EHYT TEEMA 6 Työelämä

ehyt 6

työelämä

Huugo tsemppaa päihdeasioissa s. 10 Ota työterveys­ huollosta hyöty irti s. 22

Antti Holma:

Loppu tissuttelulle s. 30

ehyt

6

työelämä Kuva: Matti Immonen

Huugo auttaa

s. 10–15

Työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana s. 16

2 | EHYT Teema 6

Kuva: Jari Härkönen

Tervetuloa työelämään! s. 26

Työterveydestä hyöty irti s. 22

pääkirjo itus

Antti Hytti, aikuistyön päällikkö

sisältö 7 Kännäämisellä on kova hinta työelämässä

Mitä (se) sinulle kuuluu?

10

Alkoholista puhuminen herättää tunteita.

Lausahdus ”Mitä se muille kuuluu mitä vapaa-ajallani teen?” on ihan oikeutettu.

Ei useimmiten kuulukaan. Työkyvystä ja terveydestä kannattaa kuitenkin pitää huolta jo oman hyvinvoinnin vuoksi.

Silloin, kun päihteistä alkaa tulla ongelmia, ne pyrkivät heijastumaan työyhteisöön ja itse työntekoon. Työpaikan päihdeasiat onkin aina helpompi laittaa kuntoon jo hyvän sään aikana. Pelisäännöt kannattaa suunnitella porukalla ja kirjata ylös työpaikan päihdeohjelman muotoon tai osaksi hyvinvointisuunnitelmaa. Ei siis paperia paperin vuoksi, vaan siksi, että kirjoitettu on aina helpompi muistaa, kouluttaa ja päivittää.

Viime vuosina on puhuttu paljon työurien pidentämisestä, josta haetaan ratkaisuja niin huoltosuhteen kuin julkisen talouden kestävyysvajeen parantamiseen. Kättä on väännetty muun muassa siitä, mistä kohtaa työuria olisi tehokkainta pidentää.

Alkoholihaittojen vähentäminen voisi parhaimmillaan kattaa merkittävän osan työurien pidentämistarpeesta. Haittojen vähentäminen pienentäisi samalla alkoholista aiheutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle, joiden on arvioitu olevan jopa 6–7 miljardia euroa.

Ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä suunnitelmallisesti ja suuria linjoja luomalla.

Mutta se koostuu myös arjen teoista. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla luodaan avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, joka auttaa vaikeiden asioiden tullessa eteen. Muistetaan kysyä aina väillä toisiltamme, että mitä sinulle kuuluu. Ja kuunnellaan tarkkaan, vaikka mitään ei olisi kysyttykään.

Huugo pitää kartalla

14 Arviointivälineeksi

toisenlainen kosteusmittari 16 Työpaikan päihdekysymykset

kuntoon jo hyvän sään aikana 18

Kissa pöydälle!

22 Työterveyshuollon

osaaminen käyttöön 25

Vaikuttaja / Minna Helle

26 Tervetuloa työelämään!

28 Gallup 30

Loppu tissuttelulle

32

Viisi väitettä

33

Belgiassa joka yrityksellä on oltava päihdeohjelma

35

Kolumni / Liisa Akimof

EHYT Teema on EHYT ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin erilaisten ammattilaisten, yhtei­sö­jen, jäsenjärjestöjen ja eri ikäisten suomalaisten tiedon tarvetta.

JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki, www.ehyt.fi PÄÄTOIMITTAJA Sari Aalto-Matturi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kiti Poikonen, puh. 040 451 4199, kiti.poikonen@ehyt.fi Toimituskunta Sari Aalto-Matturi, Timo Glad, Antti Hytti, Timo Nerkko, Kiti Poikonen ja Päivi Tiittanen.

TOIMITUS JA TAITTO Legendium Oy toimituspäällikkö Marjo Tiirikka, marjo.tiirikka@legendium.fi Tilaus- ja osoitteenmuutokset simo.miettinen@ehyt.fi, puh. 050 570 6981 Painopaikka Libris Oy, Helsinki, helmikuu 2015 ISSN 2324-0296 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä.

Järjestö aloit­ti toimintansa 2012, jolloin Elämäntapaliitto ry, Terveys-Hälsan ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry yhdistyivät.

Antti Hytti

EHYT Teema 6 | 3

po iminto ja

Iso tuoppi keskiolutta Pikkupullo siideriä 8 cl viiniä 4 cl viinaa 4 cl likööriä

Koonnut Kiti Poikonen

Harkitse, miten juot.

Tiedä omat rajasi

Lataa OttoMitta puhelimeesi

Porinakortilla puhetta päihteistä www.taitolaji.fi/plus-65

E

HYT ry:n OttoMitta on ilmainen mobiilisovellus, jonka avulla voi seurata omaa alkoholinkäyttöään. Sovellus kulkee mukavasti mukana älypuhelimessa.

OttoMitan käyttö on maksutonta ja tallennetut tiedot näkyvät vain käyttäjälle itselleen.

Kun sovelluksen kirjaa nauttimiensa alkoholiannosten tiedot, kuten juoman laadun, määrän ja hinnan, OttoMitta laskee vaikkapa kalorit ja rahankulutuksen. OttoMitta auttaa tunnistamaan alkoholin riskikäytön rajoja, joita moni ei välttämättä tule ajatelleeksi. Sovellus voikin olla tukena omaan terveyteen vaikuttavassa elämäntapamuutoksessa.

M

O

ttoMitan voi ladata maksutta AppStoressa, GooglePlayssa tai Windows Phonessa. Sovellus toimii älypuhelimissa ja tableteissa, joissa on Android, iOS tai Windows Phone -käyttöjärjestelmä.

iten käytät alkoholia?

Juotko yksin vai porukassa? Onko olemassa miesten tai naisten juomistyylejä?

Millaisia ikäryhmien välisiä eroja olet huomannut? Porinakorttien avulla on mahdollista viritellä ikääntyneiden kesken keskustelua terveydestä, elämän voimavaroista ja alkoholista. Porinakortti 1 soveltuu myös yleiseksi tiedotusmateriaaliksi alkoholista.

Tilaa omasi hintaan: 2,50 e/10 kpl tai lataa maksutta osoitteesta www.taitolaji.fi/plus-65.

Huugo-koulutukset työyhteisöille

Avoimet Huugo-koulutukset

E

K

HYT ry:n Huugo-koulutuksista osa on suunnattu koko henkilöstölle ja osa työpaikan avainhenkilöille. Huugo-koulutus voidaan järjestää erillisenä tai osana työpaikan omaa koulutuspäivää. Koulutuspakettejamme voidaan tarvittaessa räätälöidä tilaajan toiveiden mukaan. Koulutuksemme kestävät 1– 6 h, kokonaisuudesta riippuen.

Tämänhetkiset pakettimme ovat: • Työelämä ja päihteet • Työelämä, päihteet ja ongelmien puheeksiotto • Päihteet ja työhyvinvointi • Havahduttaminen päihdehaittoihin.

4 | EHYT Teema 6

220 kcal 180 kcal 85-185 kcal 100 kcal 90-160 kcal

aikille avoimet Huugokoulutukset tarjoavat tietoa alkoholista ja muista päihteistä työelämässä. Koulutuksen aiheita ovat työturvallisuus, päihdeongelmien ennaltaehkäisy työpaikalla, avainhenkilöiden vastuut, päihdeohjelma, yhteistyö työterveyden kanssa ja puheeksiotto.

Koulutuksen kesto on klo 9–16. Koulutusmaksu sisältää koulutusmateriaalin, lounaan ja kahvit. Hinta 115 e/ henkilö.

Ajat ja paikkakunnat:

14.4.2015 Turku 21.4.2015 Tampere 27.10.2015 Jyväskylä 3.11.2015 Joensuu 19.11.2015 Helsinki

Työyhteisöjen koulutusten lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Antti Hytti, p. 040 779 1387 antti.hytti@ehyt.fi Tulevat avoimet koulutuksemme löytyvät osoitteesta: www.huugo.fi, kohdasta Koulutukset.

Tulevia tapahtumia

Päihdepäivät

V

uosittain järjestettävä Päihdepäivät on alan ykköstapahtuma sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattilaisille, tutkijoille ja päättäjille. Tapahtumassa voi tutustua uusiin päihdetyön menetelmiin sekä tavata kollegoita messuosastolla. Seuraavat päihde­päivät järjestetään 19.–20.5.2015 Helsingin Kulttuuritalolla, ja niiden tee­ mana on päihdekulttuurin muutos. Tule mukaan Päihdepäiville ja voit löytää itsesi vaikka Biletohtorin vastaanotolta!

Lisätietoja: www.ehyt.fi/ paihdepaivat

Savuton työpaikka

T

yöntekijöiden terveyden, jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työpaikoilla edistetään savutonta toimintakulttuuria. Suomessa on noin 900 000 tupakoijaa, joista yli 60 prosenttia haluaa lopettaa tupakoinnin. Työpaikan savuton toiminta tukee tupakoinnin lopettamista. Savuton Työpaikka -toimenpideohjelma auttaa työpaikkoja valmistelemaan savuttomuuspäätöstä, siitä viestimistä ja koko prosessin johtamista.

Ohjelman savuttomuuskriteerit sisältävät konkreettisia toimenpiteitä ja ne voi ottaa käyttöön osoitteesta: www.savutonkunta.fi

Work Goes Happy

W

ork goes happy (WGH) on työhy­ vinvointikonsepti, joka luo ideoita, avaa väyliä työhyvinvoinnista ja työelä­ mästä tiedottamiseen niin asiantunti­ joille, työyhteisöille kuin yhteistyökump­ paneille. Vuosittainen päätapahtuma järjestetään keväisin Helsingissä. Kau­ della 2015 tapahtuma on Wanhassa Satamassa keskiviikkona 11.3.2015 klo 9–17. Tapahtuma on yhdistelmä päälava­ ohjelmaa, teemasaleja, workshoppeja ja messuja. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. EHYT ry on Work Goes Happyn yksi monista työhyvinvointia edistävistä kumppaneista.

Huumeet työelämässä -julkaisu tilattavissa

H

uumeet työelämässä -tietolehden tavoitteena on antaa työpaikkojen päihdetyöstä vastaaville ajantasaista tietoa työelämän huumetilanteesta. Tietoa voidaan käyttää työpaikkakohtaisen riskien arvioinnin ja päihdeohjelman laatimisen pohjana. Aiheeseen paneudutaan case-kuvausten avulla, joita täydennetään fakta-osuuksilla. Tietolehti pyrkii myös antamaan vinkkejä huumehaittojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen työpaikoilla.

Hinta 5 e. Tilattavissa osoitteesta: www.ttk.fi/julkaisut

Lisätietoja: www.wgh.fi

EHYT Teema 6 | 5

Kustannukset

Työkyky

Alkoholi aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle joka vuosi

6–7

Työikäisistä miehistä jopa 40 prosentilla ja naisista 18 prosentilla alkoholinkäyttö on vähintään riskitasolla.

miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset.

Lähde: THL

Lähde: TTL Alkoholi ja työpaikka 2010.

2

Alkoholin takia mene­ tetään vuosittain noin

miljoonaa

työpäivää. Tämän kus­­tan­nukset ovat varo­ vaisimpien arvioiden mukaan vuositasolla 500–600 miljoonaa euroa.

Yhden sairauslomapäivän hinnaksi arvioidaan 350 euroa.

