EHYT Järjestö 2/2015 by Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

15.6.2015

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry

Nuoret haluavat kohtuuden mallin kotoa Päihdepäivillä kulttuurinmuutos oli vahvasti tapetilla EHYT ry ja Suomen Olutseura näkyvät yhdessä SuomiAreenassa

Pääkirjoitus

Kulttuuri on meissä ihmisissä

esä on kulttuuritapahtumien aikaa. Suomi täyttyy konserteista, näyttelyistä, renkaan pyörityksestä, akankannosta ja hyttystenläpsimiskisoista. Monessa pitäjässä on varmasti tapahtumia, jotka liittyvät olut- tai viinikulttuuriin. Myös koko suomalaiselle alkoholikulttuurille on tänä kesänä oma kesätapahtumansa: EHYT ry haastaa heinäkuussa suomalaisia Porin SuomiAreenalla pohtimaan alkoholikulttuuria ja sen muuttamista. Korkeakulttuurin sijaan EHYT ry:n teltalla ja keskusteluissa puhutaan viikon mittaan siitä, mikä meitä suomalaisia alkoholissa yhdistää, mitä odotamme toinen toisiltamme ja millaisia juomatottumuksia siirrämme eteenpäin jälkipolvillemme. Humala on edelleen vahva osa suomalaista kulttuuria. Kun lasiin tartutaan, odotuksena on, että tilanteessa erittäin todennäköisesti joku humaltuu. Lastenjuhlissa skoolaaminen tuntuu monista pahalta, koska lasinkilistely näyttäytyy ikään kuin harjoitteluna tulevaan kännäykseen. Kulttuureissa, joissa humalajuomista ei hyväksytä, kilistelynkin merkitys on varmasti toinen.

Toisinaan suomalaisessa keskustelussa törmää pyrkimykseen vähentää haittoja toivomalla kulttuurimme toiseksi. ”Mitä pahaa siinä on, jos vanhemmat juovat Puuhamaassa lasin viiniä ruuan kanssa?” kommentoitiin aikanaan pikkulasten puuhapuiston tuoretta anniskelulupaa. Ei varmasti mitään, paitsi että suomalaiset eivät ole ruokaviinikansaa. Kulttuuri ei onneksi ole muuttumaton asia ja sen muuttaminen on täysin mahdollista. Vuosikymmenten saatossa alkoholikulttuurimme on muuttunut paljonkin – hyvään ja huonoon suuntaan. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset asettavat mielessään hyvinkin tiukkoja rajoja sille, minkälainen alkoholinkäyttö sopii kohtuukäyttäjälle ja minkälainen ei. Tulevat vuodet osoittavat, viestivätkö tiukat näkemykset kulttuurisesta muutoksesta, joka vähitellen muuttaa juomatapojamme haitattomampaan suuntaan. Avainkysymys on, millä tavoin muutosta pystytään vaalimaan. Talousjärjestö OECD kannustaa tuoreessa raportissaan jäsenvaltioita haittoja vähentävään alkoholipolitiikkaan, jonka keinot kuulostavat pohjoismaalaisittain hyvinkin tutuilta. Se, mikä Suomessa ajatellaan toisinaan vanhanaikaiseksi, on pikemminkin modernia kansainvälistä keskustelua. Uudella hallituksella on iso vastuu: väärillä päätöksillä hyvä kehitys tuhotaan nopeasti. Viimeksi tämä nähtiin vain noin vuosikymmen sitten. Mutta kulttuuri ei muutu yksin eduskunnan päätöksillä. Kulttuuri on meissä ihmisissä. Kannetaan akkoja, pyöritetään renkaita ja läpsitään hyttysiä. Nautitaan yhdessä kulttuurista ja parannetaan sitä. Vietetään hyvä kesä!

Aluksi

02 02 03

Pääkirjoitus

Sisällys

Päihdeuutisia

EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille. EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Päätoimittaja Jiri Sironen Toimitus Päivi Tiittanen, Jenni Tikkanen ja Sara Salomaa JUTTUIDEAT JA PALAUTE Jenni Tikkanen Ulkoasu Hanna Välitalo / Pippuriina Kannen kuva Rodeo Julkaisija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki Osoitteenmuutokset Jenni Tikkanen, jenni.tikkanen@ehyt.fi Paino Erweko Oy Numero 2/2015

Sari Aalto-Matturi toiminnanjohtaja p. 0400 508234 sari.aalto-matturi@ehyt.fi

ISSN 2342-902X (painettu) ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) Ilmestyminen Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 8.9. (aineistot 20.8. mennessä)

Päihde- ja mielenterveysjärjestöt ensimmäistä kertaa yhdessä kehittämään tutkimustoimintaa

Teema

Järjestö

Nuoret haluavat kohtuuden mallin kotoa

Kulttuurinmuutos tapetilla

Kolumni

Seuraa EHYT ry:tä sosiaalisessa mediassa facebook.com/ehytry

twitter.com/EHYTry

youtube.com/user/ ehytry

slideshare.net/EHYT

Julkaisut

Työkalupakki

Kuulumisia kentältä

Järjestöpäällikön terveiset

16 17 18 19

5. kesäkuuta: Päihdetiedotuspalkinto @YleTV1 #100päivää ilman viinaa -ohjelmalle. Onnea, upea juttu! #ptsemma

Uutisia

Koulutukset

Ehyt ry ympäri Suomen

Tapahtumat

uinka tuottaa käytännönläheistä tutkimustietoa mielenterveys- ja päihdetyöstä? Miten tietoa voidaan hyödyntää järjestöjen kehittämis- ja vaikuttamistoiminnassa? Näistä lähtökohdista on käynnistetty A-klinikkasäätiön koordinoima päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma. Mukana on kaikkiaan kymmenen järjestöä sekä Diakoniaammattikorkeakoulu. Tutkimusohjelmassa tuotetaan tietoa järjestöjen toiminnasta, järjestöjen tavoittamien ihmisten tilanteesta ja kokemusasiantuntijuudesta järjestöissä. Ohjelmassa toteutetaan kuusi yhteistä tutkimushanketta, yhteisiä järjestötyöpajoja ja kansallisia tutkimusseminaareja. Ensimmäiset tutkimustuotokset on tarkoitus julkaista syksyllä 2015. Mukana olevat tutkijat toivovat yksimielisesti, että tutkimusyhteistyö järjestöjen kesken vahvistuu. – Odotan myös, että tutkimus tekee järjestöjen työtä näkyvämmäksi. Järjestöt toimivat lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan, toteaa Sari Valjakka EHYT ry:stä. Myös A-klinikkasäätiön Tuuli Pitkänen korostaa yksittäisen ihmisen ääntä tutkimuksessa. Päivi Rissanen (Mielenterveyden keskusliitto) ja Jouni Puumalainen (Mielenterveyden keskusliitto/Kuntoutussäätiö) näkevät lisäksi vertaistukeen sekä kokemusasiantuntijuuteen liittyvien käsitteiden selkeyttämisen tärkeinä tehtävinä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen nelivuotisessa tutkimusohjelmassa (2015– 18) ovat mukana A-klinikkasäätiö, AKiltojen Liitto ry, Diakonia-ammattikorkeakoulu, EHYT ry, FinFami – Uusimaa ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset Huumetyön Tukena ry, Sininauhaliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Lue lisää: ehyt.fi/uutiset 3

Nuoret haluavat kohtuuden mallin kotoa Päihdepäivillä 19.5.2015 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan suomalaisilla aikuisilla on yllättävän tiukka käsitys siitä, millainen alkoholinkäyttö mahtuu kohtuuden rajoihin. Valtaosan mielestä kohtuukäyttäjä ei juo kerralla neljää alkoholiannosta enempää eikä usein toistuvaa juomista pidetä kohtuukäyttönä. Näkyvätkö käsitykset myös nuorten alkoholiasenteissa? Nuoret toivovat aikuisilta vastuullisuutta ja hyvän mallin näyttämistä. Nuorten ja vanhempien alkoholiasenteissa on nähtävissä merkkejä alkoholikulttuurin muutoksesta. TEKSTI | Jenni Tikkanen KUVAT | Rodeo ja Ehyt ry:n arkisto 4

