1
25.2.2020
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
SYDÄNTERVEYDEN EDISTÄMINEN ON EHKÄISEVÄÄ PÄIHDETYÖTÄ S. 4–5
Moni asia koukuttaa nuoria s. 6–7
Ilmoittaudu mukaan edustajakokoukseen s. 14–15
PÄÄKIRJOITUS
Kohti uutta strategiakautta
O
lemme aloitelleet kiinnostavaa kevättä valmistautumalla maaliskuun edustajakokoukseen, jossa muun muassa päätetään EHYTin uudesta stra-
tegiasta. EHYT ry:llä on 111 jäsentä, joista monella on lukuisia omia jäsenyhdistyksiään. Toimintamme ei kuitenkaan kohdistu pelkästään jäsenyhdistystemme jäseniin ja vapaaehtoisiin, vaan toimintamme kohde on paljon laajempi. Työmme oikeutus kumpuaa laajan jäsenpohjamme halusta edistää yhdessä niitä asioita, joita he pitävät itse tärkeinä. Valtio pitää kansalaistoimintaa niin tärkeänä, että se on perustanut Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, jonka toimintasuunnitelmassa kuluvalle nelivuotiskaudelle 2017–2021 tavoitteiksi on asetettu kansalaisyhteiskunnan autonomian ja elinvoimaisuuden vahvistaminen sekä globaalien muutostekijöiden tunnistaminen. Valtio on Suomessa myös kansalaisyhteiskunnan keskeinen rahoittaja. Me EHYTissä olemme työstäneet jäsenistömme ja sidosryhmiemme kanssa omaa strategiaamme tiiviisti viime vuoden aikana ja tunnistaneet jäsenistömme ja muiden yhteistyökumppaneidemme tuella ehkäisevän päihdetyön kansalaistoiminnalle tärkeitä tarpeita ja mahdollisuuksia. Tunnistettujen tarpeiden myötä pyrimme ohjaamaan työtämme niin, että se täyttäisi menestyksekkäästi tarkoituksensa myös tulevaisuudessa.
Toimintaympäristömme on kuitenkin muutoksessa ja globaalien voimien paineessa – kuten KANEnkin toimintasuunnitelma ennakoi. Kansalaisosallistumisen kentällä tulevat yleistymään esimerkiksi yksittäiseen kampanjaan tai aiheeseen keskittyvät, samoin digitaalisille alustoille sijoittuvat osallistumisen muodot. Rahoituspohjamme tulevaisuuden näkymät toimintaedellytysten suhteen ovat herättäneet keskustelua kuluneen vuoden aikana käydyn rahapelipoliittisen keskustelun pyörteissä. Myös ajankohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten rakenteiden uudistus on meille terveyttä edistäville järjestöille merkittävä tulevaisuuden reunaehtoja määrittävä tekijä. Toisaalta myös valtiolla on omat tarpeensa ja tärkeysjärjestyksensä, joiden mukaan rahoitustamme ohjataan. Tänä vuonna meillä on Suomessa hallitusohjelma, jossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä arvostetaan selkeästi korkealle. Nyt on tärkeä hetki pyrkiä vaikuttaman siihen, että hallitusohjelman tavoitteet pääsevät toteutumaan myös kansalaisyhteiskunnan tasolla. Samaan aikaan on tärkeää vaikuttaa siihen, että tulevissa alueellisissa ja paikallisissa terveyden edistämisen rakenteissa ennaltaehkäisevä työ sekä yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa tulee näkymään myös käytännössä, ei vain tavoitteissa. Edustajakokouksemme järjestetään lauantaina 21.3. Kokousta edeltävässä aamupäivän seminaarissa nimekkäät puhujat keskustelevat työmme tulevaisuuden edellytyksistä. Seminaarin jälkeen edustajakokouksessa keskustellaan EHYTin tulevaisuutta linjaavasta strategiasta. Meille EHYTläisille tämä on tärkeä hetki vaikuttaa siihen, miltä työmme näyttää tulevaisuudessa sekä varmistaa, että pystymme tekemään yhtä tärkeää ja vaikuttavaa työtä jatkossakin. Tervetuloa siis mukaan!
ALUKSI
02 02
03
Pääkirjoitus
Sisällys
Päihdetyön uutisia
EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenyhdistyksille ja vapaaehtoisille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, nikotiinituotteista, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heikkilä TOIMITUS: Hanna Heikkilä, Reetta Paavilainen, Nikki Pesonen ja Teresa Tenkanen JUTTUIDEAT JA PALAUTE: Teresa Tenkanen, teresa.tenkanen@ehyt.fi ULKOASU Sanna Pyykkö / Sopiva Design KANNEN KUVA: Minna Lehtinen JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Nikki Pesonen, nikki.pesonen@ehyt.fi PAINO Suomen Uusiokuori Oy NUMERO 1/2020 ISSN 2342-902X (painettu)
Kari Vuorinen
Talous- ja hallintojohtaja p. 050 336 7040 kari.vuorinen@ehyt.fi
2
ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) ILMESTYMINEN: Seuraava lehti ilmestyy 28.5.2020. Aineistot 5.5.2020 mennessä.
TEEMA
04 06 08
09
Sydänterveyden edistäminen on ehkäisevää päihdetyötä Moni asia koukuttaa nuoria Keinoja parempaan päihdepalveluun
Kolumni
SEURAA EHYT RY:TÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA facebook.com/ehytry twitter.com/EHYTry IG Ehyt_ry youtube.com/user/ ehytry
JÄRJESTÖ
10 11 12 13 14 16 17 18 19
slideshare.net/EHYT
31.1.2020 Mika Kärkkäinen@mjkarkkainen: Unen laatu erittäin hyvä. Aktiivisuustaso huipussa. Paino -2. Fysiikka paras 20 vuoteen. #Tipaton onnistui ensimmäisen kerran.
Julkaisut
Uutisia
Henkilökuva
Kuulumisia kentältä Järjestötoiminnan ajankohtaiset
Uutisia
EHYT ry ympäri Suomen
Koulutukset
Tapahtumat
Tipaton tammikuu poiki yli 80 ehdotusta uudeksi tottumukseksi alkoholin tilalle
T
ipattoman tammikuun aikana Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry jalkautuivat Tipattoman esittelypisteellä Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) Uudenmaan sairaaloihin. Esittelypisteillä keskusteltiin Tipattomasta, alkoholista ja päihteistä sekä koottiin kävijöiden ehdotuksia uusiksi tottumuksiksi alkoholin tilalle. Ideoita ja ehdotuksia jättivät niin nuoret kuin varttuneemmatkin esittelypisteelle juttelemaan poikenneet kävijät. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia. HUS on Tipattoman tammikuun viestintäyhteistyökumppani kuluvana vuonna. Tammikuussa 2020 Tipattoman teemana oli alkoholin rooli erilaisissa tavallisissa, arkisissakin tilanteissa. Tavoitteena oli herättää ajatuksia alkoholinkäyttöön ja totuttuihin käyttäytymismalleihin liittyen. Millaisia uusia tottumuksia voisi löytyä saunaoluen, after work -skumpan tai punaviinilasillisen tilalle? Juomista ykkössuosikiksi nousi tavallinen, raikas vesi. Myös smoothiet olivat suosittu ehdotus juomaksi alkoholin tilalle. Ruokaehdotuksista esille nousivat muun muassa hedelmät ja suklaa. Uudeksi tottumukseksi ehdotettiin muutakin kuin juomia, esimerkiksi jotakin tekemistä, kuten yhdessäoloa muiden kanssa. Myös ulkoilu ja luonnossa liikkuminen nousivat tekemisehdotusten kärkeen. Kampanjan aikana kerättyjä ehdotuksia uusiksi tottumuksiksi on koottu tiedotteeseen, jonka voit lukea Tipattoman verkkosivuilta www.tipaton.fi LUE LISÄÄ: tipaton.fi 3
Sydänterveyden edistäminen on ehkäisevää päihdetyötä Suomen Sydänliiton pääsihteerillä Tuija Braxilla on monipuolinen ja laaja kolmenkymmenen vuoden kokemus terveys- ja päihdeteemoista aiemman kansanedustaja- ja ministeritaustansa takia. Brax näkee ehkäisevällä päihdetyöllä ja sydänterveyden edistämisellä paljon yhteisiä piirteitä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Teksti: Teresa Tenkanen, kuva: Pia Inberg
T
uija Braxin mukaan päihdekysymys voidaan nähdä aivan keskeisenä sydänterveyskysymyksenä. ”Mielestäni ehkäisevän päihdetyön toiminnan ja materiaalien tunteminen sekä niiden esille nostaminen on erityisen tärkeää Sydänliiton sopeutumisvalmennustyössä ja muussa tekemässämme terveyden edistämistyössä”, Brax avaa. EHYTiä ja Sydänliittoa yhdistävät monet samat viestit terveyden edistämiseksi ja esimerkiksi alkoholin liikakäytön ehkäisemiseksi. Braxin mielestä myös päihdejärjestöissä kannattaa kertoa alkoholin sisältämistä kaloreista ja alkoholinkäyttöön liittyvistä painonhallinnan riskeistä. Alkoholin lisäksi myös muihin päihteisiin, kuten nikotiinituotteisiin liittyvien asioiden huomioiminen ja niiden esiin nostaminen on sydänja verisuonisairauksien näkökulmasta tärkeää - samoin se, että sydänjärjestöt tekevät omalta osaltaan ehkäisevää päihdetyötä. Brax toimii varapuheenjohtajana Euroopan sydänjärjestöissä, jossa yhtenä asiana vaatimuslistalla on saada alkoholijuomien etiketteihin ja pakkauksiin sisällysmerkinnät. Tässä asiassa EHYT tekee yhteistyötä EU-tasolla.