Lähde: EHYT ry / Huugo, VTV ja EK

fakta tutkittua tietoa

Alkoholin kokonaiskulutus on lähes viisinkertaistunut 1960-luvun alusta. Jos kulutusta vähennettäisiin viidenneksen verran, vastaisi se jotakuinkin Suomen kokonaiskulutusta 1990-luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa. Suunta onkin jo hyvä, kulutus on viime vuosina hiukan laskenut. Tällä hetkellä ollaan noin 9,7 litran (100 % alkoholia) tasolla asukasta kohti eli noin 11,6 litrassa 15 vuotta täyttänyttä kohti.

Lähde: THL

Yritysjohtajat

91 % yritysjohtajista oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn.

6 | EHYT Teema 6

54% henkilöstöhallinnon ammattilaisista toivoo enemmän panostusta päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn.

Lähde: EHYT ry:n kysely Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry:n jäsenille 2013.

Lähde: EHYT ry / TNS Gallup: Yritykset ja alkoholi, 2014.

71 % yritysjohtajista katsoo, että alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tulevat viime kädessä yritysten maksettaviksi.

Kännäämisellä on kova hinta työelämässä Alkoholinkäytön haitat näkyvät työelämässä vuosittain satojen miljoonien eurojen menetyksinä, vaikka työaikana pysytelläänkin jo useimmiten kuivin suin.

EHYT Kuvitus Henna Ryynänen

T

yöpaikat ovat kuivuneet. Enää ei biletetä sumeilematta firman laskuun tai tulla maistissa töihin, mikä ei ollut harvinaista vielä muutama vuosikymmen sitten.

Liike-elämässäkin ilmaiset viinat jäävät yhä useammin juomatta, mutta vapaalla suomalaiset juovat sitäkin enemmän. Alkoholin kokonaiskulutus on lähes viisikertaistunut 1960-luvun alusta. Vuonna 2013 suomalaiset joivat 11,6 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.

Riskikulutuksen ja alkoholiriippuvuuden haitat näkyvät työelämässä, vaikka työaikana pysyttäisiinkin selvin päin. On arvioitu, että alkoholin takia menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää. Menetetyn työpanoksen arvoksi on arvioitu noin 500–600 miljoonaa euroa. Työpaikkojen HR-vastaavat arvioivat päihteiden aiheuttavan seitsemän prosenttia kaikista sairauspoissaoloista.

Runsaan alkoholinkäytön tiedetään pahentavan kymmeniä sairauk­sia ja lisäävän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä.

Humalahakuinen juomatapa kaksinkertaistaa riskin päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Alko-

holi on myös yksi yleisimmistä kuolinsyistä työikäisillä miehillä ja naisilla.

Tutkimusten mukaan työelämässä olevista miehistä 15–20 prosentilla ja naisista 10–15 prosentilla alkoholinkäyttö on niin suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Tällöin puhutaan alkoholin riskikulutuksesta.

Kaikista työikäisistä miehistä 40 prosenttia ja naisista 18 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä.

– Alkoholiperäiset sairaudet jätetään monesti pois todistuksista ja hakemuksista, koska ne voivat evätä sairausajan palkan tai heikentää työntekijän mahdollisuutta päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, EHYT Teema 6 | 7

sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäri Jan Schugk.

Ei ihan pieni myrsky vesilasissa Alkoholihaittojen kustannuksia on vaikea arvioida. Se tiedetään, että välittömät kustannukset koko yhteiskunnalle ovat noin 1,4 miljardia euroa. Summa ei sisällä tuotannon menetyksiä, menetetyn elämän arvoa eikä muita välillisiä kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 4,5–5,5 miljardia euroa.

– Joidenkin mielestä luku on niin epävarma, että sitä on parempi olla esittämättä. Se kertoo silti jotain ongelman suuruusluokasta, sanoo EHYT ry:n johtava erityisasian­ tuntija Tuomas Tenkanen.

Alkoholipolitiikasta keskustellaan välillä kovilla kierroksilla ja laineet lyövät korkealle. EHYT ry:n kyselyyn vuonna 2014 vastanneet

8 | EHYT Teema 6

yritysjohtajat eivät kuitenkaan pitäneet ylisääntelynä sitä, että oluen sunnuntaimyyntiä rajoitettaisiin maanantairokulien vähentämiseksi.

Päinvastoin.

– Kahdeksan kymmenestä vastaajasta uskoi, että alkoholinkulutusta vähentämällä voitaisiin pidentää suomalaisten työuria merkittävästi. Jos alkoholinkulutusta vähennettäisiin viidenneksen verran, vastaisi se jotakuinkin Suomen kokonaiskulutusta 1990-luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa, Tenkanen sanoo.

Alkoholin terveydelle haitalliset mekanismit tunnetaan melko hyvin. Monissa tutkimuksissa on muun muassa osoitettu, että rentouttavan unen määrä vähenee jo kolmen alkoholiannoksen jälkeen ja seitsemän annoksen jälkeen sitä ei ole enää juuri lainkaan.

Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mielestä krapulassa

ei kannata tulla töihin, jos ei ole varma työkunnostaan. Hän kehottaa tekosyiden sijasta kertomaan heti avoimesti esimiehelle, miksi työkyky epäilyttää.

– Krapulassa ihmisen tarkkaavaisuus tutkitusti heikkenee. Sillä voi olla vakavia seurauksia turvallisuuskriittisissä ammateissa, kun alkoholi on huonontanut myös unen laatua, hän sanoo.

Suurkuluttajista valtaosa käy töissä EK:n Jan Schugkin mukaan huumeet ovat alkoholin rinnalla pieni ongelma suomalaisilla työpaikoilla, vaikka niiden käyttö onkin lisääntynyt.

– Työpaikoilla ja sairauspoissaoloissa huumeita ei tuoda senkään vertaa esille kuin alkoholinkäyttöä.

Schugkin mukaan Suomessa ei käytetä juurikaan lääkkeitä vireys­

Kulutus riskirajalla – Riskirajalla tarkoitetaan sitä alko­ holin määrää, joka todennäköisesti lisää merkittävästi terveyshaittoja.

– Naiset sietävät alkoholia heikom­ min kuin miehet.

– Ikääntyminen heikentää alkoholin sietokykyä kaikilla.

– Juomismäärien lisäksi riskialttiu­ teen vaikuttavat yksilölliset tekijät.

Riskikulutuksen rajat on laadittu perusterveille aikuisille.

• Naiset: yli 5 annosta¹ kerralla tai 16 annosta viikossa • Miehet: yli 7 annosta kerralla tai 24 annosta viikossa • Yli 65-vuotiaat: 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa

tilan säätelemiseen ja työtehon parantamiseen kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Suomalaistutkimuksen mukaan kolme neljästä 30–65-vuotiaasta alkoholin suurkuluttajasta käy töissä. Juomiseen olisikin tärkeä päästä kiinni, kun ihminen on vielä mukana työelämässä.

– Kaikilla, jotka tunnistavat päihdeongelman työpaikallaan, on suorastaan velvollisuus ottaa asia puheeksi, Jan Schugk sanoo.

Työkaverin tai alaisen alkoholinkäyttöön on silti vaikea puuttua sopivan jämäkällä, mutta rakentavalla tavalla. Myös näytön saaminen alkoholiongelmasta on usein vaikeaa, koska juominen tapahtuu harvoin työpaikalla. Lisäksi juomiseen liittyy paljon syyllisyyttä, häpeää ja puhumatonta asiaa.

Puheeksioton harjoitteluun on onneksi saatavilla koulutusta ja tukea, Tenkanen mainitsee.

– Hoitoonohjaus on jo helpompi vaihe, koska se voidaan ulkoistaa työterveyshuollolle, Schugk sanoo.

Ilo ilman viinaa teeskentelyä?

Monien mielestä alkoholi voi maltillisesti käytettynä toimia yhteisöllisyyden vahvistajana ja voiteluaineena. Suomessa alkoholia pidetään myös vieraanvaraisuuden symbolina.

Tenkasen ja Vainion mielestä tipaton työpaikka olisi mahdollinen siinä missä savutonkin.

Vainiosta olisi toivottavaa, että ainakaan työajalla ei työpaikoilla tarjottaisi alkoholia. Hän perustelee näkemystään sillä, että työnantajan ei pidä tarjota yllykkeitä juomiseen, koska niin moni kuuluu riskiryhmään.

Schugk kuitenkin epäilee, ettei työnantajilla ole intoa täyteen

¹ Yksi annos on pieni pullo keskiolutta tai siideriä, 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa (40 %).

alkoholittomuuteen, vaikka se hallintakeinona olisikin tehokas.

– Yritykset haluavat jättää mahdollisuuden tarjota alkoholia ainakin vierailleen jopa työaikana, ja useimmat myös henkilökunnalleen tietyissä juhlatilaisuuksissa, hän sanoo.

– Yhteisöllisyyttä vahvistavat tapahtumat ja erilaiset juhlistamiset ovat työhyvinvoinnin kannalta hyvä asia. Työpaikat määrittelevät itse tavoitetasonsa. Asiasta voi keskustella samalla kun päihdeohjelmaa laaditaan tai päivitetään, EHYTin Tenkanen lisää.

EHYT Teema 6 | 9

pitää kartalla Koulutus- ja virkistyspäivät, after workit ja pikkujoulut ovat hyviä tilaisuuksia lisätä osaamista ja ryhmähenkeä. Mutta jääkö joku porukan ulkopuolelle, jos ei juo muiden lailla? Jääkö jollekin toiselle taas putki päälle?

Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen

H

uugo tsemppaa työpaikkoja päihdeongelmien ehkäisyssä ja työhyvinvoinnin rakentamisessa. Kymmenen vuotta sitten käynnistynyt Huugo-toiminta tarjoaa tukea työelämässä esiintyvien päihdehaittojen ehkäisemiseen ja hallintaan. EHYT ry:n yhteistyökumppanina on Työturvallisuuskeskus, jonka kautta toiminnan sisältöön vaikuttavat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt.

Käytännössä Huugo opastaa kohti vastuullista ja huolehtivaa toimintakulttuuria, lisää toimijoiden taitoja puheeksiotto- ja hoitoonohjaustilanteissa sekä auttaa laatimaan tai päivittämään päihdeohjelmaa tai muuta toimintaohjetta.

– Tarjoamme materiaaleja, koulutusta ja tukea esimiehille, henkilöstöjohdolle, työterveyshuollolle, luottamusmiehille ja työsuojeluhenkilöstölle. Heidän vuorovaikutus-

10 | EHYT Teema 6

taitojensa kehittämiseksi olemme kehittäneet ajattelun, kuuntelun ja viestinnän täsmätyökaluja, kertoo EHYT ry:n suunnittelija Timo Glad.

– Toiminta alkaa ajattelusta, kuuntelu paljastaa sanattomiakin viestejä, taitava kyselijä osaa ottaa puheeksi, selittää EHYT ry:n kouluttaja Timo Nerkko.

Ennaltaehkäisy kuin diplomatiaa Päihdehaittojen ehkäisyn ajatellaan usein tarkoittavan varhaista puuttumista ongelmiin. Sitäkin tarvitaan, mutta varsinaista ennalta­ ehkäisyä se ei ole.

– Ennaltaehkäisy tarkoittaa toimintaa ja asioiden puheeksi ottamista jo ennen ongelmien ilmenemistä ja niiden ratkaisemista. Se on

Päihdeohjelma on tiekartta työhyvinvoinnin kehittämiseen.

EHYTin Timo Glad (vas.), Timo Nerkko ja Antti Hytti tietävät, ettei paraskaan kartta korvaa käytännön tietoa ja kokemusta.

EHYT Teema 6 | 11

VINKKI:

Perjantaipalaveri voi toimia tehokkaammin torstaina, koska perjantaiksi halutaan skarpata. kuin laaja-alaista diplomatiaa, joka saattaa poistaa tarpeen turvautua maanpuolustuksen keinoihin, sanoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti.

