät verkostoissa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen malleja ja menetelmiä.

Strateginen tavoite 4.

Opettajankoulutus vahvaksi yhteistyöllä Opettajankoulutusta vahvistetaan tiivistämällä yhteistyötä, verkostoitumalla ja rakentamalla yhdessä tekemisen kulttuuria. Erilaisia vertaistuen ja yhteistyön malleja hyödynnetään entistä tehokkaammin. (OKM, 2016)

Toteutunut OPEKEssa • Opettajankoulutus, koulutuksen järjestäjät ja ainelaitokset edistävät yhteistyössä opettajankoulutuksen yhteisöllisyyttä, verkostoitumista ja oppiaine-, koulutus- ja tieteenalarajat ylittävää toimintaa. Toimijat rakentavat suunnitelmallisesti yhdessä tekemisen kulttuuria, opettajankoulutuksen yhteistyömalleja ja toimivia käytäntöjä.

43

7. Hankkeen tulosten vertailua opettajankoulutuksen kehittämishankkeen strategisiin tavoitteisiin

• Opettajankoulutus ja koulutuksen järjestäjät kehittävät opettajien osaamisenkehittämisen tavoitteita ja toteutuksia verkostomaisesti.

Vahvistetaan moniammatillista työelämäyhteistyötä verkostoitumalla alueellisesti, kansallisesti, globaalisti ja kulttuurienvälisesti.

• Oppilaitokset ja opettajankoulutusyksiköt hyödyntävät opetuksessa ja osaamisen kehittämisessä vertaistukijärjestelmiä, kuten tutoropettaja- ja mentorointimalleja sekä vahvistavat opettajaverkostoja ja työelämäyhteistyötä. Ammatillisen osaamisen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Opiskelijoille tarjotaan kokemuksia moniammatillisesta verkostotyöskentelystä ja yhteisöllisestä oppivasta organisaatiosta.

• Koulutuksen järjestäjät mahdollistavat alueellisella tai muulla koordinoidulla verkostoyhteistyöllä opetushenkilöstön ammatillisen osaamisen kehittymisen niin, että koulutuspalvelut ovat tasa-arvoisesti saavutettavissa, rakenteiltaan tarkoituksenmukaisia ja oikein mitoitettuja.

Strateginen tavoite 5.

Osaavalla johtamisella oppilaitos oppivaksi ja kehittyväksi yhteisöksi Oppilaitosten strategista johtamista ja johtamisjärjestelmiä vahvistetaan kehittämällä johtamisen koulutuksia.

Varmistetaan, että opettajankoulutus antaa opettajille valmiudet ottaa vastuuta ja osallistua johtamisprosesseihin. (OKM, 2016)

Toteutunut OPEKEssa • Opetusalan johtajien laaja-alaista johtamisosaamista kehitetään vahvistamalla oppilaitosten johtamisen koulutusta ja johtamiskoulutusten suunnitelmallisuutta. Opettajankoulutuksella on tässä merkittävä rooli muiden johtamiskoulutusten rinnalla.

• Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitosten johtajat vahvistavat omia ammatillisia verkostojaan ja ottavat vertaistukimallit ja mentorointitoiminnan käyttöön osaamisen kehittämisessä. Vahvistetaan osallistavaa ja tiimijohtamista sekä oppilaitosten lähiesimiesten taitoja.

Samalla edistetään opettajien ammatillista osaamista, asiantuntijuuden kehittymistä ja hyvinvointia.

44

7. Hankkeen tulosten vertailua opettajankoulutuksen kehittämishankkeen strategisiin tavoitteisiin

• Koulutuksen järjestäjät kehittävät kunnan, alueen tai verkostojensa oppilaitosten johtamista yhdessä niin, että johtajilla on aikaa johtaa ja myös kehittää pitkäkestoisesti omaa osaamistaan.

• Opettajien perus- ja perehdyttämiskoulutukseen sisällytetään riittävästi tietoa oppilaitoksista, opetushallinnosta sekä opettajan työtä koskevista säädöksistä ja periaatteista. Opettaja on yhteiskunnallinen toimija, joka näkee itsensä osallisena koulutuksen suuriin strategisiin linjoihin. Opettaja on oman oppilaitoksen tasolla valmis vastuunottoon ja tarvittaessa osallistumaan johtamisen prosesseihin.

Strateginen tavoite 6.

Vahvistetaan opettajankoulutuksen tutkimus­ perustaisuutta Vahvistetaan uusimman opetuksen ja oppimisen tutkimustiedon hyödyntämistä opettajankoulutuksessa. Kehitetään opettajankoulutusta niin, että opettajaopiskelijat oppivat tutkivan ja uutta luovan otteen opettajan työhön.

