Elokolo kasikirja 2016 by Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

– kohtaamispaikkatoiminnan käsikirja Toimittaneet Antti Maunu, Jiri Sironen, Liisa Äyräs & Riitta Sattilainen

ELOKOLO – KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KÄSIKIRJA Toimittaneet Antti Maunu, Jiri Sironen, Liisa Äyräs & Riitta Sattilainen Työryhmä: Timo Glad, Jukka Suomilammi, Markku Heino & Antti Hytti Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Taitto: Hanna Välitalo / Pippuriina Kuvat: Veikko Somerpuro, Panu Ahjos ja työryhmä ISBN 978-952-6661-17-9 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-6661-16-2 Painopaikka Fram Oy Helsinki 2016 www.ehyt.fi

Johdanto Elokolo-kohtaamispaikkatoimintaa on harjoitettu Suomessa jo 25 vuotta. Sen monipuolisen toiminnan eri ulottuvuuksia ja yksityiskohtia ei kuitenkaan ole laitettu aiemmin yksiin kansiin. Käsillä oleva käsikirja kuvaa Elokolojen ja ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikkatoiminnan keskeisimpiä elementtejä, jotta myös muut kohtaamispaikat ja yhdistykset voisivat hyödyntää ja ottaa niitä käyttöön omassa toiminnassaan. Kirjaan mahtuu laajasta toiminnasta toki vain ripaus, mutta olennainen välittyy. Käsikirjan näkökulma on osin Elokolo-keskeinen, osin kohtaamispaikkatoimintaa laajemmin kuvaava. Kukin lukija voi hyödyntää lukemaansa omista lähtökohdistaan ja soveltaen. Kaikkea ei tarvitse tehdä juuri niin kuin Elokoloissa tehdään, mutta oppia saa vapaasti ottaa. Käsikirjan ensimmäinen luku esittelee Elokolojen ja muun kohtaamispaikkatoiminnan taustaa ja edellytyksiä. Toisessa luvussa kuvataan kohtaamispaikkatoiminnan sisältöjä. Kolmannessa luvussa tarkastellaan Elokoloja työpaikkana ja neljännessä luvussa kohtaamispaikkojen vapaaehtoistoimintaa. Viides luku esittelee kohtaamispaikkoihin sopivia ehkäisevän päihdetyön muotoja, ja kuudennessa esitellään kansalaisaktivismin ja sosiaalisen asianajon näkökulmaa kohtaamispaikkatoiminnan kannalta. Luvut on kirjoitettu niin, että kunkin luvun alussa esitetään johdanto ja tiivistelmänomainen kuvaus luvun sisällöstä, minkä jälkeen seuraa konkreettisia toimintatapoja ja ehdotuksia. Siksi lukija, joka on kiinnostunut toiminnan yleiskuvasta, voi lukea koko kirjan lukujen aloituksia pitkin. Käsikirja on tehty palvelemaan ja hyödyttämään niin Elokoloja, EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkostoa kuin kaikkia muiltakin kohtaamispaikkoja. Kirja tarjoaa virikkeitä myös muille matalan kynnyksen toimintakeskuksille, asukastuville ja päiväkeskuksille. Yhteistä näille kaikille on, että ne toimivat Elokolojen tapaan erilaisia ihmisiä yhdistävinä sosiaalisina paikkoina ja tukevat toiminnallaan hyvinvointia.

Jiri Sironen

Sisällysluettelo 1. Sosiaalinen paikka. Mikä Elokolo on?. . . . . . . . . . . . . 7 Historia ja yhteiskunnallinen konteksti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Rahoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Yhteistyökumppanit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Haluatko Elokoloksi tai mukaan verkostoon?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2. Kohtaamispaikassa tapahtuu. Miten Elokolo toimii? . 14 Kävijöiden luottamuksellinen kohtaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Kohtaamispaikka ja kahvilapalvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Kassanhoito ja kirjanpito. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Siivous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Toimintaa ja tapahtumia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Tärkeät lehdet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Tietokoneet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Ilmoitustaulu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Kirjasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Vaihtopiste ja kirpputori. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Näyttelytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 .. Ruoan jako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Ravintolapäivä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Korttelikeittiö: Case Kallio. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Juhlat, teemapäivät ja -viikot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Viestintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Kävijäseuranta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Kohtaamispaikat muiden ryhmien käytettävissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

3. Elokolo työpaikkana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Työllistymisen teitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Palkkatukityöllistäminen ja työkokeilu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Elokolo harjoittelupaikkana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Yhdyskuntapalvelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Siviilipalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Työntekijän tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Työsuhteen alkaessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Esimiehen tarjoama tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Henkilöstötapahtumat ja yhteisöpalaverit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 .. Työnohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 .. Palkanmaksu ja työaika. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Työnteon päättyessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Turvallisuus ja pelisäännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Työsuojelun toimintaohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Riskikartoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Vaaran uhatessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Omavalvontasuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Työntekijän sairastuessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Luvattomat poissaolot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Päihdehaittoihin puuttuminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Koulutusta työssä ja työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Hygieniapassi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Ensiapukoulutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Turvallinen kohtaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Ensihuoli-, Kannustaja- ja Taitolaji-koulutukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Muut koulutukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

4. Vapaaehtoistoiminta kohtaamispaikassa. . . . . . . . . 37 Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus ja käytännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Vapaaehtoistoiminnan organisoiminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Vapaaehtoisen rooli, oikeudet ja velvollisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Vapaaehtoisten tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Kuinka motivoida mukaan?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Vapaaehtoistehtäviä kohtaamispaikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Ruokajakelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Työnhaku-vertaisryhmän vetäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Tietokonetuki ja päivitysten tekeminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Rupatteluhetken vetäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Yhteislaulut ja laulattaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Retkitoiminnan järjestäjä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Tapahtuma-avustaja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Ystäväavun vapaaehtoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Arjen pyörittäjä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Entä jotakin muuta?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

5. Kohtaaminen ja tieto. Ehkäisevä päihdetyö kohtaamispaikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Kohtaaminen ja keskustelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 Virikkeitä keskusteluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Puheeksi ottaminen: kevyitä menetelmiä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Oma-aputestit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Porinakortti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Muutoksen vaaka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Cafe Taitolaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Tietoa päihteistä ja muustakin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Kohtaamispaikan oma päihdeohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Päihdeasiamiestoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Päihdeneuvontapalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

6. Sosiaalinen asianajo ja kansalaisaktivismi. . . . . . . . 54 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Asunnottomien yö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Kuka kuuntelee köyhää? -tilaisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Yksinäisyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Työllisyys ja välityömarkkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Kansalaistoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Tilakävelyt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Oman alueen kansalaisraati . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Ideaolohuone. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Vaalipaneeli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Lisälukemista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

1. Sosiaalinen paikka. Mikä Elokolo on? Elokolot ovat kansalaisten kohtaamispaikkoja, joihin kuka tahansa on tervetullut. Kohtaamispaikoissa jokainen voi tuntea tulevansa hyväksytyksi omana itsenään ja kokea yhteenkuuluvuutta. Kohtaamispaikka antaa jokaiselle kävijälle ihmisarvon ja tarjoaa sillan toisten ihmisten luo. Ihmisen terveydelle, hyvinvoinnille ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle ratkaisevaa on kokemus sosiaalisesta paikasta. Se tarkoittaa tunnetta, että on toivottu vieras maailmassa. Luottamusta siihen, että minun kannattaa toimia ja osallistua ympäristön tapahtumiin, koska minulla on väliä toisille. Tätä kokemusta nimitetään myös osallisuudeksi. Sosiaalisen paikan saavuttaminen ei ole 2000-luvulla itsestään selvää. Vielä muutama sukupolvi sitten, 1950-luvulla, suurin osa suomalaista asui suhteellisen pienissä, maaseutumaisissa yhteisöissä. Myös kaupungeissa oli tiiviitä ja usein pitkäaikaisia kortteli- ja kaupunginosayhteisöjä. Näissä puitteissa ihmiset saivat sosiaalisen paikan melkeinpä syntymässä ja yhteisöt olivat pitkäkestoisia ja tiiviitä. Kääntöpuolena saattoi toki olla yhteisön ahtaat rajat ja niiden määrittämät roolit. Mutta sosiaaliset suhteet, sosiaalinen paikka ja osallisuus yhteisöön tulivat ikään kuin kaupan päälle osana arkista työtä ja askareita. 1960-luvulla alkaneiden suurten yhteiskunnallisten muutosten jälkeen ihmisten pitää etsiä, valita ja ylläpitää sosiaaliset paikkansa yhä enemmän itse. Tämä on usein vaikeaa työtä eikä se ei aina onnistu. Työttömyys, sairaudet tai köyhyys voivat kaventaa kohtaamisen mahdollisuuksia. Suomessa ja muissa länsimaissa vakava ja yhä kasvava ongelma onkin yksinäisyys ja osattomuus sekä niihin liittyvät ulkopuolisuuden tunteet. Ne liittyvät monin tavoin myös päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä sosiaalisiin ongelmiin. Elokolo on paikka, jossa toimitaan aktiivisesti osallisuuden ja sosiaalisen luottamuksen vahvistamiseksi. Elokolo tarjoaa kävijöilleen sosiaalisen paikan sekä tukea ja valmiuksia etsiä omaa sosiaalista paikkaansa myös muualta yhteiskunnasta. Lisäksi Elokolo-toiminnassa vaikutetaan yhteiskunnallisiin ongelmiin ja epäkohtiin, joista syntyy yksinäisyyttä, osattomuutta ja ulkopuolisuutta. Toiminta tukee, täydentää ja haastaakin julkisia palveluja, mutta ei pyri missään nimessä korvaamaan niitä. Kohtaamispaikka muodostuu ihmisistä: kävijöistä, vapaaehtoisista, yhdistysaktiiveista ja henkilökunnasta. Eri paikkakunnilla kävijäkunta voi olla erilainen riippuen kohtaamispaikan sijainnista, kokoontumispaikan tarpeesta ja paikalle löytäneistä vakikävijöistä. Elokoloja ylläpitää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhdessä paikallisten jäsenjärjestöjensä kanssa.

Historia ja yhteiskunnallinen konteksti Ihminen on sosiaalinen olento. Ihminen tarvitsee elämiseen lajitoveriensa tukea enemmän kuin mikään muu eläinlaji. Ihmisillä on aina ollut tapana myös kokoontua yhteen viettämään aikaa ja viihtymään keskenään. Kun Suomen kansalaisyhteiskunta syntyi 1800-luvun lopulla, keskeisiksi toimintapaikoiksi muodostuivat raittiustalot, nuorisoseuraintalot ja työväentalot. Jo niissä oli nykyisten kohtaamispaikkojen kaltaista toimintaa. Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisten kohtaamispaikoiksi muodostuivat myös esimerkiksi kirjastot ja nuorisotalot. 1900-luvun lopulle tultaessa kohtaamispaikoiksi tuli yhä enemmän kaupallisia tiloja kuten kahviloita, ravintoloita ja kauppakeskuksia. Kun ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, aiemman yhteiskunnan työväen- ja seuraintalot jäivät taakse eikä niille löytynyt suoria vastineita kasvavista kaupungeista. 1980-luvun mittaan myös julkisella sektorilla alettiin keskustella yhä enemmän kansalaisista aktiivisina ja omaehtoisina toimijoina eikä pelkästään palveluiden asiakkaina tai kohteina. 1990-luvun lama sekä sen aiheuttama massatyöttömyys ja sosiaaliset haasteet loivat suurta tarvetta kolmannen sektorin ei-kaupallisille ja kansalaisia lähellä oleville kohtaamispaikoille. Tässä ilmapiirissä käynnistyi Elokolo-kohtaamispaikkatoiminta vuonna 1990 Helsingin Elokolon ja vuonna 1991 Turun Elokolon perustamisella. Elokolo-toiminnan aloitti Elämäntapaliitto ry. Taustalla oli kokemuksia Kansan Raittiusavun lähiökodeista muun muassa Helsingin Puistolassa sekä ruotsalaisesta sosiaalityötä tekevästä Verdandi-järjestöstä. Verdandi ylläpitää muun muassa lähiötupia, joihin suomalaiset kävivät 1980-luvulla tutustumassa. Elokolojen tarkoitus on alusta asti ollut tarjota matalan kynnyksen kohtaamispaikka, huomioida ja kunnioittaa kaikenlaisia kävijöitä ja tarjota heille valmiuksia arjessa pärjäämiseen. Elokolo-toimintaan on aina kuulunut myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja aktiivisuus. Elokolo-nimi juontaa juurensa Elämäntapaliiton nimeen, joka lyhennettiin muotoon ELO. Elämäntapaliitolla oli myös Elohovi-kurssikeskus ja Eloleirejä. 1990-luvulla Elokoloja perustettiin Helsinkiin, Pirkkalaan, Järvenpäähän, Tampereelle ja Turkuun. Alkuperäisenä tarkoituksena oli laajentaa Elokolo-toimintaa jokaiseen kaupunkiin. Käytännössä toiminta laajeni ympäri Suomea yhteistyöverkoston kautta. Elokoloja on tällä hetkellä Helsingissä, Hyvinkäällä, Lahdessa, Pirkkalassa, Tampereella ja Turussa. Yhteensä EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkostoon kuuluu nykyään 30 erilaista kohtaamispaikkaa eri nimillä ja taustaorganisaatioilla. Suurin osa kohtaamispaikoista on yhden tai useamman paikallisen yhdistyksen ylläpitämiä, esimerkiksi Oulun Lintulammen asukasyhdistyksen ylläpitämä Lintulammen asukastupa sekä Etelä-Karjalan työpaja- ja asukastupayhdistyksen ylläpitämät Lappeenrannan Lauritsalan ja Sampolan asukastuvat. Joukossa on myös muutamia kuntien yhdessä järjestöjen kanssa ylläpitämiä kohtaamispaikkoja kuten Porin Sampolan asukastupa. 8

2010-luvulla kohtaamispaikkojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on vakiintunut. Samalla niiden tarve ja merkitys aletaan vähitellen tunnistaa julkisissa keskusteluissa. Sosiaalipolitiikassa korostuu nyt ratkaisukeskeisyys: ollaan siirrytty ongelmien pohtimisesta ratkaisujen etsimiseen ja puutteiden tarkastelusta voimavarojen tukemiseen. Iskulause ”syrjäytymisestä selviytymiseen” kuvaa muutosta hyvin. Yhä on kuitenkin tärkeää pitää keskusteluissa esillä myös huono-osaisuuden ja ulkopuolisuuden taustatekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa vain yhteiskunnallisella toiminnalla. Elokolo-toiminnassa yhdistyvät molemmat puolet. Elokoloissa kohdataan ja tuetaan ihmisiä heidän tarpeidensa mukaan ja samalla toimitaan sosiaalisesti vahvemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Kohtaamispaikkatoiminta houkuttelee kävijöitä. Elokoloissa oli 2010-luvun puolivälissä vuosittain noin 50 000 käyntikertaa ja koko EHYTin kohtaamispaikkaverkostossa vuosittaisia käyntikertoja yhteensä lähemmäs 400 000.

Rahoitus Rahoitusta kohtaamispaikkatoimintaan on mahdollista hankkia useammasta eri lähteestä. Usein monimuotoinen toiminta vaatiikin useampia rahoituslähteitä. Tarvittavat tilat voidaan vuokrata tai saada käyttöön ilmaiseksi esimerkiksi kunnalta tai toiselta järjestöltä. Saattaapa joillain toimijoilla olla omatkin tilat, esimerkiksi aikoinaan talkoilla rakennettu talo. Raha-automaattiyhdistys (RAY) on valtakunnallisesti tärkein kohtaamispaikka- ja matalan kynnyksen toiminnan rahoittaja. Avustukset ovat yleensä pidempiaikaisia kohdennettuja avustuksia tai tietylle ajanjaksolle (esim. 3 vuotta) määriteltyjä projektiavustuksia. RAY:n avustuksia hakiessa kannattaa tutustua huolellisesti avustus- ja hakuohjeisiin, osallistua RAY:n koulutuksiin ja olla ennalta yhteydessä avustusvalmistelijoihin. Kaupungit ja kunnat myöntävät avustuksia kohtaamispaikkatoimintaan järjestöavustuksia jakaessaan. Oikea paikka hakea avustusta on usein sosiaali- ja terveyslautakunta, mutta joissain kunnissa kaikki järjestöavustukset on keskitetty yhdelle luukulle tai suoraan kaupunginhallitukselle. Kannattaa siis selvittää oman kunnan vaihtoehdot ja olla myös yhteydessä avustusvalmistelijoihin. Kunnalta voi kysyä myös mahdollisia vapaita tai ilmaisia tiloja kohtaamispaikkatoimintaan. Kohtaamispaikassa tapahtuvaan työllistämiseen voi yhdistys hakea palkkatukea työja elinkeinotoimistosta. Palkkatukea voi saada työttömän tai osatyökykyisen työllistämiseksi 100 %, 50 % tai 40 % palkkakuluista työttömyyden kestosta riippuen. Monet kaupungit myöntävät myös työllistämisen kuntalisää, jota voi hakea tiettyjen kriteerien täyttyessä, jos valtion palkkatuki ei riitä työllistämiseen. Isompien työllistämishankkeiden kuluihin on mahdollista saada myös työvoimapoliittista avustusta alueen ELY-keskukselta. TE-toimistojen käytännöt saattavat vaihdella ja muuttua, joten ne on aina syytä tarkastaa paikallisesti ennen hakemista. Rahoitusta voi hakea myös EU:n rakennerahasto-ohjelmista, kuten Euroopan sosiaalirahastolta (ESR). Rakennerahastojen tuki vaatii paljon projektin valmistelulta, hallinnolta sekä vähintään 20 % oman rahoitusosuuden. ESR-omavastuurahoitusosuutta on voinut hakea myös RAY:ltä syksystä 2015 alkaen. EU:n avustusohjelmista yksinkertaisin on EU:n ruoka-apu yhteisön vähävaraisimmille. Sitä hallinnoi Suomessa vuosina 2014−2020 Maaseutuvirasto. Ohjelmaan kumppaneiksi hyväksytyt yhdistykset saavat jaettavaksi elintarvikkeita. Eri ministeriöillä, esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriöllä (OKM) ja Työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) voi olla myös erillisiä rahoituksia esimerkiksi nuorten ja maahanmuuttajien parissa toimiville hankkeille. 10

Rahoitusta voi hakea myös useilta valtakunnallisilta ja paikallisilta säätiöiltä ja rahastoilta. Valtakunnallisista säätiöistä löytyy tietoa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan (SRNK) verkkosivuilta (saatiopalvelu.fi). Säätiöiden ja rahastojen avoimet haut ilmoitetaan Aurora-tietokannassa (aurora-tietokanta.fi), jota ylläpitää Turun yliopisto ja SRNK. Myös valtakunnalliset ja paikalliset yhdistykset sekä seurakunnat voivat tukea avustuksin ja lahjoituksin jäseniään sekä tärkeiksi katsomiaan toimintoja. Elinkeinoelämääkään ei kannata unohtaa. Muun muassa yrityksiltä ja vakuutusyhtiöiltä on mahdollista hakea pieniä lahjoituksia konkreettisiin tarkoituksiin, esimerkiksi ensiaputarvikkeisiin. Paikalliset yrittäjät haluavat usein tukea lähiyhteisöjään ja muun muassa pian vanhaksi käyviä elintarvikkeita saa usein säännöllisesti jakoon sitä kauppiailta pyytäessään. Rahoitusta voi kerätä myös yksittäisinä lahjoituksia, mutta silloin pitää muistaa rahankeräyslupa. Pienimuotoista ”kolehtia” varten voi kysyä rahankeräyslupaa paikalliselta poliisiasemalta. Isomman keräyksen lupa pitää anoa Poliisihallitukselta. Varojen keräämisessä voi käyttää myös luovuutta ja esimerkiksi valmistaa yhdessä tuotteita tai leivonnaisia myytäväksi erinäisissä tapahtumissa. Kohtaamispaikan kahvilan tuottojen suhteen on muistettava, että yleishyödyllinenkin yhdistys joutuu maksamaan veroja yli 10 000 euron vuotuisesta myynnistä. Ajantasainen verokäytäntö kannattaa aina tarkistaa verottajalta. Rahoituksen hankkimisen rinnalla tulee aina muistaa myös hyvin hoidettu taloushallinto ja kirjanpito. Kohtaamispaikan taustalla tulee olla toiminnasta vastuussa oleva taho (yhdistys, osuuskunta, säätiö, kunta), jonka talouden puitteissa toimitaan.