– Varsinkin pienemmät yritykset havahtuvat päihteisiin siinä vaiheessa, kun on jouduttu yllättäen käsittelemään työntekijän päihdeongelmaa. Sitten pohditaan, olisiko voitu toimia toisin, Nerkko lisää.

Työpaikoilla päihdehaittojen ennaltaehkäisy kannattaa kytkeä laajempiin kokonaisuuksiin.

Alkoholista voi puhua vaikkapa tyhy-toiminnan yhteydessä yhtenä työhyvinvointitekijänä muiden joukossa. Tärkeintä on pyrkiä päihdehaitattomuuteen, jolloin esimerkiksi alkoholin käyttö ei aiheuta ongelmia työlle eikä työkavereille.

Tehtävää riittää, sillä keskimääräisessä suomalaisessa 10 henkilön työporukassa on yksi raitis, seitsemästä kahdeksaan alkoholin kohtuukäyttäjää ja yksi tai kaksi riskikuluttajaa.

Alkoholin lisäksi työpaikkojen arkeen heijastuvat yhä enemmän myös lääkkeiden ja huumausaineiden väärinkäyttö.

– Erityisesti kannabiksen ja lääkkeiden päihdekäyttö herättävät nykyään työpaikoilla paljon huolta ja kysymyksiä, Hytti muistuttaa.

Ratkaisukeskeisesti puheeksi Ratkaisukeskeisenä lähestymistapana Huugo-toiminta haluaa edistää keskustelua asioista niiden

12 | EHYT Teema 6

oikeilla nimillä ilman leimaamista, syyllistämistä ja moralisointia.

Pohjimmiltaan päihdehaittaan puuttuminen on välittämistä niin yksittäisestä työntekijästä kuin koko työyhteisöstä.

Gladin, Hytin ja Nerkon mukaan työpaikalle tulee luoda varhaisen puheeksioton toiminta­ tapa. Se on kaikkien tuntema työpaikan käytäntö, jossa jokainen antaa toiselle luvan puuttua kaikkiin työhön liittyviin poikkeamiin – senkin uhalla, että kyseessä

on väärä hälytys. Varsinaista puheeksi­ottovalmiutta tarvitsevat etenkin esimiehet.

– Ensin pitää havaita ja huomioida, sitten tarvittaessa puuttua. Suomessa on korkea kynnys tarttua asioihin, jotka katsotaan toisen yksityiselämään kuuluviksi. Onneksi tämän kynnyksen madaltamista voi opetella, Nerkko toteaa.

Päihdekysymysten ohella Nerkko ja hänen kollegansa halua­vat rohkaista keskustele-

Päihdeohjelman hyödyt • Kokoaa yhteen toimintaohjeet, mikä auttaa niiden muistamista ja päivittämistä.

• Helpottaa tuen ja avun pyytämistä.

• Tukee varhaista puuttumista ja puheeksiottoa.

• Vastuuttaa ja sitouttaa niin työntekijöitä kuin johtoa.

• Herättää ajatuksia ja keskustelua, mikä jo sinänsä ennaltaehkäisee päihdehaittoja.

• Lisää yhteisten pelisääntöjen tuntemusta ja työhyvinvointia.

Timo Glad

Timo Nerkko

Antti Hytti

Ehkäisevässä toiminnassa on tärkeää asettaa konkreettinen päämäärä johon pyritään. maan kaikesta, mikä parantaa työhyvinvointia ja työssäjaksamista.

Koulutusta lyhyen tai pitkän kaavan mukaan Huugo-toiminnan merkeissä EHYT ry järjestää vuosittain erilaisia koulutustilaisuuksia. Kaikille avoimet koulutukset on suunnattu erityisesti työpaikkojen avainhenkilöille. Yrityksille ja muille työyhteisöille on sekä valmiita koulutuspaketteja että räätälöityjä kokonaisuuksia.

Ratkaisukeskeisen toiminta­ tavan mukaisesti koulutuksissa ei anneta valmiita vastauksia, vaan niitä haetaan yhdessä koulutettavien kanssa. Koulutuksen keskeisin teema on päihdehaitan puheeksi ottaminen työpaikalla.

Laajimmillaan koulutukset ulottuvat tukemaan päihdeohjelman jalkauttamista ja seurantaa.

Lyhimmillään ne toimivat tieto­ iskumaisesti.

– Jo puolessatoista tunnissa pystyy läpikäymään perusasiat ja

Työelämän päihdeneuvonta palvelee Kuinka otan ongelman puheeksi? Miten pystyn parhaiten auttamaan työkaveria? Mitä päihdeohjelmaan pitäisi sisältyä?

• Työelämän päihdepulmiin saa nyt nopeasti neuvoja.

• Uusi Työelämän päihdeneuvonta opastaa ja päivystää maanantaisin klo 15–18 numerossa 050 5733262.

Puhelimeen vastaavat ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat.

• Voit myös kysyä apua tekstiviestitse.

Lähetä viesti otsikolla HUUGOKYSY numeroon 18182.

antamaan eväitä eteenpäin. Kouluttajan hienoimpia kokemuksia on ollut, kun tehtaan johtajakin istuu mukana koulutuksessa ja osoittaa sitoutumisensa asiaan, Nerkko mainitsee.

Omatoimista opiskelua ja käytännön toimenpiteitä varten Huugo tuottaa ja tarjoaa laajasti aineistoa.

Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa Työkalupakki-niminen tieto- ja artikkelipankki, joka kertoo päihdehaitoista ja niiden ennaltaehkäisystä työelämässä, selvittelee haittoihin puuttumisen mahdollisuuksia sekä esittelee arviointivälineitä ja menettelytapaohjeita.

Päihdeohjelman laatiminen kannattaa Päihdeohjelman laatiminen työyhteisössä on osoittautunut yhdeksi ennaltaehkäisyn parhaaksi välineeksi. Parhaimmillaan päihdeohjelma tekee työstä päihdehaitatonta ja tukee siten työssäjaksamista. Jo pelkkä päihdeohjelman olemassaolo voi ennaltaehkäistä ongelmia.

EHYT Teema 6 | 13

Arviointivälineeksi – Työpaikoilla on yleensä jonkinlaiset pelisäännöt – työpaikan tapa toimia – päihdeasioissa. Tällaiset vakiintuneet toimintatavat kannattaisi kirjata työpaikan päihdeohjelman pohjaksi, Hytti sanoo.

Hyvä päihdeohjelma on työpaikkakohtaisesti mietitty ja laadittu yhteisen tahdon tulos. Sitä ei kopioida mistään valmiista mallista.

– Päihdeohjelman pitää asettaa rajoja ja määritellä avainhenkilöiden vastuut mutta myös muistuttaa kaikkien vastuuta toisistaan, Glad korostaa.

EHYT ry:n ehkäisevän päihde­työn asiantuntijat voivat monin tavoin auttaa päihdeohjelman toteuttamisessa. Tarvittaessa he tarjoavat tukea ohjelman laatimisen ensiaskeleista ohjelman jalkauttamiseen sisältyvään työyksikkökohtaiseen keskusteluun saakka. Joskus avuksi riittää pelkkä suunnitellun päihdeohjelman kommentointi.

Jonkinlainen päihdeohjelma vaikuttaa noin viidesosalla työpaikoista. Aktiivisimpia ohjelman laatimisessa ovat olleet suuret ja keskisuuret yritykset.

Lisätietoja: www.huugo.fi

VINKKI:

Kaikkea tarjolle tuotua ei tarvitse juoda.

Huugo-ohjelma tarjoaa: • Materiaaleja alkoholikysymysten käsittelyyn ja virikkeitä keskustelun herättämiseen työpaikoilla.

• Koulutusta työpaikkojen vastuuhenkilöille päihdehaittojen ennaltaehkäisystä ja niihin puuttumisesta.

• Tukea työpaikan päihdeohjelmien laatimiseen ja päivittämiseen.

• Työkalupakin, joka antaa vastauksia työpaikan päihdetyön keskeisiin kysymyksiin.

14 | EHYT Teema 6

toisenlainen kosteusmittari Työpaikan kosteusmittarin avulla voit arvioida työpaikkasi riskiä kohdata päihdeongelmia. Samalla se auttaa valitsemaan toimenpiteitä tämän riskin vähentämiseksi.

T

yöpaikan kosteusmittari tarkastelee päihderiskiä neljästä näkökulmasta. Niitä ovat päihdehaittojen todennäköisyys, työpaikan rakenteet, ennaltaehkäisevän toiminnan tarve ja havaittuihin haittoihin puuttumisen tehokkuus.

Kukin näkökulma muodostaa joukon kysymyksiä sisältävän osion. Vastaukset tuottavat plus- tai miinuspisteitä, joiden summa yhdessä osiossa kertoo riskin suuruuden kyseisestä näkökulmasta katsottuna.

– Työpaikan kosteusmittari perustuu sekä tilastolliseen että kokemusperäiseen tietoomme päihderiskeistä suomalaisilla työpaikoilla ja eri taustatekijöiden vaikutuksista. Sen tehtävänä on herättää keskustelua ja kiinnittää huomiota mahdollisiin kehittämiskohteisiin, kertoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti.

Kosteusmittaria voi käyttää jokainen työpaikkansa päihdekysymyksiin jonkin verran perehtynyt henkilö. Eniten hyötyä on luvassa, kun vaikkapa työsuojelutoimikunnan tai johtoryhmän jäsenet yhdessä läpikäyvät kysymyksiä, vastaavat niihin ja keskustelevat tuloksista.

Turvautuminen säännöllisin väliajoin Työpaikan kosteusmittariin mahdollistaa päihdetilanteen muutosten ja valittujen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin.

Työpaikan kosteusmittarin voit ladata huugo.fi-sivustosta, kohdasta Tukimateriaalit.

Työterveyshuoltolain mukaan päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma on pakollinen silloin, kun työnhakijalle tai työntekijälle halutaan tehdä ao. lain 3 §:ssa tarkoitettu huumausainetesti.

Työpaikan

PÄIHDEOHJELMAN LAATIMINEN 2.

1.

Aloite

Työnantajan päätös ohjelman laatimisesta tai sen päivittämisestä

• Kuka tahansa työpaikalla voi tehdä aloitteen päihdeohjelman laatimisesta.

• Kehittämisryhmä, jossa on edustajia johdosta, henkilöstöstä, työsuojelusta ja työterveyshuollosta • Konsultoidaan tarvittaessa asiantuntijoita; työterveyslääkäri, juristi, Työturvallisuuskeskus, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

3.

Valmisteleva työryhmä

4.

Esimerkki päihdeohjelman sisällöstä

5.

Päätöskäsittely

6.

Jalkauttaminen

• Ohjelman tarkoitus • Ehkäisevä toiminta • Korjaava toiminta ja hoitoonohjaus • Vastuuhenkilöiden nimeäminen

• Ohjelman käyttöönotto • Seurantamittarien valinta • Liitteet (esimerkiksi paljon yksityiskohtaista tietoa sisältävät osuudet ja lomakepohjat)

• Ohjelmaehdotus käsitellään työsuojelutoimikunnassa sekä YT-toimikunnassa tai sitä vastaavissa yhteistoimintaelimissä • Lopullinen ohjelma vahvistetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan allekirjoituksella

• Esimiesten perehdytys ja muu tarpeellinen lisäkoulutus • Läpikäynti työpaikan yksiköissä ja mahdollinen paikallinen soveltaminen

Apua päihdeohjelman laadintaan: www.huugo.fi -> Työkalupakki -> Työpaikan päihdeohjelma tai EHYT ry:n Työelämän päihdeneuvontapuhelin 050 573 3262 (Ma klo 15-18)

7.

