EHYT Järjestö 4/2016 by Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

29.11.2016

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry

Alkoholilain pitäisi vähentää alkoholin kulutusta

Elokoloissa käydään seuran vuoksi

Asunnottomien yötä vietettiin useissa kaupungeissa

Pääkirjoitus

Syksy vaihtui talveksi

alvi saapui tänne etelään uskomattoman aikaisin, lumen tuodessa valoa mukanaan. Säitten puolesta suosineen syksyn aikana oli ilo kohdata jäsenistöä aluefoorumikierroksella. Saimme jakaa kokemuksia ja kuulla jäsenjärjestöjemme ja vapaaehtoisten monipuolisesta toiminnasta. Samalla saimme mahdollisuuden kertoa, miten vaikutamme ajankohtaisiin lakiprosesseihin ja siitä, miten tärkeää on vaikuttaa eri tasoilla niin alkoholilakiin kuin sote-päätöksiin. Jokaisen työ on tärkeää. Kannustimme myös valmistautumaan kuntavaaleihin: tähän teemaan annamme ideoita ja tukea vuoden vaihduttua. Hallituksen esitystä alkoholilaista odoteltiin koko syksy. Lausuntokierros on kahdeksan viikon mittainen ja sinä aikana, mutta myös eduskuntakäsittelyvaiheessa, kannattaa olla aktiivinen. Toivommekin jäsenjärjestöjen tuovan esiin eri yhteyksissä, miten alkoholin saatavuuden lisääminen aiheuttaisi alkoholin kulutuksen ja haittojen kasvua. Ideoita ja tietoa vaikuttamiseen löytyy verkkosivuiltamme, mutta myös toimistoltamme voi pyytää apua. Valtuusto kokoontui 16.marraskuuta arvioimaan strategian toteutumista matkalla kohti maaliskuun edustajankokoustamme. Näyttää siltä, että strategiamme ohjaa toimintaamme oikeaan suuntaan. Eniten haasteita meillä on siinä, miten tuemme ja innostamme vapaaehtoisia ja yhdistämme heidän ja henkilöstön tekemän työn. Tärkeä tieto meille oli myös se, että jäsenistömme kokee meidän olevan luotettava toimija. Siltä pohjalta on hyvä suunnata tulevaan. Järjestöt saavat juuri ennen joulua viimeistä kertaa RAY:n valmistelemat avustusesitykset vuodelle 2017. RAY,

Veikkaus ja Fintoto yhdistyvät ensi vuoden alusta uudeksi rahapeliyhtiöksi. Uusi yhtiö Veikkaus vastaa jatkossa ainoastaan rahapelitoiminnasta eli se ei käsittele avustuksia. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tulevaisuudessa vastaa STM:n yhteyteen perustettava sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Jo nyt on ilo kertoa, että ensi vuonna EHYT ry on mukana EU-komission rahoittamassa Focus on Youth, Football and Alcohol -hankkeessa. On hienoa olla mukana usean maan yhteishankkeessa, samalla saamme kansainvälisistä tuulista työhömme lisäväriä. Kiitän teitä kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivon jouluunne rauhaa. Tipaton tammikuu avaa jälleen uuden vuoden – vuoden, jolloin tapaamme edustajankokouksessa.

Aluksi

02 02 03

Pääkirjoitus

Sisällys

Päihdetyön uutisia

EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, tupakasta, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa RAY. PÄÄTOIMITTAJA Jiri Sironen TOIMITUS Reetta Paavilainen, Annikki Pesonen ja Jiri Sironen JUTTUIDEAT JA PALAUTE Jiri Sironen ja Annikki Pesonen ULKOASU Hanna Välitalo / Pippuriina KANNEN KUVA Kajaanin työvoimayhdistys JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Annikki Pesonen, annikki.pesonen@ehyt.fi PAINO Suomen Uusiokuori Oy NUMERO 4/2016 ISSN 2342-902X (painettu)

Kristiina Hannula toiminnanjohtaja p. 040 701 5207 kristiina.hannula@ehyt.fi

ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) ILMESTYMINEN: Seuraava lehti ilmestyy 7.3.2017 (aineistot 16.2. mennessä)

Tipaton tammikuu lähestyy – osallistu somessa!

ELÄKELÄISFESTARIT Raision kaupungintalolla pe 7.10.2016 klo 10–14 Vinkkejä ja virikkeitä eläkeikäisen arkeen 30 NÄYTTEILLEASETTAJAA: yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä ja kaupungin toimipisteitä Eläkeläistoimikunnan KAHVILA ja SENIORSURF-huone

Teema

OHJELMAA klo 12 alkaen valtuustosalissa: • Raision Harmonikkakerho • Liikunnasta voimaa ikäihmisen arkeen -luento, suunnittelija Heli Starck, Ikäinsituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta

Järjestö Tervetuloa!

Alkoholilain pitää tukea työelämän haasteita

Tutkimustietoa järjestötoiminnasta

Terveisiä aluefoorumeista

Kolumni

Kuulumisia kentältä

Järjestöpäällikön terveiset

Seuraa EHYT ry:tä sosiaalisessa mediassa facebook.com/ehytry

twitter.com/EHYTry

youtube.com/user/ ehytry

slideshare.net/EHYT

16 17 18 19

Järj. Raision vanhusneuvosto ja Hulvelan Helmi

Julkaisut

Uutisia

Ehyt ry ympäri Suomen

Koulutukset

Tapahtumat

uonna 2017 Tipattoman tammikuun slogan on ”Tipattomasta tasapainoon”. Tipaton haastaa sekä yksilöitä että yhteisöjä miettimään omia tottumuksiaan ja toimintatapojaan. Tulevan tammikuun aikana kaikilla on mahdollisuus osallistua haasteeseen sosiaalisessa mediassa hashtagilla #tipatonhaaste. Haasteelle on julkaistu myös oma tapahtuma Facebookissa www.facebook.com/tipaton, klikkaa itsesi mukaan ja haasta kaverisikin! Tipaton tammikuu on vakiintunut suomalainen perinne ja vuodesta toiseen noin 20 prosenttia alkoholia käyttävistä aikuisista viettää tipatonta. Tipattoman tammikuun ajatuksena on pysähtyä kerran vuodessa miettimään omaa alkoholinkäyttöä ja testata, kuinka hallitseva rooli alkoholilla omassa elämässä on. Päihdealan toimijat ovat perinteisesti kannustaneet kansalaisia tipattomalle ja EHYT ry koordinoi kuudetta vuotta Tipattoman tammikuun viestintätoimia. EHYT kokoaa jäsenjärjestöjen käyttöön myös vinkkipaketin, josta löytyy ideoita viestinnän tueksi ja vaikkapa pienimuotoisten tempausten järjestämiseksi. Esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa kevyen ja hauskan kanavan Tipattomasta tammikuusta viestimiseen. Aamukahvitilaisuuden tai alkoholittoman drinkkibaarin järjestämällä voi tavata aiheesta kiinnostuneita kansalaisia. Vinkkipaketti julkaistaan joulukuun aikana osoitteessa www. ept-verkosto.fi

Teemu Tiensuu @TeemuTiensuu 30. lokakuuta Päihdehoidosta säästäminen on epäeettistä ja tulee kalliiksi. Myös uusi #alkoholilaki lisää kulutusta ja haittoja.

Lue lisää: ehyt.fi/uutiset 3

Alkoholilain pitää tukea työelämän haasteita EHYT ry:n marraskuussa teettämän kyselytutkimuksen perusteella enemmistö suomalaisista ei kaipaa alkoholin saatavuuden lisäämistä. Sitä vastoin yli puolet uskoo, että alkoholista aiheutuvat ongelmat lisääntyisivät, jos ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myytäisiin nykyistä vahvempaa alkoholia. Teksti: Reetta Paavilainen

allituspuolueiden eduskuntaryhmät esittivät keväällä, että kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa myytäisiin enimmillään 5,5 prosenttisia alkoholituotteita entisten 4,7 prosenttisten juomien sijaan. Tämä uudistus sisältyy alkoholilain esitykseen, joka lähti marraskuussa lausuntokierrokselle. EHYTin kyselyn perusteella naiset suhtautuvat alkoholin saatavuuden lisäämiseen miehiä kielteisemmin. Kahdeksan kymmenestä kyselyyn vastanneesta piti alkoholista suomalaiselle yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia merkittävinä ja 55 prosentilla on omassa lähipiirissään ihminen, joka on kärsinyt alkoholin aiheuttamista haitoista. ”Tämän perusteella on selvää, että suomalaisista suurin osa ei kannata alkoholilain uudistamista tältä osin. Toivottavasti päättäjät ottavat tästä viestistä kopin”, sanoo EHYTin toiminnanjohtaja Kristiina Hannula. Esitys alkoholilain uudistamisesta viipyy lausuntokierroksella kahdeksan viikkoa. EHYT on yksi lausunnon antajista.