Yhteistyökumppanit Kohtaamispaikkatoiminta on yhteistyötä. Toiminta on juuri niin elävää kuin eri toimijoiden yhteistyö siitä tekee. Yhteistyön merkitys kohtaamispaikkatoiminnassa on keskeistä monestakin syystä. Toimintaa voi harvoin järjestää ilman useamman tahon yhteistyötä, jolloin yhteistyö on toiminnan resurssi ja edellytys. Yhteistyötä tarvitaan myös erilaisten aktiviteettien ja monipuolisten toiminnan järjestämiseksi. EHYT ry:llä on suuria valtakunnallisia yhteistyökumppaneita, mutta myös suppeammat paikalliset yhteistyöverkostot voivat olla oleellisia kohtaamispaikan toiminnalle. Valtakunnallisella tasolla EHYT tekee yhteistyötä muiden järjestöjen ja verkostojen kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Setlementtiliitto, Kansalaisareena, A-Kiltojen liitto, Sininauhaliitto, Vailla vakituista asuntoa VVA ry, Työttömien valtakunnallinen edunvalvontajärjestö TVY ry, Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE sekä Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin. Yhteistyöllä 11

pyritään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, parantamaan toimintamahdollisuuksia, järjestetään erilaisia tapahtumia ja seminaareja sekä tuetaan paikallista kohtaamispaikkatoimintaa. Monilla valtakunnallisilla järjestöillä Marttaliitosta Takuu-Säätiöön ja Kuluttajaliitosta Suomen Mielenterveysseuraan on erilaisia toimintasisältöjä ja materiaalia muun muassa elämänhallinnan tukemiseen, joita hyödynnetään kohtaamispaikoissa. Alueellisella tasolla järjestöjen verkostot sekä erityisesti järjestö- ja kumppanuustalot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Viime vuosina eri puolille Suomea on noussut järjestöjen yhteistyölle pohjaavia kumppanuustaloja. Jo pitkään toimineita pioneereja ovat esimerkiksi Seinäjoen järjestötalo, Joensuun Kansalaistalo ja Oulun Kumppanuuskeskus. Viime vuosina joukkoon ovat liittyneet muun muassa Kumppanuustalo Artteli (Tampere), Kansalaistoiminnankeskus Matara (Jyväskylä), Hämeenlinnan Kumppanuustalo, Rovaniemen Järjestötalo ja Kumppanuustalo Viikari (Kotka). Kumppanuustalojen toiminta-ajatuksena on vielä kohtaamispaikkojakin vahvemmin yhteistyö ja yhteistyöstä syntyvä lisäarvo niin yhdistyksille kuin kansalaisille. Kumppanuustalossa voi usein olla eri tahojen yhteistyössä pyörittämä kohtaamispaikka, tai useampiakin erilaisia kohtaamispaikkoja. Seurakuntien kanssa yhteistyötä voi olla muun muassa diakoniatyön, vapaaehtoistoiminnan sekä yhteisen tapahtumista ja toiminnasta tiedottamisen osalta. Diakoni tai päihdetyön diakoni voi esimerkiksi vierailla kohtaamispaikassa sovittuina aikoina. Kuntien kanssa yhteistyötä tehdään muun muassa alueellisten verkostojen ja järjestöverkostojen puitteissa sekä osallistumalla ehkäisevän päihdetyön ja päihdetyön verkostoihin. Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Itse kohtaamispaikoissa tehdään monenlaista yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa aina kohtaamispaikan yhteisestä ylläpitämisestä yhteisiin tapahtumiin. Kohtaamispaikan sijaintialueen asukasyhdistysten kanssa on myös luontevaa tehdä yhteistyötä. Eikä pidä unohtaa kohtaamispaikan alueen asukkaita, joita voi esimerkiksi kutsua kohtaamispaikkaan tutustumaan. Lähitalojen isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kanssa on hyvä olla yhteyksissä vähintään molemminpuolisen tiedonkulun varmistamiseksi.

Haluatko Elokoloksi tai mukaan verkostoon? Paikalliset yhdistykset ja toimijat voivat perustaa alueelleen Elokolon tai muun kohtaamispaikan ja liittyä halutessaan mukaan EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkostoon. Kohtaamispaikkaverkostoon liittymisen edellytyksinä ovat • Toiminta on kaikille avointa matalan kynnyksen toimintaa • Toiminta on poliittisesti, uskonnollisesti ja kaupallisesti sitoutumatonta • Toiminta on päihteetöntä 12

• Vuosittaisista käyntimääristä raportoidaan EHYTille • Kohtaamispaikassa pidetään esillä EHYTin materiaaleja ja ikkunassa verkostoon kuulumisesta kertovaa tarraa Osana EHYTin verkostoa kohtaamispaikka saa • EHYTin ja kumppanien materiaalia ja muita virikkeitä • Valtakunnallisen järjestön tuen toiminnan järjestämiseen, muun muassa rahoituksen hakemiseen, toiminnan raportoimiseen ja työllistämisen kysymyksiin • Erityisosaamista ehkäisevän päihdetyön sekä muun terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kysymyksiin ja käytäntöihin • Verkoston kautta yhteyden muihin kohtaamispaikkatoimintaa järjestäviin tahoihin Nimeltään Elokoloksi haluavalta paikalta edellytetään lisäksi • Toiminnassa sitoudutaan noudattamaan Elokolon huoneentaulun periaatteita (kts. seuraava sivu) ja huoneentaulua pidetään esillä kohtaamispaikassa • Toiminnasta ja sen vaikutuksista raportoidaan EHYTille • Toimintaa ylläpitävä yhdistys on EHYTin jäsen Elokolo-nimi ja ilme ovat helposti lähestyttäviä ja saavutettavia eivätkä ne sulje ulos mitään ryhmiä tai yksilöitä. Elokoloksi ryhtyvä kohtaamispaikka saa käyttöönsä Elokolo-ilmeen, esite- ja julistepohjia, ikkunateippauspohjia sekä muuta lisätukea toiminnan järjestämisessä. Jos kohtaamispaikkasi on kiinnostunut liittymään kohtaamispaikkaverkostoon tai ottamaan Elokolo-nimen käyttöön, olkaa yhteydessä EHYTiin.

Huoneentaulu

• Elokolo on k

2. Kohtaamispaikassa tapahtuu. Miten Elokolo toimii? Kohtaamispaikka tarjoaa kävijöille yhteistä toimintaa sekä toisten kohtaamista, tukemista ja kannustamista. Toimintaa on laidasta laitaan, kahvittelusta luontoretkiin ja toritapahtumiin. Yhteinen, hauska toiminta on usein helpoin keino osallistua kokoontumispaikan yhteisöön ja tutustua sen jäseniin. Se myös sitoo porukan jäseniä tiiviimmin toisiinsa ja vahvistaa sosiaalista luottamusta kuin itsestään. Yhdessä tekeminen ja osallistuminen on hauskaa ja palkitsevaa jo sellaisenaan.

aikkien kans alaisten koh taamispaikka • Toimintamm e on päihtee töntä • Puhukaa to istenne kans sa – älkää to isis tanne • Jokainen me istä voi tukea vertaisena toi sta • Olemme ka ikesta syrjin nästä vapaa ti la • Kuunnelkaa toisianne

Jätä palautela

atikkoon ehdo

tuksesi toimi

Elokoloissa tapahtuvan kohtaamisen periaatteet on kirjattu Elokolon huoneentauluun. Ne toimivat kaiken toiminnan perustana ja ohjaavat toimintaa käytännön tilanteissa. • Elokolo on kaikkien kansalaisten kohtaamispaikka • Toimintamme on päihteetöntä • Puhukaa toistenne kanssa – älkää toisistanne • Jokainen meistä voi tukea vertaisena toista • Olemme kaikesta syrjinnästä vapaa tila • Kuunnelkaa toisianne Kohtaamispaikoissa käy monenlaisia ihmisiä. Monilla heistä on päivittäin aikaa sekä usein monenlaista elämänkokemusta ja -kommellusta. He voivat olla työttömiä, työläisiä, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, maahanmuuttajia, opiskelijoita tai eri tavoin eläkeläisiä. He voivat tarvita apua ja antaa sitä toisille. Erilaisia kävijöitä kohtaan tarvitaan ymmärrystä ja suvaitsevuutta. Ja kun arvostaa toisia, voi odottaa arvostusta myös itselleen.

Kävijöiden luottamuksellinen kohtaaminen Elokolossa ei kysytä kävijöiden taustoja eikä jäsenyyksiä. Osa kävijöistä tunnetaan vain lempinimeltä. Osa kävijöistä käy joka päivä, toiset harvemmin. Joillekin kohtaamispaikka on tärkeä hetken verran, toiset ovat käyneet vuosikausia. Toimintaan ei tarvitse sitoutua, mutta taustajärjestön toimintaan ja tapahtumiin voi halutessaan innostua mukaan. Jokainen kävijä on tärkeä ja arvokas. Kaikki kävijät kohdataan kunnioittavasti ja ystävällisesti. Kohtaamispaikan työntekijä saattaa olla ihmiselle ainoa hymyilevä ja ystävällinen ihmiskontakti koko päivänä. On ymmärrettävää, että työntekijän hymy ei ole kaikille yhtä leveä ja kaikkien ihmisten kanssa ei ole yhtä helppo tulla toimeen. Iloinen ja ymmärtävä asiakaspalveluasenne auttaa, vaikka emme muuten puhukaan asiakkaista, vaan kävijöistä tai ihmisistä. Kävijöiden auttamiseen riittää yleensä läsnäolo ja vertaistuen henki. Kävijöiden tarinoita ja tilanteita kuunnellaan, heihin suhtaudutaan myönteisesti ja heitä kannustetaan tarpeen mukaan. Kaikkiin kysymyksiin 14

nnan kehittäm

isestä!

ei aina voi löytää ratkaisua, mutta aina voi kuunnella ja ohjata eteenpäin. Usein jo pelkkä kuunteleva ja myötäelävä ihminen tuo helpotusta. Samalla kohtaamispaikan henkilökunta ja vapaaehtoiset toimivat esimerkkinä tavallisena ihmisenä olemiseen ja arjessa toimimiseen. Kohtaamispaikan henkilöstö on vaitiolovelvollinen. Kävijöistä ja heidän henkilökohtaisista asioistaan ei kerrota tai juoruta muille kävijöille tai ulkopuolisille. Tarpeen mukaan asioista voidaan keskustella luottamuksellisesti muiden työntekijöiden kesken ja aluetyöntekijän kanssa. Viranomaisten kanssa teemme kuitenkin yhteistyötä. Jos kävijät rikkovat lakia, vaitiolovelvollisuudesta voi olla syytä tinkiä. Ehkäisevä työ ja ohjaus on silti esimerkiksi laittomien päihteiden osalta ensisijainen toimintamuoto. Elokolo on päihteetön paikka. Käytännössä kävijöiltä vaaditaan heidän tilanteeseensa nähden mahdollisimman päihteetön kunto. Elokolon henkilökunnalla on oikeus evätä kävijältä Elokoloon tuleminen, mikäli kunto ei ole päihteiden takia tarpeeksi hyvä tai käytös on aggressiivista. Paras tapa on neuvoa tulemaan huomenna uudestaan. Porttikieltoja pyritään välttämään, mutta joskus porttikielto voi kuitenkin toimia varoitteena. Yleisesti kävijöiltä voi ja tulee vaatia siistiä käytöstä sekä toisten huomioonottamista. Elokolossa käyttäydytään kuten yhteisissä tiloissa yleensä. Tämäkin voi olla joillekin kävijöille hyvää harjoitusta.

Kohtaamispaikka ja kahvilapalvelut Kohtaamispaikoissa on matala kynnys. Moni Elokolo tarjoaa pienimuotoisia kahvilapalveluita, mutta ne eivät ole toiminnan päätarkoitus. Tärkeintä on tukea, auttaa ja neuvoa kävijöitä. Kävijöillä ei myöskään ole minkäänlaista ostopakkoa, kohtaamispaikassa saa myös vain viettää aikaa. Kävijöillä on mahdollisuus lukea päivän sanomalehdet sekä aikakaus- ja erikoislehtiä. Kävijöiden käytössä on muutama tietokone verkkoyhteyksillä ja tulostimilla. Kohtaamispaikassa voi olla myös esimerkiksi televisio ja radio käytettävissä yhdessä sovittujen ohjelmien seuraamiseen. Elokolosta on mahdollisuus soittaa viranomaispuheluita. Elokolon puhelinta voi valvotusti käyttää esimerkiksi sosiaalitoimistoon, terveysasemalle, työvoimatoimistoon, A-klinikalle yms. virastoihin soitettaessa. Yksityispuheluja ei Elokoloista soiteta, koska se voi asettaa kävijöitä eriarvoiseen asemaan eikä esimerkiksi perheasioihin haluta sekaantua. Tästä on syytä pitää kiinni ja henkilökunnan ei myöskään kannata lainata omia puhelimiaan. Elokolossa on erilaisia kännykän latureita kävijöiden käytössä ja puhelimen voi jättää hetkeksi ladattavaksi. Elokolossa voi ottaa myös kopioita asiakirjoista maksutta tai pientä korvausta vastaan. Useimmissa Elokoloissa on tarjolla päivittäin puuroa, leipiä ja kahvileipiä omakus15

tannehintaan. Muutaman kerran viikossa saatetaan tarjota lämmintä kotiruokaa. Kahvilan toiminnassa otetaan huomioon ruuan edullisuus. Kahvilatoiminta ei tuota voittoa ja hinnat pidetään kävijöiden kukkarolle sopivina. Elokolossa voi myös pitää ”tippikassaa” josta voi antaa kävijälle puuttuvan pikkurahan kahvin ja leivän ostoon. Esimerkiksi Helsingin Elokolossa aamupuuro on maksuton vuoden jokaisena päivänä. Kahvilan hinnasto kannattaa kirjata ylös ja pitää esillä. Hinnan lisäksi ruokaa tarjottaessa on hyvä ajatella ruuan terveellisyyttä. Aamupuuroa on yleensä saatavilla ainakin puoleen päivään. Kävijöiden toiveita esimerkiksi leivänpäällisten ja ruokajuoman suhteen pyritään täyttämään mahdollisuuksien mukaan. Puurot, leivät ja ruuat annostellaan kävijöille hygieniasyistä. Kohtaamispaikka voi toimia myös ruoka-avun jakopaikkana.

Kassanhoito ja kirjanpito Työvuorossa oleva työntekijä vastaa kassan säilytyksestä ja sekä mahdollisesti puuttuvista rahoista. Kassa on hyvä laskea päivän lopuksi. Viikon viimeisen työvuoron loputtua voi laskea kassavihkoon myynnit ja ostot. Tarkkuus ja huolellisuus ovat paikallaan. Parhaiten kassa on täsmännyt, kun tilitysväli ei ole liian pitkä eikä vastuuta ole jaettu monelle henkilölle samaan aikaan. Velaksi myyntiä kannattaa harkita tarkkaan. Piikkiin myynti voi aiheuttaa riitaa kävijöiden parissa. Joissain tapauksissa on sovittu esimerkiksi edunvalvonnan kanssa että ruokailut laskutetaan suoraan heiltä. Myös seurakunnat jakavat joskus ruokalappuja, joita voi sopia laskutettavaksi. Jotkut vakituisista kävijöistä ovat jättäneet joskus rahaa kassaan sisään ja ostokset on sitten vähennetty siitä.

Siivous Niin kävijät kuin työntekijät viihtyvät paremmin siistissä tilassa. Yleinen sekasotku rasittaa ja voi luoda kävijöille mielikuvaa epämukavasta paikasta tai jopa oikeudesta tehdä lisää sotkua. Kahvilatoimintaa säätelevät myös hygieniamääräykset. Kohtaamispaikan siivouksen voi jakaa päivittäiseen siistimiseen, perussiivoukseen muutaman kerran viikossa sekä suursiivoukseen pari kertaa vuodessa. Siivouksen voi jaksottaa esimerkiksi seuraavasti: Päivittäiseen siistimiseen osallistuvat kaikki kävijät vähintään viemällä astiat keräyspisteeseen ja roskat roskiin. Työvuorossa olevat huolehtivat lisäksi pintojen puhtaudesta sekä keittiön ja vessojen siisteydestä (tarvittaessa useamman kerran päivässä). Roskikset tyhjennetään kierrätysohjeiden mukaisesti. Jos kohtaamispaikassa on käytössä vartiointiliikkeen hälytysnappi, se kannattaa ladata osana päivittäisiä rutiineja. 16

Perussiivous tehdään vuodenajasta riippuen muutaman kerran viikossa ja siihen osallistuvat kaikki työvuorossa olevat. Perussiivoukseen sisältyy ainakin lattioiden imurointi ja moppaus, henkilökunnan sosiaalitilojen siivous, pöytien ja astiapisteen pesu, jääkaapin/pakastimen puhdistus ja lämpötilan mittaus sekä huonekasvien kastelu. Suursiivous tehdään pari kertaa vuodessa ja siihen osallistuvat kaikki kohtaamispaikan työntekijät ja talkoohengessä vapaaehtoiset. Suursiivouksessa pestään lattia ja ikkunat sekä puhdistetaan seinät ja huonekalut. Lämpöpatterit ja ilmastointikanavat puhdistetaan ja tarvittaessa huollatetaan. Keittiössä sulatetaan jääkaappi ja pakastin sekä pestään uuni. Myös tarpeettomat tavarat kannattaa poistaa kaapeista ja hyllyiltä puolivuosittain. Jos tavaraa ei ole käytetty moneen kuukauteen, sitä ei ehkä tarvita jatkossakaan.

Toimintaa ja tapahtumia Kohtaamispaikan seinien sisälle mahtuu toimintaa laidasta laitaan. Kivijalka on kävijöitä kohtaava ja tukeva perustoiminta. Siihen voi kuulua kahvilatoiminnan ja jutustelun lisäksi esimerkiksi liikuntaryhmiä ja kuntosaliporukoita, peliporukoita (tietokilpailut, kortti- ja lautapelit tai mölkky) sekä käsitöitä ja askartelua (joulu- ja muut kortit, lasikorut tai kahvipussien punonta). Alkoholinkäytön hallintaan tähtäävä Cafe Taitolaji on ollut mutkaton osa Elokolon säännöllistä toimintaa. Erilaiset tapahtumat tekevät kohtaamispaikasta kiinnostavan ja tarjoavat tekemistä ja virikkeitä kävijöille. Takavuosina suuri yleisömenestys on ollut flirttikurssi. Asiantuntijaluennot eri aiheista ovat olleet suosittuja. Myös keskustelutilaisuuksia järjestetään, ja vaalien aikaan vaalipaneeleita muistaen tasapuolisuus eri puolueiden välillä. Kohtaamispaikan porukalla saatetaan käydä myös teatterissa, kuntosalilla tai luontoretkellä. Pirkkalan Elokolon viikko-ohjelma kuvaa toiminnan monipuolisuutta: Maanantai: Kuntosaliporukka, K-Citymarketista saatujen elintarvikkeiden jakelua Tiistai: Lautapelien pelaamista, retkiä ja kerran kuussa asiantuntijaluento esimerkiksi elämän- ja taloudenhallinnasta tai terveydestä Keskiviikko: Verenpaineen mittausta, terveysneuvontaa Torstai: Yhteislaulua Perjantai: Kävijöiden alustamat Perjantaipuheet, kerran kuussa Maan ja taivaan väliltä -alustus yhteistyössä seurakunnan työntekijän kanssa Eri toimintojen järjestämiseen kannattaa usein pyytää mukaan paikallisia yhteistyökumppaneita.