Seuranta ja arviointi

• Sopii työsuojelutoimikunnan tehtäviin

Työpaikan päihdekysymykset Työelämän päihdehaitat ja niistä käytävä keskustelu ovat muuttuneet merkittävästi 2000-luvulla. Työturvallisuuskeskuksen Hannu Tamminen on seurannut kehitystä aitiopaikalta. Hän sanoo, että työturvallisuus päihdekysymyksissä paranee suunnittelemalla ja harjoittelemalla.

Jenni Tikkanen Kuvat Pixhill ja Sami Kulju

T

yöelämässä alkoholi on edelleen käytetyin päihde.

– Huumeet ja lääkkeet ovat tulleet vahvemmin mukaan kuvaan, Tamminen kertoo. Tamminen toimii asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa ja sen päihdeasiantuntijoiden ryhmässä.

Suuria muutoksia on tapahtunut myös lainsäätäjän suhtautumisessa työelämän päihdehaittoihin.

Tammisen aloittaessa tehtävässään vuonna 2002 työelämän laeissa ei mainittu sanaa alkoholi tai päihteet ollenkaan.

Työsopimuslaistakin se oli poistettu vuonna 2001.

– Ajattelin, että onpa tässä tabu, kun sitä ei voida edes ääneen sanoa.

Vuonna 2004 lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä kirjattiin huumetestit ja päihdeohjelma. Siitä lähtien työpaikoilla on alettu laatia päihdeohjelmia ja kysyntää koulutuksille on riittänyt.

”Järjestöistä löytyy osaa­ mista, jota työpaikoilla ei ole.”

Tuotannonmenetyksiä ja turvallisuusriskejä Päihteiden tarkkaa vaikutusta työturvallisuuteen ja työtapaturmiin on vaikea mitata. Koko väestöstä saatavaa tietoa tapaturmariskeistä ja terveyshaitoista ei voi suoraan verrata työelämään, jossa olosuh-

16 | EHYT Teema 6

teet ovat vapaa-aikaa valvotummat ja turvallisemmat.

– Meillä on edelleen hyvin vähän tilastotietoa siitä, miten päihteiden käyttö tarkalleen vaikuttaa työelämässä. Päihteiden osuus tulee väistämättä ilmi ainoastaan kuolemaan johtaneissa tapaturmissa, Tamminen kertoo.

Työpaikalla kannattaa panostaa päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn, vaikka päihteiden vaikutuksesta työuraan ja -kykyyn ei ole olemassa kattavaa tutkimusta. ­– Eittämättä hyödyllisintä tietoa antaisi henkilöstötaloudellinen tutkimusote, sillä luotettava tieto päihdehaittojen vaikutuksista työuraan, työkykyyn ja tuottavuuteen rohkaisisi työnantajia panostamaan kattavasti päihdehaittojen ehkäisyyn työpaikalla.

Tapaturmariskejä olennaisempana kysymyksenä Tamminen pitää heikentyneen työkyvyn kautta syntyvää tuottavuusvajetta.

Tätä hän perustelee arkijärjellä.

– Valtaosa suomalaisista tietää, mikä ihmisen toimintakyky on krapulassa, saati millaista saamattomuutta päivittäinen naukkailu aiheuttaa.

Työn luonteella ja alalla on vaikutusta päihteiden aiheuttaman turvallisuusriskin suuruuteen. Aloilla, joille on tyypillistä lyhyet työsuhteet ja vähäinen sitoutuminen, ei ole perinteisten, valvotumpien ja turvallisempien työolosuhteiden muodostamaa suojaavaa tekijää.

– Myös niillä, jotka työssään ovat tekemisissä alkoholin kanssa, on joissakin tutkimuksissa tunnistettu kohonnutta riskiä, Tamminen lisää.

Tamminen on toiminut myös kuntakentästä vastaavana asiamiehenä ja näkee kunta-alan monissa kohdin edelläkävijänä päihdekysymyksissä. Kuntapuolella on ollut suositus päihdeasioiden käsittelystä jo vuodesta 1997 lähtien. Sitä käytettiin mallina, kun suositus laadittiin kaikille aloille vuonna 2006.

– Kunta-alalla on tehty monia työkykyä koskevia tutkimuksia, jotka antavat tietoa myös päihdetottumusten vaikutuksesta sairaus­ poissaoloihin. Kunnat ovat isoja työnantajia, joilla on resurssia tehdä ja toteuttaa päihdeohjelmia, Tamminen toteaa.

Kansalaisjärjestöt ovat Tammisen mukaan työpaikoille tärkeä tuki ja resurssi päihdekysymyksissä.

– Järjestöistä löytyy osaamista, jota työpaikoilla ei ole, Tamminen toteaa.

Tamminen on toiveikas entistä laajemman yhteistyön suhteen, sillä edistystä on jo tapahtunut.

Puheeksioton harjoittelua palo- ja pelastusharjoitusten tapaan?

Työturvallisuudesta ja päihteistä puhuttaessa nousevat usein esiin puhalluttaminen ja huumetestit. Tamminen pitää testaamista hyvänä ennaltaehkäisynä.

kuntoon jo hyvän sään aikana

Hannu Tamminen työskentelee asian­ tuntijana Työturvalli­ suuskeskuksessa. Hän kiinnostui päihdekysy­ myksistä työskennel­ lessään työsuojeluval­ tuutettuna.

– Siltä ajalta on vahva muistikuva siitä, miten puolen päivän koulutuskin aiheesta antaa eväitä viedä asioita eteenpäin, Tamminen kuvaa.

– Esimerkiksi huumetesteissä ei raporttien mukaan käy käry enää niin usein kuin vuosituhannen alussa.

Liikenneammattien kohdalla keskustellaan sokkotesteistä, mutta sallimisen estää eri osapuolten oikeutettu huoli varjopuolista. Työntekijäpuolta huolettavat riskit testeihin liittyvässä työntekijän oikeusturvassa, esimerkiksi testien luotettavuuden ja tasapuolisuuden kannalta.

Työpaikoilla heräävä kysymys päihteistä on se ilmeisin: Miten toimia, kun työpaikalla on ilmiselvä epäilys päihtymyksestä? Tammisen mukaan tilanteita sattuu kohdalle niin harvoin, että ne yllättävät.

Hän pohtii, pitäisikö puheeksiottoa harjoitella todenmukaisissa olosuhteissa pelastusharjoitusten tapaan. Henkilökunta olisi mukana oppimassa, miten työterveyskeskustelussa toimitaan.

– Silloin nähtäisiin, toimivatko suunnitelmat ja ohjeet niin kuin pitää.

Tammisella on suoraviivainen vinkki työpaikalle, joka pohtii päihteistä mahdollisesti aiheutuvaa riskiä.

– Kannattaa käynnistää systemaattinen päihdetyö hyvän sään aikana. Se on helppo liittää työpaikan muuhun terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

EHYT Teema 6 | 17

Satu Vennalan tärkein viesti työpaikan päihdeongelmien suhteen on puuttuminen.

– Tällä hetkellä pidän missionani saada ihmiset ymmärtämään, että ketään ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi.

18 | EHYT Teema 6

Ainoa oikea tapa puuttua alkoholin mahdolliseen väärinkäyttöön työpaikalla on puhuminen ja puuttuminen.

Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen Infografiikka Henna Ryynänen

! e äll d öy p a s s i K

T

yökyvyn johtaminen ja työkyvyn hallinta ovat Satu Vennalan arkipäivää. Hän työskentelee HOK-Elannon ravintolatoimialan henkilöstöresurssipäällikkönä ja kokee oman talonsa päihdeohjelman sydämen asiakseen.

– Varhainen tuki on jokaisen työntekijän oikeus ja esimiehen velvollisuus.

– Oma unelmani on se, että Satu Vennalan tärkein viesti jokaisessa työyhteisössä ymmärrettyöpaikan päihdeongelmien täisiin, että vaikealtakin vaikuttasuhteen on puuttuminen. vaan asiaan välittömällä puuttumi– Tällä hetkellä pidän sella tehdään oikeasti palvelus tälle missionani saada ihmiset ihmiselle, Satu Vennala sanoo.

ymmärtämään, että ketään Esimies saa tukea ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi.

Vastuullisimmilla työpaikoilla päih-

deohjelmat kuuluvat jo olennaisesti työhyvinvointiin. HOK-Elannossa varhaisesta tuesta alettiin aktiivisemmin puhua kymmenisen vuotta sitten, ja päihdeohjelma päivitettiin vuoden 2013 lopulla.

– Ymmärsin, että on tärkeää viedä esimiehille viesti siitä,

EHYT Teema 6 | 19

5

Satu Vennalan viisi viisasta 1. Rohkeutta varhaiseen puuttumiseen!

2. Puuttuminen on vastuullinen tapa toimia.

3. Puheeksiottaminen on hyvä teko, eikä mitään nillitystä.

4. Keskusteluja pidetään vireänä koko ajan.

5. Alkoholismi on sairaus, joka ei hoidu nalkuttamalla.

etteivät he ole tämän asian kanssa yksin, Satu Vennala sanoo.

– Otin lähestymistavaksi opastaa miten ongelmatilanne tunnistetaan ja mitä sitten tehdään.

Olennaisimpana haluan välittää viestin: Soittakaa minulle, ottakaa yhteyttä ja saatte apua. Tilanteeseen ei tarvitse mennä yksin.

Päihde-epäilystä on puhuttava Sellaista ongelmatilannetta ei olekaan, mitä ei voisi lähteä ratkomaan puhumalla. Päihde-epäilyssäkään ei pidä jäädä odottamaan, että jotain on jo tapahtunut. Keskustelu aloitetaan siinä kohdassa, kun esimiehelle – tai työkaverille – syntyy huoli, että kaikki ei nyt ole kunnossa.

Vennala kannustaa suorapuheisuuteen.

– Turhan paljon varotaan ja hyssytellään. Jos on epäilys, että työntekijä ei ole työkuntoinen töissä, siihen on puututtava. Eli ei todeta, että oletpa väsyneen näköinen, pitäisiköhän sinun mennä kotiin nukkumaan. Vaan sanotaan reilusti, että nyt minusta näyttää siltä että olet alkoholin vaikutuksen alainen.

20 | EHYT Teema 6

Ja siitä lähdetään keskustelemaan.

Asian salailu vain pahentaa tilannetta. Huomioimatta jättämisellä mahdollistetaan ongelman jatkuminen ja paheneminen.

Työnantajalla on tietenkin vaitiolovelvollisuus, mutta yleisellä tasolla päihdeasioista voidaan työyhteisössä puhua.

– Usein siinä kohdassa, kun ongelma on todettu ja työntekijä on sitoutunut hoitoon, hän ottaa asian itse puheeksi työyhteisössä ja saa sitäkin kautta tukea.

Satu Vennala muistuttaa myös, ettei kenenkään saa antaa jatkaa työntekoa, mikäli on epäilys päihtymisestä. Kyseessä on työturvallisuusriski.

Esimies epäiltynä Entä jos epäilys kohdistuukin esimieheen? Kuka häntä valvoo?

– Tilanne on hankalampi, sillä ravintolapäällikkö on aina yksinäisemmässä paikassa, koska hänen oma esimiehensä harvoin työskentelee saman katon alla. Alkoholin väärinkäyttö havaitaan hitaammin.

