4
28.11.2017
Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry
PAKOLLINEN TUNNISTAUTUMINEN EHKÄISISI RAHAPELIHAITTOJA s. 4–5
Lähiverkko- ja ånnihankkeet jäävät elämään s.6-9
EHYT palkitsi vuoden vapaaehtoiset s. 12
Pääkirjoitus
Kohti uutta alkoholilakia
E
HYT ry on yksi Suomen merkittävimmistä sosiaali- ja terveysalan järjestöistä. Koen tehtäväni EHYTin vastavalittuna toiminnanjohtajana suureksi kunniaksi. Toimenkuvaani sisältyy myös suuri vastuu järjestön toiminnan suunnasta tilanteessa, jossa vastuullinen päihdepolitiikka on alttiina lukuisille muutospaineille. Suomalaisella ehkäisevän päihdetyön kentällä tulee olla valmiudet reagoida kansainvälisiin muutostrendeihin sekä ennakoida tulevaa. Uuden alkoholilain valmistelu on ollut EHYTin kannalta yksi keskeinen tiivistä seuraamista vaatinut hanke. Alkoholin saatavuutta merkittävästi lisäävä laki tekisi tyhjäksi järjestömme muuta työtä. Toiminnanjohtajan tehtäväni on käynnistynyt vauhdikkaasti, kun sain mahdollisuuden lausua järjestömme kannan uuteen alkoholilakiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle marraskuun alussa. EHYT katsoo, että alkoholihaittojen kasvattaminen alkoholin saatavuutta lisäämällä ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Esitämme, että lakiesitystä on välttämätöntä muuttaa paremmin hyvinvointi- ja terveysnäkökohdat huomioivaan suuntaan. Helpoiten tämä onnistuu, mikäli laissa säilytetään 4,7 prosentin raja päivittäistavarakaupoissa myytäville alkoholijuomille sekä
ns. limuviinoja koskeva valmistustaparajoite. EHYTin näkemys on, että alkoholin saatavuus on tällä hetkellä täysin riittävällä tasolla. Alkoholilain sinänsä tarpeellisen modernisoinnin ei tule tapahtua suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kustannuksella. Alkoholin saatavuuden helpottaminen ja sitä myötä alkoholihaittojen tietoinen kasvattaminen, on ristiriidassa useiden aikaisemmin hyväksyttyjen linjausten kanssa. Lain ensimmäinen pykälä määrittelee lain tarkoitukseksi yksiselitteisesti alkoholihaittojen vähentämisen. Perustuslain 19. pykälä asettaa julkisen vallan tehtäväksi terveyden edistämisen. Lisäksi Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta. Yhtä lailla perusteltua on kysyä: onko Suomessa koskaan ennen hyväksytty lakia, jonka vaikutusarvioinnissa todetaan lain aiheuttavan vähintään toista sataa tarpeetonta ja vältettävissä olevaa kuolemaa vuosittain? Laki toisi lisää alkoholihaittoja veronmaksajien kannettavaksi muun muassa poliisin resurssitarpeen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän lisääntyessä. Ongelmalliseen alkoholinkäyttöön liittyvälle inhimilliselle kärsimykselle on täysin mahdotonta asettaa hintalappua. Toivon viisautta hallitukselta ja eduskunnalta asian ratkaisemiseksi vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Olen tarttunut innolla toimeeni ja odotan yhteistä toimintaamme henkilöstön, jäsenyhdistysten, vapaaehtoisten ja luottamushallinnon kanssa. Suunnittelen lähteväni aluekierrokselle vuoden 2018 alussa. Kierroksen puitteissa käytäviin keskusteluihin haluan kutsua mukaan kaikki jäsenyhdistysten edustajat. Tämä tarjoaa hyvän pohjan EHYTin toiminnan kehittämiseksi tiiviissä vuorovaikutuksessa koko jäsenistön kanssa.
Juha Mikkonen
toiminnanjohtaja p. 050 527 4780 juha.mikkonen@ehyt.fi
2
Aluksi
02 02
03
Pääkirjoitus
Sisällys
Päihdetyön uutisia
EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntijaja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, nikotiinituotteista, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. PÄÄTOIMITTAJA Jiri Sironen TOIMITUS: Reetta Paavilainen, Annikki Pesonen, Marjo Rinne ja Jiri Sironen JUTTUIDEAT JA PALAUTE: Annikki Pesonen ja Jiri Sironen ULKOASU Sanna Pyykkö / Sopiva Design KANNEN KUVA Jari Härkönen JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Annikki Pesonen, annikki.pesonen@ehyt.fi PAINO Suomen Uusiokuori Oy NUMERO 3/2017 ISSN 2342-902X (painettu) ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) ILMESTYMINEN: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Teema
04 06
09
Pakollinen tunnistautuminen
LähiVerkko -projekti
Kolumni
Seuraa EHYT ry:tä sosiaalisessa mediassa facebook.com/ehytry twitter.com/EHYTry IG Ehyt_ry
JÄRJESTÖ
10 11
Julkaisut
Työkalupakki
12
Kuulumisia kentältä
14
Järjestötoiminnan kuulumisia
16 17 18 19
youtube.com/user/ ehytry slideshare.net/EHYT
Tiina Sandberg @TiinaMSandberg 14. marraskuuta #alkoholityöllistää on muuten tosi hyvä kampanja. Tärkeintä ei ole se, saako kaupasta vahvempaa olutta tai voiko bilettää kellon ympäri. Alkoholin työllistävä vaikutus osuu poliisille, terveydenhuoltoon ja mielenterveyden ammattilaisille, lastensuojelusta nyt puhumattakaan.
Uutisia
Ehyt ry ympäri Suomen
Koulutukset
Tapahtumat
Pienpanimot kokevat alkoholilain hyödyttävän eniten ulkomaisia yrityksiä
P
ienpanimoiden mielestä alkoholilain uudistuksesta hyötyvät eniten kaupan ala, suurteollisuus ja ulkomaiset yritykset. Tämä kävi ilmi Kantar TNS:n pienpanimoille tekemästä kyselystä lokakuussa. Yhdeksän kymmenestä pienpanimosta uskoo, että alkoholilain uudistus helpottaisi ulkomaisten alkoholialan yritysten pääsemistä markkinoille. Lakiuudistuksessa esitetään, että kaupoissa myytävän alkoholin prosenttiraja nostetaan 5,5:een. Jotkut vastaajista kokivat, että juuri prosenttirajan nosto tuo esimerkiksi ulkomaisten panimoiden halvat oluet suomalaismarkettien hyllyille. Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että vastaajat kokevat suurien panimoiden saavat suuren hyödyn. ”Isot ulkomaiset panimot tulevat aggressiivisesti Suomen markkinoille.” Asiaa on mielenkiintoista tarkastella myös suomalaisen maatalouden ja maaseudun kannalta, joka on alkoholilain yhteydessä usein nostettu esiin. On perusteltu, että vahvemmat oluet auttaisivat pieniä kyläkauppoja. Pitääkö kyläkauppoja kuitenkaan pitää pystyssä vahvemman oluen voimalla ja huolimatta kylien lisääntyvistä alkoholiongelmista. Toinen näkökulma koskee viljelijöitä. Kansainväliset panimojätit eivät työllistä suomalaista ohranviljelijää tuodessaan bulkkioluensa kauppoihin. Alkoholilaki on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Mietinnön odotetaan valmistuvan joulukuussa.
Lue lisää: ehyt.fi/uutiset 3
Pakollinen tunnistautuminen ehkäisisi rahapeliongelmia Pakollinen tunnistautuminen on laajasti käytössä Ruotsissa ja Norjassa, niin internetpeleissä kuin rahapeliautomaateissakin. Suomessa tunnistautuminen on pakollista vain Veikkauksen internetsivuilla.
EHYTin rahapelihaittoja ehkäisevän Arpaprojektin loppuseminaari oli Helsingissä lokakuussa.