Valtuusto kokoontui marraskuussa Alkoholilaista puhuttiin lyhyesti myös EHYTin valtuuston kokouksessa 16. marraskuuta Helsingissä. Valtuuston mukaan lyhytnäköiset ratkaisut alkoholipolitiikassa kostautuvat nopeasti kulutuksen ja haittojen kasvuna, mikä heijastuu työelämään. Alkoholin takia arvioidaan Suomessa menetettävän vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää, mikä vastaa noin 10 000 henkilötyövuotta. Kustannukset ovat varovaisimpien arvioiden mukaan vuositasolla 500–700 miljoonaa euroa. ”Alkoholi aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia, mikä näkyy myös työpaikoilla poissaoloina ja työterveyshuollon kustannuksina. Jos kaupoista saa nykyistä vahvempia juomia, kehitys menee huolestuttavaan suuntaan”, sanoi valtuuston puheenjohtaja Antti Holopainen. Kokonaiskulutuksen kasvu kulkee käsi kädessä alkoholi4

haittojen määrän kanssa. Mitä enemmän alkoholia kulutetaan Suomessa, sitä suurempi on lasku kansantaloudelle ja elinkeinoelämälle. Alkoholihaitat aiheuttavat jo nyt Suomelle arviolta 5–6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Suurin osa summasta koostuu välillisistä kustannuksista, kuten alkoholin liikakäytön aiheuttamista sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työttömyydestä. ”Yhteiskunnan tilanne heijastuu myös työpaikoille. Uhkaava työttömyys tai jatkuva kuormitus työelämässä voi näkyä myös alkoholin käytön kasvuna. Aikana, jolloin työn tuottavuus ja kilpailukyky ovat yhteinen huolenaihe, on syytä pohtia onko meillä todella varaa tehdä tietoisesti päätöksiä, jotka todennäköisesti heikentävät tuottavuutta työpaikoilla?” sanoo Holopainen.

Turhia määräyksiä on hyvä purkaa EHYT ry:n mukaan alkoholilain nykyaikaistaminen on kuitenkin tarpeellista, ja lakiesitys sisältää monia hyviäkin muutoksia. Esityksessä yritetään esimerkiksi helpottaa ravintola- ja pienpanimoelinkeinon kilpailukykyä anniskelulupia yhtenäistämällä. Tulevaisuudessa yhdellä luvalla saisi anniskella kaikkia alkoholijuomia, eikä A- B- tai C-lupia enää tarvitsisi hakea erikseen. Ravintola saisi myös luvan myydä alkoholia ulos samoissa aika- ja prosenttirajoissa kuin esimerkiksi elintarvikemyymälät. Ravintoloiden yhteiset anniskelualueet olisivat uuden lain myötä sallittuja. ”Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka purkaa turhia määräyksiä. Olisi hyvä, että alkoholijuomien nauttiminen suuntautuisi tulevaisuudessa enemmän ravintoloihin kotien sijaan”, Hannula sanoo.

Alkoholilain pitäisi suojella lapsia ja nuoria Osa alkoholilain uudistuksista on kuitenkin viemässä kulutusta voimakkaasti kohti kotisohvia. Niistä tärkein on elin-

Toiminnanjohtaja Kristiina Hannula kertoi valtuustolle EHYTin toimintasuunnitelmasta.

tarvikekaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla myytävien tuotteiden alkoholiprosentin nosto 4,7 %:sta 5,5 %:iin. Samalla vaatimus näiden juomien valmistamisesta käymisteitse poistettaisiin. ”Tähän verrattuna kädenojennukset ravintola-alalle eivät ole riittäviä. Nelosoluen, vahvojen lonkeroiden ja ns. limuviinojen tulo ruokakauppoihin painaa tuotteiden hintoja alaspäin ja lisää niiden kysyntää”, toteaa Hannula. Kun entistä vahvempien alkoholijuomien saatavuus paranisi ja hinnat laskisivat, kulutus kasvaisi huomattavasti. Sen osoittavat useat kansanväliset tutkimukset. ”Alkoholin kokonaiskulutus ei kasvaisi ainoastaan ongelmakäyttäjien keskuudessa, vaan muutos kasvattaisi väistämättä myös kohtuukäyttäjien kulutusta. Tämä näkyisi niin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten reippaana kasvuna, joten esitys ei ole taloudellisesti kestävä”, Hannula sanoo. EHYTin marraskuussa teettamästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että kolme neljästä vastaajasta on myös sitä mieltä, että alkoholihaittojen vähentämiseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Erityistä huolta suomalaiset kantavat nuorille aiheutuvista alkoholihaitoista. Miltei yhdeksän kymmenestä vastaajasta katsookin, että alkoholipolitiikalla pitäisi erityisesti keskittyä suojelemaan lapsia ja nuoria. Kaikkiaan 61 prosenttia vastaajista uskoi, että limuviinojen myynnin vapauttaminen voisi lisätä lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä. Neljäsosa vastaajista ei tähän usko ja 13 prosenttia ei osaa tai tahdo kertoa asiasta mielipidettään. EHYT teetti kyselytutkimuksen TNS Gallupilla. Siihen vastasi hieman yli tuhat suomalaista.

Lapsijärjestöt eivät halua limuviinoja kauppoihin Lasten hyväksi työtä tekevät tahot julkaisivat marraskuussa kannanoton, jossa he vaativat päättäjiltä vastuullisuutta alkoholilain päätöksiin. Kannanoton mukaan Suomi on avaamassa nyt oven kehitykselle, joka lisää alkoholin saatavuutta ja sen aiheuttamia haittoja niin perheissä kuin myös lasten ja nuorten keskuudessa. Lakiesitys toisi ruokakauppaan ns. limuviinat, jotka tutkitusti vetoavat nimenomaan nuoriin. Ostokokeissa on jo huomattu, että alaikäiset saavat ostettua alkoholia helpommin erityisesti kioskeista ja huoltamoilta kuin Alkosta. ”Alkoholi ei ole ensisijaisesti elinkeinopoliittinen kysymys. Alkoholi on yksi merkittävimmistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttajista lapsiperheissä. Alkoholihaittoja ehkäistään tehokkaimmin ja vaikuttavimmin hintaan, käyttöön ja mainontaan kohdistuvalla sääntelyllä”, sanoi Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen kannanotossa. ”On surullista, että elinkeinopoliittiset tavoitteet menevät tässä sosiaalipoliittisten ja kansanterveydellisten tavoitteiden sekä lasten edun edelle. On ennakoitavissa, että näistä päätöksistä tullaan maksamaan kova hinta päihdehaittoina, syrjäytymisriskeinä ja väkivaltana lähisuhteissa, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta. Kannanoton allekirjoittivat: Barnavårdsföreningen i Finland r.f., Ensi- ja turvakotien liitto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Music Against Drugs ry, Pelastakaa Lapset ry, Suomen Vanhempainliitto ja Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry. 5

Sote-uudistus mullistaa toimintaympäristön Sote- ja maakuntauudistus on kaikkien aikojen surimpia hallinnon uudistuksia, joka vaikuttaa kansalaisiin, rakenteisiin ja järjestöjen toimintaan. Muutos on suunnitteilla vuoden 2019 alusta ja hallitsee myös kevään 2017 kuntavaalikeskustelua. Teksti: Jiri Sironen ja Reetta Paavilainen Kuvitus: Annikki Pesonen

HYT ry jätti marraskuussa lausuntonsa sote-uudistuksesta. EHYTin mukaan sote-uudistuksessa pitäisi antaa riittävät resurssit ehkäisevään työhön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Muuten on vaarana, että kustannukset kasvavat pitkällä aikavälillä ja myös uudistuksen tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen kaventumisesta jäävät toteutumatta. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että uudistuksessa huomioidaan laki ehkäisevästä päihdetyöstä. ”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kunnissa pitää epttyölle olla vastuuhenkilö. Työllä pitää olla myös rahoitus eli oma kustannuspaikka”, sanoo EHYTin järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaston päällikkö Tuula Sundman. EHYT myös esittää, että kuntien hyvinvointi-indikaattoreissa on selkeät mittarit, jotka osoittavat ehkäisevään päihdetyöhön käytetyt resurssit ja mitä niillä on saatu aikaan.