Miksi kysyimme kohtuudesta? Tunnemme alkoholinkäytön riskirajat, mutta mitkä ovat kohtuukäytön rajat? Tätä pohdittiin EHYT ry:ssä jo viime syksynä. Riskirajat mielletään helposti jonkinlaisiksi turvarajoiksi, jotka ovat hivuttaneet ylöspäin käsityksiämme siitä, millaiset alkoholinkäytön määrät ovat hyväksyttäviä ja millaisten määrien rajoissa terveyshaitat pysyvät vähäisinä. Riskirajat vaihtelevat maittain. Suomessa terveen työikäisen aikuisen riskikulutuksen rajat ovat naisilla 5 annosta kerralla (16 viikossa) ja miehillä 7 (24 annosta viikossa). USA:ssa rajat ovat naisilla 4 annosta tai enemmän kerralla (8 annosta viikossa) ja miehillä 5 (15). Monessa maassa on erikseen määritelty kohtuullisen kulutuksen rajat. Ne ovat USA:ssa yksi kerta-annos naisilla ja kaksi miehillä. EHYT päätti kysyä, mikä on suomalaisten mielestä alkoholin kohtuukäyttöä. Kohtuullisen alkoholinkäytön määrät ja tavat mietityttävät suomalaisia. Tästä kertoo myös laaja medianäkyvyys, jonka TNS Gallupin teettämä kyselytutkimus sai. Tähän EHYT ry:n tilaamaan kyselyyn vastasi 978 suomalaista helmikuussa 2015.

uomalaisten tiukka suhtautuminen alkoholin kohtuukäytön rajoihin yllätti ainakin EHYT ry:n, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. Vain neljäsosa (26 %) suomalaisista pitää kohtuukäyttönä useamman kuin neljän alkoholiannoksen nauttimista kerralla. Useampi (34 %) vetää kohtuukäytön rajan jo 1-2 kerta-annokseen. Tulos tuntuu hyvinkin yllättävältä verrattuna siihen, mikä usein katsotaan tyypillisesti suomalaiseksi juomatavaksi. Usein toistuva alkoholinkäyttö ei suomalaisten mielestä ole kohtuukäyttöä. Harvempi kuin joka neljäs (22 %) ajattelee, että kohtuukäyttäjä voi juoda alkoholia useamman kerran viikossa. Tavallisimmin ajatellaan, että alkoholia voi juoda kerran viikossa (31 %) tai muutaman kerran kuukaudessa (35 %). Naisista 51 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia ajattelee, ettei viikoittainkaan toistuva alkoholinkäyttö enää ole kohtuukäyttöä. Kohtuukäyttöön ei suomalaisten mielestä myöskään kuulu säännöllistä humalajuomista. Vain joka kymmenes (11 %) näkee,

että kohtuukäyttöön voi kuulua usein toistuva humalajuominen viikonloppuisin. Kuusi prosenttia hyväksyisi kohtuukäyttäjälle humalajuomisen myös arkena, jos siitä ei aiheudu suurempaa haittaa työnteolle. Krapulaan asti kohtuukäyttäjä voi suomalaisten mielestä juoda korkeintaan muutaman kerran vuodessa. Tavallisimmin suomalaiset ajattelevat, että kohtuukäyttäjä voi olla krapulassa pari kertaa vuodessa Lähes yhtä moni pitää krapulaa kerran kuukaudessa kohtuullisena. Vain luusi prosenttia ajattelee, että kohtuukäyttäjä voi olla krapulassa viikoittainkin.

Ei tissuttelulle ja kännille ”Tissutteluun” suomalaiset suhtautuvat lähes yhtä kriittisesti kuin humalajuomiseen. Vain reilu kymmenesosa suomalaisista (12 %) ajattelee, että kohtuukäyttäjä voi ottaa muutaman lasillisen useana arki-iltana viikon mittaan. Sillä ei ole eroa, juodaanko nuo lasilliset kotona vai ravintolassa. Ruokailun yhteydessä nautittuun viiniin tai olueen ei suhtauduta aivan yhtä kriittisesti – 42 prosenttia suomalaisista ajat-

Nuorten mielestä liikaa juominen on junttia ja se haittaa treenaamista. Professori Jukka Törrönen Tukholman yliopistosta

Ida-Maria Pankka

Nuoruuteen yhdistettävä kapinamieli on parissa vuosikymmenessä laantunut. 2010-luvun lapset ja nuoret haluavat aikuisten olevan aikuisia ja kaipaavat sitä, että vanhemmat asettavat selkeitä rajoja – myös päihdekysymyksissä.

EHYT ry:n koulutyön päällikkö Ranja Koski

telee, että kohtuukäyttäjä voi nauttia viiniä tai olutta aterialla useammankin kerran viikossa. Miesten ja naisten näkemyksissä on kuitenkin iso ero: miehistä 54 prosenttia ja naisista vain 30 prosenttia näkee, että viini tai olut sopii kohtuukäyttäjän ruokapöytään. Pääkaupunkiseudulla ruokaviiniä pidetään todennäköisemmin kohtuukäyttönä (53 %) kuin muualla Suomessa. Millainen kokonaiskuva suomalaisesta kohtuukäyttäjästä piirtyy? – Voisi tiivistää, että suomalaisten mielestä kohtuukäyttäjän sopii juoda korkeintaan neljä annosta suunnilleen joka toinen viikko. Pari kertaa vuodessa – ehkä juhannuksena ja pikkujoulujen jälkeen – saa sitten vähän kärsiä krapulastakin, Sari AaltoMatturi toteaa.

Nuorissa toivo? Kyselytutkimuksen mukaan nuoret suhtautuvat humalajuomiseen sallivammin kuin vanhemmat. Alle 35-vuotiaista ja opiskelijoista noin neljännes ajattelee, että viikonloppuihin rajoittuva humalajuominenkin voi olla kohtuukäyttöä. – Taustalla voi olla ero myös elämäntilanteessa. Humalajuomisen ei ehkä nuorena koeta haittaavan arkielämää samalla tavalla kuin vanhempana. Mutta kun Suomessa on tavattu toivoa, että alkoholikulttuuri muuttuisi fiksummaksi uusien 6

sukupolvien myötä, ei ole kovin hyvä uutinen, että nuorissa ikäryhmissä humalajuomisen ”normaalius” nousee näin selkeästi edelleen esiin, harmittelee EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. Nuorten humalahakuinen juominen on hienoisessa laskussa, raittiiden nuorten osuus on kasvanut, ja alkoholinkäyttö aloitetaan aiempaa myöhemmin. Kun se aloitetaan, leimaa juomista kuitenkin sallivuus humalaa kohtaan.

On junttia juoda paljon EHYT ry:n koulutyön päällikkö Ranja Koski näkee suomalaisessa alkoholikulttuurissa merkkejä muutoksesta: – Kyselytutkimusten mukaan nuoret toivovat muutosta suomalaiseen alkoholikulttuuriin. Valtaosa kokee, että humaltumista ja ryyppyreissujuttuja ihaillaan liikaa. Lähes kaksi kolmesta nuoresta toivoo, ettei näkisi niin usein humalaisia julkisilla paikoilla, Koski kuvaa.* Dokaamisen hohto näyttää siis kuitenkin himmenevän. Tutkijat näkevät muutoksen taustalla useita ilmiöitä. Esimerkiksi aikuistenkin maailmasta tuttu treenaus- ja terveystrendi voi mennä myös nuorten parissa bilettämisen edelle. Professori Jukka Törrönen Tukholman yliopistosta kertoi Päihdepäivillä, että nuorten mielestä liikaa juominen on junttia ja että se hait-

taa treenaamista. Onko moderni elämäntyyli, jossa vapaa-aikaa suoritetaan elämyksiä metsästäen, jotenkin muuttamassa jopa alkoholikulttuuriamme? – Kenties. Uskon, että nykyajan nuorilla on varsin hyvät sosiaaliset taidot, eikä alkoholia tarvita yhdessäoloon. Lisäksi on paljon harrastuksia, sosiaalinen media ja muita mielekkäitä vaihtoehtoja vapaa-ajanviettoon. Ne kilpailevat alkoholin kanssa, joka jää yhä useammin toiseksi, Koski toteaa.