4
Sydäniskurit pelastavat henkiä Brax nostaa ajankohtaisista asioista esille sydäniskureihin liittyvän kampanjan. Helmikuun 11. päivänä vietettävään 112-päivään liittyy Sydänliiton Defi.fi- eli sydäniskuri-hanke, joka on edennyt hyvää vauhtia. ”Aloitimme päivittämään pari vuotta sitten Defi.fi-sivustolle rekisteriä kaikista Suomessa löytyvistä defibrilaattoreista eli sydäniskurilaitteista paikkakunnittain. Sivustolle on nykyään merkattu paikkatietojärjestelmään sydäniskureiden sijaintipaikkoja, joita tällä hetkellä rekisterissä on jo yli 3300. Sydänliitto on ottanut asiakseen, että kaikki Suomen sydäniskurit löytyisivät jatkossa listalta”, Brax kertoo. Defi.fi-rekisteri on Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Sydänliiton hallinnoima. Kännykkään ja tablettiin on saatavilla maksuton Suomi 112 -sovellus, josta aukeaa huhtikuusta lähtien omana valikkonaan myös Defi.fi-sivusto. Sydäniskureilla on sydämenpysähdyksen sattuessa keskeinen merkitys erityisesti syrjäseuduilla, jossa avun saaminen paikan päälle kestää kauan. Brax heittääkin haasteen EHYTin
jäsenyhdistyksille: yhdistykset voivat selvittää löytyykö omalta paikkakunnalta sydäniskureita ja onko niitä merkattu Defi.fisivustolle. Sivustolle on todella helppo ilmoittaa sydäniskureiden paikkakunnat ja niiden tarkemmat sijainnit. Yhdistyksen jäsenistöä on tärkeää opastaa defibrilaattorin käytössä. Laite on helppokäyttöinen ja antaa sekä suomeksi että ruotsiksi selkeät ohjeet, eikä sitä käyttämällä voi vahingoittaa ketään. ”Yhdistykset voisivat halutessaan perustaa oman kampanjan ja hankkia harvaan asutuille seuduille sydäniskureita”, Brax vinkkaa.
Neuvokas perhe opastaa lapsiperheitä Sydänliitto tekee aktiivisesti lapsi- ja perhetyötä, johon liittyvä Neuvokas perhe -hanke etenee vauhdikkaasti ympäri Suomen. Neuvokas perhe -sivustolta löytyvä sähköinen digikortti on avattu ja on käytössä Suomen neuvoloissa. Neuvokas perhe -sivustolta löytyy erilaisia arkeen ja hyvinvointiin, kuten syömiseen ja liikkumiseen liittyviä vinkkejä lapsiperheille. Digikortissa kysytään päihteiden käytöstä ja neuvotaan eteenpäin riskitilanteissa. Suomen kuntien neuvolatyöntekijät on koulutettu materiaaleihin kertaalleen ja vahvistuskoulutuksia tehdään tällä hetkellä. ”Viime vuosina on käyty paljon keskustelua siitä, pelkäävätkö nuoret aikuiset lapsiperhearkea, kun se voi kuulostaa kaikkine vaatimuksineen ja vastuineen niin haastavalta. Lapsiperhe-elämää ei tarvitse suorittaa, vaan se on mukava ja iloa tuova asia”, Brax kannustaa.
Ehkäisevälle päihdetyölle on tarvetta kaikissa ikäryhmissä
Brax näkee ehkäisevän päihdetyön merkityksellisenä erityisesti kaikissa ns. Vodkabelt-maissa (Pohjoismaat, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina), joissa juodaan ja valmistetaan paljon kirkasta alkoholia. Julkisuudessa on iloittu, että nykynuoret käyttävät vähemmät päihteitä. Kuitenkin kun nuoret täysi-ikäistyvät, yleistyy päihteiden käyttö monien kohdalla, ja esimerkiksi opiskelijat juovat edelleen suhteellisen paljon alkoholia. ”Täytyy muistaa, että vaikka päihteiden käyttö nuorilla on osittain vähentynyt, on ongelmakäyttäytymisen riski edelleen suuri. Ehkäisevään päihdetyön painottaminen on keskeisessä roolissa edelleen”, Brax huomauttaa. Liikkumattomuus, ylipaino, masennus, yksinäisyys ja päihteet – nämä kaikki ovat terveyteen liittyviä teemoja, jotka yhdistävät sekä päihde- että sydäntyötä. ”Jos jollakin kohde- tai ikäryhmällä menee paremmin, ei pidä tuudittautua siihen, että koko iso kuva olisi voitettu”, Brax muistuttaa. Väestö ikääntyy ja tarkasteltaessa ikäihmisten ajankäyttö- ja alkoholinkäyttötilastoja voidaan löytää yllättäviä piikkejä alkoholinkäytössä tiettyjen ryhmien kohdalla. Näitä ovat mm. eläkkeelle jääneet naiset, joista osan kohdalla alkoholinkäyttö on jo riskikäytön rajoilla ns. päivittäisen tissuttelun myötä. Tarvetta ehkäisevälle päihdetyölle myös ikääntyvän väestön parissa on paljon. Braxin mukaan kansanterveysjärjestöjen on tärkeää edistää aktiivista aikuisuutta ja tarjota muuta mielekästä tekemistä ja toimintaa tissuttelun tilalle.
Positiivinen, voimavaralähtöinen viestintä vaikuttaa Terveys- ja päihdeasioista viestimisessä Brax kokee tärkeänä positiivisen, voimavaralähtöisen viestinnän metodin. Sydänliitossa kaikki tekstit testataan myös vieraalla sekä kohderyhmän näkökulmasta. Tällä varmistetaan, että viesteissä on aina ”silmästä silmään” -lähestymistapa, eikä ylhäältä päin lähtevä, pelotteleva ja sormea herisyttävä tyyli. Positiiviset uskoon ja toivoon sekä kehuun ja kiitokseen viittaavat viestit ovat Braxin mukaan vaikuttavampia viestinnässä, myös pitempiaikaisesti. ”Pienten askelten politiikka ja pienistä askelista iloitsemisen maailma on tärkeää.” Brax on huomannut, että vielä on paljon oppimista päihdekentällä tapahtuvassa viestinnässä. ”Monesti mennään vielä negatiivisen pelottelun kautta. Elämäntapamuutostutkimusten mukaan kannattaa kehua ja tehdä näkyväksi myös pienempiä muutosaskeleita ja siirtyä sitten seuraavaan. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, kun kyseessä ovat riskiryhmät”, Brax summaa. Viestinnässä on järjestöjen tärkeää tehdä yhteistyötä.
Paikallisyhdistykset mukaan yhteistyöhön
Brax näkee, että paikallisella tasolla tapahtuva järjestöyhteistyö eri alan toimijoiden kesken voi tuoda hyviä kokemuksia ja antaa uusia mahdollisuuksia. Paikallisten sydänyhdistysten ja ehkäisevän päihdetyön toimijoiden verkostoituminen voi tuoda uusia, monipuolisia yhteistyöavauksia. Yhteistyöhön luontevia alustoja ovat erilaiset tapahtumat sekä teemapäivät ja -viikot. Toukokuussa vietetään sydänviikkoa ja syyskuussa maailman sydänpäivää, samoin yhteisiä teemoja päihdepuolen kanssa löytyy myös NCD/tarttumattomien tautien kampanjayhteistyöstä, jollaista paljon yhdessä sydän- ja päihdejärjestöjen kanssa tehdäänkin muualla maailmassa. Nämä isot yhteiset tapahtumat ja kampanjat (myös Ehkäisevän päihdetyön viikko), mutta mikseivät vaikka liikuntaryhmät tai yhteiset seminaarit ovat luontevia yhteistyön paikkoja. ”Kun esimerkiksi jollekin pienelle paikkakunnalle on kutsuttu joku asiantuntija puhumaan, niin voitaisiin kutsua paikalle yleisöä muistakin yhdistyksistä. Yhteistyötä vahvistavana voisi olla myös yhteinen retki- ja virkistystoiminta, jonka avulla saadaan ihmisiä eri yhdistyksistä entistä tehokkaammin ja reippaammin yhteistyöhön”, Brax visioi.