Opettajankoulutuksen ohjelmat ja toimintatavat perustuvat kasvatustieteiden ja muiden keskeisten tiedonalojen tutkimukseen. Koulutus tukee opettajan ammatti-identiteetin kehittymistä tutkimukselliseen suuntaan.

(OKM, 2016)

Toteutunut OPEKEssa • Opettajankoulutus kouluttaa pedagogisesti taitavia, omaa työtään tutkivia ja kehittäviä kasvattajia ja opettajia. Opettajat soveltavat työssään ajankohtaista tieteellistä tutkimusta. Opettajat ja opettajan­ kouluttajat osallistuvat kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

• Korkeakoulut vahvistavat opettajankoulutuksen valintojen, perehdyttämisvaiheen ja täydennyskoulutuksen ja opettajien osaamisen kehittämisen tutkimusta.

• Korkeakoulut tukevat opettajankouluttajien tutkimuksellista osaamista ja innostusta sekä keskinäisten tutkimus­­verkostojen toimintaa.

45

8. Hankkeen vaikuttavuus opettaja­korkeakoulujen henkilöstön arvioimana

8. Hankkeen vaikuttavuus opettaja­ korkeakoulujen henkilöstön arvioimana Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Hankkeen vaikuttavuutta kysyttiin ammatillisten opettajakorkeakoulujen henkilöstöltä, jotka osallistuivat kaikkiin viiteen kehittämisosioon.

Vastaajia oli yhteensä N=100, joka on n. 40 prosenttia koko henkilöstöstä.

Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä, koska koko henkilöstö ei ole mukana toteuttamassa ja kehittämässä ammatillisia opettajankoulutuksia, vaan heidän työnsä voi sijoittua esim. TKI-toimintojen puolelle, tukipalveluihin sekä hallintoon.

Taulukko 1. Ammatillisten opettajankoulutusyksiköiden henkilöstömäärä suhteutettuna ammattikorkeakoulun koko henkilöstömäärään.

Ammattikorkeakoulu

Koko henkilöstö

Aokk:n henkilöstö

Haaga-Helia

650

41

HAMK

614

63

JAMK

700

71

OAMK

600

38

TAMK

730

39

Yhteensä

3294

252

Lähde: Ammattikorkeakoulujen toimittama dokumenttiaineisto 2018 (Lyytinen, Liljeroos, Pekkola, Kosonen, Mykkänen & Kivistö, 2019, s. 58)

Henkilöstömäärään suhteutettuna kyselyyn vastaajia oli Haaga-Heliassa 60,96, HAMKissa 50,79, JAMKissa 26,76, Oamkissa 34,21 ja TAMKissa 28,21 prosenttia koko ammatillisen opettajakorkeakoulun henkilöstöstä.

Määrällisesti tarkasteltuna vastaajat opettajakorkeakoluittain ilmenevät kuviosta 6.

46

8. Hankkeen vaikuttavuus opettaja­korkeakoulujen henkilöstön arvioimana

KUVIO 6. Vastaajat opettajakorkeakouluittain

Vastaajista projektissa toimivia oli 52 prosenttia jakautuen kaikkiin viiteen kehittämisryhmään. Osa hankkeen toimijoista teki töitä useammassa eri kehittämisryhmässä, mutta alla olevassa taulukossa on kuvattuna heidän määrittelemänsä ensisijainen ryhmä. Vastaajista 48 prosenttia ei toiminut varsinaisesti hankkeessa työntekijöinä, mutta he olivat osallistuneet hankkeen toimintoihin ensisijaisten valintojen perusteella joko henkilöstökokouksissa tai kehittämispäivissä. Vastauksissa nousivat esiin myös koko hankkeen yhteiset kehittämispäivät, joihin he olivat osallistuneet.

KUVIO 7. Rooli projektiin osallistumisessa

47

8. Hankkeen vaikuttavuus opettaja­korkeakoulujen henkilöstön arvioimana

Seuraavaksi vastaajat arvioivat hankkeen onnistumista asteikolla 1–5.

Vaihtoehto 1 tarkoittaa sitä, että hanke ei ole vaikuttanut asian uudistumiseen / kehittymiseen ja vaihtoehto 5 sitä, että hanke on vaikuttanut paljon uudistumiseen / kehittymiseen. Asteikossa ei ollut vaihtoehtoa en tiedä, koska vastauksia pyydettiin hankkeen tuntevilta henkilöiltä.