Nuorten kunnioitus ansaitaan fiksun mallin näyttämisellä Kosken mukaan vanhempien tulee kasvattaa lapsiaan fiksuun alkoholinkäyttöön antamalla malli alkoholin kohtuukäytöstä. Koski viittaa Päihdepäivillä esillä olleeseen tutkimushankkeeseen**, joka alleviivaa vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen merkitystä päihteidenkäytöltä suojaavana tekijänä: – Tuorein ja tekeillä oleva tutkimus maalaa hyvin uudenlaista kuvaa nuoruudesta. Nuoruuteen yhdistettävä kapinamieli on parissa vuosikymmenessä laantunut. 2010-luvun lapset ja nuoret haluavat aikuisten olevan aikuisia ja kaipaavat sitä, että vanhemmat asettavat selkeitä rajoja – myös päihdekysymyksissä.

– Eivät nuoret halua tulla kännissä kotiin. He välittävät siitä, mitä vanhemmat ajattelevat heistä ja haluavat pysyä hyvissä väleissä. Tämä pätee myös toisinpäin: nuorille on tärkeää voida kunnioittaa vanhempiaan, Koski kuvaa. Koski kannustaa ottamaan alkoholiasiat lasten ja nuorten kanssa esille: – Päihdekysymysten käsittely vaatii vanhemmilta rohkeutta. Aikuisen vastuu on kertoa alkoholin vaikutuksista ja linjata, millaiset säännöt perheessä pätevät päihteiden suhteen. Yhtälailla aikuisen on myös kerrottava, miksi päihteitä halutaan käyttää. Vastauksia kannattaa miettiä esimerkiksi siihen, miksi humala tuntuu kivalta tai miksi aikuisilla on lupa juoda alkoholia ja alaikäisillä ei. Lähteet: * A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -tutkimus (2011) ** Itsenäisyyden Juhlavuoden Lastenrahaston Säätiön (ITLA) ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) meneillään oleva Sata lasissa -tutkimushanke (2013–2017)

Päihdepäivillä kulttuurinmuutos oli vahvasti tapetilla Mistä muusta kuin kohtuudesta puhuttiin kahden päivän aikana? Ohessa katsaus muutamaan seminaariin. TEKSTI | Sara Salomaa KUVA | Ehyt ry:n arkisto

Miltä Suomen alkoholipoliittinen keskustelu näyttää?

Ensimmäisenä seminaaripäivänä Päihdepäivillä pohdittiin Suomen alkoholipoliittisen keskustelun sävyjä. Esimerkkinä seminaarissa nostettiin esiin etelänaapurimme Viro, jossa alkoholihaittojen vähentämiseksi ollaan valmiita koviin toimiin. Viime keväänä käydyissä parlamenttivaaleissa puolueet suorastaan kilpailivat tällä teemalla. Suomen suhteen tilanne tuntuu lähes päinvastaiselta: Alkoholipoliittisessa keskustelussa kuuluu vahvasti niiden kansalaisten ääni, jotka toivovat liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, mutta myös elinkeinopoliittiset intressit.

Miten alkoholia käytetään lasten seurassa? Moni vanhempi pohtii, onko alkoholinkäyttö lasten seurassa sopivaa ja mihin raja näiden kahden välillä vedetään. ånni-hankkeen projektipäällikkö Anne Ahlefelt neuvoi vanhempia ajattelemaan, minkälaisena esimerkkinä he toimivat omalle lapselleen: – Ei lapsia pidä sulkea juhlien ja ilonpidon ulkopuolelle. Piilottelu tai alkoholin vähättely voi herättää lapsissa jopa liiallista kiinnostusta. Paras keino on suhtautua juhliin mahdollisuutena näyttää lapselle hyvää esimerkkiä siitä, miten alkoholia voi käyttää kohtuudella ja miten sitä nautitaan harkiten, toteaa Ahlefelt.

Onko erityisryhmien alkoholinkäyttö erilaista? Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että sateenkaarinuoret ovat riskiryhmässä päihteidenkäytön suhteen. Nuoret ovat neuvokkaita avunhakijoita, mutta sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisotyön ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja tukea ongelmien havaitsemiseen ja käsittelyyn. Sateenkaarinuorten tukeminen vaatii eri toimijoiden järjestelmällistä yhteistyötä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi, työtä on tehtävä ehkäisevässä työssä ja hoitavissa palveluissa aina nuorisotiloista, opiskelu- ja terveydenhuoltoon. – Päihdeongelmat olivat enemmän pinnalla sateenkaariyhteisöissä, kun ainut paikka tavata muita ja olla oma itsensä oli homobaari. Nykyisin yhä useammat sateenkaarinuoret löytävät baareille vaihtoehtoisia paikkoja tavata muita sateenkaarinuoria, Nuorisotutkimusseuran tutkija Riikka Taavetti kertoo, ja muistuttaa, että työ sateenkaarinuorten hyvinvoinnin eteen on vasta alkanut: – Niin kauan, kun nuorten vapaa-ajan viettopaikat ja nuorisotoiminta ylipäätään eivät ole yhdenvertaisia, baari on helposti ainut paikka, joka toivottaa aina tervetulleeksi.

EHYT ry ja Suomen Olutseura näkyvät yhdessä SuomiAreenassa

iten parannetaan suomalaista alkoholikulttuuria? Kuinka tehdään sivistyneestä nautiskelusta entistä yleisempää ja vähennetään humalahakuisia juomatapoja? Näitä kysymyksiä herättelevät sekä EHYT ry että Suomen Olutseura omilla tahoillaan. Nyt, ensimmäistä kertaa, järjestöt edustavat yhdessä paremman juomakulttuurin puolesta yhteisellä messupisteellä Porin SuomiAreenassa. SuomiAreena-tapahtuma on vuoden tärkeimpiä yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja, joka kokoaa samaan kaupunkiin suuren määrän päättäjiä, toimittajia, tavallisia suomalaisia sekä järjestötoimijoita. Samaan aikaan Porissa järjestettävä Porin Jazz houkuttelee kaupunkiin suuren määrän lomalaisia. Näin ollen Porista tulee yhdeksi viikoksi yksi Suomen vilkkaimmista tapahtumapaikoista.

Juotko makua vai määrää? Mutta miksi ihmeessä EHYT ry ja Suomen Olutseura ovat yhdessä liikkeellä SuomiAreenassa? Mitä yhteistä kerrottavaa näillä kahdella järjestöllä on? Ilmo Jokinen, EHYT ry:n verkkotyön päällikkö kertoo: – Kumpikin järjestö haluaa olla kehittämässä myönteistä alkoholikulttuuria. Sen luomiseen tarvitaan erilaisia keinoja. Helpointa on aloittaa omasta asenteestaan ja omasta alkoholinkäyttökulttuuristaan, Jokinen toteaa. EHYT ry:n ja Suomen Olutseuran yhteinen sanoma SuomiAreenassa kuuluu: Juotko makua vai määrää? Viestillä halutaan korostaa juomiseen liittyvää nautintoa, juomisen sosiaalisuutta ja myönteisen juomakulttuurin tärkeyttä. Juomisen laadun ja juoman maun korostaminen on ollut Suomen Olutseura ry:n keskeisiä viestejä järjestön perustamisesta, vuodesta 1989 lähtien. Järjestö on kuluttajajärjestö, jonka paikalliset olutseurat tekevät työtä monipuolisen olutkulttuurin eteen.