Tärkeät lehdet Kohtaamispaikasta on hyvä löytyä tärkeimmät sanomalehdet, vähintään maakunnalliset ja paikalliset, mutta miksei myös valtakunnallisia. Lisäksi kohtaamispaikkaan voi tilata erilaisia aikakauslehtiä sekä harraste- ja muita erikoisjulkaisuja. Monet kävijät voivat tuoda kohtaamispaikkaan omia, jo lukemiaan lehtiä. Joitakin lehtiä saa myös julkaisijoilta ilmaiseksi. Niitä voivat julkaista voittoa tavoittelemattomat tahot tai julkaisija voi kysyttäessä tarjota lehden ilmaiseksi kohtaamispaikkaan. Kohtaamispaikka voi myös kysyä, pääsisikö jonkun paikallisen ilmaisjakelulehden tai esimerkiksi Voima-lehden jakelupisteeksi.

Tietokoneet Toimivalla verkkoyhteydellä, ajantasaisella virussuojalla sekä tavanomaisilla toimistoohjelmilla varustetut tietokoneet sekä tulostin ovat tärkeitä kohtaamispaikoissa. Kävijöiden parissa voi olla tietokoneosaajia, joiden taitoja ja asiantuntemusta kannattaa hyödyntää. Tämä voi tarjota heille myös mielekästä tekemistä.

Ilmoitustaulu Ilmoitustaululla voi pitää omia ja yhteistyökumppanien ilmoituksia sekä antaa kävijöiden itsensä kiinnittää ilmoituksia. Ilmoitustauluja voi tehdä useampiakin eri tarkoituksiin ja niitä voi olla monenlaisia, esimerkiksi liitutauluja. Tärkeimmät omat tiedotteet ja kahvilan hinnasto kannattaa pitää keskeisellä paikalla.

Kirjasto Kirjastoon voi koota kohtaamispaikalle ja sen kävijöille tärkeitä kirjoja. Halutessaan voi perustaa myös tärkeimmille kirjoille käsikirjaston, jonka kirjoja ei viedä pois kohtaamispaikasta. Toimiva tapa on perustaa myös tuo/vie -hylly, josta kävijät voivat ottaa kirjoja luettavaksi tai vaikka omaksi. Kirjoja saa nykyään monesta eri paikasta: kirjastojen poisto/kierrätyshyllyistä, taloyhtiöiden kierrätyshyllyistä, halvalla eri kustantajilta, kysymällä lahjoituksia ihmisiltä sekä ilmaiseksi joiltain viranomaistahoilta. Esimerkiksi EU-aiheista kirjallisuutta saa Eurooppatiedotukselta.

Vaihtopiste ja kirpputori Kirjojen tuo/vie -pisteen lisäksi samaa toimintatapaa voi soveltaa myös muiden tavaroiden vaihtamisessa. Myös perinteisempiä kirpputoreja voi järjestää. Jakoa ja vaihtoa voi järjestää tempausluonteisesti, esimerkiksi talven lähestyessä lämpimillä vaatteilla, ja jos tilaa on, niin kohtaamispaikkaan voi perustaa pysyvänkin pisteen.

Näyttelytila Osa kohtaamispaikkaa voi toimia näyttelytilana tai nurkkagalleriana kausittain tai 18

pysyvämmin. Näyttelyitä voi saada paikallisilta taiteilijoilta, erilaisia teemanäyttelyitä järjestäviltä kansalaisjärjestöiltä sekä kohtaamispaikan omilta kävijöiltä tai lähellä asuvilta taiteilijoilta. Myös monet järjestöt tuottavat tyylikkäitä ja informatiivisia julisteita, joita voi tilata edullisesti tai kokonaan maksutta. Elokoloissa on ollut esillä muun muassa EHYT ry:n, Suomen Punaisen Ristin, Kuluttajaliiton, Ei vihapuheelle -liikkeen ja Amnestyn kampanjajulisteita. Eduskunnasta saa halutessaan tilattua eduskunnan jäsenten naamagallerian.

Ruoan jako Ruoan jako toimii sekä kohtaamispaikan vanhojen kävijöiden palveluna että uusien, vähävaraisten kävijöiden houkuttelemiseksi kohtaamispaikkaan. Ylijäämäruokaa saa nykyään suhteellisen helposti kaupoista kysymällä. Vuonna 2015 annetun viranomaisohjeistuksen mukaan kauppa voi antaa ruokaa jaettavaksi hyväntekeväisyyteen, ja lahjoituksen jälkeen hygieniasta ja asianmukaisesta säilytyksestä vastaa lahjoituksen saaja. EU:n ruoka-avusta saa lisätietoa esimerkiksi googlettamalla ’eu ruoka-apu’ ja menemällä hakutuloksista Maaseutuviraston (mavi.fi). Ruoan jakelusta lisää myös tämän kirjan vapaaehtoistoimintaa käsittelevässä luvussa.

Ravintolapäivä Ravintolapäivä on vuonna 2011 alkanut yhteisöllinen tapahtuma, jonka aikana kuka tahansa voi perustaa väliaikaisen ravintolan. Suomesta lähtenyttä päivää vietetään neljästi vuodessa ja se on levinnyt ympäri maailmaa. Päivän tarkoituksena on kokoontua yhteen, pitää hauskaa ja jakaa porukalla uusia ruokakokemuksia. Kohtaamispaikat ovat hyviä paikkoja ravintolapäivän ravintoloille. Esimerkiksi Lahden Elokolossa paikallinen Animalian ryhmä ja Turussa irakilaiset turvapaikanhakijat ovat järjestäneet omia ravintoloitaan. Ravintolapäivä-tapahtumalla on oma verkkosivu, josta saa lisäinfoa ja johon voi ilmoittaa oman ravintolan (restaurantday.org).

Korttelikeittiö: Case Kallio Helsingin Elokolossa on järjestetty Kallio-liikkeen* Korttelikeittiön tapahtumia. Korttelikeittiö on yhteisöllinen ruokailutapahtuma teemalla "Älä syö yksin!". Korttelikeittiöt ovat osallistujille ilmaisia ja ruuasta voi halutessaan maksaa vapaavalintaisen summan. Raaka-aineista suurin osa saadaan lahjoituksina Kallion ja lähiseutujen yrityksiltä. Ruuat valmistetaan talkoovoimin ja tilaisuuksissa on myös muuta ohjelmaa, esimerkiksi musiikkia. Kokkaus ja syöminen yhdessä tuovat yhteen kirjavan ihmisjoukon. Korttelikeittiö ei pyri pelkästään korvaamaan varattomuudesta johtuvaa akuuttia ruokatarvetta, vaan se on myös tyylikäs ja mutkaton matalan kynnyksen iltatapahtuma, johon kaikki ovat tervetulleita.

Tipaton drinkkibaari Tipaton tammikuu on vakiintunut suomalainen perinne. Vuodesta toiseen noin 20 prosenttia alkoholia käyttävistä aikuisista viettää Tipatonta. Tipattoman aikana voi pohtia ja testata alkoholin roolia omassa ja lähiyhteisön elämässä. Moni kokee myös, että tammikuu on ainoa aika vuodesta, kun juomattomuutta ei tarvitse erikseen perustella. Mukava tapa viettää Tipatonta on perustaa kohtaamispaikkaan Tipaton pop up -drinkkibaari. Tarvitaan vain alkoholittomia drinkkireseptejä sekä tarvikkeet niiden valmistamiseen ja tarjoiluun. Myös oheisohjelma kuten musiikki, tanssi tai stand up -komiikka sopivat tapahtumaan. Alkoholittomia drinkkireseptejä löytyy verkosta ja EHYT ry:stä saa Tipattoman tammikuun julisteita sekä muuta rekvisiittaa, joista tulijoille selviää, mistä on kyse. Tipattomassa drinkkibaarissa voidaan myös • Keksiä oman kohtaamispaikan tai yhdistyksen nimikkodrinkki • Kutsua tapahtumaan mukaan yhteistyöjärjestöjä ja paikallisia yrityksiä • Jakaa tapahtumakutsua ja drinkkireseptejä sosiaalisessa mediassa • Järjestää reseptikilpailu • Järjestää äänestys parhaasta drinkistä • Maistella varsinaisten drinkkien ohella myös erilaisia virvoitusjuomia, kivennäisvesiä ja mehuja • Tehdä pop up -drinkkibaarista jokavuotinen perinne, jolloin yhteistyötahoja voidaan kysyä pitkin vuotta Pop up -toiminta on lainsäädännön mukaan mahdollista ilman elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemistä. Toiminnan on kuitenkin oltava vähäriskistä ja hygieniakysymyksissä on oltava tarkka.

Juhlat, teemapäivät ja -viikot Erilaiset juhlapäivät kuten ystävänpäivä, pääsiäinen, vappu, juhannus, itsenäisyyspäivä ja joulu huomioidaan kohtaamispaikan arjessa ja erillisissä tilaisuuksissa. Juhlan tuntua voi rakentaa käyttämällä ajankohtaisia koristeita tai askartelemalla niitä yhdes20

* Kallio-liike on Kallion liepeillä asuvien, työskentelevien ja oleilevien puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhteisö. Liike pyrkii vaikuttamaan kaupungin päätöksentekoon sekä järjestää korttelibileitä, puistokirppiksiä ja muita kaikille avoimia tapahtumia.

sä. Tavaksi on muodostunut yhteinen joululounas tai jouluillallinen ennen joulunpyhiä. Perinteisen jouluaterian voi tarjota maksutta tai mahdollisesti pientä osallistumismaksua vastaan kulujen kattamiseksi. Joulun odotukseen voi kuulua myös ohjelmallinen puurojuhla joululauluineen. Suomessa vietetään vuosittain kymmeniä erilaisia teemaviikkoja ja -päiviä. Näitä ovat muun muassa Ehkäisevän päihdetyön viikko (vko 45), Tipaton tammikuu, rasisminvastainen viikko (vko 12), sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä (20.2.) naistenpäivä (8.3.), maailman nuorison päivä (12.8.) ja kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä (10.9.). Näiden yhteyteen ja ympärille on luontevaa järjestää erilaisia keskustelu- ja toimintatapahtumia kohtaamispaikan sisällä ja ulkopuolella myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Elokolot ovat vahvasti mukana Asunnottomien yössä 17.10., joka on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä. Monet Elokolot ovat tuolloin avoinna myöhään iltaan.

Viestintä Viestintä ja mainostaminen ovat olennainen osa kohtaamispaikan toimintaa jo siksi, että ihmiset löytäisivät sinne. Ihmisiä saa tulemaan kohtaamispaikkaan myös viidakkorummulla, mutta ilmoitukset ilmaisjakelulehtien järjestö- ja tapahtumapalstoilla, kohtaamispaikan esitteet ja julisteet ovat myös tärkeitä. Esitteitä ja julisteita voi jakaa ajoittain alueen muihin vastaaviin paikkoihin, kirjastoihin, sosiaali- ja terveysasemille sekä yhteistyökumppaneille. Medianäkyvyyttä voi houkutella lähettämällä toiminnasta ja tapahtumista lehdistötiedotteita sekä kutsumalla median edustajia vierailemaan kohtaamispaikassa. Verkossa näkyminen käy yhä tärkeämmäksi. Verkkosivut tai oma sivu Facebookissa on hyvä tapa jakaa tietoa sekä kuvia toiminnasta ja tapahtumista. Kohtaamispaikan Facebook-sivu voi toimia myös virtuaalisena kohtaamispaikkana. Halutessaan voi perustaa myös Twitter-tilin ja jos kohtaamispaikassa joku osaa tehdä pieniä verkkovideoita, niin niitä voi koota omalle Youtube-tilille.

Kävijäseuranta, arviointi ja kehittäminen Kohtaamispaikkatoiminnan kävijöistä on syytä pitää kirjaa. Kävijäseuranta auttaa arvioimaan, tavoittaako toiminta ne ihmiset ja ryhmät, joita sen on tarkoitus tavoittaa. Samalla seuranta auttaa pohtimaan, kuinka toimintaa voitaisiin kehittää entistäkin paremmaksi. Seurannan yhteydessä on luontevaa kysyä myös kävijöiltä itseltään kokemuksia ja ehdotuksia toiminnan parantamiseksi.

Myös toiminnan rahoittajat ovat kiinnostuneita kohtaamispaikan kävijöistä. Esimerkiksi RAY edellyttää suhteellisen tarkkaa kävijäseurantaa tietääkseen, kohdistuuko sen antama avustus oikeille, avun tarpeessa oleville ryhmille. RAY edellyttää tietoa kävijöiden määrästä, heidän iästään ja sukupuolestaan. Myös tieto kävijöiden sosioekonomisesta asemasta (opiskelija, työtön, palkansaaja, yrittäjä, eläkeläinen) voi olla tarpeen. Kevyt tapa pitää kävijäseurantaa on avoin vieraskirja, johon jokainen kävijä voi kirjoittaa nimensä tai puumerkkinsä. Päivittäisestä vieraskirjasta voi laskea päivittäisten kävijöiden määrän ja arvioida sukupuolijakauman. Henkilöstöresurssien salliessa myös joku työntekijä voi pitää kirjaa kävijöistä esimerkiksi tukkimiehen kirjanpidolla. Tarkempaa kävijäseurantaa voidaan tehdä kohtalaisen helposti esimerkiksi kahden viikon otoksen avulla. Silloin kerätään kahden viikon ajalta tarkempi kävijäseurantalomake kaikilta kohtaamispaikan kävijöiltä. Lomakkeessa voi kysyä kävijän ikää, sosioekonomista asemaa sekä halutessaan myös muita tietoja. Lomakkeen voi myös täyttää anonyymisti. Kahden viikon seurannassa voidaan myös seurata, kuinka paljon uusia kävijöitä sinä aikana käy. Tarkan seurantajakson pohjalta voidaan arvioida, kuinka monta eri kävijää kohtaamispaikassa käy pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden aikana. Myös työntekijöiden oma arvio kävijöiden määrästä ja jakaumasta on tärkeää arviointitietoa, jota kannattaa hyödyntää. Tarkemman kävijäseurannan yhteydessä kävijöiltä voidaan kysyä henkilökohtaisesti heidän kokemuksiaan ja mahdollisia parannusehdotuksiaan kohtaamispaikan toimintaan. Myös seurantajaksojen ulkopuolella, muun toiminnan tai kokoontumisten yhteydessä, voidaan järjestää palaute- tai ideapajoja, joissa kävijät kertovat kokemuksistaan ja ideoivat tulevaa toimintaa. Kokemuksia ja kehittämisehdotuksia voidaan koota myös vapaamuotoisesti arkisen toiminnan ohessa esimerkiksi tätä tarkoitusta varten varattuun muistikirjaan. Toiminnan arvioinnin ja kehittämisen ei tarvitse aina olla raskasta eikä numeromuotoon puettua. Se voi olla myös kevyttä jutustelua ja kokemusten vaihtoa. Näin se voi olla jo sellaisenaan palkitsevaa ja tuottaa kävijöille kokemuksen, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja he voivat vaikuttaa oman elinympäristönsä asioihin.

Kohtaamispaikat muiden ryhmien käytettävissä Kohtaamispaikkojen itse järjestämän toiminnan ohella ne tarjoavat hyvät puitteet kokouksiin ja tapahtumiin monenlaisille itsenäisille ryhmille, projekteille ja yhdistyksille. Esimeriksi Elokolon tiloja käyttävät monet päihdetyötä tekevät tahot sekä ihmisarvokysymysten parissa työskentelevät. Elokoloissa ovat kokoontuneet muun muassa eri EHYT ry:n jäsenjärjestöt, Al Anon, AA, NA, Pelirajat’on-vertaisryhmät, OA, A-kilta, Potilas- ja sosiaaliapu, eläkeläisjärjestöt sekä asukasliikkeet. Vakituiset ryhmät ovat maksaneet tilojen käytöstä pientä vuokraa lähinnä siivouskulujen kattamiseksi. Ryhmät hoitavat ja kustantavat itse kahvit ja tarjoilut. Useimmiten ryhmillä on hylly tai kaappi mihin he voivat jättää tarvitsemansa materiaalit. Ryhmät vastaavat itsenäisesti toiminnastaan ja ryhmän vetäjä kuittaa avaimen käyttöönsä ja vastaa tiloista kokoontumisen ajan. Tilojen käytöstä voidaan tehdä kirjallinen sopimus, jotta vastuut ja odotukset ovat selkeät. Myös erilaisten yhdistyksien ja projektien kokouksiin sekä tapahtumiin kohtaamispaikka on luonteva paikka. Tarjoilut, ovien avaus tai avaimien lainaus sovitaan tällöin tapauskohtaisesti. 23

3. Kohtaamispaikka työpaikkana Kohtaamispaikoissa työskentelee ja toimii monenlaisia työntekijöitä. Tässä luvussa tarkastellaan pääosin EHYT ry:n ylläpitämien Elokolojen työpaikkakäytäntöjä, mutta niitä voidaan soveltaa myös muissa kohtaamispaikoissa. Elokolon henkilökunnan muodostavat EHYTin vakituiset työntekijät, palkkatuella työllistetyt, työkokeilijat, harjoittelijat, siviili- ja yhdyskuntapalvelijat sekä vapaaehtoiset yhdessä. Elokolossa työnantajana toimii paikallinen EHYTin jäsenjärjestö. Esimiehenä toimii aluetyöntekijä tai muu yhdistyksen valtuuttama henkilö. Elokoloissa työskentelee vuosittain noin sata työntekijää tai toimijaa eri nimikkeillä. Työntekijöiden panos on tärkeä kohtaamispaikkatoiminnan järjestämisessä. Vielä tärkeämpää on hyöty, jonka työntekijät itse työstä saavat. Monille työntekijöille työskentely Elokoloissa on tärkeä ja vahvistava kokemus. Se voi antaa uutta potkua hakea töitä vapailta työmarkkinoilta. Työkokemus myös lujittaa itsetuntoa ja voi auttaa eteenpäin elämässä. Esimerkiksi pitkän työttömyysjakson jälkeen pääsy työelämään tuo päivärytmin ja tunteen kuulumisesta työyhteisöön. Elokolon työntekijöiden arjen hallinta on usein parantunut, sosiaaliset taidot vahvistuneet ja muun muassa kielitaito kohentunut. Elokolossa kaikki työntekijät ovat tasa-arvoisia riippumatta siitä, millä nimikkeellä ovat töissä. Työkavereina on erilaisia ihmisiä ja toisia kohtaan tarvitaan ymmärrystä ja suvaitsevuutta. Olemme kaikki omanlaisiamme ja meillä on omat vahvuutemme. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa hyvän työilmapiirin luomisesta. Hyvä työtoveri arvostaa toisten työpanosta eikä juoruile tai puhu pahaa selän takana. Positiivista palautetta ei kannata säästellä. Tärkeä osa työskentelyä Elokolossa on myös työnantajan ja esimiehen tuki. Sitä tarjotaan niin työsuhteen alkaessa, työn aikana kuin työn päättyessä. Tuen tarkoitus on tehdä työskentelystä sujuvaa ja auttaa työntekijöitä saamaan siitä itselleen mahdollisimman suuri hyöty. Kun työntekijät saavat tukea työnantajalta ja esimieheltä, heidän on helpompi tukea myös toisiaan ja kävijöitä.

Työllistymisen teitä Elokoloon voi työllistyä montaa tietä. Yleisimpiä ovat olleet palkkatuettu työllistäminen sekä työkokeilu. Lisäksi Elokoloissa on työskennellyt harjoittelijoita, yhdyskuntapalvelijoita sekä siviilipalvelusmiehiä.