Koordinaatio ja palvelut Tärkeää olisi, että ehkäisevän päihdetyön alueellinen koordinaatio hoidetaan maakunnissa. Nykyisten aluehallintovirastojen ehkäisevää päihdetyötä tekevät kuusi ylitarkastajaa pitäisi olla käytettävissä jatkossakin. ”He toimisivat maakuntien yhteistoiminta-alueilla”, Sundman sanoo.

Miten kuntien ja maakuntien työnjako tulevaisuudessa hoituu, tästä pitäisi nyt sopia näiden kahden tahon kesken. ”Kansalaisjärjestöt haluavat, että tässä kohtaa käytetään myös heidän asiantuntemustaan”, Sundman sanoo. Uudistuksessa tulisi myös huomioida päihde- ja peliongelmista kärsivien tarpeet: syrjäytymisen ehkäisyn näkökulman pitäisi säilyä palveluissa. Kunnassa toteutettavan riskiehkäisyn, kuten varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen, sujuvasta yhteydestä muuhun päihdetyöhön pitää huolehtia.

Osallisuus ja järjestöt EHYT alleviivaa asukkaiden osallistumisoikeuksia ja -mahdollisuuksia maakuntien päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston lisäksi pitäisi perustaa maakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön neuvosto. Paikallisten järjestöjen toimintaedellytyksistä pitää myös jatkossa huolehtia. Näin vahvistettaisiin ehkäisevää työtä ja asukkaiden osallisuutta. ”Kuntien on hyvä tukea järjestöjen ept-työtä jatkossakin”, Sundman sanoo. Paikallisten järjestöjen ja sote-yhdistyksien toiminta-avustukset sekä järjestöjen matalan kynnyksen auttamistoiminnan resurssit pitää EHYTin mukaan turvata uudistuksessa.

Kuntavaalit 9.4.2017 Kuntavaaleissa 9.4. valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Valtuustokauden aikana kuntien budjetti tulee vähentymään noin puolella sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakunnille. Kunnille jää kuitenkin kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävä. EHYT ry jäsenineen vaikuttaa kuntavaalikeskusteluun teemalla ”Ehkäisevä työ kannattaa”. Teema on myös toinen EHYTin vuoden 2017 toimintasuunnitelman painopisteistä. Ehkäisevän työn kannattavuudella EHYT herättää keskustelua terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tärkeydestä kunnan toiminnoissa. Ehkäisevä työ on pidemmän päälle kannattavampaa kuin lyhytnäköinen säästäminen, joka kostautuu myöhemmin kasvavina ongelmien kasautumisena sekä niiden 6

hoitoon menevien kustannusten kasvuna. EHYT muistuttaa ehkäisevän päihdetyön olevan tärkeä osa kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaa. Toinen EHYTin vuoden 2017 toimintasuunnitelman painopiste, ”Vapaaehtoisuuden monet kasvot”, sopii myös kuntavaaleihin, sillä on tärkeää, että kunnissa myös jatkossa nähdään järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta tärkeäksi ja tukemisen arvoiseksi. EHYT hioo loppuvuodesta kuntavaalikantojaan ja tuottaa materiaalia myös jäsenyhdistysten ja vapaaehtoisten käytettäväksi. EHYT ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto luovat myös toimintamallin sekä tukea paikallisten kuntavaalitapahtumien järjestämiseksi.

Tutkimustietoa järjestötoiminnasta Teksti: Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen ja tutkija Suvi Jokelainen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen yhteinen tutkimusohjelma MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA) 2015–2018 on mukana yhteensä kymmenen järjestöä (A-kiltojen Liitto ry, A-klinikkasäätiö, EHYT ry, FinFami -Uusimaa ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Tukikohta ry, Sininauhaliitto ja Suomen Mielenterveysseura) sekä Diakonia-ammattikorkeakoulut (DIAK). MIPA-tutkimusohjelmassa tavoitteena on kehittää järjestöjen tutkimustoiminnan yhteistyötä, yhteismitallisuutta, laatua ja hyödynnettävyyttä. Tutkimusohjelma kattaa kuusi tutkimushanketta, joissa tuotetaan tietoa kansalaisten elämäntilanteesta ja palveluntarpeista, kokemusasiantuntijuudesta sekä järjestöjen toiminnasta. MIPA on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama. Tietoa MIPA tutkimusohjelmasta sekä tutkimusten tuloksista ylläpidetään Tietopuu-sivustolla: www.a-klinikka.fi/mipa

Hyvinvointikysely Hyvinvointikyselyyn vastanneet Elokolojen kävijät olivat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä päihteettömän matalan kynnyksen kohtaamispaikan toimintaan. He olivat myös kokeneet myönteisiä elämänmuutoksia Elokolossa käymisen aikana. MIPA-tutkimusohjelman Hyvinvointikyselyyn vastasi 140 Elokolojen kävijää syksyllä 2015 neljällä paikkakunnalla. Kyselyssä kartoitettiin laajasti järjestöjen tavoittamien kansalaisten elämäntilannetta ja toimintakykyä sekä kokemuksia ja palvelujentarpeita. Hyvinvointikyselyyn vastasi eri järjestöjen kautta kaikkiaan 1085 henkilöä; EHYT ry:ssä kysely kohdistettiin

Elokoloihin. Elokolo-kohtaamispaikkatoiminnan tarkoitus on tarjota kävijöille mahdollisuus toisten ihmisten tapaamiseen sekä antaa kävijöille tukea ja kannustusta. Hyvinvointikyselyyn vastanneista Elokolojen kävijöistä kaksi kolmesta oli miehiä. Vastaajista 53 % oli iältään 46-65– vuotiaita, eläkeläisiä oli 47 % ja kolmannes oli perusasteen koulutuksen varassa. Puolet vastaajista osallistui toimintaan useita kertoja viikossa ja kerran viikossa osallistui joka neljäs. Suurimmaksi Elokolojen toimintaan osallistumisen syyksi vastaajat olivat maininneet halun tavata ihmisiä (56 %) ja halun tutustua uusiin ihmisiin (42 %).

”Elokolo on hyvä juttu, kiitos!” Elokolojen toiminnan oli koettu vaikuttaneen hyvinvointiin pääsääntöisesti positiivisesti. Kävijöistä 45 % vastasi toiminnan parantaneen ja toiset 45 % ylläpitäneen hyvinvointiaan. Täydentävissä avovastauksissa tuotiin esille mm. elämän mielekkyys, hyvä mieli sekä terveyden parantuminen. Vastaajia pyydettiin myös arviomaan omaa elämätilannettaan elämän eri osa-alueilla ensin sellaisena kuin he kokivat sen tällä hetkellä ja sen jälkeen sellaisena kuin he kokivat eri osaalueet tullessaan mukaan Elokolo-toimintaan. Arviot pyydettiin tekemään kouluarvosanoilla 4-10 (4 = tilanne erittäin huono; 10= tilanne on erinomainen tai asia on erinomaisesti hallinnassa). Vastauksien keskiarvojen perusteella elämäntilanteessa oli koettu myönteistä muutosta laaja-alaisesti (kuvio 1); tilastollisesti merkitsevää muutosta oli tapahtunut psyykkisessä tervey-

Oletko käyttänyt internetiä sähköiseen asiointiin (esim. verkkopankki, KELA, verohallinto)?

säännöllisesti toisinaan

23%

en 57% 20%

Kuvio 2. Elokolon kävijöiden (n=128) sähköisten palveluiden käyttö kyselyä edeltäneen 12 kk aikana 7

dessä, muussa osallistumisessa, arjen sujumisessa, elämänlaadussa, perhesuhteissa, asumisessa sekä päihteiden käytössä. Elokolon kävijöiltä kysyttiin, heidän internetin käytöstään kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana (kuvio 2). Joka neljäs vastaaja ei ollut käyttänyt internetiä sähköiseen asiointiin ja joka viides oli käyttänyt epäsäännöllisesti. Monien palveluiden siirtyessä internetiin on tärkeä muistaa myös se, että kaikille ihmisille

se ei tarkoita palveluiden saatavuuden paranemista. Hyvinvointikyselyä oli kommentoitu myönteisesti. Moni vastaaja oli kokenut hyvänä sen, että hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan selvitettiin. Hyvinvointikyselyn tuloksista Elokolojen sekä muiden päihde- ja mielenterveysjärjestöjen osalta löytyy lisätietoa internetistä MIPA-tutkimusohjelman ja Tietopuun julkaisusarjojen kohdalta.

