EHYT Järjestö 3/2020 by Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

22.9.2020

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

RAHAPELIHAITTOJA KOKENEET HELPOTTUIVAT PELIAUTOMAATTIEN SULUSTA POIKKEUSAIKANA S. 4–5

Alkoholi kestävän kehityksen esteenä s. 6–7

Nälkää ja huolta koronasta s. 8

PÄÄKIRJOITUS

Sote-järjestöjen rooli korostuu poikkeusaikoina

aailmanlaajuinen COVID-19-pandemia syöksi myös Suomen keväällä 2020 poikkeusoloihin. Koronaviruspandemian vaikutukset kansantalouteen, työllisyyteen, hyvinvointiin ja terveyteen voivat olla kauaskantoisia. Irtisanomiset ja lomautukset heikentävät ihmisten taloutta, toimintakykyä ja hyvinvointia. Samalla myös päihdehaittoja ehkäisevän työn tarve kasvaa, jotta työttömyyteen ja lomautuksiin liittyviä kielteisiä ja pitkäaikaisia seurannaisvaikutuksia voidaan estää. Suomen 1990-luvun alun laman pitkä varjo on syytä muistaa sekä pohtia mitä voimme oppia historiasta. Poikkeukselliset olot ovat osoittaneet sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tärkeyden. Kansalaisjärjestöt ovat kyenneet joustavasti ja nopeasti vastaamaan tuen ja avun tarpeeseen sekä mukauttamaan toimintatapojaan poikkeusoloihin sopiviksi. Koronapandemia on nopeuttanut entisestään digitaalisten alustojen käyttöä osana EHYTin työtä. EHYTillä oli hyvä valmius siirtyä erittäin nopealla aikataululla sähköisten toimintamallien käyttöön sekä etätyöhön. EHYTin oma kolmen vuoden välein pidettävä edustajakokous järjestetään 19.10.2020 koronatilanteen vuoksi verkossa. Kaikille kokousedustajille tarjotaan mahdollisuus asiakirjojen kommentointiin ja keskusteluun

myös ennen kokousta, jotta jäsendemokratia toteutuu myös vallitsevissa poikkeuksellisissa oloissa. Järjestömme arkisessa työssä kaikkia kohderyhmiä ei kyetä yhtä hyvin tavoittamaan etäpalvelujen välityksellä. Etenkin päihdekuntoutujien, ikääntyneiden, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien keskuudessa on runsaasti ihmisiä, jotka tarvitset myös kohtaavaa työtä. Rajoitustoimien aikanakin tarvitaan kohtaavaa työtä, jotta esimerkiksi digitaalisen maailman ulkopuolella olevia Elokolo-kohtaamispaikkojen kävijöitä voidaan tavoittaa. Jatkossa on tärkeää kehittää sekä kasvokkain tapahtuvaa kohtaavaa toimintaa että digialustojen välityksellä tapahtuvaa toimintaa niin, että osallistumisen muodot kytkeytyvät nykyistä tiiviimmin toisiinsa. Koronaepidemiasta johtuva välitön kriisi sekä sen pitkäisvaikutusten minimointi edellyttää kansalaisjärjestöjen toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Suomessa kansalaisjärjestöjen valtionavustukset katetaan pääosin rahapelaamista koskevan yksinoikeusjärjestelmän kautta saatavin tuotoin. Tällä hetkellä tiedämme, että koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot ja peliyhtiön vastuullisuustoimet tulevat vähentämään rahapelaamista ja sitä kautta yksinoikeusjärjestelmän tuottoja tulevina vuosina. Rahapelaamisen väheneminen on myönteistä, koska se tarkoittaa, että myös riski- ja ongelmapelaaminen vähenee. Rahapelaamisen yksinoikeusjärjestelmää on edelleen kehitettävä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti osana rahapelipoliittista ohjelmaa ja arpajaislain II-vaihetta. Tärkeää on myös muistaa, että korona-aika ei jatku ikuisesti. Meidän kaikkien tulee toimia sen eteen, että kansalaisyhteiskunnan jatkuvuus ja toimintakyky tulee turvatuksi myös kriisiajan jälkeen.

Juha Mikkonen

Toiminnanjohtaja, EHYT ry

ALUKSI

02 02

Pääkirjoitus

Sisällys

Päihdetyön uutisia

EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenyhdistyksille ja vapaaehtoisille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, nikotiinituotteista, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heikkilä TOIMITUS: Hanna Heikkilä, Reetta Paavilainen, Nikki Pesonen ja Soile Törrönen JUTTUIDEAT JA PALAUTE: Nikki Pesonen, nikki.pesonen@ehyt.fi ULKOASU Sanna Pyykkö / Sopiva Design KANNEN KUVA: Aino Leppänen JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Nikki Pesonen, nikki.pesonen@ehyt.fi PAINO Suomen Uusiokuori Oy NUMERO 2/2020 ISSN 2342-902X (painettu) ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) ILMESTYMINEN: Seuraava lehti ilmestyy 1.12.2020. Aineistot 10.11.2020 mennessä.

E-Elokolossa kohdataan verkossa

TEEMA

JÄRJESTÖ

Rahapelihaittoja kokeneet helpottuivat peliautomaattien sulusta poikkeusaikana

Alkoholi kestävän kehityksen esteenä

10 11

Nälkää ja huolta koronasta

08 09

Kolumni

SEURAA EHYT RY:TÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA facebook.com/ehytry twitter.com/EHYTry IG Ehyt_ry youtube.com/user/ ehytry

13 14 16 17 18 19

slideshare.net/EHYT

3. syyskuuta Helena Syväranta @HelenaSyvaranta Yhteiskunta on juuri niin vahva kuin miten sen heikompiosaisimmat voivat. Päihde- ja mielenterveystyön tarve ei ole hävinnyt mihinkään. Kukaan ei halua nähdä mitä tapahtuisi, jos palvelut vähenisivät. #budjetti2021 #terveisiähallitukselle #päihdetyö #hyvinvointikuuluukaikille

Julkaisut

Uutisia

Henkilökuva

Kuulumisia kentältä Järjestötoiminnan ajankohtaiset

Uutisia

EHYT ry ympäri Suomen

Koulutukset

Tapahtumat

iime keväänä kehittelimme etäkahvilatoimintaa, joka jatkuu tänä syksynä E-Elokolo-hankkeessa. Vuoden 2020 loppuun saakka kestävän hankkeen ideana on tuoda kohtaamispaikkatoimintaa verkkoon ja luoda yhteyksiä eri Elokolojen sekä uusien että vanhojen kävijöiden välille. Mukana toiminnassa ovat myös EHYTin asiantuntijat, jotka tuovat tietoa esimerkiksi päihteistä ja rahapelaamisesta. Tarkoitus ei ole siirtää kohtaamispaikkatoimintaa verkkoon, vaan tuoda rinnalle mahdollisuus osallistua yhteisölliseen toimintaan sijainnista riippumatta. Kevään koronavirustilanteen aiheuttaman eristyksen jälkeen on erityisen mukavaa nähdä ihmisiä kasvokkain, mutta yhteydenpitoon on hyvä olla erilaisia kanavia. Koronavirustilanne ei välttämättä salli kotoa lähtemistä tai joillekin verkossa juttelu voi olla luontevampaa kuin paikan päällä kohtaamispaikassa. Haluamme, että kynnys osallistua E-Elokolotoimintaan on matala, joten jos koet sen teknisesti hankalana ja haluaisit mukaan, niin ota yhteyttä! E-Elokolo on myös paikka vapaaehtoistoiminnalle, jossa vapaaehtoinen voi omien kiinnostustensa ja vahvuuksiensa mukaan olla mukana. Vapaaehtoinen voi tehdä esimerkiksi ohjelmaa muille, ohjata ryhmän verkossa tai tehdä vaikka mainoksen EElokolon tapahtumasta. Tärkeintä on, että vapaaehtoinen pääsisi tekemään mielekkäitä asioita omien voimavarojensa mukaan. Syksyllä käynnistyvät E-Elokolon ryhmäkeskustelut sekä Zoomissa että EHYTin verkkosivuilla. Tuomme myös mahdollisuuden osallistua etänä erilaisiin Elokolojen tapahtumiin, joita järjestetään syksyllä koronavirustilanne huomioiden. Luvassa on muun muassa runoilta ja stand-up-komiikkaa. E-Elokolo on muiden matalan kynnyksen Elokolo-kohtaamispaikkojen tapaan päihteetön ja voit osallistua toimintaan halutessasi nimettömänä. Teksti: Terhi Niemelä Löydät E-Elokolon ajankohtaisimmat tapahtumat ja ohjelman osoitteesta www.elokolo.fi. Tilaa myös uutiskirje, jotta pysyt ajan tasalla!