Tarvitaan rakentavaa keskustelua alkoholista Suomen Olutseura ry:n puheenjohtajan Simo Hämäläisen mukaan yhteistyö EHYT ry:n kanssa on luontevaa ja innostavaa. Hän näkee molempien järjestöjen pyrkimyksissä samoja elementtejä. Olutseura kannustaa ihmisiä yhteisölliseen juomakulttuuriin hyvän maun ja myönteisen käyttäytymisen hengessä. – Suomi tarvitsee paljon enemmän rakentavaa keskustelua alkoholista, ei eri osapuolten juupas-eipäs-väittelyä, joka ei johda mihinkään. Kannustaisin muitakin alkoholikeskustelun osapuolia avoimempaan suhtautumiseen, jotta saadaan rakentavampaa keskustelua aikaiseksi, Hämäläinen toteaa. 8

– Suomi tarvitsee paljon enemmän rakentavaa keskustelua alkoholista, ei eri osapuolten juupas-eipäs-väittelyä, joka ei johda mihinkään. Simo Hämäläinen

EHYT ry SuomiAreenalla EHYTin keskustelutilaisuus ”Puhetta alkoholista ilman kukkahattutätejä” käydään perjantaina 17.7. klo 12.15– 13.30 Puuvillanpuistikossa Kokemäen joen rannalla. EHYT nostaa esiin kiinnostavia näkökulmia alkoholikulttuurista meillä ja muualla. Mikä suomalaisessa alkoholikulttuurissa on hyvää, mitä pitäisi muuttaa? Eroaako miesten ja naisten alkoholikulttuurit toisistaan? Mitä on kohtuullista alkoholikulttuuria? Keskustelijoina ovat kansanedustaja Juhana Vartiainen, Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Heikkinen, näyttelijä Antti Reini, A-klinikkasäätiön päihdelääkäri Kaarlo Simojoki ja EHYTin asiantuntija, biletohtori Antti Maunu. Tilaisuuden juontaa toimittaja Tuomas Enbuske. Keskiviikkona 15.7. Torilavalla on lyhyitä tietoiskuja. EHYTin asiantuntija, biletohtori Antti Maunu kertoo klo 15.30-15.45. miksi Porin jazzeilla juodaan alkoholia. Lisäksi EHYT ry:llä ja Suomen olutseuralla on yhteinen ständi Kansalaistorilla 11.–17.7. Ständillä EHYT kysyy ja selvittää, miten SuomiAreena-kävijät määrittelevät alkoholin kohtuukäytön. Tule vastaamaan kyselyyn ja keskustelemaan ajankohtaisista alkoholikulttuuriin liittyvistä asioista. Onnenpyörästä innostuvat perheen pienimmätkin.

Nähdään Porissa! Osallistu keskusteluun Twitterissä #suomiareena #EHYT

Toissavuonna EHYT ry:n SuomiAreenateltalle pysähtyi keskustelemaan yli 700 SuomiAreena-vierasta. Kävijöitä puhutti aikuisten vastuu ja arjen valintojen merkitys päihdekasvatuksessa.

Kolumni

Kuinka juomiskulttuuri muutetaan?

ulkisessa keskustelussa ollaan suhteellisen yksimielisiä siitä, että suomalaista juomiskulttuuria pitäisi muuttaa. Tämä kertoo, että yhteiskunnassa vallitsee ymmärrys nykyisten juomatapojen haitoista. Ei se viinan juominen lopulta niin hyvää tee, vaikka sen ostamisen ja myymisen puolesta lyödään välillä rumpua. Mutta miten juomiskulttuuria pitäisi muuttaa? Monet osoittavat ”perinteistä” humalajuomista, alkoholin runsasta ja harvoin toistuvaa nauttimista, jossa ylitetään arjen normeja. Vastaavasti ”eurooppalaisia” tai ”moderneja” juomatapoja, joissa alkoholia nautitaan vähän osana jokapäiväistä elämää, pidetään tavoittelemisen arvoisina, kulttuurisen muutoksen esikuvana. Kuitenkin alkoholihaittoja ilmenee myös ns. Euroopassa. ”Suomalainen” humalajuominen tuottaa akuutteja haittoja kuten onnettomuuksia, tapaturmia ja väkivaltaa. ”Eurooppalainen” arkitissuttelu taas tuottaa kroonisia haittoja, kuten sisäelinvaurioita ja syöpiä. Sitä paitsi viime vuosikymmeninä suomalaiset juomatavat ovat eurooppalaistuneet ja eurooppalaiset juomatavat suomalaistuneet. Niin meillä kuin muualla harrastetaan sekä humala- että arkijuomista. Samoin molempien juomatapojen haittoja esiintyy niin meillä kuin muualla. Humalajuomisen kritiikissä onkin kyse enemmän moraalista kuin lääketieteestä. Humalajuomista vastustetaan usein juuri siksi, että se rikkoo arkea. Tämän ajattelun juuret yltävät vuosisatojen taakse, protestanttisperäiseen etiikkaan, joka korostaa arkielämän tärkeyttä ja pitää pahana pyrkimyksiä rikkoa sitä humaltumalla tai muutenkaan. Vastaavasti arkijuomisen hyväksyttävyys tulee siitä, että se on osa arkea ruokaillessa, tv:n äärellä tai konserttien väliajoilla. Juoda saa, kunhan ei tee mitään tyhmää, riko arjen asetelmia – eli kännää. Tämä ajattelu on vahvistunut suuresti 1960-luvulta alkaen. Tähän nähden on yllättävää, että TNS Gallupin tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset pitävät yhä kunnon känniä kerran kuussa varsin kohtuullisena. Tämä kertoo, että suomalaisille alkoholi ei kuulu jokapäiväiseen elämään. Se kertoo myös humalajuomisen sisäänrakennetusta moraalista. Humalajuominen suojelee arkea viedessään alkoholin siitä mahdollisimman kauas. Humalakulttuuriin kuuluu siis myös sisäistä säätelyä ja rakentavia piirteitä, ja siksi se pitää pintansa. Tämä tuo uuden kierteen keskusteluihin alkoholikulttuurista ja sen muuttamisesta. Toki humalajuomista voi kritisoida ja viininsiemailua puolustaa, mutta perusteluissa on syytä olla rehellinen. Olkoon keskustelu keskustelua: ei absoluuttisen totuuden etsimistä, vaan erilaisten mielipiteiden ristivalotusta. Emme voi muuttaa kulttuuria, jos emme ymmärrä sitä, eikä juomiskulttuuri kehity ellei siitä keskustelemisen kulttuuri kehity.

Antti Maunu erityissuunnittelija antti.maunu@ehyt.fi 9

Julkaisut

OECD tuore raportti rohkaisee haittoja vähentävään alkoholipolitiikkaan

EHYT ry:n julkaisuilla oma sovellus – lataa iPadillesi! EHYT ry:n julkaisut ovat luettavissa sähköisesti myös EHYT-sovelluksella. Sovelluksesta löytyvät EHYT ry:n julkaisemat lehdet ja kirjat. Mukana on myös kouluttajaoppaita, huoneentauluja ja muita julkaisuja. Sovellus toimii tällä hetkellä Applen iPad-laitteilla ja sen voi ladata Apple Storesta.

OECD julkaisi 12.5. odotetun raporttinsa alkoholihaitoista ja keinoista niiden vähentämiseen. Alkoholi on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista työikäisten kuolinsyistä ja työkyvyttömyyden aiheuttajista, ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Esimerkiksi Euroopan unionissa alkoholin kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan lähes 156 miljardiin euroon. OECD:n raportti kannustaa suuntaamaan toimia paitsi ongelmakäyttäjiin, myös koko väestöön alkoholihaittojen vähentämisessä. Raportissa nostetaan kielteisinä ilmiöinä esille muiden muassa nuorten alkoholinkäyttö ja siihen vaikuttavina tekijöinä mm. matala hintataso ja helppo saatavuus. Myös alkoholimainonta nousee esille raportissa, ja raportti tuo esille tutkimustu-

Mistä sinä haluaisit lukea EHYT Teeman

kansainvälisessä syysnumerossa? Ehkäisevän päihdetyön viikolle (2.–8.11.2015) ilmestyvässä EHYT ry:n Teema-lehdessä on aiheena kansainvälisyys. Juttua tehdään päihteisiin liittyvistä ilmiöistä eri puolilla maapalloa, ajankohtaisimmista keskusteluista niin päihdekulttuurin, -politiikan kuin -tutkimuksen saralla, taklataan harhaluuloja ja haetaan kiinnostavia tarinoita ja hyviä ehkäisevän päihdetyön käytäntöjä merten takaa. Mistä sinun mielestäsi pitäisi kirjoittaa juttu? Ketä kannattaisi haastatella? Mitä kiinnostavaa sinä olet kuullut tapahtuvan päihdealalla naapurimaissa, EU:ssa, rapakon takana tai toisella puolella maapalloa? Lähetä juttuvinkkisi Kiti Poikoselle: kiti.poikonen@ehyt.fi

loksia, joiden mukaan mainonnalla olisi yhteys nuorten alkoholinkäytön lisäksi myös alkoholin kokonaiskulutukseen ja suurkulutukseen. – OECD:n viestit on Suomessa tavattu ottaa vakavasti. Täytyy siis toivoa, että OECD:n raportti rohkaisi tulevia hallituspuolueita näkemään säästökohteita myös alkoholista aiheutuvissa kustannuksissa, Ehyt Ry:n Aalto-Matturi toteaa. Linkki raporttiin Tackling Harmful Alcohol Use: Economics and Public Health Policy ja suomenkieliseen tiivistelmään: www.ehyt.fi/ tietopankki. Raportti on tilattavissa OECD:n julkaisukaupassa hintaan 35 euroa.