HYÖDYLLISIÄ VERKKOSIVUSTOJA: Suomen Sydänliiton verkkosivut – www.sydan.fi Rekisteri Suomen sydäniskureista – www.defi.fi Neuvokas Perhe – www.neuvokasperhe.fi Tulppa-kuntoutus – aivoinfarktipotilaiden vertaistukiryhmät ympäri Suomen www.tulppakuntoutus.fi
Tuija Braxilla on puheenvuoro aiheesta "Järjestöjen rooli muuttuvalla terveyden edistämisen kentällä" EHYTin edustajakokousta edeltävässä ajankohtaisseminaarissa la 21.3. EHYTin keskustoimistolla.
5
MONI ASIA KOUKUTTAA NUORIA Nuori voi tulla riippuvaiseksi monista asioista. Tupakka, kännykän näplääminen tai pelaaminen voivat koukuttaa. Miksi riippuvuus syntyy? Miten siitä pääsee eroon? Tätä miettivät Selvis-hankkeen nuoret. Selviksen kolme työntekijää tekevät yhdessä opiskelijoiden kanssa aineistoja päihteistä ja pelaamisesta. Aineistoja voidaan käyttää, kun puhutaan päihteistä ja pelaamisesta nuorten kanssa. Aineisto auttaa, jos esimerkiksi joku haluaa päästä eroon tupakasta, alkoholista tai pelaamisesta. Aineistojen avulla voi opetella myös kieltäytymistaitoja. Se tarkoittaa tilanteita, joissa joku tarjoaa nuorelle tupakkaa, alkoholia tai huumeita. Mitä teet, jos haluat sanoa ”ei”, vaikka se tuntuu vaikealta?
TIETOA PÄIHTEISTÄ YHDESSÄ NUORTEN KANSSA
Nuorten omat tarinat ja kokemukset päihteistä ja pelaamisesta tulevat kuulumaan aineistoissa.
Selvis-hankkeen työntekijät vierailivat syksyllä esimerkiksi ammattiopisto Livessä Helsingin Itäkeskuksessa. Siellä he tapasivat ryhmän opiskelijoita. Yhdessä tapaamisessa opiskelijat keskustelivat riippuvuudesta. Keskustelussa Liven opiskelijat tiesivät monia aineita, joista voi tulla riippuvaiseksi. Opiskelijat mainitsivat alkoholin, tupakan, huumeet ja lääkkeet. 6
Olavi Leinonen ei enää pelaa niin paljon kuin ennen. Myös monenlaisesta toiminnasta voi tulla riippuvaiseksi. Liven opiskelijat mainitsivat uhkapelit ja rahapelit. Monet ovat riippuvaisia kännykästä. Tuntuu, että kännykkää on pakko pitää kädessä koko ajan. Jotkut ovat riippuvaisia sosiaalisesta mediasta. Sielläkin pitää olla melkein koko ajan. Kun joku tykkää päivityksestäni, se tuottaa mielihyvää. Tykkäyksiä halutaan yhä enemmän. – Tykkäykset koukuttavat, tiivistivät Liven nuoret. Opiskelija Olavi Leinonen kertoi, että joskus hän on pelannut kotona paljon.
Tyttöystävä ei pitänyt siitä. – Pelit oli ykkönen ja eksä kakkonen, hän sanoo. Myös Tomas Fabricius pitää pelaamisesta. Hän pelaa, jos on tylsää. Joskus käy niin, että hän tulee äkäiseksi, jos hän ei pääse pelaamaan.
MITÄ RIIPPUVUUS TARKOITTAA?
Tomas on oikeilla jäljillä, kun hän puhui tylsyydestä. Riippuvuus syntyy aineisiin tai toimintoihin, jotka tuottavat nopeasti ja helposti mielihyvää. Nousuhumala, pelaamisen jännitys tai tykkäykset somessa ovat miellyttäviä tunteita. Ihminen voi haluta niitä yhä enemmän ja yhä useammin, jos elämä on muuten ankeaa, stressaavaa, yksinäistä tai tylsää.
Niistä saa miellyttäviä tunteita helposti ja nopeasti. Tätä kutsutaan myös koukuttamiseksi. – Ne rentouttavat ja niiden avulla voi palkita itseään, miettivät Liven nuoret. Nuoret pohtivat yhdessä myös, miten riippuvuuksista pääsee eroon. Silloin kannattaa tehdä jotain muuta, mistä itse pitää. – Jos minua pyydetään ulos, lähden mielelläni, Olavi Leinonen sanoo. – Laitan kännykän äänettömälle, silloin kännykän käyttö vähenee. Miro Haski sanoo.
Joskus Tomas Fabricius tulee pahalle tuulelle, jos hän ei pääse pelaamaan. – Voin vaikka siivota oman huoneen, Robin Roth sanoo. – Käytän stressipalloa, Tomas Fabricius kertoo Näin Selvis-hanke kerää keinoja, joilla voi päästä eroon päihteistä, pelaamisesta ja riippuvuuksista. Aineistot valmistuvat vuonna 2020. Huomasitko, että tämä juttu oli kirjoitettu selkokielellä? Juttu julkaistiin ensimmäisenä Selkolehti Leijassa. Teksti ja kuvat: Markku Juusola
Mikä on SELVIS? • SELVIS tekee selkokielellä aineistoja päihteistä ja pelaamisesta. • Aineistot on tarkoitettu itsenäistyville nuorille. • Nuoret ja ammattilaiset osallistuvat aineiston tekemiseen. • SELVIS-hanketta vetävät EHYT ry ja Kehitysvammaliitto ry.
7
Keinoja parempaan päihdepalveluun Teksti: Tuula Sillanpää, kuva: Pixabay
P
otilas on oikeutettu hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Myös sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada laadukasta sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua. Molemmissa tapauksissa palvelujen tarvitsijan omaa mielipidettä tulee kuulla. Nämä pykälät soveltuvat muun muassa päihdeongelmasta kärsivään, joka hakee itselleen apua. Päihdepalveluissa on valtakunnan tasolla selkeitä eroja. Kunnat voivat järjestää päihdetyön omalla tavallaan. Lain vaatimuksia on toki noudatettava. Lisäksi tulee ottaa huomioon erilaiset suositukset, käypähoitosuositukset ja ohjeet.
Palvelun ja hoidon pitää olla hyvää ja kohtelun asiallista
Jos hoitoon ei pääse, kohtelu on huonoa tai hoitokäytännöt mietityttävät, päihdeasiakkaan kannattaa puhua ongelmasta siinä yksikössä, jossa hän jo on asioinut. Molemmat osapuolet tuntevat tapauksen ja ovat lähellä toisiaan. Lisäksi kunnallinen sosiaaliasiamies auttaa monessa sosiaalipalvelun 8
ongelmassa. Potilasasiamies puolestaan auttaa terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon liittyvissä epäkohdissa. Potilasasiamiehen tavoittaa jokaisesta terveydenhuollon yksiköstä, joka voi olla kunnallinen, kuntien yhteinen tai yksityinen terveyspalvelu. Muistutusmenettely on astetta virallisempi keino. Se on käytettävissä sekä sosiaalihuollossa että terveydenhuollossa, kun palvelun tai hoidon laadussa tai kohtelussa on puutteita. Vaikka määräaikaa ei ole, muistutus kannattaa tehdä mahdollisimman pian ja lähettää eteenpäin. Toimintayksiköstä vastuussa oleva henkilö (tai sosiaalihuollon johtava viranhaltija) käsittelee muistutuksen ja antaa siihen kirjallisen vastauksen, jossa on perustelut. Käsittelyaika on normaalisti 1-4 viikkoa. Useimpien kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien internetsivuilla on valmis lomake, postitusosoite ja täyttöohjeet muistutuksen tekemistä varten.
Jos muistutus ei menesty, päihdeasiakas voi tehdä samasta asiasta hallintokan-
telun. Silloin edellytetään, että sosiaali- tai terveyspalveluja annettaessa on menetelty lain vastaisesti tai jätetty velvollisuudet täyttämättä. Kantelu toimitetaan valvovalle viranomaiselle, käytännössä aluehallintovirastolle (AVI). Määräaikaa kantelun tekemiselle on kaksi vuotta, mutta tässäkin kannattaa toimia nopeammalla aikataululla. Kanteluiden käsittelyajat ovat useita kuukausia.
Sosiaalihuollon kirjallisiin hallintopäätöksiin voi hakea muutosta Päihdeasiakkaan kohdalla muutoksenhaku tulee tyypillisesti ajankohtaiseksi, kun kunnan sosiaalihuolto ei ole myöntänyt maksusitoumusta laitoskuntoutukseen. Kielteiseen päätökseen haetaan oikaisua saman kunnan lautakunnalta tai muulta toimielimeltä, joka on ilmoitettu muutoksenhakuohjeessa. Oikaisuvaatimusaika on 30 päivää. Tämän jälkeen saadusta päätöksestä voi tarvittaessa valittaa hallinto-oikeuteen, joka on erikoistuomioistuin. Tässäkin
Seksuaaliterveyden edistäminen on asennekysymys?