Teksti ja kuvat: Reetta Paavilainen
P
eliautomaateillakin tunnistautuminen olisi jo mahdollista toteuttaa esimerkiksi Veikkaus-kortin avulla. Tämä ehkäisisi peliongelmia ja vaikeuttaisi myös alaikäisten rahapelaamista. Nyt automaattien valvonta on kaupoissa ja kioskeilla lähinnä myyjien vastuulla. ”Tunnistautuminen olisi yksi keino vähentää haittoja. Pitää erottaa myös pakollinen ja vapaaehtoinen tunnistautuminen; edellisellä on paljon vahvempi merkitys haittojen vähentämisen näkökulmasta,” sanoi peliongelmaisia auttavan Peluurin yksikön päällikkö Mari Pajula EHYTin rahapelihaittoja ehkäisevän Arpa-projektin loppuseminaarissa Helsingissä 10.lokakuuta. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan dosentin Janne Nikkisen mukaan tunnistautuminen pitäisi yhdistää jonkinlaiseen testiin, jolla selvitettäisiin esimerkiksi ihmisen kykyä ymmärtää pelien toimintalogiikkaa. Jos pelaamisesta näyttäisi tulleen ongelma, pelilisenssi voitaisiin evätä.
4
Suomessa runsaasti peliautomaatteja Seminaarissa rahapeliongelmien ehkäisyn ja hoidon asiantuntijat nostivat esille myös rahapeliautomaattien määrän ja hajasijoittamisen: Euroopassa ei ole toista maata, joissa automaatteja on lähes kaikissa kioskeissa, kaupoissa ja ravintoloissa. Nikkisen mukaan pelit pitäisi sijoittaa valvottuihin pelisaleihin ja vähentää rahapeliautomaattien määrää. Myös automaattien sijoittelu puhutti. ”Pienituloiset kuluttavat nyt tuloihinsa nähden enemmän kuin parempituloiset. Olisi hyvä keskustella siitä, missä peliautomaatteja on, onko esimerkiksi (Helsingin) kantakaupungissa yhtä paljon automaatteja kuin lähiöissä”, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Anne Salonen. Janne Nikkinen korosti, että automaattien määrää pitäisi vähentää myös anniskeluravintoloissa, koska näyttö riskijuomisen ja rahapeliongelmien yhteydestä on vahva. Rahapelihaittojen parissa työskentelevät kokevat rahapelien runsauden myös internetissä ongelmaksi: pelit kehittyvät
vauhdilla ja ns. korkeariskisiä pelejä, kuten kasinopelejä, on helposti saatavilla. Niitä myös markkinoidaan näyttävästi. Julkisuudessa on viime aikoina pohdittu sitä, kuinka paljon hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan rahoittaa näennäisesti vapaaehtoisilla rahapelituotoilla. THL:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan merkittävä osa hyvään tarkoitukseen käytettävästä rahasta tulee pelaajilta, joiden sosioekonominen asema ja terveydentila on heikko.
Tietoa pelaamisesta tarvitaan lisää
Tutkijat ja järjestöjen edustajat toivoivat seminaarissa, että Veikkaus luovuttaisi pelaajista keräämäänsä tietoa tutkijoiden käyttöön. Sen avulla voitaisiin saada apua rahapelihaittojen tunnistamiseen ja siihen, miten niitä ehkäistäisiin ja vähennettäisiin entistä tehokkaammin. ”Resursseja eli rahaa ja tutkittua tietoa tarvitaan lisää. Kokonaiskuva on vielä aika lailla pimennossa”, totesi EHYTin projektipäällikkö Tapio Jaakkola. EHYTin kolmivuotinen Arpa-projekti (2015–2017) keskittyi aikuisten rahapelihaittojen ehkäisyyn. Sen aikana kävi ilmi, että riskipelaajia tunnistetaan huonosti. Projektin mukaan aikuisten riskipelaamista voisi yrittää tunnistaa esimerkiksi kuntien sote-palveluissa ja työpaikoilla. Tehokkainta tunnistaminen olisi kuitenkin suoraan pelikulutuksen kautta, kun peliyhtiön tiedot olisivat käytössä.
FAKTA: Miehet kuluttavat rahaa naisia enemmän • Suomessa miesten nettotuloista kuluu rahapeleihin keskimäärin 3,4 %, kun naiset pelaavat tuloistaan 1,7 %. • Miehistä 25–34-vuotiaat pelasivat 27 % miesten rahapeleihin käyttämästä rahasta. Naisista 55 vuotta täyttäneet kuluttavat eniten peleihin rahaa (63 %). • Alkoholin riskikäyttäjät ja päivittäin tupakoivat pelasivat kolmanneksen rahapeleihin käytetystä rahasta. • Ongelmapelaajat pelasivat runsaan viidenneksen (23 %) peleihin käytetystä rahasta. • THL:n tuoreeseen tutkimukseen vastasi 4484 iältään 15–74-vuotiasta. Lisätietoja: thl.fi
Viestintäverkosto haluaa tunnistautumisen pakolliseksi Reilu viidennes Suomen rahapelituotoista tulee henkilöiltä, joilla on rahapeliongelma. Peliongelmista kärsivän tilanne on vaikea, koska rahapelejä on kaikkialla ja keinot rajoittaa pelaamista puuttuvat. Pakollinen tunnistautuminen kaikissa Veikkauksen peleissä – ei vain verkossa – ehkäisisi rahapelihaittoja nykyistä tehokkaammin. Tätä mieltä on Rahapelihaittojen viestintäverkosto. Rahapeliautomaateilla pelaaminen pitäisi olla mahdollista ainoastaan pelaajakortilla. Teknisesti tunnistautumisen voisi toteuttaa – isossa osassa Veikkauksen automaateissa on tähän jo valmiudet. ”Tunnistautuminen ei kuitenkaan yksin riitä. Eri peleissä tulisi olla pakolliset tappiorajat sekä pelaajalla mahdollisuus estää oma pelaaminen kokonaan. Pelaajille tulee aktiivisesti tarjota pelaamisen hallinnan työkaluja ja tietoa omasta pelikulutuksestaan hallinnan tueksi”, sanoo tieto- ja tukipiste Tiltin koordinaattori Jenni Kämppi. Suomalaisen rahapelimonopolin ainoa peruste on pelihaittojen ehkäisy, ei tuottojen kasvattaminen. Jotta monopoli voidaan säilyttää, sen toiminnan tulee aktiivisesti vähentää ja ehkäistä pelihaittoja. ”Rahapelipolitiikan tavoitteena on arpajaislain mukaan peliongelmien vähentäminen. Tätä tavoitetta tulisi seurata rahapeliongelmien määrää ja luonnetta kuvaavilla mittareilla”, sanoo Peliklinikan tutkija Maria Heiskanen. Pakollinen tunnistautuminen tulisi todennäköisesti laskemaan rahapelituottoja ja siten myös avustuksia liikunnalle, nuorisotyölle, taiteelle, tieteelle, hevosurheilulle sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöille. ”Olisi siis joko sopeuduttava tuottojen vähenemiseen tai kehitettävä keinoja, joilla tuotot kerrytettäisiin nykyistä tasapuolisemmin”, EHYT ry:n erityisasiantuntija Inka Silvennoinen toteaa. Rahapelihaittojen viestintäverkostoon kuuluvat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Sovatek-säätiö, Kuopion kriisikeskus, Kehittämiskeskus Tyynelä, Sosped säätiö, Peluuri, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Peliklinikka ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
5
Vapaaehtoisten tukea ja osallistumisen mahdollisuuksia Teksti: Ida-Maria Tanhua ja Marja Pakarinen, kuva LähiVerkko
E
läkeliiton ja EHYT ry:n viisivuotinen yhteisprojekti LähiVerkko päättyy tänä syksynä. Erilaisia pilotteja toteuttanut hanke on todennut tietotekniikan käytön vaikuttavan positiivisesti ikäihmisten arkeen ja elämään. Projektin työntekijät kannustavat yhdistyksiä kehittämään omaa toimintaansa internetiä paremmin hyödyntäväksi ja ihmisten tietotekniikka- ja mediataitoja parantavaksi. Vapaaehtoiset ovat yksi yhdistystoiminnan onnistumisen avaimista. LähiVerkko-projektin pilotteihin osallistui yli 60-vuotiaita vapaaehtoisia ympäri Suomea ja toiminnan kautta etsittiin keinoja tukea vapaaehtoisia verkossa eri tavoin. Keskeisiksi nousivat vertaisten välinen tuki Skype-kuvapuhelupalvelussa ja Facebookin suljetussa ryhmässä sekä projektin antama säännöllinen täydennyskoulutus ja toiminnanohjaus Adobe Connect -verkkopalvelun kautta. LähiVerkko toteutti Eläkeliiton Päijät-Hämeen piirissä Skype-pilotin, jossa vapaaehtoisvastaavat vuoden ajan tukivat toisiaan ryhmässä chattaillen ja kuvapuheluja soittaen. Osallistujat kertoivat saaneensa uusia tuttavia, uutta tietoa, konkreettisia neuvoja ja välineitä vapaaehtoistoimintaan, sekä vertaistukea erilaisiin tilanteisiin. Omien tuntemusten purkaminen ja ideoiden jakaminen sekä saaminen koettiin tärkeimmiksi asioiksi. Skypen kautta jaettiin asioita, joita ei muuten olisi tullut jakaneeksi. Jokaisen vapaaehtoistoimintaa tarjoavan tahon kannattaakin miettiä ratkaisut omien vapaaehtoistensa tukemiseen esimerkiksi verkkokoulutuksin tai verkossa toimivin vertaisryhmin. Varsinaisesti LähiVerkon piloteista mikään ei keskittynyt yhdistystoiminnan houkuttelevuuden parantamiseen, mutta se nousi esiin sivutuotteena. Erityisesti houkuttelevuuteen vaikutti yhdistyksen näkyminen sosiaalisessa mediassa, mahdollisuus osallistua toimintaan etänä ja erilaisten osaamisten hyödyntäminen osana yhdistystoimintaa. Miehiä on tullut mukaan auttavaan vapaaehtoistoimintaan, kun yhdistyksissä aloitettiin nettiopastajatoiminta ja uudenlainen vapaaehtoistoiminta on tarjonnut mielekästä sisältöä myös monelle sivusta seuranneelle.