Ehkäisevän päihdetyön viikko 2.–8.11.2015 Tänä vuonna Ehkäisevän päihdetyön viikon teema on: Onni on katsojan silmässä. Teemaviikolla on keskusteltu muutaman vuoden ajan onnellisuudesta ja hyvästä elämästä, jotka ovat puhuttaneet myös laajemmin yhteiskunnassa ja mediassa. Ehkäisevän päihdetyön viikko on erinomainen mahdollisuus järjestää tempauksia ja yhteistoimintaa. Aiempien vuosien tapahtumia ja ideoita kannattaa käydä katsomassa teemaviikon verkkosivuilla. Tässä joitakin hyväksi havaittuja:

Lisätietoja: www.ehyt.fi/ept-viikko www.facebook.com/ept-viikko Leena Sipinen, koordinaatiopäällikkö, puh. 040 557 5057

Tuomitsetko huomaamattasi? Meille kaikille sattuu joskus virheitä, ikään katsomatta. Kenenkään elämä ei ole täydellistä. Mitä jos Sinä olisit kokeillut nuorena huumausaineita? Ehkäisevän päihdetyön verkoston Huumetyöryhmän sosiaalisen median kampanjassa taklataan huumeiden käyttäjiin kohdistuvia asenteita. Ei tuomita -nimellä kulkeva kampanja nostaa esille huumeiden käyttöön liittyvä stereotypioita ja haastaa näkemään ihmisen aineen takaa. Huumeiden käyttäjät ovat tavallisia ihmisiä ja heitä on kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Suurimman osan kohdalla aineiden käyttö, tai käytettävä huumausaine, ei näy päällepäin. Jokaisella on oma tarinansa. Yhteiskunnallisissa some-kampanjoissa tavalliset kansalaiset toimivat viestin välittäjinä. Yhteiskunta muuttuu parem-

• yleiset luennot ja keskustelutapahtumat esimerkiksi arjen voimavaroista, onnellisuuden rakentumisesta ja yhteisön merkityksestä ihmisen arjessa ja elämässä • oppitunti tai teemailta nuorille koulussa, nuorisotalolla tai harrastustoimissa • vanhempainillat • mielipidekirjoitukset paikallislehdissä • päihteetön konsertti, bändi-ilta, tanssit tai disko • koko perheen toiminnalliset tapahtumat, esimerkiksi liikuntaa, teatteria– miksei vaikkapa flashmob-tempaus! • näyttelyt ja visat • ”avoimet ovet”

Kysy lisää ideoita ja tukea tapahtumallesi EHYT ry:n aluekoordinaattoreilta ja aluetyöntekijöiltä.

maksi teoilla ja asenteet puolestaan mobilisoivat tekoja. Käy Sinäkin katsomassa lisää facebook-sivulta www.eituomita.fi, tykkää ja jaa sivuston kuvaviestejä. Tule mukaan vaikuttamaan asenteilla tekoihin. Ei tuomita – me teemme kaikki virheitä. www.eituomita.fi

Kampanjassa mukana • A-klinikkasäätiö • EHYT ry • Elämäni Sankari ry • Ensi- ja turvakotien liitto ry • Irti Huumeista ry • Kriminaalihuollon tukisäätiö • Music Against Drugs ry

• Nuorten Ystävät ry • Omaiset Huumetyön Tukena ry • Osis II -hanke • Raittiuden ystävät ry • Sininauhaliitto • Suomen Lumme ry • YAD Youth Against Drugs ry 11

Harri Jukkala

Terveyskasvatusta näytelmän ja elämysten kautta Teksti | Laura Suhonen ja Riku Mäkelä, yhteisöpedagogiopiskelijat, Humanistinen AMK sekä Leena Halmén, EHYT ry

eatterin hyödyntäminen voi tehdä nuorten päihdekasvatuksesta elämyksen. Näytelmä rakennetaan usein reitiksi. Sen varrella nuoret näkevät tarinan, joka konkretisoi päihteiden aiheuttamat haitat hahmojen elämässä. Usein vanhemmat pääsevät katsomaan saman näytelmän ja kynnys ottaa aihe puheeksi kotona madaltuu. EHYT ry on järjestänyt järjestää Päihdeputki-tilaisuuksia eri paikkakunnilla yhteistyössä kuntien ja opiskelijoiden kanssa. Tähtiverstas ry on EHYT:n jäsenjärjestö, joka on tehnyt teatteri- ja sosiaalialan yhdistämisestä todellista erikoisosaamista ja taidetta hyvinvoinnin edistämiseksi. Jyväskylän Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijat järjestivät elämyksellisen päihdevalistusreitin laukaalaisille nuorille huhtikuussa. Yhteistyössä EHYT ry:n, Laukaan kunnan ja Laukaan seurakunnan kanssa järjestetyn päihdeputken kävivät läpi useita satoja 6.-9. luokkalaisia nuoria. Humakin opiskelijat käsikirjoittivat ja näyttelivät tarinan. Laukaalaiset nuoret pääsivät seitsemällä rastilla tarkkailemaan Stellan ja Nestorin tarinaa päihteiden haittavaikutuksista ja seuraamuksista sekä omista henkilökohtaisista valinnoista. Tarina saa alkunsa ensimmäiseltä rastilta, joka kertoo vakavasta onnettomuudesta. Päihdeputki tempaisi yleisön heti alkumetreiltä mukaansa ja johdatteli askel askeleelta tapahtumiin ennen onnettomuutta. Heti toisella rastilla nuoria on vastassa alkoholinhuuruiset kotibileet, jotka pitävät sisällään runsasta päihteidenkäyttöä ja yhteenottoja. Tapahtumat saivat Stellan ja Nestorin pohtimaan seuraamuksia, mutta kumpi ottikaan virheistään opiksi?

Tähtiverstas ry on tehnyt draaman käyttöön perustuvaa ehkäisevää päihdetyötä perustamisvuodesta vuodesta 2007 lähtien. EHYT ry:n jäsen yhdistys on ollut vuodesta 2014. Toiminnan alkaessa mukana olivat vain perustajajäsen ja nykyinen toiminnanjohtaja Mia Jussinniemi sekä hänen luokkakaverinsa teatterikoulusta. Sittemmin tiimi on kasvanut aina tarpeen mukaan ja sisältää tällä hetkellä 5–6 henkilöä, jotka ovat teatterin, musiikin ja sosiaalialan ammattilaisia. Vuodesta 2012 toimintaan tuli mukaan myös kokemusasiantuntijoita ja yhdistyksen tarjontaa laajennettiin koulutusosioilla. Valinta-näytelmän nimeä kantavat koulutukset pitävät sisällään keskustelua draamasta ehkäisevän päihdetyön välineenä, päihdetyöntekijän luennon päihderiippuvuudesta sekä kokemusasiantuntijan puheenvuoron. Jussinniemeä motivoi teatterin kiinnostavuus menetelmänä,

Seuraavien rastien aikana Nestori ottaa elämälleen uuden suunnan ja hakee opiskelemaan lähihoitajaksi. Stella puolestaan hukuttaa murheitaan päihteisiin. Putken loppumetreillä palataan tarinan alkuun ja nähdään Stella sairasvuoteella hoitaja Nestorin tätä herätellessä. Stella on ollut vakavassa, päihteiden aiheuttamassa onnettomuudessa. Stella jäi sille tielle, jolta Nestori ymmärsi hamassa menneessään poiketa.