Elämäntilanne ennen ja jälkeen Elämänlaatu Toimeentulo ja talous Psyykkinen terveys Fyysinen terveys Päihteidenkäyttö Vapaajanvietto Työ ja opiskelu Muu osallistuminen Harrastukset Arjen sujuminen Muut ihmissuhteet Perhesuhteet Asuminen 4

Elämäntilanne nyt

Elämäntilanne ennen

Kuvio 1. Elokolon kävijöiden (n=111) arvio elämäntilanteestaan kyselyyn vastaamisen aikaan sekä takautuvasti silloin kun tuli mukaan Elokolo toimintaan (kouluarvosana 4 – 10).

Päihdeyhdistysten tulevaisuuden näkymiä tutkimuksen valossa – joka toisessa yhdistyksessä vapaaehtoisten määrän uskotaan kasvavan MIPA -tutkimusohjelmassa tehtiin keväällä 2016 myös Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit -kysely, jossa kartoitettiin muun muassa järjestötoimijoiden arvioita yhdistyksensä tulevaisuudesta ja toimintaympäristön muutoksista. Kyselyyn vastasi 87 paikallista päihdeyhdistystä. Seuraavalla sivulla on esitetty (kuvio 3.) päihdeyhdistysten tulevaisuuden näkymiä seuraavan viiden vuoden aikana. Toiminnan yhteiskunnallisen arvostuksen kasvuun suhtauduttiin aineiston päihdeyhdistyksissä luottavaisesti. Myös näkemykset vapaaehtoisten saamisesta mukaan toimintaan olivat suotuisia. Joka toisessa yhdistyksessä vapaaehtoistoimijoiden määrän arvioitiin kasvavan, kolmanneksessa pysyvän ennallaan. Päihdepalveluiden kehitykseen ja sote-uudistuksen vaikutuksiin suhtauduttiin varauksellisemmin. Yli 40 prosentissa 8

päihdeyhdistyksistä toiminnan kohderyhmien tarvitsemien palveluiden pelättiin huononevan. Kolmannes vastaajista arvioi sote-uudistuksen kaventavan yhdistyksensä toimintamahdollisuuksia, puolet ennakoi uudistuksen vaikuttavan toimintamahdollisuuksiinsa vain vähän. On kuitenkin huomioitava, että viime kevään jälkeen näkemykset ovat voineet muuttua. Kiristynyt kuntatalous näkyy paikallisyhdistyksissä pienentyneinä toiminta-avustuksina. Kolmannes yhdistyksistä ennakoi taloudellisen tilanteensa huononevan lähivuosina. Lisää Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit -osahankkeen tuloksista seuraavassa EHYT Järjestö -lehdessä! Tutkija Sari Jurvansuu, sari.jurvansuu@ehyt.fi Lisätietoja: www.a-klinikka.fi/mipa

Sote-uudistus koskee jokaista suomalaista

okainen meistä on lukenut, kuullut tai ottanut osaa sote-uudistuksesta käytävään keskusteluun. Sote on innostanut kirjoittajia, myös minua, miettimään mahdollisimman osuvia sanaleikkejä enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Uudistuksessa on kysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon uudistamisesta niin, että se tapahtuisi mahdollisimman kustannustehokkaasti eli edullisesti. Uudistus koskee jokaista suomalaista, siksi se on tärkeä. Se koskee myös palveluja, jotka muodostavat kuntien kuluista leijonanosan. Uudistuksen myötä nämä palvelut, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, siirtyvät 2019 alkaen perustettavien maakunnallisten hallintoalueiden vastuulle. Samalla myös raha sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi siirtyy maakunnille eli verotuotot ohjautuvat tulevaisuudessa maakunnille näiden palvelujen tuottamista varten. Kunnille jää uudistuksessa ehkäisevät palvelut, joita maakunta kuitenkin ohjaa. Sotesta käytävä keskustelu on korkealentoista ja näkökulma on yleensä organisoinnissa ja rakenteissa. Eli perin vaikeissa asioissa ja suomalaisen arjen yläpuolella. YLEn ensimmäisessä kuntavaalikeskustelussa puoluejohtajat puhuivat tietysti myös sotesta. Kuinkahan moni äänestäjä ymmärsi tuota puhetta, joka ei vaivautunut laskeutumaan tavallisen ihmisen tasolle? Keskustelu osoitti ikävän konkreettisesti sen, että poliittiset johtajat eivät ole aidosti kiinnostuneet siitä, ymmärtääkö tavallinen ihminen heitä vai ei. Ehkä he

toiminnan yhteiskunnallinen arvostus

54%

vapaaehtoistoimijoiden määrä

47%

Kolumni

ovat jättäneet asian lakiuudistuksen arkkitehtien, virkamiesten ja konsulttien vastuulle. Onko huolehdittu, että kansalaiset tietävät, missä mennään nyt ja minne ollaan menossa? Missä loppuu kunnan vastuu ja mistä kohdasta alkaa maakunnan vastuu? Entä miten valinnanvapaus tulee edistämään kuntalaisten yhdenvertaisuutta palvelujen edessä? Tästä puhutaan mediassa, seminaareissa ja konsulttien sparraustilaisuuksissa loputtomasti. Mutta mitä väliä on suomalaisen kannalta, missä hallinnolliset rajat kulkevat tai kuka palvelun tuottaa? Ei mitään, jos palvelut toimivat ja ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa tai sosiaalipalveluja. Yritän eläytyä: olen yksinäinen, vähävarainen eläkeläinen. Minulla ei ole internetiä, en osaa enkä välitä enää opetella sen käyttöä. Hammas lohkeaa lauantaina, se on kovin kipeä eikä särkylääkekään oikein auta. Mitä teen, minne menen? Kukaan ei viikonloppuna vastaa puheluihinkaan, niillä pirulaisilla on vastaajat päällä. Ahdistun tästä eläytymisestä, yritän hypätä ajatuksesta ulos, mutta se ei onnistu. Ahdistus jää; miten ihmisiä autetaan tässä hallinnollisessa uudistuksessa? Kuka luo sen konkreettisen tien ja kartan, jonka avulla jokainen löytää apua sitä tarvitessaan? EHYT on jättänyt lausunnon hallituksen sote-esityksestä. Lausunnossa muistutetaan ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain huomioimisesta uudistuksessa.

Tuula Sundman Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaston päällikkö

36% 31%

10%

23% kasvaa/paranee

kohderyhmien tarvitsemat palvelut taloudellinen tilanne

29%

22%

46%

sote-uudistuksen vaikutus 15% toimintamahdollisuuksiin 0%

51% 25%

50%

42%

pysyy samana vähenee/huononee

32% 34% 75%

100%

Kuvio 3. Päihdeyhdistysten näkemyksiä tulevaisuudesta seuraavan viiden vuoden aikana

Julkaisut

Päihteetön pelikenttä -esite Lääkeopas ikääntyneille EHYt on tehnyt Lääkeoppaan, jossa kerrotaan lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksista. Kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat. Lääkeoppaassa kerrotaan, miten alkoholi vaikuttaa ikääntyneeseen. Oppaassa on myös lääkeluettelo, joka toimii tukena oman lääketietouden tarkistamisessa. Lääkeopas on EHYTin internetsivuilla www.ehyt.fi/ taitolaji#alkoholijalaakkeet

Päihteet ja urheilu eivät kuulu yhteen. Päihteillä on monia urheilusuorituksia ja harjoittelua haittaavia vaikutuksia. Kaikki päihteet altistavat myös riippuvuudelle. Lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään harrastusympäristöön. Uusi Päihteetön pelikenttä -esite löytyy nyt myös sähköisenä osoitteesta ept-verkosto.fi Esitteen on tuottanut Päihteetön pelikenttä -verkosto: A-klinikkasäätiö, EHYT ry, Music Against Drugs ry, Raittiuden Ystävät ry, Suomen Olympiakomitea, Syöpäjärjestöt ja THL.