6
LähiVerkon Näppärät netissä -pilotissa yli 60-vuotiaat opettelivat tabletlaitteiden käyttöä osana kädentaitoryhmän toimintaa.
Kun yhdistys kertoo monipuolisesti omasta toiminnastaan Facebook-sivullaan, löytävät uudet jäsenet sen ja hakeutuivat mukaan toimintaan. Sisällöntuottajien ei todellakaan tarvitse olla nuoria, vaan kaiken ikäisten ääni on hyvä tuoda somekanavissa esiin. Keskeiseksi osaksi LähiVerkko-projektia muotoutui kysymys ikäihmisten mediasivistyksestä. Pelkät tietotekniikan käyttötaidot eivät tuo elämään ratkaisuja ja uusia mahdollisuuksia. Tärkeää on myös parantaa ihmisen ymmärrystä mediamaailmasta, sen termistöstä ja miten siellä voi toimia turvallisesti. Netikäs-mediasivistysmateriaali on LähiVerkon toteuttama ikäihmisten mediasivistyksen parantamiseen tarkoitettu materiaali, jossa mm. esitellään tämän päivän digitermistöä, joka on yllättävän monelle vierasta, vaikka näitä sanoja kuitenkin käytetään päivittäin televisioissa, radioissa ja lehdissä. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta erittäin kiinnostavaa pilottitoimintaa oli kaikki ikäihmisten digitaaliseen pelaamiseen liittyvät kokeilut ja tapahtumat. LähiVerkon ja Arpa-projektin vuosi sitten teettämä tutkimus ikäihmisten pelaamisesta osoitti, että digitaalinen pelaaminen kiinnostaa ikäihmisiä. Projektissa on toteutettu erilaisia pelipajoja ikäihmisille ja kehitetty yhteistyössä myös ylisukupolvista mallia digitaalisiin peleihin tutustumiseen. Pelipajatoiminnasta julkaistaan opas vuodenvaihteessa. On vielä paljon ihmisiä, joilla ei oikeasti ole tietoa siitä mitä sosiaalinen media voisi juuri hänelle tarjota ja kuinka hän voi itse vaikuttaa siihen mitä siellä tekee ja näkee. Negatiivisen suhtautumisen takana saattaa olla tietämättömyyttä ja pelkoa. Eläkeliitto sai STEA:n Suomi 100 -haussa uudelle Netikäshankkeelle 3,5 vuoden rahoituksen. Uusi hanke kehittää koulutusta ja rakenteita erityisesti ikäihmisten mediasivistyksen tueksi. LähiVerkko-hankkeen tuottamiin ilmaisiin materiaaleihin ja toimintaan voi tutustua osoitteessa www.lahiverkko.fi
Lähes kaksi kolmasosaa yli 60-vuotiaista kokee sosiaalisen median vähentävän yksinäisyyttä Sosiaalisen median käyttö on yleistä nuorissa ikäluo-
kissa. Tuoreessa kyselyssä selvisi, että myös vanhempi väestö on ottanut sosiaalisen median omakseen: 90 % nettiä käyttävistä 60–90-vuotiaista kertoo käyttäneensä jotain sosiaalisen median palvelua. Myös suhtautuminen somea kohtaan on myönteistä, vain 17 % vastaajista kertoi suhtautuvansa siihen kielteisesti.
Sosiaalinen media auttaa pysymään ajan hermolla ja vähentää yksinäisyyden tunnetta
Vanhempi ikäpolvi koki sosiaalisen median auttavan ajan hermolla pysymistä, avartavan maailmankuvaa ja lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta. ”Muiden päivityksistä huomaa myös uutisia ja ajankohtaisia keskusteluaiheita, joita ei itse ole huomioinut ja voi helposti klikkaamalla päästä uutisen lähteelle lisätietoja saadakseen”, kommentoi 64-vuotias nainen. ”Sen kautta oppii ymmärtämään, että aika harva asia on mustavalkoinen. Eriävistä mielipiteistä voi oppia uusia näkökantoja”, summasi kyselyyn vastannut 72-vuotias mies. ”Some laajentaa sosiaalista verkostoa ja auttaa yhteydenpidossa myös silloin, kun liikkuminen pois kotoa on vaikeaa”, summaa Lähiverkko-projektin projektipäällikkö Marja Pakarinen. Yli puolet (51 %) somea käyttävistä ikäihmisistä ilmoitti löytäneensä sen kautta uudelleen vanhoja tuttuja. Lähes kaksi kolmasosaa (59 %) arvioi, että sosiaalinen media vähentää ihmisten yksinäisyyden tunnetta. ”Huonokuuloiselle se on erinomainen tapa ylläpitää sosiaalisia kontakteja. Kielitaito pysyy paremmin tallella kuin muuten. Iän tuomista haitoista huolimatta voi kokea kuuluvansa tähän aikaan ja maailmanlaajuiseen perheeseen, jossa voidaan olla asioista myös eri mieltä”, kertoi kyselyyn vastannut 72-vuotias mies. Lapset, lapsenlapset ja ystävät auttavat vanhempaa ikäpolvea sosiaalisen median käytössä. Suuri osa (70 %) vastaajista kertoi saaneensa tukea somen käytössä joltain läheiseltä.