Palkkatukityöllistäminen ja työkokeilu Työnantaja voi hakea ja saada tietyin edellytyksin palkkatukea työ- ja elinkeinotoimistolta, jos se palkkaa työttömän työnhakijan. Kun kohtaamispaikkaan löytyy sopiva hakija, haetaan palkkatukea lomakkeella TE-toimistosta. TE-toimisto päättää palkkatuen 24

keston ja määrän hakemus kerrallaan. Päätöksen tultua voidaan kirjoittaa työsopimus ja aloittaa työt. Pitkäaikaistyöttömän tai osatyökykyisen työllistämiseen voi saada korkeaa palkkatukea yleensä vuoden ajaksi. Korkeaan palkkatukeen oikeutettuja ovat muun muassa henkilöt, jotka ovat saaneet työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä ja henkilöt, joiden työllistymistä vaikeuttaa vamma tai sairaus. TE-toimistojen käytännöt saattavat vaihdella ja muuttua, joten ne on aina syytä tarkastaa paikallisesti ennen hakemista. Joillain paikkakunnilla työantajan on mahdollista saada palkkatuen lisäksi kuntalisää. Työkokeilu lähtee aina kokeiluun pyrkijän omista tarpeista. Työkokeilu kestää yleensä korkeintaan kuusi kuukautta saman työnantajan palveluksessa. Lyhyempikin aika voi olla tarkoituksenmukainen. Työkokeilun tarkoitus on tukea työntekijää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämisessä. Tämä voi auttaa esimerkiksi nuoria ja muita ammatillista koulutusta vailla olevia sekä ammattia tai alaa eri syistä vaihtavia. Työkokeilu voi myös tukea työmarkkinoille paluuta työttömyysjakson jälkeen. Työkokeilussa oleva ei voi olla työvuorossa yksin. Pirkkalan Elokolossa on järjestetty kunnan kanssa yhteistyössä myös kuntouttavaa työtoimintaa. Se on luonteeltaan sosiaalipalvelua ja tarkoitettu ensi sijassa niille, jotka eivät kykene palkkatuettuun työhön tai työkokeiluun. Erityisesti vuodesta 2015 alkaen yhdistysten palkkatuettua työllistämistä on vaikeuttanut työllistämismäärärahojen puute ja loppuminen jo kesken vuotta. Lisätietoja erilaisista työllistämismuodoista saa paikallisesta työ- ja elinkeinotoimistosta tai googlettamalla ’palkkatuki’, ’työkokeilu’ tai ’kuntouttava työtoiminta’.

Kohtaamispaikka harjoittelupaikkana Kohtaamispaikat ovat hyviä harjoittelupaikkoja erityisesti ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Varsinkin sosiaali- ja terveysalan sekä yhteisöpedagogian opiskelijoille kohtaamispaikoissa on monenlaisia ja tasoisia harjoittelupaikkoja. Kävijäseurannan ja -haastattelujen tekeminen sosionomiharjoittelijalle, terveystuokion ja matalan kynnyksen neuvonnan järjestäminen lähihoitajaopiskelijalle tai tapahtuman järjestäminen yhteisöpedagogille on mitä parhainta käytännön harjoittelua. Myös yliopisto-opiskelijoille voi löytyä kohtaamispaikoista harjoittelupaikkoja esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- tai arviointihankkeiden merkeissä. Kaikissa tapauksissa on tärkeää panostaa kunnolla myös harjoittelun ja harjoittelijan ohjaamiseen. Harjoittelupaikkojen tarjoamiseksi kannattaa olla yhteydessä oman alueen oppilaitoksiin. On mahdollista sopia myös säännöllisemmästä yhteistyöstä esimerkiksi vuo25

sisopimuksella, jolloin kohtaamispaikka tarjoaa tehtäviä useammalle harjoittelijalle vuodessa.

Yhdyskuntapalvelu Elokolossa on mahdollisuus suorittaa yhdyskuntapalvelu, joka korvaa enintään kahdeksan kuukautta ehdotonta vankeusrangaistusta. Yhdyskuntapalvelussa tuomittu tekee palkatonta, yleishyödyllistä työtä 3-4 tuntia kerrallaan, yleensä kaksi kertaa viikossa. Yhteensä yhdyskuntapalvelun pituus on 20−200 tuntia. Yhdyskuntapalvelun tarkoitus on lisätä tuomitun valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja vahvistaa tuomitun elämänhallintaa. Palvelun suorittajalle ei makseta palkkaa eikä palvelupaikalle makseta korvausta, vaan palvelupaikka saa hyödykseen palvelun suorittajan työpanoksen. Elokolo kannustavana työyhteisönä toimii erinomaisesti yhdyskuntapalvelun suorittamispaikkana. Elokolossa yleinen yhdyskuntapalvelun syy on rattijuopumustuomio. Työtehtävät ovat yleensä luonteeltaan avustavia. Palvelupaikan määrää Rikosseuraamuslaitos, joka tekee sopimuksen palvelupaikan, yleensä Elokolon paikallisen taustajärjestön kanssa. Rikosseuraamuslaitos myös valvoo yhdyskuntapalvelua. Jokainen palvelukerta tarkistetaan joko soittamalla tai käymällä palvelupaikalla. Palvelusuunnitelmaa ja aikataulua on noudatettava täsmällisesti. Rikosseuraamuslaitokselle tulee ilmoittaa palveluehtojen rikkomisesta tai palvelutehtävissä tapahtuvissa muutoksissa. Elokolon aluetyöntekijä toimii palvelijan yhdyshenkilönä ja tukijana. Palvelusuhteen alussa aluetyöntekijä perehdyttää Elokolon työtehtäviin, työolosuhteisiin, kävijöiden kohtaamiseen ja turvallisiin työtapoihin. Salassapitosäännösten takia palvelupaikkaan annetaan vain rajatut tiedot, ei esimerkiksi palvelijan tekemiä rikoksia koskevia tietoja. Palveluun liittyvät suunnitelmat ja aikataulut pitää luovuttaa palvelun päättyessä Rikosseuraamuslaitokselle tai hävittää. Palvelua suorittavaa henkilöä kohdellaan samoin kuin muitakin työntekijöitä. Elokolossa jätetään palvelua suorittavan omaksi asiaksi kertoa muille työntekijöille tai kävijöille sen, mitä hän haluaa. Kävijöille voi myös halutessaan kertoa olevansa vapaaehtoistöissä. Palvelussa oleva saa osallistua Elokolon virkistyspäiviin ja yhdistyksen retkille kuten työsuhteessa olevatkin. Lisätietoja saa Rikosseuraamuslaitoksen paikallisesta yhdyskuntaseuraamustoimistosta.

Siviilipalvelu Siviilipalvelua suorittavasta alle 30-vuotiaasta henkilöstä voi saada osaavan ja motivoituneen työntekijän noin vuodeksi. Kohtaamispaikkatoimintaa järjestävät yhdistystyönantajat voivat halutessaan hakeutua siviilipalveluspaikaksi ja tehdä sopimuksen Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen kanssa. Työnantaja maksaa siviilipalvelusta suorittavalle päivärahaa ja tarvittaessa asumiskustannuksia. Siviilipalveluksen kustannuksista ja muista kysymyksistä saa tietoa Lapinjärven siviilipalveluskeskuksesta (sivarikeskus.fi).

Työntekijän tuki Elokolossa pyritään aktiivisesti tukemaan ja kannustamaan työntekijöitä. Positiivinen palaute pienistäkin töistä kuten tiskaamisesta tai lattian lakaisemisesta on tärkeää. Työntekijät myös perehdytetään hyvin, heitä rohkaistaan kouluttautumistaan työn ohessa ja heille tarjotaan säännöllistä työnohjausta. Työsuhteen päättyessä heitä autetaan eteenpäin.

Työsuhteen alkaessa Kun työntekijä aloittaa Elokolossa, esimies perehdyttää häntä ensimmäisen päivän. Perehdytys käydään läpi kaikkien kanssa työnimikkeestä riippumatta. Pääsääntöisesti kaikki tekevät kaikkia työtehtäviä, mutta ennen työn aloitusta voidaan sopia työtehtävien jaosta, jos esimerkiksi fyysiset rajoitteet estävät jotkut työt. Perehdytyksen tukena on perehdytyskansio, jossa on perustietoja Elokolon toiminnasta sekä henkilöstöasioista. Palkkatuella työllistetyt ovat yleensä määräaikaisessa työsuhteessa ja alussa noudatetaan kolmen kuukauden koeaikaa. Puolen vuoden tai vuoden mittainen työsuhde voi tuntua pitkältä ajalta, mutta aika kuluu nopeasti ja on muistettava, että työsuhde on määräaikainen. Hyvissä ajoin ennen työsuhteen päättymistä on hyvä pohtia yhdessä mitä mahdollisuuksia henkilöllä olisi työmarkkinoilla tai opiskelun suhteen. Työntekijä voi itse päättää palkkatuetun työsuhteen koska vain, jos hän löytää muita töitä tai opiskelupaikan.

Esimiehen tarjoama tuki Työllistetyillä on monenlaista taustaa, työkokemusta ja elämäntilanteita. He saattavat tarvita paljonkin ohjausta töissä. Myös pienistä asioista on tärkeää kiittää, kannustaa ja etsiä positiivinen puoli. Kohtaamispaikassa riittää, kun tekee työnsä parhaansa mukaan.

Työ ihmisten kanssa kohtaamispaikoissa on useimmille työntekijöille mielekästä ja sosiaalisesti palkitsevaa. Kävijöiden murheiden ja mahdollisesti aggressiivisen käytöksen vastaanottaminen voi olla myös kuormittavaa. Jaksamisen kannalta on tärkeää purkaa näitä kokemuksia esimiehen kanssa. Tähän tarjotaan mahdollisuus ja kannustetaan aina, kun tarvetta on. Jos esimies ei ole paikalla, tämän voi tehdä esimiehen kanssa myös puhelimitse. Esimies pitää kuulumiskeskustelut työntekijöiden kanssa kuukausi työsuhteen alkamisesta, kuusi kuukautta työsuhteen alkamisesta sekä noin kuukausi ennen työsuhteen loppumista. Kuulumiskeskustelussa käydään läpi työntekijän kokemuksia työssä viihtymisestä ja jaksamisesta, työhön liittyviä parannus- ja muutosehdotuksia, uusia ideoita ja tulevaisuudennäkymiä ynnä muuta. Rauhallinen ja kannustava kahdenkeskinen keskustelu esimiehen kanssa on työntekijälle usein tärkeä ja rohkaiseva hetki, jossa on aikaa juuri hänen asioilleen.

Henkilöstötapahtumat ja yhteisöpalaverit Esimiehen tuen lisäksi työntekijöille on tärkeää työkavereiden vertaistuki. Sitä voidaan vahvistaa henkilöstön yhteisillä tapahtumilla ja kokoontumisilla. Henkilöstöpalaverit ovat hyvä paikka pohtia yhdessä työnjakoa, yhteisiä sääntöjä tai esimerkiksi toiminnan kehittämistä. Palavereja voi järjestää säännöllisesti esimerkiksi kerran kuussa tai tarpeen mukaan. Palavereissa käsiteltävät aiheet on hyvä koota yhteisesti jo etukäteen. Kohtaamispaikassa voi olla esimerkiksi muistikirja tai aihelaatikko, johon palaverin aiheita ja ideoita voi kirjata arjen touhun keskellä. Palaverien aiheesta ja asialistasta voivat vastata esimiehen lisäksi myös muut työntekijät esimerkiksi työparina. Tilaa kannattaa jättää aina myös palaverissa esiin nouseville aiheille. Esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa voi ottaa myös kävijät mukaan yhteisöpalaveriin, jossa käsitellään yhteistä toimintaa. Yhteisökokouksen vastuulle voidaan antaa esimerkiksi tapahtumien suunnittelua, toimintasuunnitelmien kommentointia tai tulevaisuuden ideointia. Yhteisöpalavereita kannattaa hyödyntää myös kohtaamispaikkatoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.** Henkilöstön virkistäytymispäiviä tai vastaavia pidetään mahdollisuuksien mukaan. Virkistyspäivät voivat olla kesällä esimerkiksi ulkoilua ja yhdessä grillaamista tai joulukuussa yhteinen päihteetön pikkujoulu. Työntekijöillä on myös mahdollisuus osallistua EHYT ry:n jäsenjärjestöjen retkille ja illanviettoihin. Yhdessä tekeminen myös työpaikan ulkopuolella lujittaa työyhteisöä ja sen henkeä.

**Yhteisöpalaverin ajatus esitellään Ensi- ja turvakotien liiton Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirjassa

Työnohjaus Koko työyhteisöä koskevia työnohjauksia järjestetään tarpeen mukaan. Elokolojen työntekijöille on pidetty 1−4 kertaa vuodessa omaa työnohjausta. Työnohjaus auttaa työllistettyjä ja vapaaehtoisia jaksamaan usein vaativassa kohtaamistyössä. Osalla Elokolon kävijöistä on kovia elämänkohtaloita ja vaikeita ongelmia, ja on tärkeää, että heidän kanssaan työskentely ei jää kuormittamaan työntekijöitä. Samalla työnohjauksessa saa tukea omaan elämänhallintaan, mikä on ollut merkittävä osa monia työnohjaustapaamisia.

Palkanmaksu ja työaika Palkkatuella työllistetyille palkka maksetaan yleensä kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Työkokeilussa olevat eivät ole työsuhteessa, ja he saavat korvausta Kelan kautta. Lomapäivistä ja työvuorojen vaihtamisista on syytä sopia hyvissä ajoin etukäteen esimiehen kanssa. Työvuorolista on hyvä pitää esillä henkilökunnan tiloissa. Kertyneet ylimääräiset tunnit voi pitää vapaana silloin, kun Elokolossa on työntekijöitä tarpeeksi. Plussatunteja kertyy tavallisimmin siivouksesta, jota ei voi tehdä kävijöiden ollessa paikalla, iltatapahtumista, koulutuksista ja kauppareissuista. Kohtaamispaikassa muuten vietetty aika ei kerrytä työtunteja. Elokoloissa tavallisin työaika on 25 tai 30 tuntia viikossa, 5-6 tuntia päivässä. Työkokeilussa voidaan sopia poikkeavia työaikoja riippuen työkokeiluun tulevan omista voimista ja työkokeilun tavoitteista.

Työnteon päättyessä Työssäolon päättyminen voi herättää monenlaisia tunteita. Työntekijä voi olla iloinen palkitsevasta työstä, kiitollinen saamastaan mahdollisuudesta ja samalla huolissaan tulevasta. Jotta työsuhteen päätyttyä työntekijä ei jää yksin, esimerkiksi Turussa muuta työtä löytämätön työntekijä ohjataan työn loppuessa Tsemppiä työttömille -rekrytointipalveluun, jossa tukea saa henkilöstökonsulteilta. Kohtaamispaikan esimies voi auttaa esimerkiksi työhakemusten laadinnassa tai ajanmukaisen ansioluettelon teossa sekä kertoa vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Halutessaan esimies voi myös lupautua toimimaan suosittelijana tulevissa työnhauissa. Työsuhteesta ja työkokeilusta annetaan työtodistus. Työtodistuksessa tulee lain mukaan olla minimissään työsuhteen kesto ja työtehtävät. Työtodistuksessa on hyvä olla myös positiivinen kuvaus työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työkokeilusta raportoidaan lisäksi työvoimaviranomaiselle työvoimatoimiston haluamalla tavalla. Työsuhteen loppuessa kohtaamispaikka tai työnantajayhdistys voi muistaa työntekijää tarjoamalla esimerkiksi kakkukahvit ja antamalla vaikkapa pienen lahjan. Tämä on hyvä tilaisuus osoittaa arvostusta ja kiitosta työpanoksesta. Usein inhimillinen palaute ja muistaminen ovat työntekijöille tärkeämpiä kuin viralliset asiakirjat.

Turvallisuus ja pelisäännöt Kuten kaikilla työpaikoilla, kohtaamispaikoissa on huomioitava työturvallisuusmääräykset ja lakisääteiset vakuutukset. Kahvilatoimintaan on hyvä tehdä hygieniaa koskeva omavalvontasuunnitelma. Myös työssä viihtymiseksi ja yhteispelin sujumiseksi keskeiset pelisäännöt on syytä olla kaikkien tiedossa.

Työsuojelun toimintaohjelma Kaikilla työpaikoilla tulee lain mukaan olla toimintaohjelma työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. EHYT ry:n työsuojelun toimintaohjelmasta saa hyvän pohjan Elokolon työsuojelun toimintaohjelmaan. Siihen on helppo muokata omaa kiinteistöä ja työympäristöä koskevat kohdat. Lisätietoa saa esimerkiksi googlettamalla ’työsuojelun toimintaohjelma’.

Riskikartoitus Käytännöllinen tapa lisätä työturvallisuutta kohtaamispaikan arjessa on toiminnan riskikartoitus. Yhteisesti voidaan esimerkiksi koota lomakkeelle keskeiset toimintamuodot, niiden sisältämät riskit ja kiinnittää näin huomiota siihen, miten tilannetta voisi parantaa ja riskejä ehkäistä. 30

Vaaran uhatessa Kohtaamispaikoissa voi sattua myös vaaratilanteita kuten sairastapauksia, väkivallan uhkaa tai tulipaloja. Sairastapauksissa annetaan ensiapua mahdollisuuksien mukaan ja soitetaan hätänumeroon 112. Hätänumerosta saa lisäohjeita ja tarvittaessa ambulanssin. Hätänumeroon voi soittaa kohtaamispaikan puhelimesta, Elokolon kännykästä tai omasta puhelimesta. Mahdollisissa väkivaltatilanteissa tai niiden uhatessa oma ja kävijöiden terveys on aina asetettava etusijalle. Joissain Elokoloissa on vartiointiyhtiöltä hankittu palvelu, jonka kautta voi kutsua vartijat paikalle. Seuraa tilannetta turvallisen etäisyyden päästä. Huolehdi tarvittaessa, että sinä ja kävijät pääsette turvaan. Joissain kohtaamispaikoissa on pääoven lisäksi mahdollista poistua takaovesta rappukäytävään. Kutsu tarvittaessa poliisi paikalle soittamalla hätänumeroon 112. Tulipalon uhatessa poistutaan pääoven tai takaoven kautta. Keittiön tiloissa on hyvä pitää sammutusliinaa ja jauhesammutinta alkusammutusta varten. Palokunnan saa myös paikalle hätänumerosta 112. Kohtaamispaikassa olevat tavarat, tietokoneet ja kahvion kassa ovat niin vähäarvoisia, että niitä ei ole tarpeen suojella mahdollisissa ryöstötilanteissa tai tulipalon sytyttyä. Väkivallan uhkaa sisältävistä tilanteista, myös sanallisista uhkailuista, tehdään ilmoitus esimiehelle. Uhkaavissa tilanteissa pidetään purkukeskustelu mahdollisimman nopeasti. On hyvä päästä keskustelemaan miten tilanne sujui ja purkaa mielestä asia. Keskustelussa voi myös löytyä parempia työtapoja. Vaaran uhatessa on tärkeintä, ettei kukaan jää tapahtuneen kanssa yksin.

Omavalvontasuunnitelma Jos kohtaamispaikassa tarjoillaan ruokaa ja käsitellään elintarvikkeita, tulee elintarvikelain mukaan olla laadittuna omavalvontasuunnitelma. Paikalliset käytännöt vaihtelevat ja pienimuotoista kahvila-kanttiinia varten ei välttämättä tarvitse tehdä erillistä omavalvontasuunnitelmaa. Hygieniasta on silti hyvä pitää huolta. Omavalvonta on omaehtoista toimintaa, jolla turvataan elintarvikkeiden hyvä laatu kävijöille saakka. Kirjallinen omavalvontasuunnitelma on oltava saatavilla. Paikkakunnan terveystarkastaja voi tehdä tarkastuksia, joissa arvioidaan omavalvontasuunnitelman riittävyys ja toimivuus.

Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kirjattuna seuraavat kohdat ja kuinka ne on järjestetty: • Toiminnan kuvaus • Vastuuhenkilöt • Elintarvikkeiden vastaanottotarkastukset ja kuljetus • Kylmä- ja varastotilat • Elintarvikkeiden valmistus ja tarjoilu • Henkilökunnan hygienia • Astianpesu • Talousvesi • Tuhoeläintorjunta • Jätehuolto • Näytteenottosuunnitelma • Kävijäpalautteet • Asiakirjat ja niiden säilytys ja jäljitettävyys • Omavalvontasuunnitelman päivittäminen Lisätietoa löytää esimerkiksi googlettamalla ’elintarvike omavalvontasuunnitelma pohja’ tai ottamalla yhteyttä paikkakunnan terveystarkastajaan.

Työntekijän sairastuessa Sairastumis- ja muissa poissaolotilanteissa tulee ilmoittaa välittömästi kohtaamispaikan esimiehelle tai työn järjestämisestä vastaavalle henkilölle. Mitä aikaisemmin poissaolo tiedetään, sitä helpommin pystytään järjestämään tarvittava sijainen. Omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauspoissaoloista vaaditaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Sairauslomatodistus toimitetaan esimiehelle mahdollisimman nopeasti, viimeistään töihin palatessa. Palkkatuella työllistettyjen työsopimuksissa on Elokoloissa sovittu, että työnantaja maksaa vähintään palkkatuen suuruista palkkaa 10 arkipäivän omavastuuajalta (sisältää sairastumispäivän). Sairausloman jatkuessa yli 10 päivää palkanmaksu keskeytyy ja työntekijän tulee hakea sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa Kelalta. Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden sisällä sairastumisesta. Työkokeilussa olevien tulee ilmoittaa poissaolosta työnantajan lisäksi työvoimatoimistoon ja Kelaan työttömyysajan ilmoituksessa. Työmarkkinatuki tai peruspäiväraha maksetaan poissaolopäiviltä vain, jos poissaololle on hyväksyttävä syy. Näitä ovat esimerkiksi oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus, työhaastattelu tai muu työllistymistä edistävä meno. Jos työkokeilijan sairaus kestää yli kolme peräkkäistä osallistumispäivää, Kelaan toimitetaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Poissaolopäiviltä ei makseta kulukorvausta. 32

Oppilaitosten kautta työharjoittelussa olevilla on oppilaitoskohtaiset säännöt, kuinka poissaolosta ilmoitetaan omaan oppilaitokseen. Palkkatuella, työkokeilussa tai oppilaitoksista harjoittelussa olevalle henkilöstölle ei ole työnantajan puolesta järjestetty erillistä työterveyshoitoa, vaan työntekijät voivat käyttää kunnallista sairaanhoitoa. Työnantajan tulee vastata lakisääteisestä ehkäisevästä työterveydestä.

Työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus Jos työntekijä joutuu tapaturmaan töissä, työmatkalla tai vapaa-ajalla, siitä on ilmoitettava heti esimiehelle. Esimerkiksi Elokolojen henkilökunta on EHYT ry:n ottaman vakuutuksen piirissä ja tapaturman aiheuttamilta sairauspäiviltä maksetaan normaalisti palkkaa, jos tapaturmailmoitus ja lääkärintodistus on toimitettu vakuutusyhtiöön kolmen päivän sisällä tapaturmasta. Tapaturmien osalta vakuutus korvaa myös lääkärikulut, mutta ei lääkekuluja. Työkokeilussa olevat on vakuutettu ryhmävastuuvakuutuksella ja tapaturmavakuutuksella TE-toimiston kautta. Oppilaitosten kautta harjoittelussa olevat ovat oppilaitosten vakuutusten piirissä.

Luvattomat poissaolot Sovitusta työvuorosta poissaolo ilman lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta katsotaan luvattomaksi poissaoloksi. Luvattomasta poissaolosta pidetään esimiehen kanssa keskustelu heti töihin palattua. Poissaolosta voidaan antaa kirjallinen varoitus. Tilanteen mukaan poissaolo voidaan pidättää palkasta tai sopia korvattavaksi työpäivinä tai lomapäivinä. Toistuvat luvattomat poissaolot voivat olla peruste työsuhteen purkuun. Viikon yhtäjaksoinen luvaton poissaolo voi purkaa työsuhteen. Toistuvat myöhästymiset voivat myös olla aihe antaa huomautus. Toistuvat poissaolot tai myöhästymiset kuormittavat työkavereita. Yhteiset säännöt ja niiden noudattaminen ovat merkki reilusta työyhteisöstä

Häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen EHYT ry:ssä ja Elokoloissa ei suvaita minkäänlaista syrjintää, epäasiallista käytöstä tai kiusaamista. Tämä mainitaan myös Elokolon huoneentaulussa. Kielteinen käytös otetaan puheeksi asianosaisen henkilön kanssa ja esimiehen velvollisuus on puuttua tilanteeseen. Tasapuoliseen työnjakoon ja reiluuteen on syytä kiinnittää huomiota jo ennalta, jotta ristiriitoja ei pääse syntymään tai kärjistymään. 33

Kiusaamisen muotoja ovat muun muassa mielipiteen rajoittaminen, jatkuva arvostelu, henkilökohtaisten seikkojen, maineen tai aseman loukkaaminen, työyhteisöstä eristäminen, vähäarvoisiin ja merkityksettömiin työtehtäviin ohjaaminen, kohtuuttoman työmäärän vaatiminen, uhkailu ja ahdistelu sekä mielenterveyden kyseenalaistaminen. Työyhteisössä täytyy olla tilaa erilaisuudelle ja erilaisille tavoille toimia. Jokapäiväisten ristiriitojen ratkaiseminen ja kiusaamisen raja voi olla epäselvä. Ketään ei leimata työpaikkakiusaajaksi pelkkien syytösten perusteella. Työpaikkakiusaaminen on pitkäaikaista, toistuvaa ja vakavaa kielteistä käyttäytymistä. Halutessaan kohtaamispaikka voi julistautua myös Syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Oikeusministeriön ylläpitämällä yhdenvertaisuus.fi-verkkosivulla voi ilmoittautua ja tilata tästä kertovan pahvisen julisteen.

Päihdehaittoihin puuttuminen Päihtyneenä ei saa tulla työpaikalle. Päihtynyt työntekijä lähetetään kotiin ja hänellä on oikeus käydä terveysasemalla testissä, jos hän kiistää päihtymystilansa. Tämän jälkeen käydään luottamuksellinen keskustelu jatkotoimista ja seurannasta. Keskustelussa työntekijä voi pohtia itselleen sopivia tukitoimia, ja tarvittaessa tehdään yhteinen sopimus jatkotoimista ja seurataan, korjautuuko tilanne. Tilanteessa voidaan antaa myös kirjallinen varoitus. Elokolo pyrkii kuitenkin olemaan sovitteleva työpaikka päihdeongelmista kärsiville ihmisille ja tarjoamaan mahdollisuuksia. Joissain tapauksissa työpaikan menettäminen voi koetella elämänhallintaa rajusti. EHYT ry on savuton työyhteisö. Tämä koskee vain soveltuvin osin Elokolon työllistettyjä ja vapaaehtoisia. Tupakkatauoista ei ole sovittu erikseen, mutta joustavalla asenteella tästä ei ole tullut ongelmia. Jos työntekijä haluaa apua tupakoinnin lopettamiseen, EHYT tukee tätä mahdollisuuksien mukaan. Uudet työntekijät perehdytetään päihdehaittoihin puuttumiseen ja siihen on ohjeet perehdytyskansiossa. Lisätietoja saa EHYTin omista päihdeohjelmamalleista (esim. huugo.fi) 34

Koulutuksia työssä ja työhön Kohtaamispaikan työntekijöille on tarjolla monenlaista koulutusta työn tueksi. Usein työntekijät voivat kouluttautua myös työn ohessa. Jos kohtaamispaikassa käsitellään elintarvikkeita, hygieniapassi on pakollinen. Muita hyviä ja tarpeellisia koulutuksia ovat ensiapu- ja turvallisuuskoulutus. Hyödyksi ovat myös erilaiset vuorovaikutusta ja ohjaamista tukevat koulutukset kuten EHYT ry:n Ensihuoli-, Kannustaja- ja Taitolaji-koulutus.

Hygieniapassi Hygieniapassi vaaditaan kaikilta kohtaamispaikan keittiössä työskenteleviltä. Mikäli työntekijällä ei ole hygieniapassia, sen voi suorittaa työsuhteen alussa. Hygieniapassi suoritetaan testitilaisuudessa vastaamalla ’oikein’ tai ’väärin’ 40 elintarvikehygieniaa koskevaan väitteeseen. Hygieniapassin saa, jos vastaa oikein vähintään 34 kysymykseen. Hygieniaosaamista käsittelevän oppikirjan voi lainata Elokolosta ja sellainen löytyy myös verkosta. Kohtaamispaikan on hyvä maksaa tenttimaksu. Hygieniapassi on toistaiseksi voimassa oleva, joten työntekijöillä on myös jatkossa hyötyä suoritetusta testistä. Tietoa hygieniapassin vaatimuksista ja testien ajankohdista löytää esimerkiksi googlettamalla ’hygieniapassi’.

Ensiapukoulutus Ensiavun antaminen on kansalaistaito ja on tärkeää osata toimia äkillisissä sairastapauksissa ja onnettomuuksissa. Ensiapukoulutus antaa toimintavarmuutta. Helpoimmin kurssin saa tilattua kohtaamispaikan henkilökunnalle SPR:n kautta. Hätäensiapukoulutus kestää 8 tuntia ja Ensiapukurssi 1 (EA1) 16 tuntia. Molempien kurssien todistukset ovat voimassa kolme vuotta.

Turvallinen kohtaaminen Kävijän kunnioittava ja kannustava kohtaaminen on kohtaamispaikkatoiminnan A ja O. Siihen perehdytetään työn alussa. Tukea saa myös työkavereilta ja esimieheltä koko työsuhteen ajan. Myös kohtaamispaikan turvallisuusohjeet käydään läpi työsuhteen alkuperehdytyksessä ja niihin saa tarvittaessa tukea työsuhteen aikana. Aggressiivisen kävijän kohtaamiseen on hyvä saada lisäkoulutusta ja tukea. Koulutuksista löytyy tietoa esimerkiksi googlettamalla ’koulutus aggressiivisen asiakkaan 35

kohtaaminen’. Netistä löytyy myös runsaasti aiheeseen liittyviä materiaaleja, joita kannattaa käydä läpi yhdessä työkavereiden ja esimiehen kanssa.

Ensihuoli-, Kannustaja- ja Taitolaji-koulutukset EHYT ry järjestää Ensihuoli-koulutuksia päihteiden käytön puheeksi ottamiseksi. Koulutus antaa eväitä ottaa asia puheeksi läheisen kanssa ja sopii erinomaisesti kohtaamispaikkojen työntekijöille ja vapaaehtoisille. EHYTin käytännönläheinen Kannustajakoulutus tarjoaa työkaluja elämäntapamuutoksen ohjaukseen. Tarkoituksena on lisätä osallistujien valmiuksia tukea etenkin alkoholinkäytön hallintaa omassa lähiyhteisössään. Kannustajakoulutuksen aiheet ja käsittelytapa käyvät ilmi kirjan liitteenä olevasta Kannustajan muistilistasta. EHYT järjestää myös Taitolaji-yhteisökoulutuksia. Kolmen tunnin koulutus on suunnattu kohtaamispaikkojen, työpajojen ja muiden työllistävien työpaikkojen henkilöstölle. Koulutuksessa käydään läpi päihteistä puhumisen peruskysymyksiä. Koulutus voidaan järjestää kertaluontoisesti koko työyhteisölle tai tehdä useammassa osassa henkilökohtaisempana neuvontana. EHYT järjestää myös muita vapaaehtoistoiminnan koulutuksia tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.Lisätietoja saa kysymällä EHYTin aluetyöntekijältä tai aikuistyön työntekijöiltä. Netissä esimerkiksi ehyt.fi ja taitolaji.fi.

Muut koulutukset Työntekijöillä ja vapaaehtoisilla on mahdollisuus osallistua EHYTin, paikallisten järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden koulutuksiin aina kun sopivaa koulutusta on tarjolla. Päihde- ja mielenterveysaloilta löytyy useita sopivia päiväkoulutuksia. Näitä ovat esimerkiksi Mielenterveyden ensiapukurssi I ja II (Suomen Mielenterveysseura). Kiinnostavia kursseja voi katsoa myös erilaisten opintokeskusten tarjonnasta. 36

4. Vapaaehtoistoiminta kohtaamispaikassa Vapaaehtoistoiminta on toisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä työtä, jota ei tehdä rahallista korvausta vastaan. Vapaaehtoistoiminta lähtee omista arvoista. Se on kaikkien kansalaisoikeus. Vapaaehtoistoiminnan kautta kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja lähiyhteisön elämään. Vapaaehtoisena toimiminen tuo elämään sisältöä. Se antaa mahdollisuuden auttaa, luoda sosiaalisia suhteita, kartuttaa sosiaalista pääomaa, vahvistaa elämänkokemusta ja luoda väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vapaaehtoistoiminnalla on myös laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä tasa-arvon ja demokratian toteutumisessa. Vapaaehtoistoiminnalla rakennettiin myös Suomen kansalaisyhteiskuntaa 1800−1900-luvulla muun muassa raittiusjärjestöissä, urheiluseuroissa, työväenyhdistyksissä ja kansanopistoissa. Kohtaamispaikassa kaikki vapaaehtoistoimintaan osallistuvat toimivat omasta halustaan ja täysivaltaisina toimijoina. Itsemääräämisen periaatteen on toteuduttava niin auttajan kuin autettavankin kohdalla. Vapaaehtoistoiminnassa ei makseta palkkaa eikä palkkioita. Toimitaan tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin. Jokaisella ihmisellä on kykyjä ja jokaiselle löytyy oma, sopiva tehtävä. Elokolossa vapaaehtoiset tekevät samoja asioita kuin työntekijät, joskin enemmän oman motivaation ja jaksamisen kuin säännöllisen työajan mukaan. Raja työntekijän ja vapaaehtoisen välillä ei ole tiukka ja aktiiviset vapaaehtoiset lasketaan henkilökuntaan. Myös vapaaehtoiset kokevat osallistumisen Elokolon toimintaan palkitsevana. He saavat arkeen tekemistä, elämään rytmiä ja kokemuksia porukkaan kuulumisesta. Elämänhallinta, sosiaaliset taidot ja muun muassa kielitaito vahvistuvat.

Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus ja käytännöt EHYT ry:n toiminta-ajatus vapaaehtoistoiminnassa on yhdistää vapaaehtoistoiminnan voima ja asiantuntijoiden osaaminen. Vapaaehtoistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. EHYT tarjoaa vapaaehtoisille monipuolisia, mielekkäitä ja hyvin organisoituja tehtäviä. Toiminta voi olla kertaluontoista tai vaatia pitkäkestoista sitoutumista. Vapaaehtoinen määrittelee itse, kuinka paljon hän on valmis sitoutumaan ja antamaan aikaansa toimintaan. EHYTin vapaaehtoistoiminta on avointa ja siihen pääsee mukaan iästä, sukupuolesta, poliittisesta tai uskonnollisesta katsantokannasta, kansallisuudesta ja työstatuksesta riippumatta. EHYT pitää tärkeänä jakaa myös muiden yhteisöjen ja toimijoiden kanssa hyviä käytäntöjä, ideoita ja kokemuksia vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä. 37

Vapaaehtoistoiminnan organisoiminen Elokolon vapaaehtoistoimintaa koordinoi aluetyöntekijä, joka pitää listaa oman alueen vapaaehtoisista. Noin kerran vuodessa vapaaehtoisille järjestetään koulutusta. Koulutus voi olla esimerkiksi EHYTin Ensihuoli- ja Kannustajakoulutusta, tai erikseen kohtaamispaikan vapaaehtoisille räätälöityä koulutusta, jossa käydään läpi Elokolotoiminnan periaatteita ja käytäntöjä. Vapaaehtoistoiminnan perehdytysohjeet ovat saatavilla Elokolossa. Vapaaehtoisen kanssa tehdään vähintään suullinen sopimus, johon kuuluu muun muassa vapaaehtoisen keskeiset oikeudet ja velvollisuudet. Sosiaalisesti palkitsevan toiminnan lisäksi vapaaehtoinen saa osallistumisesta: • Peruskoulutuksen • Elokolon t-paidan • Retkiä sekä leirejä mahdollisuuksien mukaan • Yhteisen jouluaterian • Vakuutuksen toimiessaan vapaaehtoisena

Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet Vapaaehtoisen oikeuksia kohtaamispaikassa ovat: • Toimia vapaaehtoisena, ei palkattuna työntekijänä • Sitoutua itselleen sopivaksi ajaksi ja sopivaan tehtävään • Toimia omilla taidoilla ja omien voimavarojen mukaan • Kieltäytyä tarjotusta tehtävästä • Siirtyä muihin vapaaehtoistehtäviin • Lopettaa vapaaehtoistoiminta, kun haluaa • Perehdytys ja koulutus kohtaamispaikan vapaaehtoistoimintaan • Työn ohjaaminen ja jaksamisen tuki • Ryhmätapaturmavakuutus vapaaehtoisena toimiessa • Osallistuminen vapaaehtoisten tapaamisiin ja virkistystoimintaan • Toiminnan tarjoama ilo, yhteenkuuluvuus ja jaksaminen Vapaaehtoisen velvollisuuksia kohtaamispaikassa ovat: • Toimia vapaaehtoisena, ei palkattuna työntekijänä • Toimia päihteettömänä • Kunnioittaa kohdattavien ihmisten omia rajoja • Kunnioittaa vaitiolovelvollisuutta • Pitää kiinni sovituista asioista ja sitoumuksista • Ilmoittaa ajoissa, jos tulee este hoitaa aiemmin sovittu tehtävä • Huolehtia omasta jaksamisesta vapaaehtoisena kohtaamispaikan muiden työn38

tekijöiden kanssa • Ilmoittaa ohjaajalle, jos lopettaa vapaaehtoisena toimimisen • Noudattaa vapaaehtoistoiminnan muita pelisääntöjä

Vapaaehtoisten tukeminen Vapaaehtoiset antavat kohtaamispaikkatoimintaan paljon. Samalla myös heistä on huolehdittava. Tarvitaan koulutusta, ohjausta, konsultointia ja palkitsemista. Vapaaehtoisia on tuettava, ei komennettava. Vapaaehtoisille ja heitä ohjaaville on annettava lupa kokeilla erilaisia asioita. Vapaaehtoistoiminnassa pitää kunnioittaa jokaisen poliittista kantaa ja maailmankatsomusta. Vapaaehtoistoiminnasta ei saa tulla näkemysten kilpakenttää. Tämä on tärkeää myös vapaaehtoisena jaksamisen kannalta. On hyvä muistaa, että vapaaehtoistoiminnasta koituu kuluja. Vaikka toiminta muodollisesti onkin ilmaista, rahaa tarvitaan usein esimerkiksi tiedotukseen sekä puhelin-, posti- ja matkakuluihin. Käytännön vinkkejä vapaaehtoisen tukemiseen: • Osoita kiinnostusta vapaaehtoista ja hänen työtään kohtaan. Anna hyvää palautetta, etsi aina positiivinen puoli. • Pidä säännöllisesti yhteyttä vapaaehtoisiin. Kysy mitä kuuluu ja onko kaikki hyvin • Järjestä tapaamisia muiden vapaaehtoisten kanssa • Seuraile vapaaehtoista ja kysy, olisiko hänellä tarvetta työnohjaukselle tai työnohjauksellisille tapaamisille ryhmässä tai kahden kesken • Arvioi vapaaehtoisen toimintakykyä ja jaksamista säännöllisesti sekä esimerkiksi elämäntilanteen muutosten yhteydessä • Ole herkällä korvalla vapaaehtoisen suhteen, jotta huomaat mahdollisen uupumuksen tai motivaation puutteen • Ehdota tai tarjoa tarvittaessa vapaaehtoiselle taukoa tehtävästään. Voit samalla ehdottaa tilannetta katsottavaksi uudestaan yhdessä sovitun ajan päästä. Näin vapaaehtoinen voi kokea, että hänestä pidetään kiinni silloinkin, jos hän ei jaksa tai ehdi osallistua.