Teemassa puhutaan rahapelaamisesta Kun työkaverilla havaitsee orastavan peliongelman, asiaan pitäisi puuttua heti. Mutta miten? Vinkkejä puheeksiottoon ja rahapeliongelman tunnistamiseen saa tuoreesta EHYT Teema 9 -lehdestä, jonka aiheena on rahapelaaminen. Lehdessä kerrotaan myös rahapeliongelmista Suomessa ja pelihaittojen ehkäisystä. Pelaamisen hallintaan vinkkejä antaa muun muassa pokeriammattilainen Aki Pyysing. Voit lukea lehden internetissä osoitteessa www.ehyt.fi/fi/tietopankki.

Selvänä rattiin

Tilaa uutiskirjeitämme EHYT Uutisia kertoo ajankohtaisista asioista ja toiminnasta jäsenjärjestöille ja vapaaehtoisille. Uutiskirje ilmestyy kerran kuussa. Tsemppaajat-uutiskirje kertoo koulumaailman keskeiset kuulumiset sekä ajankohtaiset terveiset ehkäisevän päihdetyön kentältä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) uutiskirje kokoaa tutkimusten tulokset ja kertoo hankkeen kuulumiset noin kaksi kertaa vuodessa. www.ehyt.fi/tilaa-uutiskirje

Selvänä rattiin -toiminta on kehitetty paikallisen alkoholipolitiikan käytännön työkaluksi. Toiminta tapahtuu ravintolassa yrittäjien ja nuorten vapaaehtoisten yhteistyönä. Kouvolan Ydinkeskusta ry ja kaikkiaan 14 kouvolalaista ravintola-alan yrittäjää lähti toteuttamaan Selvänä rattiin tapahtumaa 8.10.2016. Yrittäjien ja asiakkaiden palautteet olivat positiivisia. He pitivät teemaa hyvänä ja toivoivat jatkossa lisää vastaavanlaista kampanjointia. Samoin tapahtumaa pidettiin hyvänä vaihteluna ravintoloiden toimintaan. Kouvolan jälkeen Selvänä rattiin –tapahtuma on toteutettu Nilsiässä ja Vaasassa. Toteutuuko Selvänä rattiin seuraavaksi Sinun kotikunnassasi tai lähiravintolassasi? Ohjeet ja materiaalit tapahtuman toteuttamiseen löytyvät EHYTin verkkosivuilta www.ehyt.fi/kampanjat

Terveisiä aluefoorumeista Teksti: Annikki Pesonen

EHYT ry:n aluefoorumit järjestettiin tänä syksynä kahtena viikonloppuna lokakuun lopulla. Yhdistetty Etelä- ja ItäSuomen aluefoorumi pidettiin Lappeenrannassa 21.– 22.10.2016 ja seuraavana viikonloppuna Länsi-Suomen aluefoorumi Turussa (28.–29.10.2016) sekä PohjoisSuomen aluefoorumi Rokualla (29.–30.10.2016). Yhteensä aluefoorumit keräsivät satakunta jäsenyhdistysten toimijaa, vapaaehtoista, kohtaamispaikkatoimijaa, työntekijää sekä luottamushallinnon jäsentä. Tällä kertaa väkimäärältään suurin oli Länsi-Suomen foorumi, johon osallistui 45 henkilöä. EHYTin toiminnanjohtaja Kristiina Hannula ja järjestöpäällikkö Jiri Sironen olivat mukana kaikissa kolmessa aluefoorumissa ja kertoivat ajankohtaisista asioista vaikuttamistoimintaan, lainsäädäntöön ja järjestötoimintaan liittyen. Lisäksi tarjolla oli alueesta riippuen myös muuta ohjelmaa. Lappeenrannan ja Turun tapaamisissa käsiteltiin rahapelihaittojen ehkäisyä. Etelä- ja Itä-Suomen aktiivit perehtyivät aiheeseen Tapio Jaakkolan esityksen kautta. Länsi-Suomessa Sanni Nuutinen johdatti väen aiheeseen paitsi teorian, myös käytännön toiminnan kautta, kun osallistujat jalkautuivat Turun torille tekemään Mikä pelieläin olet -testiä ohikulkijoille. Pohjois-Suomen aluefoorumissa oli ohjelmassa voimauttavaa valokuvausta. Kaikilla paikkakunnilla kuultiin myös alueen yhdistysten kuulumisia sekä palkittiin Vuoden vapaaehtoiset. Aluefoorumien palaute oli kiittävää ja niitä pidettiin onnistuneina. Toivomuksena esitettiin mm. lisää nuoria mukaan sekä enemmän aikaa keskustella yhdistysten kesken. Aluefoorumien esitykset: Lait muuttuvat - aika vaikuttaa, Jäsenpalvelut ja yhdistysyhteistyö sekä Rahapelaaminen ja riskit, löytyvät osoitteesta www.ehyt.fi/aluefoorumit

Lappeenranta

Turun tori

Rokua

Turku

Vuoden vapaaehtoiset 2016 EHYT ry huomioi ensi kerran vapaaehtoistoimijoita jakamalla Vuoden vapaaehtoinen -tunnustuksia neljällä toiminta-alueella. Lisäksi jaettiin Vuoden Elokolo-vapaaehtoinen tunnustus. Tunnustukset jaettiin syksyn aluefoorumeissa. Tunnustuksista on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne. Ehdotuksia tunnustusten saajista sai esittää verkkolomakkeella EHYTin jäsensivuilla. EHYTin hallitus päätti tunnustusten saajat kokouksessaan 28. syyskuuta.

Eila Niskanen ja Jouni Korpela

Leena Heinonen

Etelä-Suomi: Jouni Korpela, puheenjohtaja, Lahden Elokolon ystävät ry. Perustelut: Jouni Korpela tuli Elokoloon kävijänä ja ryhtyi vapaaehtoiseksi. Korpela on mm. jakanut lahjoitusruokaa, järjestänyt Asunnottomien yötä ja toiminut Tipattoman tammikuun drinkkibaaribaarimestarina Elokolossa. Itä-Suomi: Eila Niskanen, puheenjohtaja, Terveys ry:n Siilinjärven paikallisyhdistys ry. Perustelut: Eila Niskanen toimii yhdistyksessä aktiivisesti ja itseään säästämättä. Niskanen on saanut runsaasti vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Hänellä on hyvät verkostot ja suhteet Siilinjärven kuntaan. Länsi-Suomi: Leena Heinonen, puheenjohtaja, Tampereen seudun EHYT ry. Perustelut: Leena Heinonen on toiminut pitkään ja aktiivisesti ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistehtävissä ja yhdistyksissä.

Liisa Opara

Eija Törmänen

Heinonen on vastannut vuosia Cafe Taitolaji -toiminnan järjestämisestä Tampereella. Hän osallistuu aktiivisesti myös alueen verkostoihin.

Pohjois-Suomi: Eija Törmänen, puheenjohtaja, Oulun seudun EHYT ry. Perustelut: Eija Törmänen on aktiivinen järjestövaikuttaja ja vapaaehtoistoimija, joka on toiminut terveiden elämäntapojen puolesta jo 1980-luvulta Rovaniemen seudun Terveys ry:ssä. Törmänen on erinomainen organisoija ja idearikas toimintojen kehittäjä. Elokolo-vapaaehtoinen: Liisa Opara, Turun Elokolo. Perustelut: Liisa Opara on toiminut Turun Elokolossa vapaaehtoisena useamman vuoden. Hän on aina valmiina keskustelemaan kävijöiden kanssa, minkä johdosta hän tuntee kävijät hyvin. Opara on avulias, reipas ja osallistuu aktiivisesti erilaisiin koulutuksiin kehittäen osaamistaan.