Tässä tulevat onneksi meidän järjestelmämme apuun. Seuraan koko

henkilöstön sairauspoissaoloja, ja sitäkin kautta saa arvokasta puuttumiseen johtavaa tietoa.

Seuranta kannattaa Alkoholi aiheuttaa työpaikalla sekä fyysisiä, henkisiä että taloudellisia haittoja sairauspoissaoloina, tapaturmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Sen lisäksi tulee kuormitus työyhteisön muille jäsenille sekä tietenkin vaikutukset yksityiselämässä.

Satu Vennala katsoo kuitenkin positiivisesti tulevaisuuteen.

– Jokaista ei tietenkään voi olla vahtimassa. Mutta olen optimisti.

Ajattelen, että mitä enemmän tästä puhutaan työpaikoilla, sen matalampi kynnys ihmisillä on avata suunsa. Jo se on päihdeohjelman onnistumista.

– Lisäksi meillä on sairauspoissaolot kohtuullisen hyvällä tasolla, ja joka vuosi on saatu parannusta aikaan. Kun yhdenkin työntekijän työkyky paranee, se näkyy kustannuksissa. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että se parantaa kyseisen työntekijän elämänlaatua ja samalla koko työyhteisön jaksamista.

Päihdehaittoihin puuttumisen voi kuvata prosessina esimerkiksi näin. Tämä on kuitenkin vain yksi malli. Jokainen työpaikka vastaa itse omien puuttumiskäytäntöjensä määrittelystä.

PÄIHDEHAITTOIHIN PUUTTUMINEN Huolenaihe tai epäily

Päihteidenkäyttö työaikana tai päihtymys työssä

Luota aisteihisi si. ja vaistoo

Luottamuksellinen huolikeskustelu

Työnteon keskeytys

Valmistautuminen

Luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu paikalle (jos mahd.)

Keskustelua asiasta ja sopimus jatkotoimista Onko työterveyshuolto käytettävissä?

Korjautuuko tilanne?

Kyllä

Kyllä

Keskustelua havaituista ongelmista

Ei

Työntekijä testiin

Ei Ratkaisu aistinvaraisesti

Onko työkuntoinen?

JES!

Annetaan tarvittaessa huomautus tai kirjallinen varoitus

Ohjaus työterveyshuoltoon ja tarvittaessa päihdekuntoutukseen

Ei Työntekijä kotiin

Suostuuko työntekijä hoitoon?

Työsuhteen jatkuminen

Kyllä

Kyllä

Apua päihdeohjelman laadintaan: www.huugo.fi -> Työkalupakki -> Työpaikan päihdeohjelma tai EHYT ry:n Työelämän päihdeneuvontapuhelin 050 573 3262 (Ma klo 15-18)

Korjautuuko tilanne?

Työsuhteen päättäminen

Ei Ei

Kyllä Kaikki Ok, työ jatkuu

Työpaikan ja työterveyshuollon hyvä yhteistyö auttaa päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä.

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring ja Diacorin työterveyslääkäri Markus Havukainen puhuvat rohkeuden puolesta ja hyssyttelyä vastaan.

Matti Välimäki Kuvat: Rodeo, Patrik Lindström ja Matti Immonen

Työterveyshuollon osaaminen käyttöön

S

AK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring huomauttaa, että kun puhumme työpaikasta ja päihteistä, näemme usein vain huipun, mutta emme itse jäävuorta: – Monesti ajatellaan, että päihdeongelma tarkoittaa sitä, että työntekijä on humalassa töissä.

Päihdeohjelmissakin pääpaino on hoitoon ohjauksessa siinä vaiheessa, kun ollaan jo aika pitkällä.

Vähemmälle huomiolle jää se, että työelämässä on suuri joukko suurkuluttajia, jotka eivät ole humalassa työpaikalla, mutta jotka käyttävät vapaa-ajallaan niin paljon alkoholia, että se tulee väistämättä johtamaan ongelmiin ja terveyshaittoihin.

Haringin mukaan tärkein haaste on se, miten pääsemme tekemään ennaltaehkäisevää työtä tämän ryhmän parissa. Puuttumalla suurkulutukseen saavutettaisiin suurin mahdollinen hyöty.

22 | EHYT Teema 6

Diacorin työterveyslääkäri Markus Havukainen on kollegansa kanssa täsmälleen samaa mieltä: – Ongelmien varhainen havaitseminen on olennaisen tärkeää.

Siinä tarvitaan työterveyshuollon ja työpaikan tiivistä yhteistyötä, hän miettii.

Ei paperia paperin vuoksi Monella työpaikalla on käytössä kirjallinen päihdeohjelma tai -toimintamalli. Tavallisimmin siihen on kirjattuna ehdotuksia ennaltaehkäisevästä toiminnasta kuten tiedotuksesta, koulutuksesta ja työyhteisön sitouttamisesta päihteettömään kulttuuriin. Päihdeohjelmassa on yleensä myös vinkkejä esimerkiksi tilanteen tunnistamisesta, puheeksi otosta, hoitoon ohjaamisesta sekä eri osapuolten roolista prosessissa.

Kun SAK kyseli asiaa noin vuosi sitten luottamusmiespaneelissaan, niin kävi ilmi, että yli 250 hengen työpaikoissa ohjelma oli lähes kai-

kissa, alle 50 henkilön työpaikoissa alle puolessa ja alle kymmenen hengen työpaikoissa noin viidesosassa.

– Pienemmillä työpaikoilla on parantamisen varaa. Monesti ajatellaan, että jos työpaikalla ei ole päihdeongelmia, niin silloin ei kaivata ohjelmiakaan. Oleellista onkin, että kaikki tietävät miten toimia. Toimintatapojen kirjaaminen ylös yhdessä auttaa juurikin tässä.

Silloin toimintaohjeet on helpompi muistaa ja päivittää, Haring miettii.

Myöskään Havukainen ei usko papereihin papereiden vuoksi. Hän muistuttaa, että työpaikan päihdeohjelmalla ei ole suurtakaan merkitystä, jos se jää vain koristeeksi mappiin eikä sitä viedä aktiivisesti käytäntöön.

– Ehkäpä työpaikat ja työterveyshuolto voisivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä päihdeohjelmien jalkauttamisessa osaksi työpaikan arkea. Päihdeasioista tarvittaisiin jatkuvaa muistutusta.

Erilaisissa tempauksissa, kampanjoissa ja koulutuksissa voisi käyttää hyväksi myös järjestöjä, Havukainen miettii.

– Työyhteisöissä voisi myös miettiä, onko välttämätöntä, että työporukan yhteiset iltatilaisuudet ja juhlat ovat kosteita. Voisiko yhdessäoloon ja yhteishengen kohottamiseen löytyä joskus myös jotain muita muotoja? Haring pohtii.

Hän mainitsee, että alkoholiasioista voisi kysyä myös esimerkiksi työpaikkojen henkilöstökyselyjen yhteydessä.

Asiat puheeksi työterveyshuollossa Työterveyshuollon terveystarkastukset ja vastaanottokäynnit ovat luontevia paikkoja käsitellä työntekijän alkoholinkäyttöä.

– Uskon, että asian esille nostaminen alkaa olla työterveyslääkäreillä jo vakiintunut käytäntö – ja varsinkin, jos heillä on syytä epäillä henkilön käyttävän paljon alkoholia, Havukainen kertoo.

– Hyvin toimivissa työterveyshuolloissa alkoholiasiat otetaan esille terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotoilla, mutta varmaan parannettavaa on myös osassa työterveyshuolloista kuten muussakin terveydenhuollossa, Haring pohtii.

Toisinaan työntekijä ei itse edes tiedä, mistä hänen ongelmansa johtuvat.

– Viikonlopun suurkulutus voi vaikkapa aiheuttaa unihäiriöitä koko viikolle. Tällöin esimerkiksi pelkkä unta parantavien lääkkeiden kirjoittaminen ei riitä, vaan tulisi pureutua itse ongelmaan, Havukainen huomauttaa.

SAK:n Kari Haring patistaa myös pieniä yrityksiä tekemään päihdeohjelman.

– Oleellista on, että kaikki tietävät miten toimia ongelman ilmetessä.

– Jos oma intuitio kertoo, että kaikki ei ole kunnossa, intuitio on yleensä oikeassa, Diacorin Markus Havukainen muistuttaa.

EHYT Teema 6 | 23

On karhunpalvelus kaverille olla puuttumatta ongelmaan.

Vinkkejä työterveyspalveluja tilaaville » Miten päihdeasiat huomioidaan työhöntulotarkastuksessa? » Millainen varhaisen puuttumisen malli on tarjolla? » Osaako työterveyshuolto käyttää mini-interventiota? » Millaista apua on saatavilla päihdeohjelmien laadintaan ja kommentointiin? » Millaista apua on saatavilla hoidon suunnitteluun ja hoitoonohjaukseen? » Miten työhön palaamista tuetaan? » Saako tukea savuttoman työpaikan suunnitteluun tai ylläpitoon? » Millaisia koulutuksia, materiaaleja, kyselyjä ja raportteja on saatavilla? » Miten pidetään yhteyttä työpaikan ja työterveyshuollon välillä? » Miten työntekijöille tiedotetaan työterveyden palveluista?

Työterveyshuollon hoitohenkilökunnalla on käytössään myös AUDIT-kyselyn ja muun muassa maksan toimintaa kartoittavan ”labrapaketin” kaltaisia alkoholinkäytön runsautta selvittäviä apuvälineitä.

– Apuvälineet helpottavat puheeksiottoa. Niiden avulla myös työntekijälle on helpompi konkretisoida, mitä kohtuukäyttö on ja mitkä ovat suurkulutuksen riskit, Havukainen mainitsee.

”Menikö vähän pitkäksi eilen illalla?”

Varhaisen puuttumisen kannalta olennaisen tärkeää on myös se,

24 | EHYT Teema 6

mitä tapahtuu työyhteisössä. Sekä Havukainen että Haring puhuvat rohkeuden puolesta ja hyssyttelyä vastaan.

– Jos tuntuu siltä, että kaverilla on ongelmia, pitää mennä sanomaan, että ’mitäs, menikö vähän pitkäksi illalla.’ Vaarana on tietenkin, että toinen loukkaantuu ja sanoo, että ’mitä se sulle kuuluu’.

Pahinta – ja karhunpalvelus kaverille – on kuitenkin se, että kukaan ei sano mitään ja katsoo toisaalle, Haring muotoilee.

Hän huomauttaa, että puheeksi­ otossa voi auttaa esimerkiksi työpaikan luottamusmies. Mikäli työntekijä sitä haluaa, niin luotta-

musmies voi olla läsnä myös silloin, jos prosessi johtaa neuvotteluihin työnantajan kanssa.

– Jos ongelma johtaa sitten esimerkiksi hoitoonohjaukseen, niin työkavereilta vaaditaan tietenkin sensitiivisyyttä myös silloin, kun henkilö palaa töihin. Hänet on otettava vastaan tasavertaisena työtoverina.

Esimiehellä on velvollisuuskin puuttua Markus Havukainen korostaa puheeksiotossa erityisesti esimiehen roolia.

– Esimiehellä on velvollisuuskin ottaa asia puheeksi ja valtuutus viedä tapausta eteenpäin. Esimiehen täytyy pitää huolta myös esimerkiksi työpaikan työturvallisuudesta.

Hän muistuttaa, että esimies voi myös kysyä neuvoa työterveyshuollosta jo varhaisessa vaiheessa.

– Jos esimies kokee, että hänen on vaikea ottaa asiaa puheeksi, hän voi miettiä oikeaa lähestymistapaa yhdessä vaikkapa työterveyslääkärin kanssa.