Hakeutuvien opiskelijoiden uraohjauksen kehittymistä tuettiin hankkeessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vastaajat arvioivat uudistumistyön onnistuneen keskiarvolla 3,16. Kehittämisosiossa tehdyt toimenpiteet eivät kuulu kaikkien ammatillisten opettajankouluttajien tehtäviin, joten tämä saattaa olla heille vieraampi osa-alue.

KUVIO 8. Hakeutuvien opiskelijoiden uraohjauksen kehittyminen

Opiskelijavalintojen kehitettiin ja valintakriteerejä päivitettiin aktiivisesti hankkeen aikana mm. selvitysten pohjalta. Tämä on kuitenkin työtä, johon opettajankouluttajat eivät useinkaan osallistu, joten heillä ei ole tietoa tehdyistä muutoksista. Vastaajat arvioivat uudistumistyön onnistuneen keskiarvolla 3,22.

48

8. Hankkeen vaikuttavuus opettaja­korkeakoulujen henkilöstön arvioimana

KUVIO 9. Opiskelijavalintojen kehittyminen

Opetussuunnitelmia kehitettiin kaikissa opettajakorkeakouluissa hankkeen aikana ja opettajankouluttajat ovat osallistuneet tähän työhön aktiivisina toimijoina. Muutoksia tehtiin yhteiset linjaukset ja eurooppalainen viitekehys taso 7 huomioiden. Vastaajat arvioivat uudistumistyön onnistuneen keskiarvolla 3,3. Avoimista vastauksista ilmeni, että muutamat opettajankouluttajista olisivat halunneet yhteiset valtakunnalliset opetussuunnitelmat kaikille opettajakorkeakouluilla ja olivat siksi pettyneitä uudistustyöhön.

KUVIO 10. Opetussuunnitelmien uudistuminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa

49

8. Hankkeen vaikuttavuus opettaja­korkeakoulujen henkilöstön arvioimana

Hankkeessa pilotoitiin opetusharjoittelun toteuttamisen erilaisia vaihtoehtoja, joissa opettajankouluttajista osa oli mukaan Vastaajat arvioivat uudistumistyön onnistuneen keskiarvolla 3,18. Pilotointien tuloksia esiteltiin mm. kehittämispäivissä ja henkilöstökokouksissa. Osa pilottien tuloksista on otettu myös pysyvään käyttöön, joten tällä hetkellä niitä toteuttaa laajempi opettajankouluttajien joukko kuin pilotteihin osallistui.

KUVIO 11. Opetusharjoittelun uudistuminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Hankkeen tavoitteena oli opettajankouluttajien osaamisen kehittäminen, jota tuettiin erilaisilla opettajakorkeakoulujen yhteisillä sekä sisäisillä koulutustapahtumilla. Hankkeen aikana opettajien työelämäyhteistyötä kehitetiin mahdollistamalla osalle opettajankouluttajista työelämäjakso, jonka lisäksi opetusharjoittelun pilotit sekä opettajien uranaikaisen osaamisen kehittäminen tukivat työelämäyhteistyön kehittymistä. Opettajankouluttajat näkivät työelämäyhteistyön päivittymisellä ison arvon ja toivoivat, että tämä jäisi pysyväksi käytännöksi hankkeen jälkeen. Vastaajat arvioivat osion vaikutukset keskiarvolla 3,65.

50

8. Hankkeen vaikuttavuus opettaja­korkeakoulujen henkilöstön arvioimana

KUVIO 12. Ammatillisten opettajankouluttajien osaamisen kehittyminen

Hankkeessa luotiin uusia malleja oppilaitoksissa toimivien ammatillisten opettajien uranaikaisen osaamisen kehittämiseen mm. osaamiskartoitusten avulla. Toimintaan osallistui osa opettajankouluttajista, jotka pääsivät tekemään osaamiskartoituksia sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutuksia. Saatuja tietoja voitiin hyödyntää myös opetussuunnitelmien ja opettajankouluttajien osaamisen kehittämisessä. Vastaajat arvioivat uudistumistyön onnistuneen keskiarvolla 3,3.

KUVIO 13. Ammatillisten opettajien uranaikaisen osaamisen kehittäminen

51

Lopuksi OPEKE-hanke osallisti ammatillisten opettajakorkeakoulujen henkilöstöä kehittämään sekä omaa työtään että omaa osaamistaan Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivojen mukaisesti (OKM, 2016). Ammattikorkeakoulut ovat autonomisia koulutuksen järjestäjiä, joilla on omat strategiset linjaukset ja tavoitteet. Niitä toteutettiin osana OPEKE-hanketta kunkin ammatillisen opettajakorkeakoulun sisäisillä painotuksilla, vaikka kehittämistä tehtiinkin yhteistyössä kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulujen kesken.

