Talviretkeilyn taikaa. Miten sen voi löytää?

Kuvat: Heli Huttunen

Luonnossa liikkuminen on suomalaisessa partiotoiminnassa isossa roolissa, ja monen parhaat partiomuistot syntyvät juuri metsäretkillä. Perusretkeilytaidot kaikki oppivat vähitellen partio-ohjelman aktiviteetteja käytännössä tehden, mutta talviretkeilyyn perehtyminen vaatii jo hieman enemmän omaa kiinnostusta. Mistä talviretkeilyssä oikeastaan onkaan kyse, ja miten siitä voi löytää sen taian, josta yhä useammat partiokaverit puhuvat?

Kuva: Heli Huttunen

”Kylmyyttä voi katsoa monella tavalla – toisaalta kylmyyteen pitää varautua erityisen huolellisesti, mutta toisaalta kylmyys mahdollistaa paljon”, kertoo Hämeen Partiopiirin järjestökoordinaattorinakin työskennellyt Salla Kukko. Retkeily ja vaeltaminen on ollut osa Sallan elämää aivan pienestä pitäen, ja tällä hetkellä hän toteuttaa unelmiaan opiskelemalla eräoppaaksi Norjassa Voldan yliopistossa. Mutta mitä kylmyys sitten mahdollistaa? ”Lumi mahdollistaa liikkumisen erilaisiin paikkoihin kuin kesällä, ja ahkio perässä hiihtäminen on upeaa. Kaamosajan värit taivaalla ovat maagiset, ja pimeys ja kirkkaat tähtitaivaat ovat kiehtovia! Talviretkelle voi myös ottaa mukaan monenlaista ruokaa, joka ei pilaannu, kun on pakkasta. Myös juomavettä löytyy joka puolelta lunta sulattamalla!”

Talviset olosuhteet, kylmyys, pimeys ja vaihtelevat sääolot vaativat kuitenkin myös erilaista varautumista. Sallan ykkössana talviretkeilyn tarvikkeissa on villa. ”Suosittelen panostamaan kunnolliseen villa-alusasuun ja lämpimiin sukkiin, pipoon ja hanskoihin – monia muita tarvikkeita voi lainata tai vuokrata! ” Kylmyyteen varautuessa pitää muistaa myös kunnon taukovaatteet, joiden merkitys on talvivaelluksilla vielä suurempi kuin kesällä. Pimeyteen voi varautua hyvällä otsalampulla, varaparistoilla ja hyödyntämällä lyhyt valoisa aika tehokkaasti. ”Hyvä termospullo on mahtava juttu, sillä se mahdollistaa kuuman juoman ja ruuan nopeasti pakkasessa. Itse käytän myös ruokatermaria, mihin sekoitan aamulla valmiiksi lounaan. Se on näppärä kikka, ja säästää aikaa ruuanlaitosta päivällä.”

Kuva: Heli Huttunen

”Moni ehkä luulisi, että kovat pakkaset ovat niitä pahimpia, mutta omilla reissuillani haastavimpia olosuhteita olikin yhtäkkinen plussakeli tammikuun kaamoksessa. Märkä, painava lumi tarttui suksien ja ahkion pohjaan, ja eteneminen oli vaivalloista ja hidasta upottavassa hangessa. Myös näkyvyys oli heikko pimeyden ja sakean lumisateen vuoksi. Olimme todella väsyneitä. Onneksi pääsimme lopulta autiotupaan kuivattelemaan! Takaisin päin palatessamme oli tullut taas pakkasta, ja aiemmin lumipyryssä rämpimämme reitti oli jäätynyt kovaksi uraksi. Kovettunutta reittiä pitkin hiihtäminen oli moninkertaisesti nopeampaa ja kevyempää! Pakkanen voi siis olla myös hyvä ystävä monin tavoin! Siispä lämmintä päälle ja menoksi!” muistelee Salla. Kuivana pysyminen on talvella erityisen tärkeää. ”Klassinen ongelma on mm. se, että juo-

mapullon kierteet jäätyvät huomaamatta, ja kun kiristät pullon korkin kiinni, se ei olekaan tiivis, ja vesi voi valahtaa korkin välistä.” Toisaalta juuri olosuhteet luovat osan talviretkeilyn viehätyksestä: ”Tuntuu hienolta kokea, että pärjää kylmässäkin ja talvella retkeily tarjoaa erilaisia haasteita ja kokemuksia kuin muina vuodenaikoina”