Juhli Vapaaehtoisten päivää 3.12. Jokainen päivä on vapaaehtoisten päivä! Lauantaina 3. joulukuuta vapaaehtoiset ja vapaaehtoistyö ovat kuitenkin erityisessä valokeilassa, kun Suomessa vietetään kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Tänä vuonna teemana on: Kun tukea tarvitaan, on vapaaehtoinen lähellä. Kutsumme yhteisöt, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivit ympäri Suomen osallistumaan päivään, juhlistamaan vapaaehtoisuutta ja vapaaehtoisia sekä järjestämään vapaaehtoisaiheisen tapahtuman omalla paikkakunnallaan 3. joulukuuta. 12

Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla järjestetään 3.12. vapaaehtoistoiminnan messut, joissa lähes 80 näytteilleasettajaa esittelee toimintaansa. Messuilla huipentuu Vuoden vapaaehtoinen -kampanja, jonka tavoitteena on jakaa tunnustusta Suomen lukuisille vapaaehtoisille sekä lisätä vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä ja arvostusta. Kampanjassa eniten ääniä saaneiden 10 henkilön joukossa on Seppo Paakkinen Helsingistä, joka toimii EHYTin jäsenyhdistys Aurinkoinen Hymy ry:ssä. EHYT ja Helsingin Elokolot ovat mukana messuilla esittelemässä vapaaehtoistoimintaansa.

Torstaina 1.12. klo 13–18 järjestetään Vapaaehtoiseksi! -messut Kansalaistoiminnankeskus Matarassa, Jyväskylässä. Perjantaina 2.12. klo 12–14 Pirkkalan valtuustosalissa järjestetään vapaaehtoisten päivän kiitostapahtuma. Vapaaehtoisten päivän kampanjan toteuttaa Kansalaisareena ry verkostoineen.

Eläkeläisfestareilla Raisiossa Terveys ry:n Raision alueyhdistys ry oli mukana Eläkeläisfestareilla Raision kaupungintalolla 7.10.2016. Festareiden ideana on tarjota vinkkejä ja virikkeitä eläkeikäisen arkeen. Jo kahdeksannen kerran järjestetyn tapahtuman järjestivät ikäihmisten palveluohjaus- ja neuvontapiste Hulvelan Helmi ja Raision vanhusneuvosto. Kävijöitä on vuosittain noin 300 ja näytteilleasettajia noin 30. Festarit olivat antoisat Raision Terveys ry:lle, jolle tapahtuma oli hyvä paikka mainostaa paikallista toimintaa ja saada uusia jäseniä.

Asunnottomien yön tunnelmia EHYT ry ja sen jäsenyhdistykset järjestivät Asunnottomien yönä 17. lokakuuta tapahtumia Helsingissä, Joensuussa, Kajaanissa, Lahdessa, Oulussa, Pirkkalassa, Porissa, Turussa ja Tampereella. Tapahtumien ohjelmassa oli mm. keskustelua, yhteisruokailua, kahvittelua, soihtukulkue ja elokuvanäytös. Asunnottomien yön teemana oli tänä vuonna asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Katso lisää kuvia sekä Riikka Perälän blogikirjoitus Asunnottomuuspolitiikasta hyvinvointipolitiikkaan EHYTin verkkosivuilta. Lahti

Helsingin Elokolo järjesti paneelikeskustelun poliitikoille Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus järjesti soihtukulkueen, kuva YLEn uutisista.

Pirkkala

Tampere 13

Järjestöpäällikön terveiset Jiri Sironen

Katse kohti vuotta 2017

yvä jäsenyhdistykset! Oli mukava nähdä kaikkia aluefoorumeissa. Hieno tunne jäi myös Asunnottomien yön ja muista syksyn tapahtumista. Joulukuussa on yhdistyksillä vielä lukuisia tapahtumia mm. kohtaamispaikoissa. Näiden jälkeen on aika hetkeksi rauhoittua joulun viettoon, mutta samalla voi luoda katseen jo tulevaan vuoteen. Tipaton tammikuu on mitä mainioin mahdollisuus vuoden toiminnan käynnistämiseen. Lähetämme jäsenyhdistyksille kampanjajulisteita ja toimintaideoita vielä tämän vuoden puolella. 18. maaliskuuta jäsenyhdistykset tapaavat Edustajakokouksen merkeissä Helsingissä. Toimintatuki 2017 EHYT jakaa paikallistasolla toimiville jäsenyhdistyksilleen pienimuotoisia toiminta-avustuksia. Jäsenyhdistysten toimintatukea on haettu vuodeksi 2017 yhteensä 61 000 euroa. Toimintatukea on mahdollista saada ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoimintaan, päihdehaittojen ehkäisyyn ja terveyttä edistävään toimintaan. Erityisesti tuella toivotaan järjestettävän vuosittaisten kampanjoiden paikallisia tapahtumia. Hakukriteerit ovat pysyneet pääosin samoina kuin aikaisemmin. Huomatkaa, että 6.-7.6. Helsingissä järjestettävien Päihdepäivien matka- ja majoituskustannuksiin (mutta ei osallistumismaksuun) sekä Savonlinnassa 4.-5.5. järjestettävät valtakunnallisten kohtaamispaikkapäivien osallistumismaksuun (100 euroa) sekä matka- ja majoituskustannuksiin voi hakea toimintatukea. Toimintatukea vuonna 2016 saaneiden yhdistysten tulee raportoida tuen käytöstä vuoden loppuun mennessä tai viimeistään ennen uuden tuen hakemista. Raportointiohje löytyy verkkosivulta. Toimintatuki haetaan ja raportoidaan joulu-tammikuussa sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.ehyt.fi/jarjestotoiminta

• Vuosisadan liikenneteko -kampanja käynnistyy • Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle

Jäsenkyselyn satoa EHYT toteutti syksyllä jäsenkyselyn, jolla kerättiin tietoa yhdistysten toiminnasta, jäsenpalveluista ja kuntayhteistyöstä. Vastauksia on saatu 49 jäsenyhdistykseltä. Kyselyyn on mahdollista vastata vielä joulukuussa. Tärkeimpiä jäsenpalveluja nähtiin olevan tiedotus ja koulutus, toimintatuki, asiantuntemuksen jakaminen ja tapahtumayhteistyö. Jäsenet olivat pääasiassa tyytyväisiä jäsenpalveluihin. Vastanneiden paikallisyhdistysten jäsenmäärä vaihteli kolmesta lähes 250 jäseneen keskiarvon ollessa noin 60 jäsentä. Arvio aktiivisten vapaaehtoisten määrästä vaihteli nollasta 30 ihmiseen ja keskiarvo oli noin 13 aktiivista vapaaehtoista per yhdistys. Paikallisyhdistykset arvioivat tavoittavansa vuodessa toiminnallaan yhteensä noin 70 000 ihmistä, keskimäärin noin 1800 ihmistä per yhdistys. Jäsenistä lähes puolet katsoi toimintansa pysyneen saman laajuisena, 30 % kasvaneen ja 25 % laskeneen viimeisen kahden vuoden aikana. Paikallistasolla toimivien yhdistysten vuosibudjetti vaihteli 150 eurosta lähes miljoonaan euroon. Tyypillinen vuosibudjetti liikkui 1500–10 000 euron välillä. Kunta-avustuksia paikallisista jäsenyhdistyksistä sai hieman yli puolet. Jäsenyhdistyksien edustajia tai aktiiveja toimi luottamushenkilöinä kunnan eri elimissä kahdessa kolmasosasta vastanneista yhdistyksistä. Jäsenkyselyn tuloksia käytetään hyväksi jäsenpalveluiden ja -yhteistyön kehittämisessä. Kuntayhteistyöhön liittyviä vastauksia käytetään myös EHYTin kuntayhteistyön ja -vaikuttamisen suuntaamisessa. Jäsenkyselyn tuloksia esitellään lisää seuraavassa EHYT Järjestö -lehdessä. Hyvää joulun odotusta ja uutta vuotta 2017! Jiri

• Toimintatukipäätökset ja • Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimitta- • Maailman terveys• Ystävänpäivä 14.2. minen EHYT ry:lle) päivä 7.4. • Kansanterveyspäivä 16.2. • Edustajakokous 18.3. • Kuntavaalit 9.4.