52

Lähteet Bergström, H. (2019). Uutta luova asiantuntijuus ja sen johtaminen – välineenä TKI. Teoksessa E. Kotimäki, P. Haapakoski & U. Mäntykangas (toim.), Osaamisen kehittämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4 Grönberg, E. & Jouhiaho, K. (2019). Opettajatarve ennakointimalleissa ja ammatillinen opettajankoulutus. HAMK Unlimited Professional 11.2.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690466 Engblom-Pelkkala, K. (2019). Ammatillisen opettajan osaamista kehittämässä oppilaitosten verkostoyhteistyönä. Teoksessa E. Kotimäki, P. Haapakoski & U. Mäntykangas (toim.), Osaamisen kehittämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4 Langén, A., Lahtinen, J., Mäki, K., Joki-Pesola, O., Länsitie, J., Tapani, A., Siirilä, J. & Pekkarinen, V.-L. (2020). Opettajankouluttajan osaaminen ja osaamisen kehittämisen malli. Haettu 30.5.2020 osoitteesta https://www.hamk.fi/projektit/ opeke/#kehittamisosiot Kalavainen, J., Hartikainen, S., Siitari, M.-L. & Salo, M.-M. (2019). Kuka johtaa osaamisen kehittämistä? – kohti prosessimaista kumppanuusajattelua. Teoksessa E. Kotimäki, P. Haapakoski& U. Mäntykangas (toim.), Osaamisen kehittämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4 Kotimäki E., Haapakoski P. & Mäntykangas U. (toim.) (2019). Osaamisen kehittämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4 Lyytinen, A., Liljeroos, J., Pekkola, E., Kosonen, J., Mykkänen, M. & Kivistö, J. (2019). Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa. Reunaehdot, rakenteet ja profiilit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:10. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-626-3 Mahlamäki-Kultanen, S., Happo, I. & Perunka, S. (2019). Ammatillinen opettajankoulutus osaamisen viitekehyksen valossa. UAS Journal 1/2019. Haettu 13.3.2019 https://uasjournal.fi/1-2019/ammatillinen-opettajankoulutus-osaamisen-viitekehys Mäki, K. & Siirilä, J. (2019). Osaamispuheen kielipeliä. eSignals 4.12.2019. Haettu 30.3.2020 https://esignals.fi/kategoria/muut-aiheet/osaamispuheen-kielipelia/

53

OPEKE. (2018). Mikä yhdistää ammatillisten opettajankoulutusten opetussuunnitelmia? Haettu 15.6.2020 osoitteesta https://www.hamk.fi/wp-content/ uploads/2018/07/A2_mika_yhdistaa_opseja.pdf OPEKE. (2020). Ammatillinen opettajankoulutus nyt ja tulevaisuudessa. Haettu 15.6.2020 osoitteesta https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2020/09/Ammatillinen-opettajankoulutus-nyt-ja-tulevaisuudessa.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:34. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-426-9 Pakkala, K. & Parkkonen, V. (2019). Ammatillinen koulutus elää muutoksesta. HAMK Unlimited Professional 4.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390348 Parkkonen, V. & Nuutinen, U. (2019). Ammatillisen opettajuuden osaamisen kehittyminen ja täydentäminen – opettajan näkökulma. HAMK Unlimited Journal 3.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390349 Parkkonen, V. & Nuutinen, U. (2020). Opettajan ammatillinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä. HAMK Unlimited Scientific 6.3.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003057431 Pekkilä, S. (2019). Vertaistyöpajat taidealan opettajan osaamisen kehittämisessä.

Teoksessa E. Kotimäki, P. Haapakoski& U. Mäntykangas (toim.)., Osaamisen kehittämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4 Raudasoja, A., Hakala, K., Hannula, H. & Susimetsä, M. (tulossa). Ammatillisen opettajaopiskelijan uraohjaus kohti työelämää.

Raudasoja, A. & Kaitala, P. (2019). Ammatillisen koulutuksen opettajan osaamisvaatimukset. HAMK Unlimited Journal 21.11.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390338 Raudasoja, A. & Nuutinen, U. (2019). Ammatillisen koulutuksen esimiehen mosaiikkimainen urapolku. Teoksessa E. Kotimäki E., P. Haapakoski P.,& U. Mäntykangas U. (toim.), Osaamisen kehittämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4 Rönkkönen, K., Hannula, H., Vainio, V., Heinilä, H., Vilppola, J., Lehtonen, H., Virkkula, E., Tenno, T., Hannula, K. & Langén, A. (2019). Opetusharjoittelu eri ammattikorkeakoulujen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 26.2.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690446