Kuinka motivoida mukaan? Kun ihmisiltä on kysytty, miksi he eivät ole mukana vapaaehtoistoiminnassa, monet vastaavat, että kukaan ei ole pyytänyt. Monet voisivat siis lähteä mukaan, jos vain joku pyytäisi. Kutsuminen ja motivointi on erittäin tärkeää tuli se sitten työntekijältä tai toiselta vapaaehtoiselta. Tutkimusten mukaan suomalaisista lähes 40 % osallistuu vapaaehtoistoimintaan 39

jossain muodossa. Vapaaehtoistoimintaan lähtemiselle on monia eri syitä. Alla on ryhmitelty niistä yleisimpiä. Vapaaehtoistoiminnan motivoinnissa kannattaa tuoda esiin näitä seikkoja ja kuunnella niiden merkityksiä vapaaehtoisille. Niistä keskusteleminen ja niiden jakaminen voi vahvistaa toiminnan motivaatiota ja auttaa saamaan siitä enemmän irti: • Tekemisen kaipuu • Arkeen toimintaa ja ohjelmaa • Tyhjä elämäntilanne • Halu kokea merkityksellisyyttä • Ryhmän ja yhteenkuuluvuuden kaipuu • Kiinnostus uusiin ihmisiin ja tuttavuuksiin • Auttamisen halu • Arvoista nouseva halu auttaa tai tehdä oma osuutensa yhteiskunnassa • Vastapainoa muulle elämälle • Kokeilunhalu Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta ja sen periaatteista saa muun muassa Kansalaisareenan verkkosivuilta (kansalaisareena.fi)

Vapaaehtoistehtäviä kohtaamispaikoissa Elokoloissa ja muissa kohtaamispaikoissa on lukuisia vapaaehtoistehtäviä. Jokaiselle löytyy sopivia tehtäviä ja uusia tehtäviä voidaan keksiä koska vain. Tärkein edellytys vapaaehtoistehtäviin osallistuville on avoin ja aktiivinen asenne. Ohjaaja seuraa, kuinka vapaaehtoisella sujuu sekä auttaa ja tukee tarvittaessa.

Ruokajakelu Ruokajakelussa hyödynnetään kauppojen, leipomoiden ja muiden elintarvikkeiden tuottajien ylijäämäruokaa jakamalla sitä eteenpäin vähävaraisille ihmisille. Elintarvikeliikkeiltä jää myymättä paljon ruokaa, jonka viimeinen käyttöpäivä on tänään tai huomenna. Yleensä ruoka on silloin vielä käyttökelpoista, mutta kaupasta se päätyy kaatopaikalle ja yritys maksaa kaatopaikkakulut. Jos ylijäämäruoka lahjoitetaan esimerkiksi kohtaamispaikoille jaettavaksi, kertyy suurehkolle yritykselle kymmenien tuhansien eurojen säästö vuositasolla. Tärkeää on myös tyytyväisyys siitä, että on toimittu eettisesti ja ympäristöystävällisesti. Kohtaamispaikkaa ylläpitävä yhdistys tekee sopimuksen kaupan kanssa lahjoitettavasta ruoka-avusta ja elintarvikkeiden hakemisesta tiettyinä aikoina. Sopimuksella kauppa siirtää vastuun jaettavan elintarvikkeen laadusta ja asianmukaisesta käsittelystä avun jakajalle ja siinä sitoudutaan noudattamaan tiettyjä pelisääntöjä. 40

Ruoka-avun kuljetuksesta voivat vastata vapaaehtoiset, joilla on sopiva kuljetusväline. Jos yhdistyksellä on oma auto, sitä voi käyttää. Kaupoilla on tietyt varastopaikat, joista apu haetaan sovittuina säännöllisinä aikoina. Kaupan on hyvä tietää, ketkä kuljetusta hoitavat. Luottamus on ruoka-avun saamisen ja jakelun kulmakivi. Elokolon ruoka-avussa tarkistetaan ensin päivämäärät. Elintarvikkeiden turvallisuudesta ei tule tinkiä. Tärkeitä asioita ovat kylmäketju, nopea luovutus ja varastokierto myös hyväntekeväisyydessä. Hyväntekeväisyyteen lahjoitettuja elintarvikkeita voi pakastaa, mutta vain ennen viimeistä käyttöpäivää. Parasta ennen -päiväyksellä varustetut tuotteet kuten leivät ovat helpompi ja yleisempi jakotuoteryhmä. Tuotteiden laatu pitää silti varmistaa ja esimerkiksi homehtuneet tuotteet viedä biojätteeseen. Hedelmät, vihannekset ja juurekset lajitellaan ja kaikki pilaantuneet tai muuten käyttökelvottomat viedään biojätteeseen. Hedelmät ja kasvikset voidaan pakata muovipusseihin sopivina määrinä, jos ne ovat tulleet irtonaisina kaupasta. Lajittelussa käytetään aina kertakäyttöisiä kumikäsineitä ja lajittelijoilla on syytä olla hygieniapassi. Jakelu käy helposti, kun tuotteet pakataan valmiiksi muovikasseihin ja kassit ovat sisällöltään suunnilleen samanlaisia. Lapsiperheille voidaan tarpeen mukaan tehdä suurempia kasseja kuin yksineläjille. Jakelutilanteessa vapaaehtoiset voivat pakata kasseja ja auttaa jakelussa niin, että järjestys ja tasapuolisuus säilyvät. Vuoronumerot voi helpottaa ja rauhoittaa odottamista. Jakelutilanteet ovat myös hyvä keino saada keskustelukontakti tukea tarvitsevien kanssa ja kutsua heitä kohtaamispaikkaan myös muulloin. Ruoanjakotilanteissa voi välillä myös tarjota esimerkiksi ilmaisia voileipiä ja kahvia vuoroaan odottaville. Se luo tilanteeseen kodikkuutta ja antaa rennomman mahdollisuuden keskustelutuokioille.

Työnhaku-vertaisryhmän vetäminen Kohtaamispaikoissa käy paljon työnhakijoita. Toisia tukeva ja kannustava vertaisryhmä on heille kullan arvoinen. Tärkeä ja palkitseva vapaaehtoistehtävä on työnhakuvertaisryhmän vetäminen. Aktiivisia vetäjiä voi olla useampiakin, jotta ryhmä pystyy kokoontumaan myös esimerkiksi yhden ohjaajan sairastuessa. Jaettu vastuu ryhmästä ei myöskään kuormita niin paljoa. Ryhmänvetäjälle riittää oman kokemuksen lisäksi se, että uskaltaa avata suunsa ihmisten edessä. On hyvä, jos vetäjä on käynyt työnhakuun liittyviä TE-toimiston kursseja esimerkiksi työnhausta ja CV:n teosta, joiden kokemuksia voi jakaa ryhmässä. Vetäjä ei kuitenkaan ole kouluttaja, vaan innostaja eikä ryhmä ole koulutus, vaan vertaisryhmä. Pirkkalan Elokolossa on kokoontunut työnhaku-vertaisryhmä. Sen kokemusten mukaan ryhmän kannattaa kokoontua kerran viikossa vähintään neljä kertaa, mutta parhaat kokemukset on saatu esimerkiksi koko kevät- tai syyskauden kokoontuneista 41

ryhmistä. Säännöllinen kokoontuminen on ryhmän toiminnan kannalta tärkeää ja esimerkiksi kahden viikon väli on osoittautunut turhan harvaksi. Ensimmäisissä kokoontumisissa voidaan esimerkiksi: • Esittäytyä ja kertoa ryhmälle omasta työhistoriasta ja koulutuksesta • Pohtia ryhmässä laajasti ja ennakkoluulottomasti, millaiset työt ryhmän jäsenille voisivat sopia • Selvittää, mistä avoimia työpaikkoja löytyy. Esimerkiksi MOL, Monster.fi, vuokratyöfirmat, julkisen sektorin rekrytointipalvelut (esim. Seuturekry) • Pohtia mitä piilotyöpaikat ovat Ryhmän toiminnan edetessä voidaan lukea, kommentoida ja parantaa ryhmän jäsenten työhakemuksia ja ansioluetteloa. Tätä voidaan tehdä myös pienemmissä pienryhmissä. Samojen alojen ihmiset voivat pienryhmissä myös perehtyä lähemmin omien alojensa työpaikkamahdollisuuksiin. Ryhmässä voidaan ottaa tavoitteeksi esimerkiksi saada joka kokoontumisella yksi työhakemus valmiiksi. Ryhmässä on tärkeää myös rohkaista ja tukea toisia ottamaan yhteyttä eri työnantajiin ja työpaikkoja välittäviin tahoihin. Kielteiset vastaukset voivat lannistaa ja syödä motivaatiota, mutta ryhmä tarjoaa tälle tärkeän vastavoiman.

Tietokonetuki ja päivitysten tekeminen Kohtaamispaikoissa on usein käytettävissä tietokoneita ja tulostimia, joiden käyttö on kävijöille maksutonta tai edullista. Kaikilla kävijöillä ei kuitenkaan ole taitoa tietokoneiden ja ohjelmien käyttöön. Tietotekniikan taitaville vapaaehtoiselle oivallinen tehtävä on neuvoa ja ohjata kävijöitä tietotekniikan käytössä. Neuvonta-aika voi olla esimerkiksi sovittu viikonpäivä ja kellonaika, jolloin vapaaehtoinen on tavattavissa kohtaamispaikassa ja opastaa vaikka laskujen maksamisessa verkkopankissa tai Kelan lomakkeiden täyttämisessä. Tällöinkin on tärkeää muistaa vaitiolovelvollisuus. Vapaaehtoinen voi innostua myös pitämään pienimuotoisia opetustuokioita esimerkiksi ikäihmisille tietokoneen käytön perusasioista. Vapaaehtoinen voi tarvittaessa auttaa myös valitsemaan kävijälle kotikäyttöön sopivaa laitetta tai neuvoa älypuhelimen käytössä. Kohtaamispaikkojen tietokoneet ja tietokoneiden käytössä avustaminen tuovat yhdenvertaisuutta ihmisten elämään. Kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia omaa konetta ja nettiliittymää, mutta monet palvelut ovat saavutettavissa helpoimmin niiden kautta. Elokoloilla on myös omia Facebook-sivuja, joita vapaaehtoiset voivat ylläpitää ja täydentää. Facebook-sivut ovat hyvä kanava tiedottaa erilaisista tapahtumista ja retkistä. Tapahtumista ja retkistä saa koottua helposti myös kuvamateriaalia, jota voi päivittää Facebook-sivuille osuvien kuvatekstien kanssa.

Rupatteluhetken vetäminen EHYT ry tuottaa materiaalia ja uutisia erilaisiin hyvinvoinnin edistämisen teemaviikkoihin ja -kuukausiin. Näitä materiaaleja voivat vapaaehtoiset keskustelujen vetäjät käyttää keskustelutuokioiden alustuksina. Vapaaehtoisena rupattelutuokioita järjestävä voi ottaa aiheita myös omasta kokemus-, työ- ja harrastusmaailmastaan, tai vaikkapa päivän lehden tai tuoreen tv-ohjelman pohjalta. Juttutuokio voi olla säännöllinen ja viikoittainen (esim. Perjantaipuheet) tai harvemmin tapahtuva. Vapaaehtoinen voi suunnitella, tiedottaa ja vetää tuokiot, sekä myös koota kohtaamispaikan kävijöiltä heidän haluamiaan aiheita.

Yhteislaulut ja laulattaminen Jos vapaaehtoisjoukosta löytyy innostuneita laulu- tai soittotaitoisia henkilöitä, yhteislaulujen säestäminen ja johtaminen on erinomainen vapaaehtoistehtävä. Kohtaamispaikka järjestää paikkaan lauluvihkoja, joiden kokoaminen ja tekeminen on myös hyvä vapaaehtoistehtävä. Kaikki soittajat eivät välitä soittaessaan johtaa laulua, jolloin voidaan rekrytoida myös osaava ja innokas laulaja laulunjohtajaksi. Laulunjohtaja voi pitää huolta paitsi kulloinkin valittavasta laulusta, myös soittajalle ja laulajille tarpeellisista tauoista laulutuokion aikana. Yhteislaulu sopii hyvin viikko-ohjelmaksi. Se rentouttaa ja virkistää. Säestämiseen voi käyttää omia soittimia, ja esimerkiksi kirpputoreilta voi löytää edullisia kitaroita tai kosketinsoittimia kohtaamispaikan pysyväksi varusteeksi. Silloin on hyvä sopia yhdessä, käytetäänkö kohtaamispaikan soittimia muulloin kuin yhteislaulutuokioissa. Kaikki kävijät eivät välttämättä jaksa kuunnella päivittäin innokkaita musikantteja.

Retkitoiminnan järjestäjä Retkitoiminta tarjoaa mielenkiintoisia ja antoisia vapaaehtoistehtäviä. Retken kohde, esimerkiksi konsertti tai teatteriesitys, sovitaan yhdessä. Vapaaehtoinen voi hoitaa mahdollisen kuljetuksen järjestämisen, lippujen varauksen, kohtaamispaikan väelle tiedottamisen ja osallistujien keräämisen sekä matkan johtamisen. Vapaaehtoinen voi hoitaa myös tiedotuksen. Elokoloissa voi käyttää Elokolojen tiedotuspohjaa ja kertoa, että kyse on Elokolon retkestä. Ohjaaja neuvoo ja tukee tarvittaessa.

Tapahtuma-avustaja Kohtaamispaikoissa järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten Asunnottomien yö, joulujuhlia, liikuntatapahtumia ja messutyyppisiä tapahtumia. Vapaaehtoisia tarvitaan avuksi järjestelyihin, esimerkiksi puuron keittoon tai leivonnaisten valmistamiseen, liikuntarajoitteisten auttamiseen sekä astioiden keräämiseen. Tilojen valmistelussa apua tarvitaan muun muassa pöytien ja tuolien järjestelyssä sekä tilojen koristelussa. 43

Ulkona järjestettävissä tilaisuuksissa tarvitaan telttojen kuljettajia ja kokoajia, tavaroiden purkajia ja roudaajia, esittely- ja myyntipöytien järjestäjiä, toiminnan esittelijöitä ja yleisön kanssa keskustelijoita.

Ystäväavun vapaaehtoinen Monet laitoksissa olevat yksinäiset vanhukset kaipaavat ulkoiluapua ja seuraa. Samoin vammautuneet henkilöt ja kotona asuvat yksinäiset ihmiset kaipaavat seuraa, mutta eivät saa yksin lähdetyksi ulos tai esimerkiksi kohtaamispaikkaan. Näissä tilanteissa voivat auttaa kohtaamispaikan ystävävapaaehtoiset. Muun muassa kuntien vapaaehtoistoimijoiden verkostoista saa tietoa sen hetkisistä avun tarvitsijoista ja paikoista, missä heitä voi kohdata. Laitosten henkilökunta antaa ohjausta siinä, mitä vapaaehtoisten ulkoiluttaja, kirjojen lukija tai juttuseuran tarjoaja voivat tehdä. Henkilökunta neuvoo myös muun muassa apuvälineiden käytössä. Vierailukohteeseen kerrotaan etukäteen, ketä toimintaan osallistuu ja mistä heidät tunnistaa. Voidaan käyttää esimerkiksi rintamerkkejä tai nimikylttejä yhdistyksen logolla. Ystäväavun vapaaehtoisille järjestetään monilla paikkakunnilla myös lyhyitä koulutuksia, joihin voi osallistua. Mahdollisten vahinkojen varalta kannattaa tarkistaa etukäteen kunkin laitoksen vakuutuskäytännöt sekä EHYT ry:n tai yhdistyksen vakuutuskäytännöt vapaaehtoisten kohdalla.

Arjen pyörittäjä Kohtaamispaikoissa on paljon monenlaista ylläpitotoimintaa siivouksesta aamupuuron keittoon ja kaupassa käymiseen. Halukkaiden vapaaehtoisten on luontevaa ja helppoa osallistua tähän toimintaan. Perustoimintaan liittyvä vapaaehtoistoiminta on erityisen arvokasta ilta- ja viikonloppuaikaan, kun palkattuja työntekijöitä on usein vähemmän. Arkiseen ylläpitoon osallistuminen on myös matalan kynnyksen toimintaa aloittaa vapaaehtoistoiminta ja jatkaa myöhemmin kenties muihinkin vapaaehtoistehtäviin.

Entä jotakin muuta? Yhdistyksillä ja kohtaamispaikoilla on aina täysi vapaus kehittää myös omia ratkaisujaan ja toimintamuotojaan vapaaehtoistoiminnassa. On tärkeää kysyä vapaaehtoiselta, mitä juuri hän haluaisi tehdä. Näin hän löytää itselleen motivoivia tehtäviä ja voi mahdollisesti keksiä uusiakin tehtäviä. Toimintaa ja toimintamuotoja voidaan miettiä myös porukalla vapaaehtoisten tai henkilökunnan yhteisissä kokouksissa. 44

5. Kohtaaminen ja tieto. Ehkäisevä päihdetyö kohtaamispaikassa Ehkäisevän päihdetyön tehtävä on vähentää ja torjua päihteiden käytöstä ihmisille koituvia haittoja. Ehkäisevää työtä tehdään kolmella ulottuvuudella: • Säätely ja lainsäädäntötyö, joilla vaikutetaan haitallisten aineiden saatavuuteen sekä päihteiden käytölle altistaviin tekijöihin (esim. köyhyys, yksinäisyys, mielenterveysongelmat) • Tieto ja valistus, joilla jaetaan informaatiota päihteistä, käytön syistä ja seurauksista, hoitomahdollisuuksista ja päihteiden käytölle vaihtoehtoisista aktiviteeteista • Kohtaamiset, joilla tuetaan ihmisten elämänhallintaa ja itsekunnioitusta, motivoidaan osallistumaan lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan sekä tarvittaessa rohkaistaan hakemaan apua Kohtaamispaikkojen arjessa korostuvat kaksi jälkimmäistä, ihmisten kohtaaminen ja tiedon tarjoaminen. Kohtaamispaikat antavat kansalaisille mahdollisuuden yhteiseen toimintaan, kuuntelemiseen ja kuulluksi tulemiseen. Kohtaamispaikkatoiminta palvelee ihmisen tarvetta tulla kohdatuksi ihmisenä eikä esimerkiksi jonkin palvelun asiakkaana tai maksavana kuluttajana. Hyvät kohtaamiset lisäävät itsearvostusta, joka on tärkeä päihdehaitoilta suojaava tekijä. Ihminen jaksaa pitää itsestään huolta ja ponnistella vaikeuksien läpi vain, jos hän kokee että hänellä on paikka maailmassa ja merkitystä toisille. Myös säännöllinen päivärytmi ja osallistuminen kohtaamispaikan toimintaan on tärkeä lanka, joka kytkee yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Kohtaamisten yhteydessä on luontevaa hyödyntää monenlaista tietoa. Kohtaamispaikoissa on esillä EHYT ry:n ja muiden toimijoiden materiaaleja, joita voi ja kannattaa käyttää keskusteluissa. Lehtijutut, julisteet ja esimerkiksi radio- tai tv-ohjelmat voivat virittää kevyempiä kahvipöytäkeskusteluita. Päihteiden käytön itsearviointimateriaalia taas voi käyttää herättelevien ja tavoitteellisempien keskusteluiden virikkeenä. Monet kävijät hyötyvät myös erilaisia palveluita koskevasta tiedosta ja ohjauksesta niin päihdekysymyksissä kuin arjen asioiden hoitamisessa. Tietoa on myös omien havaintojen ja kokemusten jakaminen. Usein jo näiden esiintuonti voi avata tietä eteenpäin: ”näytät väsyneeltä, miten voit?” tai ”minua on auttanut vertaisryhmään osallistuminen”. Tutkimusten mukaan varsinainen päihdeaiheinen informaatio ei kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä elämäntapojen muutoksessa. Vielä tärkeämpiä ovat sosiaaliset tekijät, tuki ja kannustus. Siksi jo pelkkä ihmisen kohtaaminen ja rupattelu on tärkeää ehkäisevää ja haittoja vähentävää päihdetyötä. Kohtaamispaikoissa toimii myös EHYTin Taitolaji-ryhmiä sekä muita ryhmiä, joissa toimitaan tavoitteellisesti ja vertaistukea hyödyntäen oman päihteidenkäytön muuttamiseksi. 45

Keskusteluihin, kohtaamiseen ja tiedon tarjoamiseen voivat osallistua kaikki työntekijät ja vapaaehtoiset omien valmiuksiensa ja jaksamisensa mukaan. Keskustelijan ja kuuntelijan rooli sopii jokseenkin kaikille. Siinä ei vaadita kuin ihmisenä olemista. Kohtaamispaikoissa on tarjolla myös systemaattisempia, mutta suhteellisen yksinkertaisia välineitä päihteistä puhumiselle ja muutoksen tukemiselle. Niiden käytön oppii yleensä muutaman tunnin perehdytyksellä, jonka voi tehdä EHYTin työntekijä. Jos työntekijöissä tai vapaaehtoisissa on kokeneita ryhmien ohjaajia, heidän vastuulleen voi tarjota esimerkiksi Taitolaji-ryhmän vetämistä. Myös tähän saa koulutuksen EHYTin työntekijöiltä.