LUE LISÄÄ: elokolo.fi 3

EHYTin rahapelihaittojen ehkäisyn tiimissä työskentelevät Eija Pietilä (asiantuntija, vas.), Anuminja Karhu (projektisuunnittelija), Teresa Tenkanen (asiantuntija) ja Riitta Matilainen (yksikön päällikkö). Yksiköstä voi tiedustella koulutusta ja puheenvuoroja ammattilaisille sekä vapaaehtoisille mm. rahapelaamisen puheeksioton teemoista. Rahapeliaiheisia materiaaleja jäsenyhdistysten käyttöön voi tilata sähköpostitse: anuminja.karhu@ehyt.fi.

Rahapelihaittoja kokeneet helpottuivat peliautomaattien sulusta poikkeusaikana Teksti: Teresa Tenkanen Kuva: Minna Lehtinen

Veikkaus sulki Suomessa kaikki rahapeliautomaatit koronan aiheuttaman poikkeusajan takia keväällä 2020. Muutos helpotti monen rahapelihaittoja kokeneen ja heidän läheistensä arkielämää. Rahapelaajien ja läheisten kokemuksista kertovat EHYTin kyselytutkimuksen tulokset. EHYT ry TOTEUTTI huhti-toukokuun 2020 aikana kaikille

yli 15-vuotiaille avoimen nettikyselyn, jossa aiheena oli rahapelaaminen koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana. Kyselyyn vastasi ilahduttavasti 465 henkilöä. ”Kyselymme ei ole tilastollisesti edustava, mutta tulokset ovat suurilta osin sa4

mankaltaisia kuin aiemmin huhtikuussa Taloustutkimuksella teetetyssä kyselyssä, johon vastasi 1004 suomalaista”, asiantuntija Eija Pietilä EHYTistä kertoo.

Rahapeliongelmaisten arki helpottui

Rahapeliautomaattien ja pelipaikkojen sulkeuduttua useat pelaajat kokivat helpotuksen tunnetta siitä, ettei peliautomaatteja voinut enää pelata kauppareissuilla. Osa pelaajista koki pelaamiseen liittyvän häpeän väistyneen, eikä kaupassa käynnin yhteydessä tule enää jumiuduttua pelikoneille. Samoin pelaajien rahankäyttöön oli tullut muutoksia, kun ei tarvinnut miettiä paljonko rahaa menee pelikoneisiin. ”Kaupassa on helppo käydä, suunnittelen kauppalistan koska käyn vain kerran viikossa. Ostan mitä tarvitsen eikä tarvitse kaupassa laskea minkä verran jättää pelikoneeseen tai onko pelannut ruokarahat jo mennessä kauppaan. Kaupassa tuli käytyä harva se päivä, milloin mitäkin hakemassa, että pääsee pelaamaan.”

”HYVÄ ETTÄ KERRANKIN VOI VAPAASTI KÄYDÄ KAUPASSA ETTEI KONEIDEN VALOT VILKU SILMIEN EDESSÄ.” – kyselyyn vastannut pelaaja

Useat vastaajat kertoivat, kuinka heillä jää rahaa säästöön rahapeliautomaattien ollessa suljettuina. Eräs ongelmallisesti pelaavaksi itsensä määrittelevä sai pelaamatta jääneillä rahoilla ostetuksi lapselleen syntymäpäivälahjan. Myös ne, jotka eivät itse pelaa, olivat tehneet havaintoja lähipiirissään: ”Eräs tuttava kertoi hämmästyneensä, miten paljon rahaa säästyi, kun pelikoneet ovat suljettuina.” Kyselyn mukaan rahapelien pelaajat havaitsivat positiivisia muutoksia mielialassaan poikkeustilan myötä. Pelaamisesta ja hävittyjen rahojen määrästä aiheutunut häpeä oli väistynyt, kun pelaaminen oli joko vähentynyt tai loppunut. Osalla vastaajista unettomuus oli helpottunut ja olo muuttunut rauhallisemmaksi. Rahapelaamisen sijasta energiaa riitti kaikenlaiseen muuhun puuhasteluun. Myös kotioloissa koettiin huojennusta: ”Ei ole tarvinnut valehdella kotona mihin rahat on menneet, kun pelit on olleet kiinni. Kotielämä tuntuu mukavammalta”.

Myös monen läheisen huoli väheni

Monet rahapelihaittoja kokeneiden pelaajien läheiset olivat niin ikään helpottuneita poikkeusaikana. Kyselyyn vastanneet kertoivat läheisen pelaamisen vähentyneen tai loppuneen kokonaan. Pelikoneiden sulku oli tuonut pelaajalle pakotetun pelikatkon, ja sitä kautta omaa pelaamistaan on voitu tarkastella uudesta näkökulmasta: ”Läheinen ei ole pystynyt pelaamaan lainkaan ja on auttanut perheen tilannetta sekä läheistä ymmärtämään tilannettaan”. Tilanteen muututtua koko perhe on voinut paremmin, ja perheiden sisäiset riidat ovat vähentyneet. Pelitauko on auttanut pelaajia ottamaan rahapelaamiseen etäisyyttä ja tarkastelemaan omaa pelikäyttäytymistään uudesta näkökulmasta.

Kaikki eivät siirtyneet nettiin pelaamaan

Enemmistöllä vastaajista rahankäyttö rahapeleihin väheni tai pysyi samalla tasolla. Kuitenkin pienellä osalla vastaajista rahapelaaminen ja peleihin kulutettu rahan määrä lisääntyi poikkeusaikana: ”Läheiseni pelaa netissä pelejä, joita ei aiemmin pelannut. Rahaa kuluu huomattavasti enemmän peleihin kuin ennen”. Nettirahapelaaminen on voinut lisääntyä etenkin silloin, jos töitä on tehty etänä tai työt ovat olleet lomautuksen takia katkolla. Tällöin nettipelit ovat voineet viedä rahan lisäksi aikaa yömyöhään saakka. Muutoin kyselyaineistossa ei noussut esille nettirahapelaamisen lisääntyminen, vaan se näytti pikemminkin vähentyneen. ”Rahapelien pelaaminen verkossa on todella mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe, josta tarvitsemme ehdottomasti lisää tietoa”, yksikön päällikkö Riitta Matilainen pohtii.

Pelikoneiden uudelleen avaaminen jakoi mielipiteitä Kyselyssä tiedusteltiin myös mielipiteitä rahapeliautomaattien tilanteesta. 188 vastaajaa eli 41 % vastanneista haluaisi pitää hajasijoitetut automaatit suljettuina myös poikkeustilan päättymisen jälkeen: ”En olisi käsittänyt miten paljon automaatit vaikuttavat käyttäytymiseeni, en uskonut olevani rahapeliriippuvainen. Ehdottomasti toivon tämän nähtyäni, että ne poistettaisiin kaupoista lopullisesti”. Veikkaus avasi rahapeliautomaatit uudelleen pelisalien osalta kesäkuun lopussa ja hajasijoitettujen automaattien osalta heinäkuun puolivälissä. Automaattien määrää on kuitenkin vähennetty ja vähennetään runsaasti entisestään. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että poikkeusaika on nostanut esiin yhteiskunnallista, rahapelikulttuuriin pohjautuvaa keskustelua etenkin rahapeliautomaattien hajasijoittelusta sekä niiden sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja eettisyydestä. Useat kyselyyn vastanneet, jotka eivät itse pelaa rahapelejä, kertoivat olleensa helpottuneita kiinni olevista pelikoneista: ”Pimeiden rahapeliautomaattien näkemisestä tulee tietyllä tavalla hyvä mieli, kun en näe vanhuksia (tai itseäni) käyttämässä vähiä rahoja niillä”. ”Suomen rahapelikulttuurissa meneillään olevasta historiallisesta tilanteesta ja sen vaikutuksista kaivataan ehdottomasti lisää tutkimusta, ja EHYT suunnittelee uuden jatkokyselyn toteuttamista syksyn 2020 aikana”, yksikön päällikkö Riitta Matilainen kertoo. Lue Riitan kolumni lehden sivulta 9. Riitta on lisäksi mukana puhumassa ajankohtaisista rahapelipolitiikan kuulumisista EHYTin Verkkofoorumissa 28.9.2020. Kyselyn toteutti EHYT ry. Aineisto kerättiin 14.4.–8.5.2020 avoimilla suomen- ja ruotsinkielisillä Internet-lomakkeilla. Kyselyyn vastasi 465 ihmistä. Vastaajista 57 prosenttia oli naisia ja 41 prosenttia miehiä ikäjakauman ollessa 15-vuotiaista yli 74-vuotiaisiiin. Kysely tehtiin yhteystyössä A-klinikkasäätiön ja Helsingin yliopiston CEACGin kanssa. Kyselyn muista tuloksista kerrotaan EHYTin verkkosivujen blogeissa ”Pitäisikö hajasijoitetut rahapeliautomaatit pitää suljettuina myös koronapoikkeusajan jälkeen?” ja ”Rahapeleihin käytetty rahan määrä pysyi samana tai väheni poikkeusaikana”.