54

OPEKE-hankkeen julkaisuja OPEKE-hankkeen kirjat (2 kpl) Kotila, H. (toim.) (2019). Ammatilliseksi opettajaksi. Haaga-Helian julkaisuja 10/2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001081564 Kotimäki, E., Haapakoski, P. & Mäntykangas, U. (toim.) (2019). Osaamisen kehittämisen suuntia: yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN::978-951-597-181-4

OPEKE-hankkeen artikkelit (18 kpl) Engblom-Pelkkala, K. & Joensuu, M. (2019). Ammatillisten opettajien osaamisen kehittäminen – nykytilan kartoitusta ja tulevaisuuden ennakointia strategisella SWOT-analyysillä. TAMK Journal 19.2.2019. https://tamkjournal.tamk.fi/ammatillisten-opettajien-osaamisen-kehittaminen-nykytilan-kartoitusta-ja-tulevaisuudenennakointia-strategisella-swot-analyysilla Grönberg, E. & Jouhiaho, K. (2019). Kuka haluaa ammatilliseksi opettajaksi? HAMK Unlimited Professional 12.2.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690465 Grönberg, E. & Jouhiaho, K. (2019). Opettajatarve ennakointimalleissa ja ammatillinen opettajankoulutus. HAMK Unlimited Professional 11.2.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690466 Hannula, H., Heinilä, H., Tenno, T., Vilppola, J. & Virkkula, E. (2019).

Henkilökohtaistaminen opettajaopinnoissa. HAMK Unlimited Journal 5.9.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690386 Joki-Pesola, O., Nuutinen, U. & Pekkarinen, V.-L. (2020). Ammatillinen opettajankouluttaja vuorovaikutusosaamistaan kehittämässä. HAMK Unlimited Journal 10.3.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003057349 Mahlamäki-Kultanen, S., Happo, I. & Perunka, S. (2019). Ammatillinen opettajankoulutus osaamisen viitekehyksen valossa. UAS Journal 1/2019. https://uasjournal.fi/1-2019/ammatillinen-opettajankoulutus-osaamisen-viitekehys Pakkala, K. & Parkkonen, V. (2019). Ammatillinen koulutus elää muutoksesta. HAMK Unlimited Professional 4.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390348 Parkkonen, V. & Nuutinen, U. (2019). Ammatillisen opettajuuden osaamisen kehittyminen ja täydentäminen – opettajan näkökulma. HAMK Unlimited Journal 3.10.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390349

55

Parkkonen, V. & Nuutinen, U. (2020). Opettajan ammatillinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä. HAMK Unlimited Scientific 6.3.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003057431 Raudasoja, A. & Joki-Pesola, O. (2018). Ammatillisen opettajankouluttajan osaamisen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20(4), 96–105. https://akakk.fi/ammattikasvatuksen-aikakauskirja-04-2018/ Raudasoja, A. & Kaitala, P. (2019). Ammatillisen koulutuksen opettajan osaamisvaatimukset. HAMK Unlimited Journal 21.11.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390338 Raudasoja, I.-M. (2019). Musiikkiopiston opettajan osaamispositiot.

HAMK Unlimited Journal 30.1.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690474 Raudasoja, I.-M. & Raudasoja, A. (2019). Opettajana moninaisessa ja kehittyvässä musiikkimaailmassa. HAMK Unlimited Journal 18.1.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690475 Ruhalahti, S., Susimetsä, M., Hannula, H. & Hakala, K. (2019). Ammatillisen opettajan digiosaamisen asialla. HAMK Unlimited Professional 10.1.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690480 Rökman, R. & Raudasoja, A. (2019). Kone- ja tuotantotekniikan ammatillisten opettajien uranaikaisen osaamisen kehittäminen. HAMK Unlimited Journal 31.5.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690413 Rönkkönen, K., Hannula, H., Vainio, V., Heinilä, H., Vilppola, J., Lehtonen, H., Virkkula, E., Tenno, T., Hannula, K. & Langén, A. (2019). Opetusharjoittelu eri ammattikorkeakoulujen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 26.2.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690446 Sironen, J. & Raudasoja, A. (2019). Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön kehittäminen työelämän näkökulmasta. HAMK Unlimited Journal 10.12.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111390332 Tapani, A. & Lehtonen, H. (2019). Mentori opettajaopiskelijan oppimisen tilan virittäjänä. TAMK Journal 9.12.2019. http://tamkjournal.tamk.fi/ mentori-opettajaopiskelijan-oppimisen-tilan-virittajana/

56

OPEKE-hankkeen myöhemmin julkaistavat artikkelit Pekkilä, S., Raudasoja, A. & Falck, A. (tulossa). Taideyliopiston opettajan urapolku.