Kolumni
A
loitin joulukuussa ma. erityisasiantuntijana EHYTissä ja työhöni kuuluu erityisesti toiminnan arviointi. Aikaisemmin olen työskennellyt järjestöissä niin eläkeläisten kuin nuorten terveyden edistämisen parissa sekä kehittämisen ja johtamisen tehtävissä. Kesällä 2019 väittelin terveystieteiden tohtoriksi ammattiin opiskelevien nuorten seksuaaliter-
määräaika on 30 päivää. Kirjalliset muutoksenhakuohjeet ovat tärkeitä, koska niissä kerrotaan, miten oikaisuvaatimus tai valitus tehdään, kenelle se lähetetään ja missä määräajassa. Käsittely voi kestää yhteensä yli vuoden. Toisinaan asiakkaat ovat joutuneet erikseen vaatimaan kirjallista päätöstä. Heille on alun perin vain soitettu sosiaalipalveluista ja ilmoitettu, että maksusitoumusta ei anneta.
Terveydenhuollossa laaditaan lähetteitä ja lausuntoja, mutta ei tehdä hallintopäätöksiä. Valituksen sijasta siellä on käytettävissä ainoastaan muistutusmenettely. Valtakunnallinen päihdeasiamies neuvoo ongelmatilanteissa puhelimitse ja sähköpostin kautta. www.paihdeasiamies.fi
veydestä. Seksuaalisuus on nuorelle tärkeä voimavara, mutta samalla herkästi haavoittuva. Hyvään seksuaaliterveyteen kuuluu muun muassa se, että kokee itsensä ja oman seksuaalisuutensa hyväksytyksi ja että seksuaalisuudesta voi nauttia turvallisesti. Seksuaaliterveyden ongelmiin ovat yhteydessä esimerkiksi vanhemmilta ja aikuisilta saatavan tuen puute, psyykkinen pahoinvointi, päihteiden käyttö ja heikko sosiaalinen tukiverkosto. Ehkäisevä päihdetyö vahvistaa ja edistää myös seksuaaliterveyttä. Ammattiin opiskelevista 15–19-vuotiaista nuorista hieman yli puolet on kokenut yhdynnän, ja nuorten seksuaalikäyttäytyminen on aktiivista ja monimuotoista heti alusta lähtien. Esimerkiksi suuseksi on nuorten keskuudessa yhtä yleistä kuin yhdynnät, kumppanien määrä nuorilla on varsin suuri ja kondomin käyttö on epäsäännöllistä. Vain pieni osa tutkimukseeni osallistuneista nuorista oli käynyt seksitautitesteissä. Yksi tärkeä osa seksuaaliterveyden edistämistä on seksitautien varhainen toteaminen ja kumppaneille tartunnasta kertominen. Seksuaaliterveys ja tarvittaessa testit olisikin syytä ottaa aktiivisesti puheeksi, kun nuori kohdataan esimerkiksi terveydenhuollossa. Tutkimukseeni osallistuneilla nuorilla oli varsin heikot tiedot seksitaudeista. Esimerkiksi vain joka neljäs nuori tiesi, että kaikki seksitaudit voivat olla oireettomia ja alle puolet nuorista tiesi, ettei hiv tartu suutelemalla. Luotettava ja oikea-aikainen tieto on tärkeää, jotta nuori voi tehdä tietoisia päätöksiä seksuaaliterveyteen liittyen. Tieto myös vähentää seksitauteihin liittyvää stigmaa ja turhia pelkoja. Työtä nuorten seksuaalitietojen lisäämiseksi tehdään myös EHYTissä nuorille suunnatussa Bueno-toiminnassa (www.buenotalk.fi). Nuoria askarruttaviin kysymyksiin seksuaalisuudesta ja seksistä vastaavat BuenoTalk-kanavan työntekijät yhdessä Hivpointin nuorten seksuaaliterveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa (justwearit.fi). Jokainen uusi ikäluokka tarvitsee tietoa, taitoa ja välineitä seksuaaliterveyteen ja seksuaalisuuteen liittyen. Seksuaalisuus on niin keskeinen osa ihmisyyttämme, ettei sitä voida erottaa yleisestä hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Suuri merkitys on myös nuoria kohtaavien aikuisten myönteisillä asenteilla, luontevalla suhtautumisella seksuaalisuuteen, moninaisuuden kunnioittamisella ja luvan antamisella seksuaalisuudesta puhumiseen. Näitä asioita voimme me kaikki tehdä nuoria kohdatessamme. Jokaisella on oikeus turvalliseen, hyvää mieltä ja hyvinvointia tuottavaan seksuaalisuuteen.
Marja Pakarinen Erityisasiantuntija
9
Julkaisut
PÄIHTEET
& NUORET
Tietoa ja vinkkejä vanhemmille keskustelun tueksi Nuorten päihdeasenteissa ja päihteiden käytössä on tapahtunut myönteistä kehitystä: raittiiden nuorten määrä on kasvanut ja tupakointi on vähentynyt. Lapset ja nuoret kohtaavat päihteiden käyttöä kuitenkin arjessaan monin tavoin, joten aiheesta on hyvä keskustella avoimesti. Merkittävä päihteiden käytöltä suojaava tekijä on hyvä keskusteluyhteys vanhemman ja lapsen välillä – se, että tiedämme, mitä omalle lapselle kuuluu.
KANNABIS
& NUORET
Tietoa kannabiksesta ja vinkkejä keskusteluun aiheesta
• Ole valmis keskustelemaan lapsesi kanssa päihteistä Kannabiksen käyttö ja kannabiksesta käytävä keskustelu ovat lisääntyneet viime vuosina.rajoista, Kannabis on vanhemmille vieras ja pelottavakin asia, johon yhdistyy • Keskustelkaa ja sopikaa ja monille noudattakaa niitä huoli omasta lapsesta. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parasta, eikä siihen kuulu johdonmukaisesti kannabis tai muutkaan päihteet. • Älä osta tai tarjoa päihteitä alaikäiselle Valtaosalla nuorista ei ole omakohtaisia kokemuksia kannabiksen käytöstä. Aihe kuitenkin kiinnostaa ja siitä puhutaan paljon, myös myönteiseen sävyyn. • Ole valmis pohtimaan myös omaaheitä päihteiden käyttöäsi Ota kannabis keskusteluun lapsesi kanssa, osana kasvatusta. • Etsikää yhdessä luotettavaa ja neutraalia tietoa päihteistä • Kannabiksen käyttö, kasvatus ja myynti on kielletty • Kannabis onNUUSKA erityisen haitallista nuorille NUORET • Kannabisriippuvuus kehittyy herkemmin nuorille Tietoa nuorten nuuskan käytöstä ja tukea puuttumiseen. • Nuoret toivovat, että kannabiksesta puhuttaisiin P nuuskan käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Osa nuorista toivoo, että aikuiset ehyt.fi myös kotonaNuorten pystyisivät nykyistä paremmin keskustelemaan aiheesta heidän kanssaan ja asettamaan tarvittaessa rajoituksia. edellyttää • Kannabiksesta puhuminen ei Tämä ole yhtä kuinaikuisilta käyttöparempaa ymmärrystä nuorten
&
käyttämästä nuuskasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä.
P
Uusitut Tositietoaesitteet ovat nyt saatavilla EHYTin suositun Tositietoa-esitesarjan tietosisällöt ja ilme on uusittu ja sisältöä päivitetty. Esitteet soveltuvat tietoiskuksi ja keskustelun välineeksi. Uusittu Tositietoa-sarja sisältää esitteet Alkoholi, Tupakka ja sähkösavuke, Nuuska sekä Kannabis. Esitteitä voi tilata EHYTin julkaisukaupasta osoitteessa www.ehyt.fi/verkkokauppa. Jäsenyhdistysten tilaukset sähköpostitse nikki.pesonen@ehyt.fi
§
• Suojaa nuorta nikotiiniriippuvuuden kehittymiseltä • Puutu selkeästi nuoren nuuskan käyttöön • Noudata nuuskaan liittyvää lainsäädäntöä ja edellytä sitä myös nuorelta • Lähiaikuisten asenteella on vaikutusta nuoren nuuskan käyttöön
PBueno
nuuskakoukku.fi
Huoneentaulut päivitetty Tärkeimmän tiedon päihteistä ja pelaamisesta kertovat vanhemmille ja kasvattajille suunnatut huoneentaulut on päivitetty. Huoneentaulujen koko A5, kaksipuolinen. Seuraavat huoneentaulut ovat saatavilla myös ruotsinkielisenä: Digitalt spelande & barn, Rusmedel & ungdomar, Möten med regnbågsunga. Uusia huoneentauluja Huoneentaulu-sarjassa on ilmestynyt kaksi uutta materiaalia: Kannabis ja nuoret sekä Nuuska ja nuoret. Jäsenyhdistykset voivat tiedustella huoneentauluja käyttöönsä sähköpostitse: nikki.pesonen@ehyt.fi
Nikotiinihankkeen materiaalit kouluille ja oppilaitoksille Nuuskakoukku-julisteet EHYTin Nikotiinihankkeen Nuuskakoukku-julisteita voi tilata maksutta kouluille ja oppilaitoksille SubjectAidista: www.subjectaid.fi Nuuskan ja sähkösavukkeen käyttökieltokyltit ja -tarrat Nuuskan ja sähkösavukkeen käyttökieltokylttejä ja -tarroja suomeksi ja ruotsiksi voi tilata kouluille ja oppilaitoksille maksutta EHYTin julkaisukaupasta www.ehyt./julkaisut 10
§
UUTISIA
Kymenlaakson urheilugaalassa palkitut yhteiskuvassa. Kuva: KymLi.