AJANKOHTAISTA: • Veikkaus sulki hajasijoitetut rahapeliautomaatit kaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla sekä pelisalit ja Helsingin kasinon koronaepidemian alussa maaliskuun puolivälissä 2020. • Pelisalit avautuivat uudestaan yleisölle kesäkuun lopussa. Kauppojen ja kioskien automaatteja on päässyt pelaamaan uudestaan heinäkuun puolivälistä lähtien. • Veikkaus aikoo vähentää rahapeliautomaattien määrää noin 8000 kpl. Ns. hajasijoitettuja automaatteja on ollut aiemmin mm. kaupoissa, kioskeilla ja huoltoja liikenneasemilla noin 18 500.

ALKOHOLI KESTÄVÄN KEHITYKSEN ESTEENÄ Kuva: Freepik Teksti: Marja Pakarinen ja Nikki Pesonen

Kestävä kehitys tarkoittaa pyrkimyksiä ratkaista ihmiskunnan suurimpia haasteita niin, että nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla on hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta – sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys - on otettava tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Alkoholi aiheuttaa esteitä kestävälle kehitykselle kaikissa kolmessa ulottuvuudessa. Päihteiden käytön haittojen ehkäisy ja hoito on nostettu myös omaksi kestävän kehityksen alatavoitteekseen. YK ON LAATINUT KESTÄVÄN KEHITYKSEN 17 tavoitetta,

joissa on määritelty koko maailman tasolla tärkeimmät tavat edistää sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä vuoteen 2030 mennessä. Suomi muiden maailman valtioiden tavoin on sitoutunut tavoitteiden edistämiseen.

Alkoholin vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen

Maailmassa kuolee joka kymmenes sekunti yksi ihminen alkoholiin. Alkoholikuolleisuus on suurempi kuin esimerkiksi hiv-infektion tai diabeteksen. Alkoholi on useiden sairauksien, kuten syöpien, sydän- ja verisuonitautien, ruuansulatuselinten

sairauksien, diabeteksen ja mielenterveyden ongelmien riskitekijä. Se edistää hiv-infektioiden ja tuberkuloosin leviämistä heikentämällä immuunipuolustusta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö vaarantaa vakavasti syntyvän lapsen terveyden. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi alkoholin haitat kuormittavat raskaasti terveydenhuoltojärjestelmiä ja niiden resursseja kaikissa maailman maissa. Alkoholinkäyttö koskettaa läheisiä ja yhteisöjä. Ruotsissa 87 % nuorista arvioi alkoholin tekevän julkisesta tilasta turvattoman. Yhdysvalloissa todettiin, että asuinalueilla, joissa on alkoholimyymälöitä, on enemmän väkivaltatapauksia. Maailmanlaajuisesti kaikissa ikäryhmissä alkoholin arvioidaan aiheuttavan 26 % henkirikosten seurauksena menetetyistä elinvuosista miehillä ja 16 % naisilla. Alkoholin haitat kohdistuvat suhteettomassa määrin lapsiin ja nuoriin. He kärsivät muun muassa aikuisten väkivallasta, jossa tekijänä on usein oma vanhempi. Euroopassa 16 % kaikista lasten pahoinpitely- ja laiminlyöntitapauksista liittyy alkoholiin. Alkoholilla ja lähisuhdeväkivallalla on vahva yhteys. Esimerkiksi useissa Aasian ja Afrikan maissa 60–70 % perheväkivaltatapauksista liittyy alkoholinkäyttöön.

Yhteistyö kestävän kehityksen edistämiseksi

Alkoholiverotus on merkittävä keino edistää kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Se vähentää tutkitusti eriarvoistumista ja pienentää terveydellisiä ja taloudellisia haittoja hyödyttämällä erityisesti vähävaraisia kotitalouksia. Yhdysvalloissa havaittiin, että prosentin korotus oluen valmisteveroon osavaltiotasolla vähensi lasten pahoinpitelyjä 0,3 % ja perheväkivaltaa 3 prosenttia. Alkoholiteollisuus ei toimi kestävän kehityksen kumppanina. Se ajaa voittojen maksimointia – alkoholinkulutuksen lisäämistä – väestön terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Monikansalliset alkoholiyhtiöt tavoittelevat yhä suurempia voittoja erityisesti kehitysmaissa. Valtaosa alkoholiteollisuuden voitoista tulee liiallisesta alkoholinkäytöstä. Epäeettisistä liiketoimintakäytännöistä, korruptiosta, lahjonnasta ja julkiseen päätöksentekoon puuttumisesta on maailmanlaajuisesti runsaasti todisteita. Alkoholin saatavuutta ja markkinointia on siksi välttämätöntä säädellä ja valvoa.

Alkoholi lisää köyhyyttä, nälkää ja eriarvoisuutta

Alkoholin maailmanlaajuinen taloudellinen taakka on huomattava, jopa 5,44 % BKT:sta joissakin maissa. Taloudelliset ja terveydelliset kustannukset kohdistuvat erityisesti vähävaraisimpiin maihin ja perheisiin. Alkoholi voi ajaa ihmisiä, perheitä ja kokonaisia yhteisöjä köyhyyteen useiden sukupolvien ajaksi. Nälässä ja puutteellisissa olosuhteissa eläviltä ihmisiltä alkoholi vie varoja ja resursseja esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon, terveellisen ruuan tai muiden perusasioiden hankinnalta. Lasten ja nuorten alkoholinkäyttö heikentää koulussa suoriutumista ja oppimistuloksia, joka voi vaikuttaa ihmisen koko loppuelämään. Maailmanlaajuisesti joka neljäs 13–15-vuotias on käyttänyt alkoholia kuluneen vuoden aikana. Alkoholi vaikuttaa haitallisesti lasten koulunkäyntiin myös välillisesti vanhempien liiallisen alkoholinkäytön kautta.

Alkoholi uhkaa ilmastoa, ympäristöä ja juomavettä

Harva ajattelee alkoholia sen ilmastovaikutusten näkökulmasta. Alkoholin tuotannon haittavaikutus viljakasvien saatavuuteen, vesiturvallisuuteen ja ruokahävikkiin sekä paljon energiaa kuluttavat tuotantoprosessit haittaavat kestävää kehitystä. Esimerkiksi viinin vesijalanjälki on valtava. Yhden viinilitran tuotantoon tarvitaan 870 litraa vettä. Päihteiden valmistus aiheuttaa kemikaalipäästöjä vesistöihin eri puolilla maailmaa, eivätkä laittoman teollisuuden päästöt ole minkään sääntelyn piirissä. Tieteellisten analyysien mukaan alkoholinkulutuksen vähentäminen 20 %:lla voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 31–46 prosenttia.

ARTIKKELIN TEKSTI PERUSTUU Movendi Interna-

tionalin helmikuussa 2020 julkaisemaan raporttiin ”Alcohol Obstacle to Development. How Alcohol Affects the Sustainable Development Goals.” Englanninkielinen raportti: https://movendi.ngo/wpcontent/uploads/2020/02/Alcohol-and-SDGsMovendi.pdf. EHYT ry julkaisee raportista suomenkielisen käännöksen syksyn 2020 aikana, joka on luettavissa sivuillamme www.ehyt.fi.