Raudasoja, A., Hakala, K., Hannula, H. & Susimetsä, M. (tulossa). Ammatillisen opettajaopiskelijan uraohjaus kohti työelämää. HAMK Unlimited.

Raudasoja, A. & Lignell, I. (tulossa). Ammatillinen opettaja erityisen tuen ja ohjauksen toteuttajana.

OPEKE-hankkeen blogitekstit Ahlroth, K.-L., Mäki-Hakola, H., Joensuu, M. & Engblom-Pekkala, K. (2018) Osaavammaksi opettajaksi yhdessä. OPEKE – hyvät käytänteet 19.9.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/osaavammaksi-opettajaksi-yhdessa/ Hakala, K. & Hannula, H. & Ruhalahti, S. & Susimetsä, M. (2018). Osaamista on!

OPEKE – hyvät käytänteet 16.8.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/osaamista-on/ Heinilä, H. & Vainio, V. (2019). Neuvottelua opetusharjoitteluun. OPEKE - hyvät käytänteet 11.12.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/neuvottelua-opetusharjoitteluun/ Heinilä, H. (2019). Opetusharjoittelu koulun ulkopuolella – yhteistyötä, ongelmanratkaisua ja yhteiskehittämistä.OPEKE – hyvät käytänteet 30.9.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/opetusharjoittelu-koulun-ulkopuolella-yhteistyotaongelmanratkaisua-ja-yhteiskehittamista/ Hult, S. (2018). Ammatillisen opettajankoulutuksen tulevaisuus edellyttää käytännön yhteistyötä. OPEKE – hyvät käytänteet 8.11.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/ opettajankoulus-edellyttaa-kaytannon-yhteistyota/ Kehittämisosio A1. (2018). Opettajan ammattiin – innolla, imulla vai intuitiolla. OPEKE – hyvät käytänteet 12.3.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/ opettajan-ammattiin-innolla-imulla-vai-intuitiolla/ Kehittämisosio A2. (2018). Merkitysneuvotteluja opetussuunnitelmista. OPEKE – hyvät käytänteet 28.5.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/ merkitysneuvotteluja-opetussuunnitelmista/ Korolainen, A. & Kolehmainen, T. (2018). Opettajat osaksi työyhteisön oppimiskulttuuria. OPEKE – hyvät käytänteet 26.3.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/ opettajat-osaksi-tyoyhteison-oppimiskulttuuria/

57

Kotila, H. & Saranpää, M. (2018). Ammatillinen opettajankoulutus vahvaksi yhteistyöllä. OPEKE – hyvät käytänteet 16.4.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/ ammatillinen-opettajankoulutus-vahvaksi-yhteistyolla/ Kotila, H. & Saranpää, M. (2019). Ammatillisten opettajien koulutukset tasolle 7. OPEKE – hyvät käytänteet 18.2.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/ ammopettajien-koulutukset-tasolle-7/ Kotimäki, E., Mäntykangas, U., Ritola, U. & Haapakoski, P. (2019). Kehittämiskumppanuudella osaamisen kehittämiseen. OPEKE – hyvät käytänteet 10.6.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/kehittamiskumppanuudella-osaamisen-kehittamiseen/ Lahtinen, J. (2019). Mistäs tiesit tänne tulla – Ammatillisten opettajaopiskelijoiden kokemuksia hakeutumisvaiheesta. OPEKE – hyvät käytänteet 15.1.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/mistas-tiesit-tanne-tulla/ Lahtinen, J. (2019). Valittua kansaa – huomioita ammatillisiin opettajankoulutuksiin hakeutuneista ja valituista 2019. OPEKE – hyvät käytänteet 28.11.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/valittua-kansaa-huomioita-ammatillisiinopettajankoulutuksiin-hakeutuneista-ja-valituista-2019/ Langén, A. (2018). Osaava opettajankouluttaja. OPEKE – hyvät käytänteet 25.10.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/osaava-opettajankouluttaja/ Langén, A. (2019). Osaava opettajankouluttaja jalkautuu työelämään. OPEKE – hyvät käytänteet 16.10.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/ osaava-opettajankouluttaja-jalkautuu-tyoelamaan/ Levin, J. & Virtanen, K. (2019). Tiedämmekö, mitä työpaikalla opitaan – kaksi erilaista näkökulmaa. OPEKE – hyvät käytänteet 10.5.2019. https://blog.hamk.fi/ opeke/tiedammeko-mita-tyopaikalla-opitaan-kaksi-erilaista-nakokulmaa/ Muttonen, J. (2018). Kehittyvä ammatillinen opettajankoulutus mukana muutoksessa. OPEKE – hyvät käytänteet 15.2.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/ kehittyva-ammatillinen-opettajankoulutus-muutoksessa/ Mynttinen, M. (2019). Dialogisuus ja yhteistyö ammatillisen opettajan osaamisena. OPEKE – hyvät käytänteet 30.4.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/ dialogisuus-ja-yhteistyo-ammatillisen-opettajan-osaamisena/ Ojanen, H. (2018). Mitä lisäarvoa opettajan pätevyyden hankkiva työntekijä voi antaa yritykselle? OPEKE – hyvät käytänteet 2.5.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/ mita-lisaarvoa-opettajan-patevyyden-hankkiva-tyontekija-voi-antaa-yritykselle/ Raudasoja, A. (2018). Kuulumisia vuoden varrelta – mitä saimmekaan aikaan? OPEKE – hyvät käytänteet 19.12.2018. https://blog.hamk.fi/opeke/ mita-saimmekaan-aikaan/