Jos talviretkeilyä haluaisi lähteä kokeilemaan, millaisia varusteita aiemmin mainittujen vaatteiden ja termareiden lisäksi tarvitaan? ”Ei välttämättä mitään omaksi, monia varusteita voi myös lainata”, Salla vastaa. Alkuun talvimakuupussia voi lainata, tai käyttää kahta makuupussia päällekkäin. Myöhemmin kannattaa panostaa kunnolliseen talvimakuupussiin ja makuualustoihin – lämpimät ja hyvät yöunet ovat tärkeitä.

Kuva: Heli Huttunen

Ulkona kokatessa kannattaa huomata, että kovilla pakkasilla tavallinen kaasu ei toimi retkikeittimissä. Siksi pakkasten mukaan kannattaa hankkia talvikaasua, tai varautua hyödyntämään nuotiota tai bensakeitintä. Bensakeittimen voi myöhemmin hankkia, jos talvioloista innostuu. Sukset tai muut välineet lumella liikkumiseen ovat oleelliset silloin, kun on paljon lunta. Alkuun voi kokeilla talviretkeilyä suositummilla retkeilyalueille, missä usein pääsee liikkumaan polkuja pitkin kävellen talvisinkin. ”Suksilla vaeltamisessa on tosin oma taikansa, ja pääsee erilaisiin paikkoihin! Suosittelen kokeilemaan!”, Salla kannustaa. Majoittuessakin alkuun voi tukeutua autiotupiin, laavuihin tai lainamajoitteisiin, ja miettiä vasta myöhemmin talvikäyttöön sopivan teltan hankkimista.

Jos talviretkeily alkaa kiinnostaa, mistä löytyvät Sallan mielestä parhaat kohteet? ”Talviretkeily antaa mahdollisuuden kokea tuttujakin paikkoja uudella tavalla. Jos olet vasta aloittamassa talviretkeilyharrastusta, kannattaa etsiä kotipaikkasi läheltä kivoja nuotiopaikkoja tai laavuja. Myös partiokämpän pihassa voi hyvin testailla telttailua talvella. Maisemien puolesta Etelä-Suomessa erityisesti suot ovat omia suosikkejani lyhyemmille hiihtovaelluksille, pohjoisessa puolestaan tunturimaisemat kiehtovat. Aina ei tarvitse lähteä kauas tai pitkäksi aikaa, jotta voi saada hienoja kokemuksia!”

Sallan vinkit talviretkeilyn aloittamiseen

1. Testaa varusteita. Erilaisia variaatioita kannattaa kokeilla pienellä kynnyksellä lähimaastossa. Olen itse kokenut hienoja kokemuksia opiskeluaikana ihan lähellä

Tampereen keskustaa, kun kahlasimme lumessa ystävän kanssa kovilla pakkasilla yöksi saareen nukkumaan taivasalle.

Kun huomaat, että pärjäät ja varusteesi toimivat, on paljon pienempi kynnys lähteä pidemmälle reissulle! 2. Osallistu partiolaisten talviretkeilykursseille!

Jos omassa piirissäsi olevien kurssien aikataulut eivät sovi, katso muiden piirien tarjontaa! On huikeaa saada vinkkejä ja apua muilta, jotka ovat talviretkeilleet aiemmin. 3. Monia varusteita voi lainata tai vuokrata.

Selvitä mahdollisuuksia lähipiiristäsi tai vuokraamoista. Monet talviretkeilyvälineet voivat olla uutena kalliita, mutta kurkkaa käytettyjen markkinoita. Esim. huikeita villavaatteita löytyy kirppareilta jatkuvasti!