NÄLKÄÄ JA HUOLTA KORONASTA

– päihdetyö muuttui poikkeustilan aikana

Teksti: Harri Jukkala ja Hannele Hirvonen

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila muutti kevään aikana toimintatapoja suurella osalla päihdealan toimijoista. Päihteettömänä pysymisen kannalta tärkeät vertaistoiminnot keskeytettiin tai siirrettiin verkkoon. Julkiset tilat ja päihdepalvelukeskukset suljettiin kuukausiksi. Paikat, joissa asunnottomat olivat voineet levätä, ruokailla ja peseytyä, olivat kiinni. Poikkeusaika toi mukanaan yksinäisyyden, huolen ja epävarmuuden.

altakunnallisessa Päihdeneuvonnassa vastattujen puheluiden määrä nousi n. 15 % koronakevään aikana. Korona näkyi puheluiden sisällöissä. Yhteyttä ottivat muun muassa entuudestaan paljon alkoholia kuluttaneet, jotka olivat joutuneet lomautetuksi ja joiden juominen oli jokapäiväistynyt tai etätöissä olevat, joiden juomista sosiaalinen kontrolli aiemmin hillitsi. Jalkautuvassa päihdetyössä poikkeustilan vaikutukset näkyivät selkeästi. Helsingin Diakonissalaitoksen Tukialus-hanke tekee jalkautuvaa ja

etsivää päihde- ja mielenterveystyötä Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa. Hanke tarjoaa tukea, apua, keskustelua ja sosiaalista huolenpitoa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Jyväskylässä Tukialushanketta koordinoi Sovatek-säätiö. Hankkeessa työskentelevien Katja Hartikaisen ja Minna Lapiston mukaan koronaviruksen tuoma merkittävin muutos oli se, että monet palvelut siirtyivät etänä järjestettäviksi ja esimerkiksi ruokakassien jakoon piti tehdä ajanvaraus. Sen seurauksena moni palveluita käyttävä ja tarvitseva ”tip-

pui palveluista pois”. Lapisto kuvailee kevättä: ”asunnottomat olivat likaisia, väsyneitä ja nälkäisiä. Katuelämä tuli hyvin konkreettiseksi”. Tukialus on ainoana Jyväskylässä tehnyt jalkautuvaa toimintaa poikkeustilan aikana: jakanut mm. keittoa, vettä, mehua ja proteiinipatukoita sekä puhtaita pistovälineitä. Ruuan ohella myös tietoa koronasta ja palveluista kaivattiin suuresti: Jyväskylän tartuntatilanne puhututti, kuten myös se millaisia oireita koronaan liittyy. Lisäksi kysyjiä kiinnosti Palvelukeskus Hanskan avautuminen. Joulukuussa 2019 Jyväskylään avattu Palvelukeskus Hanska oli kiinni poikkeuskevään. Hanskassa asunnottomat voivat ruokailla, peseytyä, osallistua viriketoimintaan ja hoitaa virastoasioita. Osaltaan tämän myötä kadulla korostuivatkin nälkä ja hygienian puute. Myös hoitoon hakeutumisesta tuli asiakkaalle vaikeaa, kun osa palveluista järjestettiin etänä tai supistetusti. ”Asiakkaat, jotka ovat kadulla, olivat siellä poikkeusaikanakin” Hartikainen ja Lapisto toteavat. Poik-

keusaikana Palvelukeskus Hanska ja Sovatek-säätiön Olohuone-hanke jakoivat ruokaa Hanskan edessä pihalla. Jyväskylän kaupungin nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestettiin pääosin etänä tai ne olivat suljettuina. Terveysneuvontapalvelu VisiittiAuto toimi normaalin aikataulun mukaisesti, mutta hivin ja C-hepatiitin pikatestejä ei tehty. Hartikaisen ja Lapiston mukaan poikkeusaika on vaikuttanut päihdetilanteeseen Jyväskylässä. Joidenkin päihteiden osalta saatavuus on heikentynyt ja hinnat ovat nousseet. Myös ”käsidesin käyttö on noussut pinnalle, kun sitä saa nyt joka paikasta” Hartikainen ja Lapisto kertovat. Toimintojen ollessa katkolla päihteidenkäyttö on lisääntynyt. Lisäksi hoitokäytännöt ovat muuttuneet poikkeusaikana; korvaushoidossa kotiannoksia on jaettu pidemmälle ajalle ja päihdehoitajat olivat tavoitettavissa vain puhelimitse. Mahdollisten koronaan viittaavien oireiden takia alkoholi- ja huumekatkolle tai hoidon aloitukseen ei päässyt. Jalkautuvan päihdetyön työntekijöille ja muille sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville koronatilanne aiheutti huolta asiakkaista. Lähikontaktien puuttuminen on tuonut epävarmuutta siitä, mikä todellisuudessa on asiakkaan tilanne – pärjääkö asiakas ja onko päihteidenkäyttö lisääntynyt entisestään. Tämä nousi vahvasti esille Kirkkopalveluiden riippuvuustyön kehittämisyksikön tekemässä selvityksessä, jossa kartoitettiin, kuinka korona vaikutti asiakastyöhön sosiaali- ja terveysalalla Etelä- ja Pohjois-Savossa. Kyselyyn vastasi 57 henkilöä. Vastaajat arvioivat asiakkaiden tilanteen heikentyneen erityisesti päihteiden käytön, psyykkisen hyvinvoinnin ja arjen hallinnan näkökulmasta. Asiakkaiden taloudellinen tilanne huononi ja ruoka-avun tarve kasvoi. Lisäksi jaksaminen ja yksinäisyys lisäsivät huolta. Hyvinä seikkoina nähtiin asiakkaiden sitoutuminen etänä toteuttavaan asiakastyöhön: ”Työtehtävät muuttuivat, kun asiakkaita ei voinut tavata sisätiloissa ja tiukempien rajoitusten ollessa päällä osa kontakteista loppui kokonaan. Nyt osan kanssa on palattu ns. normaaliin ja osa haluaa jatkaa vain etäyhteydellä”.

Miksi rahapelaaminen puhututtaa?

Kolumni

n ilo päästä kirjoittamaan ensimmäistä kolumniani EHYT Järjestö -lehteen. Aloitin huhtikuun puolivälissä rahapelihaittojen ehkäisytiimin päällikkönä. Olen valtiotieteiden tohtori ja väitellyt suomalaisen rahapelaamisen historiasta. EHYT ry on minulle entuudestaan tuttu järjestö, koska toimin pitkään EHYTin hallituksen jäsenenä. Korona-aika on asettanut omat kommervenkkinsä työn aloitukseen, mutta työt ovat lähteneet sujumaan vauhdilla. Rahapelaaminen todellakin puhututtaa mediaa, poliitikkoja, järjestöjä sekä kansalaisia tällä hetkellä, ja se näkyy myös tiimimme työssä. Mutta miksi rahapelaamisesta on juuri nyt tullut näin kuuma peruna? Suomalaista rahapelaamista leimasi 2000-luvulle asti yhteiskunnallinen ja poliittinen yksimielisyys. Rahapelaaminen oli vuosikymmenien saatossa kesytetty hyväksyttäväksi osaksi arkea ja erittäin merkittäväksi hyvinvointivaltion rahoituslähteeksi, jonka tarpeellisuudesta eri puolueet olivat samaa mieltä. Konsensus alkoi pikkuhiljaa rakoilla EU:n yksinoikeusjärjestelmälle luomien paineiden myötä, kun rahapelihaittojen ehkäisy nousi tärkeimmäksi oikeuttamisperusteeksi yksinoikeusjärjestelmälle. Keskusteluilmapiiriä ovat muuttaneet myös rahapelitutkijoiden tutkimustulokset, eri järjestöjen tekemä työ ja kokemusasiantuntijoiden ulostulot rahapeliongelmien vakavuudesta. Veikkauksen monopolia on alettu kyseenalaistaa ja Suomeen on ehdotettu muun muassa Ruotsin-mallisen lisenssijärjestelmän tuomista. Osa kritisoijista on toimijoita, joilla on taloudellinen intressi edistää lisenssijärjestelmän syntyä. Osa puolestaan on havainnut saman kuin me täällä EHYTissäkin: yksinoikeusjärjestelmä kaipaa uudistamista, jotta siitä saadaan yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä. Oikein käytettynä yksinoikeusjärjestelmällä on parhaat edellytykset ehkäistä rahapelihaittoja. Haittoja on helpompi keskittyä ehkäisemään, kun pelintarjoajia on vain yksi. Erityisesti sosiaalisessa mediassa on alettu voimakkaasti leimata STEA-rahoitusta saavia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä syyttämällä niitä ”rahapeliriippuvuudesta” ja ”riippuvuudesta rahapeliongelmaisiin”. Kritiikki on usein melko kärjistettyä ja vailla historiallista ymmärrystä siitä, kuinka nykyisenkaltainen tuottojenjakomalli on vuosikymmenien aikana luotu. Äkilliset muutokset järjestöjen toimintaresursseihin tässä koronan vaikeuttamassa yhteiskunnallisessa tilanteessa ovat vain omiaan lisäämän kansalaisten epävarmuutta, hätää ja eriarvoisuutta. EHYT onkin sitä mieltä, että nykyinen tuottojenjakomalli on perusteltu. Kannustamme kuitenkin kansalaisyhteiskunnan toimijoita avoimeen keskusteluun siitä, miten elintärkeä työ eri sektoreilla parhaiten rahoitettaisiin. Mikä rahapelitiimiämme työllistää tänä syksynä? Haittoja ehkäisevä työmme jatkuu erityisesti riskipelaamisen tunnistamiseen ja rahapelaamisen puheeksi ottoon liittyen. Teimme keväällä kaksi kyselytutkimusta koronan aiheuttamista muutoksista rahapelikäyttäytymisessä ja jatkamme syksyllä jatkokyselyllä. Lisäksi otamme kantaa käynnissä olevaan arpajaislakimuutokseen ja pidämme mediassa esillä rahapelihaittaehkäisyn tärkeyttä. Kiihkeä rahapelikeskustelu saattaa osin jopa hämmentää. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos haluatte keskustella rahapelaamisaiheista!