58

Raudasoja, A. (2019). Mitä reittiä haluaisit navigoida ammatilliseksi opettajaksi? OPEKE - hyvät käytänteet 18.4.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/ mita-reittia-haluaisit-navigoida-ammatilliseksi-opettajaksi/ Saranpää, M. & kehittämistiimi. (2019). Strategisia linjauksia ammatillisessa opettajankoulutuksessa. OPEKE – hyvät käytänteet 28.8.2019. https://blog.hamk.fi/ opeke/strategisia-linjauksia-ammatillisessa-opettajankoulutuksessa/ Vainio, V., Hakala, K. & Vilppola, J. (2019). Työelämäyhteistyö ja ammatillisen opettajan verkosto-osaaminen TOP3.

OPEKE – hyvät käytänteet 29.5.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/ tyoelamayhteistyo-ja-ammatillisen-opettajan-verkosto-osaaminen-top3/ Vainio, V. (2019). Sitä ei mennä opettelemaan, eikä sitä opeteta – mitä se on?

Henkilökohtaistaminen ja oppiminen työelämässä. OPEKE – hyvät käytänteet 12.11.2019. https://blog.hamk.fi/opeke/sita-ei-menna-opettelemaan-eika-sitaopeteta-mita-se-on-henkilokohtaistaminen-ja-oppiminen-tyoelamassa/

Muut blogit (esignals.fi) Bergström, H. (2019). Opettajan työuranaikaisen osaamisen kehittymisen esteet ja mahdollisuudet. eSignals 16.10.2019. https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/ opettajan-tyouran-aikaisen-kehittymisen-esteet-ja-mahdollisuudet/ Bergström, H. (2019). Miksi opettajien osaamista pitää kehittää? eSignals 28.3.2019. https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/ miksi-opettajien-osaamista-pitaa-kehittaa/ Bergström, H. (2019). Miten opettajien osaamista kehitetään? eSignals 5.4.2019. https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/miten-opettajien-osaamista-kehitetaan/ Bergström, H. (2019). Vaatimukset opettajan osaamisen kehittämisestä – johdon näkemys. eSignals 9.4.2019. https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/ vaatimukset-opettajan-osaamisen-kehittamisesta-johdon-nakemys/ Bergström, H. (2019). Substanssilähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen – johtajien näkemys opettajuuden painopisteestä. eSignals 12.4.2019. https://esignals.fi/ kategoria/pedagogiikka/substanssilahtoisyydesta-asiakaslahtoisyyteen-johtajiennakemys-opettajuuden-painopisteesta/ Bergström, H. (2019). Työkierto ammatillisessa koulutuksessa. eSignals 15.4.2019. https://esignals.fi/kategoria/muut-aiheet/tyokierto-ammatillisessa-koulutuksessa/