Yksityisyyden suojaaminen vaatii perehtymistä
Kyselyssä selvisi, että Facebook on tunnetuin ja käytetyin sosiaalisen median palvelu. Sen tunsivat lähes kaikki (95 %) vastaajat ja heistä 74 % kertoi myös käyttäneensä palvelua. Jopa puolet kertoo käyttävänsä palvelua päivittäin. Aktiivisin Facebookin käyttäjäryhmä löytyy 60–69-vuotiaista naisista. Seuraavaksi yleisimmin käytettyjä palveluita ovat pikaviestipalvelut WhatsApp ja Facebook Messenger. 72 % kertoi kiinnittävänsä paljon huomiota yksityisyyden suojaamiseen sosiaalisessa mediassa. ”Yksityisyyden suojaaminen on jätetty somessa usein käyttäjän vastuulle ja vaatii käyttäjältä tietoa ja taitoa. Esimerkiksi Facebook päivittää usein yksityisyysasetuksia, joten käyttäjän täytyy pysyä ajan tasalla profiilinsa asetuksista”, kertoo Pakarinen. Ihmisten käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa kuitenkin mietityttää. 73 % sosiaalisen median käyttäjistä koki sen ruokkivan huonoa käytöstä. ”Se, että huono käytös ja vihapuhe on saanut jalansijaa sosiaalisessa mediassa, näkyi myös kyselyn vastauksissa. Avovastauksissa kaivattiin opastusta ja sääntöjä, joilla kanssakäyminen somessa muuttuisi fiksummaksi”, jatkaa Pakarinen.
Ikäihmisten sosiaalisen median käyttöä selvitettiin TNS Gallupin Forum -paneelissa toukokuussa 2017. Ikäihmisiltä kysyttiin some-palvelujen tuntemisesta, käytön yleisyydestä sekä suhtautumisesta sosiaalista mediaa kohtaan. Kyselyyn vastasi 1561 60–90-vuotiasta internetin käyttäjää. Sosiaalisen median käyttäjien keski-ikä oli 68 vuotta, vanhin kyselyyn osallistunut henkilö oli 90-vuotias. Kyselyn tilasi Eläkeliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n LähiVerkko-projekti.
7
MIKSI ALKOHOLI ON KEKSITTY?
Lapsilla on kysymyksiä päihteistä. #Juteltaisko? ånni.fi
ånni -päihdekasvatusta kulttuureja kuunnellen
P
äihdejärjestöjen ånni-hanke (2014–2017) on loppusuoralla. Viimeisenä hankevuotena on keskitytty hankkeen tuottamien päihdekasvatusmenetelmien ja kulttuurisensitiivisen ajattelumallin levittämiseen. Toiminta on ollut esittelyssä myös EHYT ry:n syksyn aluefoorumeissa. Iso kiitos teille, jotka olette olleet mukana keskustelemassa ja kuuntelemassa. ånni sai lämpimän ja innostuneen vastaanoton kaikkialla.
Lapsella on oikeus päihdekasvatukseen
Hankkeen tavoitteena on auttaa vanhempia päihdekasvatuksessa. Tukea on suunnattu erityisesti kieli- ja kulttuurivähemmistöille. Yksi kohderyhmistä on somalitaustaiset vanhemmat. Heistä monet kokevat hämmentävänä tilanteen, jossa oma uskonto ja kulttuuritausta ovat voimakkaassa ristiriidassa yhteiskunnassa vallitsevan päihdekulttuurin kanssa. Lapset puolestaan joutuvat tasapainottelemaan kahden kulttuurin välissä. Kavereiden esimerkin ja suomalaisen elämäntavan imu on vahva. ånni-hanke alleviivaa lapsen kuulemisen näkökulmaa ja kannustaa vanhempia avoimeen keskusteluun. Kaikki lapset, kulttuuri- ja kokemustaustasta riippumatta, tarvitsevat päihdekasvatusta.
Yhteistyöstä lisää potkua
Ehkäisevän päihdetyön ja maahanmuuttajataustaisten järjestöjen välinen yhteistyö on vähäistä. ånni on osaltaan edistänyt yhteistoimintaa ja kannustaa EHYT ry:n jäsenjärjestöjä hou8
kuttelemaan maahanmuuttajataustaisia toimijoita mukaan toimintaan. Kulttuurien kohtaaminen on virkistävää ja antavaa molemmin puolin. Suomalaisella yhteiskunnalla on paljon opittavaa maahanmuuttajien näkemyksistä päihteisiin liittyen. Toisaalta maahanmuuttajat tarvitsevat tukea ja tietoa ehkäisevän päihdetyön sisällöistä.
ånni nousee omille siivilleen
Hankkeen onnistuminen mitataan viime kädessä sillä, miten hyvin hankkeen tuotokset jäävät toimijoiden käyttöön. ånnin kehittämien toimintamallien suhteen tilanne näyttää hyvältä. Juteltaisko? -menetelmä jatkaa elämäänsä EHYT ry:n tilauskoulutuksena kouluyksikön tuottamana. ånni yhdessä -vertaistuokiot ovat availleet ovia maahanmuuttajayhteisöissä. Hankkeen aikana on koulutettu yli 40 somalitaustaista päihdekasvatuksen tukihenkilöä pääkaupunkiseudulle ja käynnistetty venäläistaustaisen vanhempien yhteistoimintaa Joensuussa. Uusia kumppaneita mallin levityksessä ovat arabiankieliset toimijat, Klaari Helsinki ja MLL:n Kymen piiri. EHYT ry:ssä ånni yhdessä -toiminnan jatkuvuudesta vastaa järjestöyksikkö. Toivottavasti myös jäsenjärjestöt hyödyntävät mallia jatkossa. Menetelmä on mukava ja helppo tapa keskustella päihdekasvatuksesta valmiin materiaalin kautta.
On aika sanoa kiitos ja näkemiin. ånni vaikenee vuodenvaihteessa.
Ehkäisevää Kolumni päihdetyötä somaliyhteisöjen kanssa
P LAPSELLA oikeus myös PÄIHDEKASVATUKSEEN on
www.ånni.fi
ånni-hanke » ånni-hankkeen tavoitteena on tukea alakouluikäisten päihdekasvatusta niin kotona, kouluissa kuin yhteisöissäkin.
» Ehkäisevää päihdetyötä kehitettiin ikä- ja kulttuurisensitiivisyyden näkökulmista.
» ånni toteutettiin kolmessa vaiheessa kolmella pilottialueella, Joensuussa, Vantaalla ja Turunmaalla.
» Yhteistyökumppaneina ja kohderyhminä ovat kolmeen kieli- ja kulttuurivähemmistöön (ruotsin-, venäjän- ja somalinkieliset) kuuluvat lapset ja heidän kasvatusyhteisönsä.
äihdekulttuurista puhuminen herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Pohdiskelijatyyppinä minun on vaikeaa olla mustavalkoinen. Ihmisten käyttäytyminen perustuu arvoihin, jotka vaikuttavat elämäntyyliin. Miten maahanmuuttajien kanssa voisi puhua päihteistä ilman, ettei syntyisi väärinkäsityksiä? Itse päihdealan työntekijänä ja maahanmuuttajataustan omaavana on vaikea sanoittaa maahanmuuttajille mitä ehkäisevä päihdetyö tarkoittaa. Vielä vaikeampaa on sanoittaa heille ehkäisevää päihdetyötä koskevaa lainsäädäntöä. Kulttuurit ja kokemustaustamme ovat erilaisia. Monen maahanmuuttajan kohdalla uskonto kieltää päihteiden käytön kokonaan.
Päihdekasvatuksen roolin vahvistaminen tärkeää
Päihteiden käyttöä pidetään usein tabuna somaliyhteisöissä. Nuorille suunnattua päihdekasvatusta ei juurikaan ole. Kiellon ajatellaan riittävän. Nuoret elävät kahden kulttuurin välissä ja aina joskus joku somalinuoristakin kokeilee päihteitä. Jos perheen ja yhteisön reaktiona on torjunta ja ulkopuolelle rajaaminen, voi seurauksena olla, että nuoren päihteiden käyttö lisääntyy ja nuoren tulevaisuus voi saada epäsuotuisan suunnan. Näihin asioihin pitäisi mielestäni paneutua enemmän somalinuorten tukemiseksi. Tulevaisuus ei saa vaarantua nuoruuden kokeilujen vuoksi. Päihteiden käytön kulttuuristen seurausten vaikutuksesta nuorten elämään ja tulevaisuuteen on keskusteltava rohkeasti. Yhteistyötä somalitahojen kanssa pitäisi lisätä. Esimerkiksi vertaistukitoimintaa tarvitaan lisää. Myös moskeijat tulisi ottaa mukaan keskusteluun, sillä niiden kautta tavoitetaan keskeisiä somaliyhteisöjen ammattikasvattajia.