Tärkeintä on, että kun tilanne huomataan, siihen reagoidaan, vaikka mentäisiin oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

– Jos oma intuitio kertoo, että kaikki ei ole kunnossa, intuitio on yleensä oikeassa, Markus Havukainen muistuttaa.

vaikuttaja Valtakunnansovittelija Minna Helle

Olet tunnettu neuvottelutaidoistasi.

Miten tätä taitoa voi oppia?

Neuvottelutaito kasvaa kokemuksen myötä. Ainakin itse olen oppinut neuvottelemista ihan kantapään kautta ja toki on tiettyjä asioita, joita voi itse tehdä. Tärkein asia on, että kuuntelee toista osapuolta. Jos vain itse puhuu eikä kuuntele toista, ei löydä niitä väyliä, mistä voi päästä eteenpäin. On todella tärkeää kuunnella myös rivien välistä.

Miksi työpaikoilla yhdessä sopiminen ja neuvottelu on niin tärkeää?

Uskon vahvasti asioiden menevän parhaiten eteenpäin silloin kun asiat on yhdessä sovittu. Ei nykypäivän työelämä toimi enää niin, että esimiehet ja johto tekevät päätöksiä ja sitten kerrotaan, että näin tämä menee. Totta kai johdolla on aina viimekätinen vastuu ja johdon on myös tehtävä päätökset, mutta on parempi jos ne ovat syntyneet keskustelun kautta ja erilaiset vaihtoehdot on käyty yhdessä läpi.

Miten sopimisen ja neuvottelun kulttuuria voi rakentaa?

Kysymys on tahdosta ja asenteista. Uskon, että nykypäivänä jokainen fiksu työnantaja ymmärtää sen, että työn tulos voi olla moninkertaisesti parempi jos työntekijä on motivoitunut ja innostunut, kun jos hän ei sitä ole. Näihin asioihin vaikuttaa paljon se, minkälainen

henki työpaikalla on. Hyvä henki syntyy ennen kaikkea siitä, että asioista sovitaan.

Miten työhyvinvointiin liittyvät asiat näkyvät työssäsi?

Valtakunnansovittelijan toimistolla ratkotaan tilanteita, joissa työmarkkinaosapuolten neuvottelut ovat joutuneet umpisolmuun. Kysymys on useimmiten ihan perustavanlaatuisista asioista kuten palkasta, työajasta, erilaisista korvauksista. Jos puhutaan yleisesti työmarkkina-asioista ja asioista, joista neuvotellaan, työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyvät asiat ovat yhä vahvemmin agendalla.

Umpisolmut auki kuuntelemalla Valtakunnansovittelija Minna Helle on oppinut neuvottelutaitonsa kantapään kautta. Hän uskoo asioiden etenevän parhaiten, kun ne on yhdessä sovittu. Kuuntelemalla toista tarkkaan voi löytää väyliä, joita pitkin edetä vaikeissakin tilanteissa.

Sara Salomaa Kuva Työ- ja elinkeinoministeriö

Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat keskustelunaiheet työurien pidentämisen ja työhyvinvoinnin kannalta?

Työurien pidentäminenhän on yhteinen, kansallinen tavoite. On juuri valmisteltu eläkeuudistus, joka pyrkii vaikuttamaan työurien pitenemiseen. Yksi – tässä taloudellisessa ja työllisyystilanteessa aivan kriittinen asia on se, että ihmisillä olisi töitä. Etenkin iäkkäiden on erittäin vaikeaa työllistyä.

Tämä on iso ongelma tällä hetkellä. Toiseksi työurien pidentämiseen vaikuttaa se, mitä työelämässä tapahtuu: onko riittävän joustavat työajat, kuinka paljon panostetaan työssäjaksamiseen.

Myös sillä, että työssään voi kouluttautua ja kehittää omaa osaamistaan on todella suuri merkitys.

EHYT Teema 6 | 25

Tervetuloa työelämään!

Jari Ketola

26 | EHYT Teema 6

Sami Häkkinen

J

Kun aikoinaan menin katsastuskonttoriin töihin, ari Ketola toimii Scanian kuorma-autokorjaamossa työnjohtajana. Scanialla hän on työsken- kuljin kuukauden päivät ammattimiehen mukana, vaikka oli ammattitutkinto taskussa. Kun vanhempi nellyt 17 vuotta, sitä ennen katsastusasemalla. teki vierellä töitä, oli hyvä kysyä neuvoja aina kun Työelämään Ketola astui jo 15-vuotiaana, kun tarvitsi. Mutta oli siellä sellaisiakin kavereita, jotka selhän koulun ohessa avusti yrittäjäperhettään västi panttasivat tietoa. Meillä maidonkuljetuksissa. kyllä vanhemmat ammattimieSami Häkkinen het neuvovat hyvin nuoria. Jos (17), opiskelee Stadin Työelämään astuminen nuori ei jotakin osaa, ei se haitammattiopistossa kolmevuoon suuri muutos nuoren taa, mutta silloin täytyy olla tisella hyötyajoneuvoasenrohkeutta ja nöyryyttä kysyä tajalinjalla. Koulua on vielä elämässä. Mitä pitää osata, apua. Niitä kuuluisia tyhmiä vuosi jäljellä. millaisella asenteella pärjää, kysymyksiä ei ole olemassaSami Häkkinen saapui millaisiin asioihin on syytä kaan. ottamaan selvää työelämän kiinnittää huomiota?

Eikä virheiden tekemistä säännöistä, niin kirjoitetuista kannata pelätä, kaikillehan kuin kirjoittamattomistakin.

Näistä asioista työelämän niitä sattuu. Jos sattuu virhe, Jari Ketola kertoo kokemukkonkari kertoo pian koulusta niin sitten korjataan se. siaan ja näkemyksiään.

Sami Häkkinen: Mitkä ovat ratkaisevia tekijöitä uuden työntekijän valinnassa?

työelämään siirtyvälle nuorelle.

Mitä on työhyvinvointi ja miten sitä toteutetaan?

Minna Saano Kuva Jari Härkönen Konkreettisia asioita ovat tietysti pitävä vesikatto ja riittävä lämmitys. Tietenkin työhyvinvointiin kuuluu työterJari Ketola: Varmasti positiivinen suhtautuminen veyshuolto ja meillä kerran päivässä tarjolla oleva työn tekemiseen ja työnantajaan. Ei se, että tarvitsisi ravitseva ruoka. Vakituisessa suhteessa oleville on heti osata ja hallita työ, jota tulee tekemään, mutta tarjolla liikuntaseteleitä. Yhtenä osana työhyvinvoinse mitä odotetaan, on oppimishalukkuus ja terve tia meillä on päihteetön työympäristö, nollatoleranssi työmoraali. Ne ovat ne tärkeimmät tekijät. päihteitten suhteen, ei huumeita, ei alkoholia – eikä nuuskaakaan saa käyttää. Mutta Millainen on hyvä työkaveri? mikä on tärkeää, on henkinen Sellainen, joka ottaa toisen huomioon, ihan samalla tavalla kuin muussakin elämässä. Jos kaveri on vaikka puoli, se että neuvotaan ja ohjataan nuoria, eikä aseteta heille kohtuutajamassa autoa sisälle halliin ja toinen sen kuulee, tomia tuotantovaatimuksia, vaan niin avaa ovet hänelle. Se on pieni mutta kohtelias ele.

Kohtelias käytös, niin kuin kotona on opetettu, terveh- annetaan opetella työ rauhassa. ditään ja kiitetään, pätee työpaikallakin. Kiroiluun ei Miten evästäisit työuran sillä tavalla puututa, jos ei se ole aivan ylenmääräistä. alussa olevia nuoria?

Kova kiroilu luo huonoa ilmapiiriä ja kyllä siitä kolleEi pidä arastella sitä, ettei ole tehgat huomattavat. nyt sitä ja tätä, eikä oikein osaaIhmisiä kun ollaan, niin huonoja päiviä sattuu itse kaan paljoa. Ei kukaan oletakaan, kullekin. Jollakin voi olla koira kipeänä ja mieli sen että nuori heti osaisi kaikkea, hänhän vasta opettelee takia maassa, kurja tunne voi silloin mennä väärään osoitteeseen. Ei sellaisesta kannata loukkaantua tai aja- työtä ja työelämää. Mutta se mistä täytyy pitää kiinni tella, että vika olisi minussa. Ja voihan sitä kysyä, mikä on, että tulee ajoissa töihin ja pitää tauot asiallisesti. Ja ennen kaikkea, että on positiivinen asenne oppimiseen. on, jos huomaa että toista jokin asia hiertää.

Kehotan oikein imuroimaan tietoa kokeneemmilta työKlisee sanonta pätee tässäkin: kohtele työkaveria kavereilta silloin, kun sitä on tarjolla. Aina tietoa ei ole niin kuin haluaisit, että itseäsi kohdellaan. otettavissa, vaan omalla kokemuksella ja pelisilmällä täytyy mennä eteenpäin. Pitää muistaa, että kukaan ei Miten työhön perehdytetään? ole seppä syntyessään, mutta ajan mittaan kehittyvät Perehdyttäminen tapahtuu aina vanhemman mukana työn ohessa, yksinään ei aluksi tehdä mitään. Yksilölli- taidot, myös itsensä säästämisen taito. Rohkeutta ja avoimuutta! sesti sitten pääsee, joku ennemmin, joku myöhemmin, tekemään itsenäisesti töitä.

”Jos sattuu virhe, niin sitten korjataan se.”

EHYT Teema 6 | 27

gallup Työpaikat äänessä

Miten teillä toimitaan?

Pyysimme kolmea yritystä avaamaan omien päihdeohjelmiensa sisältöjä ja kertomaan työhyvinvointia edistävistä toimintatavoistaan.

Kiti Poikonen Kuvat Haastateltujen omat kuvat

Kysyimme haastateltavilta nämä kysymykset:

1 2 3

Miten päihteet liittyvät työhösi?

Miten päihdeohjelma toimii teillä?

Mitä kaikkea teette työhyvinvoinnin edistämiseksi?

28 | EHYT Teema 6

Heli Uusitalo

henkilöstösuunnittelija, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

1

Järjestän esimiehillemme koulutuksia, joissa heille annetaan työkaluja päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimintaohjeita tilanteisiin, kun työntekijä saapuu päihteiden vaikutuksen alaisena töihin tai on poissa päihteiden vuoksi. Pidän myös huolta siitä, että sisäiset ohjeistuksemme ovat kaikkien saatavilla ja ajan tasalla.

2

Päihdetapauksemme ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina. Päihdeohjelma ja varhaisen välittämisen malli koskevat kaikkia Kierrätys­keskuksen työnte-

kijöitä. Ohjelma on laadittu työsuojelutoimikunnassa, hyväksyntä ja viime käden vastuu on johtoryhmällä.

Jalkautamme ohjelmaa koulutuksilla, ohjeistuksilla ja aktiivisesti muistuttamalla.

Toteutumista seurataan esimiesten kanssa keskustelemalla ja päihdetapausten seurannalla. Päihdeohjelma sisältää yhteiset pelisääntömme ja auttaa osaltaan luomaan työpaikkaa, jossa on hyvä tehdä työtä. Periaatteena on, että kaikkia kohdellaan samanarvoisesti.

3

Yhteiset kävelyretket, keilailu, jouluaskartelut, teatterikäynnit, makkaranpaisto, kielikerhot ja erilaiset hyvinvointiin liittyviä koulutukset edistävät kaikki työyhteisössä viihtymistä. Esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatut suomi-kerhot ovat suosittuja, vapaaehtoisten vetämissä kerhoissa työntekijät voivat petrata suomen kieltään työajalla. Jokaisessa toimipisteessämme on myös työhyvinvointiryhmä, joka järjestää erilaisia tempauksia. Ergonomiasta huolehditaan työterveyspalvelujen ergonomiakäyntien avulla. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan ja siitä viestitään sisäisissä kanavissa.