Nuuskattomuuden edistämistyö Kouvolan junioriurheilussa palkittiin Pirkkalan Elokolo palkittiin Pirkkalapalkinnolla Pirkkalan Elokolo sai joulukuussa tunnustuksen toiminnastaan, kun Elokolon toiminta palkittiin kymmenennellä Pirkkala-palkinnolla. Perustelussa mainittiin mm. näin: ”Elokolo on toiminut kunnassa pitkään. Sen toimintaan osallistuu laaja ja kasvava monikulttuurinen joukko henkilöitä, joille kyseinen toiminta antaa mahdollisuuden olla osa yhteisöä. Toiminta ehkäisee osaltaan syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Ensiarvoisen tärkeä vapaaehtoistoiminta täydentää olennaisesti Pirkkalan kunnan tuottamia palveluita.” Pirkkalan Elokolo palkittiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2019 Pirkkalan yläkoulussa järjestetyssä juhlassa. Palkinnoksi Elokolo sai Yksisarvinen-pronssiveistoksen sekä kunniakirjan. Lämpimät onnittelut Pirkkalan Elokololle hienosta tunnustuksesta!
Kymenlaakson Urheilugaalassa palkittiin 31.1. ansioituneita urheilutoimijoita. Vuoden Jokeri-palkinnon sai EHYT ry:n aluekoordinaattori Heli Vaija nuuskattomuuden edistämisestä alle 18-vuotiaiden joukkueurheilussa Kouvolassa. ”On upeaa, että Kouvolassa tämän eteen on alettu tehdä uraauurtavaa urheilu seurojen ja kaupungin välistä yhteistyötä”, Heli Vaija kiittelee yhteistyökumppaneitaan. Hän on toiminut Menesty nuuskatta -yhteistyössä toimijoiden kokoonkutsujana. EHYT ry lahjoitti Veikkauksen lahjoittaman 500 euron suuruisen Jokeri-palkinnon Kymenlaakson Keskussairaalan lastenosastojen tuki ry:lle. Menesty nuuskatta -yhteistyön myötä on Kouvolassa muun muassa laadittu urheiluseurojen ja kaupungin yhteistyönä päihdelinjaukset alle 18-vuotiaiden urheiluseuratoimintaan. Yhteistyössä ovat EHYTin lisäksi mukana Kouvolan kaupungilta liikuntapalvelut, ehkäisevä päihdetyö ja nuorisopalvelut, Kymenlaakson liikunta ry, KooKoo, PohjoisKymen liikuntayhdistys ry, Kouvolan Jalkapallo KJP, Kouvolan Pallonlyöjät, Kouvolan Kouvot, Sudet Salibandy ja Sudet Jalkapallo. Seuraa toimintaa hastagilla #menestynuuskatta. EHYTin tavoitteena on panostaa tänä vuonna urheiluseurayhteistyöhön myös muualAluekoordinaattori Heli Vaija EHYTistä ja la Suomessa. puheenjohtaja Ari Pietarinen KymListä. Kuva: KymLi.
Educa innosti ja viritti keskusteluihin EHYTin Päihde- ja pelikasvatus osallistui tuttuun tapaan tammikuussa Educa-tapahtumaan omalla osastolla järjestötoimijoiden Elämäntaito-kujalla. Opettajien ja kasvattajien kanssa käytiin antoisia keskusteluja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisesta koulu- ja oppilaitosympäristössä, ja erityisesti nuorten nuuskan käyttö herätti huolta. EHYTin materiaalit olivat suosittuja ja opettajia innosti myös päihdevisa, josta sai palkinnoksi tykätyn EHYT-kassin. Osastolla oli lisäksi ruotsinkielinen Svenska timmen -keskustelutuokio. Nikotiinihankkeen projektipäällikön Hanne Munterin tietoisku nuuskailmiöstä nuorten keskuudessa keräsi runsaasti kuulijoita. Alateemana Educassa tänä vuonna oli yhteisöllisyys ja osallisuus. 11
Henkilökuvassa Tanja Golub Kajaanin Työvoimayhdistys ry:stä Teksti: Teresa Tenkanen, kuva: Mari Lievonen
Tanja Golub Ikä: 50 Harrastukset: puutarhanhoito
Missä yhdistyksessä toimit ja mikä on roolisi siinä? Millaista toimintaa yhdistyksellänne on? Toimin Kajaanin Työvoimayhdistyksessä toimintakoordinaattorina. Tehtäviini kuuluu toiminnan kehittäminen, suunnittelu, raportointi, taloushallintoon liittyvät asiat ja kohtaamispaikkatoiminnan järjestäminen. Yhdistys on perustettu vuonna 1993 ja toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. Tarkoituksena toimia työttömyyden vähentämiseksi ja poistamiseksi, työttömien toimeentulon parantamiseksi sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kohottamiseksi. Kohtaamispaikka Ruokala Eines on toiminut samoissa tiloissa vuodesta 2002 lähtien. Tarjoamme työpaikkoja työttömille ruokalassa, nuorisotalon Nuppa-kahvilassa ja toimistossa. Vuonna 2019 työllistimme 65 ihmistä, sen lisäksi on mukana noin 15 vapaaehtoista. Kohtaamispaikassa on ryhmätoimintaa, kuten Löydetyt miehet -ryhmä sekä liikunta-, keilaus- ja painonhallintaryhmät. Viikoittain pelataan lautapelejä ja kerran kuussa lauletaan karaokea. Maaliskuussa aloittaa uusi valokuvaterapiaryhmä. EU-ruokaa jaamme kahdesti vuodessa. Ruokala tarjoaa edullisen lounaan jäsenille, vähävaraisille ja työntekijöille.
Miksi lähdit mukaan yhdistystoimintaan? Mikä siinä on parasta? Yhdistyksen toiminta vastaa oman elämäni periaatteisiin: kaikilla pitäisi olla mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. On hienoa, että ihmisillä on paikka, jonne he voivat tulla ja olla muiden kanssa. Yhdistyksen arvot yhteisöllisyys, välittäminen ja tukeminen, aktivoiminen ja vaikuttaminen tukevat omia arvojani. Monilla työttömillä on tiukat rahalliset resurssit ja heikot voimavarat, joten on tärkeää tukea heitä ja auttaa ihmisiä löytämään oma paikkansa elämässä. Parasta on, kun onnistuu järjestämään jotakin mielekästä toimintaa ja saa ihmiset innostumaan, osallistumaan ja tulemaan mukaan toimintaan.
Mikä on yhdistystoiminnassa kokemasi kohokohta? Viimeisin kohokohta on ollut se, kun saimme STEAlta Paikka auki -avustuksen tälle vuodelle ja voimme palkata sillä rahalla yhden nuoren työttömän.
12
Tanja Golub
Millaiselta tulevaisuus yhdistyksessä näyttää? Järjestökentällä on paljon epävarmuutta. Työttömyys Suomessa ja Kainuussa mahdollisesti laskee. Työttömien yhdistyksen pitää ottaa huomioon, että jatkossa työttömiksi jäävät tarvitsevat vielä enemmän apua ja tukea arkipäivän asioissa, ja heikko terveys on työllistymisen este monilla. Yhdistyksemme on hyvin verkostoitunut: olemme Työttömien keskusjärjestön jäsen ja Ruokala Eines on mukana kohtaamispaikkaverkostossa. Kuulumme työryhmään, jossa tavoitteena on kainuulaisten aikuisten mielenterveyspalveluiden ja päihdepalveluiden kehittäminen. Olemme saaneet Hyvinvointilomat ry:ltä ryhmäloman jäsenillemme ja kolme lapsiperheille tarkoitettua maksutonta perheleiriä Rautavaaran Metsäkartanosta.
Rovaniemi Liikunnan ja terveystiedon opettajien opintopäivillä Rovaniemellä 31.1. EHYTin materiaalit vietiin niin sanotusti käsistä. Liikunnan ja terveystiedon opettajat ovat tärkeässä ja keskeisessä roolissa nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä. Kuvassa EHYTin koulutyön päällikkö Päivi Christensen Liito ry:n Heli Hämäläisen kanssa.