Avainhenkilöt muutosvoimana
Kantaväestössä somalitaustaiset maahanmuuttajat nähdään usein yhtenä yhtenäisenä ryhmänä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Yhteisön sisällä on lukuisia kuplayhteisöjä, joiden arvot ja asenteet voivat erota merkittävästi toisistaan. Kullakin kuplalla on omat johto- tai avainhenkilönsä, jotka ovat nousseet asemaansa Suomeen tulon jälkeen. He ovat aktiivisia ja osaavia ihmisiä, joilla on valmiuksia auttaa muita yhteisön jäseniä. Avainhenkilöt ovat keskeisiä mielipidevaikuttajia omissa yhteisöissään. Ehkäisevän päihdetyön viestintää kannattaa mielestäni suunnata juuri heihin, sillä heillä on muutoksen avaimet kädessään. Heidän kauttaan tieto ja asennemuutos valuvat yksittäisiin perheisiin.
Yhdessä eteenpäin
On tärkeää, että maahanmuuttajien ja kantaväestön välille syntyisi sosiaalisia suhteita. Tätä kautta maahanmuuttajaperheet saisivat kosketuspintaa ja kurkistusikkunan suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin. EHYT ry:n paikalliset jäsenjärjestöt voisivat ottaa ystävätoiminnan järjestämisestä keskeisen roolin itselleen. Yhteistoiminnassa tulisi keskittyä löytämään tasavertaisesti toinen toistemme kulttuureista suojaavia tekijöitä päihdehaittojen ehkäisemiseksi.
Bashe Ali
ånni-hankkeen aluetyöntekijä
9
Julkaisut
Kuntasi kumppanina -esite Kuntasi kumppanina -esitteeseen on koottu ne EHYTin palvelut, joiden avulla kunta voi edistää asukkaidensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia haittoja ennalta. Jäsenyhdistykset voivat tilata esitettä sähköpostitse: annikki.pesonen@ehyt.fi
EHYT Teema 12
Kolme opasta EHYT ry:n jäsenyhdistysten käyttöön EHYT on julkaissut yhdistysten käyttöön kolme opasta; Kampanjan järjestäjän oppaan, Jäsenhankinnan oppaan sekä Yhdistyksen viestintä- ja markkinointioppaan. Oppaat on postitettu jäsenyhdistyksille ja ne ovat luettavissa myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.ehyt.fi/jasentuki. Jäsenyhdistykset voivat tilata oppaita sähköpostitse: annikki.pesonen@ehyt.fi
EHYT Teema -lehden uusimman numeron aiheena on vapaaehtoisuus. Jäsenyhdistykset voivat käyttää lehteä vapaaehtoistoiminnasta kertomiseen ja vapaaehtoisten mukaan houkuttelemiseen esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Jäsenyhdistykset voivat tilata Teema-lehteä sähköpostitse: annikki.pesonen@ehyt.fi
Tilaa uutiskirjeitämme EHYT Uutisia kertoo ajankohtaisista asioista ja toiminnasta jäsenjärjestöille, kohtaamispaikoille ja vapaaehtoisille. Uutiskirje ilmestyy kerran kuussa. Ehkäisevän päihdetyön TEEMA-uutiskirje Ehkäisevän päihdetyön TEEMA on Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston sekä EHYT ry:n yhteinen ajankohtaiskatsaus, jossa keskitytään kuukausittain yhteen aihepiiriin. Lähetä juttuvinkkejä tai ideoita: viestinta@ehyt.fi Tsemppaajat-uutiskirje kertoo koulumaailman keskeiset kuulumiset sekä ajankohtaiset terveiset ehkäisevän päihdetyön kentältä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) uutiskirje kokoaa tutkimusten tulokset ja kertoo hankkeen kuulumiset noin kaksi kertaa vuodessa.
www.ehyt.fi/tilaa-uutiskirje
10
SATEENKAARINUORI & KOHTAAMINEN
-huoneentaulu
Sateenkaarinuoria on kaikissa palveluissa, joten moninaisuuden olettaminen on lähtökohta yhdenvertaiselle kohtaamiselle. Sateenkaarinuori & kohtaaminen -huoneentauluun on koottu tietoa ja vinkkejä ammattilaisille sateenkaarinuorten yhdenvertaiseen kohtaamiseen. Jäsenyhdistykset voivat tilata huoneentaulua sähköpostitse: annikki. pesonen@ehyt.fi
#100faktaaalkoholista
Satavuotisen Suom en kunniaksi on nyt te hty myös 100 videota alkoho lista. Nuorille suunnatu t #100faktaaalkoholis ta -videot ovat katsottavissa ja jaettavissa HUBU-kanavalla Yo utubessa.
Tipaton jumppa
-haaste
EHYT osallistuu Tipaton tammikuu -kampanjaan Tipaton jumppa -haasteella, jossa innostetaan ihmisiä jumppaamaan, jakamaan jumppatunnelmansa sosiaalisessa mediassa ja haastamaan muita jumppaamaan. EHYT kuvaa ja julkaisee ohjevideoita, joiden lisäksi julkaisisimme mielellämme jäsenyhdistysten kuvaamia videoita ja kuvia. Etsimmekin jäsenyhdistystemme joukosta jumppalähettiläitä, jotka jakaisivat Tipattoman jumpan ilosanomaa eteenpäin! Kiinnostuneet yhdistykset voivat ottaa yhteyttä kampanjakoordinaattoriin marjo.rinne@ehyt.fi, p. 050 301 5210.
EI TUOMITA -KAMPANJA Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston kampanja Ei tuomita tuo esiin huumeita käyttävien ihmisten tarinoita. Kampanjan tavoitteena on purkaa stereotypioita huumeiden käyttäjistä. Leimaavat asenteet vaikuttavat muun muassa siihen, millaista hoitoa huumeita käyttävät saavat.
www.eituomita.fi
11
EHYT ry:n vuoden 2017 vapaaehtoiset EHYT huomioi vapaaehtoistoimijoita jakamalla vuosittain
Vuoden vapaaehtoinen -tunnustuksia neljällä toiminta-alueellaan sekä Vuoden Elokolo-vapaaehtoinen -tunnustuksen. EHYTin hallitus päätti tunnustuksista kokouksessaan 26. syyskuuta ja ne jaettiin aluefoorumeissa. Vuonna 2017 vuoden vapaaehtoisiksi valittiin seuraavat henkilöt:
Etelä-Suomi: Pirjo Salo Pääkaupungin Elämäntapayhdistys Eloset ry, Helsinki Pirjo Salon johdolla Eloset ry on toiminut aktiivisesti järjestäen tapahtumia ja retkiä. Eloset ry:n kerhotilasta Kontulassa syntyi myös uusi Elokolo-kohtaamispaikka, jonka toiminta perustuu hyvin pitkälti vapaaehtoisuudelle, minkä johdosta Eloset ry sai tänä vuonna myös Helsingin kaupungin vapaaehtotyön neuvottelukunnan Kiertävä kilpikonna -kannustepalkinnon.
Itä-Suomi: Kaija Kokkonen, Savonlinna Kaija Kokkonen on Savonlinnan seudun Terveys ry:n pitkäaikainen aktiivi ja johtokunnan jäsen. Viime vuosina hän on osallistunut vapaaehtoisena EHYT ry:n toimintaan, mm. Savonlinnan Hyvinvointimessuilla ja Ensihuoli-koulutuksen paikallisissa järjestelyissä.