Päihdeputken toteutus osana Humakin opintoja Päihdeputken toteutus on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun Sosiaalinen vahvistaminen - opintojaksoa. Jaksolla opiskelijat perehtyvät ehkäisevään työhön ja havainnollistavat draaman avuin arjen riskitekijöitä, joiden seuraukset voivat nuoren elämässä olla hyvinkin kauaskantoisia. Päihdeputken toteutus itsessään oli silmiä avaava kokemus myös Humakopiskelijoille. – Elämysreitin tarkoituksena ei ole pelotella nuoria vaan herättää ajatuksia. Siinä me onnistuimme mielestäni erittäin hyvin, kertoo Anu Leinonen, yksi Stellaa esittäneistä yhteisöpedagogiopiskelijoista. – Draaman keinoin tapahtumat tulevat iholle ja näin ollen jäävät mieleen pitkäksi aikaa. – Elämysratoihin liittyy aina ennakko- ja jatkotyöskentely. Laukaassa jatkotyöskentelyssä olivat nuorisotyöntekijöiden, opettajien ja Humakin opiskelijoiden ja opettajien lisäksi kunnan perhetyöntekijä ja etsivä nuoriso-ohjaaja, kertoo Humakin yhteisöpedagogien viestinnän lehtori Maarit Honkonen-Seppälä. mutta ennen kaikkea työn tulokset. – Yleensä ehkäisevän päihdetyön luonteeseen kuuluu se, että työn tulokset nähdään, jos nähdään, vuosien päästä eikä voida suora eritellä ehkäisevän työn vaikutusta. En koskaan jaksaisi tehdä tällaista työtä, jos en saisi tietää vaikutusta, Jussinniemi toteaa. Tähtiverstaan toiminnassa työn vaikutukset voi lukea suoraan kiittävistä palautteista: – Esitys onnistui aivan erinomaisesti saamaan yleisön oivaltamaan, mistä päihderiippuvuudessa syineen ja seurauksineen on kysymys – siis meidän jokaisen ja meille tärkeiden ihmisten omasta ainutkertaisesta elämästä eikä vain muiden etäisestä ongelmasta, kirjoittaa 25.3.2015 "Valinta"-esitystä katsomassa ollut yleisön edustaja. Tähtiverstas tarjoaa teatteria ja koulutuksia ympäri Suomen. www.tahtiverstas.fi

Elokolojen yhteinen leiri järjestettiin tänä vuonna Lomakoti Tammilehdossa, Rymättylässä 4.-8.5.2015. Turun Elokolo oli tänä vuonna järjestelyvastuussa neljättä kertaa järjestettävälle leirille. Kolmisenkymmentä leiriläistä Pirkkalasta, Lahdesta, Helsingistä ja Turusta viettivät viisi päivää rentoutuen ja tutustuen toisiinsa. Leiri kokosi yhteen hyvin erilaisen taustan omaavia ihmisiä. Arkiset murheet, yksinäisyys, päihdeongelmat ja terveydelliset ongelmat unohtuivat hetkeksi. Uudessa ympäristössä luonnon keskellä käytiin mielenkiintoisia keskusteluja vertaistuen hengessä. Päivittäin oli vieraileva luennoitsija puhumassa, mm. elämänhallinnasta, tukiviidakosta ja päihdekuntoutuksesta. Leirihenkeä loivat yhdessä ulkoilu ja kisailu Mölkky- ja Pölky -pelin parissa sekä tietovisat. Vuotuisen Pölkky-kisan voitti Pirkkalan joukkue. Turun alueen elämäntapayhdistys ry teki leirijärjestelyissä ison työpanoksen vapaaehtoistyön muodossa.

Tunnetko jo NEHYT ry:n? NEHYT ry (Nuorten Ehkäisevä Päihdetyö) on nyt toiminut puoli vuotta. – Yhdistys on ehtinyt jo osallistua Nuorisotyöpäiville ja Päihdepäiville. Seuraava askel järjestäytymisen jälkeen on logokilpailu, kertoo NEHYT ry:n puheenjohtaja, yhteisöpedagogi Nadja Mäkelä. Yhdistys on pyörinyt lähes täysin Facebookryhmän ja Skype-kokousten avulla. Teknisistä haasteista huolimatta NEHYTissä on syntynyt mukavaa ryhmähenkeä. Lisätietoja: nehytry@gmail.com Twitterissä: @NEHYTry Facebookissa: www.facebook.com/nehytry

Järjestöpäällikön terveiset Jiri Sironen

Kevään ja kesän järjestötoiminnan kuulumisia

evät on ollut EHYTin järjestötoiminnassa kiireinen ja raskaskin. RAY arvioi EHYT ry:tä tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksellä ja tarkastuksella, jotka tehtiin ensi kerran jäsenyhdistysten toimintatuista ja kohtaamispaikkatoiminnasta. Palaute oli p o s i t i i v i s t a , mutta myös toiminnan tulosten ja vaikutusten tarkempaan seurantaan kannustavaa. Järjestösihteeri Simo Miettisen äkillinen menehtyminen (kts. muistokirjoitus) toi surun lisäksi luonnollisesti myös järjesteltävää. Kaikesta huolimatta kevään työt on saatu tehtyä ja osallistuttu myös alkoholipoliittiseen vaikuttamistyöhön ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.

Ohjeita toimintatuista Helmikuussa myönnetyistä jäsenyhdistysten toimintatuista on lähetetty erillinen ohje ja raportointilomakkeet. Muistakaa käyttää toimintatuella rahoitetun toiminnan yhteydessä EHYT ry:n logoa. Päinvastoin kuin kirjeitse lähetetyssä ohjeessa sanotaan, RAY:n logoa EI tarvitse käyttää toimintatuen yhteydessä. EHYT ry:n verkkosivut uudistuvat syksyllä, jolloin jäsenyhdistyksille tulee mahdollisuus syöttää tapahtumatietonsa kalenteriin itse. Alkusyksystä on tulossa vielä uusi hakukierros pienemmiksi toimintatuiksi loppuvuodelle. Lisää ohjeistusta syksyllä.

Vapaaehtoistoiminta ja aluefoorumit Keväällä järjestettyihin vapaaehtoistoiminnan koulutuksiin osallistui 61 henkilöä. Päihdepäivien aikaan järjestetyssä Miten puhua päihteistä ja pelaamisesta? -koulutuksessa oli 14 osallistujaa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan mm. syksyn aluefoorumeissa. Lisäksi joillekin paikkakunnille on tulossa erillistä koulutusta. Aluefoorumeista lähetetään tarkemmat kutsut kesän aikana. Länsi-Suomen aluefoorumi on 7.11. ja Itä-Suomen 13.-14.11. Pohjois- ja Etelä-Suomen ajat selviävät myöhemmin.

• Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle

• Ystävänpäivä 14.2.

Valtuuston kuulumisia 18.5.2015 EHYTin valtuusto kokousti Päihdepäivien yhteydessä. Vuosittaisten toimintasuunnitelma- ja -kertomusasioiden ja hallituksen jäsenten valinnan lisäksi asialistalla oli pitkän tähtäimen toimintasuunnitelman 2017–2020 käsittely. Hallituksen valinnassa astui käytäntöön sääntöjen rotaatioperiaate, eli vuosittain 1/3 hallituksen jäsenistä on erovuorossa. Uusiksi hallituksen jäseniksi vuosille 2015-2017 valittiin: Lotta Bryggare (vara Matti Sutela), Lea Väyrynen (vara Vesa-Matti Seppälä), Mervi Eviö-Kärkkäinen (vara Tuulikki Pasma) ja Henri Salonen (vara Anne-Mari Perkkiö). Onnea uusille hallituksen jäsenille!

Muutoksia jäsenkentässä EHYTin hallitus hyväksyi uusiksi jäsenyhdistyksiksi kokouksessaan 28.5. Turun Seudun TST ry:n sekä Tell Us ONLINE ry:n. Turun Seudun TST:n nimi tulee sanoista työtä, sosiaalisuutta ja terveyttä, ja se on yksi Suomen suurimmista työttömien yhdistyksistä. Varsin uusi valtakunnallinen yhdistys Tell Us ONLINE on toiselta nimeltään Suomen Kannabisverkosto ja sen tarkoituksena on yhdistää Suomessa ne tahot jotka kohtaavat kannabiksen käyttäjiä sekä kehittää kannabisvieroitusta. Lisäksi hallitus totesi, että EHYT ry:n jäsenyhdistys Puttaan Jeleppi ry ja Koillis-Lapin Terveys ry ovat purkaneet toimintansa. Em. yhdistysten vähäiset aktiivit jatkavat toimintaa muissa yhdistyksissä ja yhteistyössä EHYT ry:n kanssa. EHYT ry:llä on tällä hetkellä 109 jäsenyhdistystä.