59

Bergström, H. (2019). Työelämäyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa. eSignals 18.4.2019. https://esignals.fi/kategoria/tyoelama/ tyoelamayhteistyo-ammatillisessa-koulutuksessa/ Bergström, H. (2019). Kampusratkaisut Suomessa. eSignals 23.4.2019. https://esignals.fi/kategoria/muut-aiheet/kampusratkaisut-suomessa/ Bergström, H. (2019). Miten koulutusjärjestelmämme reagoi työelämän nopeisiin muutoksiin? eSignals 26.4.2019. https://esignals.fi/kategoria/ miten-koulutusjarjestelmamme-reagoi-tyoelaman-nopeisiin-muutoksiin/ Bergström, H. (2019). Suomalainen koulutus 2030 – elinkeinoelämän tulevaisuudenvisio. eSignals 30.4.2019. https://esignals.fi/kategoria/tyoelama/ suomalainen-koulutus-2030-elinkeinoelaman-tulevaisuudenvisio/ Mäki, K., Langén, A. & Länsitie, J. (2019). Onko ammatillisesta opettajan­ kouluttajasta hanketaitajaksi? eSignals 10.9.2019. https://esignals.fi/kategoria/ pedagogiikka/onko-ammatillisesta-opettajankouluttajasta-hanketaitajaksi/ Mäki, K., Langén, A. & Länsitie, J. (2019). Somettelija, verkostohai ja uskottava hankejohtaja – ammatillinen opettajankouluttaja hankkeiden käynnistäjänä ja johtajana. eSignals 11.9.2019. https://esignals.fi/kategoria/ tutkimus-ja-kehittaminen/somettelija-verkostohai-ja-uskottava-hankejohtajaammatillinen-opettajankouluttaja-hankkeiden-kaynnistajana-ja-johtajana/ Mäki, K., Langén, A. & Länsitie, J. (2019). Osaamisen tiivistäjä ja uuden hankkeen vainuaja – ammatillinen opettajankouluttaja hanketaitajana. eSignals 12.9.2019. https://esignals.fi/kategoria/tutkimus-ja-kehittaminen/osaamisen-tiivistaja-jauuden-hankkeen-vainuaja-ammatillinen-opettajankouluttaja-hanketaitajana/ Mäki, K. & Siirilä, J. (2019). Osaamispuheen kielipeliä. eSignals 4.12.2019. https://esignals.fi/kategoria/muut-aiheet/osaamispuheen-kielipelia/ Siirilä, J. & Tapani, A. (2019). Ammatillisen opettajankouluttajan arki 2025 – palsternakkavuokaa ja karibialaisia viinejä. eSignals 5.9.2019. https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/ammatillisen-opettajankouluttajan-arki2025-palsternakkavuokaa-ja-karibialaisia-viineja/ Siirilä, J. & Tapani, A. (2019). Ammatillisen opettajankouluttajan toimintaympäristö 2025 – ohjaavia robotteja, yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä. eSignals 3.9.2019. https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/ammatillisen-opettajankouluttajantoimintaymparisto-2025-ohjaavia-robotteja-yhteisollisyytta-ja-yksilollisyytta/

60

Siirilä, J. Tapani, A. & Lahtinen, J. (2019). Asiantuntija, mahdollistaja, ohjaaja, monitaituri – riittääkö ammatillisella opettajankouluttajalla eväitä kaikkeen? eSignals 29.5.2019. https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/ asiantuntija-mahdollistaja-ohjaaja-monitaituri-riittaako-ammatillisellaopettajankouluttajalla-evaita-kaikkeen/ Siirilä, J. & Mäki, K. (2019). Jatkuva oppiminen haastaa automatisaation. eSignals 17.12.2019. https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/ jatkuva-oppiminen-haastaa-automatisaation/

61

Tämä julkaisu esittelee OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeen keskeisiä tuloksia ja tulevaisuuden kehittämiskohteita. Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat profiloituneet ammatillisten opettajien, ammatillisten erityisopettajien ja opinto-ohjaajien kouluttamiseen sekä jatkuvan oppimisen koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottajiksi.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen keskeinen linjaus on ammatillisten opettajankoulutusten yhteinen arvoperusta, joka nousee ammatillisen opettajan perustehtävästä tukea kansalaisten kasvua, sivistystä sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Arvoperustan lisäksi ammatillisten opettajankoulutusten pohjalla on yhteinen näkemys ammatillisen opettajan osaamisesta, joka määritellään asenteiden sekä tietojen ja taitojen sidoksina. Kaikissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa korostetaan opettajan perusosaamista eli opetuksen suunnittelua, opettamista ja ohjausta erilaisissa toimintaympäristöissä, arviointia, verkostoyhteistyötä, kehittämisosaamista sekä oman ja työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitämistä ja tukemista.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen koulutusprosessit pohjautuvat ammattipedagogiseen, kasvatustieteellisiin ja muiden keskeisten tieteenalojen tutkimukseen.

Ammatillisissa opettajankoulutuksissa koulutetaan pedagogisesti taitavia, omaa työtään tutkivia ja kehittäviä opettajia ja kasvattajia. Ammatilliset opettajankoulutukset perustuvat tutkivaan ja kehittävään työotteeseen, jolla tarkoitetaan muuttuvien toimintaympäristöjen myötä uudenlaisten toimintatapojen kehittämistä.

E-JULKAISU ISBN 978-951-784-829-9 ISSN 1795-424X

HAMKIN E-JULKAISUJA 6/2020