Riitta Matilainen

yksikön päällikkö, rahapelihaittojen ehkäisy

Julkaisut

Selkokielinen Audit-testi ilmestynyt Selkokielinen Audit C on testi, jolla voi arvioida alkoholinkäyttöä itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Mukana vinkkejä alkoholinkäytön vähentämiseen ja apukysymyksiä asiakastyötä varten. Lataa tai tilaa EHYTIn verkkokaupasta: ehyt.fi/tyokalut-ja-materiaalit

TILAA UUTISKIRJEITÄMME EHYT Uutisia kertoo ajankohtaisista asioista ja toiminnasta jäsenjärjestöille, kohtaamispaikoille ja vapaaehtoisille. Uutiskirje ilmestyy kerran kuussa. Ehkäisevän päihdetyön TEEMA-uutiskirje Ehkäisevän päihdetyön TEEMA on Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston sekä EHYT ry:n yhteinen ajankohtaiskatsaus, jossa keskitytään kuukausittain yhteen aihepiiriin. Lähetä juttuvinkkejä tai ideoita: viestinta@ehyt.fi Tsemppaajat-uutiskirje kertoo koulumaailman keskeiset kuulumiset sekä ajankohtaiset terveiset ehkäisevän päihdetyön kentältä.

www.ehyt.fi/tilaa-uutiskirje

Tutustu EHYTin vuosikertomukseen! Tilaa tai lue EHYTin vuosikertomus osoitteesta ehyt.fi/tyokalut-ja-materiaalit

Terveydeksi 2.0 hanke Työttömien Keskusjärjestö ry:n ja EHYTin yhteinen Terveydeksi 2.0 hanke on tarkoitettu tueksi ja avuksi yli 30-vuotiaille (pitkäaikais-)työttömille. Hankkeessa tarjotaan yksilöllistä terveys- ja sosiaalipalveluneuvontaa sekä yhdistyskoulutusta. Yhtenä ydinviestinä on tiedottaa työttömien lakiin perustuvasta oikeudesta ilmaiseen kunnalliseen perusterveystarkastukseen. Terveydeksi-hanke alkoi ESR-rahoituksella kesällä 2016 ja vuoden 2020 alusta toimintaa on järjestetty STEA-rahoituksella. Terveydeksi 2.0 -hankkeen palveluneuvojat ovat kohdanneet työttömiä työttömien yhdistyksissä, Elokoloissa sekä muissa matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ympäri Suomen, usein EU-ruokajakojen ja muiden ruokajakojen yhteydessä. Koronatilanteen aiheuttamana poikkeusaikana jalkautumisessa on ollut taukoa, mutta toimintaa on jatkettu verkossa. Hankkeen verkkosivuilla on yhteydenottopainike, jolla voi laittaa viestiä hankkeen palveluohjaajalle sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi terveysasioihin, työkyvyn arvioon, osatyökykyisyyteen, kuntoutukseen, toimeentuloon ja etuuksiin. Kysymyksiin vastataan luottamuksellisesti ja maksutta. Yhteyden palveluneuvojiin saa myös sähköpostilla, puhelimitse ja Facebookissa. https://tyottomat.fi/hankkeet/terveydeksi-hanke/

Päihdeneuvonta 0800 900 45 Jos oma tai läheisen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö huolestuttaa, kannattaa vähäisenkin huolen herättyä kääntyä ammattilaisten puoleen. EHYT ry:n päihdeneuvonnan numerossa 0800 900 45 päihdetyön ammattilaiset vastaavat puheluihin joka päivä, ympäri vuorokauden. Soittaminen on maksutonta ja anonyymia. Puhelimessa ammattilainen auttaa löytämään oikean jatkoavun. Usein jo ammattilaisen kanssa keskusteleminen helpottaa oloa.

EHYTillä uudet verkkosivut EHYTin uudet verkkosivut on julkaistu kesän alussa osoitteessa www.ehyt.fi. Kattava sivusto palvelee niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä. Esimerkiksi sivustolle rakennettu laaja Päihde- & peli-info tarjoaa tietoa päihteisiin ja pelaamiseen liittyen. Jäsenyhdistysten oma osio löytyy tutusta paikasta etusivun yläreunasta. Tervetuloa tutustumaan!

www.ehyt.fi 11

Henkilökuvassa Lyydia Kulju Pirkkalan Elokolosta Kuva: Riitta Sattilainen Teksti: Soile Törrönen

Lyydia Kulju Ikä: 100 vuotta Harrastukset: päivittäiset käynnit Pirkkalan Elokolossa, laulu

Missä yhdistyksessä toimit ja mikä on roolisi siinä? Millaista toimintaa yhdistyksellänne on? Pirkkalan Elokolossa olen käynyt päivittäin jo yli 20 vuotta. Olen aina ollut aktiivinen menijä ja tekijä. Olen ollut useissa yhdistyksissä mukana elämäni aikana. Yhdistystoiminnan aloitin 6-vuotiaana maatalouskerhotoiminnassa. Elokolo on kotini läheisyydessä, joten tänne on helppo tulla säällä kuin säällä. Elokolon toiminnassa minulle tärkeitä ovat yhteislaulutuokiot ja keittolounas joka torstai. Niistä saan voimaa arkeen. Pirkkalan Elokolon toiminta on monipuolista, on kahvittelumahdollisuus, pelejä ja kirjoja sekä mahdollisuus keskustella henkilökunnan ja muiden kävijöiden kanssa. Seura ja yhdessä oleminen onkin Elokolo-toiminnassa parasta. Elokolossa on mahdollisuus myös verenpainemittaukseen keskiviikkoisin. Perjantaisin täällä voi kuulla alustuksia eri aihepiireistä Perjantaipuheiden muodossa.

Miksi lähdit mukaan yhdistystoimintaan/ vapaaehtoistoimintaan? Mikä siinä on parasta? Yhdistystoiminnassa on mielestäni tärkeintä se, että saa olla mukana, osallistua ja tehdä asioita yhdessä toisten kanssa. Käyn mielelläni Elokolossa, koska haluan tavata muita ja saada juttuseuraa. Haluan omalta osaltani huomioida muita ihmisiä kohtaamisissani. Elokolossa parasta on se, että paikka on viihtyisä, ihmiset täällä ovat kivoja ja tekevät työtä suurella sydämellä.

Mikä on vapaaehtoistyössä/ yhdistystoiminnassa kokemasi kohokohta? Elokoloissa voi jokainen olla oma itsensä ja vapaasti omaa mieltä asioista. Täällä ei käydä poliittisia keskusteluja. Elokolossa myös kävijät huomioidaan kivasti. Täällä on mukava porukka. Olen toiminut aktiivisesti Pirkkalan Elokolossa jo pitkään ja sain tänään tunnustuksena kunniakirjan merkittävästä toiminnasta Pirkkalan Elopilkku ry:n hyväksi.