• Kohtaamispaikkapäivät Savonlinnassa 4.-5.5. • Selvin päin kesään -kampanja • Kukan päivän Liikuta minua -tempaus 13.5. • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit • Maailman tupakaton päivä • Päihdepäivät 6.-7.6.

tammi helmi maalis huhti touko kesä

Edustajakokous 18.3.2017 EHYT ry:n toinen yhdistyksen kokous (Edustajakokous) pidetään lauantaina 18.3.2017 EHYT ry:n keskustoimistolla Helsingissä. Kokousta edeltää ajankohtaisseminaari ja lounas. Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat järjestön toiminnan ja talouden arviointi, toiminnan ja talouden suuntaviivat 2017–2020, valtuuston puheenjohtajien ja jäsenten valitseminen, tilintarkastajan valinta, järjestön strategian puolivälitarkastelu, julkilausuma sekä mahdolliset jäsenyhdistysten tekemät aloitteet. Jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus aloitteita, jotka tulee toimittaa EHYT ry:n keskustoimistolle viimeistään kuusi viikkoa ennen kokousta. Jäsenillä on oikeus lähettää kokoukseen yksi edustaja. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien paikallisyhdistysten on mahdollista ilmoittautumisen yhteydessä anoa varsinaisen edustajansa matkakuluja korvattavaksi. Lisäksi jäsenyhdistysten on mahdollista lähettää toinen henkilö seuraamaan kokousta omalla kustannuksellaan. Kokoukseen kokousedustajina tai seuraajana osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan 3. maaliskuuta mennessä verkossa. Kokousasiakirjat sekä seminaariohjelma lähetään viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

• SuomiAreena

• Koulujen alkaminen

• Liikenneturvallisuusviikko

Kaikki asiakirjat ja ohjelma julkaistaan myös verkkosivuilla www.ehyt.fi/edustajakokous Ehdota jäseniä EHYT ry:n valtuustoon 13.1. mennessä Valtuuston valintaa koordinoivan vaalivaliokunnan muodostavat hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat, Antti Holopainen (pj), Hanna Tainio, Juho Saari ja Riitta Pääjärvi-Myllyaho. Jäsenillä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia valtuuston puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi. Valtuustoon haetaan monipuolista kokemusta ja uusia ideoita. Ehdokasasettelussa haetaan tasapainoista kokoonpanoa niin kokemuksen, sukupuolen, alueellisen kattavuuden kuin iän suhteen. Vaalivaliokunta muistuttaa, että uuden valittavan valtuuston ensimmäisiä tehtäviä on valita toukokuussa 2017 uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Tästä prosessista ja hallituksen jäseniksi ehdottamisesta tulee keväällä erilliset ohjeet. Katso tarkemmat tiedot ehdotusten tekemisestä vaalivaliokunnan ilmoituksesta tai verkkosivuilta. Lisätietoa kokouksesta: järjestöpäällikkö Jiri Sironen ja hallintosihteeri Maarit Vannela puh. 040 5286 246 www.ehyt.fi/edustajakokous

• 17.10. Asunnottomien yö (YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä) • Vanhusten päivä ja viikko (lokakuun 1. sunnuntai ja sitä seuraava viikko) • Makujen päivä 14.10.

• EPT-viikko (viikko 45) • Kansallinen pelipäivä

• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle

heinä elo syys loka marras joulu

uutisia

Terveydeksi: Tietoa työttömien terveystarkastuksista

TERVEYDEKSI HANKE

erveydeksi -hanke aloitti elokuussa 2016 valtakunnallisen kolmivuotisen toimintansa. Se on lähtenyt tarpeesta tiedottaa työttömille heidän lakisääteisestä oikeudestaan ilmaiseen terveystarkastukseen. Tavoitteena on ohjata työttömiä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja lisätä yhdistysten, kuntien ja TE-palveluiden yhteistyötä. Hankkeen toteuttavat

Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY ry ja EHYT ry. Hanketta rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö ESR-rahoituksella sekä Raha-automaattiyhdistys.

Terveydeksi toimii työttömien yhdistysten sekä EHYTin Elokoloissa ja kohtaamispaikoissa, joissa jaetaan EU-ruoka-apua tai muuta ruokaa. Sosi-

aalipalveluohjaaja ja terveyspalveluohjaaja tapaavat työttömiä näissä kohtaamispaikoissa. Heiltä saa yksilöllistä neuvontaa esimerkiksi terveyteen tai sosiaalipalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Hanke myös kouluttaa yhdistysten työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Tarkoituksena on mallintaa hankkeen toimintatapa ja julkaista siitä käsikirja. Hanke on jalkautunut jo muutamiin kaupunkeihin, kuten Turkuun, Porvooseen ja Kajaaniin. Tavoitteena on tavata työttömiä noin neljässä kunnassa kuukaudessa. Tapaamisissa hyödynnetään Työterveyslaitoksen Kykyviisari-kyselyä, jolla kartoitetaan asiakkaan työkykyä. Tulemme mielellämme käymään TVY:n ja EHYTin kohtaamispaikoissa. Ota yhteyttä! Hankepäällikkö Soile Huumonen, 045 699 4234, soile.huumonen@tvy.fi, www.tvy.fi

Nuoret tulevaisuuden asialla Teksti: Annu Komulainen / Kirjoittaja on EHYT ry:n hallituksen jäsen

Tiedätkö sen tunteen, kun eri taustan omaavat ihmiset kokoontuvat keskustelemaan aiheesta, joka on heille kaikille erityisen tärkeä? Tuon tunteen saimme kokea, kun kokoonnuimme alkoholipolitiikan kansainvälisen nuorisoverkoston tapaamiseen Liettuaan 2–8. marraskuuta. Koulutuksessa nuoret Virosta, Liettuasta, Puolasta, Sloveniasta ja Suomesta jakoivat tietämystään alkoholipolitiikasta. Koulutus oli antoisa: keskustelimme kansainvälisestä alkoholipolitiikasta ja opimme keinoja, joilla vaikuttaa kansalliseen politiikkaan. Yllättävintä oli huomata Suomen rooli alkoholipolitiikan edelläkävijänä verrattuna muihin osallistujamaihin. Tämä hämmästytti meitä suomalaisia, mutta samalla koimme ylpeyttä onnistuneesta politiikastamme alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Jos Suomea vertaa esimerkiksi Puolaan, niin siellä nuoret vasta toivovat keskustelua alkoholista, jotta haittojen ehkäisemiselle saisi kannatusta. 16

Maiden erilaisten tilanteiden vuoksi kävimme viikon aikana läpi eri tapoja vaikuttaa alkoholin kulutukseen sekä päihdehaittojen ehkäisyyn. Esimerkiksi korotukset alkoholin hintaan ja verotukseen sekä myynnin rajoittaminen ovat eräitä tehokkaimpia ja edullisimpia keinoja vaikuttaa kulutukseen, kun taas päihdevalistus on yksi kalleimmista ja tehottomimmista keinoista. Suomen monessa mielessä hyvästä alkoholipolitiikasta huolimatta koimme huolta kotimaamme alkoholilain kokonaisuudistuksesta. Pienetkin muutokset mm. myynnin vapauttamisessa vaikuttavat alkoho-

nen (NEHYT ry), Santtu Silventoinen (Happy Hour -toiminta, EHYT), Sanna Maria Repo (YAD) ja Tessaliina Kulmala (YAD). Seminaarin järjesti Liettuan lääketieteen opiskelijat. EHYT oli yksi yhteistyökumppaneista.

lin käytön lisääntymiseen ja haittojen kasvuun.

