Mistä partion yhteishenki on tehty?

Nuorena partiolaisena muistan, miltä tuntui laittaa oman lippukunnan nimikkopaita päälle. Kuljin pää pystyssä Evon leirisuoralla tietäen, että nyt jokainen tietää, mistä tulen. Ylpeys omasta lippukunnasta ja kotipaikasta näkyi varmasti nuoren sudenpennun kasvoilla.

Oma lauma tai vartio alkaa ryhmäytyä, kun se keksii itselleen nimen, askartelee yhteisen viirin tai riimittelee oman huudon. Partion symbolit rakentavat me-henkeä myös partion ulkopuolella: pelottava kuudesluokkalainen ei enää olekaan tuoreen sudenpennun mielestä niin pelottava, kun hänellä on yllään tuttu partiohuppari. Partiolaisuuden symbolit yhdistävät partiolaisia vieläkin laajemmin, valtakunnallisesti ja myös globaalisti. Yhteisissä tapahtumissa partiossa voi tuntea kuuluvansa osaksi isompaa samanhenkistä perhettä.

Ulkoisten tunnusten lisäksi partiossa syntyy me-henki myös yhteisistä kasvatustavoitteista, arvoista ja ihanteista. Olemme kaikki valinneet harrastukseksemme partion, kuulumme samaan porukkaan.

Leirit, retket ja partiotapahtumat ovat nopeita keinoja me-hengen ja luottamuksen rakentamiseen. Usein partioystävät ovatkin hyvin läheisiä, sillä partioleirien olosuhteet pakottavat lähentymään. Kun on yhdessä eksytty metsään pimeän hiipiessä tai tapeltu kaminan sytytyksen kanssa, yhteishenki syntyy pakostakin nopeasti. Yhteisille muistoille voidaan sitten naureskella yhdessä myöhemmin.

Mistä muusta koostuu partion yhteishenki? Päädyin juttelemaan aiheesta pitkäikäisen partiolaisen kanssa, joka on työelämässä toiminut sekä esimiehenä että henkilöstön kehittäjänä.

Totesimme nopeasti, ettei me-henki tai luottamus synny hetkessä. Johtajan voi olla helpottavaakin tietää, että ryhmäytyminen vaatii aikaa. Aivan samoin myös työelämässä tiimiytyminen ja kulttuurin rakentaminen on pidempi prosessi, joka sisältää joskus nopeaa kehitystä ja välillä tasaisia vaiheita, myös takapakit kuuluvat asiaan.

Yhteinen arvomaailma ja tavoitteet eivät pelkästään riitä, lisäksi tarvitaan keskustelua pelisäännöistä. Oman ryhmän kanssa on hyvä pohtia, millaista on hyvä partiotoiminta. Ryhmäläisten osallistaminen toiminnan kehittämiseen johtaa myös sitoutumiseen.

Kaikki hyvä ihmisten välisessä toiminnassa rakentuu arvostukselle. On tärkeää, että jokaiselle jää tunne hyväksytyksi tulemisesta, että voi olla sellainen kuin on. Toiminnassa tulee ottaa huomioon ihmisten erilaiset piirteet ja vahvuudet: Toinen on esimerkiksi ujompi ja toisen vahvuus voi kädentaitojen sijaan olla ongelmanratkaisu. Yhteishenki syntyy vahvaksi, kun jokainen kokee olevansa ryhmälle hyödyllinen ja arvokas.

Kiitos ja positiivinen palaute on tässäkin tärkeää. Myönteisen palautteen tulisi olla keskustelun keskiössä. Porukka pysyy energisenä, kun se saa positiivista palautetta. Hyvä vahvistuu, kun se huomataan ja sitä vahvistetaan palautteella. Vastaavasti kuoppa syvenee, kun sitä kaivetaan.

Kohulla kesällä 2021 vallitsi hyvä yhteishenki leiriläisten kesken.

Kuva Toivo Laiho

Jos yhteishengen rakentaminen tuntuu yksinään isolta tavoitteelta, kannattaa ottaa yhteinen keskustelu avuksi. Pohtikaa ensin, mistä yhteishenki muodostuu ja mitkä asiat ovat jo kunnossa. Vahvuudet kannattaa tunnistaa ja rakentaa niiden päälle. Kehitettävät asiat ovat uusia taitoja, joita yhdessä opetellaan. Iso tavoite kannattaa purkaa pienempiin osiin, pienemmiksi tavoitteiksi. Pienetkin edistysaskeleet on tärkeä huomata ja niissä edistymistä kannattaa huomioida. Sopikaa etukäteen yhdessä, mistä tiedätte, että seuraava edistysaskel on saavutettu ja miten sitä juhlistatte.

Jos yhteishenki on kateissa, ei kannata ajatella, että aika ehkä hoitelee homman. Asioiden yhteinen käsittely on tärkeä taito. Maton alle lakaistut sotkut yleensä kasvavat isommiksi ajan kanssa.

Yhteishenki nimenomaan johtajien kesken on todella tärkeää. Nykyisin työelämässä puhutaan valmentavasta johtamisesta. Nimensä mukaisesti johtajan rooli on valmentaa, oivalluttaa ja jakaa vastuuta sopivissa annoksissa. Oman johtajuuden kehittämisessäkin valmentava tuki on arvokasta. Tuttu ja turvallinen johtajahuolto on tapa huolehtia johtajien yhteisöstä ja tukea johtajana kehittymistä.

Johtajillekin on tärkeä rakentaa keskenään hyvä yhteishenki. Johtajien hyvä yhteistyö varmistaa, että löytyy vertaistukea, jossa voidaan innostaa ja jakaa hyviä käytäntöjä. Tuki johtamisen haasteissakin on kullanarvoista.