Hyvää kesää! Jiri

Tapaamme kesätapahtumien jälkeen syksyllä, jolloin jäsenyhdistyksiä on tukemassa myös uusi järjestösihteeri.

• Toimintatukipäätökset ja maksatukset • Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimitta- • Maailman terveysminen EHYT ry:lle) päivä 7.4.

• PÄIHDEPÄIVÄT • Selvin päin kesään -kampanja • Kukan päivän Liikuta minua -tempaus 13.5. • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit • Maailman tupakaton päivä

tammi helmi maalis huhti touko kesä

Riitta Sattilainen

Simo IOGT:n seminaarissa Puolassa 1991, Simo EHYT ry:n edustajakokouksessa 2014.

Muistokirjoitus: Simo Miettinen 1955–2015

HYT ry:n järjestösihteeri Simo Miettinen menehtyi äkillisesti huhtikuussa.Simo oli yksi EHYT ry:ssä ja sen perustajärjestöissä pisimmin työskennelleistä työntekijöistä. Oulussa syntynyt Simo oli nuorena aktiivisesti mukana partioliikkeessä ja nuorisopolitiikassa, ja pohti jossain elämänsä tienhaarassa, lähteäkö suuntautumaan enemmän politiikkaan vai työelämään. Tampereen yliopistossa suoritettu yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto vei Simoa kohti työelämää. Raittiustyöuransa Simo aloitti Kansallisen terveyskasvatusliiton järjestösihteerinä 1991. Simo toimitti vuonna 1993 ilmestyneen Kansallisen terveyskasvatusliiton 20-vuotishistoriikin. Kansallisen terveyskasvatusliiton yhdistyttyä 1993 perustettuun Terveys – Hälsan ry:hyn, Simo työskenteli ensin Pohjanmaan aluesihteerinä. Terveys ry:ssä Simo Miettisen toimenkuva vaihteli ja monipuolistui vuosien kuluessa. Aluesihteerin tehtävistä hän siirtyi keskustoimistolle järjestöasioiden ja Terveyslehden yhteyshenkilöksi. Simon ansiosta lehden osoitteisto vaihtui sähköiseen muotoon. Simo hoiti järjestön verkkoviestintää ja siirsi myös Terveyslehden siellä luet-

• Koulujen alkaminen

• Liikenneturvallisuusviikko

tavaksi. Atk-tukihenkilönä Simo kehitti johdon ja henkilöstön kanssa Terveys ry:n kotisivuja, vastaten myös laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta sekä käyttöön perehdyttämisestä. Simolle myönnettiin Terveys ry:n ansiomitalli 2007. Luottamustehtäviä Simolla oli muun muassa Helsingin terveyskasvatusyhdistys ry:ssä ja Hyvä olo ry:ssä. Järjestötoiminnan lisäksi Simo harrasti postimerkkien keräystä sekä valokuvausta. Työtoverina Simo oli asiallinen, luotettava, rauhallinen ja hänen kanssaan oli helppo toimia. Hän viihtyi hyvin työpaikalla ja järjestötyö oli hänelle tärkeää. Simon vakavanoloisen luonteen taustalta löytyi myös erilaisiin tilanteisiin sopivaa huumoria ja elämän myönteisyyttä. EHYT ry:ssä Simo työskenteli järjestösihteerinä jäsenjärjestöjen tuen ja sisäisten palvelujen parissa. Työtoverit ja jäsenyhdistykset muistavat Simoa aina avuliaana, ystävällisenä ja itsestään numeroa tekemättömänä työntekijänä. Simo olisi täyttänyt toukokuussa 60 vuotta. Simo haudataan perhepiirissä. EHYT ry:ssä pidettiin henkilöstön ja Simon kanssa työskennelleiden kesken muistotilaisuus 4. kesäkuuta. Kalervo Koivisto ja Jiri Sironen

• 17.10. Asunnottomien yö (YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä) • Vanhusten päivä ja viikko (lokakuun 1. sunnuntai ja sitä seuraava viikko)

heinä elo syys loka

• EPT-viikko (viikko 45) • Kansallinen pelipäivä

• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle

marras joulu

uutisia

Koulujen päätösviikonloppu viritti jälleen keskustelua nuorten juhlimistavoista Uutisoinnin perusteella koulujenpäätös- ja valmistujaisjuhlinnat sujuivat edellisvuosia rauhallisemmissa merkeissä. Jo 13. kertaa järjestetty Selvin päin kesään -kampanja rohkaisi nuoria päihteettömään juhlintaan ja kesän viettämiseen. Viesti kohdistuu myös aikuisiin: kampanja haastaa heidät

kantamaan vastuunsa nuorten turvallisuudesta. Perheen pelisäännöt tulee olla selvillä juhlahumunkin keskellä, ja aikuisten vastuu on rakentaa yhdessä nuorten kanssa sellaista arkea ja juhlaa, jossa päihteettömyys on helppo ja luonnollinen valinta.

www. selvinpainkesaan .fi

Amisvaalien tulokset:

Lisää ryhmähenkeä oppilaitoksiin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Amisvaalit-kyselyn tulokset osoittavat, että ammattiin opiskelevat haluavat oppilaitosten panostavan opiskelijoiden yhteishengen ja hyvinvoinnin kehittämiseen.

piskelijoiden ryhmähenkeen toivoi panostuksia peräti 88 prosenttia vastaajista. – Ystävyyssuhteilla on suuri merkitys nuorten hyvinvoinnille. Koko opintojen ajan jatkuva yhteishenkeen panostaminen on tärkeää, koska opiskeluryhmät muuttuvat opintojen aikana, toteaa EHYT ry:n AMIS-työn projektipäällikkö Merit Lindén. 89 prosentin mielestä lähiopetus eli se, että opettaja on paikalla ohjaamassa ja opettamassa, on olennaista laadukkaalle koulutukselle. – Opettajan läsnäolo ja ohjaus on tärkeää opiskelun, mutta myös ryhmään kuulumisen tunteen vuoksi. Hyvä ryhmähenki luo myös työ- ja opiskelurauhaa, selventää Lindén. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia on sitä mieltä, että opiskelijatoimintaan tulisi voida osallistua kesken koulupäivän, myös oppituntien aikana. – Opiskelijakunta- ja tutortoiminnassa opitaan monenlaisia, työelämässäkin tarpeellisia taitoja. Nuorena saadut onnistuneet vaikuttamiskokemukset kannustavat vaikuttamaan jatkossakin, Lindén lisää. Peräti 79 prosenttia Amisvaaleihin vastanneista katsoo, että oppilaitosten tulisi tukea opiskelijoita tupakkatuotteiden käytön vähentämisessä tai lopettamisessa nykyistä enemmän. Nuoret selvästi toivovat oppilaitoksen tukevan heitä terveellisten elämäntapojen ja sosiaalisten taitojen oppimisessa. – Päätöksentekijöillä on vastuu vastata tähän toiveeseen. Eikä vain päättäjillä, vaan meillä kaikilla aikuisilla, jotka kohtaamme nuoria kotona, vapaa-ajalla, koulussa tai työelämässä, on mahdollisuus vaikuttaa, sanoo Lindén ja jatkaa: – Nuorten huomiosta kilpailee moni asia. On tärkeää pysähtyä silloin, kun osoitetaan kiinnostusta vaikuttamiseen, ja ottaa ehdotukset tosissaan.