Ajankohtaisasiaa aluefoorumeissa EHYT ry:n aluefoorumit järjestettiin jälleen lokakuussa kolmella paikkakunnalla ympäri Suomen. Kierroksen aloitti yhdistetty Pohjois- ja Itä-Suomen aluefoorumi Kajaanissa 7.–8.10. Etelä-Suomen aluefoorumi toteutettiin Helsingissä 14.10. ja viimeisenä oli vuorossa Länsi-Suomen aluefoorumi Tampereella 27.–28.10. Aluefoorumeissa oli yhteensä paikalla noin kahdeksankymmentä jäsenyhdistysten toimijaa, vapaaehtoista, kohtaamispaikkatoimijaa, työntekijää sekä luottamushallinnon jäsentä. Käsiteltäviä asioita olivat mm. vaikuttamistoiminnan, yhdistysten tuen ja tulossa olevien kampanjoiden ajankohtaiset kuulumiset. Lisäksi päättyvistä hankkeista LähiVerkko esitteli yhdistysten käyttöön soveltuvaa Netikäs-materiaaliaan ja ånni-hanke omaa toimintaansa. Kajaanissa kuultiin myös rahapelaamisen riskeistä ja Arpa-hankkeesta. Aluefoorumeista saatiin hyvää palautetta. Kiittävää palautettakin tärkeämpää olivat kuitenkin aluefoorumin osallistujien antamat kehittämisideat ja toiveet tulevaisuuden koulutuksia silmällä pitäen. Palautetta ja ideoita vastaanotetaan edelleen. 12
Länsi-Suomi: Anneli Palosaari, Terveys ry:n Kokkolan paikallisosasto ry, Kokkola Anneli Palosaari on toiminut Terveys ry:n Kokkolan paikallisosastossa vuodesta 1997 alkaen. Palosaari on aina innolla mukana toiminnassa ja viemässä viestejämme eteenpäin eri yhteistyökumppaneille ja Kokkolan kaupungin päättäjille. Hän on ollut vetäjänä koulujen oppilaille järjestetyissä Elämysreiteissä ja käynyt pitämässä tupakkavalistusta lähipaikkakuntien kouluille.
Pohjois-Suomi: Tuula Lautala, Rovaniemen seudun Terveys ry, Rovaniemi Tuula Lautala on toiminut pitkään erilaisissa vapaaehtoistehtävissä ja rooleissa Lapissa ja Rovaniemen seudulla. Hän on tehnyt EHYTin toimintaa tunnetuksi ja vienyt ehkäisevän päihdetyön sisältöjä kuten tupakkavalistusta kuntien erilaisiin tapahtumiin, kouluille ja varuskunnille. Lautala on aina reipas, aktiivinen, innostunut ja innostava.
Elokolo-vapaaehtoinen: Pentti Aittokallio, Pirkkalan Elokolo, Pirkkala Pentti Aittokallio on ollut vuosia aktiivinen vapaaehtoinen Elämäntapayhdistys Elopilkku ry:ssä ja Pirkkalan Elokolossa. Erityisen maininnan ansaitsee Aittokallion pyyteetön 10 vuoden vapaaehtoistoiminta lahjoituselintarvikkeiden kuljettamisessa Elokoloon, niiden jakelussa auttaminen sekä suhdetyö kauppojen kanssa. Aittokallio on ollut aktiivinen vapaaehtoistoimija myös Pirkkalan Asunnottomien yö -tapahtumassa, vuosittaisissa toritapahtumissa ja Meidän Pirkkala -tapahtumassa.
Pohjois- ja Itä-Suomen aluefoorumi Kajaanin Karolineburgissa. Aluefoorumien esitykset löytyvät verkkosivuilta osoitteesta :
www.ehyt.fi/aluefoorumit
Asunnottomien yötä vietettiin useilla paikkakunnilla EHYT ry ja sen jäsenyhdistykset järjestivät Asunnottomien yönä 17. lokakuuta tapahtumia Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Pirkkalassa, Porissa, Turussa ja Tampereella. Tapahtumissa jaettiin yli tuhat paria Auta asunnotonta – lahjoita lapaset -kampanjassa kerättyjä lapasia. Asunnottomien yön ja lapaskeräyksen tunnelmia voi katsoa videona EHYTin YouTube-kanavalta: www.youtube.com/Ehytry
Joensuu
Kuopio
13
Järjestötoiminnan kuulumisia Jiri Sironen
Katse kohti tulevaa vuotta
H
vät jäsenyhdistykset! Oli mukava nähdä edustajianne syksyn aluefoorumeissa ja valtuuston kokouksessa 14. marraskuuta. Hieno fiilis jäi myös lukuisista Asunnottomien yön tapahtumista. Joulukuussa on yhdistyksillä vielä lukuisia tapahtumia mm. kohtaamispaikoissa ja Anna lapselle raitis joulu -kampanjaan liittyen. Näiden jälkeen on aika hetkeksi rauhoittua joulun viettoon, mutta samalla voi luoda katseen jo tulevaan vuoteen. Löydät tästä lehdestä ideoita vuoden 2018 toiminnan suunnitteluun. Erilaiset toimintamuodot ja tapahtumat, kuten alan seminaareihin (erityisesti Päihdepäivät Helsingissä ja valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Tampereella) osallistuminen, kannattaa huomioida jo EHYTin toimintatukea hakiessa. Yksi vuoden 2018 vaikuttamistoiminnan aiheita on tulevan sote- ja maakuntauudistus sekä lokakuun maakuntavaalit. Pidetään yhdessä huolta, että järjestöjen ääni kuuluu valmistelussa.
Tipaton tammikuu
Tipaton tammikuu on mainio mahdollisuus vuoden toiminnan käynnistämiseen. Olemme lähettäneet jäsenyhdistyksille kampanjajulisteita ja toimintaideoita. Mahdollisuuksia ovat mm. Tipaton jumppa -haasteeseen osallistuminen, alkoholittoman pop up -drinkkibaarin tai pubivisan järjestäminen. Vielä ehtisi selvittää alkoholittomien drinkkien tarjoamista oman kunnanvaltuuston vuoden ensimmäiseen kokoukseenkin.