Armi Terho Annika Rentola

toimittaja ja työsuojeluvaltuutettu, Hufvudstadsbladet

1

Kirjoittaessani sukellan mielelläni aiheisiin, jotka liittyvät lääketieteeseen tai sosiaalityöhön.

Minua kiinnostaa ihmisen elämä iloineen ja suruineen.

Työsuojeluvaltuutettuna etsin ratkaisuja havaittuihin päihdeongelmiin, yhdessä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa.

2

KSF Media -konsernissa on juuri päivitetty päihdeohjelma. Ohjelman suurin hyöty on, että se linjaa miten ongelmiin tartutaan. Myös työterveyshuolto kyselee työntekijöiltä päihteiden käytöstä.

Joskus olen mukana jo siinä vaiheessa, kun asia otetaan puheeksi esimiehen toimesta. Keskustelussa selvitetään vaihtoehdot, puhutaan hoitoonohjauksesta ja kerrotaan mihin ja miten nopeasti mahdolliset työnantajan antamat varoitukset ja/tai kieltäytyminen hoidosta johtavat.

Ensisijainen tavoite on saada työt sujumaan ja päihteiden käyttö hallintaan.

Työntekijän on myös itse näytettävä, että hän haluaa ongelmastaan irti. Olemme myös sopineet, että alkoholia ei tarjoilla talon puolesta, poikkeuksena pikkujoulut

ja kotiin vietävät joululahjat, joista yleensä on voinut valita myös alkoholittoman vaihtoehdon.

3

Työpaikalla tapahtuvat suuret muutokset vievät tunnetusti paljon voimia, jolloin työhyvinvoinnista huolehtimisesta tulee entistäkin tärkeämpää.

Talossamme ollaan hyvin tietoisia yhteisöllisyyden merkityksestä. Olemme suunnittelemassa parempaa kahvilamiljöötä ja nurkkauksia, joissa voisi välillä rentoutua hetken. Myös joogatauoista on puhuttu. Monet meistä käyvät yhdessä syömässä lounasta ja osa pelaa jalkapalloa tai sählyä työporukassa.

tehtaanlääkäri, Outokumpu Stainless ja Outokumpu Chrome

1

Toimin tehtaanlääkärinä ja vastaan terveysaseman toiminnasta.

Outokummulla on ollut oma integroitu työterveyshuolto aina tehtaan alkuajoista lähtien. Vastuullani on myös yhtiöiden päihdeohjelman toteutus.

2

Päihdeohjelmaamme päivitetään säännöllisesti, ja sen laadinnassa ovat olleet mukana henkilöstö, johto, luottamushenkilöt ja työterveyshuolto. Esimiehet ja luottamushenkilöt harjoittelevat varhaisen puuttumisen tilanteita puheeksiottokoulutuksissa. Kaikki työntekijämme osallistuvat päihteiden käyttöä pohtivaan koulutukseen. Hoitoon hakeutuminen ja sitoutuminen perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja ne käsitellään mahdollisista sanktioista erillisinä asioina. Työntekijöistä koostuvat päihderyhmät suunnittelevat ja arvioivat toimintaa ja tarjoavat tukihenkilöitä. Päihteiden suhteen on nollatoleranssi ja porttipuhallutuksia tehdään ennalta ilmoittamatta säännöllisesti. Positiivisen tuloksen puhaltaneet ohjataan keskustelemaan työterveyshuoltoon. Myös ulkopuoliset urakoitsijat toimittavat tällöin hoitosuunnitelman.

3

Kannustamme vapaa-ajan liikuntaan liikuntakortin, yhtiön liikuntavuorojen ja erilaisten kampanjoiden ja tapahtumien avulla. Työntekijöiden lapsille järjestetään talvella hiihtokilpailut ja syksyllä yleisurheilukilpailut.

Kehityskeskustelut käydään kvartaaleittain ja henkilöstökysely muutaman vuoden välein. Oma työkyvyn varhaisen tuen malli on ollut käytössä vuodesta 2010 lähtien. Työntekijöiden käytössä on myös useampi vapaa-ajanviettopaikka, joita voi vuokrata kohtuullisin kustannuksin.

EHYT Teema 6 | 29

Päihteet olivat vain pienessä sivuroolissa näyttelijä Antti Holman elämässä. Silti hän päätti pistää korkin pysyvästi kiinni.

Marjo Tiirikka Kuva Matti Immonen

Loppu tissuttelulle

A

ika monen suomalaisen ensimmäiset päihdekokeilut alkavat murrosiässä. Niin kävi myös Sonkajärvellä Pohjois-Savossa varttuneelle Antti Holmalle, papin ja uskonnonopettajan esikoiselle.

Viikonloppukaljoittelut suunniteltiin jo heti maanantain välitunneilla: kuka hankkii kaljat ja kenen luona yövytään. Holma ei muista jääneensä kertaakaan kiinni.

– Maalla eläminen oli lopulta aika turvallista ja aina oli tuttua porukkaa ympäirillä. Vaikka vähän juotiinkin, pitkin iltaa otetun muutaman oluen jälkeen ´känni´ taisi olla pikemminkin teeskenneltyä kuin todellista.

Holma muutti 15-vuotiaana yksin Helsinkiin aloittaakseen opinnot Kallion Ilmaisutaidon lukiossa.

Kaveriporukassa saatettiin päästä alaikäisinä joskus baariinkin, mutta rilluttelu oli varsin hillittyä jo siksikin, ettei rahaa paljon ollut.

Juominen arkipäiväistyy Teatterikorkeakoulussa alkoholin käyttö liittyi lähinnä ensi-iltoihin ja juhliin, mutta Kansallisteatterissa työskennellessään Holma saattoi lähteä kuutenakin iltana esitysten jälkeen työkavereitten kanssa parille oluelle.

Pikku hiljaa alkoholin käyttö arkipäiväistyi.

– Saatoin juoda kotonakin pari kaljaa illassa, ja tapa jäi elämääni vähän salakavalasti.

Antti Holma oli aiemmin myös tupakkamiehiä. Siitä eroon pää-

30 | EHYT Teema 6

seminen vaati sitkeästi työtä, ja lopullisesti se onnistui vasta kun Holma matkasi Lontooseen vieroituskurssille.

Alkoholin käyttö jatkui edelleen. Ajatus päihteettömyydestä alkoi kuitenkin kyteä Holman mielessä, sillä hän oli saanut perinteisillä laskiaisesta pääsiäiseen kestäneillä paastoillaan tuntuman raittiiseen elämään.

Pienikin määrä alkoholia teki unesta katkonaista, mikä taas vaikutti seuraavana päivän jaksamiseen. Kaikenlainen tekeminen alkoi tuntui jotenkin hankalalta.

Sitten koitti yö, jolloin kaikki muuttui.

Vuorokauteen lisää tunteja Yhtenä levottomana yönä kolme vuotta sitten Holma tajusi, että nyt oli tehtävä päätös: valittava joko tissuttelu tai täysipainoinen työnteko. Mies nousi juomaan viimeisen Fernet brancansa, eikä sen koommin ole paria kuohuviinikulausta lukuun ottamatta alkoholia kurkustaan alas huuhtonut.

– Päätös on vaikuttanut elämääni pelkästään positiivisesti.

Elämänlaatu ja vireystila paranivat vähitellen ja mieliala koheni.

Nyt Antti Holmasta tuntuu kuin hän olisi saanut vuorokauteen lisää tunteja, koska iltaisinkin aivot ovat vielä vireät.

Täysraittius herätti osassa kavereista vähän ihmetystä. Joku kysyikin varovasti, kannattaisiko alkoholiin suhtautua sittenkin ”jotenkin vähän normaalimmin”.

– Minulle on normaalimpaa olla juomatta kokonaan kuin juoda silloin tällöin. Puolessa vuodessa totuin asiaan niin, etten enää ajatellut koko asiaa. Kukaan kaveripiirissäkään ei enää noteeraa juomattomuuttani.

Päihteettömyys toi vapauden Holma kuvailee saaneensa päihteettömän elämän myötä rajoitteiden sijaan vapauden elämäänsä.

Tiukka linja sopii hänelle: Jos itselle sallisi tupakan ja kaljan perjantaisin, niitä ajattelisi koko viikon.

Holma ei halua arvostella muiden tekemisiä, ja jos jollekin alkoholi kuuluu hauskanpitoon, se on heidän asiansa. Humaltuneiden seurassa hän ei kuitenkaan viihdy ja poistuu viimeistään jankkausvaiheen alkaessa kotiinsa.

Rentoutumiseen Holmalle riittää oleilu ja vaikkapa tyhjänpäiväisten kissavideoiden katselu kotisohvalla.

– Ehkä juomisen lopetettuani pelkäsin vähän ulkopuolisuuden tunnetta, mutta pelko osoittautui aivan turhaksi. On aina muitakin, jotka haluavat lähteä ajoissa nukkumaan. En ole jäänyt mistään paitsi vaan päinvastoin saanut tilalle paljon enemmän. Elämässäni on nyt virtaa ja hauskuutta, Antti Holma kertoo.

Antti Holman elämänlaatu ja vireystila paranivat raittiuden myötä.

EHYT Teema 6 | 31

5

väitettä

päihteistä ja työelämästä

1.

Mitä se muille kuuluu mitä minä vapaa-ajallani teen?

Totta, ei suoraan kuulukaan.

Työkyvystä ja omasta terveydestä kannattaa kuitenkin pitää huolta.

Kaikilla on oikeus nukkua vaikka vain neljän tunnin unet joka yö, mutta sitä tahtia ei ehkä jaksa kovin kauan. Samoin voi käydä, jos vuosien ajan ottaa liikaa kuppia.

2.

Meidän työpaikalla ei ole päihdeongelmia.

Loistavaa! Nyt voisikin olla hyvä hetki käydä läpi työpaikkanne toimintaa ja katsoa mitä kaikkea olette tehneet, kun olette päässeet näin hyvään tilanteeseen – hyvis­ tä käytännöistä kannattaa pitää kiinni. Toiseksi, nyt on hyvä aika miettiä valmiiksi mitä tehdään, jos joku kuitenkin joutuu vaikeuksiin.

Harva nimittäin päättää ryhtyvänsä päihteiden ongelmakäyttäjäksi.

3.

Yksi paperi lisää ei vähennä kenenkään juomista.

Työpaikan päihdeohjelman päätar­ koitus ei ole neuvoa yksittäiselle työntekijälle, miten juoda. Päihde­ ohjelman pääasiallinen tarkoitus on sopia yhdessä siitä, miten meidän

32 | EHYT Teema 6

talossa päihdekysymyksissä toi­ mitaan. Lisäksi se päihdeohjelmaa laadittaessa käytävä keskustelu voi oikeasti havahduttaa yhden ja toisen miettimään omaa alkoholin­ käyttöään.

4.

Me olemme turvassa päihteiden haitoilta, koska puhallutamme ja testaamme työntekijät.

Hienoa, että olette jo miettineet päihteisiin liittyviä asioita. Testit eivät kuitenkaan estä vapaa-ajan päihteidenkäytön haittoja ulottu­ masta töihin: väsymystä, keskitty­ miskyvyttömyyttä, lisääntyneitä sairauspoissaoloja. Ennen kuin joku lopulta tulee päihtyneenä töihin, hän on saattanut jo vuosien ajan kärsiä päihteiden aiheuttamista haitoista.