Amisvaalien lopulliset tulokset: • 75 % on sitä mieltä, että ammattiin valmistuvien nimet tulisi julkaista valtakunnallisissa lehdissä kuten ylioppilaiden. • 68 % on sitä mieltä, että opiskelijatoimintaan tulisi voida osallistua kesken koulupäivän, myös oppituntien aikana. • 88 % kertoi, että ryhmähenkeä tulisi nostattaa koko opintojen ajan, ei vain alussa. • 89 % mielestä lähiopetus (opettaja on paikalla ohjaamassa) on tärkeää laadukkaalle koulutukselle. • 79 % vastaajista on sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi tukea opiskelijoita enemmän tupakkatuotteiden käytön vähentämisessä tai lopettamisessa. Amisvaalit on osa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Amiksetkampanjaa, jonka tarkoituksena on edistää ammattiin opiskelevien yhteisöllisyyttä, vaikutusmahdollisuuksia ja hyvinvointia. Kaikille avoin Amisvaalit-kysely keräsi yli 2200 osallistujaa 23.3. – 16.4.2015 välisenä aikana. Lisätiedot: projektipäällikkö Merit Lindén, p. 050 366 5112, merit.linden@ehyt.fi /www.facebook.com/amikset, www.amikset.fi, Twitter: @amikset / #amikset

Pelitietoa oppilaille, vanhemmille ja ammattilaisille Mietityttääkö lasten ja nuorten pelaaminen? Jos haluat tarttua peliaiheeseen ja tarvitset tueksi asiantuntijaa, kannattaa sinun tilata paikalle Pelitaito-kouluttaja. EHYT ry:llä on Pelitaito-kouluttajia ympäri Suomea ja he ovat valmiita keskustelemaan peliteemasta niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin kanssa.

Pelitietotunnit oppilaille Oppilaille suunnatut pelitietotunnit perustuvat keskusteluun erilaisista pelaamiseen liittyvistä teemoista kohderyhmät huomioiden. Keskustelua herätellään muun muassa aiheeseen liittyvillä tietokilpailukysymyksillä sekä esittämällä väittämiä. Alakouluissa pelituntien tavoitteena on, että oppilaat osaavat tunnistaa pelaamisen hyötyjä ja haittoja sekä ymmärtävät tasapainoisen suhteen pelaamisen ja muun elämän välillä. Osana kokonaisuutta keskustellaan muun muassa pelien ikärajoista ja pelaamisen hallinnasta sekä siihen liittyvistä säännöistä. Ylempien luokkien oppilaiden kanssa tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät pelit ja pelikulttuurin laaja-alaisesti ja osaavat hahmottaa pelaamisen hallinnan osana elämänhallintaa. Keskustelut antavat eväitä arvioida paremmin pelaamisen vaikutusta omaan hyvinvointiin.

Vanhempainillat Peliteemaiset vanhempainillat rakentuvat alustuksesta sekä yhteisestä keskustelusta. Niissä pyritään lisäämään vanhempien tietoutta pelimaailmasta ja kannustamaan heitä aktiivisempaan pelikasvatukseen.

Koulutukset

Lasten pelaaminen tutuksi varhaiskasvatuksen ammattilaisille Pelit puheeksi -projektin koulutukset lasten pelaamisesta käynnistyvät. Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti ammattilaisille lastenneuvoloissa, perhe- ja kasvatusneuvoloissa, alkuopetuksen oppilashuollossa sekä lasten päivähoidon piirissä. Koulutuksessa käsitellään lasten pelaamista laaja-alaisesti kohderyhmän tarpeet huomioon ottaen ja pohditaan sitä, miten ammattilaiset voivat toimia perheiden kasvatuksen tukena pelaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Maksuttomia koulutuksia järjestetään koko maan alueella.

Lisätietoja koulutukisista ja Pelit puheeksi -projektista projektiasiantuntija Kaisa Luhtalalta kaisa.luhtala@ehyt.fi, p. 050 5186012 sekä verkkosivuilta www.pelitaito.fi/pelitpuheeksi.

Koulutusta ammattilaisille pelaamisesta Pelitaito kouluttaa mm. kasvatus-, sosiaali-, hoito- ja nuorisoalan ammattilaisia lasten ja nuorten pelaamisesta ja pelihaitoista. Koulutuksen sisällöt ja kesto räätälöidään aina tilaajan toiveiden mukaan. Sisältöinä ovat mm. • lasten ja nuorten digitaalinen pelaaminen, • pelaaminen ilmiönä ja pelikulttuuri • pelaamisen motiivit ja vaikutukset • ongelmallinen pelaaminen • pelihaittojen ehkäisy • rahapelaaminen ja rahapelihaitat

Hinnat Pelitietotunnit 1 pv (max 5 tuntia) & vanhempainilta 300 € Pelitietotunnit 1 pv (max 5 tuntia) 200 € Vanhempainilta 200 € Opettajien info 1h (kun koulu tilannut pelitietotunnit) 100 € Ammattilaiskoulutus max 4h 375 € Hintoihin lisätään kouluttajan matkakulut.

Tilaukset Jos haluat lisätietoja tai tilata Pelitaito-koulutuksen, ota yhteyttä Teresa Tenkaseen, 050 5098 759, teresa.tenkanen@ehyt.fi Lisätietoa: www.pelitaito.fi

EHYT ry ympäri Suomen

Tuula Sundman

Jiri Sironen

aluetyön päällikkö p. 0400 454 782 tuula.sundman@ehyt.fi

Po h j o i s - S u o

Marja Saavalainen

järjestöpäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi

sihteeri, jäsenten toimintatuet ja OK-opintokeskusasiat p. 040 724 5513 marja.saavalainen@ehyt.fi

Sinikka Korpela

Saija Himanka

aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi

Länsi-S u

aluekoordinaattori p. 050 439 1610 saija.himanka@ehyt.fi

Itä-Su o

omi

Pohjois-Suomi Aluekeskus Oulussa

Terttu Huttunen

aluekoordinaattori p. 0400 469 769 terttu.huttunen@ehyt.fi

Miia Hietaniemi

aluekoordinaattori p. 050 567 0309 miia.hietaniemi@ehyt.fi

Harri Jukkala

aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi

Anne Mikkola

aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi

Riitta Sattilainen aluetyöntekijä p. 050 407 1044 riitta.sattilainen@ehyt.fi

Liisa Äyräs

aluetyöntekijä Turun Elokolo p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi

aluetoimisto Seinäjoki

Aluetoimisto Jyväskylä

Itä-Suomi Aluekeskus Kuopiossa

Länsi-Suomi Aluekeskus Tampereella

pirkkalan elokolo

Etelä-S u o m i

Keskustoimisto Helsingissä Aluetoimisto kouvola

turun elokolo

helsingin elokolo Lahden elokolo

Heli Vaija

aluekoordinaattori p. 044 510 0228 heli.vaija@ehyt.fi

Jukka Suomilammi

aluetyöntekijä Lahden Elokolo p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi

Markku Heino

aluetyöntekijä Helsingin Elokolo p. 040 519 5730 markku.heino@ehyt.fi

tapahtumat

Liikkumista puhtaassa luonnossa, tulistelua laavuilla, leppoisaa rupattelua, hiljaisuuden kuuntelua...

Ruskamatka Tiurahoviin 11.- 17.9.2015 • Väriä ja iloa elämään, myös luonnonrauhaa etsitään • Liikkumista puhtaassa luonnossa Ylläs-Pallaksen kansallispuiston tunturialueella, tulistelua laavuilla, leppoisaa rupattelua, myös hiljaisuuden kuuntelua • Mukavaa seuraa, turvalliset opastetut retket • Savottakämpän tunnelmallinen majoitus, maittavat ruuat, iltaohjelmat ja • Iltaretket Äkäslompoloon • Puulämmitteisen saunan löylyt ja mahdollisuus pulahtaa virkistävään Tiurajärveen • SB-matkojen bussi käytössä niin m/pmatkoilla kuin perillä

Ruskamatkan hinta vain 330 euroa! Ilmoittautumiset ruskamatkalle: Tiurahovin Ystävät ry 040 724 5513/Marja, marja.saavalainen@ehyt.fi tai 040 5472495/Ritva, ritva.aheinen@kemi.fi tai 050 5308913/Raisa-Tiina, tiurahovi@gmail.fi www.tiurahovi.fi

EHYT Jäsenjärjestöt EHYT ry:n jäsenyhdistyksille ja niiden aktiiveille on perustettu EHYT Jäsenjärjestöt -niminen suljettu Facebook-ryhmän ideoiden vaihtamista varten. Tervetuloa mukaan! 19