• Vuosisadan liikenneteko -kampanja käynnistyy • Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle
14
tammi
Toimintatuki 2018 EHYT jakaa paikallistasolla toimiville jäsenyhdistyksilleen pienimuotoisia toiminta-avustuksia. Viime vuosina avustukset ovat vaihdelleet 300 ja 3000 euron välillä. Jäsenyhdistysten toimintatukeen on haettu vuodeksi 2018 tasokorotusta 70 000 euroon. Lopullinen summa – kuten muutkin EHYTille myönnettävät avustukset ja mahdolliset hankkeet - selviävät STEA:n avustusehdotuksen ilmestyttyä joulukuun alussa. Hakukriteerit ovat pysyneet pääosin samoina kuin aikaisemmin. Toimintatukea on mahdollista hakea ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoimintaan, päihdehaittojen ehkäisyyn ja terveyttä edistävään toimintaan. Erityisesti tuella toivotaan järjestettävän vuosittaisten kampanjoiden tapahtumia. Huomatkaa, että 16.–17.5. Helsingissä järjestettävien Päihdepäivien matka- ja majoituskustannuksiin (mutta ei osallistumismaksuun) sekä 26.–27.4. Tampereella järjestettävien valtakunnallisten kohtaamispaikkapäivien osallistumismaksuun (olettavasti 50 euroa) sekä matka- ja majoituskustannuksiin voi hakea toimintatukea. Päihdepäiville tullaan hakemaan myös vapaaehtoisia siten, että toisena päivänä on töitä ja toisena voi osallistua täysipainoisesti ohjelman seuraamiseen. EHYTin hallituksen ja valtuuston jäsenet voivat osallistua Päihdepäiville maksutta. Toimintatukea vuonna 2017 saaneiden yhdistysten tulee raportoida tuen käytöstä sähköisellä lomakkeella vuoden loppuun mennessä. Lisäksi jälkikäteen tulee toimittaa myös vuoden 2017 toimintakertomus ja -tilinpäätös. Raportointiohje ja lomake löytyvät verkkosivulta. Toimintatuen haku aukeaa joulukuussa ja on auki tammikuun loppuun saakka. EHYT ry:n hallituksen päätettyä tukijaosta, tuki maksetaan yhdistykselle ennakkoon. Lue lisää ja hae tukea osoitteessa www.ehyt.fi/toimintatuki
• Toimintatukipäätökset ja • Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden • Mediataitoviikko toimintakertomuksen ja • Maailman terveyspäivä (helmikuun toinen viikko) tilinpäätöksen toimitta7.4. • Ystävänpäivä 14.2. minen EHYT ry:lle) • Kohtaamispaikkapäivät • Kansanterveyspäivä 16.2. • Edustajakokous 18.3. Tampereella 26.–27.4. helmi
maalis
huhti
• Selvin päin kesään -kampanja • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit • Päihdepäivät 16.–17.5. • Maailman tupakaton päivä ja Savuton Suomi -päivä 31.5. touko
kesä
Henkilöstöuutisia EHYT ry:ssä
Syksyn viimeinen jäsenkysely EHYT on lähettänyt syksyn aikana useita jäsenkyselyjä. Syys-lokakuussa kysyttiin jäsenyhdistysten tarpeita ja mielipiteitä EHYTin kampanjatuesta ja -materiaaleista. Jäsenyhdistyksiä lähestyttiin samaan aikaan myös MIPA-tutkimushankkeen laajemmalla kyselyllä. Kiitos kaikille vastanneille. Lähetämme joulukuussa vielä yhden kyselyn vastattavaksi tammikuun loppuun mennessä. Tässä varsinaisessa jäsenkyselyssä kysymme mm. yhdistysten toiminnasta ja jäsentuesta. Pahoittelut syksyn kyselysumasta. Vastauksenne ovat meille tärkeitä toimintamme kehittämiseksi, toimintamme tulosten ja vaikutusten arvioimiseksi sekä teidän tukemiseksenne.
Iso kiitos kaikille vapaaehtoisille!
Joulukuun viides päivä vietetään jälleen kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. EHYT on jakanut syksyn aikana vuoden 2017 vapaaehtoistunnustukset ja julkaisee 22. marraskuuta Teema-lehden vapaaehtoistoiminnasta. Lisäksi osallistumme vapaaehtoistoiminnan messuille mm. Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 30.11. ja Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla 2.12. EHYT kiittää kaikkia vapaaehtoisiaan jäsenyhdistyksissä, Elokoloissa ja muissa toiminnoissa. Ilman panostanne emme olisi nykyisenkaltainen laaja-alainen kansalaisjärjestö. Olette kaikki tärkeitä!
Juha Mikkonen aloitti EHYT ry:n toiminnanjohtajana 15. marraskuuta. EHYT ry:n hallitus myönsi Tuula Sundmanille puolentoista vuoden toimivapaan, joten järjestöpäällikkö Jiri Sironen aloitti marraskuussa johtoryhmän jäsenenä sekä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osastopäällikkönä. Sironen vastaa alue- ja järjestötoiminnan yksiköistä. Samassa yhteydessä koordinaatioyksikön päälliköksi nimettiin yksikössä aikaisemmin asiantuntijana työskennellyt Teija Strand ja koordinaatioyksikkö siirtyi talous- ja hallintojohtaja Kari Vuorisen johdettavaksi. Koordinaation asiantuntijatehtävän sijaisuus tulee avoimeen hakuun lähiaikoina ja tehtävä pyritään täyttämään tammikuusta. Helsingin Elokolossa työskentelevä aluetyöntekijä Markku Heino jää eläkkeelle vuoden vaihteessa, joten Helsinkiin rekrytoidaan parhaillaan aluetyöntekijää. Pohjanmaan aluekoordinaattori Miia Hietaniemi palasi marraskuun alussa perhevapaalta. Punainen sulka -rahoituksella toimiva leirityön koordinaattori Anni Eskonen aloittaa Tampereen aluekeskuksessa joulukuun alussa. Lisää henkilöstöuutisia on luvassa lähiaikoina, kun EHYTissä aloittaa uusia työntekijöitä ESR-rahoitteisessa Kannabisinterventiohankkeessa Helsingissä ja Oulussa. Vuoden lopussa ovat loppumassa ånni-, Arpa- ja Lähiverkko-hankkeet. STEA:n joulukuussa julkaistavasta avustusehdotuksesta riippuu, saako Arpa-hanke jatkoa. Uutena hankkeena on haettu mm. korkeakouluopiskelijahanketta. Myös uudistuvan Päihdeneuvontapalvelun käynnistämiseen EHYTissä on haettu rahoitusta.
Hyvää joulun odotusta ja uutta vuotta 2018
• SuomiAreena heinä
• Koulujen alkaminen elo
• Liikenneturvallisuusviikko syys
• Maakuntavaalit • 17.10. Asunnottomien yö (YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä) • Vanhusten päivä ja viikko (lokakuun 1. sunnuntai ja sitä seuraava viikko) loka
• EPT-viikko (viikko 45) • Kansallinen pelipäivä marras
• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle joulu
15
uutisia
EHYT hankki Lahden Elokolon tilat itselleen
Lahden Elokolo elää suuria muutoksia. Syyskuussa EHYT osti Päijät-Hämeen Hengitysyhdistykseltä Elokolon nykyisen tilan sekä viereisen liiketilan. Näistä syntyy loppuvuoden aikana toteutettavassa remontissa uusi, nykyistä isompi Lahden Elokolo. Tiloihin tulee myös EHYTin Lahden aluetoimisto. Muutostyöt ovat mahdollisuus kokeilla, miten uusin tilaratkaisuin voidaan vaikuttaa yhteisöllisyyden, avoimuuden ja turvallisuuden edistämiseen kohtaamispaikkatoiminnassa. Remontin ajan Lahden Elokolo toimii Patoseudun ”Toimarin”, toimintakeskuksen, yhtey dessä.
Elokolon kaupat tehtiin 15. syyskuuta. Kuvassa talous- ja hallintojohtaja Kari Vuorinen sekä Osmo Ranta ja Kirsti Partanen Päijät-Hämeen hengitysyhdistyksestä.
Remontin jälkeen Lahden Elokolon tiloihin muuttaa siis myös aluetoimisto ja EHYTin aluekoordinaattori Elisa Aarnio. Hankinta tehtiin EHYTin perustajajärjestöltä saadulla investointiavustuksella.