Kohtaaminen ja keskustelu Käsitys siitä, mitä olemme ja mikä on meille mahdollista, syntyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Positiivinen palaute, arvostaminen ja hyväksytyksi tuleminen tuottavat myönteistä minäkäsitystä ja sosiaalista luottamusta, tunnetta siitä että minä voin onnistua ja minulla on merkitystä muille. Jos omiin kykyihin tai toisten tukeen ei luota, toiminnan muuttaminen on vaikeaa eikä siihen löydy helposti motivaatiota. Kävijän kokemus siitä, kuinka hänet on kohtaamispaikassa kohdattu ja otettu vastaan vaikuttaa ratkaisevasti myös siihen, tuleeko hän paikkaan uudelleen. Keskusteleminen ja vuorovaikutus ovat ihmisille luontaisia taitoja, johon jokseenkin kaikki pystyvät. Samalla kaikki tietävät, että vuorovaikutus voi olla eri syistä vaikeaa. Toisen puolesta ei voi vuorovaikuttaa, mutta vuorovaikutuksen voi tehdä toiselle helpommaksi ja houkuttelevammaksi kiinnittämällä huomiota muutamiin seikkoihin. Toisia arvostavassa ja huomioivassa keskustelussa on tärkeää antaa toisen sanoittaa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään itse. On kohteliasta ja arvostavaa käyttää myös itse ilmaisuja, jotka ovat keskustelukumppanille mielekkäitä. Avoimet kysymykset antavat keskustelukumppanille mahdollisuuden pohtia asiaa perusteellisesti. Positiivinen ja kannustava palaute on kultaakin kalliimpaa. Lähes kaikista asioista voi etsiä positiivisia puolia. Vaikka puheena oleva toiminta ei olisi kehuttavaa, niin taustalla voi olla hyviä aikomuksia. Jos elämäntilanne on sietämätön, voi miettiä millainen elämäntilanne olisi siedettävämpi. Usein jo se, että auttaa toista kertomaan vaikeista asioista ja kokemuksista, voi auttaa. Epäselvissä tilanteissa on hyvä tarkistaa: ymmärsinkö oikein, tarkoititko, oletko sitä mieltä? Keskustelukumppanin kielteisiin ilmaisuihin (en osaa/ jaksa/ pysty...) voi vastata pyytämällä pohtimaan korvaavia mahdollisuuksia: mikä tilanteessa auttaisi tai onko jotain muuta mihin pystyt? Nämä suuntaavat huomiota ongelmista ratkaisuihin. Toisaalta on tärkeää myös antaa tilaa tunteiden läpikäynnille eikä kiirehtiä ratkaisuihin liian nopeasti. Kaikkiin ongelmiin ei myöskään aina voi tietää tai löytää ratkaisua, mutta aina voi kuunnella ja ohjata eteenpäin. Usein jo pelkkä kuuntelu ja myötäeläminen tuovat helpotusta. 46

Pienilläkin sanoilla on suuri merkitys. ’Taas’ moninkertaistaa asian. ’Vain’ voi mitätöidä asian. ’Mutta’ pienentää aiemmin sanottua asiaa. Näiden sävyjen tunnistaminen omassa ja juttukaverin puheessa voi tarkentaa keskustelua ja antaa uutta näköalaa puheena oleviin asioihin. Myös toisen puheen aikana pienet eleet ja sanat (joo, ahaa, mm, voi sentään) ovat tärkeitä, sillä ne antavat tunteen kuuntelemisesta ja ymmärtämisestä. Vuorovaikutuksessa myös sanaton viestintä, kehonkieli ja puheen sävy kertovat paljon. Katsooko puhekumppani kohti vai ohi, tuleeko hän lähelle vai jääkö kauas, puhuuko hän varovasti vai innostuneesti jne. Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, yleensä sanatonta viestintää pidetään luotettavampana. Vuorovaikutus on kuin lihas, joka kehittyy harjoittelemalla. Vanhan sanonnan mukaan rakkaus on ainoa rikkaus, joka kasvaa korkoa, kun sitä tuhlaa. Tämä pätee kaikkeen vuorovaikutukseen.

Virikkeitä keskusteluille Kohtaamispaikassa käytävien keskusteluiden pohjaksi voi käyttää lähes loputtomasti erilaisia virikkeitä. Kaikki keskustelijoiden kokemukset ja elämäntapahtumat voivat virittää keskustelua. Lehdet, radio, tv ja muut mediat tarjoavat jatkuvasti puheenaiheita. Myös EHYT ry ja monet muut järjestöt tarjoavat monenlaisia materiaaleja keskusteluiden pohjaksi. Jos kohtaamispaikassa halutaan viritellä kahdenkeskistä tai laajempaakin keskustelua jostain tietystä aiheesta kuten päihteistä tai ajankohtaisesta poliittisesta teemasta, sitä voi tehdä hienovaraisesti printtaamalla näkyville aihetta koskevia uutisia tai kannanottoja. Hauskoja ja lennokkaita, mutta samalla asiapitoisia keskusteluita saadaan aikaan keksimällä kuvitteellisia tarinoita eri aiheiden ääreltä. Millainen olisi kokonaan päihteetön yhteiskunta? Mitä tapahtuisi, jos kaikki kunnan asukkaat saisivat yhtäkkiä kymmenentuhatta euroa? Millainen olisi paras tai huonoin mahdollinen tupakointitila ja miksi juuri sellainen? Kevyen huumorin avulla päästään usein käsiksi myös vakavampiin ja vaikeammin hahmotettaviin aiheisiin. Alla on konkreettisempia, alkoholiaiheisia virikkeitä keskustelulle ja pohdinnalle. Ne ovat peräisin Pieni päätös päivässä -nettisivulta (pienipaatospaivassa.fi). Sivusto on osa RAY:n vuosina 2012–2017 rahoittamaa Yksi elämä -hankekokonaisuutta ja alkoholiaiheisia virikkeitä sivustolle on tehnyt muun muassa EHYT ry. Sivustolla on myös muuta materiaalia elintapojen muutoksen tukemiseen.

Alkoholi ja suhteet Alkoholi on Suomessa tärkeä sosiaalisten suhteiden voiteluaine. Juominen vahvistaa tunteita yhteenkuuluvuudesta. Se myös antaa rohkeutta osoittaa toisille, mitä itse tuntee. Juomiseen liittyvät sosiaaliset tunteet lienevät tärkein yksittäinen syy juoda. Hyvät yhteenkuuluvuuden kokemukset eivät kuitenkaan ole alkoholin aiheuttamia. Pikemminkin alkoholi toimii katalyyttina asioille, joka hyviä porukoita muutenkin yhdistää: kaveruus, yhteiset harrastukset, työ jne. Siksi saattaa seurata ongelmia,

jos jonkun porukan yhdessäolo perustuu pelkästään juomiselle. Jos juominen on ainoa asia, jonka myötä tuntee olevansa tasaveroinen osa porukkaa tai ylipäänsä maailmaa, voi olla syytä hakea apua. Tämä on oire depressiosta, jota runsas juominen vain pahentaa. Kokeile: Ole juodessasi hauska muidenkin kuin omasta mielestäsi. Toisin sanoen pidä juominen sillä tasolla, että pysyt mukana porukkahengessä ja yhteisessä tekemisessä. Tuleeko ilo viinasta vai seurasta?

Juominen yksin Moni hakee alkoholin hyviä vaikutuksia myös juomalla yksin. Varsinkin yksin humaltuminen altistaa alkoholiriippuvuudelle. Syynä on, että juomisen tuottama mielihyvä on enemmän sosiaalista kuin kemiallista. Humalan hauskuus liittyy enimmäkseen niihin asioihin, joita hyvillä juomiskerroilla on yhdessä koettu, eikä itse alkoholiin. Siksi myös yksin humaltumisen ilot ovat enimmäkseen kaikuja siitä, mitä yhdessä juotaessa on joskus koettu.

Jos yksin juomista jatkaa ilman, että se tuottaa todellisia yhdessäolon kokemuksia, elimistö alkaa tottua alkoholiin myös yksin ollessa. Riippuvuuden riski kasvaa: alkoholi alkaa käyttää ihmistä eikä ihminen alkoholia. Kokeile: Harrasta hyvissä porukoissa myös muuta kuin juomista. Kumpi on hauskempaa: yksin juominen vai porukassa olo ilman alkoholia?

Alkoholi ja stressi Stressi vaatii purkua. Alkoholi voi auttaa sen purkamisessa kahdella tavalla. Ensiksi oma mieli kevenee ja rentoutuu. Humalassa on helpompi tarttua hetkeen ja sivuuttaa stressaavat asiat. Toiseksi porukalla juominen tuottaa sosiaalisia vaikutuksia, jotka myös auttavat stressiin. Samalla runsas juominen voi myös aiheuttaa stressiä. Runsas juominen ja etenkin 48

krapula ajaa elimistöä poikkeustilaan, jossa stressihormonien eritys lisääntyy, verenpaine ja syke nousevat eivätkä aivot pääse syvään lepotilaan. Siksi monet alkoholin suurkuluttajien stressioireet voivat lievittyä pelkästään alkoholinkäyttöä vähentämällä. Kokeile: Jos tunnet olosi stressaantuneeksi, kireäksi tai väsyneeksi, ole kaksi viikkoa juomatta. Jatkuvatko oireet?

Alkoholi ja uni Alkoholi saattaa auttaa nukahtamista joko pienen yömyssyn tai tukevamman tujauksen muodossa. Pieninäkin annoksina alkoholi kuitenkin huonontaa unen laatua. Usein alkoholi myös lyhentää unta loppuyöstä. Humalan aiheuttamat muutokset aivotoiminnassa heikentävät unen laatua jopa kolmen vuorokauden ajan. Tänä aikana aivot

eivät unessakaan pääse kunnolliseen lepotilaan. Tämä selittää, miksi humalajuomisen jälkeen olo saattaa olla pitkään alavireinen tai tokkurainen, vaikka varsinaiset krapulaoireet hellittäisivätkin. Kokeile: Vertaa vireystilaasi juomista seuraavina kahtena, kolmena päivänä niihin viikonloppuihin, jolloin et juo lainkaan. Onko eroja?

Puheeksi ottaminen: kevyitä menetelmiä EHYT ry ja muut järjestöt tarjoavat myös systemaattisempia, mutta samalla helposti omaksuttavia välineitä päihteistä puhumiseen ja muutoksen tukemiseen. Näitä voidaan käyttää luontevasti kohtaamispaikoissa ja EHYTin aluetyöntekijä voi perehdyttää työntekijöitä ja vapaaehtoisia välineiden käyttöön. Ne sopivat yhtä lailla alkoholista, tupakasta ja esimerkiksi pelaamisesta keskustelemiseen. Päihteisiin tai muihin elämäntapoihin liittyvän puheeksioton tarkoitus on kiinnittää kävijän huomiota elämäntapojen vaikutuksiin omassa elämässä ja lähipiirissä. Puheeksiotto saattaa havahduttaa näkemään asioita uudessa valossa tai uudesta näkökulmasta. Useimmiten ihmiset suhtautuvat myönteisesti elämäntapa-aiheisiin kyselyihin ja keskustelunavauksiin, kun ne tehdään kunnioittavassa ja rakentavassa hengessä. Omaaloitteisesti näitä asioita tuo esiin vain harva kävijä, joten vastuu puheeksi ottamisesta on yleensä työntekijällä. Kuten muussakin keskustelussa, kevyt ote ja ymmärtävä huumori voi auttaa suuresti alkuun pääsemisessä. Välittämisenkään ei tarvitse olla haudanvakavaa. Mahdollisia ongelmia ei silti pidä vähätellä tai kuitata edes hyväntahtoisella naureskelulla. Luottamuksellisen suhteen rakentuminen voi vaatia aikaa ja useampia keskustelunavauksia tai muita tunnusteluita työntekijältä.

Oma-aputestit Erilaiset oma-aputestit, joita löytää esimerkiksi internetistä, ovat tehokas väline elämäntapojen puheeksi ottamiselle ja mahdollisten riskien suuruuden selvittämiselle. On kuitenkin keskeistä muistaa, että testit eivät korvaa keskustelua, vaan toimivat sen tukena. Tärkein väline on rakentava ja kannustava keskustelu ja testit toimivat sen virikkeenä. Samalla testit auttavat konkretisoimaan puheena olevaa asiaa. Audit-testi koostuu kymmenestä kysymyksestä. Ne kartoittavat vastaajan alkoholinkäytön eri puolia ja vaikutuksia kuluneen vuoden aikana. Vastaukset pisteytetään 49

ja kokonaispisteiden perusteella arvioidaan vastaajan riskitasoa. Lomakkeen löytää esimerkiksi googlettamalla ’audit testi’. EHYT ry:ssä on laadittu myös alkoholinkäytön sosiaalisten vaikutusten audit-testi. Siinä kysytään vastaajan toiminnasta erilaisissa juomistilanteissa kuluneen vuoden aikana. Vastausten perusteella arvioidaan, millainen vaikutus vastaajan alkoholinkäytöllä on hänen lähiympäristöönsä. Testin löytää googlettamalla ’10 kysymystä sosiaalisesta vastuusta ja alkoholista’. Muita alkoholiaiheisia keskusteluvirikkeitä löytää esimerkiksi EHYTin Taitolaji-sivustolta (taitolaji.fi) Myös tupakointia koskevien keskusteluiden tueksi voi käyttää erilaisia testejä. Tupakkariippuvuustesti auttaa selvittämään tupakkariippuvuuden tasoa. Testiä kutsutaan myös Nikotiiniriippuvuustestiksi ja Millainen tupakoija olen -testiksi. Sen löytää googlettamalla esimerkiksi ’tupakkariippuvuustesti’. Hieman toisentyyppinen testi on Miksi poltan -testi. Se kartoittaa tupakoinnin koettuja syitä ja erilaisia tupakointitilanteita. Sen kysymykset toimivat hyvin myös tupakointiaiheisissa keskusteluissa. Testi löytyy esimerkiksi googlettamalla ’miksi poltan testi’. Muita tupakka-aiheisia keskusteluvirikkeitä löytää esimerkiksi EHYTin sivuilta googlettamalla ’EHYT tupakka’ sekä Stumppi-sivustolta (stumppi.fi) Nopea testi rahapeliongelman tunnistamiseen on BBGS-mittari. Se on lyhenne sanoista Brief Biosocial Gambling Screen, jonka voi kääntää esimerkiksi Pelaamisen pikatestiksi. Vastaamalla kolmeen kysymykseen voi arvoida onko mahdollista rahapeliongelmaa. Testin löytää googlettamalla ’BBGS testi’. Jos henkilö vastaa edes yhteen testin kysymyksistä kyllä, kannattaa ohjata hänet soittamaan Peluurin auttavaan puhelimeen, joka vastaa arkisin klo 12-18 numerossa 0800 100 101. Soittamista voi helpottaa, jos sen tekee yhdessä kohtaamispaikan työntekijän kanssa. Peluurin ammattitaidon voi ottaa mukaan keskusteluun silloinkin, kun pelaaja on vielä epävarma, mitä hän haluaa pelaamisensa suhteen tehdä. Pelihaitoista, niiden puheeksiotosta, pelaamisen hallinnasta sekä tuesta ja avusta rahapeliongelmiin löytyy lisätietoa muun muassa EHYTin sivuilta googlettamalla ’ehyt pelaaminen’ ja Peluurin verkkosivuilta (peluuri.fi).

Porinakortti EHYT ry:n Porinakortti on tarkoitettu virittelemään etenkin ikäihmisten kesken keskustelua terveydestä, elämän voimavaroista ja alkoholista. Porinakortti sisältää myös 50

ikäihmisille sovelletun alkoholiaiheisen Audit-testin ja sitä voi käyttää yleisenä tiedotusmateriaalina alkoholista ikääntyneille aikuisille. Porinakortin löydät googlettamalla ’ehyt porinakortti’.

Muutoksen vaaka Muutoksen vaaka noudattaa motivoivan haastattelun periaatteita. Siinä kysytään neljää asiaa: 1. Nykyisen toiminnan (alkoholinkäyttö, tupakointi, pelaaminen tms.) hyödyt 2. Nykyiset toiminnan haitat 3. Muutoksesta koituvat haitat 4. Muutoksesta koituvat hyödyt Ongelmalliseltakin tuntuvassa käyttäytymisessä on jotain hyvää, tai ainakin on aiemmin ollut. Muuten sitä ei tapahtuisi. Toisaalta toiminta tuottaa myös haittoja, jos se koetaan ongelmallisena. Kun toiminnasta seuraavat ongelmat ovat suurempia kuin koetut hyödyt, valmius muutoksen tekemiseen kasvaa. Muutoksen tekeminen tai uuden elämäntavan eläminen voi samalla herättää epävarmuutta. Siksi on tärkeää kartoittaa, mitä haittaa, epävarmuutta tai muuta negatiivista muutos voisi aiheuttaa. Niitä voi vastaavasti suhteuttaa muutoksesta koituviin hyötyihin. Jos muutoksen hyödyt tuntuvat haittoja suuremmilta, se vahvistaa motivaatiota tehdä muutos.

Cafe Taitolaji EHYT ry:n Cafe Taitolaji -ryhmätilaisuuksia järjestetään kohtaamispaikoissa. Ne on tarkoitettu aikuisille, jotka haluavat tavoitteellisesti muuttaa omaa alkoholinkäyttöään. Tilaisuuksissa tarjotaan valmiuksia muutokseen sekä ammattilaisten että vertaisten tuella. Osallistujia ryhmissä keskustelussa voi olla maksimissaan kymmenkunta. Cafe Taitolaji -tilaisuuden ohjaaminen vaatii ammattilaista tai työmuotoon liittyvän erityisen koulutuksen suorittanutta vapaaehtoista. Kohtaamispaikkojen tai järjestöjen, jotka ovat kiinnostuneita Cafe Taitolajin järjestämisestä alueelleen, kannattaa olla yhteydessä EHYTin aikuistyön työntekijöihin. Aikuistyö tarjoaa myös Taitolaji-yhteisökoulutuksia. Kolmen tunnin koulutus on suunnattu kohtaamispaikkojen, työpajojen ja muiden työllistävien työpaikkojen henkilöstölle. Koulutus antaa työntekijöille valmiuksia keskustella päihteistä ja tukea muutoksessa. Koulutus voidaan järjestää kertaluontoisesti koko työyhteisölle tai tehdä useammassa osassa henkilökohtaisempana neuvontana. Lisätietoa Taitolajin nettisivuilta (taitolaji.fi) 51

Tietoa päihteistä ja muustakin Kohtaamispaikoissa pidetään esillä monenlaista materiaalia päihteisiin, elämänhallintaan ja yleisempiinkin yhteiskunnallisiin teemoihin liittyen. Luettavissa on EHYT ry:n lehtiä ja julkaisuja sekä yhteistyökumppanien materiaaleja. Hyödyllisiä materiaaleja saa myös muun muassa Kelasta (esim. Opas Kelan tukiin ja palveluihin), Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisesta verkostosta EAPNFinistä (esim. vuosittain laadittava Sosiaaliturvan tarkistuslista) sekä eri järjestöistä.