Oulun seudun EHYT ry järjesti yhteistyötahoilleen Tipattoman tammikuun kunniaksi Kaamoksen kaatajaiset kumppanuuskeskuksen tiloissa 20.1. Tilaisuudessa valmistettiin ja maisteltiin alkoholittomia drinkkejä ja tehtiin yhdessä taidetta.
Tampereen Elokolon Tipattoman tammikuun tapahtuma Tipattoman Tsempit vietettiin 14.1. Samalla avattiin Elina Laukkarisen hieno taidenäyttely ja käynnistettiin vuoden ensimmäiset Cafe Taitolaji -keskusteluillat Tampereen seudun EHYT ry:n vetämänä. Tapahtumassa esiintyi myös Karanteeni Duo. Mukana tipatonta viettämässä oli myös porukkaa Pirkkalasta ja Tampereen Mielikahvilasta.
Tornio Eläkeikään ehtineiden perinteisiä virkistyspäiviä vietettiin 15.1. ja 5.2. Tornion järjestötalolla Kumppanuuskeskus Luotsi ry:n järjestämänä. Yhteislaulun, ruokailun, kahvittelun ja leikkimielisen kisailun lisäksi jumpattiin tipattoman tammikuun jumppahaasteen innostamana. Suositut tilaisuudet vetivät salin täyteen: innokkaita osallistujia oli 100. Tammikuun tapahtumassa päivän teemana oli ikäihmisten turvallisuus ja teemaan liittyen tapahtumassa vieraili palotarkastaja.
Tampere Tampereen kaupunginvaltuustolle tarjottiin yhdessä Tampereen seudun ept-verkostolaisten kanssa tipattoman tammikuun raikkaat mocktailit ammattiopisto Tredun opiskelijoiden valmistamina. Samalla valtuustoväkeä infottiin ehkäisevän päihdetyön ajankohtaisista kuulumisista. Paikalla valtuustoa tervehtimässä oli EHYTin työntekijöiden lisäksi edustajia Tampereen seudun EHYT ry:stä ja Tampereen Liikenneraittiusyhdistyksestä.
Kyöstin navetalla, Pirkkalan Elokolon tilapäistiloissa vietettiin Tipattomia hippoja 24.1. Ohjelmassa oli alkoholittomien drinkkien ja herkkujen maistelun lisäksi tipattoman tammikuun taukojumppaa. Mukana kippistelemässä porukkaa Pirkkalan Elokolosta, Pirkkalan Elämäntapayhdistys Elopilkku ry:sta sekä aikuistyön suunnittelija Timo Glad.
13
JÄRJESTÖTOIMINNAN AJANKOHTAISET Hanna Heikkilä
Järjestötyön kiinnostava kevät
K
evät on pyörähtänyt vauhdikkaasti käyntiin. Ympäri Suomea on vietetty Tipatonta tammikuuta lukuisin erilaisin tapahtumin. EHYTläiset ovat esimerkiksi juhlistaneet hyviä yhteistyökumppanuuksiaan järjestämällä alkoholittomia drinkkibaareja vapaaehtoisilleen ja kuntien toimijoille, sekä viemällä Tipattoman sisältöjä sairaaloiden OLKA-pisteille. Lisäksi tammikuussa on kehitetty uusia tottumuksia jumppaamalla – EHYTin jumppahaaste kutsui yhteisöjä mukaan jumppaamaan. Monen muun yhteistyökumppanimme ja jäsenemme tavoin Rovaniemen seudun Terveys ry:n hallitus oli kokouksensa päätteeksi virittänyt reippaan vanteen pyöritys -jumpan Tipattoman hengessä. Arpaonnen suosittua heitä koko Rovaniemen Terveys ry:n väkeä muistetaan liikuntapalvelujen lahjakortilla yhteisöllisen liikunnan jatkamiseksi myös tipattoman jälkeen. Toivotaan, että mukavat yhteisölliset ja terveyttä edistävät tottumukset säilyvät yllä muissakin yhteisöissä myös Tipattoman tammikuun jälkeen! Terveisiä jäsentemme iloisista Tipattoman tempauksista näkyy myös tässä lehdessä (s. 13).
Nähdään edustajakokouksessa
Kevään keskeisin tapahtuma meille EHYTläisille on maaliskuussa järjestettävä edustajakokous. Lauantaina 21.3. sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen avaa edustajakokousta edeltävän seminaarin. Kuulemme myös kiinnostavia puheenvuoroja kansalaisyhteiskunnan roolista ja tulevaisuuden näkymistä hyvinvoinnin edistäjänä Sydänliiton pääsihteeri Tuija Braxilta, STEAn johtajalta Kristiina Hannulalta sekä professori Ossi Rahkoselta. Seminaarin jälkeen alkava edustajakokous käy läpi EHYTin menneen kolmivuotiskauden, suunnitelmat tuleville vuosille sekä päättää EHYTin uudesta strategiasta. Strategiaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä jäsenistömme kanssa – kiitos siis tähänastisesta panoksesta tässä prosessissa, joka huipentuu kokouksessa käytävään keskusteluun. Uuden strategian toteuttamista ohjaamaan valitaan EHYTille myös uusi valtuusto. Jäsenjärjestöjen edustajia sekä mahdollisia seuraajia pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen 6.3. mennessä osoitteessa www.ehyt.fi/edustajakokous. Sieltä löytyy myös ajantasainen
• Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle
14
• Mediataitoviikko (helmikuun toinen viikko) • Ystävänpäivä 14.2. • Toimintatukipäätökset
• Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimittaminen EHYT ry:lle)
ohjelma. Kokouksen puheenjohtajana toimii SOSTE ry:n pääsihteeri ja Kelan hallituksen puheenjohtaja Vertti Kiukas. Jäsenyhdistykset voivat halutessaan tuoda edustajakokoukseen jakoon omia esitteitään sitä varten varatulle pöydälle. Toivottavasti tapaamme runsain joukoin maaliskuussa!
Muita kevään kiinnostavia tapahtumia
Keväällä on runsaasti muitakin jäsenistöllemme kiinnostavia tapahtumia, kuten Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Jyväskylässä 2.–3.4., Soste-risteily 20.–21.4, Terve-SOS Jyväskylässä 5.–6.5. sekä tietenkin Päihdepäivät 27.–28.5. Helsingin Kulttuuritalolla, jossa on tänä vuonna teemana Päihteet, mieli ja nuorten hyvinvointi. Tapahtumiin osallistumiseen voi käyttää myös toimintatukeamme (poislukien Päihdepäivien pääsylippumaksu). Lisäksi kevätkaudella kampanjoidaan maailman terveyspäivään liittyen 7.4. sekä kesän alkamisen kynnyksellä Hakematta paras ja Selvin päin kesään -kampanjoiden merkeissä. Moniin kevään tapahtumiin kaivataan vapaaehtoisia apukäsiä. Vapaaehtoistehtävistä ilmoitetaan osoitteessa www. ehyt.fi/ vapaaehtoistoiminta sekä sähköpostitse vapaaehtoistoimintaan ilmoittautuneille. Syksyn aluefoorumeissa nousi esiin toive sosiaalisen median käytön tuesta. Järjestämmekin ensimmäisen koulutuksen tästä aiheesta kesän korvalla 4.6. jäsenyhdistyksillemme. Siellä perehdytään viestinnän asiantuntijoidemme avulla siihen mihin eri kanavia kannattaa käyttää, kuinka usein kannattaa somessa julkaista ja millaista sisältöä tuottaa. Tiedotamme tästä tarkemmin lähempänä kesää.
Tila- ja henkilöstöuutisia
Lahden aluetoimistomme sekä samassa yhteydessä sijaitseva Elokolo avataan remontin jälkeen jälleen entistä ehompana. Avajaisia juhlitaan perjantaina 21.2. pienen tarjoilun siivittämänä – tervetuloa! Kuopion aluetoimisto on myös muuttanut ja juhlisti uuden toimitilansa avajaisia tipattoman tammikuun hengessä alkoholittomia drinkkejä yhteistyökumppaneille tarjoillen – onnea vielä uuteen toimistoon! Kuopion toimisto saa pian
• Kohtaamispaikkapäivät 2.–3.4. Jyväskylässä • Kansanterveyspäivä 5.4. • Maailman terveyspäivä 7.4.
• Hakematta paras -kampanja • Selvin päin kesään -kampanja • Maailma kylässä 23.–24.5. • Mahdollisuuksien torit • Päihdepäivät 27.–28.5. • Maailman tupakaton päivä 31.5.
TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ
EDUSTAJAKOKOUS 21.3.2020 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ EHYT ry:n kolmas Edustajakokous järjestetään lauantaina 21.3.2020 EHYT ry:n toimistolla, Elimäenkatu 27, Helsinki. Kokousta edeltää klo 10 alkava ajankohtaisseminaari ja lounas.
myös uusia työntekijöitä, kun rekrytoimme STEAlta saamallamme Paikka auki -tuella nuoren tapahtumatuottajan järjestämään Kuopion seudulla tapahtumia ja muuta mukavaa toimintaa yhdessä jäsentemme ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Pohjois-Suomessa on tammikuun alussa aluekoordinaattorin työhön palannut Saija Himanka työskenneltyään viime vuodet nuorisoalaan keskittyen osaamiskeskus Vahvistamossa. Olemme kaikki iloisia saadessamme Saijan jälleen takaisin järjestämään monimuotoisia koulutuksia ja yhteistyötä Lapin alueella. Toiminnanjohtajamme Juhan toipuessa leikkauksesta nyt helmi-maaliskuussa järjestön johtamisesta vastaa Kari Vuorinen.
Tervetuloa uudelle jäsenelle
Uudeksi jäseneksi joukkoomme on liittynyt Stiftelsen Bensow Kauniaisista – mukava vahvistaa entisestään hyvää yhteistyötämme Bensowin säätiön kanssa! Yhteistyön täyteistä kevättä odottaen
Aikataulu: 9.00 Valtakirjojen tarkastus alkaa, aamukahvia tarjolla 10.00 Ajankohtaisseminaari Avaus –Sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen Järjestörahoituksen tulevaisuus – Johtaja Kristiina Hannula, STEA Järjestöjen rooli muuttuvalla terveyden edistämisen kentällä – Pääsihteeri Tuija Brax, Sydänliitto Päihteet ja terveyserot – Professori Ossi Rahkonen 12.00 Lounas (valtakirjojen tarkastus päättyy klo 12.30) 13.00 Edustajakokous Päätöskahvit kokouksen loppuessa Edustajakokouksessa asialistalla ovat mm. järjestön toiminnan ja talouden arviointi menneellä kaudella, toiminnan ja talouden suuntaviivat 2020–2023, valtuuston valinta sekä uusi strategia. Jäsenyhdistykset voivat lähettää kokoukseen varsinaisen edustajan lisäksi myös yhden seuraajan. Ilmoittautua voi 6.3. saakka. Ilmoittautumislomake, sekä kokouksen virallinen kutsu, ajantasainen ohjelma liitteineen ja valtakirja löytyvät verkkosivuiltamme osoitteessa www.ehyt.fi/edustajakokous.
Mikä edustajakokous? EHYTin jäsenyhdistykset käyttävät äänivaltaansa kerran kolmessa vuodessa järjestettävässä varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa, joka on nimetty edustajakokoukseksi. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on kokouksessa yksi ääni, jota voi käyttää yksi kokousedustaja. Edustajakokous päättää järjestön strategiasta ja säännöistä sekä valitsee valtuuston kolmeksi vuodeksi. Lisäksi kokous arvioi kulunutta kolmivuotiskautta, hyväksyy lähivuosien toiminnan ja talouden suuntaviivat sekä käsittelee muut kokoukselle esitetyt asiat.
Mikä valtuusto? EHYTin valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa edustajakokousten välillä. Valtuustoon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 20 varsinaista jäsentä ja kaikilla näillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee vuosittain hallituksen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle kolmivuotiselle kaudelle. Lisäksi valtuusto hyväksyy vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.
• Koulujen alkaminen • Savuton Suomi -päivä • SuomiAreena 13.–17.7. 28.8. HEINÄ
ELO
• Liikenneturvallisuusviikko SYYS
• Vanhusten viikko 4.–11.10. • 17.10. Asunnottomien yö (YK:n kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi) LOKA
• EPT-viikko (viikko 45) • Peliviikko 9.–15.11.
• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle
MARRAS JOULU
15
UUTISIA
Päihdetyön kokemusasiantuntija kuuntelee, keskustelee ja auttaa Vantaan terveysasemilla Teksti: Teresa Tenkanen, kuva Veijo Korhonen
Vantaan terveysasemilla toimii päihdetyön kokemusasiantuntija palkattuna työntekijänä. Kokemusasiantuntijan kanssa voi keskustella luottamuksellisesti ja kysyä neuvoa, jos oma tai läheisen päihteiden käyttö huolestuttaa. Kokemusasiantuntija on itse kamppaillut päihdeongelmien kanssa ja toivuttuaan kouluttautunut auttamaan muita samassa tilanteessa olevia. Palvelu on maksuton ja tarkoitettu kaikille vantaalaisille. Palveluun ei tarvitse lähetettä, oma avuntarpeen tunne riittää. VANTAAN KAUPUNGIN päihdetyön kokemusasiantunti-
ja Hannu Ylösen sydän sykkii vahvasti muiden tukemiselle oman elämänkokemuksensa myötä. ”Olen ollut liikaa juova nuori aikuinen, alkoholiriippuvuuteen sairastunut palkkatyöntekijä ja työtön masentunut alkoholisti. Olen ollut päihdetoipuja ja raitistunut alkoholisti. Nyt olen ollut raittiina jo yli kymmenen vuotta. Raitistuttuani kouluttauduin päihdetyön kokemusasiantuntijaksi, ja autan päihdeongelmista kärsiviä Vantaan terveysasemilla”, Ylönen kertoo taustastaan. Ylösellä on kokemusta eri rooleista päihdepalveluissa: ”Olen saanut seurata päihdepalveluja kymmeniä vuosia eri näkökulmista – asiakkaana, potilaana, kuntoutujana ja päihdetyöntekijänä”. ”Jos haluamme tehdä vaikuttavaa ennalta ehkäisevää päihdetyötä, minimoida päihdesairaudet ja vähentää päihdekuolemia, pitää maamme sosiaali- ja terveyspalveluihin palkata ammattilaisten rinnalle lisää omista päihde- ja mielenterveyssairauksista toipuneita koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja vertaistukihenkilöitä”, Ylönen avaa. Ylösen mukaan kokemusasiantuntijat ovat vielä jalostamaton voimavara Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa: ”Kokemusasiantuntijoita kannattaa hyödyntää nykyistä enemmän ennalta ehkäisevässä päihdetyössä, palvelujen suunnittelu- ja kehitystehtävissä, päihdeongelmista kärsivien hoidossa ja kuntoutuksessa sekä monissa muissa auttamis- ja vertaistukitehtävissä”. Päihdetyön kokemusasiantuntijan vastaanottoja on ollut terveysasemilla Vantaan lisäksi lähikunnissa mm. Helsingissä, Espoossa, Sipoossa, Porvoossa, Järvenpäässä ja Keravalla. Kouvolassa on alkanut kokeilu tämän vuoden alussa. Vantaa on tällä saralla uranuurtaja: toimintaa on kehitetty jo vuodesta 2012 lähtien, ja vuonna 2018 Vantaalle perustettiin Suomen ensimmäinen kokemusasiantuntijan vakanssi päihdetyöhön. Kokemusasiantuntijan vertaisvastaanotto toimii Vantaalla Korson, Martinlaakson ja Hakunilan terveysasemilla. 16
Ylösen oman kokemuksen ja asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaat ja työntekijät ovat olleet tyytyväisiä toimintaan. Kokemusasiantuntijan käynnille tullaan ajanvarauksen kautta ja sinne ohjautuu asiakkaita myös terveysaseman hoitohenkilöstön kautta. Sama asiakas käy keskimäärin kahdesta kolmeen kertaa. Vantaalaiset voivat valita vapaasti mille kolmesta terveysasemasta tulevat. Ylösen mukaan päihtynyttä asiakasta ei käännytetä pois, mutta toiveena on, että seuraavalle käynnille tullaan selvin päin. Vastaanotolla on käynyt jo 700 eri asiakasta ja yhteensä asiakaskäyntejä on ollut 1600. Suurimmalla osalla asiakkaista ykköspäihteenä on alkoholi. Vuonna 2019 kävijöiden keski-ikä oli 48 vuotta ja heistä kaksi kolmasosaa oli miehiä. Hannu Ylönen on mukana vapaaehtoisena Koulutetut Kokemusasiantuntijat KoKoA ry:ssä, joka on EHYTin jäsenyhdistys. Hän toimii aktiivisesti myös Vantaan A-Killassa ja A-Kiltojen Liitossa viestintäjaostossa. Ylösen mukaan yhdistyksiinkin kannattaa perustaa kokemusasiantuntijan vertaisvastaanottoja. Hän on huomannut, että monet ihmiset kaipaavat ryhmätoimintojen lisäksi kahdenkeskistä keskusteluaikaa. Päihdetyön kokemusasiantuntijan työ on ollut antoisaa: ”Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut paljon uutta. Asiakkaan kuuntelu on tärkeää. Onnistumisia on hieno nähdä ja myös henkilökemialla on vaikutusta. Iloa tuo se, kun joku saa apua ja raitistuu, tai kun joku vähentää päihdekäyttöä”, Ylönen summaa. Lisätietoa Vantaa kaupungin sivuilta www.vantaa.fi/kokemusasiantuntija
EHYT RY ALUE-, JÄRJESTÖ- JA ELOKOLOTOIMINTA
HANNA HEIKKILÄ
ma. osastopäällikkö p. 050 567 3270 hanna.heikkila@ehyt.fi
TERESA TENKANEN
järjestöasiantuntija p. 040 724 5513 teresa.tenkanen@ehyt.fi
NIKKI PESONEN
järjestösuunnittelija p. 050 509 8759 nikki.pesonen@ehyt.fi
TIMO GLAD
suunnittelija p. 040 527 1116 timo.glad@ehyt.fi
Pohjois- Suomi SAIJA HIMANKA
SINIKKA KORPELA
aluekoordinaattori p. 050 439 1610 saija.himanka@ehyt.fi
aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi
Länsi- Suomi
Itä- Suomi
HELI AIRAKSINEN
MIIA HIETANIEMI
aluekoordinaattori p. 050 571 4818 miia.hietaniemi@ehyt.fi
aluekoordinaattori p. 050 571 0480 heli.airaksinen@ehyt.fi
HARRI JUKKALA
aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi
ANNE MIKKOLA
aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi
EMMI SIIRTONEN
kohtaamispaikkakoordinaattori Mielikahvila p. 050 354 1695 emmi.siirtonen@ehyt.fi
RIITTA SATTILAINEN
aluetyöntekijä Tampereen ja Pirkkalan Elokolot p. 050 407 1044
LIISA ÄYRÄS
aluetyöntekijä Turun Elokolo p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi
Etelä- Suomi HELI VAIJA
aluekoordinaattori p. 044 510 0228 heli.vaija@ehyt.fi
JUKKA SUOMILAMMI
aluetyöntekijä Lahden Elokolo p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi
MIKA MIKKONEN
aluetyöntekijä Helsingin Elokolot p. 040 593 5305 mika.mikkonen@ehyt.fi
17
Koulutukset
Ajantasaiset tiedot tapahtumista ja koulutuksista löydät osoitteesta www.ehyt.fi/tapahtumat.