Lisätietoa Alcohol Policy Youth Networkista www.apyn.org

Viikon tiivistää hyvin ajatus siitä, että monet onnistuneen alkoholipolitiikan toteuttamistavoista voi hyvin jakaa muihin maihin. Kansainvälisen yhteistyön ja tiedon jakamisen merkitystä tulisi alkoholipolitiikassa korostaa yhä, sillä siitä hyötyvät kaikki. Suomesta seminaariin osallistui Annu Komulainen (EHYT), Pape Purho-

EHYT ry ympäri Suomen

Tuula Sundman

Jiri Sironen

aluetyön päällikkö p. 0400 454 782 tuula.sundman@ehyt.fi

Po h j o i s - S u o

järjestöpäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi

ANNikki Pesonen

järjestösihteeri p. 050 509 8759 annikki.pesonen@ehyt.fi

Marja Saavalainen

sihteeri p. 040 724 5513 marja.saavalainen@ehyt.fi

mi Saija Himanka

Sinikka Korpela

aluekoordinaattori p. 050 439 1610 saija.himanka@ehyt.fi

aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi

Länsi-S u

Itä-Su o

omi

Pohjois-Suomi Aluekeskus Oulussa

Terttu Huttunen

aluekoordinaattori p. 0400 469 769 terttu.huttunen@ehyt.fi aluetoimisto Seinäjoki

Itä-Suomi Aluekeskus Kuopiossa

Marjut Ristolainen aluekoordinaattori p. 050 571 4818 marjut.ristolainen@ehyt.fi

Harri Jukkala

aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi

Anne Mikkola

aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi

Aluetoimisto Jyväskylä

Länsi-Suomi Aluekeskus Tampereella TAMPEREEn elokolo

pirkkalan elokolo

turun elokolo

Keskustoimisto Helsingissä

Etelä-S u o m i

helsingin elokolo Lahden elokolo

Aluekoordinaattorin asioissa yhteydenotot Tuula Sundman Jukka Suomilammi

Riitta Sattilainen aluetyöntekijä p. 050 407 1044 riitta.sattilainen@ehyt.fi

Liisa Äyräs

aluetyöntekijä Turun Elokolo p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi

aluetyöntekijä Lahden Elokolo p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi

Markku Heino

aluetyöntekijä Helsingin Elokolo p. 040 519 5730 markku.heino@ehyt.fi

Koulutukset Ensihuoli-koulutukset vuonna 2017 Miten puhua kannabiksesta –hankkeen viimeinen toimintavuosi on käynnistymässä ja koulutuksia tulossa myös vuodelle 2017, seuraa tilannetta www.ehyt.fi/kannabishanke -osoitteessa. Tulemme järjestämään myös kouluttajakoulutuksia v 2017. Jos sinulla on kiinnostusta kouluttaa ammattilaisia kannabiksesta, ota yhteyttä. Myös ruotsin- ja englanninkielisiä kouluttajia tarvitaan.

Päihteidenkäytön puheeksiottamisen Ensihuoli-koulutuksia järjestetään taas ensi vuonna. Alustavia paikkakuntia vuodelle 2017 ovat Helsinki, Lahti, Joensuu, Tornio / Kemi, Jyväskylä, Savonlinna, Pori, Mikkeli, Tampere, Varkaus, Espoo / Vantaa ja Kotka / Loviisa / Hamina. Lisätietoa sitä mukaa kun ajankohdat varmistuvat: www.ehyt.fi/tapahtumat

Lisätietoja Kim Kannussaari, kim.kannussaari@ehyt.fi

Mediasivistyksestä tukea vapaaehtoistoimintaan

Jos olet kiinnostunut opiskelemaan asiasta enemmän, lähde tammikuussa mukaan Netikäs-verkkokurssille! Seitsemänä torstaina verkossa tapaavassa pienryhmässä voit syventää tietojasi ja saada vastauksia kysymyksiisi. Käsittelemme sosiaalista mediaa, tietoturvaa, digitaalista pelaamista ja muita tämän päivän mediamaailmaan liittyviin kysymyksiä. Kurssilla saat valmiuksia toimia paremmin esimerkiksi yhdistyksen edustajana tai sisällöntuottajana verkossa.

LähiVerkko järjestää vuonna 2017 Onnistumisen ilo -webinaarien sarjan, joissa keskustellaan ja jaetaan hyödyllistä tietoa tietotekniikan käyttöön arjessa ja vapaaehtoistoiminnassa. Osallistumiseen tarvitset tietokoneen tai tablet-laitteen ja internet-yhteyden. Mikrofoni ja kuulokkeet eivät ole välttämättömät, mutta jos sellaiset löytyvät, niitä kannattaa käyttää. Osallistuminen on maksutonta. Kevään webinaarit seuraavina keskiviikkoina klo 14-15: 25.1. Mikä on LähiVerkko -projekti ja mitä hyötyä siitä voisi minulle olla? Tutustu toimintaamme. 22.2. Kaikki pelaa – peleistä iloa ja hyötyä. Keskustelua digitaalisesta pelaamisesta. 29.3. Sosiaalinen media yhdistystoiminnassa. Miten somea voisi hyödyntää järjestössä? 26.4. Blogit ja kirjoittaminen verkossa.

Lisätietoja saat osoitteesta www.netikäs.fi

Lisätietoja www.lahiverkko.fi/webinaari

Ihmetyttääkö some? Kiinnostaako tekijänoikeudet? Haluaisitko saada varmuutta ja uutta näkökulmaa vapaaehtoistoimintaasi sosiaalisen median ymmärryksellä? LähiVerkon Netikäs-mediasivistysmateriaalista saat perustiedot tämän päivän mediamaailmasta. Kuusiosainen materiaali on tarkoitettu erityisesti ikäihmisille, mutta sopii kenelle tahansa aiheista kiinnostuneille.

Onnistumisen ilo -webinaareista tukea tietotekniikan käyttöön

Tapahtumat Elokolojen joulutapahtumia • Helsingin Elokolossa joulutarjoilua aattona ja joulun pyhinä klo 9–15 • Lahden Elokolon joulupuuro 20.12. klo 10–12 • Pirkkalan Elokolon joulujuhla 21.12 klo 12–15 • Tampereen Elokolon puurohetki jouluaattona • Turun Elokolon puurojuhla 5.12. klo 18, joululounas 15.12. klo 11–13

Päihdepäivät 2017 järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 6.-7.6.2017. Tapahtuman teemana on monimuotoisuus päihdetyössä. Tapahtumaan ilmoittautuminen sekä esitepöytien myynti alkaa tammikuussa. Lisätietoa: www.paihdepaivat.fi

Osallistu Punainen Sulka -kampanjaan! EHYT on mukana Lions-klubien Punainen Sulka 2017 -keräyksessä, jolla kerätään varoja nuorten elämänhallinnan tukemiseen. Kampanjan painopisteinä on syrjäytymisen ehkäiseminen, päihteettömyys, elämänhallinta ja mielenterveys. Vapaaehtoisten päivänä 3. joulukuuta järjestetään Punainen Sulka -kampanjan yleisötapahtuma Helsingin keskustassa Narinkkatorilla. Tilaisuuden tavoitteena on tehdä tunnetuksi Punaista Sulkaa ja kutsua yleisöä mukaan kam-

panjaan. Tavoitteena ei ole vain saada kokoon 5 miljoonaa euroa, vaan saada tukea nuorten itsenäiseen elämään. Haluatko sinä tulla mukaan Punainen sulka -lipaskerääjäksi Narinkkatorille tai kampanjatapahtumiin eri puolille Suomea? Kampanjan huippupäivät ovat 3.12.2016, 14.2.2017 ja huhtikuussa on tulossa vielä yksi päivä. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi Annikki Pesoselle, annikki. pesonen@ehyt.fi.

Perinteinen Anna lapselle raitis joulu -kampanja muistuttaa tänäkin vuonna aikuisia turvallisen ja ilontäyteisen joulun merkityksestä lapsille. Maassamme joka viides lapsi kärsii vanhempiensa liiallisesta alkoholin käytöstä. Lapselle aikuisen juominen voi olla liikaa, vaikka tämä ei itse kokisi siinä mitään ongelmaa. Alkoholi kuuluu monissa perheissä koulun juhlintaan, mutta haastamme aikuiset pohtimaan, olisiko tänä jouluna aika kokeilla alkoholittomia juhlajuomia? Joulu on erityisesti lasten juhla ja jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus päihteettömään juhlatunnelmaan ja turvalliseen yhdessäoloon. Lapsi odottaa joulua ja läheisten ihmisten kanssa vietettäviä onnenhetkiä. Lasten kautta joulun taika tarttuu helposti aikuiseenkin, eikä tunnelman luomiseen tarvita muuta. Antakaamme jokaiselle lapselle raitis joulu! Lisätietoja ja tulostettavia kampanjamateriaaleja osoitteesta www.annalapselleraitisjoulu.fi