Kohtaamispaikan oma päihdeohjelma Kohtaamispaikoissa on hyvä olla oma päihdeohjelma henkilöstölle ja vapaaehtoisille. Työntekijöissä ja vapaaehtoisissa on monenlaisia ihmisiä ja joillakin voi olla päihdetaustaa tai -ongelmia. Kohtaamispaikoissa voidaan käyttää EHYT ry:n päihdeohjelmapohjaa. Kohtaamispaikkojen päihteettömyyden ei kuitenkaan pidä olla ulossulkevaa, vaan aina pitää tarjota mahdollisuus. Myös työntekijää voi pyytää tulemaan huomenna uudestaan.

Päihdeasiamiestoiminta Apua ja neuvoja päihdeongelmaan saa ensisijaisesti oman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä potilas- ja sosiaaliasiamiehiltä. Mikäli palvelut eivät ole toimineet, voi ottaa yhteyttä päihdeasiamieheen. Päihdeasiamiehen tehtävä on auttaa ja neuvoa kävijöitä sekä heidän läheisiään päihdepalveluihin liittyvissä ongelmatilanteissa. Usein esiintyvät kysymykset ovat hoitoon pääsy, toimivat hoitoketjut, kuntoutuksen aikainen sosiaaliturva ja kohtelu. Näistä koulutetaan ja konsultoidaan erilaisissa verkostoissa. Kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori tekee yhteistyötä asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden päihdetoimijoiden kanssa edunvalvonnan kehittämiseksi ja asiakkaan aseman parantamiseksi. EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkoston avulla kerätään niin sanottuja hiljaisia signaaleja päihdepalveluihin liittyvistä ongelmatilanteista eri alueilla ja paikkakunnilla. Päihdeasiamiestoiminnasta lisätietoa verkossa paihdeasiamies.fi.

Päihdeneuvontapalvelu EHYT ry:n ja Helsingin Diakonissalaitoksen yhdessä ylläpitämä Päihdeneuvontapuhelin tarjoaa numerossa 0800 900 45 päihteisiin liittyvää neuvontaa ja apua kellon 52

ympäri, vuoden jokaisen päivänä. Puhelimeen vastaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Puhelimeen voi soittaa • Päihteidenkäyttäjänä, jolloin palvelu auttaa oman tilanteen arvioimisessa ja opastaa tarvittaessa eteenpäin asianmukaisiin päihdepalveluihin • Läheisenä tai vertaisena, jolloin palvelu antaa tukea ratkaisujen löytämiseen. Päihdeneuvontapuhelimen numeron voi myös antaa vinkkinä ja ensimmäisenä tukimuotona läheiselle tai vertaiselle. • Päihteidenkäyttäjiä kohtaavana työntekijänä, jolloin palvelu antaa apua ja tukea ohjaukseen. Palvelu on soittajalle ilmainen. Soittaa voi halutessaan nimettömänä. Palvelulla on rahoitus ainakin vuoden 2017 loppuun.

6. Sosiaalinen asianajo ja kansalaisaktivismi Ihmisten kohtaamisen ja tiedon jakamisen lisäksi tärkeä osa terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Elokolot toimivat aktiivisesti myös tällä saralla. Elokolot ja EHYT ry toimivat useilla paikallisilla ja valtakunnallisilla foorumeilla ja verkostoissa sosiaalisesti vahvan ja tasavertaisen yhteiskunnan puolesta. Elokolojen tätä toimintalinjaa voidaan nimittää sosiaaliseksi asianajoksi. Se tarkoittaa eri tavoin huono-osaisten ryhmien äänen tuomista julkiseen keskusteluun, tarvittaessa heidän puolestaan puhumista sekä heidän elin- ja toimintamahdollisuuksiensa parantamista. Kohtaamispaikkatoiminta vahvistaa myös ruohonjuuritasolla ihmisten osallisuutta ja aktiivisuutta, mikä on edellytys poliittiselle osallistumiselle ja aktiivisuudelle. Lisäksi kohtaamispaikoissa voidaan järjestää monenlaisia matalan kynnyksen kansalaistapahtumia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä voidaan tehdä niin valtakunnallisella rakenteiden tasolla kuin tukemalla ja kannustamalla ihmisiä heidän jokapäiväisessä arjessaan. Suomessa on esimerkiksi länsieurooppalaisittain suuret sosioekonomiset terveyserot. Nyky-Suomessa terveyttä eivät enää uhkaa niinkään bakteerit, virukset tai juomaveden laatu, vaan se mitä me itse teemme tai jätämme tekemättä. Viime vuosikymmeninä Suomi on käynyt läpi nopeaa yhteiskunnallista muutosta, joka on asettanut eri yhteiskuntaluokkia erilaisiin asemiin elämäntapojen, arvostusten ja toimintamahdollisuuksien suhteen. Kärjistäen mitä korkeammassa asemassa ihminen nyky-Suomessa on, sitä enemmän hänelle tarjoutuu mahdollisuuksia ja arvostusta, ja sitä kautta myös terveyden perusedellytyksiä. Nämä ovat jakautuneet Suomessa epätasaisesti. Ruohonjuuritasolla kohtaamispaikoissa vahvistetaan etenkin heikoimmassa asemassa elävien ihmisten sosiaalista luottamusta sekä luodaan sellaisia kontakteja ja toimintavalmiuksia, joita luottamuksen syntyminen edellyttää. Tätä voidaan nimittää myös osallisuudeksi, yhteisöllisyydeksi tai sosiaaliseksi pääomaksi. Keskeistä on kokemus, että minulla on väliä muillekin ja jotain, minkä vuoksi toimia maailmassa. Tämä tunne ei voi syntyä yksin. Yhteiskunnallisella tasolla asioiden seuraamiseen ja vaikuttamistoimintaan saa tietoa monilta sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä. Esimerkiksi EHYT ry julkaisee tutkimustulosten popularisointeja, kannanottoja ja muuta tietoa päihteiden käytöstä sekä ehkäisevän työn tärkeydestä. Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE ry (soste.fi) seuraa laajemmin yhteiskunnallista kehitystä, järjestöjen toimintaedellytyksiä ja hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia. Näiden järjestöjen asiantuntijoiden puoleen voi kääntyä ja kysyä lisätietoja ja vinkkejä myös paikalliseen vaikuttamistoimintaan. 54

Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toiminta EAPN-Fin-verkosto on avoin verkosto köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. Verkoston verkkosivuilta (eapn.fi) löytyy yleistä tietoa Suomen köyhyystilanteesta sekä ajankohtaisia tapahtumia ja keskustelunaiheita. EAPN-Fin julkaisee vuosittain myös Sosiaaliturvan tarkistuslista -lentolehtistä, josta on helppo tarkistaa yleisemmät sosiaaliturvan muodot Suomessa. Muutamat järjestöt laativat yhdessä vuosittain myös laajemman Järjestöjen sosiaaliturvaoppaan (sosiaaliturvaopas.fi)

Asunnottomien yö Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Asunnottomien yöhön liittyvä tapahtumia pidetään lukuisissa kaupungeissa. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon ja omaan kotiin. Asunnottomien yö on saanut suurta valtakunnallista julkisuutta. Se on hyvä tilaisuus järjestää myös kohtaamispaikassa aiheeseen liittyvää toimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Asunnottomien yönä monet EHYT ry:n kohtaamispaikat ovat olleet avoinna iltamyöhään. Lisätietoa verkossa asunnottomienyo.fi.

Kuka kuuntelee köyhää? -tilaisuus Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto on sitoutumaton liike, jonka tarkoituksena on synnyttää keskustelua köyhyydestä ja esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi. Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa kohtaavat kokemusasiantuntijat, eri alojen asiantuntijat ja päättäjät. Keskustelusta kirjataan muistiin konkreettiset ehdotukset köyhyyden vähentämiseksi ja ne esitetään päätöksentekijöille suoraan tai esimerkiksi lausunnon muodossa. Keskustelua voi jatkaa myös Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston Facebook-ryhmässä. Lisätietoa kukakuunteleekoyhaa.fi. Verkosto on myös laatinut muistilistan keskustelutilaisuuksissa huomioon otettavista seikoista: Tilaisuuden nimi: Kuka kuuntelee ……. köyhää? (valitaan alue, teema tai muu näkökulma) • Aika: Yleensä arkipäivä, esimerkiksi klo 17–20 • Paikka: Helposti tavoitettava, keskeinen paikka. Kohtaamispaikat ovat tähän luontevia. • Puheenjohtaja: Valitun näkökulman tunteva henkilö 55

Ohjelma: • Avaus • K-talk paneeli kokemusasiantuntijoiden kesken • Yhteinen keskustelu • Kahvi • K-talk-paneeli alan ammattilaisten tai tutkijoiden kesken • Yhteinen keskustelu • Tilaisuuden päätös Tilaisuuksiin osallistuvien kokemusasiantuntijoiden/erityisasiantuntijoiden ei tarvitse olla koulutettuja kokemusasiantuntijoita, mutta heillä on hyvä olla rohkeutta kertoa asiansa. Useimmiten tilaisuudet valmistellaan etukäteen yhdessä panelistien kanssa. Tilaisuuksissa puhumista helpottaa yleensä käytännön asiantuntijuus, vaikka joskus kyse on kipeistäkin asioista. Tilaisuuksista tehdään yleensä lehdistötiedote, joka lähetetään lähialueen tai valtakunnalliselle medialle.

Yksinäisyys Yksinäisyydellä tarkoitetaan yksinoloa, joka ei ole vapaaehtoista tai miellyttävää. Yksinäisyyteen liittyy yleensä kaipuuta toisten seuraan ja hyväksyntään. Yksinäisyys voi olla lyhytaikaista, pitkäkestoista tai lähes koko elämän kestävä kokemus. Jokainen kokee ainakin joskus yksinäisyyden tunteita. Yksinäisyyden kokeminen on aina henkilökohtaista. Toiset kaipaavat enemmän sosiaalista kanssakäymistä kuin toiset. Yksin oleminen ei aina merkitse yksinäisyyttä, ja jokainen tarvitsee joskus omaa rauhaa tai aikaa. Yksinäisyys ei myöskään aina tarkoita, etteikö ihminen tapaisi ketään, sillä yksinäinen voi olla myös esimerkiksi parisuhteessa, perheessä, harrastus- tai muussa ryhmässä. Monet kohtaamispaikan kävijät kärsivät yksinäisyydestä. On tärkeää tarjota heille matalan kynnyksen mahdollisuus tavata toisia ihmisiä, ja kohtaamispaikan tavanomainen toiminta onkin tärkeää yksinäisyyden torjuntaa. Yksinäisyydestä voidaan käydä kohtaamispaikassa myös yhteistä keskustelua. Se saattaa helpottaa omien yksinäisyyden kokemusten jakamista ja herkistää kävijöitä huomioimaan myös toisten mahdollinen yksinäisyys. Esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä voi virittää keskustelua: • Miltä tuntuu jäädä porukan ulkopuolelle tai olla muuten yksinäinen? • Mitä haittoja yksinäisyydestä koituu? Onko yksinäisyydestä mitään hyötyä? • Mitä kynnyksiä toisten kohtaamiselle voi olla? Kuinka niitä voi madaltaa? • Tunnetko ketään, jonka arvelet olevan yksinäinen? Kuinka häntä ja hänen kaltaisiaan voisi auttaa?

Yksinäisyyden kohtaamiseen ja lievittämiseen löytyy netistä runsaasti materiaalia esimerkiksi eri järjestöjen tekemänä. Sitä löytää vaikkapa googlettamalla ’yksinäisyyteen apua’. Nopein ensiapu yksinäisyyteen on silti aina toinen ihminen. Lyhytkin, hyvä kohtaaminen voi olla yksinäiselle tärkeä.

Työllisyys ja välityömarkkinat Monet kohtaamispaikan kävijät tuntevat työttömyyden arjen ja seuraukset. EHYT ry:n kohtaamispaikoilla on aktiivinen rooli myös työllistymisen edistämisessä niin valtakunnallisella kuin ruohonjuuritasolla EHYT pitää ensisijaisena tavoitteena ihmisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Samalla on muistettava, että kaikilla ei ole tähän mahdollisuuksia. Osa ihmisistä voi olla osatyökykyisiä eivätkä avoimetkaan työmarkkinat tarjoa samanlaisia mahdollisuuksia kaikille. Siksi tarvitaan myös erityistä sosiaalitaloutta ja välityömarkkinoita, joille voivat osallistua myös ne, jotka ovat avoimilla markkinoilla heikoissa asemissa. Sosiaalitalouden ja välityömarkkinoiden pelisäännöt ovat usein epäselviä ja vaihtelevat paljon, mikä heikentää niillä toimivien ihmisten asemaa entisestään. Oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan työtä tekemällä pitää taata kaikille. Elokolot myös työllistävät itse (ks. luku 3). Työllistämisen tarkoitus on aina palvella työllistettyjen ihmisten omaa parasta eikä lähtökohtana saa olla organisaation oma taloudellinen tai muu etu. Työllistämisen edellytykset voivat muuttua nopeastikin ja vaihdella paikkakunnittain. Siksi kohtaamispaikan on hyvä osallistua mahdollisuuksien mukaan erilaisiin verkostoihin ja tapahtumiin, joissa käsitellään oman alueen välityömahdollisuuksia, ja pyrkiä pysymään ajan tasalla esimerkiksi oman kunnan työllistämistilanteesta. Näin voidaan tukea myös kohtaamispaikan kävijöitä, jos he ovat etsimässä mahdollisuuksia työllistyä tai siirtyä kohti työelämää.

Kansalaistoiminta Kohtaamispaikat tarjoavat paljon mahdollisuuksia myös erilaiselle kansalaistoiminnalle lähialueen asukastoiminnasta valtakunnalliseen vaikuttamistoimintaan, vaalipaneeleihin tai vaikka kansalaisadressin keräämiseen. Esimerkiksi Setlementtiliitolla on paljon lähialuetoimintaan liittyviä konkreettisia toimintatapoja (setlementti.fi).

Tilakävely (Setlementtiliitto) Kohtaamispaikka voi järjestää itsenäisesti tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa kävelykierroksia oman alueen kiinnostavissa ja mukavissa paikoissa, jotka järjestävät 57

toimintaa ja tapahtumia. Pyytäkää tilojen ylläpitäjiä mukaan kertomaan omasta toiminnastaan ja toimintamahdollisuuksistaan. Kutsukaa heitä myös omaan kohtaamispaikkaanne. Kynnys käydä eri paikoissa ja tehdä yhteistyötä madaltuu.

Oman alueen kansalaisraati (Setlementtiliitto) Harkitusti valittu, aluetta monipuolisesti edustava 10−20 ihmisen ryhmä kokoontuu kolmeksi tai neljäksi illaksi pohtimaan jotakin tiettyä alueen kysymystä tai ongelmaa. Raatilaisille järjestetään alan asiantuntijoiden kanssa tietoa käsiteltävänä olevista asioista. Raatilaiset keskustelevat pienryhmissä ammattitaitoisten keskustelunohjaajien johdolla ja lopuksi tekevät julkilausuman, joka yleensä sisältää konkreettisia toimintaehdotuksia. Tilaisuus on suhteellisen työläs ja edellyttää laajemman toimijaverkoston järjestämään ja ylläpitämään. Lisämateriaalia Setlementtiliitosta.

Ideaolohuone (Setlementtiliitto) Ideaolohuoneessa pohditaan osallistujille tärkeitä asioita teen tai kahvin sekä mukavan tekemisen äärellä. Siellä voidaan myös kehitellä eteenpäin kansalaisraadissa liikkeelle lähtenyttä ideaa tai virikettä. Suunnitteilla voi olla myös tapahtuma, tempaus tai talkooprojekti. Idea voi olla keksitty ennen tapaamista, jolloin tapaamisessa suunnitellaan mitä sille konkreettisesti tehdään. Toisaalta voidaan tulla pohtimaan hyviä tempauksia alusta alkaen. Ideaolohuone on helppo, mukava, matalan kynnyksen tapa vaikuttaa lähiympäristöön. Tarkoitus on, että ihmiset tutustuvat toisiinsa rennossa ilmapiirissä. Ideointi ja toiminta saavat mahdollisuuden jutustelun ja tutustumisen myötä, mutta ideointi ja toiminta auttavat myös tutustumisessa. Siksi ideaolohuonetapaamisia kannattaa järjestää säännöllisesti, vaikka kerran viikossa säännöllisenä ajankohtana.

Vaalipaneeli Kohtaamispaikka on hyvä paikka myös vaalikeskusteluille. Elokoloissa on järjestetty niin kunta-, eduskunta- kuin eurovaalipaneeleitakin. Tyypillisin tapa on kutsua edustaja paneeliin jokaisesta puolueesta. Toinen hyvä tapa on järjestää vaalikeskusteluita useana vaaleja edeltävänä viikkona peräkkäin esimerkiksi niin, että jokaisella kerralla on edustajat kahdesta puolueesta. Isommassa paneelissa tilaisuuden puheenjohtajalla on tärkeä rooli kysyä kysymyksiä, jakaa puheenvuoroja ja pitää huolta, että myös yleisö pääsee ääneen. Muutaman ehdokkaan keskustelussa taas saatetaan päästä syvemmälle eri teemoihin. Kohtaamispaikassa voidaan valmistella jo ennalta kysymyksiä ja niitä voi kerätä esimerkiksi palautelaatikkoon.

Lisälukemista Kohtaamispaikoista sekä sen erilaisista tapahtumista ja toiminnoista on olemassa myös muuta kirjallisuutta ja hyödyllisiä oppaita. Niitä voi etsiä netistä ja kysyä eri järjestöistä, esimerkiksi EHYT ry:stä, Sininauhaliitolta ja Setlementtiliitolta. Perusteellinen katsaus päiväkeskustoiminnan eri puoliin on Sininauhaliiton Yhteinen päiväkeskus -raportti, joka on ladattavissa netistä. EHYTistä saa tietoa ja materiaaleja ehkäisevään päihdetyöhön sekä muuhun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Ihmisen terveydelle, hyvinvoinnille ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle ratkaisevaa on kokemus sosiaalisesta paikasta. Se tarkoittaa tunnetta, että on toivottu vieras maailmassa. Luottamusta siihen, että minun kannattaa toimia ja osallistua ympäristön tapahtumiin, koska minulla on väliä toisille. Kohtaamispaikat antavat kansalaisille mahdollisuuden yhteiseen toimintaan, kuuntelemiseen ja kuulluksi tulemiseen. Hyvät kohtaamiset lisäävät itsearvostusta, joka on tärkeä päihdehaitoilta suojaava tekijä. Elokolo-kohtaamispaikkatoimintaa on harjoitettu Suomessa jo 25 vuotta. Sen monipuolisen toiminnan eri ulottuvuuksia ja toimintoja ei kuitenkaan ole laitettu aiemmin yksiin kansiin. Käsillä oleva käsikirja kuvaa Elokolojen ja ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikkatoiminnan keskeisimpiä elementtejä, jotta myös muut kohtaamispaikat ja yhdistykset voisivat hyödyntää ja ottaa niitä käyttöön omassa toiminnassaan. Kirja tarjoaa virikkeitä myös muille matalan kynnyksen toimintakeskuksille, asukastuville ja päiväkeskuksille. Yhteistä näille kaikille on, että ne toimivat Elokolojen tapaan erilaisia ihmisiä yhdistävinä sosiaalisina paikkoina.

EHYT ry 2016 www.ehyt.fi ISBN 978-952-6661-17-9 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-6661-16-2