Lyydia Kulju

Millaiselta tulevaisuus yhdistyksessä näyttää? Katson syksyyn odottavaisin mielin: syksyn mittaan Elokoloonkin saapuu enemmän kävijöitä, kun kesä ja lomat on vietetty. Olen elänyt monivaihteisen elämän ja nähnyt sota-ajan ja sen mukanaan tuomat haasteet. Tulevaisuutta ylipäätään ajatellen, mietin usein sitä, miten ihmiset voisivat vieläkin paremmin puhaltaa yhteen hiileen. Luontoa tarkkailemalla ihmiset voisivat oppia paljon. Miten esimerkiksi muurahaiset onnistuvat rakentamaan mahtavia kekoja yhdessä? Toivoisin, että ihmiset arvostaisivat luontoa enemmän, katsoisivat positiivisin silmin tulevaisuuteen ja olisivat tyytyväisiä siihen mitä heillä on.

a Pirkk

Ryhmä Tamkin sosionomiopiskelijoita järjesti heinäkuussa Ulos kolosta! -puistopiknikkejä yhteistyössä Tampereen ja Pirkkalan Elokolojen sekä Mielikahvilan kanssa. Kuvassa Kati vetämässä jumppatuokiota Pirkkalan Ulos kolosta! -tapahtumassa.

Juhannushiihdot Kilpisjärvellä järjestettiin jo 75. kerran. Nelipäiväisessä tapahtumassa lajeina olivat muun muassa Saanan vuorijuoksu, tunturisuunnistus ja Saanan valloittaminen. Kuvassa Kunnon Elämä ry:n Anti Honkonen hiihtämässä juhannushangella. KUVA: KATRI NISKANEN

Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry kampanjoi vuosittain juhannuksen alla Puhalla Nolla -teemalla. Tänä vuonna koronatilanne esti ihmisten kohtaamisen perinteisellä tavalla, joten kampanja siirrettiin radioon ja someen yhteistyössä EHYTin kanssa. Puhalla Nolla -mainos pyöri paikallisradiossa juhannusviikolla.

Turun Elokolossa tehtiin kesäkuussa keskiviikkoretkiä lähialueelle. Kuvissa ollaan retkellä Brinkhallin kartanolla ja Kakolassa. Kakolassa oppaana toimi Elokolon kävijä Rami.

JÄRJESTÖTOIMINNAN AJANKOHTAISET Hanna Heikkilä

Järjestötoiminnan kuulumisia

oikkeuksellisena keväänä järjestökenttä osoitti joustavuutensa. Monet jäsenjärjestömme sekä EHYTin eri toiminnot vastasivat ripeästi koronakriisin aiheuttamien rajoitteiden asettamiin haasteisiin. Yhdistystovereiden ovelle koputettiin, ruoan jakelua järjestettiin ja esimerkiksi Elokolot löysivät uuden tavan toimia verkossa. Myös me järjestötyössä saimme tavata teitä jäsenistömme edustajia aivan uudenlaisessa ympäristössä, virtuaalisilla alustoilla, esimerkiksi kevään lopettaneessa sosiaalisen median käyttöä opastaneessa koulutuksessa. Yhdessä opimme kevään aikana etätyöskentelystä paljon sellaista, josta toivon mukaan on iloa jatkossakin – vaikka kaikki varmasti jo odotamme myös sitä arvokasta hetkeä, että saamme kohdata kasvokkain. Syksyllä järjestämme jäsentoimintaa vielä pitkälti etäyhteyksillä. Alle olen koonnut syksyn koulutuksia ja tapahtumia, joista tärkeimpiä ovat aluefoorumeiden sijaan järjestettävät verkkofoorumit sekä ennen kaikkea edustajakokous. Lokakuussa edustajakokouksemme päättää jälleen EHYTin työn linjasta ja sisällöistä sekä valitsee työtä ohjaamaan luottamushallinnon kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Toivon kaikkien huomaavan, että edustajakokoukseen pitää ilmoittautua ja valtakirja toimittaa, vaikka olisikin ollut ilmoittautunut jo kevään peruuntuneeseen kokoukseen. Lisäksi toivon kaikkien muistavan, että mikäli etäosallistuminen herättää kysymyksiä, olen aluekoordinaattoreidemme kanssa täällä teitä varten!

Vaikuttamisen aika

Koronakeväällä oli monenlaisia pitkäntähtäimen vaikutuksia. Toisaalta eristäytyminen aiheutti huolta ja haasteita, toisaalta jotkut perheet nauttivat sen tuomasta rauhasta. Toisaalta yksilöiden talous kärsi tavalla, joka varmasti tulee näkymään myös päihde- ja mielenterveyshaittoina, mutta toisaalta esimerkiksi rahapeliautomaattien sulkeminen toi helpotuksen monen rahapelihaitoista kärsivän arkeen. Rahapelituottojen väheneminen on yksi tekijä myös järjestörahoitusta uhkaavan vähenemisen taustalla.

• Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle

• Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja • Mediataitoviikko tilinpäätöksen toimitta(helmikuun toinen viikko) minen EHYT ry:lle) • Ystävänpäivä 14.2. • Kansanterveyspäivä • Toimintatukipäätökset 20.3

Valtiovarainministeriö esitti sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen isoja leikkauksia - jopa 33 prosentin vähennystä. Tämänkaltaista leikkausta ei historiassamme ole aiemmin nähty. EHYT jäsenineen aloitti alkusyksystä aktiivisen vaikuttamisen. Keskusjärjestö SOSTE kutsui järjestöjä kampanjoimaan teemalla ’Onneksi on joku’ – kertomaan, mitä kaikkea hyvää jäisi tekemättä ilman järjestöjä ja niiden vapaaehtoisia. Sote-järjestöjen työn arvon näkyväksi tekeminen on tärkeää. Konkreettisia vinkkejä kunkin omaan viestintään löytyy SOSTEn kampanjasivustolta (www.soste.fi/onneksi-on-joku/). Ehkäisevän päihdetyön tärkeyttä puolustavia argumentteja ja vaikuttamisviestinnän välineitä käyttöömme on koottu Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston sivuille (www. ept-verkosto.fi/ehkaisevalle-paihdetyolle-on-tarvetta/) sekä EHYTin omalle kampanjasivustolle (www.ehyt.fi/ei-leikatasotejarjestoilta/). Kaikkien panosta tarvitaan arvokkaan työnne ja yhteisen työmme jatkon turvaamiseksi.

Virtaa ja virikkeitä syksyyn sekä keskustelua tulevaisuudesta yhteisellä foorumilla

Syksyyn perinteisesti kuuluneita aluefoorumeita ei pystytä tänä syksynä turvallisesti järjestämään kasvokkain jäsenistöä kohdaten. Sen sijaan jäsenistöämme on kutsuttu yhteisen keskustelun äärelle kahteen verkkofoorumiin. Etätoteutuksen ansiosta pystyimme kutsumaan mukaan laajasti jäsenyhdistystemme jäseniä ja vapaaehtoisia. Ensimmäisessä, tämän lehden ilmestymisen aikoihin toteutettavassa tapahtumassa ääneen pääsevät jäsenjärjestömme, jotka kertovat siitä, miten ovat onnistuneet järjestämään toimintaa epidemiatilanteen edellyttämistä turvallisuusrajoituksista huolehtien. Lisäksi Psykoterapeutti Maarit Lassander alustaa läsnäolon taidon tärkeydestä antaen osallistujille pienen maistiaisen siitä, miten taitoa voi harjoitella, vaikkapa oman yhdistyksen väen kanssa. Käymme läpi myös muita ideoita syksyn ohjelmaksi. Toisessa illassa keskustelemme alkoholinkäyttöön sekä rahapelaamiseen vaikuttamisesta, niin kansallisen politiikan kuin paikallisjärjestöjen toiminnankin tasolla. Toivomme yh-

• Maailman terveyspäivä 7.4.

• Hakematta paras -kampanja • Selvin päin kesään -kampanja • Maailman tupakaton päivä 31.5.

TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ

teisestä keskustelusta niin tukea omaan vaikuttamis- ja suunnittelutyöhömme kuin virikkeitä myös jäsentemme toimintaan. Aluefoorumeissa myös julkistetaan vuoden vapaaehtoiset ja juhlistetaan heitä yhdessä.