Päihdepäivät 27.–28.5. Helsingissä EHYT Jäsenjärjestöt
Liity mukaan EHY T ry:n jäsenyhdistyksille tarkoitettuun suljettuun EHY T Jäsenjärjestöt -Facebook-r yhmään.
Tervetuloa mukaan! P.S. EHY Tin uudet, alueelliset FB-s ivut löytyvät nimillä EHY T Etelä-Suomi , EHY T Länsi-Suomi, EHY T Pohjois-Suomi ja EHY T Itä-Suomi.
PÄIHDEPÄIVÄT JÄRJESTETÄÄN 27.-28.5. Helsingissä Kulttuuritalolla. Maksullisen seminaariohjelman lisäksi Päihdepäivillä on aiempien vuosien tapaan messuosasto ja kohtaamisten teltta, joihin saa tulla vapaasti tutustumaan. Keskiviikkona 27.5. klo 17.30–19.00 järjestetään myös maksuton iltaseminaari, johon ei ole ennakkoilmoittautumista. Varsinaisessa seminaariohjelmassa on seminaareja ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille sekä muille päihde- ja mielenterveysaiheista kiinnostuneille. Lipun voi ostaa yhdelle tai molemmille päiville. Tapahtumassa on lähes 30 erilaista seminaaria ja työpajaa. Ilmoittautuminen loppuu 4.5.2020 ja edullisempia ennakkolippuja voi hankkia 2.3. asti. Lisätietoa: www.päihdepäivät.fi
Kun huoli läheisestä herää... osaatko sinä toimia? TULE ENSIHUOLI-KOULUTUKSEEN hakemaan valmiuksia päihteidenkäytöstä tai pelaamisesta syntyneen huolen puheeksi ottamiseen. Ensihuoli-koulutukset ovat maksuttomia ja tarkoitettu kaikille. Koulutuksessa opitaan puhumaan vaikeista asioista kunnioittavalla tavalla, toista rohkaisemalla ja tukemalla. Kaksi- tai kolmetuntinen koulutus sisältää keskustelua, ryhmätehtäviä sekä käytännön harjoituksia. Kouluttajina toimivat EHYT ry:n asiantuntijat. Koulutus järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa.
18
Lisätietoa koulutusten ajankohdista ja ilmoittautuminen: www.ehyt.fi/tapahtumat
Tapahtumat
TerveSos 2020 Jyväskylässä Sosiaali- ja terveysalan tapahtuma TerveSos järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 5.–6.5.2020. Tapahtuman teemana on Luottamus kasvaa yhdessä tehden. TerveSos 2020 -tapahtuman järjestävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. TerveSos on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä sotepäättäjien ja ammattilaisten vuotuisena kohtaamispaikkana. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan 1 200 alan päättäjää ja ammattilaista. Tapahtuma on maksullinen. Lisätietoa: www.tervesos.fi
M/S SOSTE risteily 21.–22.4.2020 M/S SOSTE on koulutus- ja verkostoitumisristeily, joka on suunnattu sosiaali- ja terveysalan parissa toimiville järjestöille, kuntien ja valtionhallinnon edustajille, yksityisen sektorin toimijoille sekä muille sidosryhmille. Vuoden 2020 risteily järjestetään 21.–22.4. Silja Europalla Helsingistä Tallinnaan ja takaisin. Risteily on maksullinen. Lisätietoa: www.soste.fi/tapahtuma/mssoste
XV Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Jyväskylässä 2.–3.4.2020
Hiihtomatka Ylläkselle Tiurahoviin Tiurahovin Ystävät ry järjestää perinteisen hiihto- ja laskettelumatkan Tiurahoviin Lappiin 30.3.–5.4.2020. Retken hinta 395 euroa (sis. mm. bussimatkat, aamiainen, päivällinen ja iltapala, kämppämajoitus 6 yötä, retkenvetäjän palvelut, päivittäinen sauna sekä 2x iltakuljetuksen Äkäslompolon illanviettoon). Alle 15-vuotiaat lapset pääsevät mukaan 100 euroa edullisemmin ja alle 4-vuotiaat maksutta. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: tiurahovi@gmail.com tai www.tiurahovi.fi Markku Lindgren puh. 045 1235 370 tai Raisa-Tiina Lahtinen 050 530 8913
Kohtaamispaikkapäivät on osallistumismaksuton kaksipäiväinen tapahtuma, joka on tarkoitettu kohtaamispaikkojen, kumppanuus- ja järjestötalojen ja yhdistysten edustajille, vapaaehtoisille, työntekijöille sekä kuntien hyvinvointipalveluissa toimiville. Kohtaamispaikkapäivät järjestetään eri paikkakunnalla joka vuosi. Jyväskylässä päivien teemana on tulevaisuuden kohtaamispaikat. Päivien aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, tutustutaan Jyväskylässä toimiviin erilaisiin kohtaamispaikkoihin, opitaan uutta työpajoissa, kohdataan uusia ihmisiä ja tavataan vanhoja tuttuja. Ilmoittautuminen päiville on avattu tammikuussa ja päättyy osallistujamäärän (200 henkeä) täyttyessä, kuitenkin viimeistään 18.3.2020. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.matara.fi/ kohtaamispaikkapaivat-2020
Kilpisjärven elämyksellinen liikuntajuhannus 18.–21.6.2020 Kunnon Elämä ry, Kilpisjärven SaanaVeikot ry, Rasti-Jyry (Helsingin Jyry ry) ja Lahden Taimi ry järjestävät torstaista sunnuntaihin 18.–21.6.2020 perinteikkään liikuntajuhannustapahtuman Enontekiön Kilpisjärvellä. Ohjelmassa mm. juhannushiihto, suunnistusta, polkujuoksua, Saanan valloitus sekä muuta liikunnallista kisailua. Tänä vuonna vietetään tapahtuman 75-vuotisjuhlia. Tule mukaan lystikkääseen tapahtumaan ja koe ainutlaatuinen juhannus! Lisätietoa: www.kunnonelama.fi Tiedustelut ja ilmoittautumiset: antti.honkonen@hotmail.fi puh. 040 529 5283
Maailman terveyspäivä 7.4. YK:n maailman terveyspäivää vietetään joka vuosi 7.4., jotta tietoisuus terveysongelmista sekä hyvinvoinnin parantamisesta lisääntyisi. EHYTin jäsenyhdistyksissä Maailman terveyspäivää voi juhlistaa esimerkiksi alkoholittoman pop-up drinkkibaarin merkeissä.
19
Tervetuloa vuoden kiinnostavimmille ammattilaispäiville!
PÄIHTEET, MIELI JA NUORTEN HYVINVOINTI
27.–28.5.2020 Helsingin Kulttuuritalo Suomen suurimmassa päihdeaiheisessa messutapahtumassa on yli 25 seminaaria ehkäisevästä työstä, päihdehoidosta ja työn rakenteista. Aiheina mm. nikotiini nuorten elämässä, päihteiden käytön puheeksiotto, rahapelipolitiikka ja nuorten mielenterveys.
Ilmoittaudu osoitteessa päihdepäivät.fi
#päihdepäivät