5.

Hoitoonohjaus on turhaa, ei sieltä ole kukaan takaisin tullut.

Suomessa on tarjolla monenlaista laadukasta päihdekuntoutusta.

Mutta hoito on sitä vaikeampaa, mitä pidempään ongelma on saanut kehittyä. Varhainen puuttu­ minen tekee aina hoidon onnistu­ misesta todennäköisempää.

Belgiassa lainsäädäntö määrittelee yleisten työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien säännösten ohella erikseen viisi aluetta, joilla työnantajan on huolehdittava työntekijöiden hyvinvoinnista.

Paula Mannonen Kuva Päivi Tiittanen

Belgiassa joka yrityksellä on oltava päihdeohjelma

Y

ksi laissa määritellyistä alueista on psykososiaalinen hyvinvointi, jonka piiriin kuuluu myös päihdehaittojen ehkäisy. Tältä osin lakia vahvistaa työnantajien ja ammatti­ liittojen yhdessä hyväksymä päihdesopimus CAO 100, jota on sovellettu vuodesta 2009 lähtien.

CAO 100:n mukaan yrityksellä on työntekijämäärästä riippumatta

oltava virallinen päihdeohjelma.

Sen sisältöä ei säädellä yksityiskohtaisesti, vaan työpaikat luovat käytäntönsä itse. Yrityksen on kuitenkin tehtävä sopimus jonkun alalle erikoistuneen palveluntarjoa­ jan kanssa.

Yksi psykososiaaliseen työhyvinvointiin erikoistunut palveluiden tuottaja on Securex, joka vastaa myös muun muassa 30 000 belgia-

EHYT Teema 6 | 33

Kansainvälisiä käytäntöjä AUDIT on kymmenestä kysymyksestä koostuva testi, joka antaa viitteitä alkoholinkäyttöön mahdollisesti liittyvistä haitoista. Kokonaistulos kertoo yleisestä riskitasosta ja vastaukset eri kysymyksiin puolestaan asioista, joihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Testi on Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämä ja sitä käytetään kansainvälisesti.

Mini-interventio on lyhytaikainen menetelmä, jolla voidaan ottaa alkoholinkäyttö puheeksi, tunnistaa riskikulutus ja keskustella runsaan käytön vähentämisestä. Neuvonnassa on keskeistä antaa palaute tilanteen mukaan, sopia yhdessä tavoitteista ja tukea asiakkaan omaa kykyä muutoksen toteuttamiseen. Lähestymistapa on kannustava, ei arvosteleva.

Yli puolet yrityksistä kokee alkoholinkäytön vaikuttavan tuottavuuteen. laisen yrityksen työterveyshuollosta. Vuonna 2006 Securex laati terveysministeriön tuella pilottiohjelman työpaikkojen päihdeohjelmien toteuttamiseen.

Päihdeohjelman kaksi vaihetta Securexin selvitysten mukaan 13 prosenttia yritysten työntekijöistä käyttää alkoholia riskialttiilla tavalla ja yli puolet yrityksistä kokee alkoholinkäytön vaikuttavan tuottavuuteen. Juuri alkoholinkäytön vaikutus työkykyyn toimi perusteena myös CAO 100 -sopimukselle.

CAO 100:n mukainen toiminta etenee kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe eli päihdetoimintasuunnitelman teko on pakollinen kaikille yrityksille. Tarkoituksena on löytää yhteisymmärrys työnantajan ja työntekijöiden välillä sekä päättää suunnitelman päälinjoista.

Kirjallisesti laadittavasta paperista tulee automaattisesti osa työyhteisön sääntöjä.

Kakkosvaiheen aluksi yrityksen toimintatapoja ja sääntöjä verrataan

34 | EHYT Teema 6

toimintasuunnitelman tavoitteisiin, mietitään tarvittavia muutoksia ja päätetään mittareista, joilla suunnitelman toteutumista arvioidaan.

Tämän pohdinnan jälkeen päätetään konkreettisista toimista.

Toinen vaihe ei ole pakollinen, mutta suositeltava yrityksissä, joissa sille on tarvetta. Tarve voi perustua esimerkiksi riskiarvioon tai terveystarkastusten tuloksiin.

Vaikuttavuuden vaatimukset CAO 100 -sopimuksen mukaan tehokas päihdetoimintasuunnitelma vaatii työpaikan käytäntöjen ja sääntöjen läpikäymistä, tiedottamista ja koulutusta sekä avun saamista päihdeongelmiin.

Päihdeohjelman tuloksena työpaikalla on oltava selvää, millaisissa tilanteissa ja määrin alkoholia voi tai ei voi käyttää ja mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa.

Johdon, henkilöstöhallinnon ja muiden ohjelmaa toteuttavien henkilöiden koulutus on välttämätöntä, jotta asiaa osataan käsitellä oikealla tavalla työntekijöiden kanssa ja jotta esimiehet tietävät, miten menetellä ongelmatilanteissa.

Jotta varhaisen puuttumisen ajatus toteutuisi, Securexin koulutuksessa ongelmatilanteita käydään läpi videoiden ja roolipelien avulla.

Työntekijöille on tiedotettava päihteiden vaikutuksista. Tarjolla on oltava myös mahdollisuus hoitoon, jos mahdollisen ongelman

ratkaisu ei onnistu omin voimin.

Hoitokysymyksissä asiantuntijana toimii työterveyshuolto. Se vastaa myös alkoholin riskikäyttöä mittaavista AUDIT-testeistä ja toteuttaa mini-interventiot.

Esteitä ja edistäviä tekijöitä Securex selvitti myös yritysten päihdetoiminnan kannustimia ja esteitä. Pääosin yritykset hyväksyvät päihdeohjelman kuuluvan tehtäviinsä. Esteiksi koettiin muun muassa resurssien puute ja se, että muut asiat koettiin päihdetyötä kiireisemmiksi.

Vaikka monissa yrityksissä oli voimassa jonkinlainen päihdeohjeistus, se ei aina tarjonnut riittävän selkeitä sääntöjä ja menettelytapoja.

Esimiesten katsottiin myös tarvitsevan enemmän koulutusta ohjelman toteuttamiseen. Lisäksi jotkut vastaajat kaipasivat enemmän näyttöä siitä, että päihdeohjelmaan tehty investointi on kannattava.

Securexin pilottihankkeissa tehdyissä selvityksissä 95 prosenttia työntekijöistä suhtautui työpaikan päihdeohjelmaan myönteisesti. 64 prosenttia koki sen hyödyttäneen heitä itseään ja yli 80 prosenttia katsoi sen olleen hyödyksi koko työpaikalle.

Juttu pohjautuu Securexin aluepäällikkö Bart Garmynin haastatteluun ja hänen aiemmin kirjoittamaansa artikkeliin.

kolumni

Liisa akimof

Saako kohtuukäyttäjä olla juomatta?

Kuva: EHYT

O

len viettänyt tipatonta tammikuuta useamman kerran, useimmiten porukassa.

Ajatus olon kaikinpuolisesta keventämistä joulun jälkeen on tuntunut hyvältä. Kuukausi ilman pisaraakaan alkoholia on lisännyt energiaa pimeässä vuodenajassa ja kohottanut itsekunnioitusta, kun itsekuri on pitänyt.

Televisiossa on kosolti ruoka- ja muodonmuutosohjelmia. Kaikenikäiset kilpailevat kokkaustaidoillaan, personal trainerit auttavat laihduttajia huimiin painonpudotuksiin, sohvaperunat kampeavat triathlonille. Yhdestä ei kuitenkaan puhuta: alkoholinkäytöstä ei ole tehty lifestyleohjelmia, vaikka alkoholi näyttää asettuneen sivistyneiden aikuisten ruokapöytiin osoituksena hyvinvoinnista ja elämänlaadusta. Kun alkoholista puhutaan mediassa, sävy on huolijournalistinen tai alkoholipoliittinen.

Alkoholia suositellaan eri yhteyksiin ja sitä toden totta juodaan, mutta niin sanottujen tavallisten ihmisten alkoholinkäytöstä ei puhuta. Alkoholinkäyttö on siirtynyt koteihin, ja samalla siitä on tullut yksityisasia, josta ei sovi kysellä. Epäilen, että moni käyttää alkoholia paljon enemmän kuin mitä antaa itselleen tai muille ymmärtää. Alkoholi on palkinto rankan työviikon jälkeen, sen avulla puhutaan ystävien kanssa syvimmistä tunnoista, rentoudutaan ja lähdetään hetkeksi lomalle harmaasta arjesta.

Ajatus alkoholia käsittelevistä uusista tv-sarjoista syntyi näistä

havainnoista. YLEllä esitettävän 100 päivää ilman viinaa -ohjelman ideana on innostaa ihmisiä haastamaan itsensä haluamansa mittaiselle tipattomalle. Ilmiötä on käsitelty eri näkökulmista vimmaisesti – talouslehdistä blogeihin, kulttuurisivuilla ja Twitterissä.

Kiinnostus 100 päivää ilman viinaa -haastetta kohtaan on ollut valtavaa, mutta minut on yllättänyt innostuksen lisäksi tipattomuushaastetta kohtaan osoitettu vastustus.

Usein kysytään, miksi olla juomatta, jos ei tarvitse. Kysymys on mainio tapa leimata alkoholista pidättäytyvät alkoholisteiksi. Onko niin, että toisen kohtuukäyttäjän tipattomuus koetaan toisen elämäntavan arvosteluksi, jolloin joukosta ei kannata erottautua? Kun kaikki juovat kiltisti, oman juomisen ja elämäntavan normaaliuteen on helpompi tuudittautua.

On aika muuttaa juomiseen liittyviä kulttuurisia merkityksiä. Juomisesta täytyy voida keskustella siinä missä syömisestäkin, monipuolisesti eikä vain ongelmana tai lainsäädännön kysymyksinä. Tipattomuuden toivoisi muodostuvan yhtä hyväksyttäväksi ja ”normaaliksi” kuin kohtuukäytönkin. Tipatonta kannattaa mielestäni kokeilla, oli vuodenaika mikä tahansa. Ja kohtuukäyttäjäkin saa haastaa itsensä.

Liisa Akimof tuottaja Production House EHYT Teema 6 | 35

Päihdehaitta voi ilmaantua työpaikalla hyvinkin odottamatta, eikä kaikkiin tilanteisiin voi ennakolta varautua.

Nyt saat monenlaisiin työelämän päihdepulmiin apua puhelimitse.

TYÖELÄMÄN PÄIHDENEUVONTA

050 573 3262 Voit kysyä esimerkiksi seuraavista aiheista: • Miten otan ongelman puheeksi?

• Miten voin parhaiten auttaa työtoveriani • Saako työnantaja puhalluttaa työpaikalla?

• Mitä päihdeohjelmaan pitäisi sisältyä?

maanantaisin klo 15–18 *

Puhelimeen vastaavat ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat.

Puhelu maksaa kunkin oman operaattorin mukaisen maksun, ei lisämaksuja.

Työelämän päihdeneuvonta toimii myös tekstiviestillä. Lähetä kysymyksesi numeroon 18182. Kirjoita viestin alkuun HUUGOKYSY ja sen perään oma kysymyksesi.

* Palveluun ei kuulu juridinen neuvonta tai oikeusapu. Tarkista mahdolliset palveluaikojen muutokset osoitteesta www.huugo.fi.

Päihdeneuvontaa soita ilmaiseksi 24/7 numeroon

0800 900 45 Tarjoamme päihdeneuvontaa ja apua kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä – täysin ilmaiseksi ja nimettömästi.