Koulutusta ja toimintaa jäsenjärjestöille

Syksyllä kutsumme jäseniämme mukaan myös verkossa toteutettaviin puheeksioton valmiuksia tarjoaviin Ensihuoli-koulutuksiin – esimerkiksi 15.10. erityisesti nuorille sekä 18.11. nuorten vanhemmille suunnattuun koulutukseen. Kannabisteemaisessa jäsenillemme tarjottavassa koulutuksessa yhteistä keskustelua johdattelee ja päivitystä perustietoihin kannabiksen käytöstä, vaikutuksista ja käyttäjistä tarjoaa asiantuntijamme Kim Kannussaari torstaina 29.10 klo 17–19. Ilta toimii hyvänä pohjustuksena myös loppusyksyn Ehkäisevän päihdetyön viikon -tapahtumiin, joita tänäkin vuonna järjestetään kannabisteemalla. Kuntien ammattilaisille pääosin suunnatut Ehkäisevän päihdetyön osaajat voivat tarjota monenlaisia ideoita ja työkaluja myös järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaan. Ne ovat avoimia kaikille, ja alkutalvesta tarjolla on koulutuksia mm. ikääntyneiden kanssa työskenteleville (12.11.). Lokakuussa vietetään jälleen Asunnottomien yötä, vaikka kasvokkaisia tapahtumia ei monessa paikassa pystytäkään järjestämään. Ilta on kuitenkin hyvä tilaisuus järjestää vaikkapa pienimuotoista oman yhdistyksen toimintaa ulkona turvaväleillä esimerkiksi Asunnottomien yön tulet sytyttäen, herättää keskustelua ja päättäjien huomiota, ja muuten tuoda omassa yhteisössään esiin, että koti kuuluu kaikille.

EDUSTAJAKOKOUS EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ EHYT ry:n kolmas varsinainen yhdistyksen kokous (ns. Edustajakokous) järjestetään maanantaina 19.10.2020 klo 17–19. Kokoukseen on mahdollista osallistua etäyhteyksin Microsoft Teams -sovelluksella. Maaliskuussa (21.3.2020) pidettäväksi suunniteltu Edustajakokous peruttiin koronavirusepidemian takia. Kokous järjestetään lokakuussa (19.10.) ja epidemiaan liittyvän tartuntariskin takia jäseniä pyydetään osallistumaan kokoukseen etäyhteyksin. Kokouksen muodollinen kokouspaikka on EHYT ry:n keskustoimisto Helsingissä. Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat järjestön toiminnan ja talouden arviointi, toiminnan ja talouden suuntaviivat 2020-2023, työ- ja vaalijärjestyksen hyväksyminen, valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valitseminen, tilintarkastajien valinta, järjestön uusi strategia, julkilausuma sekä mahdolliset jäsenyhdistysten kokoukselle tekemät aloitteet. Sääntöjen mukaan jokaisella jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää kokoukseen yksi (1) edustaja. Edustaja voi edustaa vain yhtä jäsenyhdistystä. Kokoukseen pyydetään ilmoittautumaan 27.9.2020 mennessä osoitteessa www.ehyt.fi/tapahtuma/edustajakokous/. Valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisen yhteydessä sähköisenä (skannattuna tai valokuvana).

TERVETULOA – OSALLISTUMISENNE ON TÄRKEÄÄ!

Pidetään toisistamme huolta! Hanna

• Koulujen alkaminen • Savuton Suomi -päivä 28.8. HEINÄ

ELO

• Liikenneturvallisuusviikko SYYS

• Vanhusten viikko 4.–11.10. • 17.10. Asunnottomien yö (YK:n kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi) LOKA

• EPT-viikko (viikko 45) • Peliviikko 9.–15.11.

• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle

MARRAS JOULU

UUTISIA

Helsingin Elokolo muuttaa uusiin tiloihin Kalliossa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on ylläpitänyt päihteetöntä kohtaamispaikkaa Toisella linjalla jo neljännesvuosisadan ajan. Nyt Helsingin Elokolo muuttaa Kolmannelle linjalle entistä suurempaan tilaan. Uudet tilat avautuvat lokakuussa 2020. AIKOJEN KULUESSA ja kävijämäärien kasvaessa Toisen lin-

jan tilat ovat käyneet ahtaiksi. ”Olemme jo pitkään etsineet uutta paikkaa ja olemme iloisia, että löysimme sen samoilta kulmilta. Tila takaa kävijöillemme päihteettömän ja turvallisen yhteisön entistäkin paremmin”, sanoo aikuistyön päällikkö Tuomas Tenkanen EHYT ry:stä. Uusi tila on kaksi kertaa vanhaa suurempi. Tilana se on myös aiempaa monikäyttöisempi ja esteetön. Elokoloissa tuetaan päihteetöntä elämää ja yhteisöllisyyttä. Siellä voi turista muiden ihmisten kanssa, käyttää tietokonetta tai vaikka vain nauttia kupin kahvia omassa rauhassa. Elokolon työntekijät ja vapaaehtoiset auttavat arjen pulmissa, jos kävijä kaipaa apua tai tukea.

”Elokoloon ovat tervetulleita kaikki, jotka sitoutuvat päihteettömyyteen kohtaamispaikassa vieraillessaan”, Tenkanen sanoo. Elokolotoimintaa on ollut jo 30 vuoden ajan. Helsingin Kallion ja Kontulan lisäksi Elokolo löytyy Lahdesta, Pirkkalasta, Tampereelta ja Turusta. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! www.ehyt.fi/elokolo

Etsimme uusia nettimummoja ja -pappoja ympäri Suomen! Oletko 60 vuotta täyttänyt, kiinnostunut lasten ja nuorten elämästä ja hallitset tietokoneen peruskäytön? Haluaisitko tehdä merkityksellistä vapaaehtoistyötä verkossa? NETTIMUMMOLA Muruset.fi on paikka, jonne lapset ja

nuoret voivat tulla juttelemaan turvallisten isovanhempien kanssa. Keskustelut käydään kirjoittaen joko kahdenkeskisessä chat-keskustelussa tai ryhmäkeskusteluhuoneessa. Keskustelemaan tullaan tavallisista lasten ja nuorten elämää koskettavista aiheista, kuten harrastuksista, koulusta ja ystävyyssuhteista. Voit tehdä vapaaehtoistyötä kotoa käsin noin tunnin viikossa. Tämän lisäksi järjestämme yhteisiä etätapaamisia sekä koulutuspäivät kasvokkain kaksi kertaa vuodessa. Vapaaehtoisenamme saat koulutusta, tukea sekä mukavan vapaaehtoisten yhteisön.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä oman alueesi aluekoordinaattoriin tai suoraan Muruset-koordinaattoriin Iia Haavanoksaan, iia.haavanoksa@ehyt.fi. Lisätietoa kotisivuiltamme www.ehyt.fi/muruset

EHYT RY ALUE-, JÄRJESTÖ- JA ELOKOLOTOIMINTA

HANNA HEIKKILÄ

ma. osastopäällikkö p. 050 567 3270 hanna.heikkila@ehyt.fi

SOILE TÖRRÖNEN

järjestöasiantuntija p. 040 526 7201 soile.torronen@ehyt.fi

NIKKI PESONEN

järjestösuunnittelija p. 050 509 8759 nikki.pesonen@ehyt.fi

TIMO GLAD

suunnittelija p. 040 527 1116 timo.glad@ehyt.fi

Pohjois- Suomi SAIJA HIMANKA

SINIKKA KORPELA

aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi

aluekoordinaattori p. 050 439 1610 saija.himanka@ehyt.fi

Itä- Suomi

Länsi- Suomi HELI AIRAKSINEN

MIIA HIETANIEMI

aluekoordinaattori p. 050 571 4818 miia.hietaniemi@ehyt.fi

aluekoordinaattori p. 050 571 0480 heli.airaksinen@ehyt.fi

HANNELE HIRVONEN

TERHI NIEMELÄ

kohtaamispaikkatyöntekijä E-Elokolo p. 040 541 5194 terhi.niemela@ehyt.fi

ANNE MIKKOLA

aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi

EMMI SIIRTONEN

kohtaamispaikkakoordinaattori Mielikahvila p. 050 354 1695 emmi.siirtonen@ehyt.fi

RIITTA SATTILAINEN

aluetyöntekijä Tampereen ja Pirkkalan Elokolot p. 050 407 1044

LIISA ÄYRÄS

aluetyöntekijä Turun Elokolo p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi

tapahtumatuottaja p. 050 413 9367 hannele.hirvonen@ehyt.fi

HARRI JUKKALA

aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi

Etelä- Suomi HELI VAIJA

aluekoordinaattori p. 044 510 0228 heli.vaija@ehyt.fi

JUKKA SUOMILAMMI

aluetyöntekijä Lahden Elokolo p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi

MIKA MIKKONEN

aluetyöntekijä Helsingin Elokolot p. 040 593 5305 mika.mikkonen@ehyt.fi

Tapahtumat

Vanhustenpäivä ja -viikko lokakuussa Ehkäisevän päihdetyön viikko 2020 Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään viikolla 45, 2.–8.11.2020. EPT-viikon teema vuonna 2020 jatkaa vuonna 2019 alkanutta kannabisteemaa. Viikon teemaan liittyen julkaistaan artikkeleita sekä podcast, jossa nuoret aikuiset keskustelevat aiheesta. Artikkeleissa myös ammattilaiset pääsevät ääneen ja keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta. Ammattilaisille on tarjolla materiaalia myös puheeksioton tueksi kampanjan verkkosivuilla. Oletko kiinnostunut osallistumaan EPT-viikkoon tai tilaamaan materiaalia? Lisätietoa maaret.vakinen@ehyt.fi Ilmoita myös oma tapahtumasi EPT-viikon tapahtumakalenteriin! Tapahtumakalenterin tapahtumalomake löytyy verkkosivulta www.tsekkaafaktat. fi. Tapahtumakalenteriin voit ilmoittaa tapahtuman, joka koskee EPT-viikkoa, vaikka tapahtuman aiheena ei olisikaan kannabis-teema. Lisätietoa: www.tsekkaafaktat.fi

VANHUSTENVIIKKOA Vanhustenviikko 4.-11.10.2020 vietetään 4.–11.10.2020 De gamlas vecka teemalla Onni on vanheta – Lyckan kommer med åldern. Teemalla halutaan löytää ja nostaa esille positiivisia asioita vanhenemisesta. Arjen pieniä ja suuria iloja. Arjessa on paljon Lyckan kommer med åldern asioita, jotka tekevät ihmiset ikääntyessäkin onnelliseksi kivuista ja säryistä huolimatta. Viikon jokaiselle päivälle on määritelty oma #Onnihetki, joka vinkkaa, millaista ryhmäkeskustelua tai toimintaa voi kyseisen päivän aikana järjestää. Kampanjaa koordinoiva Vanhustyön keskusliitto on julkaissut sivuillaan paljon toimintaideoita sekä ohjeet turvallisen tapahtuman järjestämiseen. https://vtkl.fi/tapahtumat/vanhustenviikko

Vanhustenpäivä, Naantali 4.10.2020 De gamlas dag, Nådendal

Onni on vanheta

Katso vinkit ja tulostettavat materiaalit www.vtkl.fi

Ensihuoliverkkokoulutukset Ensihuoli-koulutus tarjoaa valmiuksia päihteidenkäytöstä tai pelaamisesta syntyneen huolen puheeksi ottamiseen.

ENSIHUOLI-KOULUTUKSESSA opitaan puhumaan vaikeista asioista kunnioittavalla tavalla, toista rohkaisemalla ja tukemalla. Koulutus on maksuton ja tarkoitettu kaikille. Kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka kaipaavat välineitä arkipäivän päihdehaittojen ja niistä syntyneen huolen kohtaamiseen ja puheeksiottoon ihmisenä ihmiselle. Lisäksi koulutukseen voivat osallistua kaikki, joita kiinnostaa mahdollisuus toisten auttamisesta ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoiminnassa. Koulutuksen tavoitteena on oppia tunnistamaan huoli ja löytää keinoja huolen ilmaisuun sekä antaa käytännön työkaluja lähipiirissä havaittuihin päihdehaittoihin puuttumiseen ja puheeksiottoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulutuksen sisällöt ovat sovellettavissa

myös pelaamisesta syntyneen huolen puheeksi ottamiseen. Syksyn 2020 aikana Ensihuoli-koulutuksia järjestetään verkkokoulutuksina etäyhteydellä. Tiedot tulevista koulutuksista EHYTin tapahtumakalenterista www.ehyt.fi/tapahtumat

Tapahtumat

Koti kaikille ASUNNOTTOMIEN YÖTÄ vietetään jälleen 17. lokakuuta eri puolilla Suomea. Vuoden teemana on Oma koti hurjan kallis. Tapahtumissa halutaan tällä kertaa nostaa esiin mahdollisuudet ehkäistä asunnottomuutta ennalta esimerkiksi asumis- ja velkaneuvonnan kautta. Teema on ajankohtainen. Koronakriisi on vaikuttanut paitsi julkiseen myös yksityisten ihmisten talouteen. Tulevana talvena talousvaikeudet ja niihin kytkeytyvät muut elämänhallinnan haasteet sekä asunnottomuuden uhka tulevat todennäköisesti koskettamaan myös monia sellaisia ihmisiä ja perheitä, joille tilanne on uusi. Nyt on tärkeää levittää viestiä siitä, että asunnottomuutta voi ehkäistä. EHYT haastaakin kaikki jäsenyhdistyksensä mukaan levittämään konkreettisia neuvoja ja vinkkejä siitä, miten toimia asunnottomuusuhan alla – esimerkiksi paikallisten velka- ja asumisneuvontapalveluiden yhteystietoja levittämällä. Tätä työtä voi tehdä pitkin syksyä ja myös Asunnottomien yön tapahtumissa. Lisäksi haastamme kaikki mukaan sytyttämään 17.10. klo 19 Asunnottomien yön tulet. Yhdessä (esim. paloturvallisia led-) kynttilöitä polttaen tuomme huomiota siihen, että koti kuuluu kaikille. Sosiaalisessa mediassa kuvia omista tulistaan sekä ajatusta kodin kuulumisesta kaikille voi levittää hashtageilla #omakotihurjankallis #asunnottomienyö #kotikaikille. Tänä vuonna EHYT ei, koronarajoituksista johtuen, kerää lapasia, vaan toivomme yleisön keräävän asunnottomia ja asunnottomuuden uhan alla lämmittäviä lahjoituksia esimerkiksi lahjoittamalla kohtaamispaikkojemme kävijöille aamupuuron uusilla verkkosivuillamme, tai tukevan oman paikkakuntansa kohtaamispaikkoja suoraan.

Peliviikon 10. juhlavuosi! Kansallisesta Pelipäivästä Peliviikoksi laajentunut pelikasvatuksen teemaviikko on nostanut pelaamiseen liittyviä teemoja julkiseen keskusteluun jo kymmenen vuoden ajan! Peliviikolla 9.–15.11.2020 nostetaan pelaamisen positiiviset vaikutukset keskusteluun, tehdään pelaamista tutuksi kasvattajille ja jaetaan tietoa pelaamiseen liittyvistä ilmiöistä. Viikon aikana järjestetään satoja avoimia tapahtumia eri puolilla Suomea, joissa pelataan esimerkiksi lautapelejä, roolipelejä, konsolipelejä ja tietokonepelejä, sekä tutustutaan pelikulttuuriin luentojen ja työpajojen muodossa. Peliviikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. www.peliviikko.fi

KUPLA-hankkeen päätöswebinaarit 3.–5.11.2020 KUPLA – opiskelijat päihdekulttuurin uudistajina on EHYT ry:n ja Nyyti ry:n yhteinen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa korkeakouluyhteisöjen valmiuksia ehkäistä päihdehaittoja. Lisäksi hanke tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä edistää yhteisöllistä ja saavutettavaa opiskelijakulttuuria. KUPLA-hanke on toiminut vuodesta 2018 ja päättää toimintansa marraskuussa 2020. Hankkeen lopuksi järjestetään kolmen webinaarin sarja marraskuussa 3.–5.11. Kullakin webinaarilla on oma kohderyhmänsä ja oma aiheensa. Webinaareissa esitellään hankkeen tuloksia sekä käsitellään hankkeen kolmen koulutusmallin kohderyhmiä kiinnostavia asioita. Tapahtuman ohjelma päivittyy. Lisätietoja: kupla-hanke.fi

Virtuaaliset Päihdepäivät 9.–13.11.2020 Päihdepäivät 2020 jouduttiin siirtämään ensi vuoteen koronavirusepidemian vuoksi. Marraskuussa järjestetään Virtuaaliset Päihdepäivät, ja viiden päivän aikana iltapäivisin klo 13–15 toteutetaan webinaari ajankohtaisesta ehkäisevään päihdetyöhön liittyvästä aiheesta. Virtuaaliseminaarit ovat maksuttomia ja niihin ilmoittaudutaan verkossa 1.10. alkaen. Lisätietoja päivittyy sivulle www.paihdepaivat.fi syksyn aikana. Seuraavat perinteiset Päihdepäivät järjestetään Helsingissä 19.–20.5.2021.

Ajankohtaiset tiedot koulutuksista ja tapahtumista EHYTin tapahtumakalenterissa www.ehyt.fi/tapahtumat