Ehkäisevän päihdetyön viikolla
kannustettiin kysymään ikääntyneiltä päihteiden käytöstä EPT-viikolla 6.–12. marraskuuta herätettiin keskustelua tärkeästä aiheesta, ikääntyneiden päihteiden käytöstä. Ikäihmisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt: joka kymmenes yli 65-vuotias juo liikaa alkoholia. Taustalla on usein yksinäisyyttä, masennusta tai kokemus tarpeettomuudesta. Tavoitteena oli kannustaa niin ammattilaisia kuin ikääntyneiden läheisiä ja ystäviä ottamaan päihteidenkäyttö rohkeasti puheeksi. Arkaa aihetta voi olla vaikea ottaa esille, ja EPT-viikolla muun muassa A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki totesi, että puheeksiotto ei toteudu toivotulla tavalla lääkäreiden vastaanotoilla. Tästä syystä EPT-viikon verkkosivuille koottiin puheeksiottoa tukevaa materiaalia sekä ammattilaisten että läheisten avuksi. 16
Julkisen keskustelun tavoitteena oli poistaa aiheeseen liittyvää stigmaa ja tuoda faktoja esiin. Viikon aikana aihe herättikin runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa sekä lehtien palstoilla. EHYT ry jakaa vuosittain Ehkäisevä päihdetyö kannattaa -tunnustuksen. Tunnustus myönnetään henkilölle tai taholle, joka on edistänyt ehkäisevän päihdetyön tunnettuutta ja tuonut esille työn tärkeyttä. Ehkäisevän päihdetyön viikolla jaettava tunnustus on myönnetty tänä vuonna THL:n kehittämispäällikkö Jaana Markkulalle sinnikkäästä työstä ehkäisevän päihdetyön parissa. Ehkäisevän päihdetyön viikon materiaalit ovat teemaviikon jälkeenkin käytettävissä osoitteessa www.kysyminenkannattaa.fi
EHYT RY YMPÄRI SUOMEN
Jiri Sironen
ANNikki Pesonen
järjestöpäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi
Po h j o i s - S u o m
järjestösihteeri p. 050 509 8759 annikki.pesonen@ehyt.fi
MARJO RINNE
Marja Saavalainen
kampanjakoordinaattori p. 050 301 5210 marjo.rinne@ehyt.fi
sihteeri p. 040 724 5513 marja.saavalainen@ehyt.fi
i Saija Himanka
Sinikka Korpela
aluekoordinaattori p. 050 439 1610 saija.himanka@ehyt.fi
aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi
Länsi- Su
I tä - Su o m
omi
POHJOIS-SUOMI Aluekeskus Oulussa
i
Terttu Huttunen
aluekoordinaattori p. 0400 469 769 terttu.huttunen@ehyt.fi ALUETOIMISTO SEINÄJOKI
ITÄ-SUOMI Aluekeskus Kuopiossa
Miia Hietaniemi
aluekoordinaattori p. 050 571 4818 miia.hietaniemi@ehyt.fi
Harri Jukkala
aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi
Anne Mikkola
aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi
ALUETOIMISTO JYVÄSKYLÄ
LÄNSI-SUOMI Aluekeskus Tampereella TAMPEREEN ELOKOLO
PIRKKALAN ELOKOLO
TURUN ELOKOLO
E te l ä - S u o m i
KESKUS TOIMISTO Helsingissä
HELSINGIN ELOKOLOT
ELISA AARNIO
LAHDEN ELOKOLO
aluekoordinaattori p. 050 571 0480 elisa.aarnio@ehyt.fi
Jukka Suomilammi
Riitta Sattilainen
aluetyöntekijä p. 050 407 1044 riitta.sattilainen@ehyt.fi
Hilkka Åhman-Närä
aluetyöntekijä p. 040 455 2874 hilkka.ahman-nara@ehyt.fi
aluetyöntekijä Lahden Elokolo p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi
Helsingin Elokoloja koskevat yhteydenotot: Timo Glad p. 040 527 1116 timo.glad@ehyt.fi
17
Koulutukset
EHYT Jäsenjärjestöt
Liity mukaan EHY T ry:n jäsenyhdistyksille ja niiden aktiiveille tarkoitet tuun, suljettuun EHY T Jäsenjärjestö t -Facebook-r yhmään.
Tervetuloa mukaan!
Ensihuoli-koulutukset jatkuvat keväällä 2018 Päihteidenkäytön puheeksiottamisen Ensihuoli-koulutukset on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat huolissaan läheisestään tai kiinnostuneita toimimaan ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoisina. Koulutuksessa opitaan puhumaan vaikeista asioista kunnioittavalla tavalla, toista rohkaisemalla ja tukemalla. Tavoitteena on antaa käytännön työkaluja lähipiirissä havaittuihin päihdehaittoihin puuttumiseen ja puheeksi ottoon. Sisällöt ovat sovellettavissa myös esimerkiksi pelaamisesta puhumiseen. Kolmetuntinen koulutus sisältää keskustelua, ryhmätehtäviä sekä käytännön harjoituksia. Kouluttajina toimivat EHYT ry:n asiantuntijat. Koulutus järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa.
18
Ensihuoli-koulutukset jatkuvat keväällä 2018 ympäri Suomen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen sitä mukaa kun tarkemmat tiedot vahvistuvat: www.ehyt.fi/tapahtumat
Tapahtumat
Marja Väänänen
Vähävaraisten Itsenäisyyspäivä Lahdessa
Päihdepäivät Päihdealan suurin ammattilaistapahtuma Päihdepäivät 2018 järjestetään Kulttuuritalolla Helsingissä 15.–7.5.2018. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Teemana on päihteet ja mielenterveys. Päihdepäivät järjestetään kolmipäiväisenä; ensimmäisenä päivänä ohjelmatarjontaa on päättäjille ja kahtena muuna päivänä järjestetään päihdeaiheisia seminaareja kaikille ammattilaisille, vapaaehtoisille, opiskelijoille ja muille päihde- ja mielenterveysaiheista kiinnostuneille. Messupaikkojen myynti sekä lipunmyynti alkavat tammikuussa 2018.
Vaihtoehtoinen itsenäisyyspäivän Suomi 100 -juhla vähävaraisille, yksinäisille sekä vaikeassa elämäntilanteessa oleville henkilöille järjestetään 6.12.2017 klo 13. Juhlapaikkana toimii Lahden kaupungin nuorisotila 8-Sali, Sammonkatu 8. Tapahtuman ohjelma sisältää juhlalounaan, Suomi 100 kahvit, Päijät-Hämeen liiton maakuntajohtaja Jari Parkkosen ja kansanedustaja Ville Skinnarin juhlapuheet, musiikkia, taikoja ja runoja. Tapahtumasta vastaa Lahden Elokolon Ystävät ry ja Itsenäisyyspäivän järjestelytoimikunta. Tapahtumalle taloudellista ja toiminnallista tukea ovat antaneet useat yritykset, yhdistykset, ammattiosastot, seurakunta, yksityiset henkilöt ja vapaaehtoiset. Juhlavieraat saavat maksuttomia pääsylippuja mm. Lahden Elokolosta, Puotikatu 7.
Lisätietoa: www.paihdepaivat.fi
Urbaani kohtaaminen” – Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät XIII Tampereella 26.–27.4.2018 Hiedanrannan Kuivaamo, Tampere Kohtaamispaikkapäivät on tarkoitettu kaikille kumppanuus- ja järjestötalojen, matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen ja yhdistysten vapaaehtoisille, työntekijöille ja kuntien hyvinvointipalveluista päättäville sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Lisätietoja: www.artteli-ry.fi
Elokolojen joulukuu Helsingin Elokolo Toisella Linjalla on avoinna joka päivä. Jouluaattona ja -pyhinä joulutarjoilua. Turun Elokolossa joulupuuro- ja joululauluilta 1.12., Itsenäisyyspäivän lounas 7.12. (ennakkoilmoittautuminen Elokoloon) ja perinteinen joululounas 14.12. Lahden Elokolo toimii remontin vuoksi joulukuun ajan Patoseudun asukastilassa. Joululounas 7.12.2017 klo 12.00. Ajantasaiset tiedot Elokolojen tapahtumista Elokolojen Facebook-sivuilta ja suoraan Elokoloista.
Anna lapselle raitis joulu Lapsi odottaa joulua ja hän haluaa olla mukana rakentamassa mukavia yllätyksiä. Monen lapsen juhlatunnelma kuitenkin loppuu aikuisen alkoholin käytön vuoksi. Lasten hyvä joulu taataan vain aikuisen turvallisella läsnäololla. Joulu on hyvä mahdollisuus opetella juhlatunnelman luomista ilman päihteitä ja opettaa taito myös lapsille. Joulu on lasten juhla ja lapsuuden joulumuistot kestävät koko eliniän. Anna lapselle raitis joulu on Raittiuden Ystävät ry:n koordinoima jokavuotinen kampanja, jonka tavoitteena on saada lasten vanhemmat miettimään alkoholin kulutustaan ja turvaamaan lapsille päihteetön ja raitis joulu. EHYT on yksi kampanjan taustatahoista. Lisätietoa:
www.annalapselleraitisjoulu.fi
Tietoa Elokoloista:
www.ehyt.fi/elokolot
ja Elokolojen Facebook-sivut
19
Tissutteletko?
Yksi Lasi päivässä on 52 pulloa vuodessa. #aikapaljon #tipaton tipaton.fi